Embed Size (px)
Citation preview
www.laurea.fi
Loppuseminaari
10.12.2014
Kirsi Ronkainen
Toimiva Sairaala Living Lab
2
on luoda toimiva ja
vakiinnutettava
Living Lab- ympäristö
Hankkeen päätavoite
3
Muut tavoitteet
I Sairaalapalvelujen prosessien ja työkäytäntöjen
kehittyminen teknologiaa soveltaen
II Teknologiatuotteiden ja -ratkaisujen kehittyminen ja
käyttöönotto, innovaatioiden syntyminen,
III Koulutuksen sisällöllinen ja pedagoginen kehittyminen
IV Teknologiaosaamisen kehittyminen
4
Toimiva sairaala Living Lab
1. KÄYTTÄJÄ-LÄHTÖISYYS
2. AVOIN INNOVAATIO
3. KUMPPANUUS
4. TOSIELÄMÄN YMPÄRISTÖT
5
Käyttäjä kehittämistyön subjektina (Kommonen, Botero 2014)
USER-DRIVEN INNOVATION
tuotteen, palvelun tai ratkaisun käyttäjän todellisten
tarpeiden tunnistamista
yhteiskehittämistä ja käyttäjän osallistamisen
mahdollistavia menetelmiä
tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen tavoitteena
arjen sujuvuus ja elämisen laatu.
VRT. USER INVOLVEMENT
Käyttäjien osallistaminen
6
Toimiva sairaala Living Lab
- kumppaniverkosto
Sairaala-
palvelut
- Katriinan
sairaala
- Peijaksen
sairaala,
AKOS 1
”Learning by
Developing” 13 yritystä
7
Toimintatutkimuksen prosessi Toimiva
sairaala LL -hankkeessa
Nykytilan kartoitus ja suunnittelu
Toiminta, kokeilu
Havainnointi, arviointi
Opiskelija
kehittäjänä
ja tutkijana!
8
Käyttäjälähtöistä kehittämistä
sairaalaympäristössä
9
Lääkkeiden jakamiseen ja annosteluun
kuluva aika 2 viikon aikana palliatiivisella
osastolla
Lääkkeiden tarkistus ennen potilaalle vientiä 16%
Lääkkeiden poiminta pois dosetista lääkemuutosten
yhteydessä 13%
Potilaalle vienti 12%
Opiaattien kirjaaminen 10%
Tarkistus, onko pot. ottanut /annetaan lääke 8%
Odotus 7%
Lääkkeiden jakaminen dosettiin 7%
”Tarvittaessa” -lääkkeiden kirjaaminen 6%
”Tarvittaessa” -lääkkeiden annostelu 5%
Opiaattien ottaminen potilaille 5%
Iv-lääkkeiden valmistelu 4%
10
”…pitäis olla enemmän aikaa, …niinku
huolellisesti kattoo et sul on oikeet
lääkkeet, koska me olemme vain ihmisiä ni
virheitä tapahtuu.” (Allonen 2014)
11
Sovellus
lääketablettien
tunnistukseen,
rinnakkais-
valmisteiden
etsimiseen
LääkeTabletti ® -
INNOVAATIO
http://www.androidpit.com/app/com.ciegus.p
harmatablet
12
Jaettujen lääkkeiden tarkistus,
ajankäyttö
13
Rinnakkaisvalmisteiden etsiminen, ajankäyttö
14
Ajankäyttö: LääkeTabletti® vs.
perinteiset menetelmät
TULOKSET:
Rinnakkaisvalmisteiden etsiminen:
LääkeTabletti® oli huomattavasti nopeampi kuin
perinteiset menetelmät
Lääketablettien tunnistus
LääkeTabletti® oli hieman hitaampi kuin perinteiset
menetelmät
JOHTOPÄÄTÖKSET:
Kuvan puute pidensi testitilanteessa LääkeTabletti® -
tunnistukseen kulunutta aikaa.
LääkeTabletti® on lupaava innovaatio ajankäytön
näkökulmasta.
15
LääkeTabletti® -sovelluksen
käyttäjäkokemukset (Allonen 2014)
TARKOITUS
kuvata LääkeTabletti® -sovelluksen
käyttäjäkokemuksia hoitohenkilökunnan
näkökulmasta.
MENETELMÄT
Puolistrukturoitu haastattelu.
Parihaastattelu, johon osallistui neljä
LääkeTablettia® käyttänyttä hoitajaa.
Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä
hyödyntäen.
16
LääkeTabletti® -sovelluksen
käyttäjäkokemukset (Allonen 2014)
TULOKSET
Hoitajat kokivat LääkeTabletin® tehokkaaksi, hyödylliseksi
ja helppokäyttöiseksi.
On luotettava ja tuo varmuutta työskentelyyn.
Pienikokoisuus koettiin hyvänä.
Tekniset ongelmat, kuten lääkevalmisteiden valokuvien ja
nettiyhteyden puuttuminen, koettiin käyttöä rajoittavina
tekijöinä.
Kaikki hoitajat halusivat LääkeTabletin® jäävän pysyvästi
osaston käyttöön.
Hoitajat suosittelivat yksimielisesti käytettäväksi myös
muissa terveydenhuollon ympäristöissä, joissa hoitajien
työnkuvaan kuuluu lääkehoitoa.
17
”Ehkä nopeutunut ton LääkeTabletin
avulla. Et ei tarvii sielt Pharmacast
plärää miljoonaa sivua et mist löytyy ja
ettii. Et on se nopeutunut niiltä osin ku
sielt sitten löytyy, et ei siel
Pharmacaskaan mitään pillereiden
kuviakaan oo--” (Allonen 2014)
18
”--sielt tulee heti ne, vaihtoehdot, ei
mee kuin se silmänräpäys, kun se sieltä
luettelee sit.” (Allonen 2014)
”Mäkään en oo tekniikan ihmelapsi,
mutta kuitenkin…” (Allonen 2014)
19
20
Lääkepoikkeamisen ehkäisy
sairaalaosastoilla (Loimula, Penttinen 2014)
Tutkimuksen tarkoitus on
kuvata suomalaisen
sairaanhoitajan
toimintamalleja,
työskentelytapoja
ja työkaluja oraalisen
lääkehoidon poikkeami-
en ehkäisyssä sairaalassa.
21
Toimintamallit ja työtavat
- Valtakunnalliset ohjeis-
tukset ja suositukset
- Kaksoistarkastus
- 5/ 7- periaatteiden
toteutuminen
- Huolellisuus, riskien
hallinta, moniammatillinen
yhteistyö, viestintä,
ammatillinen vastuunotto
sekä sitoutuminen
Lääkepoikkeamisen ehkäisy
sairaalaosastoilla (Loimula, Penttinen 2014)
Työkalut
a. Teknologia
b. Manuaaliset
c. Toimiva lääkehuone
Johtopäätökset
- Toimintamallit ja
työtavat painottuneet
- Uudet työkalut ja
teknologia tervetulleita
22
FYYSI-
SET
TILAT
- Ahtaus
- Epäjär-
jestys
- Epätar-
koituk-
senmukai
suus
HOITAJAN
TOIMINTA
- Työ keskeytyy usein
- Työympäristö
rauhaton
- Ergonomiaan
liittyviä
turvallisuusuhkia
- Aikaa kuluu
etsimiseen
- Potilasturval-
lisuuteen liittyviä
riskitilanteita
Lääkehuoneen havainnointi
23
Lääkehuone -SHOWROOM
geriatriselle osastolle
Toimiva
lääkehuone -
showroomin
rakentaminen
käyttäjä- ja
yritysyhteistyönä
Lääkehuoneen
toimivuuden
arviointi 2015
24
Terveystuoli
Vitaalientoimintojen
systeemiseen seurantaan
Tarkoitettu ensisijaisesti
kansalaisten omaehtoiseen
terveyden seurantaan.
25
Terveystuolin käytettävyysarviointi,
havainnointi
TULOKSET
1) Mittausjärjestelmän ominaisuudet:
- arvot eivät tule näkyviin, toiminnot eivät aktivoidu
+ mittarit hyvät, käyttöliittymä selkeä
2) Tuolin ominaisuudet:
- istuinosa liian pitkä
- tuoli liian matala
+ liikuteltavuus hyvä
+ tehokkaat jarrut
26
Terveystuolin käytettävyysarviointi
3) Hoitajan työn sujuvuus ja turvallisuus
- Hoitaja joutuu nostamaan huonompikuntoista
potilasta
- Muistettava lukita kaikkien pyörien jarrut
- Tuolin kuljettaminen vaikeaa ahtaissa tiloissa
- Ei tietojen tallennusta osaksi potilasasiakirjaa
+ Tuolin sujuva käyttö nopeasti opittavissa
+ Mittaustulosten integrointi samalla näytöllä ja
tietojen tallennus myönteistä
27
Terveystuolin käytettävyysarviointi
4) Potilaan hyvinvointi ja turvallisuus
- Huonokuntoisempi potilas jää huonoon asentoon
- Potilaan jalat jäävät maahan, jolloin painon mittaus
ei onnistu
- Tuoli liian matala, ei korkeudensäätöä
- Jarrujen kiinnittämättömyys uhka
potilasturvallisuudelle
+ Hyväkuntoinen potilas onnistuu hyvin nousemaan
tuoliin, asettumaan siihen ja poistumaan tuolista
28
Terveystuoli -ajan käytön seuranta
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
1 2 3 4 5
SEKU
NTTI
POTILAAT
Terveystuoli
Normaali käytäntö
29
A. Kosketuspintojen
puhtausasteen
omaseurantamenetelmät
• Clean Card Pro®
• Hygicult TPC®
B. Antimikrobiset
pintasuojausmenetelmät
• Bacopan®
• Titan Protect®
4. Sairaalainfektioiden ehkäisy
30
Näytteenottoon
valmistauminen,
havainnointi osastolla
Auttoi tarkentamaan
näytteenottopaikat
Nosti esiin haasteita
hygieniakäytännöissä:
Käsihygienia, käsidesin ja
käsineiden käyttö.
Hoitotoimenpiteiden aikana
likaisilla käsineillä
kosketellaan
hoitoympäristöä ja työasua.
31
Hygienianäytteenotto VALMISTAUTUMINEN: havainnointi osastolla ->
KOHTEET
1. Henkilökunnan Kertanäytteet
työasu 4 h työvuoron alkamisesta (N=6)
2. Pyörätuoli
Tutkimustuoli:
Verrokkituoli:
3. Potilashuoneen verhot
Tutkimusverho
Verrokki verho
0-näyte ->
Bacopan® ->
6., 7. ja 8. pv. näytteet
0-näyte ->
Titan Protect® ->
3. ja 4. vko näytteet
TULOKSET julkaistaan alkuvuodesta 2015
32
4. Haavahoitopotilaan etävastaanotto
Söderström, M. 2009. Iskeemisen haavan paraneminen. Haava 2, 20.
Etävastaanottoteknologian
kehittäminen ja arviointi:
1. Pieni piiri & Active Life
Village
3 testauskertaa
testaajana hoitaja –
opiskelija –pari
2. Kaukomarkkinat Oy
- arviointipaneeli
33
Johtopäätökset
KONTEKSTI SPESIFI:
Arvioidut ratkaisut edellyttävät runsaasti jatkokehittelyä
soveltuakseen haavahoitopotilaan käyttöön.
Vuorovaikutus hoitajan ja potilaan välillä onnistuivat; sen
sijaan haavan kuvaaminen ja haavakuvan laadun
varmistaminen vaativat erityisratkaisuja.
Ikääntynyt käyttäjä vaativa suunnittelun lähtökohta.
SAIRAALAN NETTIYHTEYKSIEN JA DATAN SIIRRON
TEHOKKUUS:
Datansiirron tehokkuuteen ja nopeuteen tulisi kiinnittää
huomiota, jotta yhteys katkeamaton ja laadukas.
AITO TARVE & HOITOHENKILÖKUNNAN KIINNOSTUS
KANNUSTAVAT JATKAMAAN TEKNOLOGIAN JA
HAAVAPOTILAAN PALVELUPROSESSIN KEHITTÄMISTYÖTÄ
34
AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOT
35
Arviointi!
36
”Lessons learned” – Living
Lab -toimintamalli
Selkeät yhteistyösopimukset ja
sitoutuminen niiden mukaiseen
toteutukseen
Casekohtaiset projektisuunnitelmat ja
kumppanuussopimukset
Opiskelijan oikeuksiensiirtosopimukset
Lupakäytännöt liittyen opintojaksojen
hankeintegraatioon
37
”Toimiva Sairaala on hyvä
esimerkki siitä, miten
yrityksen tulevat mukaan
tekemään kehittämistyötä.
Yhteys yrittäjiin luo uusia
työpaikkoja ja luo
arvokkaita verkostoja
kaikille osapuolille”
(apulaiskaupunginjohtaja J.T.Salminen)
Johtajuus
38
Tehokas vuorovaikutus, yhteistyö ja
oppiminen
”Tositarkoi-
tuksella”
saavutetaan
luottamus
Kaikkien
kumppaneiden
hyöty ja
resurssien
tasapaino
Selkeät roolit ja
vastuut kaikissa yt-
organisaatioissa
Casekohtaiset
kumppanit
valittava
huolella
Positiivista
brändiä
kumppa-
nuuksista
Ammatilliset ja
hyvin jäsennetyt
kehittämis-
prosessit ja
metodit
39
Päivittyvät osaamisvaatimukset ja
jatkuva osaamisen kehittäminen
Moniammatillinen ja
monialainen yhteistyö
Teknologiaosaaminen
Living Lab –
menetelmäosaaminen
40
Käyttäjälähtöisyys kehittyvässä Living Lab –
toiminnassa (mukaillen Schaffers, Kulkki 2007)
Laajeneva kehittämistyö,
laajat kenttätestaukset
todellisten käyttäjien kanssa,
teknologian ja palveluiden
kehittäminen rinnakkain,
vankka metodologia,
koulutus
Valmistautuminen
ja rajalliset
kokeilut,
käyttäjäyhteisön
muodostaminen,
rajattu
vuorovaikutus,
kiinnostus
käyttäjän
kokemuksiin
Käyttäjät
osallistava avoin
innovaatio-
systeemi
(co-creation), LL-
liiketoiminta-
malli ja
palveluiden
tarjoaminen
kumppaneille
41
Kiitos!
Kirsi Ronkainen
Projektipäällikkö
Puh. +358 40 482 4327
Taina Kokko
Yritysyhteistyö / CIDe Cluster
Puh. +358 46 856 7323
Maritta Korkiamäki
Ylihoitaja
Vantaan Sairaalapalvelut
Puh. +358 40 763 9166
