Digitaalisuus ja hiljainen tieto

Yamk-opintojakso Digitaalisen tiedon hyödyntäminen

Kevät 2016

Miia Kosonen

Tietojohtaminen

Digitaalisen talouden ydintä: arvonluontia, joka perustuu aineettomiin resursseihin kuten tietoon ja osaamiseen

90-luvulla pitkälti tiedonhallinnan synonyymi – sittemmin tiedon jakamiselle, luomiselle ja hyödyntämiselle otollisten olosuhteiden luomista

’Ba’, tiedon kehittymiselle otollinen jaettu tila ja aika (Nonaka & Konno, 1998)

Ei pelkästään tietojärjestelmät, vaan rakenteet, prosessit, sosiaaliset verkostot ja ennen kaikkea ihmiset

Tietojohtamisen tavoite

Saavuttaa pysyvää kilpailuetua yhdistelemällä tietoa ja

osaamista verkostoissa (Blomqvist & Kianto, 2007)

Kehittää tuottavuutta ja uudistumiskykyä (Ståhle, 2005)

Luoda avoimia tietoympäristöjä, joiden avulla tehdään

yhteistyötä, käsitellään, analysoidaan ja yhdistellään

tietoa (Ståhle, 2015)

Tiedon lajeja organisaatioissa

Näkyvä tieto: usein talletettuna tietojärjestelmiin

Hiljainen tieto: yksilöiden tietotaito ja kokemus

Kulttuurinen tieto: organisaation arvot, oletukset,

uskomukset

(Choo, 2004)

Tietoa on aina enemmän

ihmisten mielessä kuin

organisaatioiden

rakenteissa.

Olennaista on tämän

tiedon soveltaminen ja

hyödyntäminen.

Robert M. Grant, 1996

Digitaalisuus

= Teknologiavälitteisyys

Disruptiivinen muutosvoima, joka muuttaa kokonaisia toimialoja ja on

mahdollistanut uudenlaisia osallistumisen tapoja H2H eli ihmiseltä ihmiselle

Linkittyy ns. informaatiohyödykkeiden ominaisuuksiin:

Ainutlaatuisuus, tiedon kontekstuaalisuus

Jakelu ilmaista tai lähes ilmaista

Vaihdanta vaatii aina tuekseen jonkin median

Pohdinta: onko olemassa ammattialoja tai tehtäviä, joiden työn sisältöön

digitaalisuus ei lainkaan vaikuta?

Hiljainen tieto

MIKSI KATSOA VAIN PINTAA, KUN MERIKIN ON OLEMASSA?

Hiljainen tieto

Tietoa, jota on vaikea sanoittaa, määritellä ja jakaa

Tietoa, joka ilmenee toimintana, sitoutumisena ja

osallistumisena

Käsitteen isänä pidetään filosofi Michael Polanyita (1967)

Hiljainen tieto

INTUITIO PEUKALOSÄÄNNÖT TOIMINTATAVAT

TAIDOT NÄKEMYS TIETOTAITO

USKOMUKSET MENTAALISET MALLIT

SKEEMAT ASENTEET ”PERSTUNTUMA”

Practice-basedknowledge: ”the way wedo things around here”, rutiinit, suhteet, roolit,

käytännöt

Encultured knowledge: kulttuuri ja normit

Technical knowledge: taito käyttää ja tehdä, ”pyörällä ajaminen”

Cognitive knowledge: mentaalimallit,

uskomukset, arvot

Hiljaisen tiedon lajeja

yksilö

kollektiivi

toiminta ajattelu

Hiljainen tieto omassa organisaatiossa ja

sen ulkopuolella

Perinteinen tietojohtaminen korostanut organisaation tietoa,

myöhemmin laajentunut verkostoihin

Ei kannata rajata vain omaan organisaatioon (mm. Choo, 2004)

Näkökulmalla iso vaikutus siihen, miten hiljaisesta tiedosta puhutaan

Eläkkeelle jäävä työntekijä ja hänen ainutlaatuinen kokemuksensa ja osaamisensa?

Kyky omaksua tietoa oman organisaation ulkopuolelta ja uudistaa toimintaa, ns.

absorptiivinen kapasiteetti?

Hiljainen vs. näkyvä tieto

Tacit-explicit neljänä erilaisena tiedonluomisprosessina, tiedon konvertointi toisesta olomuodosta toiseen - SECI-malli (Nonaka & Takeuchi, 1995, Nonaka & Konno, 1998)

”Nonakan mukava selitys tiedon konvertoitumisesta ei vastaa todellisuutta” (Jashapara, 2007)

”Tieto ei ole muunnettavissa muodosta toiseen” (Cook & Brown, 1999)

Rakenteet – Prosessit – Käyttäytyminen: Muisti – Tietoisuus – Toiminta

Hiljainen ja näkyvä tieto toistensa

täydentäjinäTacit knowledge:

”what to do about it

and how”

Implicit knowledge,

”se mikä odottaa

tulevansa ilmaistuksi”

Focal knowledge –

tieto itse ilmiöstä,

”what”

Hiljaisen tiedon siirtäminen

Voiko hiljaista tietoa siirtää?

3 mekanismia: jäljittely, tunnistaminen, tekemällä oppiminen (Polanyi, 1967)

Kulttuurista, jaettua tietoa voi käytännössä siirtää vain sosiaalistumalla eli toimimalla osana yhteisöä.

Yksilöiden teknistä tietotaitoa voi siirtää – ainakin osittain -treenaamalla, jäljittelemällä, toistamalla, harjoittelemalla vielä hieman lisää.

Tapoja siirtää hiljaista tietoa

muodollinen epämuodollinen

Mentorointi,

kognitiivinen

oppipoikamalli

Koulutus- ja

valmennusohjelmatTyössä oppiminen

Työkierto

Perehdyttäminen

Mekanismeista riippumatta hiljaisen

tiedon siirtäminen vaatii aina

sosiaalista vuorovaikutusta

runsaasti aikaa

motivaatiota

huolenpitoa

luottamusta

Hiljainen tieto ja digitaalisuusharhat

Digitaalisen tiedon lajeja

ihmiset koneet

Sosiaalinen

media:

keskustelut,

sisällöt

Laitteiden

mittausdata

Älykkäät verkot

Muu digitaalinen

viestintä, lokitieto

Asiakirjat ja

dokumentit

Aika- ja

paikkatieto

Digitaalisuusharha 1

Knowledge is always bound to human beings, their values, beliefs

and action – it cannot become fully digitalized or codified

Koodattu tieto on vain jäävuoren huippu, loput ovat pinnan alla

Silti uskomme näkyvän tiedon ratkaisevan kaikki ongelmat, kunhan se vain

”saataisiin käyttöön”!

Davenport & Prusak, 1998, Brown & Duguid, 2000, Tsoukas, 2005

Digitaalisuusharha 2

”Digital communication lacks the aspect of tacit learning…” ”You cannotlearn to operate on a human eye on the Internet” (Hung & Nichani, 2002)

Ts. sosiaalisen median kritiikki: onko digitaalisuus konkreettista tekemistä vai puhetta tekemisestä?

MUTTA:

”Through providing linkages to both the ’known’ and ’unknown’, online conversations shape how we perceive things and locate ourselves withinthe specific domain of action in which we are embedded’ (Kosonen, 2008)

Käsitysten ja arvojen muodostaminen, tekemisen reflektointi ja ammatti-identiteetin rakentaminen toteutuu myös digitaalisessa vuorovaikutuksessa: hiljainen tieto on jo määritelmällisesti läsnä kaikessa toiminnassamme.

Hiljainen tieto digitaalisessa maailmassa

Tiedon taso Tiedon lähde Esimerkkejä

Asiantuntijuus Yksilön kumuloitunut

kokemuksellinen

tieto, know-how

Sosiaalisessa mediassa jaetut vinkit

siitä, kuka tietää ja keneltä

kannattaa kysyä – toimii, vaikka

usein mahdotonta selittää, mihin

arvio perustuu

Joukkoäly Suuri joukko tietäviä

yksilöitä

Jaettujen kokemusten tuominen

foorumille, jossa ideoidaan uutta

tuotetta/palvelua tai parannuksia

olemassaolevaan

Jaetut sosiaaliset

käytännöt

Sosiaalinen

vuorovaikutus ja

verkostosuhteet

Verkkoyhteisön oma kieli ja slangi

joka ei avaudu ulkopuoliselle;

rutiinit ja kokemushistoria; tieto

siitä, miten asia kannattaa sanoa

jotta se voisi tulla ymmärretyksi

Onko ongelma siis tiedon hyödyntämisessä?

Hiljaisen tiedon näkökulmasta ongelma voikin olla päinvastainen: tietoa hyödynnetään liikaa!

Kyvyttömyys muuttaa omaa toimintaa, oppia ja uudistaa

Ns. sosiaaliset kuplat: mitä enemmän tieto ympäröi meitä (näkyvä tieto), sitä enemmän näemme siinä vain vallitsevaan ajatteluumme (hiljainen tieto) sopivat osat. Jaettujen uskomusten kyseenalaistaminen vaikeutuu. Tämä muodostaa pahimmillaan uhkan kansalaisten turvallisuudelle, esimerkiksi ääriryhmittymät.

Lopuksi: hiljaisen tiedon agenda

Digitaalinen hiljainen tieto ”näkyväksi”?

Tiheä vuorovaikutus (DeSanctis et al., 2003) – teknologia tulisi nähdä nimenomaan vuorovaikutuksen ja oppimisen alustana eikä itsetarkoituksena

Tietoa tiedosta – tiedottamisen ja tiedon näytteilleasettamisen sijaan keskustelu, haastaminen, reflektointi

Kannustava ilmapiiri, luottamus, huolenpito myös verkkoon – esimerkiksi laajempi skaala tunteiden ilmaisuun (Saarikivi ym., 2015)

Fasilitaattorit tukena, rutiinien luominen yhteiselle tekemiselle

Kokeilut ja leikinomaisuus

Digitaalinen hiljainen tieto ”näkyväksi”?

Luovuttava mahdottoman tavoittelusta (explicit tacit) ja kalliista,

epäonnistumaan tuomituista projekteista vangita kaikki olennainen tieto.

Huomio sen sijaan yhdessä tekemiseen, arvokkaan kokemuksellisen tiedon

sisäistämiseen ja kykyyn uudistaa aikaa oppimiselle.

Kuvailevien tietosisältöjen (vrt. digitaalinen asiakirja) rinnalle toimintaa

kuvaavat tietosisällöt

Videosisällöt, joiden avulla esitetään vaihe vaiheelta, kuinka työ tehdään

Virtuaalimaailmat, todellisen toiminnan simulointi yli aika- ja paikkarajojen,

digitaaliset ”mestari-kisällimallit”

Kassaholviyhteiskunnasta

virtausyhteiskuntaan

Yhteenveto: miten käytännössä

edistämme tiedon hyödyntämistä?

1. Tulemalla tietoisemmiksi siitä, miten ymmärrämme tiedon ilmiönä.

2. Tiedostamalla, kuinka hiljainen tieto on läsnä kaikessa toiminnassamme ja

vaikuttaa siihen. Ajattelua ei muuteta implementoimalla tietojärjestelmiä.

3. Saattamalla tiedon virtaamaan. Olemalla riittävän avoimia ja tukemalla

verkostoissa oppimista, joka tähtää vallitsevan ajattelun kyseenalaistamiseen:

informaation sisäistämisestä toiminnan muuttamiseen.

4. Systeemiajattelulla ja kokonaisten systeemien mallintamisella: eroon

osaoptimoinnista, joilla vahvistetaan tietosiiloja ja yhteensopimattomuutta.

Kiitos tietoisuudellenne

aktiivisesta läsnäolosta!