ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017

ASU - OPI - TEE - YRITÄ Innostu Etelä-Savossa!

Julkaisutiedot

Julkaisija:Etelä-Savon maakuntaliittoMikonkatu 5, 50100 Mikkelipuhelin 015 321 130email kirjaamo@esavo.fifaksi 015 321 1359

Kotisivu:www.esavo.fi

Julkaisu:ETELÄ-SAVO -OHJELMAMaakuntaohjelma vuosille 2014-2017Julkaisusarjan nro: 126/2014ISBN 978-952-5932-19-5 (verkkojulkaisu) ISSN 1455-2930

Mikkeli 2014

SISÄLLYSLUETTELO

STRATEGIASTA TOIMENPITEIKSI 1

MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 2 Etelä-Savo 2014 - nykytila 2 Toimintaympäristön muutoshaasteet 5 Aiemman ohjelmatyön vaikutukset 5

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -MAAKUNTASTRATEGIA 10 Maakunnan visio ja strategiset päämäärät 10

MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 11

TOIMENPITEET TOIMINTALINJOITTAIN 16 TL1. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA 16 Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti TL2. OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ 24 Koulutus- ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja tukee erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä

TL3. UUDISTUVA HYVINVOINTI 33 Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta TL4. HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ 41 Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta

ERITYISOHJELMIEN JA MUIDEN MAAKUNTAA KOSKEVIEN OHJELMIENYHTEENSOVITUS 47 USEAMPAA KUIN YHTÄ MAAKUNTAA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JAHANKKEET 51- maakuntien yhteistoiminta-alueiden laaja-alaiset strategiset kehittämistavoitteet

RAHOITUS 52

TOTEUTUS JA SEURANTA 53

PROSESSIN KUVAUS 54

YMPÄRISTÖSELOSTUS 56

LIITTEETLiite 1 Etelä-Savon toimintaympäristön haasteetLiite 2 Maakuntaohjelman seurantamittaritLiite 3 Maakuntaohjelman valmistelufoorumien ja sova-ryhmän kokoonpano

1

Strategiasta toimenpiteiksi

Etelä-Savo päivitti oman maakuntastrategiansa vuonna 2012. Maakuntavaltuuston marras-kuussa 2012 hyväksymän strategian aikatähtäin on vuodessa 2020. Päivittäminen tehtiin tii-viissä yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, korkeakoulujen ja oppilai-tosten, järjestökentän sekä muiden aluekehityksen keskeisten toimijatahojen kanssa. Tarkistet-tuun strategiaan on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tah-totila pitkän aikavälin tavoitellusta kehityksestä.

Visionsa mukaisesti Etelä-Savo on vuonna 2020 vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkei-noelämälle sekä viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille. Etelä-Savon vä-estökehitys on muuttovoittoinen ja sen aluetalous vahvistuu. Maakunnan menestyksen vetu-reita ovat menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä hyvä toimintaympäristö.

Nyt laadittu maakuntaohjelma, ETELÄ-SAVO -ohjelma, on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä sovitaan maakuntastrategian linjausten toteuttamiseksi tarvittavista toimenpi-teistä ja työnjaoista. Maakuntaohjelma on myös pohjana Euroopan unionin toimenpideohjel-mien ja kansallisen aluepolitiikan erityisohjelmien toteuttamiselle maakunnassa. Siten keskei-set sisällöt vuosia 2014-2020 koskevaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueelliseen Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmaan on tuotettu seitsemän maakunnan maakuntaohjelmapro-sesseissa.

Maakuntaohjelmasta tehtiin viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun ns. sova-lain mukainen ympäristöarviointi ja ympäristöselostus.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon maakuntaohjelman vuosille 2014-2017 9.6.2014.

KUVA 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä

2

Etelä-Savo 2014 – nykytilaYhteydet parantuneet Etelä-Savo sijaitsee vain kahden - kolmensadan kilometrin päässä kahdesta suuresta pohjois-eurooppalaisesta metropolista; Suomen pääkaupunkiseudusta ja Pietarista. Maakunnan saa-vutettavuus pääkaupunkiseudun suuntaan on parantanut viime vuosina, kun käynnissä olleet päätieverkon ja raideliikenneyhteyksien uudisrakentamis- sekä perusparannushankkeet ovat valmistuneet. Rahoitusta odottamassa on kuitenkin joukko saavutettavuuttamme parantavia infrahankkeita.

Muuttoliikkeessä myönteinen suunta, väestö vähenee ja ikääntyy Etelä-Savon asukasluku oli vuoden 2014 alussa 152 518 henkeä. Väestö on viime vuosina vä-hentynyt noin tuhannen hengen vuosivauhdilla. 2000-luvun alkuvuosista lähtien väestöä on vähentänyt muuttotappiota enemmän ns. luonnollinen väestönmuutos eli kuolleiden enem-myys syntyneisiin nähden. Muuttotappio on muutamien viime vuosien aikana pienentynyt eri-tyisesti ulkomailta muuton ansiosta. Suurimmat muuttotappiot maakunta on kärsinyt 20-24 -vuotiaiden ikäryhmässä, 300-400 henkeä vuosittain.

Vaikka nuoria lähtee pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös Etelä-Savoon päin ja muuttovoittoa on viime vuosina saatu heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien. Ikäänty-neen väestön osuus kasvaa muuta maata nopeammin ja väestön ikärakenne on vinoutunut van-himpiin ikäluokkiin päin. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 23,3 % vuonna 2012, kun se ko-ko maassa oli 17,3 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan osuus nousee jo yli 30 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Etelä-Savon väestö on maan vanhinta myös väestön keski-iällä mi-tattuna (45,9 vuotta). Tästä johtuen työikäisten ja lasten osuus on maakunnassa keskimääräis-tä pienempi. Huoltosuhde maakunnassa on epäedullinen ja heikkenee edelleen.

Maakunnan nykytila ja kehittämismahdollisuudet

KUVA 2. Etelä-Savon väestöennuste ikäryhmittäin

Matkailu vetää - järviluonto ja loma-asukkaat voimavaranaKokonaispinta-alasta neljännes on vettä, joissakin kunnissa lähes 40 %. Rantaviivaa on yli 30 000 km, eli lähes 200 metriä asukasta kohti. Vapaa-ajan asuntoja on yli 48 000 ja vuosittai-nen uudisrakentaminen liikkuu neljänsadan mökin tuntumassa. Mökeistä noin puolet on maa-kunnan ulkopuolella asuvan omistuksessa. Kesäkautena maakunnan ulkopuolelta saapuvat va-paa-ajan asukkaat lisäävät maakunnan väkilukua ja ostovoimaa kymmenillä tuhansilla henki-

3

löillä. Lukuisat vesistöt ja rantaviivan runsaus tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet järviluon-non virkistyskäytölle niin yksityisen vapaa-ajanvieton kuin yritystoiminnan harjoittamisen nä-kökulmasta. Uusia loma-asuntoja maakuntaan saadaan kaiken aikaa, sillä jo yksistään vahvis-tettuihin kaavoihin sisältyy huomattava potentiaalinen loma-asuntotonttivaranto. Maakunnan tavoitteena on kehittyä vapaa-ajanasumisen ykkösalueeksi Suomessa.

Majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkoja on maakunnassa reilut 2200. Etelä-Savolla vahva ase-ma maaseutumatkailualueena ja viime vuosina vuokramökkien käyttöastetta on pystytty nosta-maan. Yöpymisvuorokaudet ovat lisääntyneet voimakkaasti vuoden 2013 aikana, kun samaan ai-kaan yöpymiset ovat koko maassa vähän laskeneet. Suurin lisäys on ollut venäläismatkailijoissa.

Metsäklusterista työtä ja toimeentuloaEtelä-Savon maapinta-alasta 88 % on metsätalousmaata ja alueella syntyy lähes kymmenes-osa koko maan vuotuisesta metsien kasvusta. Maakunnan kantorahatulot ovat vuosi toisensa jälkeen olleet maan suurimmat. Teollinen tuotanto nojaa vahvasti metsäklusteriin, suurimpina toimialoina mekaaninen puunjalostus ja konepajateollisuus. Sahatavaran ja puutuotteiden val-mistuksen osuus on lähes kolmannes teollisuusyritysten liikevaihdosta ja työllistävä vaikutus reilut 2100 henkilötyövuotta. Puuvaroille on edelleenkin kysyntää, vaikka maailmanlaajuisesti sellun ja paperin tuotanto on sopeutumassa pienenevään kysyntään. Suurimmat kasvumahdol-lisuudet nähdään puupohjaisessa energiassa, biojalosteissa ja puurakentamisessa.

Pk-yrittäjyyttä ja palvelualojaYritysten lukumäärällä mitattuna Etelä-Savo kuuluu Suomen yrittävimpiin alueisiin. Yritystoi-minta on pk-valtaista ja yritykset toimivat paljolti perinteisillä aloilla mutta myös uutta eri-tyisosaamiseen ja korkean teknologian hyödyntämiseen pohjautuvaa yritystoimintaa on synty-nyt. Palveluelinkeinot on maakunnan suurin työllistäjä; kaksi kolmesta työllisestä toimii palve-lusektorilla. Palvelualojen työpaikoista 55 % on yksityisellä sektorilla ja 45 % julkisella sekto-rilla. Jalostuksen toimialoilla työskentelee vajaa neljännes ja alkutuotannossa joka kymmenes.

KUVA 3. Etelä-Savon työpaikkajakauma toimialoittain (2011 yhteensä 58 765 työpaikkaa)

Älykäs erikoistuminen luo uusia mahdollisuuksiaMaakunnan osaamisen kärkialat luovat osaltaan edellytyksiä huippuosaamiseen pohjautuvan yri-tystoiminnan kasvulle. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkiä ovat metsäbiomassan hyödyn-täminen, ympäristöturvallisuuteen liittyvät ratkaisut sekä materiaaliteknologian mahdollisuudet. Luomuosaaminen ja digitaalisten palvelujen kehittäminen nousevat myös maakunnan vahvoik-si osaamisaloiksi. Uusille yrityksille on kasvumahdollisuuksia myös hoiva- ja hyvinvointialalla se-kä muilla palvelualoilla, vapaa-ajanasumisessa ja kulttuuripalveluissa. Maakunnan on kohden-nettava vahvemmin väheneviä kehittämisresurssejaan valikoiduille kärkiosaamisaloille, jotta ke-hittämispanosten vaikuttavuus ja toimialojen tuottavuus lisääntyisivät kiristyvässä kilpailussa.

4

Mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselleTyöllisyysaste on viimeisten kymmenen vuoden aikana kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta jää edelleen maan keskiarvoa heikommaksi. Maakunnassa on vajaat 60 000 työpaikkaa, ja mää-rä on 2000-luvulla pysynyt suunnilleen ennallaan. ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen mukai-nen työttömyysaste maaliskuussa 2014 oli Etelä-Savossa 13,3 % ja koko maassa 12,0 %. Van-husvoittoinen väestö ja muuttoliike ovat johtaneet työikäisen väestön supistumiseen. Viimeis-ten viiden vuoden aikana työikäinen väestö on vähentynyt lähes 7000 hengellä. Työikäisten määrä alenee edelleen nopeasti, kun suuret ikäluokat siirtyvät pois työelämästä ja nuoria tulee vähemmän tilalle. Etelä-Savossa on siis mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselle – maakunnassa tapahtuu kuluvalla vuosikymmenellä mittava työvoiman uusiutuminen ja työpaikkoja avautuu nopeammin ja suhteellisesti enemmän kuin muualla maassa.

Koulutustaso nousee nuorten myötäEtelä-Savon koulutustaso on maan alhaisimpia. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 64,2 % vuonna 2011. Koulutustaso on kuitenkin noussut vuosi vuodelta, ja maakunnan nuorilla on mahdollisuus hankkia samantasoinen toisen asteen koulu-tus kuin muualla maassa. Koulutustason erot syntyvät korkea-asteen koulutusmahdollisuuksis-sa, vanhempien ikäluokkien koulutustasossa ja siinä, että maakunnan työpaikoissa ei usein tar-vita yhtä korkeaa koulutusta kuin kasvualueilla.

Harvaan mutta kauttaaltaan asuttu maakunta tiivistyyVesistöisen maakunnan asutushistoriasta johtuen Etelä-Savo on kehittynyt harvaan, mutta kauttaaltaan tasaisesti asuttuna maakuntana. Maapinta-alasta on ympärivuotisesti asuttua 50 %. Tässä suhteessa Etelä-Savo ja koko Itä-Suomi erottuu selvästi esim. Pohjois-Suomesta ja Pohjois-Ruotsista, joissa pääosa alueesta on tyhjää ja asutus on keskittynyt taajamiin. Ete-lä-Savon taajama-aste on Manner-Suomen alhaisin 70,1 % (koko maa 84,4 %). Aluerakenne on hajanainen; maakunta rakentuu kolmen kaupunkikeskuksen ja maaseututaajamien varaan.

Itä-Suomen ja koko maan keskittyvässä väestö- ja aluerakennekehityksen päävirrassa myös Etelä-Savon asutus ja palvelurakenne tiivistyvät. Palvelut ja työpaikat ovat keskittymässä yhä suurempiin keskuksiin ja asumisen ohjaamiseen tulisi kiinnittää huomiota, jotta ei tarpeetto-masti heikennetä hyvän elämän ja arjen sujuvuuden mahdollisuuksia. Lähivuosikymmenien ke-hitys on merkittävä haaste myös eteläsavolaisten keskuksien, kaupunkien ja kirkonkylien kil-pailukyvylle. Maakuntaliitot ovat yhdessä Elävät kaupunkikeskustat ry:n kanssa käynnistäneet kolmivuotisen valtakunnallisen kampanjan pienten keskusten kehittämiseksi. Sen myötä myös Etelä-Savossa panostetaan pienten keskusten elinvoimaisuuden kehittämiseen, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen.

Kansantuotteessa kirittävääAsukasta kohti laskettu kansantuote oli v. 2010 Etelä-Savossa n. 24 500 € ja koko maassa n. 33 300 €. EU27-maiden keskimääräistasosta Etelä-Savon asukasta kohti laskettu BKT oli noin 84 % vuonna 2010 ja Suomen keskimääräistasosta 73,7 %.

Astuvan Akka, Ristiinan kalliomaalausten 5000-vuotias jousinainen, seuraa maakunnan kehitystä Astuvansalmen kalliorinteestä.

5

Toimintaympäristön muutoshaasteet Maailma muuttuu – suuret globaalit haasteet väestökehitys, ilmastonmuutos, globalisaatio ja energia koskettavat kaikkia maita ja alueita. Maailmanlaajuiset, eurooppalaiset ja valtakunnal-liset muutostrendit vaikuttavat entistä enemmän ja nopeammin myös Etelä-Savon kehitykseen. Omilla päätöksillämme emme useinkaan voi muuttaa jonkin kehitysilmiön suuntaa maakunnas-sa. Päätöksillämme voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyödymme maakunnan näkökul-masta meille myönteisistä kehityssuunnista ja miten onnistumme ennalta torjumaan tai kom-pensoimaan kannaltamme negatiivisten kehitysilmiöiden vaikutusta.

Keskeisiä havaintoja toimintaympäristön muutoksista on koottu liitteeseen 1, jossa on maakun-taohjelman toimintalinjoittain tarkasteltu maailmanlaajuisia ja eurooppalaisia muutostrendejä, kehitystrendejä Suomessa ja niiden vaikutuksia Etelä-Savoon.

Aiemman ohjelmatyön vaikutukset

Maakuntaohjelman 2011-2014 arviointi – ohjelmalla on merkitystä

Alueiden kehittämislain mukaan maakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa tulee arvioida ohjelmakauden aikana. Etelä-Savon maakuntaliitto teetti maakun-taohjelman 2011-2014 ulkopuolisen arvioinnin alkuvuonna 2013. Arvioinnin toteutti tarjouskil-pailun voittanut MDI Public Oy. Arviointi tuotti tietoa mm. ohjelman vaikutuksista, ja sen tarkoi-tuksena on parantaa ohjelman laadintaan, toimeenpanoon ja seurantaan liittyvää menettelyä. MDI:n arvioitsijat esittelivät arviointituloksia ja pohjustivat samalla tulevan maakuntaohjelman valmistelua valmistelufoorumien jäsenille pidetyssä palautetyöpajassa. Tilaisuus toimi yhteise-nä lähtölaukauksena ja sparrauspajana foorumityölle ja uuden maakuntaohjelman valmistelulle.

KUVA 4. Etelä-Savon profiili (% koko maasta)

6

Arvioinnissa haastateltiin eräitä avainhenkilöitä sekä toteutettiin laaja sähköinen kysely eri yhteistyötahoille (n=241). Arviointiraportti valmistui kesäkuussa 2013. Arvioinnin havaintojen perusteella maakuntaohjelmalla on merkitystä ja se toimii oikeasti kehittämisen ohjenuorana. Ohjelmaprosessi on koonnut yhteen maakunnan eri toimijoita ja mahdollistanut yhteisen tah-totilan syntymisen. Kaiken kaikkiaan maakuntaohjelmatyön katsottu olleen tarkoituksenmu-kaista ja onnistunutta. Maakuntaohjelman valmistelussa koettiin toimenpidesisältöjen ohella tärkeäksi myös itse valmistelu- ja toteutusprosessi, jonka avulla muodostetaan yhteinen tahto-tila, sitoutetaan toimijoita ja vahvistetaan maakunnallista yhteenkuuluvuutta.

Arvioinnin mukaan erityisesti osaamisen sektorilla ohjelmalla on aikaansaatu paljon myönteis-tä kehitystä. Uudistuneiden ja erikoistuneiden osaamisrakenteiden – eli tärkeimpiä toimialoja tukevien koulutus- ja tutkimustoimintojen luomisessa – maakuntaohjelmalla on ollut keskei-nen merkitys. Siihen liittyvä hankerahoituksen kohdentaminen on onnistunut ja toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin. Erityisesti kilpailukykyisen korkeakoulutarjonnan ja tki-rakenteiden va-kiinnuttamisessa on onnistuttu hyvin. Maakuntaohjelmalla on kyetty vahvistamaan myös osaa-misen monikärkisyyttä. Tämä on tärkeä tulos maakunnassa, jossa elinkeinorakenteen monipuo-listamisen kautta synnytetään edellytyksiä aluetalouden vahvistamiselle. Ilman maakuntaoh-jelmaa Etelä-Savo ei pysyisi osaamis- ja innovaatiovetoisen aluekehityksen kelkassa edes ny-kyisellä tasolla.

Ohjelmatyö on ollut menestyksellistä myös yritystoiminnan vahvistamisessa, matkailun ja mark-kinoinnin kehittämisessä (erityisesti Saimaa-brändi) sekä Venäjä-yhteistyön rakentamisessa.

Kaikkein kriittisimmin arvioitiin palvelurakenteiden kehittämiseen liittyviä tuloksia. Maakunta-ohjelman kautta voidaan vaikuttaa vain rajallisesti hyvinvointipalvelujen tai yleisemmin kunta- ja palvelurakenteiden kehittämiseen.

EU:n alue- ja rakennepolitiikalla on vahvistettu elinkeinoelämän edellytyksiä ja osaamista

KUVA 5. EU:n rakennerahastojen tuen jakaantuminen teemoittain 2007-2013.

Bioenergia

Hyvinvointi

Kuitu- ja prosessiteknologia

Materiaali- ja ympäristöteknologia

Matkailu ja kulttuuri

Sähköiset palvelut

Osaamiskärjet 55,6 milj €Tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, investointeja tutkimusympäristöihin

Koulutus- ja osaamisrakenteiden kehittäminen 19,5 milj €Uusien oppimismallien kehittämistä, investointeja

Työmarkkinoiden toimivuus 30 milj €Työllisyyttä tukevia hankkeita, työpajoja

Alueen saavutettavuus, olosuhteet ja tunnettuus 23 milj €Liikenneinfran parantamishankkeita, vesihuoltohankkeita ja alueen markkinointia

Yrittäjyys 27 milj €Konsultointi- ja neuvontapalvelua, yritys ja yrittäjyyskoulutusta

Yritystuet 65 milj €Yritysten investointi- ja kehittämishankkeet, toimitiloja yrityksiä varten

EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa 2007-2013EAKR ja ESR tukirahoitus yhteensä n. 220 milj. euroa

7

EU:n alue- ja rakennepolitiikkaohjelmien kautta on osoitettu merkittävästi rahoitusta mm. yri-tystukiin ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseen, osaamisen ja innovaatiotoimintojen vah-vistamiseen, työllistämiseen ja työelämän kehittämishankkeisiin sekä liikenneyhteyksien pa-rantamiseen.

KUVA 6. EU:n rakennerahastojen tuen jakaantuminen osaamiskärjille 2007-2013

Bioenergia 3,2 milj €

Hyvinvointi 7,6 milj €

Kuitu- ja prosessiteknologia Savonlinna 8,7 milj €

MAMK muovi- ja komposiittiosaaminen 5,2 milj €

LUT materiaali-tekniikka 4,7 milj €

LUT vihreä kemia 6,7 milj €

Elektroniikan 3K Savonlinna 1,2 milj €

Sähköiset palvelut 4,4 milj €

Matkailuosaaminen 1,5 milj €

Matkailun tuotekehitys ja verkostoituminen 3,0 milj €

Matkailumarkkinointi 2,2 milj €

Matkailu- ja kulttuuri-rakentaminen 3,1 milj €

EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa 2007 – 2013 tilanne 17.12.2013

Osaamiskärjet ja hankekokonaisuudet + niitä tukevat hankkeet yhteensä n. 56 milj €

EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa 2007 - 2013 tilanne 17.12.2013 Osaamiskärjet ja hankekokonaisuudet + niitä tukevat hankkeet yhteensä n. 56 milj.€

Ohjelmarahoituksella on ollut huomattava rooli mm. maakunnan keskeisten osaamis- ja in-novaatiorakenteiden luomisessa ja vahvistamisessa. Tki-hankahoituksella on määrätietoisesti vahvistettu Etelä-Savon innovaatiostrategiassa määriteltyjen osaamisen kärkialojen toimintoja sekä maakuntaan sijoittuneita yliopistotoimintoja. Muun muassa Mikkelin ammattikorkeakou-lun muovi-, komposiitti- ja kuituteknologiaosaamisen sekä LUT Savon ympäristö- ja materiaa-li- ja bioenergiaosaamisen yhteyteen on synnytetty vireitä tutkimusyhteisöjä. Etelä-Savossa on myönnetty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 tu-kirahoitusta yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vähän yli puolet on käytetty yri-tysten omiin hankkeisiin yritystukina ja vähän alle puolet yleisiin kehittämishankkeisiin. Var-sinkin matkailun ja bioenergian osalta maaseutuohjelma ja rakennerahasto-ohjelmat täyden-tävät hyvin toisiaan toimialojen kehittymiseksi. Maaseutuohjelman rahoitusta on suunnattu li-säksi mm. maatalouden ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittämiseen sekä kylien laaja-kaistahankkeisiin.

8

KUVA 7. Maaseuturahaston rahoituksen jakaantuminen Etelä-Savossa 2007-2013.

ENPI ja ENI

Rajan ylittävää yhteistyötä Euroopan unionin ulkorajoilla ja siten myös Suomen ja Venäjän vä-lillä on toteutettu ohjelmakaudella 2007-2013 Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstru-mentista (European Neighbourhood and Partnership Instrument, ENPI). Kaakkois-Suomi - Ve-näjä ENPI CBC -ohjelma oli yksi kolmesta Suomen ja Venäjän rajalla toteutettavasta ohjelmas-ta. Ohjelma-alueeseen kuuluivat Suomen puolella Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso se-kä Venäjän puolella Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Rajoittuvina alueina ohjelmaan sai-vat osallistua myös Uusimaa, Päijät-Häme ja Pohjois-Savo sekä Karjalan tasavalta.

Ohjelmakaudella 2007-2013 ohjelmarahoitusta on ollut yhteensä 72 M€, joka sidottiin kokonai-suudessaan hankkeisiin. Tästä summasta noin puolet ohjattiin neljään LSP-hankkeeseen, eli suu-riin infrahankkeisiin. Loput rahoituksesta sidottiin 47 yhteishankkeeseen, joista neljän päätoteut-taja oli Etelä-Savosta. Yhteensä 1,7 M€. Uudella ohjelmakaudella 2014-2020 toteutetaan ENI-ohjelmaa eli European Neighbourhood Instrumentia. Sen lopullinen rahoituskehys on vielä avoin, mutta alustavien tietojen mukaan se tulisi olemaan hieman nykyistä ENPI-ohjelmaa suurempi.

Kansalliset erityisohjelmat

Osaamiskeskusohjelmalla vauhditettu kärkiosaamisaloja ja innovaatio- toimintoja

Kaksi eteläsavolaista toimijaa – Miktech Oy ja Savonlinnan seudun yrityspalvelut ovat olleet mukana sisäasianministeriön, myöhemmin työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamassa osaa-miskeskusohjelmassa vuosina 2003-2013. Tämä aluekehityslain mukainen määräaikainen eri-tyisohjelma päättyi vuonna 2013.

Maaseutuohjelman rahoitus 2007-2013, yhteensä n. 33 milj. euroa

Perusmaatalous; 4,5Puutarhatalous; 1,0

Metsätalous; 1,5

Bioenergia; 1,0

Matkailu; 1,0

Muun yritystoiminnan kehittäminen; 3,0

Kylät+infra; 3,5

Metalli; 0,2

Palvelut; 0,4Puunjalostus; 0,5Hevoset; 1,0

Muu yritystoiminta; 1,4

Bioenergia; 2,5

Elintarvike; 2,6

Matkailu; 8,7

Maaseutuohjelman rahoitus 2007-2013, yhteensä n. 33 milj e

Yrityshankkeet Kehittämistuet

9

Eteläsavolaiset osaamiskeskukset ovat vakiinnuttaneet asemansa niin maakunnallisina kuin valtakunnallisina toimijoina ja yhteistyökumppaneina. Mikkelissä toimi Mikkelin teknologiakes-kuksen vetämä komposiitteihin ja pinnoitteisiin erikoistunut materiaalitekniikan osaamiskes-kus. Se oli mukana Nanoteknologian osaamisklusterissa sekä Uusiutuva metsäteollisuus -klus-terissa. Itäsuomalainen matkailuosaajien verkosto – Savonlinnan osaamiskeskus, erityisteema-naan matkailun tuotestrategia ja sähköisen liiketoiminta sekä uudet liiketoimintamahdollisuu-det – oli mukana Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterissa. Savonlinna-Varkaus akse-lin metsäteollisuusosaajien vetovastuulla olevia prosessiteollisuuden (kuidut-energia-elinkaari) kehittämistoimintoja toteutettiin Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen yhtenä erityisteemana.

Osaamiskeskusohjelmilla on saatettu vauhtiin ja vahvistettu Etelä-Savon innovaatiostrategias-sa määriteltyjä osaamisen kärkitoimintoja sekä maakunnallisten tavoiteohjelmien painotuksia.

Maaseutupoliittisella kokonaisohjelmalla ja Etelä-Savolla yhteiset tavoitteet

Etelä-Savon maakunnan ja Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman maaseutua koskevat kehit-tämislinjaukset ovat pitkälti yhtenevät; molempien keskeisenä tavoitteena on maaseudun sekä maa- ja metsätalouden elinvoiman vahvistaminen ja käynnissä olevan rakennemuutossopeutu-misen tukeminen. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma korostaa Etelä-Savon maakunnan ta-voin elinkeinopoliittisten toimenpiteiden ensisijaisuutta maaseudun elinvoiman säilyttäjänä. Toimenpiteissä painotetaan elinkeinoperustan monipuolistamista maaseudun elinvoimaisuu-den välttämättömänä ehtona. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma sisältää Etelä-Savon kan-nalta katsottuna monia kannatettavia tavoitteita ja toimenpide-esityksiä, mutta ohjelmaan ei kuitenkaan sisälly niiden toimeenpanoon tarvittavaa omaa rahoituskehystä.

Saaristo-ohjelma linjassa Etelä-Savon tavoitteiden kanssa

Etelä-Savon maakunnan ja saaristo-ohjelman kehittämislinjaukset tukevat yhteneväisin toi-menpitein saaristoalueiden kehittämistä. Etelä-Savo on lähtökohdiltaan vesistörikas, maaseu-tumainen loma-asutusmaakunta, jonka rannoille on rakennettu joka kymmenes maamme va-paa-ajan asunnoista. Maakunnan kehittämisessä ainutlaatuinen järviluonto ja vapaa-ajan asu-minen nähdään, saaristo-ohjelman tavoin, elinkeinomahdollisuutena erityisesti hiljenevälle maaseudulle. Järvet, saaret ja ranta-alueet nähdään vahvuuksina, joita kestävästi hyödyntä-mällä voidaan vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja tukea tasapainoista aluekehitystä. Saaristo-ohjelma sisältää Etelä-Savon kannalta katsottuna monia kannatettavia tavoitteita ja toimen-pide-esityksiä, mutta ohjelmaan ei kuitenkaan sisälly niiden toimeenpanoon tarvittavaa omaa rahoituskehystä.

Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman 2012-2015 alueellinen merkitys

Työ- ja elinkeinoministeriön 26.6.2012 hyväksymä kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma sisäl-tää kaupunkipolitiikan keskeiset tehtävät ja toimenpiteet vuosiksi 2012-2015. Ohjelma pohjau-tuu hallitusohjelmaan ja valtioneuvoston päätökseen alueiden kehittämisen tavoitteista 2011-2015. Mikkeli oli hakemassa kaupunkisopimusta uusissa kansallisissa INKA-ohjelmissa yhdes-sä Kajaanin ja Kokkolan kanssa yläteemalla ”Vihreämmän teollisuuden ratkaisut”. Savonlinna oli Mikkelin kanssa laadittavan kumppanuussopimuksen kautta mukana neuvotteluissa. Tavoit-teena oli yhdistää kaupunkien resurssit ja kaupunkien alueilla oleva osaaminen ja yritykset laa-jemman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Keskeiset kehittämisen teemat olivat materiaali- ja energiatehokkuus, tuottavuuden parantaminen, ympäristöhaittojen minimointi, innovaatiotoi-minta, uusi yrittäjyys ja aluekehitys. Kyseinen kaupunkikonsortio ei päässyt mukaan INKA-oh-jelmaan. Nämä kaupunkien valinnat ovat maakunnan strategian ja maakuntaohjelman paino-tusten mukaisia, joten teemoja edistetään osana muuta aluekehittämistä maakunnassa.

10

Maakunnan visio ja strategiset päämäärätEtelä-Savo päivitti oman maakuntastrategiansa vuonna 2012. Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, korkeakoulujen ja oppilaitosten, järjestöken-tän sekä muiden aluekehityksen keskeisten toimijatahojen kanssa. Tarkistettuun strategiaan on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila pitkän aikavä-lin tavoitellusta kehityksestä. Maakuntavaltuusto hyväksyi tarkistetun strategian marraskuussa 2012. Maakuntaohjelma on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä sovitaan maa-kuntastrategian toteuttamiseksi tarvittavista tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä. Maa-kuntaohjelma 2014-2017 laaditaan tarkistetun strategian linjausten pohjalta.

Strategian tavoitteena on löytää ne menestystekijät, joiden avulla maakunnan väestö- ja ta-louskehityksessä saadaan käänne parempaan, ja Etelä-Savo saadaan näkymään vahvemmin maakunnan ulkopuolella. Päätavoitteena on muuttovoittoinen ja taloudelliselta asemaltaan vahvistunut maakunta. Sisältöjen lisäksi päivittämisprosessissa kiinnitettiin huomiota myös strategian toimeenpanoon ja vastuunjakoon eri toimijoiden kesken.

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -strategiassa uskotaan, että maakunnan menestyksen vahvimpana veturina toimii yritystoiminta. Yritystoiminnan menestys ja työpaikkatarjonta nähdään avain-tekijöinä maakunnan menestykselle ja asukkaiden hyvinvoinnille. Kannattavat ja kilpailukykyi-set yritykset luovat toimeentuloa sekä verotulojen kautta ylläpitävät julkista palvelutuotantoa. Tavoitteena on, että Etelä-Savon avaintoimialat – kärkinään metsä, metalli ja matkailu – toi-mivat kannattavasti ja ekotehokkaasti.

Menestyvä yritystoiminta muodostaa yhdessä kolmen muun strategisen avainveturin – osaa-va työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, laadukkaat hyvinvointipalvelut, hyvä toimin-taympäristö – toisiaan täydentävän synergisen veturiston, joka yhdessä vie maakuntaa koh-ti tavoitteitaan.

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategia

MENESTYVÄYRITYSTOIMINTA

Etelä-Savon avaintoimialat toimivatkannattavasti ja ekotehokkaasti

OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ

Koulutus ja tutkimus palveleemaakunnan elinkeinoelämää jakärkiosaamisalojen menestystä

HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Etelä-Savo on vetovoimainen elin-keinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan

maakunta

LAADUKKAATHYVINVOINTIPALVELUT

Etelä-Savo on väestön terveydenja hyvinvoinnin edistämisen

mallimaakunta

MEN

ESTY

KSE

N V

ETU

RIT

st

rate

gise

t ta

voitt

eet 2

020

LÄPIKÄYVÄT NÄKÖKULMATKansainvälistyminen Nuoret Ympäristö

VISIO 2020Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

• yritystoiminta menestyy ja palvelut ovat laadukkaita• huolehditaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten työmahdollisuuksista ja viihtymisestä• toimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisesti• maailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat rikastavat elämisen laatua• arki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävää• puhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset myös matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle• Helsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittaa elinkeinoelämää ja kulttuuria

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 –maakuntastrategia

KUVA 8. Uusiutuva Etelä-Savo 2020 - maakuntastrategia

11

Päätavoitteina muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous

Etelä-Savon kehittämisen päätavoitteet maakuntaohjelmassa ovat väestökehityksen kääntämi-nen muuttovoittoiseksi ja aluetalouden vahvistaminen.

Maakuntaohjelman tavoitteet ja toimenpiteet

KUVA 9. Maakuntaohjelman tavoitteet ja kehittämisen painopisteet toimintalinjoittain

Maakuntaohjelman tavoitteet 2014-2017

Päätavoitteet: muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous

Ohjelman toimintalinjojen tavoitteet:

▪ Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti▪ Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä ▪ Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin mallimaakunta▪ Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta

UUDISTUVAHYVINVOINTI

MENESTYVÄYRITYSTOIMINTA

OSAAVA TYÖVOIMAJA

HYVÄ INNOVAATIO-YMPÄRISTÖ

HYVÄTOIMINTAYMPÄRISTÖ

Palvelujen laatu ja vaikuttavuus

Ennakoiva terveyden jahyvinvoinnin edistäminen

Yritystoiminnankilpailukyvynparantaminen

Avainalojen kehittäminen

Osaavan työvoimansaatavuuden turvaaminen

Osaamisen ja alueellisenkoulutusjärjestelmän

kehittämien

Älykkäästi erikoistunuttutkimus- ja innovaatio-

toiminta

Näkyvyyden ja vetovoimanvahvistaminen

Saavutettavuuden ja liikenne-järjestelmän kehittäminen

Tonttipalveluntehostaminen

Maakuntaohjelman toimintalinjat ja kehittämisen painopisteet 2014-2017

Vesistöjen jaluonnonvarojen kestävä

hyödyntäminen

Teollisuuden ja energia-tuotannon vahvistaminen

Metsävarojen monipuoli-nen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojenkehittäminen

Matkailu- ja palvelutulonkasvattaminen

L Ä P I K Ä Y V Ä T N Ä K Ö K U L M A T

YmpäristöNuoretKansainvälistyminenVetovoima

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013Tavoite 2017

Tavoite 2020

MUUTTOLIIKENettomuutto -862 -790 -656 -366 -314 -239 -373 -957 -500 -233 -99 -246 -175 -79 120 400

ALUETALOUSBKT / asukas, € * 16 930 17 913 18 611 19 583 20 753 21 581 22 381 25 001 24 817 23 434 24 470 25 815

BKT / asukas (indeksi, Suomi=100)

66,3 66,7 67,4 70,1 71,3 71,9 71 73,5 71 72,6 73,4 73,7 74,5 75,0

12

Viime vuosien aikana muuttoliikkeessä on tapahtunut hienoista kohentumista. Suuret muut-totappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime vuosina muuttovoiton puolelle. Vaikka nuoria lähtee paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös Etelä-Savoon päin ja muuttotappio kääntyy plussalle heti 30-vuoti-aiden ikäluokasta lähtien.

2000-luvulla maakunnan muuttotase on ollut merkittävästi miinuksella nuorten 15-29 -vuo- tiaiden ikäryhmässä, joka hakeutuu opiskelemaan ja työelämään. Lasten (alle 14-vuotiaat) ja työssäkäyvien 30 vuotta täyttäneiden ikäluokat ovat 2000-luvulla olleet muuttovoittoisia, selvimmin eläkeikää lähestyvien ikäryhmässä.

KUVA 10. Kokonaisnettomuutto Etelä-Savossa 2004-2013, henkilöä keskimäärin vuodessa.

Koko väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunnassa on tar-jolla opiskelu- ja työpaikkoja sekä virikkeellinen ympäristö eteläsavolaisille ja muualta tän-ne muuttaville nuorille. Lapsiperheille ja työmarkkinoilla oleville muuttajille on voitava tarjo-ta työpaikan lisäksi erityistä ”bonusta”, jolla maakunta profiloituu edukseen. Etelä-Savossa se tarkoittaa sujuvaa arkea ja yhdistettynä ainutlaatuiseen luontoon ja erinomaiseen sijaintiin.

Etelä-Savon aluetalous on bkt-mittareilla tarkasteltuna jäljessä maan keskiarvosta, mutta maakunta on pystynyt hienoisesti parantamaan suhteellista asemaansa viime vuosina. Elin-keinoelämän ja talouden kehittymistä ovat viime vuosina leimanneet maailmantalouden hei-lahtelut ja kriisit. Etelä-Savon yrityskanta on pk-valtaista ja selvinnyt kohtuullisesti epävakais-ta viime vuosista.

Aluetalouden vahvistaminen edellyttää maakunnan omien vahvuuksien määrätietoista hyödyn-tämistä sekä yritystoiminnan edellytysten ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamista.

13

Läpikäyvinä teemoina vetovoima, kansainvälistyminen, nuoret ja ympäristö

Etelä-Savo keskittää kehittämispanoksensa neljälle toimintalinjalle. Kunkin toimintalinjan toi-menpiteissä otetaan huomioon maakuntaohjelman neljä läpikäyvää näkökulmaa – vetovoima - kansainvälistyminen - nuoret - ympäristö.

Vetovoimainen Saimaan maakuntaEtelä-Savon vahvat vetovoimatekijät – Saimaa, puhdas ympäristö, sujuva arki sekä hyvä sijainti ja saavutettavuus ja Venäjän läheisyys – tekevät Etelä-Savosta ainutlaatuisen maakunnan. Oi-kein hyödynnettyinä nämä vahvuudet antavat merkittävän kilpailuedun, jonka pohjalta voidaan houkutella lisää asukkaita, yrityksiä ja investointeja.

Maakunnan vahvuuksia ja tarjontaa on tehty tunnetuksi neljällä kärkiteemalla – Asu, Tee, Opi, Koe. Tavoitteena on ollut kohentaa Etelä-Savon yleistä imagoa, synnyttää myönteisiä mieliku-via alueesta sekä tuoda esille alueen monipuolista tarjontaa. Teemat ovat tukeneet hyvin maa-kuntastrategian toteutusta.

Asu. Saimaan maakunnasta löytyy hyvä arki ja ylelliset vapaa-ajan mahdollisuudet puh-taassa, turvallisessa ja edullisessa ympäristössä sekä neljä aidosti erilaista vuodenaikaa. Etelä-Savon kaupungeista ja kunnista on helppo löytää osoite omalle kodille. Täällä voit oikeasti asua omakotitalossa järven rannalla, keskellä kaupunkia.

Tee. Saimaan maakunta on täynnä mahdollisuuksia yrittäjälle ja työntekijälle. Sopi-vaa tilaa kohtuullisin hinnoin, osaavia työntekijöitä sekä hyvät liikenneyhteydet muual-le Suomeen ja vaikka miljoonakaupunki Pietariin. Nämä valtit ja hyvin toimivat palvelut ovat yritykselle terveen kasvun alustoja.

Opi. Etelä-Savo uskoo tutkimuksen ja koulutuksen voimaan. Turvallinen kouluympäristö ja osaavat opettajat luovat otollisen maaperän menestyksekkäälle opiskelulle ja taito-jen kartuttamiselle. Laadukkaan perusopetuksen lisäksi maakunta tarjoaa monipuolisen valikoiman ammattiin johtavia opintoja kaikilla koulutuksen asteilla.

Koe. Etelä-Savossa on tuhansia tapahtumia ja kiinnostavia käyntikohteita kesät tal-vet. Saimaa, Puula, Kyyvesi ja tuhannet muut järvet sekä monipuolinen kulttuuritarjon-ta luovat puitteet elämyksille, joista syntyy hyvää mieltä ja muistoja.

Etelä-Savoa markkinoidaan jatkossakin erinomaisena paikkana elää ja asua, yrittää ja opiskella, viettää vapaa-aikaa sekä harrastaa liikuntaa ja kulttuuria. Maakunnan kärkitapahtumia, asu-mista, vapaa-ajanviettoa ja opiskelupaikkoja tehdään tunnetuksi valtakunnallisesti ja venäläi-sille kohderyhmille.

KansainvälistyminenEtelä-Savossa ei eletä pullossa, vaan maakunnan toimijat – yritykset etunenässä – toimivat globaalissa kilpailu- ja markkinaympäristössä, josta ne hakevat yhteistyökumppaninsa ja asiak-kaansa. Maakunnan kilpailukyky ja menestys on yhä enemmän riippuvainen kyvystämme kan-sainvälistyä ja hakea sitä kautta vahvempia asemia muuttuvassa toimintakentässä. Kansainvä-listymisen näkökulma sisältää erityisesti markkinoihin ja yritystoimintaan vaikuttavan globali-saatiokehityksen, eri toimijoiden kansainvälisen vuorovaikutuksen maailmanlaajuisesti, Euroo-passa, lähialueilla sekä valmiudet sijoittaa toimintoja ja rekrytoida työvoimaa ulkomailta.

Kansainvälisyys tulee saattaa osaksi eteläsavolaista arkea niin, että maakunnan toimijat, elin-keinoelämä sekä osaaminen suunnannäyttäjinä, integroituvat kansainväliseen kilpailu- ja markkinaympäristöön sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Oppilaitosten kannalta keskeistä on syventää kansainvälisiä verkostoja ja hyödyntää niitä kansainvälisten rahoituslähteiden han-kinnassa. Kansainvälisyys tarjoaa alueen oppilaitoksille myös mahdollisuuden toimintakentän laajentamiseen, mm. koulutustuotteiden vientiin sisältyy kasvavaa potentiaalia.

Kansainvälisyys on nähtävä myös kansainvälisyysvalmiuksien luomisen näkökulmasta niin, että kansainvälisyys kuuluu luonnollisena osana eteläsavolaiseen arkeen. Venäjän ja Keski-Euroopan lisäksi yhteistyösuuntana on tulevaisuudessa enenevässä määrin Aasia.

14

NuoretTämän päivän nuoret ovat huomisen tekijöitä myös Etelä-Savossa, joten nuorten työllistyminen ja maakuntaan jääminen ovat maakunnan elinvoiman avaintekijöitä. Maakuntaohjelman val-mistelun yhteydessä kartoitettiin kyselyllä ja haastattelemalla 15-29 -vuotiaiden nuorten mie-lipiteitä siitä, millaisena eteläsavolainen arki näyttäytyy maakunnassa asuville nuorille. Nuoret mieltävät Etelä-Savon ikääntyväksi, mutta lapsiperheiden suosimaksi alueeksi, jossa luontoar-voja kunnioitetaan. Nuorten halukkuus asua ja tehdä töitä Etelä-Savossa on korkea – jos vain työpaikka löytyy niin neljä viidestä nuoresta haluaisi elää alueella. Edulliset ja helposti saavu-tettavat harrastusmahdollisuudet, hyvät terveyspalvelut ja alueen luonnonarvot arvostettiin myös korkealle. Nuorten odotukset tulevaisuudelta ovat maltillisia – haaveena on työpaikka ja oma talo viihtyisässä elinympäristössä.

Nuoret kokevat Etelä-Savon lukioiden, ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulutar-jonnan varsin monipuoliseksi. Sensijaan yliopistokoulutustarjontaa pidettiin suppeana, mikä nähtiin osasyyksi maakunnasta poismuuttoon. Opintojen jälkeen on kuitenkin halukkuutta pa-lata takaisin kotiseudulle, jos työmahdollisuuksia vain järjestyy.

Mitä paremmin nuori viihtyy alueella opiskelujen aikana, sitä varmemmin hän jää sinne myös opintojen jälkeenkin. Tämän vuoksi nuoret toivovat kuntien, järjestöjen ja asukkaiden kiinnittävän huomiota siihen, miten opiskelijat noteerataan paikkakunnalla ja kuinka heidät otetaan vastaan.

Vetovoimainen koulutus ja laadukkaat sekä monipuoliset työmahdollisuudet ovat alueelli-sen kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä. Pienenevien ikäluokkien, vähenevän työikäisten määrän ja edelleenkin alhaisen koulutustason kanssa kamppailevalle Etelä-Savolle on erityisen tärke-ää huolehtia osaamisrakenteistaan tavoilla, jotka tukevat niin työelämän tarpeita kuin nuorten odotuksia ammattiin kouluttautumisesta.

YmpäristöEtelä-Savossa ympäristö - luonnonvarat ja luontoarvot, ekokilpailukyky ja rakennettu ympäris-tö on vahvuus ja mahdollisuus, jota kestävästi hyödyntämällä vahvistetaan maakunnan elin-voimaa. Ympäristö on kilpailukykytekijä, jossa on Etelä-Savon osalta vielä paljon ammennetta-vaa. Ympäristötietoisuuden kasvaessa ympäristöarvojen vaaliminen ja kestävän kehityksen ar-vojen mukaiset toimintatavat nousevat yhä tärkeämmiksi imagotekijöiksi. Kuluttajien ympäris-töarvojen korostuminen ohjaa tuotekehitystä ja tuotantoprosesseja. Ympäristön pilaantuminen ja luonnonvarojen rajallisuus tiukentavat ympäristösäädöksiä ja luonnonvarojen käytön säänte-lyä. Etelä-Savossa ympäristön arvo on huomattu jo varhain ja maakunnassa on toimittu aktiivi-sesti hyvän ympäristön ja kestävän kehityksen puolesta. Ekotehokkuus on keskeisenä tavoittee-na yritystoiminnan kehittämisessä, mutta myös asumisessa, vapaa-ajan toiminnoissa ja liikku-misessa. Maakuntaohjelman toimintalinjoilla tavoitellaan kautta linjan ympäristöllisesti kestä-vää kehitystä. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ympäristö ja kestävä kehitys sekä luon-toarvojen ja taloudellisen toiminnan yhteensovittaminen. Etelä-Savo on ainoana maakuntana allekirjoittanut TEM:n kanssa Cleantech-lupauksen.

Ympäristöteknologia on yksi Etelä-Savon valituista kärkialoista, jota tuetaan alan koulutuksella ja tki-toiminnalla. Senkin kohdalla menestyminen rakentuu jatkossa yhä enemmän kykyyn syn-nyttää, siirtää ja kaupallistaa uutta, innovatiivista osaamista. Maakuntaan synnytetyt ympäris-töalan osaamiskeskittymät kuten Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän kemian labora-torio muodostavat kasvualustan osaamisintensiivisten tki-toimintojen vahvistamiselle.

o Jos työpaikka löytyy, niin suurin osa nuorista (80%) haluaa elää ja tehdä työtä Etelä-Savossa. o Työuransa alussa olevia nuoria on rohkeasti työllistettävä ja autettava kiinnittymään alueelle. Työpajat, oppisopimukset ja

harjoittelupaikat ovat myös tärkeitä polkuja nuorten työllistymisessä. o Työpaikan lisäksi nuoret arvostavat harrastusmahdollisuuksia, hyviä terveyspalveluja ja viihtyisää ympäristöä luontoarvoi-

neen. o Etelä-Savon oppilaitoksilla on vetovoimaa, mutta opiskelijoiden vastaanottamiseen ja alueelle ”kotouttamiseen” tulee kiinnit-

tää lisähuomiota .

15

Ilmastonmuutokseen varaudutaan maakuntaohjelmassa uusiutuvan energiankäytön ja tutki-muksen lisäämisellä, vaikuttamalla yhdyskuntarakenteeseen sekä liikkumistarpeisiin ja -muo-toihin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettu huomioon myös maa- ja metsätalouden kehittämisessä sekä vesivarojen käytössä. Savojen ilmasto-ohjelman 2025 toimenpide-esityk-set ovat suurelta osin mukana maakuntaohjelmassa. Eurooppa 2020 -strategian keskeisiä tavoitteita on kestävä kasvu, joka edellyttää puolestaan vähähiilistä yhteiskuntaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa vuosina 2014-2020 toteutettavan EU:n Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman yhtenä temaattisena tavoitteena on vähä-hiilinen talous. Ohjelman EAKR-rahoituksesta tulee kohdentaa vähintään 25 % vähähiilistä ta-loutta edistävään toimintaan, mikä huomioidaan hankevalintoja tehtäessä.

16

Avaintoimenpiteet

Kasvatetaan maakunnan yritysten tuottavuutta ja vientiä Optimoidaan metsäraaka-aineen arvoketju

Toimenpiteet toimintalinjoittain

TL 1. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTATavoite: Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti

Kehittämisen painopisteet 2014 - 2017:

2009 2010 2011 2012 2013Tavoite 2017

Tavoite 2020

KILPAILUKYKYKasvuyritysten määrä 15 12 14 18 20

Vienti (milj. €) 451 431

Viennin osuus kokonais-tuotannosta (viennin

arvo/BKT), %

11,3 11,8 12

1.1 Tuottavuuden nostaminen

1. Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen

2.1 Teollisuuden ja energiatuotannon

vahvistaminen

1.3 Uuden yritystoiminnan synnyttäminen

2.3 Matkailu- ja palvelutulon

kasvattaminen

2.2 Metsävarojen monipuolinen

hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen

kehittäminen

1.4 Uusien kaupallisten mahdollisuuksien etsiminen

2.1.3 Ympäristö- ja ekotehokkuus kilpailuetuna

2.1.2 Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen

edistäminen

2.3.1 Saimaa-teeman vahvistaminen

2.3.2 Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja

teemalliset kokonaisuudet

2.3.3 Palvelutuotannon monipuolistaminen

2.2.2 Monipuoliset ja kestävät metsien

käsittelymenetelmät

2.2.1 Puuraaka-aineen markkinoille tulo

1.2 Sukupolven- ja omistajavaihdosten edistäminen

MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA

2.2.3 Kilpailukykyiset maaseutuyritykset

Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti

2.1.1 Teknologia-teollisuuden muutokset ja

uudistuminen

Kehittämisenpainopisteet2014-2017

T o

i m

e n

p i

d e

k o

k o

n a

i s

u u

d e

t

2.2.4 Elintarvikkeidenarvo- ja toimitusketjujen

kehittäminen

2.1.4 Uusiutuvan energiatuotannon

vahvistaminen

2.3.4 Liiketoiminnan kansainvälistyminen

2. Avainalojen kehittäminen

17

Yleisperustelut

Maakunnan keskeisimmät vientiä harjoittavat toimialat ovat pitkän aikaa olleet puutuoteteolli-suus ja teknologiateollisuus, jotka kytkeytyvät vahvasti metsäteollisuuteen. Usean vuoden ajan ovat globaalin kilpailun ja taloudellisen taantuman vaikutukset näkyneet myös Etelä-Savossa. Yritysten liiketoimintamahdollisuudet ovat kysynnän vähentymisen vuoksi heikentyneet. Uute-na kasvualana on kuitenkin tullut matkailu, joka suhdanteista ja monien muiden toimialojen heikkenemisestä huolimatta on kasvanut viime vuosina huomattavasti.

Kaiken kaikkiaan yritysten kannattavuus on edellisen taantuman jäljiltä heikko, vaikka liike-vaihdon kasvu on ollut koko maan keskimääräistä tasoa. Eteläsavolaisten yritysten omavarai-suusaste on onneksi varsin korkea (45 %, vuonna 2012), mikä on auttanut taantuman yli. Alue-barometri 2014 mukaan talouden epävarmuus on näkynyt mittauksissa keväästä 2008 lähtien. Yleiset kehitysnäkymät ovat heikentyneet kaikilla aloilla ja ekonomistien arviot ovat varovaisia talouden kasvusta. Kaupanala ei enää riitä pitämään edellisten vuosien tapaan taloutta kasvu-uralla, mutta viennin odotetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun 2014. Saha- ja puutuoteteolli-suudessa onkin elpymisen merkkejä.

Merkittävä osa suurimmista työllistäjistä Etelä-Savossa on suuryritysten tuotannollisia yksiköi-tä, joiden suhteen päätökset tehdään muualla kuin maakunnassa. Varsinainen voimavara tule-vaisuudessa ovat nykyiset keskisuuret, pääosin eteläsavolaisten omistamat yritykset, joilla on halu menestyä ja kasvaa. Pk-yritysten rooli työllistäjänä ja kasvun tekijöinä kasvaa sitä mukaa kuin suurteollisuuden painoarvo hupenee. Menestyminen nopeasti muuttuvassa, globalisoitu-neessa ja kovenevan kilpailun toimintaympäristössä edellyttää yrityksiltä kilpailukyvyn jatku-vaa vahvistamista, joissa osaaminen, erikoistuminen, yhteistyö ja verkostoituminen sekä kan-sainvälistyminen ovat avaintekijöitä. Yritysten menestyminen rakentuu yhä vahvemmin kykyyn hyödyntää, soveltaa ja kaupallistaa uutta, innovatiivista tietoa ja osaamista.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017

Tpk 1: Tuottavuuden nostaminen Tuottavuuden nostaminen edellyttää uusiutumista ja uuden teknologian hyödyntämistä. Lisäk-si yritysten on panostettava johtamis- ja tuotantoprosesseihin sekä henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin, jotta yritysten kilpailukyky vahvistuisi.

Toimenpiteet: Turvataan yritysten investointikyky ja -mahdollisuudet Terävöitetään yritysten johtamista Nostetaan henkilöstön osaamistasoa

Tpk 2: Sukupolven- ja omistajavaihdosten edistäminen Sukupolven- ja omistajavaihdosten hallittu toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä jotta yritys-kanta uusiutuisi. Näiden prosessien edistäminen tulee toteuttaa laajassa yhteistyössä, jolloin yritysten neuvontapalveluiden paras osaaminen ja hyvät käytänteet tulisivat tarpeeksi ajoissa vaihdosta suunnittelevien tietoon ja tehokkaasti hyödynnettyä.

Toimenpiteet: Kehitetään yritysneuvontatyötä (erikoistuminen) Toteutetaan toimijoiden yhteiskampanjoita (yhteinen viesti)

Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen

18

Tpk 3: Uuden yritystoiminnan synnyttäminenSukupolven- ja omistajavaihdoksista huolimatta maakunnassa lopettaa satoja yrityksiä. Yritys-kannan kasvattamiseksi on maakuntaan saatava uutta yritystoimintaa. Se edellyttää sekä yri-tysten houkuttelemista alueelle hyödyntäen mm. Invest in Finland Itä-Suomen palveluita että yhteistyön vahvistamista ja konkreettisia toimintamalleja alueen oppilaitosten kanssa. Tavoit-teena on, että yrittäjyysosaaminen kasvaisi ja kynnys uuden yritystoiminnan käynnistämisek-si alenisi. Julkisten toimijoiden, ja erityisesti yritysneuvontapalveluiden, yhteistyö on uuden yri-tystoiminnan synnyttämisessä ensiarvoisen tärkeää.

Toimenpiteet: Synnytetään ja ylläpidetään kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille Panostetaan yrittäjyysvalmiuksiin ja yrittäjyyskasvatukseen Tuetaan uusien, monimuotoisten yrittäjyyskonseptien syntymistä Turvataan hyvät julkiset neuvontapalvelut

Tpk 4: Uusien kaupallisten mahdollisuuksien etsiminenKilpailu globaaleilla markkinoilla ja kasvu edellyttävät uusiutumista, uusien tuotteiden kehit-tämistä ja kaupallistamista sekä yrityksille uusien markkinoiden etsimistä. Eteläsavolaiselle pk-yritysjoukolle markkinoiden kasvattaminen vaatii enenevässä määrin laajempaa yhteistyötä ja käytännön myyntiosaamista sekä uudenlaisia toimintatapoja, sillä teknologian kehittymisen myötä kaupan toimintatavat ovat muuttuneet.

Toimenpiteet: Kasvatetaan myynti- ja markkinointiosaamista Edistetään verkostoitumista ja yhteistyötä Edistetään vientiä ja kansainvälistymistä Kehitetään uusia ja kilpailukykyisiä tuotteita Hyödynnetään sähköisiä kauppapaikkoja

Etelä-Savon avainalojen kehittäminenTeollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen

Yleisperustelut

Energiakysymykset ovat tulevina vuosina keskeisellä sijalla niin Etelä-Savon kuin koko maa-ilmantalouden kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energi-an tuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen vuoksi kes-keinen tavoite.

Ympäristökilpailukyky on kiinteässä yhteydessä yrityksen kustannus- ja laatukilpailukykyyn, sillä tuotteiden ja tuotannon pelkkä ympäristöystävällisyys ja tuotannon ympäristövastuulli-suus eivät yksin riitä tekemään yrityksestä menestyvää, mikäli yritys ei samalla ole kustannus-tehokas. Tuottavuutta voidaan lisätä parantamalla materiaali- ja energiatehokkuutta (ekote-hokkuutta). Samalla, kun tehostetaan luonnonresurssien käyttöä ja ehkäistään ympäristöön kohdistuvaa haitallista kuormitusta, lisätään myös yritysten liiketaloudellista kannattavuut-ta. Maakunnassa panostetaan Cleantech -liiketoiminnan kasvattamiseen kaikilla aloilla, mut-ta erityisesti teknologia- ja puutuoteteollisuudessa, ja hyödynnetään niissä Cleantechin tuo-mia mahdollisuuksia.

19

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017

Tpk 1: Teknologiateollisuuden muutokset ja uudistuminenUusiutuva energia on ala, jolla eteläsavolaiset yritykset voivat kehittää ja kaupallistaa uusia vientituotteita. Erityisen paljon odotuksia on metsäbioenergian sekä nestemäisten ja kiinteiden biopolttoaineiden tuotannon investointien käynnistymisestä alueella. Energiatehokkuus tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia myös kapeiden erikoisalojen korkean teknologian yrityksille, joita toivottavasti maakuntaan syntyy lisää.

Toimenpiteet: Edistetään energiateknologian uusien innovaatioiden syntyä Kehitetään yhteistyöverkostoja Edistetään teknologiateollisuuden tuotekehitystä ja laitevalmistusta Turvataan kuitu- ja prosessiteollisuuden kilpailukyky Panostetaan teolliseen internetiin 1)

1) Teollisella internetillä tarkoitetaan älykkäiden laitteiden ja analytiikan sekä ihmisten työn tehokasta yhdistämis-tä teollisissa- ja palveluprosesseissa. Esim. etäluettavat sähkömittarit tai teollisten konevalmistajien tarjoamat monitorointi- ja optimointipalvelut.

Tpk 2: Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminenPuurakentaminen on erityisesti ympäristön sekä aluetalouden ja työllisyyden kannalta kestävä ratkaisu. Samalla voidaan lisätä puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia. Etelä-Savos-sa on erinomaisia mahdollisuuksia lisätä puun ja puubiomassan käyttöä ja kehittää niistä aivan uusia tuotteita ja palveluja.

Puurakentaminen ja puutuotteet ovat keskeinen osa kehittyvää biotaloutta. Jotta toimiala ke-hittyisi, tarvitaan myös teollisen rakentamisen hankinta- ja hankeprosessien kehittämistä ja yhteistyökumppaneiden aitoa sitoutumista puurakenteisten kohteiden toteuttamiseen. Lisäksi tarvitaan eri puolilla Suomea toteutettavien puurakentamiskohteiden ratkaisujen ja kokemus-ten systemaattista kokoamista uusien puurakentamishankkeiden tueksi.

Toimenpiteet: Turvataan investointi- ja toimintaedellytykset Edistetään puuraaka-aineen tuottamista ja markkinoille saamista Edistetään puukerrostalorakentamista Kehitetään uusia tuotesovellutuksia

Tpk 3: Ympäristö- ja ekotehokkuus kilpailuetunaCleantech -liiketoiminta kasvaa Suomessa yli 15 % vuodessa liikevaihdon ollessa vuonna 2012 yli 26 miljardia euroa. Cleantech-sektorin vahvuuksia ovat energiatehokkuus sekä uusiutuvan energian tuotanto-, siirto- ja jakelu. Tärkeitä aloja ovat jätteenkäsittely ja -kierrätys, puhtaat prosessit ja materiaalit sekä vesienkäsittely. Puhtaan teknologian ratkaisuille ja tuotteille voi-daan ennustaa kasvavaa kysyntää tulevaisuudessa.

Toimenpiteet: Tehostetaan metsäbiomassan käyttöä Kehitetään hajautettua energiatuotantoa (CHP-laitokset ja biopolttoaineet) Luodaan ympäristöturvallisuudesta kilpailuetu

20

Tpk 4: Uusiutuvan energiatuotannon vahvistaminenEnergiantuotanto on tulevina vuosina keskeinen tekijä niin Etelä-Savon kuin koko maailman ke-hittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energiantuotannon kehittä-minen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen ansiosta alueen keskeinen tavoite.

Toimenpiteet: Kehitetään raaka-aineen hankinnan arvoketjua Varaudutaan metsäenergian tuotantoon kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa Vahvistetaan energiayrittäjyyttä Kehitetään uutta, uudistuvaa energiatuotantoa (aurinko, tuuli, vety)

Etelä-Savon avainalojen kehittäminenMetsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen

Yleisperustelut

Etelä-Savo on maan alkutuotantovaltaisimpia maakuntia, jonka taloudessa ja työllisyydessä maa- ja metsätaloudella on edelleen merkittävä asema tulevinakin vuosina. Muun maan ta-voin Etelä-Savon maatalous on rakennemuutoksessa, jonka hallinnassa tarvitaan monipuolisia sopeutustoimia. Haasteena on vahvistaa maatilojen rakennetta ja kannattavuutta sekä aktiivi-tilojen määrän vähentyessä edistää ja monipuolistaa maaseudun pienyritystoimintaa. Runsaat metsävarat sekä puhtaan maa- ja puutarhatuotannon laadukkaat raaka-aineet antavat mah-dollisuuksia jatkojalostukseen. Kuluttajien kasvava tietoisuus lisää turvalliseksi mielletyn luo-mu- ja lähiruoan kysyntää. Puhdas luonto, järvet ja rannat sekä kulttuuriympäristöt luovat poh-jaa matkailuelinkeinolle.

Metsien taloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maakunnista suurin, alueella on vuosi vuoden jälkeen ollut maan suurimmat kantorahatulot. Puun käytön lisäämisessä ja monipuolistamises-sa sekä jalostusasteen nostamisessa Etelä-Savolla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017

Tpk 1: Puuraaka-aineen markkinoilletuloMetsien pirstaleinen omistusrakenne voi tulevaisuudessa vaikuttaa raaka-aineen saantiin. Toi-mijayhteistyönä on syytä aktivoida metsän myyntiä, mikäli metsän hyödyntäminen on vähäis-tä. Puuraaka-aineen saatavuuden turvaamisessa voidaan hyödyntää metsävaratietoja, sähköi-siä palveluita ja markkinapaikkoja. Toinen tulevaisuuden haaste on työvoiman saatavuus, sillä alalla on huono imago, tunnettuus ja ympärivuotinen työllistyminen. Tässä koulutuksen ja työ-elämän yhteistyö on avainasemassa.

Toimenpiteet: Vaikutetaan metsänomistusrakenteeseen Edistetään yrittäjämäistä metsänomistusta ja taloudellista ajattelua kestävällä tavall-

luonnonarvot huomioiden Turvataan työvoiman saanti ja koulutus alueella

Tpk 2: Monipuoliset ja kestävät metsien käsittelymenetelmätMetsävaltaisessa Etelä-Savossa metsäpalveluyrittäjien määrää, osaamista ja verkostoitumista tulee lisätä. Metsälakimuutosten ja uusien käsittelyvaihtoehtojen myötä osaaminen ja mah-dollisuuksien hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tällaisia ovat metsätalouden vesiensuo-jelu (uudet työvälineet ja työtavat), luonnonhoitotyö, Metso-ohjelman ja ympäristötukien hyö-

21

dyntäminen ja maisemanhoito. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulee huomioida metsien hoi-tomenetelmissä, puulajeissa, puun korjuussa, terminaaleissa ja muussa logistiikassa. Lisäksi tu-lee varautua ääri-ilmiöihin ja muihin tuhoihin.

Toimenpiteet: Kehitetään toimitusketjuja Kehitetään osaamista ja palvelujen tarjontaa Huomioidaan mahdollisuudet metsien monikäytössä ja monimuotoisuudessa Varaudutaan ilmastonmuutokseen

Tpk 3: Kilpailukykyiset maaseutuyrityksetEteläsavolainen maaseutu elää muutoksessa, johon sopeutuminen edellyttää monipuolisia ja ennakkoluulottomia toimenpiteitä niin yritystoiminnan kuin palvelujen järjestämisen saralla. Yritysten kannattavuus ja yritystoiminnan monipuolistaminen on avainasemassa maaseudun elinvoiman ylläpitämisessä. Sopeutumista helpottaa se, että joka kolmannella eteläsavolaisella tilalla on jo nykyisellään maatalouden ohessa muuta yritystoimintaa. Runsaat metsävarat se-kä puhtaan elintarviketuotannon raaka-aineet antavat mahdollisuuksia jatkojalostukselle. Ku-luttajien kasvava ympäristötietoisuus vahvistaa luomun ja lähiruoan mahdollisuuksia. Puhdas luonto, järvet ja rannat sekä kulttuuriympäristöt luovat pohjaa matkailuelinkeinolle.

Toimenpiteet: Parannetaan maatilojen kannattavuutta Monialaistetaan maaseudun yritystoimintaa Edistetään maaseutumatkailua (ruoka- ja mökkimatkailu)

Tpk 4: Elintarvikkeiden arvo- ja toimitusketjujen kehittäminenElintason nousun myötä kasvaa myös ympäristötietoisuus ja sitä myöten myös kiinnostus puh-taaseen ruokaan. Tämä luo mahdollisuuksia maakunnan tuotteiden ja -osaamisen viennil-le. Markkinoiden tuntemisessa, markkinoinnin kohdejoukon tavoittamisessa sekä markkinoil-le pääsyssä on kuitenkin paljon kehitettävää. Opittavaa on mm. markkinoinnissa tärkeiden säh-köisten markkinointikanavien tuntemisessa.

Toimenpiteet: Kehitetään lähi- ja luomuruoan jalostusta ja logistiikka Hyödynnetään järvikalaa ja kehitetään sen jalostusta ja logistiikkaa Hyödynnetään sähköisiä kauppapaikkoja Luodaan yhteisiä brändejä lähielintarvikkeille

Etelä-Savon avainalojen kehittäminenMatkailu- ja palvelutulon kasvattaminen

Yleisperustelut

Matkailutoimiala on merkittävä osa maakunnan elinkeinoelämää. Matkailun aluetaloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maan keskiarvoa suurempi. Maakunnan matkailun kokonaiskuva ei rakennu matkailukeskusten varaan, vaan muodostuu lukuisista ympäri maakuntaa toimivista ja toisiinsa verkottuneista suhteellisen pienistä matkailuyrityksistä. Etelä-Savon matkailuelin-keinolle luonto, turvallisuus ja helppo saavutettavuus Pietarin alueelta ovat vahvuustekijöitä.

Maakunta tunnetaan vahvana kesämatkailualueena, mutta tulevaisuudessa kasvua on haetta-va niin matkailusesongin kuin vapaa-ajan asumisenkin laajentamisesta ja mm. talvikaudelle si-joittuvista uusista sesongeista, etenkin joulun ja uudenvuoden ajasta.

22

Matkailu- ja palveluelinkeinojen kehittymisen kannalta on oleellista edelleen kehittää ja vah-vistaa verkostomaisia tuotteita ja palveluita. Tarvitaan entistä laajempia yhteistyöverkostoja, jotka ylittävät toimiala- ja maantieteelliset rajat ennakkoluulottomalla tavalla. Tuotteistami-sen lisäksi kaivataan investointeja uusiin kohteisiin sekä korjausinvestointeja vanhoihin raken-teisiin, jotka eivät kaikilta osin vastaa tämän päivän asiakaskunnan tarpeisiin.

Matkailun lähivuosien tavoitteita ja toimenpiteitä on käsitelty tarkemmin Etelä-Savon matkai-lustrategiassa.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017

Tpk 1: Saimaa-teeman vahvistaminenSaimaan alueen yhteinen tahto tulla kansainväliseksi matkailukohteeksi, edellyttää Saimaa-teeman arvojen ja sisällön tarkistamista sekä hallintaa ja kehittämistä niin maakunnan kuin ko-ko Saimaan alueen toimijoiden pitkäjänteisellä, yhteisellä työllä.

Toimenpiteet: Saimaa-brändin ja sen hallinnan kehittäminen sekä brändin arvojen ja sisällön määrittäminen Sitoutuminen Saimaan matkailun kehittämiseen ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti

ja taloudellisesti kestävälle pohjalle Saimaa-viestin vahvistaminen niin tuotekehityksessä kuin yhteismarkkinoinnissa Ns. Saimaa-klusterin synnyttäminen yhteistyöllä, johon sitoutuvat mm. matkailu-,

design- ja luomutuotannon alalta kärkiyritykset, jotka näkevät Saimaa-kontekstin tuoman lisäarvon

Tpk 2: Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet Sisällöntuotanto ja palvelumuotoilu antavat avaimia matkailuyritysten liikevaihdon ja tuotta-vuuden kasvuun, matkailualan kasvuun. Maakunnan matkailun hajanainen aluerakenne asettaa omat haasteensa alan kehittymiselle. Aluerakenne myös luo perustan ja edellytykset verkostoi-tumisen ja yhteistyön tekemiselle. Toimenpiteet: Yhteisten linjausten mukaisten Saimaa-sisältöjen tuottaminen palvelumuotoilun keinoin Pienten, laadukkaiden palveluyksiköiden verkostomaisen toiminnan kehittäminen Profiloituminen mökkimatkailun kautta: nostetaan mökki ja rantasauna kärkituotteiksi Teemallisten palvelukokonaisuuksien luominen (kulttuuri, ruoka, kalastus, reitistöt,

hyvinvointi) ja tarjonnan kehittäminen

Tpk 3: Palvelutuotannon monipuolistaminenVapaa-ajan asukkaat ja venäläiset asiakasvirrat tuovat mahdollisuuksia mm. terveys- ja hyvin-vointipalveluiden tarjoamiselle sekä kaupan palvelujen vilkastumiseen.

Toimenpiteet: Hyödynnetään vapaa-ajan asukkaat palvelutuotannon kohderyhmänä Parannetaan palvelujen saatavuutta (ml. mobiilit jakelukanavat) Edistetään hoiva- ja terveys- ja liikuntapalvelujen tarjontaa Panostetaan maakunnan ulkopuolelle tarjottavien sekä erityisesti business to business

-palvelujen kehittämiseen.

23

Tpk 4: Liiketoiminnan kansainvälistyminenMatkailualan kasvu syntyy liiketoiminnan kansainvälistymisen ja monipuolistumisen kautta. Keskeistä on kasvuhaluisten yritysten kansainvälistymisen tukeminen.

Toimenpiteet: Alueellisten ja temaattisten yritysverkostojen tukeminen tuotteistamisessa ja markki-

noinnissa: edistetään ja edesautetaan yritysten kykyä tehdä kansainvälistä matkailu-liiketoimintaa

Elinkeinon uudistumiskyvyn turvaaminen Kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin kehittäminen Kansainvälisten investointien ja operaattorien houkutteleminen Saimaalle Kasvun edellytysten vahvistaminen ja esteiden poistaminen kasvuhaluisissa yrityksissä

Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain ■ = vastaa =osallistuu = tukee Yritykset Kunnat ja Maakunta- ELY Kork.koul. Oppi- JärjestötMaakuntaohjelman toimenpiteet k-yhtymät liitto AVI ja tutk.lait. laitokset

Metsäk.MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTAYritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen Tuottavuuden nostaminen Sukupolven ja omistajavaihdosten edistäminen Uuden yritystoiminnan synnyttäminen Uusien kaupallisten mahdollisuuksien etsiminenTeollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen Teknologiateollisuuden muutokset ja uudistuminen Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Ympäristö- ja ekotehokkuus kilpailuetuna Uusiutuvan energiatuotannon vahvistaminenMetsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen Puuraaka-aineen markkinoilletulo Monipuoliset ja kestävät metsien käsittelymenetelmät Kilpailukykyiset maaseutuyritykset Elintarvikkeiden arvo- ja toimitusketjujen kehittäminenMatkailu- ja palvelutulon kasvattaminen Saimaa-teeman vahvistaminen Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet Palvelutuotannon monipuolistaminen Liiketoiminnan kansainvälistyminen

24

TL 2. OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖTavoite: Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelmää ja kärkiosaamisajojen menestystä

Kehittämisen painopisteet 2014 - 2017:

Avaintoimenpiteet

Tuetaan nuorten kouluttautumista, työelämään siirtymistä ja maakuntaan kiinnittymistä Turvataan osaavan työvoiman saatavuus, vahvistetaan koulutus- ja osaamistarpeiden

ennakoinnin työelämälähtöisyyttä Kaupallistetaan ja kansainvälistetään soveltavaa TKI-toimintaa

1.1 Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen

1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen

2. Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän

kehittäminen

1.3 Ohjauspalveluiden uudistaminen

3. Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja

innovaatiotoiminta

1.4 Vetovoimaiset työmarkkinat

2.3 Taloudellisesti Kestävien yhteistyömallien

syventäminen kouluasteiden välillä ja niiden sisällä

2.2 Laadukkaat ja ajantasaiset

opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt

3.2 Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus

3.1 Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit

1.2 Osaamis- ja koulutustarpeiden

ennakointimenetelmien kehittäminen

OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ

3.3 Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit

Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä

3.5. Luomu ja elintarviketurvallisuuden

innovaatiot

2.1 Aluelähtöisen tutkimus- ja

koulutustarjonnan profilointi

Kehittämisenpainopisteet2014-2017

T o

i m

e n

p i

d e

k o

k o

n a

i s

u u

d e

t

3.4 Digitaalinen tiedonhallinta

2.4 Venäjän kieli-, yhteiskunta- ja

kulttuuriosaamisen vahvistaminen

Innovaatiokärjet

Kehittyvät kärjet

25

Yleisperustelut

Työvoiman saatavuuden ja osaamistason turvaamiseksi on edelleen kehitettävä eri koulutuksen tasot kattavia, opiskelijoiden näkökulmasta joustavasti toimivia ja alueen elinkeino- ja työelämää palvelevia koulutusväyliä. Etelä-Savossa keskeisiä 2020-luvun kysymyksiä tulee olemaan se, mis-tä osaavaa työvoimaa saadaan elinkeinoelämän tarpeisiin. Maakunnan väestön keski-ikä on maan korkeampia ja mikäli työpaikkojen määrä tulee säilymään nykyisellä tasollaan, on ratkaisuja osaa-van työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehtävä tällä maakuntaohjelmakaudella 2014 – 2017.

Vastauksena tähän haasteeseen on luotava malleja, joissa keskiössä ovat yritysten ja oppilaitos-ten entistä tiiviimpi yhteistyö. Työelämälähtöisyyden turvaamisessa keskeistä on tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi pitkällä aikavälillä. Nyt tehtävät koulutukselliset ratkaisut heijas-tuvat vuosien päähän. Tämä edellyttää tuekseen tulevaisuuden muutostrendien sekä määrällistä että laadullista ennakointia. Tavoitteena on mahdollistaa joustava reagointi toimintaympäristön muutoksiin sekä osaamisen kehittämistarpeiden huomioiminen pitemmällä aikavälillä.

Työelämän ja koulutuksen nivelvaiheet ovat kriittisiä paikkoja, joiden sujuvoittamiseen on kes-kitettävä toimenpiteitä. Ensimmäinen kriittinen vaihe on siirtyminen peruskoulusta toiselle as-teelle. Vastavalmistuneiden siirtyminen koulutuksesta työelämään on niin ikään taitekohta, jo-ta pitää uusin tavoin pystyä tukemaan. Siirtymävaiheiden sujuvoittamista voidaan edesaut-taa koulutuksen työelämälähtöisyyttä vahvistamalla. Työelämälähtöisyyden vahvistamisessa ja työelämän ja opiskelun integroinnissa tulee kehittää moniammatillisia ohjausmenetelmiä, jot-ka mahdollistavat koulutuksen ja työelämän mahdollisimman tehokkaan ja tarkoituksenmukai-sen integroitumisen.

Alueen vetovoimaisuus rakentuu keskeisesti työstä ja koulutuksesta. Maakunnassa toimivat op-pilaitokset ovat tunnustetun laadukkaita ja niiden vetovoimaisuutta tulee tuoda entistä voi-makkaammin esille. Maakunnan profiilin nosto osaamisintensiivisenä alueena on keskeinen tavoite. Nuorisoikäluokan pienentyessä tulee aikuiskoulutuksen rooli olemaan entistäkin tär-keämpää. Monipuolinen ja laadukas aikuiskoulutus tulee olemaan tärkeä alueellinen kilpailu-tekijä. Kaikilla koulutusasteilla jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä uudelleenkoulutuksen tar-jontaan panostetaan entistä enemmän. Etelä-Savossa on hyvä edellytykset profiloitua alueeksi, jossa osaamista on mahdollista kehittää jatkumona. Maakunnassa on myös erittäin hyvät edel-lytykset toimia erilaisten pilot-mallien kokeilualueena.

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013Tavoite

2017Tavoite

2020TYÖLLISYYS

Työllisyysaste 15-64-vuotiaat

60,6 60,1 61,1 63 63,1 6362,7

64,3 64,8 62,3 63,8 65,2 65,2 65,8 68,9* 70,7*

Nuorten (15-24-v.) työttömien osuus ko.

ikäisestä työvoimasta, %

21,6 20,4 20,8 20,9 19,5 15,7 12,6 15,5 20,1 17,3 15,7 13,0 12,0

Alle 25-v työttömät (poikkileikkaustieto ko. vuoden tammikuulta)

1 079 908 804 1 061 1 226 1 075 1 060 1 144 800 700

OSAAMINENPeruskoulun jälk

tutkintoa vailla olevat 25-29-v, henkilöä

1 221 1 157 1 009 1 008 1 001 961 1 000 1 004 1 033 1 039 1 092 1 106 1 101

- prosenttia ikäryhmästä 17 16,3 14,3 14 13,9 13,5 14,3 14,7 15,1 14,7 15,1 15,2 15,4 12,5 10,0

* edellyttää 58 000 työpaikkaa ja tavoiteväestöä vuonna 2017

57 000 työpaikkaa ja tavoiteväestöä vuonna 2020

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen

26

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017

Tpk 1: Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminenOppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistämisessä tulee luoda konkreettisia yritysten tarpees-ta lähteviä toimintamalleja sekä palveluita. Keskeisenä tavoitteena on se, että oppilaitokset pystyvät tarjoamaan opiskelijoille mahdollisimman hyvät valmiudet työelämää varten. Yksi tee-moista on yrittäjämäisen työskentelyn vahvistaminen osana työelämävalmiuksien kehittämistä.

Toimenpiteet: Kehitetään opiskelijoiden ja opettajien työelämäyhteyksiä Konseptoidaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyömalleja Vahvistetaan työelämävalmiuksia ja yrittäjyysosaamista

Tpk 2: Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminenEnnakointi on kytkettävä tiiviisti osaksi eri organisaatioiden suunnittelu- ja päätöksentekopro-sesseja. Nykyisin eri organisaatiot tekevät paljon ennakointityötä, osin päällekkäinkin. Tästä johtuen on syytä tiivistää yhteistyötä eri ennakointitoimijoiden ja niiden vetämien prosessien kesken. Yhteistyön tehokkaampi organisointi nostaa laadukkuutta ja käytettävyyttä. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi mahdollistaa elinkeinoelämän tarpeiden huomioimisen koulu-tuksen suuntaamisessa. Nykyisin ennakoinnissa fokus on lähinnä määrällisessä ennakoinnissa. Määrällisellä ennakoinnilla on oma paikkansa, mutta sen rinnalla tulisi kehittää laadullisia en-nakoinnin muotoja. Huomioitava seikka on myös se, että työ itsessään muuttuu. Tulevaisuuden työelämä rakentuu mm. teknisille ratkaisuille, joita ei ole vielä edes olemassa. Näin ollen enna-kointimenetelmillä pitää pystyä visioimaan tulevaa päätöksenteon pohjaksi. Ennakoinnissa pi-tää pystyä myös ennakoimaan työelämän muutoksia – visioimaan sitä, millainen on tulevai-suuden työelämä. Ennakointityössä tulee hyödyntää entistä enemmän tutkimuksellista tietoa.

Toimenpiteet: Luodaan maakunnallinen ennakointimalli, joka ottaa huomioon yritysten kasvu- ja kehittymisedellytykset Jalkautetaan ennakointitietoa oikea-aikaisen päätöksenteon tueksi Vahvistetaan laadullista ja joustavaa ennakointia Haetaan uusia malleja maailmalta (visionäärinen ennakointi)Luodaan mittaristo laadullisen ennakoinnin tueksi

Tpk 3: Ohjauspalveluiden uudistaminenOhjauspalveluiden keskiössä ovat koulutusta ja työelämää tukevat ratkaisut paikalliset erityis-olot huomioiden linkittyneenä valtakunnallisiin linjauksiin. Ohjauspalveluiden uudistamisessa sitoudutaan elinikäisen oppimisen ja ohjauksen sekä nuorisotakuun maakunnallisiin tavoittei-siin, joissa korostetaan verkostojen yhteistyötä sekä moniammatillisia, -alaisia ja -hallinnolli-sia yhteistyön malleja sekä ” yhden oven ” -periaatetta palveluiden järjestämisessä. Ohjauspal-veluiden uudistamisessa fokuksessa on entistä voimakkaammin asiakaslähtöisten toimintamal-lien kehittäminen. Tavoitteena on mahdollistaa pitkät ja eheät työurat, joissa siirtymävaiheet koulutuksesta työhön ja työstä koulutukseen tukevat jatkuvuutta. Ohjauspalveluiden kokonai-suudessa tulee huomioida monikulttuurisuus ja monikulttuurisen ohjauksen osaaminen. Ohja-us hahmotetaan elämänkaarimallina ja sillä on liittymäpintoja hyvinvointipalveluiden kokonai-suuteen, joita on osaltaan täsmennetty Uudistuva hyvinvointi-luvussa.

Toimenpiteet: Sitoudutaan verkostomaisesti toimiviin ratkaisuihin Vahvistetaan moniammatillisia toimintamalleja Luodaan eteläsavolaisia ohjaamokonsepteja

Vahvistetaan elämänkaariajattelua ohjauksessa Tuetaan nuorten koulutukseen ja työhön hakeutumista Huolehditaan vastavalmistuneiden työllistymisestä Tuetaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä

27

Tpk 4: Vetovoimaiset työmarkkinatEtelä-Savon väestörakenne on sen kaltainen, että lähitulevaisuudessa osaavasta työvoimasta tulee olemaa kova kilpailu. Maakunnan oma ikäluokka ei riitä täyttämään avautuvia työpaik-koja. Suotuisan työpaikkakehityksen turvaamiseksi Etelä-Savon tulee systemaattisesti kehittää ratkaisuja, jotka mahdollistavat joustavien työmarkkinoiden luomisen maakuntaan. Näin ollen on tärkeää, että Etelä-Savo profiloituu entistä voimakkaammin osaamisintensiivisenä alueena, jossa on mm. mahdollisuus täydentää osaamista joustavasti. Aikuiskoulutuksen merkitys koros-tuu ikäluokkakehityksen ja työelämän yhä nopeutuvien muutosten johdosta. Tässä Etelä-Savol-la on hyvät mahdollisuudet hakea omaa vahvaa profiilia.

Osaavan työvoiman saatavuuteen liittyy tiiviisti myös ulkomaalaisen työvoiman rekrytointiky-symykset. Maakunnassa ei tällä hetkellä ole akuuttia tarvetta ulkomaalaisen työvoiman laaja-mittaiseen rekrytointiin, mutta työvoimatarvetta on seurattava tiiviisti, jotta aktiivitoimenpi-teitä voidaan käynnistää tilanteen niin vaatiessa.

Toimenpiteet: Nostetaan maakunnan profiilia osaamisintensiivisenä alueena Monipuolistetaan muunto- ja pätevöittämiskoulutustarjontaa Mahdollistetaan moniosaajuus – Kohti moduuleista muodostuvaa koulutusrakennetta

Turvataan osaavan työvoiman saatavuus maakunnan ulkopuolelta rekrytoitavalla työvoimalla Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä

Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen

Yleisperustelut

Etelä-Savon vahvuuksia ovat monipuoliset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet. Maakunnan oppilaitokset toimivat monipuolisesti niin kansallisissa kuin kansainvälisissä verkostoissa. Po-sitiivisen kehityksen turvaamiseksi Etelä-Savossa panostetaan koulutusjärjestelmän toimivuu-teen ja kattavuuteen. Näin varmistetaan koko ikäluokalle mahdollisuus perusasteen jälkeiseen koulutukseen ja tarjotaan myös aikuisille edellytykset kasvattaa osaamistaan ja vahvistaa am-mattitaitoaan. Kaikki kouluasteet ovat isojen rakenteellisten muutosten alla. Tästä huolimatta on ensiarvoisen tärkeä panostaa koulutuksen laadun kehittämiseen. Koulutuksen laatu on kes-keinen kilpailutekijä niin vetovoimassa kun läpäisynkin parantamisessa.

Toisen asteen koulutuksen näkökulmasta oleellista on toisen asteen muodostama kokonaisuus – lukio ja ammatillinen toinen aste. Tulevaisuuden kysymyksiä on se, millaisella rakenteella toi-miva toinen aste on opiskelijan näkökulmasta paras. Esille nousee myös erikoistuminen kou-lutuksessa ja uudenlaisten koulutusmallien kehittäminen toiselle asteelle. Toisen asteen kou-lutuksen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen, yhteistyömallia tullaan edelleen kehittämään ja tiivistämään niin, että turvataan riittävän tasokas ja mahdollisimman hyvin opiskelijoiden saavutettavissa oleva toisen asteen koulutusverkosto. Toisen asteen ammatillisen koulutuk-sen osalta esille nousevat myös mittakaava-asiat eli koulutuksenjärjestäjien kokoaminen laa-jempiin kokonaisuuksiin. Yhteistyösuuntina ovat myös ammattikorkeakoulut ja yliopistotoimi-jat, joiden kanssa olisi mahdollista kehittää TKI-toimintaa sekä yhteisiä opintokokonaisuuksia/opintojen osia.

Maakunnan ammattikorkeakouluilla on laaja koulutustarjonta ja ne tarjoavat monia mahdolli-suuksia niin maakunnan omille nuorille kuin laajemminkin kansallisesti ja kansainvälisesti. Am-mattikorkeakoulujen useaa maakuntaa koskeva tiivis yhteistyö vahvistaa ammattikorkeakou-lujen asemaa koulutuskentässä tehostamalla niiden toimintaa ja antamalla paremmat edelly-tykset erikoistumiseen ja keskinäiseen työnjakoon. Tämä luo ammattikorkeakouluille edellytyk-

28

siä TKI-toimintojen vahvistamiseen ja suuntaamiseen tukemaan ympäröivän alueen elinkeino-elämän tarpeita. Ammattikorkeakoulut erikoistuvat nykyistä enemmän omille strategisille pai-nopistealueilleen. Näillä alueilla ne ovat uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen eturinta-massa. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta on työelämälähtöistä ja työelämää sekä ope-tusta palvelevaa. Ammattikorkeakouluja ohjaava lainsäädäntö sekä rahoitus muuttuvat 2014 vuoden alussa, jolloin TKI-toiminnan volyymi määrittää myös perusrahoitusta. Ammattikorkea-koulujen alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen on myös tulevan ohjelmakauden kehittä-misen kärkiä. Maakunnassa on laadukasta, kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyistä yliopistokoulus-ta ja -tutkimusta. Tarjonta on kuitenkin fokusoitunutta, mikä merkitsee sitä, että merkittävä osa yliopistoihin hakeutuvista nuorista opiskelee maakunnan ulkopuolella. Maakunnan kannal-ta suuri merkitys on TKI-toiminnan suuntaamisella ja sillä miten yliopistot kytkeytyvät maa-kunnan elinkeinoelämän kehittämiseen. Yliopistosektorin osalta on keskeisenä profiloituminen ja erikoistuminen luontaisille osaamisalueille, joissa vahvistetaan valtakunnallisesti kilpailuky-kyistä koulutustarjontaa. Yliopistokeskuksen potentiaali tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään mm. kokeilemalla tutkinnonosien suorittamista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tämä tuo yliopistotasoista koulutustarjontaa saataville Etelä-Savoon entistä laajemmin.

Etelä-Savon maakuntaohjelmassa kaikkien kouluasteiden keskeiset kehittämistoimenpiteet esi-tetään yhdessä. Tällä osaltaan haetaan eri koulutusasteiden välisiä synergiaetuja ja maakun-nallisen koulutustarjonnan yhteistyöstä nousevaa nopeaa reagointivalmiutta osaamistarpei-den muutoksiin.

Maakuntaohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä tullaan täsmentämään laatimalla vuonna 2014 Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen toimenpideohjelma. Toimenpideohjelmasta on tarkoi-tus luoda rullaava prosessi ja se tulee olemaan osa joka toinen vuosi laadittavaa maakuntaoh-jelman toimeenpanosuunnitelman valmistelua osaamis- ja koulutustarpeiden osalta.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017

Tpk 1: Aluelähtöisen tutkimus- ja koulutustarjonnan profilointiKoulutusrakenteen pitää pystyä vastaamaan niiden alojen tarpeisiin, joissa työvoimatarpeen on ennakoitu kasvavan tulevaisuudessa kaikilla kouluasteilla. Toisaalta maakunnan vahvuutena on profiloituminen tiettyjen erityisalojen valtakunnallisena kouluttajana. Tätä asemaa on pystyt-tävä entisestään vahvistamaan osaamista kehittämällä. Koulutuksen kytkeytyminen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan on keskeinen osa koulutusjärjestelmän kehittämistä. Maakunnassa pi-tää olla valmiudet vastata uusiin koulutuksellisiin tarpeisiin, jotka nousevat elinkeino- ja tutki-mus- ja innovaatiotoiminnan kautta.

Toimenpiteet: Turvataan koulutustarjonta työvoimavaltaisilla aloilla (sote, palvelut, teollisuus) Turvataan koulutustarjonta vahvoilla erityisosaamisen aloilla – ml. valtakunnallinen

koulutusrooli Mahdollistetaan alueen elinkeino- ja innovaatiorakennetta tukevat uudet koulutusavaukset Vahvistetaan alueen elinkeino- ja innovaatiorakennetta tukevaa soveltavaa tutkimusta

Tpk 2: Laadukkaat ja kehittyvät opetusmenetelmät ja oppimisympäristötOpetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämisessä on lähdettävä uudenlaisesta ajat-telumallista, jossa luokkamuotoisen opetuksen rinnalla kehitetään erilaisia tapoja oppia. Oppi-misympäristöjen luomisessa on huomioitava eri alojen yhteisten oppimisympäristöjen luomi-nen ja sekä yrittäjyyttä tukevat oppimisympäristöt. Ympäristökasvatus integroidaan opetussi-sältöihin. Ympäristökasvatuksessa korostuu alueen omat lähtökohdat ja se tulee integroida tii-viisti TKI-toimintaan.

29

Toimenpiteet: Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti opetuksessa Tehostetaan etäopiskelumahdollisuuksien käyttöä Luodaan erilaisia yhdistelmiä oppilaitosmuotoisen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen

toteuttamiseksi esim. oppisopimusmallien tehokas käyttöönotto ja integraatio oppilai-tosmuotoiseen koulutukseen

Vahvistetaan TKI-rakenteiden hyödyntämistä oppimisympäristöinä

Tpk 3: Taloudellisesti kestävien yhteistyömallien syventäminen kouluasteiden välillä ja niiden sisällä

Resurssien niukentuessa on haettava maakuntaan soveltuvia yhteistyömalleja, joissa mm. kou-lutusvastuita on pystyttävä jakamaan organisaatioiden kesken. Erityisosaaminen ja erikoistu-minen turvaavat mahdollisimman laaja-alaisen koulutustarjonnan maakunnassa. Tämän lisäk-si on pyrittävä luomaan koulutuksellisia jatkumoita koulutusasteelta toiselle. TKI-toiminta kyt-keytyy aidosti kaikkiin kouluasteisiin ja linkittyy vahvasti oppimisympäristöihin.

Tulevalla maakuntaohjelmakaudella oppilaitosten kannalta keskeistä on syventää kansainväli-siä verkostoja ja hyödyntää niitä konkreettisesti kansainvälisten rahoituslähteiden hankinnassa. Kansainvälisyys tarjoaa alueen oppilaitoksille myös toimintakentän laajentamista - mm. koulu-tustuotteiden viennissä on tulevaisuudessa kasvava potentiaali. Kansainvälistyminen on nähtä-vä myös kansainvälistymisvalmiuksien luomisen näkökulmasta – kansainvälisyys on osa arkea.

Toimenpiteet: Tarkastellaan ammatillisen toista astetta ja lukiokoulutusta kokonaisuutena opiskelija-

lähtöisesti Rakennetaan yhteistyömalleja täydennyskoulutukseen Luodaan joustavia opintopolkuja eri koulutusasteiden välille Yhteistyömallien vakiinnuttaminen TKI-toiminnassa kaikkien kouluasteiden kesken Tiivistetään kansainvälistä yhteistyötä Toimintamallien ja osaamisen vienti – palvelukonseptit Koulutusviennin konseptointi, tuotteistaminen ja markkinointi (sisältäen vaihto-

ohjelmat)

Tpk 4: Venäjän kieli- ja yhteiskunta- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen Venäjän kieli- ja kulttuuriosaamista tulee edelleen vahvistaa, jotta pystytään palvelemaan elin-keinoelämän tarpeita. Toimenpiteet: Mahdollistetaan venäjänkielen opiskelu kaikilla kouluasteilla – mahdollisuudet kehittää

kielitaitoa jatkumona Vahvistetaan venäläisen kulttuurin tuntemusta

Älykkäästi erikoistunut tutkimus ja innovaatiotoiminta

Yleisperustelut

Maakunnan menestyksen ja kestävän kasvun merkittävä osatekijä on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. TKI-toiminnan tavoitteena on vahvistaa maakunnan osaamispohjaisia toi-mialoja sekä aktivoida ja kehittää uusia ja kasvavia erikoistumisaloja. Lähtökohtana on alueen elinkeino- ja työelämän tarpeista nouseva soveltava tutkimus, jota toteutetaan tiiviissä yhteis-työssä elinkeino- ja työelämän sekä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Tämä edellyttää va-lintoja, jotka pohjautuvat maakunnan pitkäjänteiseen osaamisen keittämiseen ja älykkääseen erikoistumiseen.

30

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja osaamisen kehittymistä edistävät tarkoituk-senmukaiset ja toimivat TKI-ympäristöt. Etelä-Savossa on panostettu TKI-toiminnan kehittämi-seen ja toimialakohtaisten innovaatioympäristöjen luomiseen mm. merkittävien toimintaa tu-kevien infrastruktuuri-investointien muodossa sekä toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistämäl-lä ja yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita toteuttamalla. Jatkossa TKI-toimintojen kehittämisen tavoitteena on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä sisältäen seuraavia osaamisalueita:

Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit Digitaalinen tiedonhallinta Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot

Myös palvelualojen innovaatioympäristöä kehitetään tavoitteena luoda käyttäjälähtöisiä, toi-mijoiden yhteisiä palveluprosesseja yritys- ja innovaatiopalveluiden tuottamiseen. Alueellisten TKI-organisaatioiden yhteyksiä kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tutkimus-verkostoihin ja –konsortioihin vahvistetaan. Maakunnan toimijoiden tiivis yhteistyö mahdollis-taa myös yrityksille suunnattujen palveluiden kehittämisen. Etelä-Savo on TKI-toimintojen ke-hittämisessä sitoutunut eri yhteistyösuuntiin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistyvän yhteistyön ja strategisten liittoutumisten myötä koulutuksen vetovoima kasvaa ja maakunnan kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017

Innovaatiokärjet pohjautuvat Etelä-Savossa tehtyyn pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Näillä kär-jillä on tunnistettavissa nopeasti kaupallistettavia sovellutuksia.

Tpk 1: Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessitMetsävarojen innovatiivinen hyödyntäminen biotalouden näkökulmasta on Etelä-Savolle mer-kittävä mahdollisuus. Metsäbiomassan hyödyntämisessä on maakunnalla pitkä perinne. Tähän kytkettynä materiaalitekniikan osaaminen ja sen soveltaminen uusiin biopohjaisiin raaka-ainei-siin, vahva kattila- ja logistiikkaosaaminen, sekä kuitu- ja prosessiosaamisen teollinen yhteistyö antavat vahvan pohjan eteläsavolaiselle erikoistumiselle.

Toimenpiteet: Kehitetään puiden jalostusta ja tuotantoa Jalostetaan ainespuuta Kehitetään korkean jalostusasteen tuotteita ja tuotantoprosesseja

Tpk 2: Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuusPainopisteen keskeinen sisältö on veden puhdistukseen ja veden laadun hallintaan liittyvät uu-det ratkaisut sekä materiaalikierrätyksen, sivuainevirtojen ja jätteen hyötykäytön kehittämi-nen. Tällaisia ratkaisuja ovat esim. älykäs veden laadun monitorointi, vedenpuhdistusratkaisut ja lietteiden käsittelytekniikat sekä materiaalitehokkuus ja biohajoavien orgaanisten materiaa-lien hyötykäyttö.

Toimenpiteet: Kehitetään teollisuuden ja yhdyskuntien kestävää vesitaloutta Luodaan älykkäät kokonaisratkaisut puhtaan ympäristön turvaamiseen

Innovaatiokärjet:

31

Tpk 3: Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit Materiaaliteknologia – erityisesti ohutkalvopinnoitteet ja lujitemuovit – on ollut pitkään Ete-lä-Savossa kehittämispanostuksien kohteena. Haasteena on toiminnan kapeus ja TKI-painottei-suus sellaisella alueella, jossa markkinat, käyttökohteet ja kilpailu ovat vahvasti kansainvälis-tä. Jatkossa painopisteenä ovat uudet lujite- ja metallimateriaalit ja -rakenteet kone- ja laite-valmistuksen sekä kuljetusvälinetekniikan käyttöön, älykkäiden pinnoitteiden ja painetun älyk-kyyden kehittäminen sekä pinnoituksella saatavien uusien sähköisten ja kemiallisten ominai-suuksien tutkimus. Sovelluskohteina ovat esim. painettava elektroniikka, anturit, aurinkoener-gia. älypakkaukset, indikaattorielementit.

Toimenpiteet: Vähähiilisyyttä ja materiaalitehokkuutta edistävät kevyet, kestävät materiaalit ja prosessit Kehitetään pintamateriaaleja ja pinnoitteita sekä niille uusia sovelluskohteita Kehitetään ja kaupallistetaan uusia materiaaliyhdistelmiä

Kehittyvien innovaatioalojen sovellutukset ovat vielä TKI-vaiheessa ja niiden kaupallistamises-sa on vielä kartoittamattomia mahdollisuuksia.

Tpk 4: Digitaalinen tiedonhallintaDigitaalisuudessa on kyse tuotanto- ja palveluprosessien tehostamisesta, jossa korostetaan en-nen kaikkea digitaalisessa muodossa olevien tietojen hallintaa. Digitaaliset prosessit tuotta-vat aikaisempaa helpommin hallittavissa olevaa tietoa, joka mahdollistaa tiedon päälle raken-nettavia uudenlaisia palveluita ja prosesseja. Digitaalinen tietojenhallinta edellyttää kuiten-kin tiedonhallinnan prosessien (tiedon synty, varastointi, levittäminen) systematisointia. Teolli-nen internet voidaan nähdä uutena teollisena vallankumouksena, joka uudistaa erityisesti teol-lisuuden palveluliiketoimintaa ja tarkoittaa internetin mahdollisuuksien omaksumista teolli-seen käyttöön.

Toimenpiteet: Kehitetään teollisen internetin uusia sovelluksia palveluliiketoiminnassa Jalostetaan sähköistä tietoa hyötykäyttöön Kehitetään arjen digitaalisia ratkaisuja

Tpk 5: Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiotMaakunnan profiili luomutuotannossa on kiistaton. Innovatiivisten yhteistyömallien luominen koko lähiluomuketjuissa on tärkeää monesta syystä. Tähän kytkeytyvät toimenpide-ehdotuksi-na innovatiiviset logistiikka- ja jakeluratkaisut sekä innovatiiviset, verkostomaiset liiketoimin-tamallit, joilla lyhyiden lähiluomuketjujen ja pidempien luomuelintarvikkeiden ketjujen kan-nattavuutta ja tehokkuutta lisätään. Älykkäät elintarviketurvallisuuden ratkaisut kattavat uu-denlaiset ruokaturvallisuutta ja elintarvikkeiden jäljitettävyyttä sekä raaka-aineiden alkuperän tunnistamista edistävät ratkaisut, olivat ne sitten ohjelmistoja, sovelluksia, palveluita, toimin-tamalleja, pakkauksia tai viestinnällisiä ratkaisuja. Painopisteessä tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ruokaturvallisuuden innovaatioilla.

Toimenpiteet: Synnytetään luomun tuote- ja tuotantoinnovaatioita Luodaan älykkäitä elintarviketurvallisuuden ratkaisuja

Kehittyvät kärjet:

32

Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain ■ = vastaa =osallistuu = tukee Yritykset Kunnat ja Maakunta- ELY Kork.koul. Oppi- JärjestötMaakuntaohjelman toimenpiteet k-yhtymät liitto AVI ja tutk.lait. laitokset

Metsäk.OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖOsaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen Ohjauspalveluiden uudistaminen Vetovoimaiset työmarkkinatOsaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Aluelähtöisen koulutus ja koulutustarjonnan profilointi Laadukkaat ja ajantasaiset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Taloudellisesti kestävien yht.työmallien syventäminen koul.asteiden välillä ja niiden sisällä Venäjän kieli-, yhteiskunta- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminenÄlykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit Digitaalinen tiedonhallinta Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot

33

TL 3. UUDISTUVA HYVINVOINTITavoite: Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta

Kehittämisen painopisteet 2014 - 2017:

Avaintoimenpiteet

Tuetaan voimavaroja kokoavaa paikallista hyvinvointipolitiikkaa, sekä uusia palvelu- malleja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön pohjalta

Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä palveluja sekä kansalaisten omaa toimintaa hyvinoinnin edistämiseksi

Tuetaan uusia toimintamalleja työhyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen vahvistamiseksi

UUDISTUVA HYVINVOINTIEtelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin

edistämisen mallimaakunta

2. Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

2.3 Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun

kehittäminen

2.2 Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen

2.4 Kansalaistoiminnan ja osallisuuden vahvistaminen

2.5 Terveellisten elämäntapojen vahvistaminen

2.1 Hyvinvointia edistävien kehittämisrakenteiden

vahvistaminen

1.1 Työvoiman ja palvelujen alueellisen saatavuuden

turvaaminen

1. Palvelujen laatu ja vaikuttavuus

1.3 Hyvinvointiyrittäjyyden toimintaedellytysten

vahvistaminen

1.2 Palveluinnovaatioiden ja teknologian hyödyntäminen

1.4 Nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen

T o

i m

e n

p i

d e

k o

k o

n a

i s

u u

d e

t

Kehittämisenpainopisteet2014-2017

34

Yleisperustelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on suurten uudistusten edessä. Lainsäädän-nöllä toteutettavien rakenteellisten uudistusten rinnalla tarvitaan myös paikallisella tasolla to-teutettavaa, tehokasta ja vaikuttavaa hyvinvointialan kehittämistoimintaa. Hyvinvointipalvelu-jen laatu ja vaikuttavuus nousevat korostetusti esille palvelujen kehittämisessä, kun palvelu-tuotantoon kohdennettavia resursseja ei voida enää entiseen tapaan kasvattaa. Etelä-Savossa väestön ikääntymiskehitys vaikuttaa keskeisellä tavalla maakunnan tulevaisuu-den näkymiin. Vanhusväestön määrän kasvu näkyy hoito- ja hoivapalvelujen tarpeen lisäänty-misenä. Epäedullinen huoltosuhde aiheuttaa kuntien taloudelle suuria paineita, kun palvelutar-peet kasvavat samalla, kun työikäisen väestön suhteellinen osuus pienenee. Positiivisena mah-dollisuutena nähdään palvelutarpeiden kasvun kanavoituminen osin myös yksityisen palveluky-synnän ja yritystoiminnan piiriin. Hyvinvointipalvelujärjestelmä muodostuu julkisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin palve-luista. Kunnilla on päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Voima-varoja kokoavalla paikallisella hyvinvointipolitiikalla kyetään lisäämään merkittävästi palvelu-järjestelmän laatua ja vaikuttavuutta. Palvelujärjestelmän hajanaisuus aiheuttaa tehottomuut-ta ja turhia kustannuksia. Asiakkaiden osallistumista ja asiakasnäkökulmaa on tarpeen vahvis-taa palvelujen kehittämisessä. Myös teknologian parempi hyödyntäminen lisää palvelujärjes-telmän tehokkuutta.

Hyvinvointialan yritystoiminnan vahvistamista pidetään tärkeänä sekä palvelujärjestelmän toi-mivuuden, että aluetalouden näkökulmasta. Myös järjestöjen tuottamalla vertaistuella ja va-paaehtoistyöllä on suuri merkitys hyvinvointirakenteiden kokonaisuudessa. Maakuntaohjel-massa tuetaan palvelutuotannon kehittämistä kumppanuus- ja monituottajamallien pohjalta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö myös ikääntyy ja eläköityminen alalla on lähivuosina runsasta. Työvoiman saatavuus on jatkossa yksi kriittinen tekijä hyvinvointipalvelujen turvaa-misessa. Maakuntaohjelmassa varaudutaan kilpailun kiristymiseen työvoimasta ja sen laajene-miseen uusille ammattialoille.

Hyvinvointialan Kumppanuuspöytä on maakunnassa luotu innovaatio- ja kehittämisrakenne, jolla pyritään vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin ja ohjaamaan tältä osin myös maakun-taohjelman tavoitteiden toteutumista. Kumppanuuspöytä vakinaistetaan pysyväksi hyvinvoin-tialan innovaatio- ja kehittämisrakenteeksi, jolla vahvistetaan hallinto- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja hyvinvointialan strategista ja pitkäjänteistä kehittämistoimintaa.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017

Tpk 1: Työvoiman ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaaminenEtelä-Savossa noin viidennes työvoimasta saa elantonsa terveys- ja sosiaalipalvelualan tehtä-vistä. Työvoiman ikärakenteesta johtuen eläköityminen kiihtyy lähivuosina ja alalle aukeaa run-saasti työpaikkoja. Jatkossa alan työpaikkojen täyttyminen edellyttää entistä useammin työvoi-man rekrytointia myös oman alueen ulkopuolelta. Työvoiman saatavuus on muodostunut on-gelmaksi jo nyt joissakin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Etelä-Savossa joudutaan va-rautumaan siihen, että rekrytointivaikeudet uhkaavat laajentua myös hoiva-alan tehtäviin. Tä-mä tulee aiheuttamaan kriittisen tekijän myös laajenevien vanhuspalvelujen toteutumiselle.

Toimenpiteet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on määritelty maakuntaohjelman Toimin-talinja 2:ssa. Hyvinvointialan vastuulla on kehittää alueiden ja työpaikkojen vetovoimaa niin, että ne kykenevät vastamaan lisääntyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta. Mielekkäitä työn

Palvelujen laatu ja vaikuttavuus

35

sisältöjä, hyvää johtamista, sekä työyhteisöjen toimivuutta tulee jatkossa tarkastella hyvinvoin-tialalla myös työvoiman saatavuuden näkökulmasta.

Etelä-Savossa asutus painottuu muuta maata enemmän harvaan asutuille maaseutualueille ja pieniin taajamiin. Palvelujen saatavuuden turvaaminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttävät panostusta uusien toimintamallien kehittämiseen. Palvelujen järjestämisessä on luotava innovatiivisia toimintamalleja, joissa hyödynnetään joustavasti erilaisia paikallisia re-sursseja sekä tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia.

Toimenpiteet: Tuetaan hyvinvointialan työpaikkojen vetovoimaa ja kykyä kilpailla osaavasta työvoimasta Tuetaan uusien palvelumallien kehittämistä palvelujen alueellisen saatavuuden turvaamiseksi Tuetaan kumppanuus- ja monituottajamalleja julkisen ja yksityisen ja kolmannen sektorin palveluyhteistyön kehittämisessä

Tpk 2: Palveluinnovaatioiden ja teknologian hyödyntäminenEtelä-Savossa nähdään hyvät edellytykset kysyntä- ja tarvelähtöiselle hyvinvointialan innovaa-tiotoiminnalle. Innovaatiotoiminta edellyttää verkostorakenteita, joissa kyetään yhdistämään erilaisten toimijoiden kokemusta ja osaamista systemaattiseen tutkimus- ja kehittämistoimin-taan. Alueella on vahvaa hyvinvointialan osaamista sekä alueen ammattikorkeakouluissa, että myös alueella ja yhteistyössä toimivissa yliopistoyksiköissä. Etelä-Savossa on myös luotu yh-teistyö- ja kehittämisrakenne – hyvinvointialan Kumppanuuspöytä, joka tarjoaa hyvän pohjan hyvinvointialan innovaatiorakenteen luomiselle. Teknologiset ratkaisut liittyvät vahvasti tämän päivän palveluinnovaatioihin. Teknologian tarjo-amia mahdollisuuksia ja kehittämistyön tuloksia ei ole kyetty täysimääräisesti hyödyntämään. Etelä-Savon vahvuuksina voidaan pitää vahvaa tieto- ja viestintätekniikkaan (ICT) osaamista, sekä myös sähköisten palvelujen kehittämiskokemusta, mitä on kertynyt mm. sairaanhoitopiiri-en toteuttaman kehittämistyön yhteydessä.

Toimenpiteet: Tuetaan alueen ongelmista ja haasteista lähtevää innovaatio- ja kehittämistoimintaa,

jossa huomioidaan käyttäjälähtöisyyden ohella pyrkimys sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Luodaan hyvinvointialan innovaatiorakenne, joka pohjautuu systemaattiseen tutkimus-

ja kehittämistoimintaan ja yhteistyöhön palvelun käyttäjien, kuntien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tuetaan tieto- ja viestintäteknologian (ICT) hyödyntämistä hyvinvointipalvelujen järjestämisessä, saavutettavuudessa ja palvelujen kehittämisessä.

Tpk 3: Hyvinvointiyrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistaminenVäestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden kasvu avaavat myös mahdollisuuksia yritystoimin-nan kasvulle Etelä-Savossa. Omaehtoisen palvelukysynnän arvioidaan lisääntyvän sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa hyvinvointipalveluissa. Myös asiakkaiden valinnanvapauden, sekä julkisen ja yksityisen välisen palveluyhteistyön odotetaan lisääntyvän ja kasvattavan yri-tystoiminnan edellytyksiä. Matkailuun kytkeytyvät ja luontolähtöiset hyvinvointipalvelut tar-joavat maakunnalle myös erinomaisia mahdollisuuksia vahvistaa yritystoimintaa ja sitä kautta myös aluetaloutta ja työllisyyttä.

Terveys- ja sosiaalipalvelualalla oli Etelä-Savossa vuonna 2011 runsaat viisisataa yritystoimi-paikkaa, jotka työllistivät 1 900 henkeä. Yritystoimintaa on syntynyt sekä kuntien palveluhan-kintojen, mutta lisääntyvästi myös kuluttajien markkinaehtoisen kysynnän pohjalta. Erityisesti kotiin tuotettavien hoito- ja hoivapalvelujen kysynnän odotetaan kasvavan väestön ikääntyes-sä ja uusien sukupolvien tullessa vanhuusikään.

36

Alan yritystoiminta on pienyritysvaltaista, mutta keskittymistä on tapahtunut erityisesti hoiva- ja terveyspalvelualalla. Markkinoiden toimivuus edellyttää vahvaa paikallista yritystoimintaa, jonka toimintaedellytysten vahvistamista pidetään maakuntaohjelmassa tärkeänä. Myös kunti-en palvelustrategioissa ja hankintamenettelyissä tulee huomioida elinkeinopoliittiset ja kilpai-lulliset näkökohdat.

Maakunnassa on valmisteltu kumppanuusyhteistyön pohjalta toimenpideohjelma hyvinvoin-tialan yritystoiminnan vahvistamiseksi. Maakuntaohjelmassa tuetaan toimenpideohjelman ta-voitteiden toteuttamista, sekä siihen liittyvää kumppanuusyhteistyötä. Toimenpiteet: Tuetaan kuntien palvelustrategioiden ja hankintamenettelyjen kehittämistä, jotta hyvinvointialan yrittäjyydelle voidaan luoda pitkäjänteinen ja ennustettava toiminta- ympäristö. Tuetaan hoiva- ja kotipalveluyritysten verkostoitumista ja kasvua. Kehitetään yrityspalveluja ja toimijoiden yhteistyötä niin, että hyvinvointialan yritys-

toiminnan toimintaedellytykset vahvistuvat ja sen erityispiirteet tulevat palveluissa huomioiduiksi.

Kehitetään hyvinvointiin ja luontolähtöisyyteen liittyvää matkailu- ja palveluliike- toimintaa Tuetaan palvelusetelimallin käytön laajentamista sosiaali- ja terveyspalveluissa, sekä

riittävän laajojen palvelusetelialueiden syntymistä.

Tpk 4: Nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminenEtelä-Savon maakunnassa nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia pidetään tärkeänä strategise-na tavoitteena. Väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunnas-sa on tarjolla opiskelu- ja työpaikkoja, sekä virikkeellinen ympäristö eteläsavolaisille sekä muu-alta muuttaville nuorille.

Tehdyn selvityksen mukaan suurin osa nuorista haluaisi elää ja tehdä töitä Etelä-Savossa, jos vain työmahdollisuuksia löytyisi1. Kotiseutu, perhe, luonto ja asuinympäristö houkuttavat nuo-ria elämään Etelä-Savossa tai palaaman tänne, jos työmahdollisuuksia vain löytyy. Nuoret ar-vostavat myös hyviä terveyspalveluja ja liikkumismahdollisuuksia. Vaikka kotiseutu ja perhe ovat nuorille tärkeitä asioita, he korostavat, että Etelä-Savon on pysyttävä ”maailman menos-sa” mukana.

Työ- ja koulutusmahdollisuuksien ohella nuorten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää syrjäyty-misen ehkäisyä. Tämä voi toteutua vahvistamalla yhteisöllisyyttä, jota syntyy esimerkiksi, har-rastusten, palvelujen toimivuuden, kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen kautta.

Alueella on viime vuosina kehitelty uudenlaisia lapsiperheiden ja nuorten palveluja ja työmuo-toja, joissa keskeistä on voimavarojen kokoaminen hallinto- ja sektorirajat ylittävän yhteis-työn avulla. Kehittämistyötä jatketaan ja uudella ohjelmakaudella syntyneiden hyvien käytän-töjen pohjalta.

Toimenpiteet: Luodaan toimintamalleja, joiden avulla voidaan lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia

palvelujen kehittämisessä, yhdyskuntasuunnittelussa ja päätöksenteossa. Tuetaan nuorten omaehtoisuuteen pohjautuvia toimintamalleja, joilla vahvistetaan alu-

een viihtyisyyttä ja vetovoimaa erityisesti nuorten näkökulmasta. Tuetaan viranomaisyhteistyöhön perustuvia työllistämis- ja palvelumalleja, jotka tuke-

vat nuorten sijoittumista omalle kotiseudulleen valmistumisensa jälkeen. Ehkäistään nuorten syrjäytymistä vahvistamalla varhaista tukea sekä kehittämällä pal-

velukokonaisuuksia, joissa sovitetaan yhteen sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen sekä kulttuuri - ja nuorisotyön palveluja.

1) Nuorten maakunta. Eteläsavolaisten nuorten mielipiteitä kotimaakunnasta. Etelä-Savon maakuntaliitto 2014.

37

Yleisperustelut:

Etelä-Savo pyrkii strategiansa mukaisesti olemaan vuoteen 2020 mennessä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta. Maakuntaohjelmassa määritellään toimenpiteitä, joiden avulla voidaan edetä kohti kunnianhimoisen tavoitteen toteutumista.

Ihmisten hyvinvointi syntyy vuorovaikutuksessa läheisten ihmisten, lähiympäristön sekä yhteis-kunnan ja sen palvelujärjestelmän kanssa. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toiminta-kyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ih-missuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Myös taiteella ja kulttuurilla on hyvinvoin-tia vahvistava vaikutus lisätessään ihmisten mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja sosiaa-liseen osallistumiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa mahdollisuuksien luomista terveyttä tukeville valinnoille, sekä riskitekijöiden tunnistamista ja haittojen ehkäisyä. Toiminta perustuu luotta-mukseen ihmisten omiin ja yhteisöllisiin voimavaroihin. Terveys- ja hyvinvointierojen tasaami-nen on tärkeä yhteiskuntapoliittinen tavoite, ja sen toteuttamisessa osallisuutta ja tasa-arvoa vahvistavalla toiminnalla on keskeinen merkitys. Yhteiskunnallisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa sekä riskitekijöihin, että olosuhteisiin, joissa ihmiset tekevät päätöksiä ja valintoja.

Terveydenhuoltolain mukaan paikallisella tasolla päävastuu väestön hyvinvointia ja terveyt-tä edistävän toiminnan organisoinnista on kunnilla. Kuntien on terveydenhuoltolain mukaises-ti seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia, sekä määriteltävä strategisessa suunnit-telussaan tavoitteet, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Hyvinvoinnin ja tervey-den edistäminen ei ole määritelty minkään yksittäisen hallintokunnan vastuulle, vaan se orga-nisoidaan kunnissa poikkihallinnollisesti.

Maakuntaohjelmassa tuetaan toiminnan vakiinnuttamista osana kuntien johtamisjärjestelmää. Samalla myös korostetaan toiminnan läpäisevyyttä ja tuetaan kehittämisrakenteiden ulotta-mista kattamaan kaikki kansalaisyhteiskunnan toimintasektorit. Maakunnallista toimintaa hy-vinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tullaan vahvistamaan osana hyvinvointialan Kumppa-nuuspöytä-rakennetta.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä on keskeinen merkitys Etelä-Savon maakuntastrategi-assa. Palvelujärjestelmässä painopistettä tulisi suunnata enemmän korjaavasta työstä ennakoi-viin ja terveyttä ja hyvinvointia lisääviin toimiin. Helposti tavoitettavat, nk. matalan kynnyksen hyvinvointipalvelut kuuluvat ohjelman kehittämistavoitteisiin. Uusien palvelumallien suunnit-telussa korostetaan kansalaisten omaa osallisuutta ja kansalaisjärjestöjen merkitystä.

Etelä-Savo on ikärakenteeltaan maan vanhin maakunta. Ikääntyminen ja vanhusväestön mää-rän kasvu lisäävät myös sairastavuutta ja hoito- ja hoivapalvelujen kysyntää. Tärkeää on tehos-taa toimenpiteitä, joilla tuetaan ikääntyvien toimintakyvyn säilymistä siten, että entistä use-ampi kykenee asumaan itsenäisesti omassa kodissaan entistä pidempään.

Alueella sairastavuus on muuta maata suurempaa, vaikka ikärakenteen vaikutus otettaisiin huomioon. Monet sosiaaliset ja terveysongelmat painottuvat miehiin ja tämä selittää suurel-ta osin alueen terveys- ja hyvinvointierot muuhun maahan nähden. Maakuntaohjelmassa pai-notetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan miesten terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa.

Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

38

Tpk 1: Hyvinvointia edistävien kehittämisrakenteiden vahvistaminenVäestön hyvinvoinnin edistäminen edellyttää hallintorajat ylittäviä kehittämisrakenteita. Ta-voitteena on että maakunnan kaikissa kunnissa on käytössä poikkihallinnollinen johtamis- ja kehittämisrakenne, joka vastaa omalla alueellaan hyvinvointia ja terveyttä edistävän toimin-nan organisoinnista, sekä myös yhteistyöstä alueen muiden kuntien ja organisaatioiden kanssa.Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on luoda hallinto- ja sektorirajat ylittävät ohjaus- ja kehit-tämisrakenteet, jotka toimivat alueellisesti osana uudistuneita sote-rakenteita.

Maakunnallista yhteistyötä vahvistetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassa. Ta-voitteena on, että hyvinvointi vakiintuu aluekehitysjärjestelmässä läpäiseväksi tarkastelukul-maksi ja sen seurantaan ja ohjaukseen luodaan riittävä tietopohja ja ohjausrakenteet.

Toimenpiteet: Vahvistetaan hallinto- ja sektorirajat ylittävien yhteistyö- ja kehittämisrakenteiden

syntymistä hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassa. Vahvistetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan suunnitelmallisuutta ja stra-

tegisuutta, sekä kytkeytymistä tutkimukseen, koulutukseen ja riittävään tietopohjaan. Luodaan maakunnallinen hyvinvointia ja terveyttä edistävä ohjausrakenne. Tuetaan terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointimallien käyttöönottoa kuntien päätöksenteossa.

Tpk 2: Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminenMatalan kynnyksen hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan helposti saavutettavaa ja monialaista palvelua, joka keskittyy ohjaukseen, neuvontaan ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Terveyskios-ki-tyyppiset palvelupisteet toimivat kauppakeskuksen yhteydessä. Toiminta voi olla myös liik-kuvaa palvelua, jolla tavoitetaan haja-asutusalueilla olevia kuntalaisia. Suomessa ryhdytty ke-hittelemään erilaisia matalan kynnyksen palvelumalleja ja niille on tyypillistä painotus laaja-alaisiin ehkäiseviin palveluihin. Ohjauksen ja neuvonnan avulla tuetaan omaehtoista hyvinvoin-tia ja terveyttä edistävää toimintaa. Toimintamalleissa on haettu myös uudenlaisia yhteistyö-malleja muun muassa oppilaitosten, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Toiminnalla kyetään parantamaan palvelujen saatavuutta siirtämään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaisempaan hoidon alkamiseen. Toiminta on myös kustannustehokasta, sillä se korvaa merkittävässä määrin kalliimpia terveyskeskuskäyntejä.

Toimenpiteet: Tuetaan Etelä-Savoon soveltuvan matalan kynnyksen palvelumallin kehittelyä siten, että toiminta rakentuu sosiaali- ja terveydenhuollon, oppilaitosten ja yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden pohjalle. Tuetaan sähköisten ja mobiiliteknologiaa hyödyntävien palvelujen kehittämistä. Tuetaan liikkuvien palvelujen kehittämistä, niin että palveluja kyetään viemään lähemmäksi ihmisten fyysisistä tai sosiaalista elinpiiriä. Kehitetään palvelujärjestelmän toimintaa ja ammattihenkilöstön osaamista niin, että

moniammatillinen ja voimavaralähtöinen työote vahvistuu terveyttä ja toimintakykyä edistävässä toiminnassa.

Tpk 3: Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittäminenTyöelämä on murroksessa, mikä on lisännyt työntekijöiden epävarmuutta ja luottamusta tule-vaisuuteen. Työhyvinvoinnin vahvistaminen nähdään maakuntaohjelmassa tärkeänä kehittä-misalueena. Työelämän laatu ja johtamiskäytännöt vaikuttavat ihmisten hyvinvointikokemuk-siin ja terveydentilaan. Välittömien terveys- ja hyvinvointivaikutusten ohella työhyvinvoinnin lisääntymisellä voidaan saavuttaa merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia.

Työhyvinvoinnin vahvistuminen lisää henkilöstön motivaatiota ja sitoutumista työhön. Tutki-musten mukaan tämä lisää työn tuottavuutta, kun samalla myös sairauspoissaolot vähenevät ja tehokas työaika lisääntyy. Työhyvinvoinnin lisääntyminen tukee osaltaan myös työurien pi-

39

dentymistä. Yritystoiminnassa työhyvinvointi vahvistaa edellytyksiä innovaatioille ja toiminnan uudistumiselle, mikä puolestaan on edellytys yrityksen kannattavuuden ja kilpailukyvyn säily-miselle ja kehittymiselle. Työhyvinvointi ja työelämän laatu ovat nousemassa myös tärkeiksi te-kijöiksi kilpailtaessa osaavasta työvoimasta.

Työhyvinvointi ja työelämän laatu rakentuvat paljolti johtamiskäytännöistä ja työyhteisön toi-mintatavoista. Työhyvinvoinnin kehittäminen nivoutuu muuhun työn ja työyhteisön kehittämi-seen. Toiminta työpaikoilla edellyttää johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyötä. Myös työterveyshuolto ja työsuojeluhenkilöstö ovat tärkeässä roolissa.

Etelä-Savossa on pitkä perinne ja hyvät kokemukset laajapohjaiseen yhteistyöhön perustuvas-ta työelämän kehittämistoiminnasta. Kehittämisverkoston yhteistyöhön perustuvaa kehittä-mistoimintaa on tärkeää jatkaa siten, että Etelä-Savon työpaikkarakenne ja erityispiirteet tu-levat huomioiduksi.

Toimenpiteet: Vahvistetaan hyvinvointinäkökulmat huomioivaa johtamista ja esimiestyötä, sekä siihen liittyvää osaamista. Tuetaan maakunnallista työelämän kehittämistoimintaa alueen oppimis- ja kehittämis-

verkostotoiminnan kokemusten pohjalta. Kehitetään työpaikan toimintamalleja, joilla tuetaan liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja Kehitetään työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyömalleja, jotka tukevat työhyvin-

vointia ja sairauksien ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyä.

Tpk 4: Kansalaistoiminnan ja osallisuuden vahvistaminenIhmisten omaehtoinen kansalaistoiminta sekä järjestöissä tapahtuva toiminta ovat keskeinen osa kansalaisyhteiskuntaa, mutta samalla myös tärkeä osa yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentei-ta. Kansalaistoiminnan kautta ihmiset liittyvät yhteen ja toteuttavat heille tärkeitä tavoitteita. Yhteinen kiinnostuksen kohde motivoi ihmisiä toimimaan.

Liittyminen, yhteisöllisyys ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämänpiiriinsä kuuluviin asioihin ovat keskeisimpiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Myös kulttuuri- ja harrastustoiminta, sekä vapaaehtoistoiminta lisäävät merkittävästi ihmisten hyvinvointia. Tämän vuoksi maakuntaoh-jelmaan on sisällytetty myös kansalaistoimintaa ja osallisuutta koskeva toimenpidekokonaisuus.

Sosiaali- ja terveysjärjestöissä tehtävällä vapaaehtoistyöllä, vertaistuella, sekä ohjaus- ja neu-vontapalveluilla on myös kytkennät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Järjes-töissä tehtävä työ edistää terveyttä ja hyvinvointia, sekä tukee ja täydentää julkisen palvelujär-jestelmän toimintaa. Kansalaisjärjestöillä on suuri kosketuspinta kansalaisiin, joiden ääni kana-voituu järjestöjen kautta. Järjestöillä on myös tärkeä rooli palvelujen kehittäjänä.

Maakuntaohjelmassa pyritään siihen, että järjestötoiminnan merkitys ja hyvinvointivaikutukset saadaan nykyistä paremmin näkyviin. Tavoitteena on, että kunnat tunnistavat nykyistä parem-min järjestöjen merkityksen ja näkevät sen tekemän työn osana terveyden ja hyvinvoinnin edis-tämisen rakenteita. Yhteistyöstä ja järjestötoiminnan toimintaedellytysten turvaamisesta tulee kunnissa sopia kumppanuuspohjalta.

Järjestöillä on myös merkittävä rooli palvelutuotannossa, joka kytkeytyy hankintasopimusten kautta julkiseen palvelujärjestelmään. Tältä osin järjestöjen toiminta on muuttunut yritystoi-minnan luonteiseksi.

Toimenpiteet: Tuetaan järjestöjen hyvinvointivaikutusten näkyväksi tekemistä ja niiden roolin vahvistamista erityisesti sosiaalisten ongelmien ehkäisyssä väestön terveyttä ja hyvin-

vointia edistävässä toiminnassa. Tuetaan järjestöjen ja kuntien kumppanuussopimuksia, joissa määritellään järjestöjen

rooli ja tehtävät paikallisessa hyvinvointipalvelujärjestelmässä ja samalla vahvistetaan järjestöjen toimintaedellytyksiä.

40

Tuetaan uusia paikallisia yhteistyömuotoja, joilla järjestöissä olevaa kokemusta ja asiantuntemusta kyetään hyödyntämään päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä. Tuetaan järjestötoiminnan keskinäistä yhteistyötä ja toimintamuotojen uudistumista. Kehitetään sosiaalisia kohtaamispaikkoja ja omaehtoisia kansalaistoiminnan muotoja,

joissa pyritään hyvinvoinnin edistämiseen.

Tpk 5: Terveellisten elämäntapojen vahvistaminenElämäntavoilla ja terveyskäyttäytymisellä on suuri vaikutus sairauksien syntyyn. Suomalais-ten hyvinvointi ja terveys ovat jatkuvasti parantuneet, mutta sosioekonomisten ryhmien väli-set erot ovat edelleen suuret. Huono-osaisuus, työttömyys, pienituloisuus, yksinäisyys ja heik-ko terveys nivoutuvat usein yhteen.

Elintavoilla on sairauksien synnyssä sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kasvualustan-sa. Ravinto- ja liikuntatottumukset, tupakointi sekä päihteiden käyttö ovat tärkeimpiä tekijöi-tä, jotka vaikuttavat väestön terveydentilaan. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista pide-tään tärkeänä yhteiskuntapoliittisena tavoitteena.

Väestön terveydessä on myös suuria alueellisia eroja. Etelä-Savossa sairastavuus on Kelan sai-rastavuusindeksillä mitattuna 35,8 % suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Osa erosta selittyy alueen ikääntyneemmällä väestöllä, mutta ikävakioitunakin sairastavuus 11,7 % suu-rempaa kuin maassa keskimäärin (2012). Myös maakunnan sisällä on merkittäviä eroja ihmis-ten sairastavuudessa.

Maakuntaohjelmassa pidetään tärkeänä, että ihmisten edellytyksiä tehdä terveellisiä valintoja vahvistetaan erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa terveydelle haitalliset elintavat ovat yleisiä.

Ennenaikaisia kuolemia osoittava PYLL-indeksi osoittaa, että maakunnan muuta maata suu-rempi sairastavuus johtuu suurelta osin miesten hyvinvointi- ja terveysongelmista. Maakun-taohjelmassa nostetaan yhdeksi strategiseksi kehittämiskohteeksi toimenpiteiden suunnittelu miesten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Toimenpiteet: Luodaan toimintamalli terveysliikunnan kytkemiseksi osaksi ihmisten arkea elämän-

kaaren eri vaiheissa. Luodaan työmenetelmiä miesten hyvinvoinnin edistämiseksi, sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi. Vahvistetaan terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia ja ravitsemuspalveluja.

Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain ■ = vastaa =osallistuu = tukee Yritykset Kunnat ja Maakunta- ELY Kork.koul. Oppi- JärjestötMaakuntaohjelman toimenpiteet k-yhtymät liitto AVI ja tutk.lait. laitokset

Metsäk.UUDISTUVA HYVINVOINTIPalvelujen laatu ja vaikuttavuus Työvoiman ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaaminen Palveluinnovaatioiden ja teknologian hyödyntäminen Hyvinvointiyrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistaminen Nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen Ennakoiva terevyden ja hyvinvoinnin kehittäminen Hyvinvointia edistävien kehittämisrakenteiden vahvistaminen Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittäminen Kansalaistoiminnan ja osallisuuden vahvistaminen Terveellisten elämäntapojen vahvistaminen

41

TL 4. HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖTavoite: Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta

Kehittämisen painopisteet 2014 - 2017:

Avaintoimenpiteet

Lisätään investointeja maakuntaan Parannetaan entisestään maakunnan vesistöjen tilaa

1.1 Maakunnan imagon vahvistaminen

1. Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen

2. Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän

kehittäminen

4. Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä

hyödyntäminen

3. Tonttipalvelun tehostaminen

2.2 Liikennejärjestelmän kehittäminen ja

yhteensovittaminen maankäytön suunnittelun

kanssa

4.1 Vetovoimaiset loma-asumisen ja matkailun

ympäristöt

4.2 Taajamien vedenhankinnan

turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet

3.2 Rakennetun ympäristön laadun parantaminen

3.1 Monipuolinen ja kysyntää vastaava tonttitarjonta koko

maakunnassa

HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta

Kehittämisenpainopisteet2014-2017

T o

i m e

n p

i d

e k

o k

o n

a i

s u u

d e

t 2.1 Maakunnan pääväylien ja ulkoisten yhteyksien

kehittäminen

1.2 Toimintaympäristön vetovoiman vahvistaminen

2.3 Tietoliikenneyhteydet ja -palvelut

4.3 Pintavesien laadun turvaaminen

4.4 Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

42

Yleisperustelut

Alueen hyvä vetovoima ja imago ovat keskeisiä tekijöitä yrityksien tehdessä sijoittumispää-töksiä Suomessa. Hyvä saavutettavuus, hyvä asuin- ja elinympäristö ja kyky palvella erilaisia maankäyttötarpeita täydentävät osaltaan alueen kilpailukykyä. Etelä-Savossa monet vetovoi-matekijät ovat omasta mielestämme hyvässä kunnossa, mutta tunnetaanko vahvuutemme ja vetovoimatekijämme myös maakunnan ulkopuolella. Vetovoitekijät tulee pitää hyvässä iskussa ja niitä tulee edelleen kehittää.

Etelä-Savon näkyvyyttä ja vetovoimaa on vahvistettava. Avainasemassa on yhtenäinen Sai-maan maakunta -brändi ja sen tunnetuksi tekeminen. Etelä-Savon vetovoiman ytimenä toimi-vat Saimaa ja ylivertainen järviluonto sekä maakunnan kaupunkiseudut upeine kulttuuriympä-ristöineen. Lisäksi vetovoimaisuuden yhtenä elementtinä on Etelä-Savon profiloituminen useil-la valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostetuilla kärkitapahtumilla. Vetovoiman vahvista-miseksi Saimaa ja kaupunkiseudut tarvitsevat tuekseen myös mahdollisimman selkeän tulevai-suuden kehityskuvan.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017

Tpk1: Maakunnan imagon vahvistaminenMaakunnan näkyvyyttä ja imagoa vahvistetaan erilaisin markkinointitoimenpitein, jotka tar-kentuvat strategisen pohjatyön kautta. Aikaisempina vuosina on toteutettu näkyvästi Saimaan maakunnan markkinointia, luotu viestinnällinen pohja, synnytetty verkostoja ja kumppanuuk-sia markkinointiin. Maakunnan kärkitapahtumia, asumista, opiskelua ja ostosmahdollisuuksia on markkinoitu valtakunnallisesti ja venäläisille kohderyhmille. Painotus on ollut taktisissa toi-menpiteissä, jotka jatkossa vaativat tuekseen ns. kattoimagon ja pääviestien määrittelyn. Ke-vään 2014 aikana päivitetään suuntaviivat maakunnan markkinoinnille tulevina vuosina. Täs-mälliset toimenpiteet tarkentuvat kun maakunnallisen yhteismarkkinoinnin rakenteen ja stra-tegian suunnittelu on saatu käyntiin.

Toimenpiteet: Lisätään maakunnan tunnettavuutta Laaditaan maakunnan markkinointisuunnitelma Kootaan alan toimijoita yhteen Tehdään ylimaakunnallista yhteistyötä

Tpk 2: Toimintaympäristön vetovoiman vahvistaminenVetovoiman vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet suunnataan keskustojen kehittämiseen se-kä luonnon- ja kulttuuriympäristön kestävään hyödyntämiseen ja tuotteistamiseen. Pienilläkin kehittämistoimilla on saatavissa aikaan helmiemme kirkastamista, omien vahvuuksien esillen-ostoa ja vetovoiman vahvistamista, ne on vain itse tunnistettava ja tartuttava yhdessä toimeen.

Toimenpiteet: Kehitetään keskustojen ja paikallisyhteisöjen toimintaympäristöjä esim. kehittämis-

suunnitelmin ja keskustauudistuksin Hoidetaan, tuotteistetaan ja kehitetään uusiokäyttöä arvokkaille kulttuuriympäristö- ja

maisemakohteille Vahvistetaan Saimaa-teemaan kytkeytyvää maankäyttöä

Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen

43

Yleisperustelut

Etelä-Savon sijainti Helsinkiin ja Pietariin nähden on Länsi-Suomea ja muuta Itä-Suomea pa-rempi. Tämän sijaintiedun entistä parempi ja laaja-alaisempi hyödyntäminen kaikilla tasoilla on myös yksi vetovoimaisuuden kivijalka. Tutkimusten mukaan Etelä-Savon saavutettavuus ja ko-ko liikennejärjestelmä tarvitsevat kehittämistä. Maakunnan oman liikennejärjestelmän kehittä-minen on alueen toimijoiden käsissä. Tarvitaan koko liikennejärjestelmän kehittämistä yhdessä maankäytön suunnittelun kanssa. Nopeat tietoliikenneyhteydet ja digitaaliset palvelut helpot-tavat arjen sujuvuutta. Pääliikenneväylien ja muiden ulkoisten liikenneyhteyksien osalta paino-piste on edunvalvonnassa ja hankkeiden suunnitteluvalmiuden nostossa.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017

Tpk 1: Maakunnan pääväylien ja ulkoisten yhteyksien kehittäminenPääväylien ja ulkoisten yhteyksien kehittäminen painottuu edunvalvontaan ja suunnitteluval-miuden edistämiseen. Lähiajan keskeiset edunvalvonnan kärjet on kirjattu Itä-Suomen liiken-nestrategiaan.

Toimenpiteet: Edistetään VT 5 Mikkeli-Juva-yhteysvälin toteuttamista Edistetään VT 14 Savonlinnan liikennejärjestelyjen kolmannen vaiheen, Laitaatsalmen

hankekokonaisuuden, toteuttamista Edistetään maakunnan Venäjä-yhteyksiä mm. Parikkalan rajanylityspaikan kansain- välistämistä ajamalla Edistetään päätieverkon parantamiseen tähtäävää suunnitteluvalmiutta Edistetään raideyhteyksien nopeuttamista mm. aikataulujen kehittämiseen, tasoristeyk-

sien poistoihin ja nopeuttamisen edellytyksenä olevaan turvalaitetyöhön panostamalla Edistetään Savonlinnan reittilentoliikenteen jatkumista

Tpk 2: Liikennejärjestelmän kehittäminen ja yhteensovittaminen maankäytön suunnittelun kanssaMaakunnan oman liikennejärjestelmän kehittämisessä panostetaan resurssien oikeaan suun-taamiseen ja arjen sujuvuuden sekä maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun kehittä-miseen. PK-yritysten logistiikan ja kuljetusketjujen kehittäminen on nostettu esille seudullisis-sa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa.

Toimenpiteet: Priorisoidaan alemman tieverkon kunnossapitoa elinkeinoelämän kannalta merkittävälle tiestölle Kehitetään taajamien kevyen liikenteen yhteyksiä mm. väylien jatkuvuutta, alikulkuja

ja liikenneturvallisuutta edistävin toimenpitein Kehitetään uusia konsepteja ja toimintamalleja matkaketjujen ja logistiikan sujuvoittamiseksi mm. uusia joukkoliikennemalleja edistämällä Kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja Kehitetään Itä-Suomen kannalta tärkeän vesiliikenteen kilpailukykyä mm. syväväylän

siirtoa Laitaatsalmeen edistämällä

Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen

44

Tpk 3: Tietoliikenneyhteydet ja -palvelutTietoliikenneyhteyksien kehittämistä jatketaan taajamia ja maaseutua palvelevin yhteisin toi-min. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat edellytys yritysten toiminnalle. Kun tietoliikenneyh-teydet ovat riittävän laadukkaat, voidaan niiden varaan toteuttaa myös laadukkaita palveluita.

Toimenpiteet: Panostetaan taajamien ja maaseutuyritysten laajakaistayhteyksien nopeuttamiseen ja

käyttövarmuuden turvaamiseen

Tonttipalvelun tehostaminen

Yleisperustelut

Etelä-Savo tarjoaa hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle sekä viihtyisän, turvallisen ja terveellisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Kyky palvella eri-laisia investointi- ja maankäyttötarpeita niin taajamissa kuin maaseudulla on maakunnan ke-hityksen kriittinen menetystekijä. Ajantasaiset kaavat kaikilla kaavatasoilla, kuntien toimivat maapolitiikan käytännöt sekä hyvin kohdistettu markkinointi luovat kilpailukykyisen pohjan hyvälle tonttipalvelulle. Hyvän tonttipalvelun lisäksi myös rakennetun ympäristön ylläpitoon ja laatuun täytyy panostaa. Niin asumisen, vapaa-ajanasumisen, matkailun, kaupan kuin moni-puolisen elinkeinoelämän sijoittuminen alueelle ei saa kangistua kaavoihin.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017

Tpk1: Monipuolinen ja kysyntää vastaava tonttitarjonta koko maakunnassaMaankäytön suunnittelussa panostetaan ennakoivaan, investointeja edistäviin toimenpiteisiin. Suunnittelua ja toteutusta suunnataan energiatehokkuutta parantavaan suuntaan.

Toimenpiteet: Parannetaan taajamien maankäytön ja liikenteen strategisen suunnittelun yhteen-

sovittamista suunnittelussa Kehitetään uusien työpaikkojen luomiseen tähtäävää potentiaalisten teollisuus-, työpaikka- ja palvelualueiden maankäytön suunnittelua ja toteuttamista Toteutetaan asumisen uusia ekologisia konsepteja, kuten innovatiivisia lämmitys- järjestelmiä, lähienergian käyttöä, puurakentamista ja eri asumismuotojen lomittumista Tuetaan matkailuelinkeinon kehittämistä maankäytössä mm. integroimalla matkailua

osaksi taajamien suunnittelua Tpk 2: Rakennetun ympäristön laadun parantaminenOlemassa olevan rakennetun ympäristön laatuun ja toimivuuteen on suunnattava voimavaro-ja. Olemassa olevan rakenteen ylläpidon kustannukset kasvavat liiaksi, ellei niiden ylläpitoon ja saneeraamiseen suunnata toimenpiteitä ajoissa.

Toimenpiteet: Parannetaan rakennetun ympäristön laatua mm. homekorjauksin, viherympäristöjä kehittämällä, arvokkaiden rakennusten hoitotoimin, rakennetun ympäristön uusio- käyttöä kehittämällä Saneerataan infraverkostoja (korjausvelka)

45

Yleisperustelut

Etelä-Savossa on vedenlaadultaan erinomaiset vesistöt ja alue on nyt ja tulevaisuudessa joh-tava vapaa-ajanasutuksen maakunta. Lisäksi maakunnassa on runsaasti luonnonvaroja, kuten metsää, kiviaineksia ja turvetta. Alueen vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyvän ti-lan turvaaminen luo pohjaa alueen vetovoimaisuudelle sekä raaka-aineita hyödyttävän elinkei-notoiminnan kehittämiselle ja omavaraiselle energiantuotannolle. Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen toteutetaan hyvällä suunnittelulla, jolla sovitetaan yhteen mm. suoje-lu ja matkailu sekä loma-asutus ja turvetuotanto.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017

Tpk1: Vetovoimaiset loma-asumisen ja matkailun ympäristötVapaa-ajanasutuksen johtavan maakunnan tulee panostaa laatuun ja ympäristön kestävään käyttöön. Tämä edellyttää rohkeaa panostamista loma-asumisen modernisointiin ja vapaa-ajanvieton ja asumisen ympäristöjen viihtyisyyden lisäämiseen. Loma-asumisen ja matkailun kehittäminen ainutlaatuisessa järviluonnossa, saimaannorpan asuinsijoilla, edellyttää panosta-mista suunnittelun ja toteutuksen laatuun.

Toimenpiteet: Konseptoidaan ekologista loma-asumista ja matkailua Edistetään saimaannorpan kannan turvaamisen ja matkailun kehittämisen yhteen- sovittamista Kehitetään vetovoimaista asuin- ja matkailuympäristöä tukevia liikunta- ja virkistys-

reittejä ja -alueita

Tpk2: Taajamien vedenhankinnan turvaamiseen tähtäävät toimenpiteetVähäisten pohjavesivarojen maakunnassa vedenhankinnan turvaaminen vaatii panostuksia. Asukkaiden hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi tulee varmis-taa puhtaan veden katkeamaton saanti.

Toimenpiteet: Varmistetaan puhtaan veden saanti mm. vedenhankinnan varajärjestelmiä kehittämällä

ja vesihuoltoinfran toimivuutta ja laatua parantamalla Toteutetaan pohjavesialueiden suojelu- ja suojaamistoimenpiteitä

Tpk3: Pintavesien laadun turvaaminenSuomen parhaista vesistöistä on pidettävä hyvää huolta. Lähivuosien keskeiset vesienhoitotoi-menpiteet on kirjattu alueellisiin vesienhoitosuunnitelmiin.

Toimenpiteet: Toteutetaan vesienhoito-ohjelmien toimenpiteitä Parannetaan vesihuoltoa ja jäteveden käsittelytapoja Kehitetään maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteitä

Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

46

Tpk 4: Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Uusiutuvan energian käytön lisäämiseen on panostettava ja raaka-aineen saatavuus on turvat-tava. Luonnonvarojen käytössä on panostettava ympäristöhäiriöiden minimointiin. Luonnonva-rojen käyttö on toteuttava siten, ettei sillä heikennetä ainutlaatuista järviluontoamme.

Toimenpiteet: Panostetaan metsäenergian ja muun uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja saatavuuteen tähtääviin maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteisiin Kehitetään ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa ottotoimintaa kohti kestävää käyttöä

Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain ■ = vastaa =osallistuu = tukee Yritykset Kunnat ja Maakunta- ELY Kork.koul. Oppi- JärjestötMaakuntaohjelman toimenpiteet k-yhtymät liitto AVI ja tutk.lait. laitokset

Metsäk.LIVI

HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖNäkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen Maakunnan imagon vahvistaminen Toimintaympäristön vetovoiman vahvistaminenSaavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen Maakunnan pääväylien ja ulkoisten yhteyksien kehittäminen Liikennejärjestelmän kehittäminen ja yhteensovitt. maankäytön suunnittelun kanssa Tietoliikenneyhteydet ja palvelut Tonttipalvelun tehostaminen Monipuolinen ja kysyntää vastaava tonttitarjonta koko maakunnassa Rakennetun ympäristön laadun parantaminenVesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Vetovoimaiset loma-asumisen ja matkailun ympäristöt Taajamien vedenhankinnan turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet Pintavesien laadun turvaaminen Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

47

Maakuntaohjelmaa laadittaessa on otettu huomioon kuntien strategiat ja näkemykset maa-kunnan kehittämisen painopisteiksi. Ohjelmatyön lähtökohtia ja valmisteluprosessia käytiin ke-vään 2013 aikana esittelemässä kunnissa, missä yhteydessä kirjattiin myös ylös kuntien eväs-tystä ohjelman sisällöiksi. Kunnille lähetettiin lokakuussa 2013 sähköinen kysely, jossa niitä pyydettiin arvioimaan valmistelufoorumien senhetkisiä esityksiä ohjelman sisältökärjiksi sekä kertomaan oma näkemyksensä maakuntaohjelman painopisteiksi.

Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelma

Euroopan unionin rahoituskaudella 2014–2020 Etelä-Savossa toteutetaan yhtä rakennerahas-to-ohjelmaa, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalira-haston (ESR) toimenpiteet. EAKR- ja ESR-toimenpiteitä toteutetaan rinnakkain, yhteisen stra-tegian ja yhteisten tavoitteiden pohjalta, jolloin ohjelmat täydentävät sisällöllisesti toisiaan. Maakunnan kilpailukyvyn lisäämiseksi EAKR-toimenpiteitä kohdistetaan ensisijaisesti yritystoi-mintaan, yritysten toimintaympäristöön, osaamisen rakenteisiin ja vähähiiliseen talouteen, kun taas ESR-toimenpiteet kohdistuvat ensisijassa työllisyyteen, osaamiseen ja syrjäytymisen eh-käisyyn. Rakennerahasto-ohjelman maakunnallista toteutusta linjaa ja yhteen sovittaa maa-kunnan yhteistyöryhmä.

Valtakunnallisessa Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalin-jaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana tee-mana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Toimintalinjat ovat:

1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR)2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuus (ESR)4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR)5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) EAKR:n rahoituksesta 25 prosenttia tulee kohdistua vähähiilisen talouden tukemiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa toimia, jotka kohdistuvat uusiutuvan energian käytön lisäämiseen se-kä uusien energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen.

Rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö, rahoittaji-na toimivat pääosin ELY-keskukset ja maakunnan liitot. Ohjelman sisällölliset painopisteet liit-tyvät Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti pk-yritysten kilpailukykyyn, osaamisen hyödyn-tämiseen, vähähiiliseen talouteen, saavutettavuuteen, työllisyyteen, työvoiman liikkuvuuteen, koulutukseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen ja köyhyyden torjuntaan.

Valtakunnallista rakennerahasto-ohjelmaa täydentää Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suun-nitelma. Alueellisessa suunnitelmassa nostetaan esiin Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisia eri-tyispiirteitä ja ohjelmatoteutuksen painotuksia. Alueellisessa suunnitelmassa mainittu tuettava toiminta on yhdenmukainen valtakunnallisen ohjelma-asiakirjan kanssa.

Erityisohjelmien ja muiden maakuntaa koskevien ohjelmien yhteensovitus

48

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

EU-ohjelmakauteen 2014-2020 valmistautumiseen liittyen Suomessa laadittiin Manner-Suo-men maaseudun kehittämisohjelma sekä sen osioina alueelliset maaseudun kehittämissuunni-telmat vuosille 2014-2020. Ohjelmia rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalo-usrahaston (maaseuturahasto) tuesta. Rakennerahastovarojen vähentyessä Etelä-Savossa vii-denneksellä (-25M€) tulee entisellä tasollaan pysyvä maaseutuohjelmarahoitus olemaan mer-kittävä työväline myös uudella ohjelmakaudella. Maaseudun kehittämisohjelman toimintalin-jat toimenpiteineen käsittelevät maaseudun kehittämisen kannalta oleellisia aihepiirejä ja ovat pitkälti linjassa Etelä-Savon maakuntaohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden kanssa. Maakun-nan kannalta on myönteistä myös se, että maaseudun kehittämistoimenpiteiden valinnassa ja varojen kohdentamisessa otetaan huomioon alueiden ja toimijoiden erilaisuus koko maan alu-eellisesti tasapainoisen kehityksen edistämiseksi.

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Etelä-Savon ELY-keskus on laatinut Etelä-Savon maaseudun kehittämisstrategian linjausten poh-jalta Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman vuosille 2014-2020. Maakunnallinen suun-nitelma on osa kansallista maaseutuohjelmaprosessia - Manner-Suomen maaseudun kehittämis-ohjelman alueosio. Maakuntaliitto on mukana maaseudun kehittämissuunnitelman 2007-2013 seurantaryhmässä, joten vuonna 2012 tarkistetun maakuntastrategian kehittämislinjaukset ja muut kommentit välittyivät sitä kautta valmistelijoiden käyttöön.

Ohjelma toimii Etelä-Savon maaseudun keskeisimpänä kehittämisvälineenä vuosina 2014-2020. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on koottu neljälle toimintalinjalle, jotka ovat linjassa Ete-lä-Savon maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa. Molemmissa ohjelmissa painotetaan tarvetta ja toimenpiteitä maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen - maaseutuohjelmassa aihepiiri muodostaa yhden neljästä toimintalinjasta. Ohjelmissa huomioidaan myös tarve maaseudun elin-olojen ja elämänlaadun kehittämiseen muun muassa maaseudun peruspalvelujen ja infrastruktuu-rin ylläpidon osalta.

Maaseudun paikalliset toimintaryhmät Etelä-Savossa toimi vuosina 2007-2013 kolme Manner-Suomen maaseutuohjelmasta rahoitettua paikallista Leader-toimintaryhmää: Rajupusu-leader -ryhmä, Veej’jakaja-toimintaryhmä maakun-nan länsiosissa sekä Piällysmies-toimintaryhmä Itä-Savossa. Leader-toimintatavalla toteutettiin erityisesti paikallisten asukkaiden omaehtoisia ruohonjuuritason toimenpiteitä. Etelä-Savon toi-mintaryhmien ohjelmat olivat linjassa maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa ja ryhmien työ täy-densi maakuntaohjelman toimenpiteitä mm. asumisviihtyvyyteen, pienyritystoimintaan ja maaseu-dun palveluihin liittyvissä kehittämistoimissa.

Kaikki kolme toimintaryhmää osallistuivat syksyllä 2013 järjestettyyn alustavaan toimintaryhmäha-kuun ohjelmakaudelle 2014-2020. Varsinainen haku järjestetään maaliskuussa 2014 ja päätös uuden ohjelmakauden Leader-ohjelmaan valittavista toimintaryhmistä tehdään syksyllä 2014.

Kansalliset erityisohjelmat

Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014-2020 Uusin kansallinen maaseutupoliittinen kokonaisohjelma on laadittu vuosille 2014-2020. Se sisältää yhteensä 63 konkreettista maaseudun kehittämiseen liittyvä ehdotusta. Etelä-Savon maakuntaohjelman ja Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman maaseudun kehittämisen lähtö-kohdat ovat samanlaiset; molempien keskeisenä tavoitteena on maaseudun sekä maa- ja met-sätalouden elinvoiman vahvistaminen ja käynnissä olevan rakennemuutossopeutumisen tuke-minen. Ohjelmaan sisältyviä toimenpide-esityksiä voidaan pitää Etelä-Savon kannalta oikeaan osuneina. Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan ei kuitenkaan sisälly toimenpiteiden rahoit-tamiseen tarkoitettua rahoituskehystä.

49

Valtakunnallinen saaristopoliittinen kokonaisohjelma 2012-2015Etelä-Savon maakuntaohjelma ja valtakunnallinen saaristo-ohjelma ovat linjassa keskenään. Niihin on kirjattu samansuuntaisia tavoitteita ja toimenpiteitä saaristoalueiden kehittämiseksi. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä Etelä-Savo on lähtökohdiltaan vesistörikas, maaseutumainen loma-asutusmaakunta, jonka olemuksessa vesistöisyys on metsien ohella hallitseva elementti. Etelä-Savon rannoille on rakennettu 48 000 vapaa-ajanasuntoa – joka kymmenes Suomen lo-mamökeistä. Vuosittain rannoille rakennetaan nelisensataa uutta mökkiä. Maakunnan kehittä-misessä ainutlaatuinen järviluonto, vesistömatkailu ja vapaa-ajanasuminen nähdään, saaristo-ohjelman tavoin, elinkeino- ja työllistymismahdollisuutena erityisesti hiljenevälle maaseudulle. Maaseudun ja saaristoalueiden elinvoiman vahvistaminen on niin Etelä-Savon maakuntaohjel-man kuin saaristo-ohjelman tavoitteita. Saaristo-ohjelmaan ei sisälly kuitenkaan toimenpitei-den rahoittamiseen tarkoitettua omaa rahoituskehystä.

Maakunnassa laaditut strategiat ja ohjelmat

Etelä-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus 2012-2015Etelä-Savon ELY-keskus kehittää aluetta tiiviissä yhteistyössä Etelä-Savon maakuntaliiton ja muiden tahojen kanssa. ELY-keskuksen aluekehittämisen keskeiset tavoitteet on kirjattu stra-tegiseen tulossopimukseen, joka perustuu ohjaavien hallinnonalojen yhdessä hallituskausittain laatimaan strategia-asiakirjaan.

Etelä-Savon ELY-keskus laati keväällä 2011 strategisen tulossuunnittelun tueksi oman toimin-tastrategian vuoteen 2015. Uusiutuva Etelä-Savo -strategia, maakuntaohjelma ja sen toteutta-missuunnitelma sekä toimintaympäristöstä nousevat haasteet olivat perustana alueellisen stra-tegisen tulossopimuksen laatimiselle.

Etelä-Savon ELY-keskuksen keskeiset strategiset painotukset vuosina 2012-2015 ovat 1) Toimi-vat kaupunkiseudut ja monimuotoinen järviluonto, 2)Yritysten innovaatiotoiminta ja kansain-välistyminen, 3) Nuorten työllistäminen ja työelämän laatu sekä 4) Monikanavaiset asiakaspal-velut. Lisäksi Etelä-Savon ELY-keskuksen kärkikohteiksi nostamat neljä tärkeintä kehittämis-haastetta – yritysten kilpailukyvyn kehittäminen, puun ja metsän hyödyntäminen, nuorten työ- ja koulutusmahdollisuuksien parantaminen, kansainvälisesti vetovoimainen toimintaympäristö – ovat myös maakuntaohjelman ydinsisältöä.

Etelä-Savon metsäohjelma 2012-2015Etelä-Savon metsäohjelmassa on määritelty tavoitteet maakunnalle elintärkeän metsätalouden keskeisille toimenpiteille. Tavoitetaso on aiempien metsäohjelmien tavoin korkea, mikä aset-taa suuria haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä toimivalle tuotannonalalle. Toteutues-saan metsäohjelma ylläpitää merkittävällä tavalla maakunnan aluetaloutta ja sitä kautta tukee maakuntaohjelman toteutusta. Vuonna 2013 valmistuneessa Etelä-Savon metsä- ja puukluste-rin kehittämissuunnitelmassa on huomioitu metsäohjelman linjaukset ja sen toimenpiteet tu-kevat maakunnallisen metsäohjelman toteuttamista. Metsäohjelmaa toteutetaan julkisen ra-hoituksen osalta pääosin kansallisin varoin. Kehittämishankkeiden osarahoitukseen käytetään EU:n maaseuturahaston ja EU-rakennerahastojen varoja.

Savon ilmasto-ohjelma 2025Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliitot ja ELY-keskukset ovat laatineet Savon ilmasto-ohjelman 2025. Kahden maakunnan yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitä Savon kasvihuonekaasupäästöjä, tehostaa ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelman linjauksilla ja toimenpiteil-lä pyritään täyttämään kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämisessä, energiate-hokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä.

50

Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 – ISBEO 2020 on viiden itäisen maakunnan eli Etelä-Kar-jalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen ohjelma, jolla konkre-tisoidaan kansallisia ja alueellisia ilmasto- ja energiatavoitteita käytännön toimenpiteiksi. Ta-voitteena on profiloitua ja uusiutua entistä vahvemmin uusiutuvan energian edelläkävijäalu-eena, bioenergian raaka-ainepankkina sekä alan maailmanluokan osaajana ja laitevalmistaja-na. uusiutuvan energian osuus nostetaan alueen lämmön- ja sähköntuotannossa 55 %:sta 83 %:iin (ml. turve). Bioenergia-alasta luodaan työtä ja hyvinvointia, joka heijastuu myös alueen ulkopuolelle erilaisena osaamisena, palveluina ja tuotteina.

Itä-Suomen liikennestrategia 2010-luvulleItä-Suomen liikennestrategia on Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien liittojen ja Liikenneviraston yhdessä laatima ja hyväksymä. Strategiassa määritellään Itä-Suo-men liikennejärjestelmän kehittämisen yleiset periaatteet ja keskeiset toimintaa ohjaavat linja-ukset sekä Itä-Suomen liikenneväylien kärkihankkeet. Strategian mukaan liikennejärjestelmää kehitetään asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta Itä-Suomen erityispiirteet huo-mioon ottaen osana toimivaa arkea ja parasta mahdollista kestävää toimintaympäristöä. Pal-velujen ja työpaikkojen saavutettavuus, sujuva liikenne sekä toimivat matkaketjut ovat kehit-tämisen lähtökohtana. Saavutettavuuden parantaminen ja toimijoiden välinen yhteistyö luovat perustan logististen kustannusten alentamiselle ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten pa-rantamiselle. Itä-Suomen liikenneväylien kärkihankkeiksi on nostettu; Vt5 Mikkeli - Juva, Vt23 Varkaus - Viinijärvi, Vt 5 Leppävirta – Kuopio, Karjalan radan perusparantaminen välillä Luu-mäki – Joensuu sekä Savon radan perusparantaminen välillä Kouvola – Kajaani. Lisäksi suunnit-teluvalmiutta nostetaan seuraavien hankkeiden osalta; Vt 5 Kuopio – Iisalmi, Vt 9 Jyväskylä – Kuopio, Vt 9 Kuopio – Joensuu, Vt 9 Onkamo – Niirala, Vt 13 Mikkeli – Lappeenranta.

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017Vuoteen 2017 ulottuva viisivuotinen strategia on laadittu Pohjois-Savon ELY-keskuksen joh-dolla ja kattaa Pohjois-Savon lisäksi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Itä-Suomen maahanmuuttostrategian toimet tähtäävät kansainvälistymisen kautta alueen hyvinvoinnin li-säämiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen.

Nuorisotakuu Etelä-SavossaVuoden 2013 alusta täysimääräisesti voimaan tulleen valtakunnallisen nuorten yhteiskuntata-kuun tavoitteena on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutustyöpaikka viimeistään kol-men kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuu parantaa nuorten mahdolli-suuksia selviytyä koulutus- ja työmarkkinoilla sekä sijoittua työelämään. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä yli 90 %:lla 20-24 -vuotiaista on perusasteen jälkeinen tutkinto. Nuo-risotakuun tuloksellinen toteuttaminen edellyttää myös aluetasolla laaja-alaista eri toimijoi-den yhteistyötä (yritykset, viranomaiset, oppilaitokset, järjestöt). Etelä-Savon maakuntaohjel-man yhdeksi läpikäyväksi teemaksi on nostettu nuoret. Maakuntaohjelman nuorisonäkökulma yhdessä Etelä-Savon elinikäisen oppimisen 2014-2020 tavoitteiden – toimiva verkostoyhteis-työ, helpot palvelut sekä oppimisen ja ohjauksen yhteisjärjestelyt – kanssa tukevat nuorisota-kuun toimeenpanoa maakunnassa.

51

Maakuntien yhteistyö on jo vuonna 2012 uuden rakennerahastokauden valmistelun osalta laa-jentunut kattamaan Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa. Itä- ja Pohjois-Suomen ke-hittämistä pohtineen työryhmän linjauksista nousee Etelä-Savon osalta esille ennen muuta Luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin liittyvän osaamisen, innovaatio- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen lisääminen Puuraaka-aineen uudet käyttömahdollisuudet ja niihin liittyvä tutkimus, bioenergia Ympäristön ja kestävän kehityksen huomioonottaminen kaikessa taloudellisessa toiminnassa sekä luontoarvojen ja muun taloudellisen toiminnan yhteensovittaminen Hajautettujen ratkaisujen kehittäminen erityisesti energia- ja palvelutuotannossa Matkailun kehittäminen (kestävä matkailu) Venäjä-potentiaalin hyödyntäminen

Maakuntien välinen yhteistyö on entistä merkittävämpää alueiden kehittämisessä. Itäsuoma-laiset isot kysymykset, kuten pääliikenneyhteyksien kehittäminen, korkeakoulutuksen ja tki-toi-mintojen kehittäminen, metsäteollisuuden rakennemuutos, ilmasto- ja energiastrategia, Sai-maan alueen kestävä hyödyntäminen ja Venäjä-yhteistyö koskettavat laajasti koko Itä-Suomea.

Maakuntien yhteisistä hankkeista ja niihin liittyvästä työnjaosta sovitaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmissa.

Useampaa kuin yhtä maakuntaa koskevat suunnitelmat ja hankkeet- maakuntien yhteistoiminta-alueiden laaja-alaiset

strategiset kehittämistavoitteet

52

Maakuntaohjelma on aluekehitystä yhteen sovittava ja kokoava toimenpideohjelma. Sen toi-meenpanossa voidaan hyödyntää käytettävissä olevaa EU- ja kansallista rahoituspalettia sen koko laajuudessa. Merkittävin julkinen rahoitus tulee valtion ja kuntien budjeteista. Keskeisim-mät rahoitusohjelmat ovat Kestävää kasvua ja työtä 2014-2017 - Suomen rakennerahasto-ohjelma, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2017, ENI-ohjelma (European Neighbourhood Instrument) sekä eräät erillisohjelmat. Vuosittain laaditaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, jossa esitetään aina seuraavan ja sitä seuraavan vuoden hankkeet ja niiden rahoitustarpeet maakuntaohjelman toteuttamiseksi. Etelä-Savossa on toimijoita (yrityk-set, korkeakouluyksiköt, oppilaitokset), joiden osaamis- ja verkostoitumisvalmiudet mahdollis-tavat myös vapaasti kilpaillun kansainvälisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen hankkimisen.

Rahoitus

MAAKUNTAOHJELMAN 2014-2017 RAHOITUSSUUNNITELMARahoitussuunnitelma on suuntaa-antava ja tarkentuu vuosittain(sisältää tässä vaiheessa vain alueille jyvitetyn ohjelmarahoituksen)

milj. euroaKansallinen rahoitus 10,500EU:n rahoitus (sis. valtion vastinrahoituksen) 123,200

EAKR 69,000ESR 32,200maaseutuohjelma 22,000

Kuntien rahoitus (arvio) 15,156Julkinen rahoitus yhteensä 148,856Yksityinen rahoitus (arvio) 115,000

Suunnitelmassa ei ole mukana Finnveran lainoitusta.Kansallisiin lukuihin lasketaan kehittämis- ja investointityyppiset varat, ei perus- ja toimintarahoitusta

53

Maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta on tärkeää, että ohjelman strategian toteutumis-ta, toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia seurataan. Seurannan tulee olla jatkuvaa ja säännön-mukaista. Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategian toteutumisen seurantaa varten on määritelty 55 mittaria. Mittareilla seurataan strategian vaikuttavuutta väestökehitykseen, aluetalouteen, yritysten kilpailukykyyn, asukkaiden toimeentuloon ja hyvinvointiin sekä maakunnan vetovoi-maan. Maakuntaohjelma on laadittu tarkistetun maakuntastrategian tavoitteiden pohjalta, jo-ten sen mittareilla seurataan samalla myös maakuntaohjelman toteutumista.

Työ- ja elinkeinoministeriö on määritellyt maakuntaohjelman seurantaa varten mittarit, joi-ta ohjelmien seurannassa kaikissa maakunnissa tulisi vertailukelpoisen seurantatiedon tuotta-miseksi käyttää. Indikaattorit kuvaavat muuttoliikettä ja väestöä, alueen kilpailukykyä, kunnal-listalouden tasapainoa, työmarkkinatilannetta, alueen sisäisiä eroja, osaamista sekä elinympä-ristön laatua ja aluerakennetta. TEM:n määrittelemät mittarit sisältyvät liitteessä 2 esitettyyn maakuntaohjelman seurantamittaristoon.

ELY-keskuksen toimesta seurataan ympäristön tilaa. Seurantatietoja on koottu ympäristön ti-la -raportteihin, joista uusin on ilmestynyt 2013. Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliitto-jen sekä ELY-keskusten yhdessä laatiman Savon ilmasto-ohjelman 2025 seurantaraportti laa-ditaan kolmen vuoden välein siten, että seuranta kytketään maakuntaohjelman ja ELY-keskus-ten strategian valmisteluun. Itä-Suomen bioenergiaohjelman toteuttamista seuraa Itä-Suomen liittojen perustama seurantaryhmä. Itäsuomalaista energiatilastointia toteuttaa Kainuu, jos-sa käytännön toimenpiteistä vastaa Kainuun bioenergianeuvottelukunnan ohjauksessa toimi-va Kainuun bioenergian teemahanke. Itäsuomalaiset energiatilastot ovat käytettävissä vuosil-ta 2004, 2008, 2010 ja 2012.

Maakuntaohjelman vaikutuksia arvioidaan ohjelmakauden aikana tai sen päätyttyä aluekehi-tyslakiin perustuvassa ulkopuolisessa arvioinnissa. Jotta arvioinnin tuloksia voitaisiin käyttää hyväksi seuraavan maakuntaohjelman valmistelussa, arviointi tehdään alkuvuonna 2017. Maa-kuntaohjelman toteutumisesta saadaan ajantasaista seurantatietoa myös vuosittain kahdelle seuraavalle talousarviovuodelle laadittavan maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelman (top-su) valmistelun yhteydessä.

Koska maakuntaohjelma kokoaa yhteen maakunnassa toteutettavia erityisohjelmia ja toimen-piteitä, voidaan seurannan resursseina käyttää myös erityisohjelmien seurannasta saatavaa ai-neistoa.

Toteutus ja seuranta

54

Maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelman 2014-2017 laadinnan työohjelman tammikuus-sa 2013 (mkh § 5;21.1.2013) sekä maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointisuunni-telman hel mi kuus sa (mkh § 27;18.2.2013). Maakuntaohjelma laadittiin Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maa kun ta stra te gian linjausten pohjalta. Valtuusto hyväksyi tarkistetun strategian mar-raskuussa 2012.

Maakuntaohjelman valmistelu on aikataulutettu siten, että maakuntavaltuusto voi hyväksyä ohjelman kevätvaltuustossa 2014.

Maakuntaohjelmatyön käynnistymisestä on tiedotettu sova-lain mukaisesti maakunnan sa no-ma leh dis sä, Virallisessa lehdessä sekä liiton viraston ilmoitustaululla ja nettisivuilla. Kansa-laiset ja muut tahot voivat tutustua prosessin lähtökohtiin ja seurata valmistelun etenemistä maa kun ta lii ton www-sivuilla, missä heillä oli myös mahdollisuus antaa palautetta koko proses-sin ajan. Maa kun ta oh jel man palautelaatikon välityksellä asukkaat ja muut tahot voivat kertoa valmistelijoille mie li pi tei tään ja ideoitaan maakunnan kehittämiseen.

Maakuntaohjelman sisältöjä valmisteltiin keväästä 2013 lähtien maakuntastrategian painopis-teiden mukaan nimetyillä viidellä foo ru mil la. Yhteiseen ponnistukseen osallistui kaikkiaan sata-kunta asiantuntijaa eri ta hoil ta. Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten asiantuntijaryhmänä toi mi Etelä-Savon sova-yhteistyöryhmä.

Alueiden kehittämislain mukaan maakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toi meen pa noa tulee arvioida ohjelmakauden aikana. Etelä-Savon nykyisen maakuntaohjelman 2011-2014 ulkopuolisen arvioinnin toteutti tarjouskilpailun voittanut MDI Public Oy. Arvioin-ti suo ri te ttiin alkuvuonna 2013 ja loppuraportti valmistui kesäkuussa. Maa kun ta oh jel man ar-vioinnin tuloksia hyödynnettiin valmisteilla olleen maakuntaohjelman 2014-2017 laa din nas sa. Arviointi tuotti tietoa mm. ohjelman vaikutuksista, ja sen tarkoituksena oli parantaa oh jel man laadintaan, toimeenpanoon ja seurantaan liittyvää menettelyä.

Liiton virasto järjesti 7.5.2013 valmistelufoorumien jäsenille edellisen maakuntaohjelman ar-vioin ti ti lai suu den, jossa MDI:n arvioitsijat esittelivät arviointituloksia ja pohjustivat samalla tu-levan maa kun ta oh jel man valmistelua. Tilaisuus toimi yhteisenä lähtölaukauksena ja sparraus-pajana foo ru mi työl le ja uuden maakuntaohjelman valmistelulle.

Maakunnan eri toimijoista kootut viisi asiantuntijafoorumia kokosi näkemyksiään maakunta-ohjelman sisältöpainotuksiksi. Valmistelufoorumit ja maakuntahallituksen jäsenet kokoontui-vat 20.9.2013 yhteiseen työpajaan kuulemaan ja koeponnistamaan foorumityön tuloksia. Näin eri foorumien jäsenet pääsivät tutustumaan toistensa työhön ja vaikuttamaan ohjelmasisäl-töihin. Päivän vetäjänä ja keskustelun sparraajana toimi tulevaisuudentutkija Ilkka Halava Pri-me FRONTIER Oy:stä. Maakuntaohjelman sisältötyöpaja kokosi yhteen 80 eri tahojen edustajaa.

Maakuntaliiton jäsenkunnille lähetettiin lokakuussa sähköinen kysely, jossa kuntia pyydettiin arvioimaan valmistelufoorumien senhetkisiä esityksiä ohjelman sisältökärjiksi sekä kertomaan oma näkemyksensä maakuntaohjelman tärkeimmiksi painopisteiksi. Tätä ennen maakuntaoh-jelmatyön lähtökohtia ja valmisteluprosessia oli kevään 2013 aikana käyty esittelemässä jäsen-kunnissa, missä yhteydessä kirjattiin myös ylös kuntien näkemyksiä maakuntaohjelman sisäl-töpainotuksiksi.

Maakuntahallitus käsitteli valmistelufoorumien esitykset maakuntaohjelman sisällöllisiksi paino-pisteiksi 30.9.2013 kokouksessaan ja esitti ne maakuntavaltuustolle lähetekeskustelun pohjaksi.

Maakuntavaltuusto käsitteli valmistelufoorumien esitykset maakuntaohjelman sisällöllisiksi painopisteiksi 25.11.2013 kokouksessaan ja hyväksyi ne jatkovalmistelun pohjaksi.

Prosessin kuvaus

55

Maakuntaohjelman 1. luonnos valmisteltiin foorumityön pohjalta loppuvuonna 2013. Maakun-tahallitus käsitteli ja hyväksyi maakuntaohjelman luonnoksen 17.2.2014 ja päätti pyytää siitä sidosryhmien lausunnot.

Helmikuussa ohjelmaluonnoksesta pyydettiin sidosryhmien lausunnot 58 taholta ja se laitettiin sova-sova mukaisesti maakunnan asukkaiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen näh-täville ja kommentoitavaksi maakuntaliiton virastolla ja liiton kotisivuilla. Nähtävilläolosta ja palautteenantomahdollisuudesta kuulutettiin myös maakunnan sanomalehdissä.

Ohjelmaluonnoksesta annettiin 50 lausuntoa. Maakuntahallitus käsitteli lausuntoyhteenvedon ja liiton viraston valmistelemat vastineet 28.4.2014.

Toukokuussa alussa ohjelmaa jatkovalmisteltiin lausuntokierrokselta saadun palautteen ja maakuntahallituksen evästyksen pohjalta.

Maakuntahallitus hyväksyi ohjelman 2. luonnoksen 19.5.2014 ja päätti esittää maakuntaohjel-man maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi.

Maakuntavaltuusto hyväksyi uuden maakuntaohjelman kevätvaltuustossa 9.6.2014.

56

Johdanto

Maakuntaohjelmasta on säädetty alueiden kehittämislaissa ja sen nojalla annetussa valtioneu-voston asetuksessa. Maakuntaohjelmasta tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ar-vioinnista annetun ns. SOVA –lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointi ja ympäristöselostus.

Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena oli selvittää ja arvioida Etelä-Savossa vuosina 2014 - 2017 toteutettavan maakuntaohjelman todennäköisiä merkittäviä ympäristövaikutuk-sia. Arvioinnin tavoitteena on mm. edistää kestävän kehityksen mukaisia valintoja ohjelman to-teuttamisessa ja tulevien ohjelmien valmistelussa. Lisäksi pyritään varmistamaan kansalaisten tiedon saanti ja osallistumismahdollisuudet ohjelmaprosessiin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioitiin vaikutuksia sekä toimintalinjoittain että toimen-pidekokonaisuuksittain. Vaikutusten arvioinnin laajuus ja ympäristöselostuksen yksityiskohtai-suus suhteutettiin todennäköisten ympäristövaikutusten merkittävyyteen. Ympäristöselostuk-sen valmistelun asiantuntijatukena toimi Etelä-Savon SOVA-ryhmä (suunnitelmien ja ohjelmi-en ympäristövaikutusten arviointiryhmä).

Maakuntaohjelman laadintaprosessin tarkempi kuvaus, osallistumismenettelyt, kytkeytyminen muihin suunnitelmiin sekä toteutus ja seuranta on käsitelty ohjelman muissa luvuissa. Näin vai-kutusten arviointi on integroitu osaksi ohjelman sisältöä, eikä siitä ole tehty erillistä itsenäistä osiota. Ympäristöselostuksessa keskitytään ympäristön nykytilan kuvaukseen sekä ohjelmassa esi-tettyjen toimenpiteiden ympäristövaikutuksiin ja negatiivisten vaikutusten lieventämiskeinoihin.

Etelä-Savon ympäristön ominaispiirteitä

Etelä-Savo sijoittuu keskelle Järvi-Suomea ja on luonnonympäristöltään metsän ja vesistöjen mosaiikkia. Maisemakuva on pienipiirteinen ja kumpuileva. Pellot ovat pienialaisia ja maape-rä suurimmalta osalta vaihtelevan paksuisen moreenikerroksen peittämä. Moreenimaat ovat enimmäkseen loivarinteisiä matalahkoja mäkimaita, joiden pituussuunta on luoteesta kaak-koon. Mannerjään toiminnan tuloksena syntyneet pitkät ja kapeat moreeniselänteet, drumliinit, sekä pitkittäisharjut antavat maastolle jäätikön liikkeen suuntaista juovikkuutta.

Vesistöä on maakunnan pinta-alasta 25 %. Maakunta kuuluu itäosiltaan Vuoksen ja länsiosil-taan Kymijoen vesistöalueisiin, näiden välissä on Savonselän vedenjakaja-alue. Suomen suurin järvialue Saimaa on pääosin Etelä-Savon maakunnassa. Rantaviivaa maakunnan alueella yli 30 000 km. Loma-asuntoja on vesistöjen rannoilla noin 48 000. Loma-asutusta on melko tasaises-ti koko maakunnan alueella. Kansallispuistojen sekä suojeluohjelmien ansiosta etenkin suurten vesistöjen saaristoista löytyy myös laajoja rakentamattomia ranta-alueita.

Etelä-Savon maa-alaa hallitsee metsä: 88 % maakunnan maa-alasta on metsätalousmaata. Metsistä vähän yli 40 % on mäntyvaltaisia ja reilu kolmasosa kuusivaltaisia. Loppu viidennes metsistä on lehtipuuvaltaisia. Metsien kasvu Etelä-Savossa on parhainta koko Suomessa. Suo-alaa on vähän ja suot on ojitettu yli 80 %:sti.

Erilaisiin suojeluohjelmiin kuuluu Etelä-Savon maa-alasta noin kolme prosenttia. Natura ver-kostoon kuuluu 51 800 ha maata ja 145 400 ha vettä. Vesialueilla suojellaan Suomen ainoaa kotoperäistä nisäkästä saimaannorppaa. Saimaassa elää useita ainutlaatuisia ja säilyttämisen arvoisia kalalajeja. Järvilohi ja saimaannieriä luokitellaan äärimmäisen uhanalaisiksi, järvitai-men erittäin uhanalaiseksi ja harjus silmällä pidettäväksi lajiksi. Maakunnan lajistossa on pal-jon itäisiä lajeja, kuten uhanalainen idänkurho.

Ympäristöselostus

57

Luonnonolojen, lähinnä runsaiden vesistöjen, sekä maatalousvaltaisen elinkeinorakenteen vuoksi Etelä-Savon alue- ja yhdyskuntarakenne on rikkonainen ja hajanainen. Maakunta on harvaan, mutta kauttaaltaan asuttu. Maakunnan kolmen kaupungin, Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen yhdyskuntarakenne on kuitenkin taloudellinen: ne ovat tiiviitä ja välimatkat lyhyi-tä. Taajama-alueet laajentuvat, koska asumisväljyys kasvaa pientalojen rakentamisen myötä. Etelä-Savon taajama-aste v. 2010 oli 69,8 %.

Ympäristön tila

Etelä-Savon ympäristön tila on yleisesti ottaen hyvä. Suuret järvet ovat vedenlaadultaan pää-osin erinomaisia, melko matalia, kovapohjaisia ja vain lievästi humuksien värjäämiä. Maakun-nan vesistöt ovat yleisesti ottaen paremmassa tilassa koko Suomen luokitustuloksiin verrattuna.

KUVA 11. Etelä-Savon pintavesien ekologinen luokitus. Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus

Yhdyskuntien, kalankasvatuksen ja teollisuuden pistekuormituksen osuus vesistöjen koko-naiskuormi tuksesta on muuta man prosentin luokkaa. Yhdyskuntien jätevesien kuormituksen vaikutukset kohdistuvat lähinnä purkupaikkojen lähivesiin, kuten Mikkelin seudulla. Puunjalos-tusteollisuuden aiheuttamia vesistövaikutuksia on havaittu erityisesti Varkauden eteläpuolisel-la Haukivedellä sekä lievempänä Ristiinan Yövedellä.

Maa- ja metsä talouden, turvetuotannon sekä haja-asutuksen hajakuormitus on pistekuormi-tusta suurempi tekijä vesistöjen rehevöitymisessä. Maatalouden aiheuttamat vesistöongelmat keskittyvät muutamille maatalousvaltaisille alueille, kuten Joroisselän valuma-alueelle. Metsä-talouden aiheuttamat vesistöongelmat keskittyvät lähinnä turvepe räisemmille valuma-alueille, joilla järvet ovat pääosin matalia ja herkkiä kuormituk sen vaikutuksille. Turvetuotannon kuor-mitus ja vesistöhai tat keskittyvät osin samoille valuma-alu eille kuin metsätaloudenkin. Ilmas-tonmuutos voimistaa vesiekosysteemien ravinnekuormitusta ja sitä kautta rehevöitymistä. Va-lunnan kasvaessa myös huuhtoutumat kasvavat.

58

Valtioneuvoston hyväksymissä (10.12.2009) Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoito-alueiden vesienhoitosuunnitelmissa vuoteen 2015 on kattavasti kuvattu maakunnan vesistö-jä, niiden tilaa heikentävää toimintaa, vesien tilan parantamistavoitteita sekä vesienhoitotoi-menpiteitä. Vesienhoitosuunnitelmia ollaan päivittämässä vuosille 2016 - 2021. Tässä yhtey-dessä on vesiensuojelun keskeisiksi kysymyksiksi määritelty mm. hyvässä ja erinomaisessa tilas-sa olevien vesistöjen vedenlaadun turvaaminen, hajakuormituksen vähentämien, ilmastonmuu-tokseen varautuminen sekä pohjavesien turvaaminen.

Etelä-Savon pohjavesialueiden kokonaisala on yhteensä lähes 400 km² (noin 2 % Etelä-Savon maa-alasta) ja arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä noin 227 000 m³/vrk. Määrä ei ole ko-vin suuri ja mm. Mikkelissä on tarvetta löytää nykyistä turvallisempi pohjavesialue talousvesi-lähteeksi. Savonlinna tutkii myös mahdollisuutta lisätä pohjaveden osuutta vedenhankinnassa.

Etelä-Savon alueella pohjaveden vakavimmat laadulliset ongelmat liittyvät pohjavesialueilla sijaitseviin pilaantuneisiin maa-alueisiin, torjunta-aineiden käyttöön sekä tiestön liukkauden-torjunnassa käytettyyn suolaan. ELY-keskuksen tekemän arvion (2013) mukaan riskialueiksi on luokiteltu 19 pohjavesialuetta, joista kahdeksan on huonossa tilassa. Riskialueita ovat esim. kaikki Mikkelin kaupungin keskustan vedenhankinta-alueet. Yleensä riskialueilla esiintyi hait-ta-aineiden ympäristölaatunormit ylittäviä pitoisuuksia. Noin puolet Etelä-Savon vedenkäyttä-jistä saa talousvetensä ottamoista, jotka sijaitsevat riskinalaisilla pohjavesialueilla ja noin 30 %:lle vesi tulee huonoon tilaan luokitellulta pohjavesialueelta.

Yksi keskeinen ympäristöntilan haaste on luonnonvarojen hyödyntämisestä ja maankäytön muutoksista seurannut luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Viime vuosikymmeninä on suojeltu pinta-ala toisaalta kasvanut voimakkaasti ja maa- ja metsätaloudessa on luonnonar-vot otettu entistä paremmin huomioon. Metso-ohjelmalla pyritään lisäämään vanhojen met-sien suojelukohteita ja soidensuojelun täydennysohjelmalla etsitään vielä ojittamattomia suo-luonnonsuojelukohteita Etelä-Savostakin. Uhanalaisten lajien suojelussa Etelä-Savolla on eri-tyisvastuu saimaannorpan suojelussa ja norppakanta onkin kääntynyt kasvuun laajentuneiden verkkokalastuksen rajoitusalueiden ansiosta.

Etelä-Savon väestön väheneminen on johtamassa useiden maaseutualueiden elinmahdolli-suuksien ja sitä kautta myös elinympäristön heikkenemiseen. Harva asutus ja hajanainen yh-dyskuntarakenne lisäävät henkilöautoliikennettä ja heikentävät sekä joukkoliikenteen että ke-vyen liikenteen kehittämismahdollisuuksia. Myös jo rakennettu infrastruktuuri rapistuu käytön vähyyden vuoksi.

Taajamien toimivuudella ja viihtyisyydellä on keskeinen merkitys asukkaiden hyvinvoinnin kan-nalta. Maakunnan kaupunkien keskustoja on kehitetty erilaisin projektein. Pienten taajami-en viihtyisyyttä voidaan lisätä osin samoilla keinoin, mm. huolehtimalla taajamien arvokkaista kulttuuri- ja vapaa-ajan ympäristöistä. Nämä kohteet ovat arvokkaita alueen identiteetille se-kä merkittäviä vetovoima- ja matkailukohteita.

Ilmastonmuutos

Savon ilmasto-ohjelmatyön (2011- 2013) yhteydessä laskettiin Etelä- ja Pohjois-Savon kasvi-huonekaasutaseet vuodelle 2010 (Koponen ym. 2012). Päästölaskenta suoritettiin maakunta- ja kuntakohtaisesti käyttäen kulutusperusteista laskentatapaa.

Etelä-Savossa eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyi energiantuotannosta (rakennusten läm-mitys), liikenteestä ja maataloudesta. Etelä-Savossa ei syntynyt lainkaan suoria päästöjä teol-lisuudesta vuonna 2010. Vuonna 2010 Etelä-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupääs-töt olivat 192 kt CO2 –ekv suuremmat kuin maankäyttösektorin nieluvaikutukset. Vuonna 2010 Asta- ja Veera-myrskyt kaatoivat Etelä-Savossa poikkeuksellisen paljon metsää, mikä kasvat-ti puuston poistumaa ja vähensi tilapäisesti nieluvaikutusta. Suomen kokonaispäästöistä Etelä-Savon osuus oli kaksi prosenttia.

59

Ilmastonmuutos näkyy keskilämpötilojen nousuna sekä sademäärien lisääntymisenä. Talvet ly-henevät ja rankkasateet ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Vaihtelevat lumiolosuhteet heikentä-vät talvimatkailun mahdollisuuksia. Routaa on nykyistä vähemmän, mikä altistaa metsät myrs-kytuhoille ja vaikeuttaa puunkorjuuta. Vesistöjen pintaveden lämpötila kohoaa, jääpeite tulee myöhemmin ja lähtee aikaisemmin ja talviaikainen valunta kasvaa. Muutokset heijastuvat ve-sieliöstöön (mm. saimaannorppa). Voimistuvat sääilmiöt lisäävät myrskytuhoja metsissä ja mä-rät pellot keväällä ja syksyllä vaikeuttavat viljan viljelyä. Myös tulvat voivat lisääntyä ja sitä kautta valumat vesistöihin. Tämä voi heikentää sekä pinta-, että pohjaveden laatua ja aiheut-taa vesistöjen rehevöitymistä.

Savon ilmasto-ohjelmassa 2025 (2013) esitetään kärkihankkeita ja toimenpiteitä, joilla Etelä-Savo pystyy täyttämään valtakunnalliset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen so-peutumisessa. Ilmasto-ohjelman tavoitteet ja hankkeet on otettu maakuntaohjelman valmis-telussa huomioon.

KUVA 13. Etelä- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008 – 2010 sekä maatalosumaan ja turvetuotannon päästöt vuonna 2010 (kt CO2 –ekv).

(Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus. Pohjois- ja Etelä-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010).

KUVA 12. Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain v. 2010.(Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois- ja Etelä-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010).

60

Energia

Etelä-Savossa primäärienergiankulutus v. 2012 oli noin 2 % valtakunnallisesta kulutuksesta eli 7,9 GWh. Etelä-Savon uusiutuvan energian käyttöaste oli lähes 48 prosenttia, mihin vaikut-taa alentavasti suuri tuontisähkön mukana maakuntaan tuotu fossiilinen primäärienergia. Pri-määrienergiankulutus laski 6 prosenttiyksikköä vuoteen 2010 verrattuna. Maakunnan energia-omavaraisuus oli noin 43 %. Etelä-Savon osalta kaikessa energiantuotannossa on jo saavu-tettu ja ylitetty uusiutuvan kokonaisenergiatuotannon valtakunnalliset tavoitteet (38 % vuo-teen 2020 mennessä), mutta sähköntuotannon omavaraisuudessa maakunta on hyvin vaati-mattomalla tasolla (Itä-Suomen energiatilasto 2012). Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavaeh-dotuksessa on varattu yhdeksän tuulivoimaloiden aluetta, jotka toteutuessaan nostaisivat alu-een sähköomavaraisuutta.

Etelä-Savon energiatavoitteet on kirjattu yhdessä neljän muun itäisen maakunnan eli Etelä-Kar-jalan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteiseen Itä-Suomen bioenergiaohjelmaan (ISBEO 2020). Tavoitteena on mm. säästää energiaa 10 % vuoteen 2020 mennessä, nostaa uu-siutuvan energian osuutta 78 % loppukulutuksesta sekä nostaa omavaraisuusastetta 83 %:iin.

KUVA14. Primäärienergian kulutusjakauma Etelä-Savossa vuonna 2012 (Lähde: Itä-Suomen energiatilastointi 2012).

Metsäenergian ja muun biomassan, tuulivoiman ja vesivoiman hyödyntäminen voi lisätä pai-neita luonnonympäristöön. Mahdollisten haittojen ehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota. Energiapuun korjuussa on ryhdytty soveltamaan menetelmiä, joissa metsästä kerätään hakkuu-tähteet, kannot ja latvukset. Uusien menetelmien vaikutuksia eliölajeihin, maaperään ja vesis-töihin ei tunneta riittävästi. Tarvitaan lisää tutkimustietoa, jotta mahdolliset haitalliset vaiku-tukset (maaperän köyhtyminen, ravinnevalumat) voidaan minimoida.

61

Luonnonvarat

Metsät ovat järvien ohella Etelä-Savon merkittävin luonnonvara. Etelä-Savo on monella mit-tarilla mitattuna metsätalouden kärkimaakunta. Muun muassa ainespuuvarojen käyttöaste on ollut vuosina 2007-2011 maan korkein eli 85,6 % kestävästä hakkuusuunnitteesta. Tällöin noin 11 % koko maassa ostetusta puusta oli peräisin Etelä-Savosta.

Etelä-Savon metsät ovat lähes 100 %:sti talousmetsiä eli metsätalous on intensiivistä. Vanhoja metsiä on täällä, kuten muuallakin Etelä-Suomessa, hyvin vähän. Lähinnä niitä löytyy kansallis-puistoista ja pienialaisista vanhojen metsien suojeluohjelman kohteista. Metsätalouden tehos-tuminen on vähentänyt metsien monimuotoisuutta ja toimenpiteillä on ollut vaikutusta myös vesiin, varsinkin pienvesiin. Luonnontilaiset pienvedet eli purot, lammet ja lähteet ovat harvi-naisuuksia täällä kuten muuallakin Suomessa.

Luomuviljelyssä oleva peltopinta-ala on ollut tasaisessa kasvussa koko 2000 luvun ja on nyt en-nakkotietojen mukaan 12,6 % peltoalasta (270 luomuviljelytilaa).

Geologisen tutkimuskeskuksen vuosina 2004 - 2006 tekemän Etelä-Savon soravarojen arvi-ointiselvityksen mukaan Etelä-Savon sora- ja hiekkavarat ovat lähes 1,7 mrd m³. Jos kokonais-varoista lasketaan pois suojelu- ja virkistysalueet, arvokkaat harjut ja tärkeät pohjavesialueet, saadaan käyttökelpoisten soravarojen määräksi noin 590 milj. m³. Nykyinen toteutunut kulu-tus on noin 1,5 milj. m³ vuodessa, joten käyttökelpoiset arvokkaiden harjualueiden ja pohjave-sialueiden ulkopuolisten muodostumien soravarat riittävät vielä pitkään. Joillakin alueilla saat-taa kuitenkin tulla vaikeuksia tiettyjen aineslaatujen hankinnassa, vaikka soravarojen kokonais-määrä onkin riittävä.

Kalliokiviaineksia käytetään teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä rakentamiseen. Nii-den käyttö on lisääntynyt sitä mukaa, kun hyvien soranottopaikkojen määrä on paikallisesti vä-hentynyt. Maakunnassa myönnetyistä ottoluvista noin kuudesosa on kalliokiviaineksen ottolu-pia, haettavasta ainesmäärästä osuus on yli kolmannes, sillä haetut ottomäärät kalliokiviaine-salueilla ovat huomattavasti suurempia kuin soranottoalueilla.

Etelä-Savon kallioperä koostuu prekambrisista syväkivistä ja kiteisistä liuskeista. Etelä-Savossa on tällä hetkellä kolme kaivospiiriä: Kerimäen Louhen sekä Pieksämäen Ankeleen kalkkikivikai-vokset sekä Mäntyharjun Lehlammen oliviinilouhos. Toimivia metallimalmikaivoksia ei ole yh-tään. Pääosa maakunnan potentiaalisista metallikaivosalueista on nikkeli-kupari-kobolttiesiin-tymiä, Rantasalmelta on löytynyt myös kultaesiintymiä. Näitä ja muita kiisumalmeja on erityi-sesti noin 400 km pitkällä Laatokan-Raahen malmivyöhykkeellä, joka kulkee Etelä-Savon itä-osien poikki. Maa- ja kiviainesalueita sekä turvetuotantoalueita kartoitetaan v. 2014 käynnis-tyvän vaihemaakuntakaavan laatimisen yhteydessä.

Etelä-Savon materiaalitase selvitettiin vuodelle 2007 ja sen mukaan väkilukuun suhteutettuna Etelä-Savon luonnonvarojen kokonaiskäyttö oli 94 tn/as, joka on hieman matalampi kuin koko Suomessa (104 tn/as). Etelä-Savon talouden bioottisten materiaalipanosten osuus on yli 50 %, kun koko maassa se on kolmannes.

62

Ympäristötavoitteet

Etelä-Savon ympäristön nykytilan arviointi perustuu Etelä-Savon ympäristökeskuksen julkaisui-hin: Etelä-Savon ympäristön tila 2013, Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuun Etelä- ja Poh-jois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet (59/2012), Etelä-Savon ELY-keskuksen julkai-suihin: Savon ilmasto-ohjelma 2025 (2013) sekä Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesien-hoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (2009), Itä-Suomen maakuntaliittojen laatimaan Itä-Suomen Bioenergiaohjelmaan 2020 (2011), Kajaanin yliopistokeskuksen laatimaan Itä-Suomen ener-giatilastointiin 2012 (luonnos 6.2.2014) sekä Etelä-Savon maakuntaliiton laatimaan Etelä-Sa-von maakuntakaavaan (98/2009). Lisäksi lähteenä on käytetty Etelä-Savon kiviaineshuollon yh-teensovittamisprojektin (POSKI) aineistoja (2004 ja 2005) sekä v. 2013 maakuntaliitossa tehty-jä turvetuotannon ja kiviainesten esiselvityksiä (2013). Lähteenä on käytetty myös ELY-keskuk-sen ylläpitämiä nettisivuja: Etelä-Savo ennakoi (www.etelasavoennakoi.fi) sekä ympäristöindi-kaattorit sivustoa (www.ymparisto.fi).

Näissä ohjelmissa ja suunnitelmissa on asetettu runsaasti ympäristöä koskevia tavoitteita, jois-ta maakuntaohjelman kannalta merkittävimpiä ovat tavoitteet nostaa Itä-Suomen alueella uu-siutuvan energian osuutta 78 % loppukulutuksesta sekä nostaa omavaraisuusastetta 83 %:iin. Energian säästötavoite Itä-Suomessa on 10 % vuoteen 2020 mennessä. Maakunnan ilmastota-voitteet ovat samat kuin valtakunnan tasolla eli hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 20 % vuo-den 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Vesien hyvää laa-tua ei pystytä saavuttamaan kaikissa vesistöissä vuoteen 2015 mennessä, joten seuraava tavoi-tevuosi on 2021. Hyvälaatuinen pohjavesi ja varavesilähde pyritään turvaamaan kaikille maa-kunnan asukkaille. Maakunnalla on erityisvastuu saimaannorpan suojelussa ja saimaannorpan suojelusuunnitelmassa (YM 2011) on asetettu saimaannorpan talvikannan kasvattamisen ny-kyisestä 310 yksilöstä 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä.

Ympäristöongelmat ja haasteet

Ympäristökuormitus on Etelä-Savossa melko vähäistä. Taajamat ovat enimmäkseen pieniä, teollisuutta on vähän ja suurin osa käytetystä energiasta tuotetaan muualla. Vesistöjen laadul-le ongelmia tuottaa hajakuormitus ja ilman laadulle lisääntyneen liikenteen sekä puun pienpol-ton päästöt. Myös pilaantuneet maa-alueet ja niiden pohjavesille aiheuttamat riskit ovat pai-koitellen ongelmana.

KUVA 15. Etelä-Savon luonnonvarojen otto v. 2007 (9111 Mkg). (Lähde: Etelä-Savon materiaalitase. Loponen & Mäenpää 2011).

63

Maakuntaohjelman kannalta merkityksellisiä haasteita aiheuttaa lisääntyvän matkailun ja lo-ma-asutuksen aiheuttamana liikenne ja hajakuormitus. Myös taantuvien taajamien säilyminen viihtyisinä ja palveluiltaan monipuolisina on haastava tehtävä, samoin kuin jo rakennetun inf-rastruktuurin ja kulttuuriympäristön ylläpito ja hyödyntäminen. Luonnonvarojen käyttö, eten-kin puun, tulee lisääntymään, joten käytön kestävyydestä ja suunnitelmallisuudesta huolehti-minen on tärkeää.

Etelä-Savon tunnettavuutta vähäpäästöisenä maakuntana tulisi lisätä ja vahvistaa. Tämä edel-lyttää myös kunnianhimoisia tavoitteita mm. hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle bioenergian käytön lisäämisen ja metsien hyvän hoidon kautta.

Vaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tuottaa lisätietoa valmisteluprosessiin sekä arvioida tuotettuja dokumentteja ympäristönäkökulmasta. Arviointia tehtiin rinnakkain ohjelman laatimisen kanssa, siten että ohjelman valmistelijat saavat palautetta jo työn tekemisvaiheessa. Vaikutusten arviointi tehtiin osana muuta valmistelua ennen suunnitelman hyväksymistä.

Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointitavoista käytiin keskusteluja maakunnallisen SOVA–työryhmän kanssa, jossa on jäseninä alueellisten viranomaisten edustajat (SOVA-ryhmän kokoonpano liitteenä). SOVA-ryhmä myös osallistui itse arvioinnin tekemiseen. Myös maakun-taohjelman strategisista painopisteistä vastaavat virkamiehet ja heidän vetämänsä valmistelu-foorumit kytkettiin mukaan arviointiprosessiin.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa analysoidaan sanallisesti ja yhteenvetotaulukkoja hyväksi käyttäen maakuntaohjelman tavoitteiden, toimintalinjojen, toimenpidekokonaisuuksien ja toi-menpiteiden todennäköisiä vaikutuksia. Arviointi laadittiin toimintalinjoittain ja koko ohjelma-kokonaisuuden osalta.

Suunnitelmaprosessin aikana pohdittiin erilaisia sisällöllisiä vaihtoehtoja valmistelufoorumeis-sa. Foorumeissa myös pohdittiin vaihtoehtoa, jossa resurssit niukkenevat huomattavasti odote-tusta, eli pitkien listojen ohella tarkasteltiin karsittuja toimenpidelistoja. Tämä tarkastelutapa auttoi priorisoimaan maakuntaohjelman toimenpiteitä.

Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arvioinnin lopputulos esitetään ympäristöselostuk-sessa, joka on osa maakuntaohjelmaa. Ympäristöselostuksessa esitetään SOVA-lain (2005/200) mukaisesti arvio ohjelman toteuttamisen vaikutuksista:

- ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen- luonnon monimuotoisuuteen, eliöstöön, kasvillisuuteen, maaperään, veteen, ilmaa ja ilmastoon- yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja

kulttuuriperintöön- luonnonvarojen hyödyntämiseen- em. tekijöiden välisiin suhteisiin

Painopiste on ympäristövaikutusten arvioinnissa. Arviointi sivuaa myös suunnitelman totutta-misen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, mutta näiden osalta arviointi ei ole kattavaa. Arvi-ointiin osallistuvat arvioivat vaikutuksia toimenpidekokonaisuuksittain taulukkojen avulla. Ar-viot kerättiin yhteen ja tiivistettiin toimintalinjoittaiseksi sanalliseksi arvioksi, joka koostettiin yhteenvetotaulukkoon. Arvioinnissa käytettiin seuraavaa luokitusta:

+ = lievä positiivinen vaikutus++ = merkittävä positiivinen vaikutus0 = ei vaikutusta- = lievä negatiivinen vaikutus- - = merkittävä negatiivinen vaikutus

64

Vaikutukset toimintalinjoittain

Toimintalinja 1. Menestyvä yritystoiminta

Maakuntaohjelmalla halutaan kehittää maakunnan avainaloja, kuten teknologia- ja puutuo-teteollisuutta, maaseutuelinkeinoja sekä matkailu- ja palveluelinkeinoja. Tuottavuutta paran-netaan materiaali- ja energiatehokkuutta lisäämällä sekä omien luonnonvarojen jalostamisen edistämisellä.

Oman alueen uusiutuviin energiavaroihin perustuvalla energian- ja polttoainetuotannolla, puu-rakentamisen edistämisellä, lähiruuan käytön ja luomutuotannon lisäämisellä sekä sähköisten kauppapaikkojen kehittämisellä on positiivisia vaikutuksia mm. maakunnan energiataseeseen. Energian kulutus ja riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenee, samoin luonnonvarojen tuh-laava käyttö sekä jätteiden määrä. Näin voidaan vähentää maakunnan kasvihuonekaasupääs-töjä ja tätä kautta maakuntaohjelmassa on esitetty toimenpiteitä, joita tarvitaan myös ilmas-tonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Myös uusien innovaatioiden ennakkoluu-ton käyttöönotto ja ympäristökilpailukyvyn korostaminen vaikuttavat päästöjä vähentävästi.

Negatiivisia vaikutuksia voi aiheutua metsäluonnon köyhtymisestä, metsämaan eroosion li-sääntymisestä ja ravinteiden kulkeutumisesta vesistöihin, mikäli energiapuun korjaus toteute-taan hyvin intensiivisesti ja laaja-alaisesti. Korjuutapojen kehittäminen samoin kuin erilaisten biopolttoaineiden tutkimus on tärkeää ja se on kirjattu myös maakuntaohjelmaan.

Maa- ja metsätalouden kehittämisessä, niin kuin kaikessa elinkeinotoiminnassa on uuden tuo-tanto- ja teknologian käyttöönottoa helpotettava. Tällä on välillistä vaikutusta myös maa- ja metsätalouden päästöjen vähentämisessä. Maatalousmaan säilyttäminen elintarviketuotan-nossa on tärkeää paitsi elinkeinon säilymisen myös mm. omavaraisuuden ja ruuan kotimaisuu-den turvaamisen, kulttuurimaiseman säilyttämisen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Monipuolinen puun käyttö ja jalostus omassa maakunnassa on myös ekotehokasta.

Matkailun kehittämisessä korostetaan maakunnan omien vahvuuksien esille nostamista, Sai-maa teemaa vahvistetaan luomalla sille sisältöjä sekä hyödyntämisen reunaehtoja. Profiloi-tumien tapahtuu mökkimatkailun kautta: mökki ja rantasauna/maaseutu ja järviluonto. Tämä asettaa vaatimuksia jätevesihuollolle ja veden laadun säilymiselle. Hajanainen matkailuraken-ne on yksityisautoriippuvaista ja liikennettä lisäävää.

Saimaan laaja-alainen hyödyntäminen matkailussa edellyttää monien eri toimijoiden tavoittei-den yhteensovittamista. Saimaalla on ainutlaatuisia luonnonarvoja, uhanalaista lajistoa, laajo-ja suojelualueita, tiheää loma-asutusta, vesiliikennettä ja matkailukeskittymiä. Valtioneuvos-ton hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että Vuoksen vesistö-alueella tulee ohjata matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamis-ta ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiir-teet säilyvät.

Toimenpidekokonaisuuden haitallisia ympäristövaikutuksia ehkäistään ohjelman mukaisesti ko-rostamalla koulutusta, hyvää suunnittelua, uuden teknologian käyttöönottoa, tutkimusta sekä bioenergian käytön ja ekotehokkuuden lisäämistä.

Toimintalinja 2. Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö

Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittämisellä ei ole kielteisiä vaikutuksia mihin-kään arvioituna olleeseen vaikutustarkastelun osa-alueeseen. Lähtökohtia kehittämisessä ovat mm. työelämälähtöisyys ja osaamistarpeiden ennakointi pitkällä aikavälillä. Toimiva ja kattava koulutusjärjestelmä myös ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja edesauttaa siirtymävaiheita kou-lutuksesta työhön ja työstä koulutukseen. Myös maahanmuuttajien koulutukseen kiinnitetään huomiota ja näin ehkä pystytään turvaamaan työvoiman saantia alueelle myös tulevaisuudessa.

65

Tutkimus- ja innovaatiokärjillä tuetaan maakunnan toimialoja ja painopistealueita, kuten met-säbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit, materiaalitehokkuus ja älykkäät materiaa-lit, digitaalisuus ja luomutuotanto. Ympäristöteknologian puolelta on kärjeksi nostettu puh-das vesi ja ympäristöturvallisuus. Tässä suhteessa toimintalinjat 1 ja 2 tukevat toisiaan. Vali-tuilla tutkimus- ja innovaatiotoiminnoilla voidaan vaikuttaa yritystoiminnan päästöjen vähen-tämiseen sekä materiaali- ja energiatehokkuuteen ja sitä kautta myös kasvihuonekaasupääs-töjen vähenemiseen.

Toimintalinja 3. Uudistuva hyvinvointi

Toimintalinjan toimenpiteillä ei ole kielteisiä vaikutuksia mihinkään arvioituna olleeseen vai-kutustarkastelun osa-alueeseen. Toimenpiteet kohdistuvat maakunnan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin kaikinpuoliseen edistämiseen. Toimivat ja tehokkaat palvelurakenteet sekä uu-den teknologian hyödyntäminen helpottavat palvelujen ylläpitämistä kasvavien tarpeiden ja ki-reän kunnallistalouden olosuhteissa. Ohjelmassa esitetyllä ennakoivilla terveyden ja hyvinvoin-nin edistämistoimilla on myönteisiä vaikutuksia asukkaiden terveyteen ja elämänlaatuun, mi-kä osaltaan vähentää terveydenhuollon palveluihin kohdistuvaa kysyntäpainetta. Yksilön omaa vastuuta sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevat toimenpiteet vahvistavat ihmisten elä-mänhallintaa ja luovat pohjaa hyvinvoinnille. Lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia tukevat palvelut ennaltaehkäisevät syrjäytymistä, millä on merkittäviä inhimillisiä, mutta myös julkis-taloudellisia vaikutuksia.

Uuden teknologian hyödyntäminen hyvinvointipalvelujen järjestämisessä vähentää palveluhen-kilökunnan ja asiakkaiden tarvetta käyttää kulkuneuvoa palvelun tuottamisessa tai hankkimises-sa. Sähköisillä etäpalvelusovelluksilla voidaan toteuttaa mm. valvontapalveluja, jotka ovat aiem-min vaatineet palveluhenkilöstön kotikäyntiä asiakkaan luona. Harvaan, mutta tasaisesti asutus-sa Etelä-Savossa palveluja haetaan pitkien etäisyyksin päästä. Uuden teknologian hyödyntämi-nen saattaa vähentää ajoneuvoliikennettä, millä on myönteisiä vaikutuksia ympäristöön.

Palvelutuotannon monipuolistamisella on pääosin myönteisiä vaikutuksia ihmisiin ja talouteen. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kumppanuuksiin voi kuitenkin sisältyä ihmisiä eriarvois-tavia tekijöitä. Kumppanuuksia muodostettaessa tulisi ottaa huomioon kansalaisten mahdolli-suus tasavertaiseen palvelujen saantiin.

Toimintalinja 4. Hyvä toimintaympäristö

Hyvä toimintaympäristö toimintalinja korostaa hyvää elinympäristöä, sujuvia liikenneyhteyksiä sekä hyvän ympäristön markkinointia matkailussa, asumisen ja elinkeinoelämän toimintaym-päristönä sekä vapaa-ajan asumisessa. Lisäksi kiinnitetään huomiota vesistöjen ja luonnonva-rojen kestävään käyttöön.

Pitkistä liikenteen hankelistoista on tässä maakuntaohjelmassa luovuttu ja sen sijaan koros-tetaan, että maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisessä on kyse olemassa olevan verkos-ton ylläpidosta ja kehittämisestä. Pääväylät kunnostetaan korkeatasoisiksi ja Venäjä-yhteyksis-tä huolehditaan sekä edesautetaan maankäytön ja liikenteen suunnittelun parempaa yhteenso-vittamista. Resurssipula on tunnustettu myös liikennehankkeissa ja maakuntaohjelman tavoit-teena onkin priorisoida tieverkon kunnossapito elinkeinoelämän kannalta tärkeille teille. Ympä-ristön kannalta merkittävää on kevyen liikenteen, matkaketjujen sekä tietoliikenneyhteyksien kehittäminen. Liikennettä pyritään kokonaisuudessaan sujuvoittamaan ja liikkumistarvetta vä-hentämään, todellisuudessa kehitys voi johtaa palvelujen keskittämisen ja lisääntyvän venäläis- sekä mökkimatkailun myötä liikkumistarpeen kasvamiseen. Älyliikennettä sekä sujuvia matka-ketjuja kehittämällä voidaan yrittää hillitä tätä kasvua.

Ennakoivalla maankäytön suunnittelulla pyritään turvaamaan hyvä ja kilpailukykyinen tontti-tarjonta, jotta voidaan varautua tuleviin elinkeinoelämän investointitarpeisiin. Ympäristön ja ilmastonmuutoksen asettamat haasteet on tunnistettu korostamalla asumisen uusia ekologi-

66

sia konsepteja, kuten innovatiivisia lämmitysjärjestelmiä, lähienergian käyttöä, puurakentamis-ta ja eri asumismuotojen lomittumista. Rakennetun ympäristön laatua parannetaan keskus-tojen kehittämishankkein, huolehtimalla kulttuuriympäristöistä sekä viherympäristön kehittä-misellä. Terveellistä elinympäristöä edistetään homekorjauksin sekä huolehtimalla vesihuollon toimivuudesta ja laadusta.

Saimaan laajamittainen hyödyntäminen matkailussa lisää panostusta myös Saimaan suoje-luun. Maakunnan Saimaa-brändin kannalta on ensisijaista, että maakunta onnistuu säilyttä-mään Saimaan veden laadun erinomaisena ja saimaannorppakannan vahvana. Matkailutoimin-tojen ohjaaminen siten, ettei vaaranneta Saimaan ainutlaatuisia luontoarvoja ja saimaannor-pan tulevaisuutta on haastava tehtävä, jonka ratkaisuksi maakuntaohjelma tarjoaa eri toimi-joiden yhteistyössä tapahtuvaa ennakoivaa suunnittelua. Veden laadun säilyttämisen kannal-ta on oleellista pyrkiä toteuttamaan Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunni-telmien toimenpiteet.

Muiden luonnonvarojen kuten turvevarojen sekä maa- ja kiviainesten hyödyntäminen tulisi ta-pahtua kestävästi. Odotettavissa on luonnonvarojen käytön lisääntyminen, joten sen ennakoi-minen hyvän ja osallistavan suunnittelun, esim. kaavoituksen, avulla mahdollistaa keskustelun käytön rajoista sekä tekee hyödyntämisestä suunnitelmallisempaa.

Ympäristön tilan kehitys, jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta

Nollavaihtoehdossa arvioidaan ympäristön nykytilan kehitystä, jos maakuntaohjelmaa ei toteu-teta, eikä rahoitusta myönnetä siten kuin maakuntaohjelmassa on ajateltu. Maakuntaohjelman aikajänne on vain neljä vuotta ja toimintaympäristö tulee kehittymään maakuntaohjelmas-ta riippumattomista tekijöistä kuten ympäristö- , talous- ja aluepoliittisten päätösten johdos-ta. Ilman maakunnan omia ponnistuksia maakunnan elinvoiman säilyttämiseksi voidaan kui-tenkin arvioida, että ohjelman toteutumatta jääminen heikentäisi maakunnan palvelu- ja kou-lutustasoa sekä tutkimustoimintaa. Myös panostukset ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen se-kä asuinympäristöjen viihtyisyyteen olisivat vähäisemmät. Väestön vähenemistä ei kyettäisi hil-litsemään, eikä uutta väkeä houkuttelemaan siinä määrin maakuntaan.

Ympäristön tilan kannalta ei neljässä vuodessa ehdi tapahtua suuria muutoksia. Ohjelman to-teuttamatta jättäminen saattaisi vähentää resurssien ohjaamista luomutuotantoon, digitaali-suuteen, biopolttoaineisiin tai cleantechiin, joten uusia keinoja esim. hillitä hiilidioksidipäästö-jä maakunnan tasolla voisi jäädä kokeilematta ja käyttöönottamatta. Luonnonvarojen käytön lisääntyminen tapahtuu maakuntaohjelmasta riippumatta. Maakuntaohjelman kautta pyritään luonnonvarojen hallittuun, suunnitelmalliseen ja kestävään käyttöön, joten sitä kautta pysty-tään ehkä lieventämään käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja.

Pitemmällä aikavälillä on merkitystä sillä, että eri viranomaisten ohjelmat, suunnitelmat ja ta-voitteet ovat yhtenäisiä ja pitkäaikaisia. Tavoitteellisen ja pitkäjänteisen ohjelmapolitiikan vai-kutukset voivat olla merkittäviä, kun resursseja suunnataan vahvistamaan esim. tiettyjä toimi-aloja tai toimintatapoja. Etelä-Savon maakuntaohjelmassa on ympäristö otettu läpileikkaava-na teemana mukaan. Ohjelman tavoitteena on säilyttää ympäristön hyvä tila ja toimia ympä-ristön kannalta kestävällä tavalla.

Yhteenveto

Etelä-Savon maakuntaohjelmassa on suuri paino ihmisten elinolojen, palvelujen ja koulutus-mahdollisuuksien parantamisella. Ohjelman läpileikkaavana teemana ovat myös nuoret ja hei-dän huomioon ottamisensa mm. palvelu- ja koulutustarpeen suunnittelussa. Ohjelmalla toteu-tuessaan voidaankin katsoa olevan hyvin paljon myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, kuten elin-ympäristön viihtyisyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden parantuminen, työllistymismahdol-

67

lisuuksien lisääntyminen sekä elinkeinopohjan laajentuminen. Osaamistasoa pyritään nosta-maan ja koulutusta tarjoamaan monipuolisesti. Kansalaisten hyvinvointi ja palvelujen järjestä-minen on saanut ohjelmassa oman toimintalinjassa. Pyrkimyksenä on turvata sekä hyvinvointi, että palvelut niukkenevista resursseista huolimatta. Maakuntaohjelmassa on lähdetty innova-tiivisesti etsimään uusia malleja tuottaa palveluja resurssitehokkaammin.

Maakuntaohjelmalla on toteutuessaan myös merkittäviä positiivisia ilmastovaikutuksia. Puu-energian käyttöä lisätään, samoin puurakentamista, liikkumista pyritään vähentämään, ruuan-tuotannossa suositaan luomua ja lähiruokaa. Maakuntaohjelmalla panostetaan voimakkaasti cleantechiin, digitaalisuuteen ja uusiutuvan energiantuotannon vahvistamiseen.

Luonnonvarojen käytön osalta vaikutukset voivat olla osin kaksisuuntaisia. Omien luonnonva-rojen käyttö lisääntyy, niitä pyritään jalostamaan pitemmälle ja käyttämään kestävästi. Osittain voidaan korvata uusiutumattomia luonnonvaroja ja tuontia. Luonnonvarojen tehostuva käyttö saattaa kuitenkin paikallisesti vaikuttaa veden laatuun ja metsäluontoon. Haitallisia vaikutuk-sia voidaan ehkäistä huolellisella suunnittelulla, vesiensuojelutoimenpitein sekä huolehtimalla luonnon monimuotoisuudesta. Näin ollen kokonaisvaikutukset luonnonvaroihin säilyvät aina-kin lyhyellä tähtäyksellä myönteisinä.

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat pääosin positiivisia. Taajamia kohennetaan ja kult-tuuriympäristöstä huolehditaan. Ohjelman satsaukset maaseutuelinkeinojen kehittämiseen saattavat edesauttaa maaseudun asuttuna säilymistä. Maakuntaohjelman mukaisesti keskity-tään olemassa olevan rakenteen ja infrastruktuurin kunnossapitoon ja säilyttämiseen.

Mahdollista kasvua haetaan matkailusta ja maakuntaohjelmassa korostetaan Saimaan maa-kuntaa markkinoinnissa. Saimaan hyödyntämisessä huomioidaan alueen ainutlaatuiset luonto-arvot ml. saimaannorppa ja panostetaan veden laadun säilymiseen erinomaisena, mikä on lin-jassa myös vesienhoitosuunnitelmien ja saimaannorpan suojelusuunnitelman kanssa.

Maakuntaohjelmalla haetaan uusia resurssiviisaita ja ilmastoystävällisiä toimintatapoja joka sektorilla johtuen resurssien, niin raaka-aineiden, energian kuin työvoimankin vähenemisestä. Tässä suhteessa maakuntaohjelma on hyvin linjassa uuden Kestävää kasvua ja työtä 2014-2017 Suomen rakennerahasto-ohjelman kanssa.

68

M

aaku

ntao

hjel

man

vai

kutu

kset

, yht

eenv

eto

Maa

kunt

aohj

elm

an k

ehitt

ämi-

sen

pain

opis

teet

vaik

utuk

set l

uonn

onym

päris

-tö

ön

luon

non

mon

imuo

tois

uus,

eliö

stö,

ka

svilli

suus

, maa

perä

, ves

i, ilm

a,

ilmas

tote

kijä

t

vaik

utuk

set r

aken

nettu

un

ympä

ristö

ön

yhdy

skun

tara

kenn

e, ra

kenn

ettu

ym

päris

tö, m

aise

ma,

kau

punk

ikuv

a,

kultt

uurip

erin

tö

vaik

utuk

set i

hmis

iin

väes

tö, i

hmis

ten

terv

eys,

elin

olot

ja

viih

tyvy

ys

vaik

utuk

set l

uonn

onva

roih

in

luon

nonv

aroj

en h

yödy

ntäm

inen

Men

esty

vä y

ritys

toim

inta

Yrity

stoi

min

nan

kilp

ailu

kyvy

n pa

rant

amin

en

A

vain

aloj

en k

ehitt

ämin

en:

-Teo

llisu

uden

ja e

nerg

iatu

otan

-no

n va

hvis

tam

inen

-M

etsä

varo

jen

mon

ipuo

linen

hy

ödyn

täm

inen

ja m

aase

u-tu

elin

kein

ojen

keh

ittäm

inen

-M

atka

ilu- j

a pa

lvel

utul

on k

as-

vatta

min

en

Osa

ava

työv

oim

a ja

hyv

ä in

-no

vaat

ioym

päris

tö

O

saav

an ty

övoi

man

saa

ta-

vuud

en tu

rvaa

min

en

O

saam

isen

ja a

luee

llisen

ko

ulut

usjä

rjest

elm

än k

ehitt

ämi-

nen

Äly

kkää

sti e

rikoi

stun

ut tu

tki-

mus

- ja

inno

vaat

ioto

imin

ta

++ k

asvi

huon

ekaa

supä

ästö

t vä

hene

vät j

a ilm

asto

nmuu

tok-

seen

var

audu

taan

- m

etsi

en te

host

unut

käy

ttö v

oi

vaik

utta

a lu

onno

n m

onim

uoto

i-su

utta

hei

kent

äväs

ti ja

vai

kutta

a ne

gatii

vise

sti v

eden

la

atuu

n lis

äänt

yvie

n va

lum

ien

kaut

ta

+ m

etsi

en m

onik

äyttö

on

huom

i-oi

tu, p

uun

käyt

töä

rake

ntam

i-se

ssa

lisät

ään

++ lä

hi- j

a lu

omur

uoka

an p

anos

-ta

min

en v

ähen

tää

kasv

ihuo

ne-

kaas

upää

stöj

ä se

kä m

yrkk

yjen

ja

lann

oitte

iden

käy

ttöä

- Sai

maa

n la

ajam

ittai

nen

mat

kai-

luhy

ödyn

täm

inen

ase

ttaa

vaat

i-m

uksi

a jä

teve

sihu

ollo

lle ja

ved

en

laad

un s

äily

mis

elle

-ta

lvim

atka

ilun

lisää

ntym

inen

sa

atta

a ha

itata

sai

maa

nnor

ppaa

- m

ökki

mat

kailu

lisä

ä ra

kent

a-m

ista

, haj

autta

a m

atka

ilijat

ja

lisää

sitä

kau

tta li

sää

liiken

nettä

. yk

sittä

iste

n m

ökki

en e

kote

hok-

kuus

on

heik

ko

++ym

päris

töte

knol

ogia

n ke

hit-

täm

inen

väh

entä

ä pä

ästö

jä

++ li

ikku

mis

tarv

e vä

hene

e

+ uu

sien

yrit

yste

n tu

lon

kaut

ta

void

aan

saad

a uu

tta k

äyttö

ä ol

emas

sa o

leva

lle in

frast

rukt

uu-

rille

ja ra

kenn

uska

nnal

le

++ p

uura

kent

amin

en s

opii

ete-

läsa

vola

isee

n ku

lttuu

riym

päris

-tö

ön

+ pa

rant

aa m

ahdo

llisuu

ksia

sä

ilyttä

ä m

aase

utu

asut

tuna

-/+

yks

ittäi

sten

mök

kien

ulk

oasu

on

kirj

ava,

mök

it si

jaits

evat

ha-

jalla

an

++ o

saam

inen

vah

vist

uu

+ uu

sia

työp

aikk

oja

synt

yy

+ er

ityis

esti

maa

hanm

uutta

jien

työn

saan

ti pa

rant

uu

+ ko

ulut

usm

ahdo

llisuu

ksie

n pa

rant

umin

en a

suin

paik

asta

hu

olim

atta

- l

isää

ntyv

ä pu

unpo

ltto

lisää

pi

enhi

ukka

sten

mää

rää

millä

voi

ol

la h

aita

llisia

terv

eysv

aiku

tuks

ia

- mah

dollis

et s

avuh

aita

t aih

eut-

tava

t ym

päris

tön

viih

tyis

yyde

n vä

hent

ymis

tä

+ ke

mia

lliste

n to

rjunt

a-ai

neid

en

käyt

ön v

ähen

täm

inen

ale

ntaa

to

rjunt

a-ai

neid

en k

ulke

utum

isen

ris

kiä

pohj

aves

iin

- lis

äänt

yvä

mat

kailu

saa

ttaa

häiri

tä lo

ma-

asuk

kaita

, toi

saal

ta

++ m

atka

iluym

päris

tö o

n ra

uhal

-lin

en ja

hilja

inen

++ e

nerg

ia- j

a m

ater

iaal

iteho

k-ku

us p

aran

ee

ja u

usiu

tum

atto

mie

n lu

onno

nva-

roje

n kä

yttö

väh

enee

-/+

hak

kuus

ääst

öjä

saad

aan

käyt

töön

, toi

saal

ta li

sään

tyvä

m

etsi

en k

äyttö

voi

köy

hdyt

tää

met

sälu

onto

a +

toim

enpi

deko

kona

isuu

dess

a on

kiin

nite

tty h

uom

iota

met

sä-

ener

giat

uota

nnon

kes

tävy

ytee

n ja

lisä

änty

vän

käyt

ön a

iheu

tta-

miin

ong

elm

iin,

++ p

aper

in k

äyttö

väh

enee

+

omie

n lu

onno

nvar

ojen

kes

tä-

vän

käyt

ön e

dist

ämin

en

69

65

Maa

kunt

aohj

elm

an k

ehitt

ämi-

sen

pain

opis

teet

vaik

utuk

set l

uonn

onym

päris

-tö

ön

luon

non

mon

imuo

tois

uus,

eliö

stö,

ka

svilli

suus

, maa

perä

, ves

i, ilm

a,

ilmas

tote

kijä

t

va

ikut

ukse

t rak

enne

ttuun

ym

päris

töön

yh

dysk

unta

rake

nne,

rake

nnet

tu

ympä

ristö

, mai

sem

a, k

aupu

nkik

uva,

ku

lttuu

riper

intö

va

ikut

ukse

t ihm

isiin

vä

estö

, ihm

iste

n te

rvey

s, e

linol

ot ja

vi

ihty

vyys

vaik

utuk

set l

uonn

onva

roih

in

luon

nonv

aroj

en h

yödy

ntäm

inen

Uud

istu

va h

yvin

voin

ti

Pal

velu

jen

laat

u ja

vai

kutta

-vu

us

E

nnak

oiva

terv

eyde

n ja

hy-

vinv

oinn

in e

dist

ämin

en

Hyv

ä to

imin

taym

päris

tö

nä

kyvy

yden

ja v

etov

oim

an

vahv

ista

min

en

sa

avut

etta

vuud

en ja

liik

enne

-jä

rjest

elm

än k

ehitt

ämin

en

to

nttip

alve

lun

teho

stam

inen

vesi

stöj

en ja

luon

nonv

aroj

en

kest

ävä

hyöd

yntä

min

en

++ k

ävel

y ja

pyö

räily

lisä

änty

vät

ja a

uton

käy

ttö v

ähen

ee

- -lis

äänt

yvä

liiken

ne V

enäj

ältä

se

kä m

ökki

mat

kailu

lisä

ävät

liik

ente

en p

ääst

öjä

+ ra

idel

iiken

teen

, kev

yen

liike

n-te

en ja

mat

kake

tjuje

n ke

hittä

mi-

nen

vähe

ntää

hiu

kkas

- ja

kasv

i-hu

onek

aasu

pääs

töjä

+

uude

t log

istis

et ra

tkai

sut v

ä-he

ntäv

ät k

ulje

tuks

ia

+ as

umis

en e

kolo

gise

t kon

sept

it vä

hent

ävät

raak

a-ai

neid

en ja

en

ergi

ankä

yttö

ä +

mat

kailu

n in

tegr

oint

i osa

ksi

taaj

amie

n su

unni

ttelu

a vä

hent

ää

pääs

töjä

+/

- mat

kailu

n ai

heut

tam

ia y

mpä

-ris

töon

gelm

ia p

yritä

än v

ähen

tä-

mää

n, li

sään

tyvä

mat

kailu

voi

no

llata

saa

vute

tut p

ääst

öväh

en-

nyks

et

+ sa

imaa

nnor

ppa

huom

ioid

aan

mat

kailu

n ke

hittä

mis

essä

ent

istä

pa

rem

min

+

retk

eily

kan

avoi

daan

kes

tä-

vim

mille

alu

eille

+v

eden

laat

ua p

yritä

än p

aran

-ta

maa

n

+ ra

kenn

etun

ym

päris

tön

viih

tyi-

syys

ja tu

rval

lisuu

s ka

svaa

+

kultt

uuriy

mpä

ristö

t säi

lyvä

t ja

niid

en k

unto

koh

enee

+/

- tiiv

istä

min

en v

oi v

ähen

tää

viih

tyis

yyttä

, mut

ta li

sää

resu

rs-

si- j

a en

ergi

ateh

okku

utta

++ u

usie

n ty

öpai

kkoj

en s

ynty

mi-

nen

ja h

yvin

voin

nin

lisää

ntym

i-ne

n pa

lvel

ujen

par

antu

essa

++

ihm

iste

n te

rvey

s pa

rane

e ++

sai

raus

kulu

t väh

enev

ät e

lä-

män

laat

u pa

rane

e ++

enn

alta

ehkä

istä

än s

yrjä

yty-

mis

tä

+ ym

päris

tön

viih

tyis

yys

ja tu

r-va

llisu

us p

aran

ee

+ liik

kum

ism

ahdo

llisuu

det p

ara-

neva

t +

julk

iste

n lii

kenn

eväl

inei

den

käyt

ön li

sään

tym

inen

sek

ä ke

-vy

en li

iken

teen

väy

lien

rake

nta-

min

en v

ähen

tävä

t pak

okaa

su-

pääs

töjä

+

para

ntun

eide

n tie

toliik

enne

yh-

teyk

sien

myö

tä m

aase

udul

la ja

ta

ajam

issa

asu

vien

pal

velu

t pa

rane

vat

+ ho

mek

orja

ukse

t par

anta

vat

rake

nnus

ten

terv

eellis

yyttä

- e

linym

päris

tön

viih

tyis

yys

vä-

hene

e uu

den

otto

toim

inna

n ja

lu

onno

nvar

ojen

lisä

änty

vän

käyt

ön s

eura

ukse

na

++ tu

rvat

aan

väes

tölle

hyv

ä ju

omav

esi

+/- r

aken

tam

inen

lisä

änty

y,

mut

ta k

unno

ssap

idon

prio

risoi

nti

teho

staa

maa

-ain

esva

roje

n kä

yttö

ä ++

poh

jave

siva

rant

ojen

la

atua

ja m

äärä

ä su

ojel

laan

+

vesi

en la

atua

pyr

itään

par

an-

tam

aan

-- lu

onno

nvar

ojen

käy

ttö li

sään

-ty

y +

lisää

ntyv

ä lu

onno

nvar

ojen

kä

yttö

pyr

itään

tote

utta

maa

n ke

stäv

ällä

tava

lla

71

66

ME

NE

STY

VÄ

YR

ITY

STO

IMIN

TAO

SA

AV

A T

YÖ

VO

IMA

jaH

YV

Ä IN

NO

VA

ATI

OYM

PÄR

ISTÖ

UU

DIS

TUV

A H

YV

INV

OIN

TIH

YV

Ä T

OIM

INTA

YM

PÄR

ISTÖ

Ihm

iste

n lii

kkuv

uus

ja k

ansa

invä

listy

-m

inen

lisää

ntyv

ät, v

äest

ön ja

hyv

in-

voin

nin

kesk

ittym

inen

kas

vual

ueill

e ja

tkuu

Teol

listu

neet

läns

imaa

t, Ja

pani

ja

Venä

jä ik

äänt

yvät

, elin

iäno

dote

nou

see

Elin

taso

saira

udet

lisä

änty

vät

läns

imai

ssa

Hyv

invo

intip

alve

luje

n ta

rve

muu

ttuu

jaka

svaa

Julk

isen

talo

uden

kire

ys ra

joitt

aa

palv

elut

uota

ntom

ahdo

llisuu

ksia

Suom

i ikä

änty

y ja

elä

köity

y, e

liniä

n-od

ote

nous

ee

Hyv

invo

intip

alve

luje

n ja

-osa

amis

enta

rve/

kysy

ntä

muu

ttuu

ja k

asva

a

Julk

isen

pal

velu

tuot

anno

n ra

kent

eet

ja tu

otan

tota

vat m

uuttu

vat

Julk

isen

talo

uden

kire

ys ra

joitt

aa

palv

elut

uota

ntom

ahdo

llisuu

ksia

Työv

oim

an ri

ittäv

yys

työv

oim

aa

ulko

mai

lta, t

yöur

ien

pide

ntäm

inen

*Maa

ilman

talo

uden

epä

vaka

us ja

en-

nust

amat

tom

uus,

EU

:n ra

hoitu

skrii

si,

valti

onta

louk

sien

bud

jetti

vaje

et

*Kan

sain

välis

en k

aupa

n va

paut

umin

enja

tkuu

, Ven

äjä

WTO

:njä

sen

*Kan

sain

välin

en k

ilpai

lu k

irist

yy, s

ään-

tele

mät

önm

arkk

inat

alou

s va

hvis

taa

otet

taan

*Yrit

yste

n ka

nsai

nväl

isty

min

en ja

ve

rkos

toitu

min

en li

sään

tyy

*Suu

nnitt

elu-

/tuot

ekeh

ityso

saam

isen

ja

tuot

anno

n (s

uorit

tava

työ)

alu

eelli

nen

eriy

tym

inen

ja k

eski

ttym

inen

jatk

uu

Suom

i ava

utuu

ja k

ansa

invä

listy

y yh

teis

kunt

ana

ja k

ansa

ntal

oute

na:

-jul

kise

t pal

velu

mar

kkin

at a

vaut

unee

t-y

rityk

set k

ansa

invä

listy

vät,

tuot

anto

aul

kom

aille

Suom

i yhä

vah

vem

min

sid

oksi

ssa

kv-

talo

utee

n, m

arkk

inoi

hin,

lain

sääd

än-

töön

ja s

opim

uksi

in

Suom

i kilp

aile

e os

aam

isel

la ja

tied

olla

Työv

oim

an ri

ittäv

yys

-->

ulko

mai

sta

työ-

voim

aa m

aaha

n, ty

öurie

n pi

dent

ämin

en

Kans

ainv

älis

tym

inen

& v

erko

stoi

tu-

min

enlis

äänt

yvät

(yrit

ykse

t, ko

rkea

-ko

ulut

, tut

kim

usla

itoks

et)

Alue

iden

väl

inen

kilp

ailu

kiri

styy

-hui

ppuo

saaj

ista

kilp

ailla

an

Osa

amin

en k

eski

ttyy

alue

ellis

esti

Osa

amis

en ja

inno

vatii

visu

uden

m

erki

tys

men

esty

stek

ijänä

kor

ostu

u

Suom

i men

esty

y os

aam

isel

la, t

iedo

llaja

erik

oist

umis

ella

-hui

ppuo

saam

inen

ja in

nova

tiivi

suus

koro

stuv

at

Osa

amin

en ja

resu

rssi

t kes

kitty

vät

alue

ellis

esti

aiem

paa

voim

akka

amm

in-k

ilpai

lu re

surs

seis

ta k

oven

ee

Kork

eako

ulut

ja tu

tkim

usla

itoks

etse

kä II

-ast

een

koul

utus

tärk

eitä

alue

ellis

ia m

enes

tyst

ekijö

itä

Alue

iden

väl

inen

kilp

ailu

kov

enee

KANSAINVÄLINEN & EUROOPPA SUOMI ETELÄ-SAVO

*Alu

eide

n vä

linen

kilp

ailu

kov

enee

*Tuo

tann

on ra

kenn

emuu

tos

jatk

uu

(met

säte

ollis

uus,

maa

talo

us)

* Kou

lutu

sjär

jest

elm

iä v

ahvi

stet

aan

maa

kunn

an o

saam

is-j

a ty

övoi

ma-

tarp

eide

n m

ukai

sest

i*I

nnov

aatio

-ja

t&k-

toim

into

java

hvis

-te

taan

valit

uilla

kär

kial

oilla

yrit

yste

n ta

rpee

t huo

mio

iden

*Pal

velu

sekt

orin

yrit

ysto

imin

taa

/ työ

l-lis

tävy

yttä

vahv

iste

taan

*P

ieta

rin a

luee

n ja

Ven

äjän

liik

etoi

-m

inta

mah

dollis

uude

ttär

keä

voim

a-va

ra

Väes

tö v

ähen

ee, i

kään

tyy

ja e

läkö

ityy,

elin

iäno

dote

nou

see

Vapa

a-aj

anas

utus

lisä

änty

y, o

sa-a

ika-

asum

inen

yle

isty

y

Tarv

e pa

lvel

utuo

tann

on k

ysyn

täta

rpei

-de

nm

ukai

seen

keh

ittäm

isee

n ka

svaa

Julk

isen

pal

velu

tuot

anno

n ra

kent

eet j

a to

teut

tam

ista

vat m

uuttu

vat

Julk

isen

talo

uden

kire

ys ra

joitt

aa

palv

elut

uota

ntom

ahdo

llisuu

ksia

Työv

oim

apul

aa, t

yövo

imak

apei

kkoj

a

Etel

ä-Sa

vo m

enes

tyy

osaa

mis

ella

, tie

dolla

ja ta

idoi

lla s

ekä

valit

uille

al

oille

erik

oist

umis

ella

Maa

kunn

an k

oulu

tus-

ja in

nova

atio

-to

imin

toje

n va

hvis

tam

ista

rve

kasv

aa

Kork

eako

ului

lla, t

utki

mus

laito

ksilla

jakä

rkiy

rityk

sillä

tärk

eä v

etur

irool

i m

aaku

nnan

kan

sain

välis

tym

ises

sä

ja k

aike

npuo

lisen

men

esty

ksen

ge

nero

inni

ssa

Meg

atre

ndie

n ja

nop

ean

muu

tos-

kehi

tyks

en h

allin

ta o

n ha

aste

, (m

m. s

uurk

aupu

nkie

n ka

svu

/ sos

i-aa

liset

onge

lmat

)

Alue

rake

nne

ja s

en m

uuto

sten

hal

-lin

taon

kas

vava

kilp

ailu

kyky

teki

jä

Ympä

ristö

asio

iden

ja k

estä

vän

kehi

tyks

en p

eria

atte

iden

mer

kity

ska

svaa

Muu

tosk

ehity

ksen

hal

linta

on

haas

te:

-kau

pung

istu

min

en-v

äest

ön k

eski

ttym

inen

-maa

seud

un a

utio

itum

inen

-tie

toyh

teis

kunt

a

Ympä

ristö

n, k

estä

vä k

ehity

ksen

jaek

oteh

okku

uden

mer

kity

s ka

svaa

Ole

mas

sa o

leva

n in

fran

yllä

pito

muu

ttuva

ssa

yhte

isku

nnas

sa

Hei

kko

väes

töpo

tent

iaal

i, m

aan

har-

vaan

asu

tuim

pia

alue

ita-r

aken

teel

lisen

/suh

teel

lisen

kilp

ailu

kyvy

n m

ahdo

llisuu

det

-vaj

aakä

yttö

isen

infra

nyl

läpi

to-”

piile

vän”

ja h

ajoa

van

infra

nyl

lä-

pito

Ympä

ristö

resu

rssi

en v

etov

oim

a ja

alue

talo

udel

linen

hyö

dynt

ämin

en

Vapa

a-aj

an a

sum

isen

ja o

sa-a

ikai

suu-

den

hyöd

yntä

min

en

KU

VA

13.

Ete

lä-S

avon

toim

inta

ympä

ristö

Suo

mes

sa, E

uroo

pass

a ja

maa

ilmas

sa

li

ite 1

LIITE 1K

UVA

16

. E

telä

-Sav

on to

imin

taym

päri

stö

Suo

mes

sa, E

uroo

pass

a ja

maa

ilmas

sa

73

LIITE 2

1

ETEL

Ä-SA

VO -o

hjel

ma

liite

2M

aaku

ntao

hjel

man

201

4-20

17 se

uran

tam

ittar

it

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

*Ta

voite

20

17Ta

voite

20

20

MU

UTT

OLI

IKE

JA V

ÄEST

ÖVä

kilu

ku16

6 57

516

5 32

916

4 13

016

3 13

916

2 21

916

1 32

516

0 30

615

8 67

915

7 43

315

6 37

715

5 47

215

4 52

215

3 42

615

2 51

814

9 50

014

8 30

0Vä

estö

nmuu

tos

-1 3

83-1

246

-1 1

99-9

91-9

20-8

94-1

019

-1 6

27-1

246

-1 0

56-9

05-9

50-1

096

-908

-600

-300

Synt

ynee

t1

431

1 45

41

372

1 36

31

348

1 30

61

316

1 29

71

272

1 25

71

223

1 30

61

140

1 21

4N

etto

muu

tto

-862

-790

-656

-366

-314

-239

-373

-957

-500

-233

-99

-246

-175

-65

120

400

Net

tom

uutt

o, o

suus

väe

stös

tä-0

,52

-0,4

8-0

,40

-0,2

2-0

,19

-0,1

5-0

,23

-0,6

0-0

,32

-0,1

5-0

,06

-0,1

6-0

,11

-0,0

4Lu

onno

llin

en v

äest

önka

svu

-543

-469

-549

-593

-588

-665

-652

-643

-749

-793

-813

-695

-920

-854

Luon

noll

inen

väe

stön

kasv

u, o

suus

väe

stös

tä-0

,33

-0,2

8-0

,33

-0,3

6-0

,36

-0,4

1-0

,41

-0,4

1-0

,48

-0,5

1-0

,52

-0,4

5-0

,60

-0,5

6Va

nhus

huol

tosu

hde

(yli

65-

v /

15-6

4 v)

0,30

0,30

0,31

0,32

0,33

0,33

0,34

0,35

0,35

0,36

0,37

0,39

0,41

0,41

Vanh

ushu

olto

suhd

e (y

li 6

5-v

/ 15

-64

v), e

nnus

teEn

nust

e 20

15: 0

,47

202

0: 0

,56

202

5: 0

,65

203

0: 0

,70

KILP

AILU

KYKY

BKT

/ as

ukas

, € *

16 9

3017

913

18 6

1119

583

20 7

5321

581

22 3

8125

001

24 8

1723

434

24 4

7025

815

BKT

/ as

ukas

(ind

eksi

, Suo

mi=

100)

66,3

66,7

67,4

70,1

71,3

71,9

7173

,571

,072

,673

,473

,774

,575

,0Li

ikev

aiht

o (y

rity

sten

), m

ilj €

4 78

05

071

5 30

54

479

4 65

15

110

5 19

0Li

ikev

aihd

on k

asvu

, %7,

76,

14,

6-1

5,6

3,8

9,9

1,6

Aloi

ttan

eet y

rity

kset

734

737

873

816

702

774

725

625

618

Lope

ttan

eet y

rity

kset

594

565

594

686

619

522

556

646

Kasv

uyri

tyst

en m

äärä

*15

1214

1820

Vien

nin

osuu

s tu

otan

nost

a *

11,3

11,8

12,0

Vien

nin

arvo

Sa

atav

issa

par

ilta

vuo

delt

a tu

llin

eri

llis

kats

auks

esta

(mil

j €)

437

451

431

Ansi

otul

ot /

tulo

nsaa

ja, €

16 2

1017

509

18 2

8819

363

19 8

4920

388

21 1

8321

986

Pääo

mat

ulot

/ tu

lons

aaja

, €1

049

1 60

82

265

1 65

21

121

1 55

31

711

1 60

7Pu

utuo

tete

olli

suud

en li

ikev

aiht

o, m

ilj.€

580

528

365

441

486

487

- os

uus

koko

maa

sta,

%6,

97,

26,

56,

97,

47,

5Te

knol

ogia

teol

lisu

uden

liik

evai

hto,

mil

j.€51

450

334

034

139

642

1 -

osuu

s ko

ko m

aast

a, %

0,6

0,6

0,6

0,5

0,6

0,7

Yrit

yste

n TK

I-pa

nost

us, m

ilj.€

10,7

8,4

10,7

13,2

14,6

15,3

14,8

19,0

17,5

14,6

17,0

- os

uus

koko

maa

sta,

%0,

320,

240,

290,

340,

360,

340,

290,

390,

360,

290,

36Ka

ntor

ahat

ulot

, mil

j.€28

420

513

021

720

419

923

8M

aata

loud

en m

yynt

itul

o, m

ilj.€

7987

7878

8283

Mat

kail

u- ja

ravi

tsem

usto

imin

nan

liik

evai

hto,

mil

j.€14

114

114

114

114

715

4 -

osuu

s ko

ko m

aast

a, %

2,5

2,4

2,4

2,4

2,3

2,3

Mat

kail

ijoid

en re

kist

eröi

dyt y

öpym

isvu

orok

aude

t *67

2 25

870

2 61

270

3 72

166

9 25

266

0 47

663

9 56

964

0 08

765

3 14

965

9 80

661

1 99

259

5 98

469

8 28

570

2 23

980

6 90

5 -

koti

mai

set

586

143

609

748

604

164

573

417

570

992

558

128

556

681

556

589

553

862

505

226

478

444

556

260

536

124

593

621

- ul

kom

aala

iset

86 1

1592

864

99 5

5795

835

89 4

8481

441

83 4

0696

560

105

944

106

766

117

540

142

025

166

115

213

284

TALO

UD

EN T

ASAP

AIN

OKu

ntie

n vu

osik

ate,

€/a

suka

s1

6920

914

010

882

138

200

263

351

400

180

196

Kunt

ien

kert

ynyt

yli

-/al

ijääm

ä, €

/asu

kas

-946

-36

-56

-110

-18

3884

158

172

165

122

Valt

ion

men

ot /

asu

kas

Saat

avis

sa v

uote

en 2

008

saak

ka, m

ahdo

llis

ta s

aada

Til

asto

kesk

ukse

sta

eril

list

ilau

ksen

aTY

ÖLL

ISYY

STy

öttö

myy

sast

e *

13,8

12,5

11,3

9,4

10,8

10,1

11,5

8,7

7,9

9,6

7,9

7,7

9,1

10,8

8,0

7,0

Työl

lisy

ysas

te 1

5-64

-vuo

tiaa

t *60

,660

,161

,163

,063

,163

,062

,764

,364

,862

,363

,865

,265

,265

,868

,970

,7N

uort

en (1

5-24

-v.)

työt

töm

ien

osuu

s ko

. ikä

ises

tä ty

övoi

mas

ta, %

21,6

20,4

20,8

20,9

19,5

15,7

12,6

15,5

20,1

17,3

15,7

13,0

12,0

Alle

25-

v ty

öttö

mät

(po

ikki

leik

kaus

tiet

o ko

. vuo

den

tam

mik

uult

a) *

1 07

990

880

41

061

1 22

61

075

1 06

01

144

800

700

Pitk

äaik

aist

yött

ömät

(poi

kkil

eikk

aust

ieto

ko.

vuo

den

tam

mik

uult

a) *

2 20

91

940

1 58

91

330

1 49

11

735

1 78

42

024

1 50

01

300

Työp

aikk

ojen

mää

rä59

789

60 0

9660

237

60 4

2659

864

59 1

9260

173

60 8

0960

173

58 3

1158

726

58 7

6558

000

57 0

00Ty

övoi

man

mää

rä77

000

75 0

0074

000

74 0

0074

000

73 0

0074

000

72 0

0071

000

69 0

0069

000

69 0

0070

000

71 0

00

74

ALU

EEN

SIS

ÄISE

T ER

OT

OSA

AMIN

ENVä

estö

n ko

ulut

usta

so, t

utki

nnon

n su

orit

tane

ita

15 v

uott

a tä

yttä

neis

tä,

%54

,855

,556

,457

,258

,158

,959

,760

,561

,462

,463

,364

,265

,2 -

kesk

iast

een

tutk

inno

n su

orit

tane

ita

15 v

uott

a tä

yttä

neis

tä, %

36,5

36,9

37,4

37,8

38,4

38,9

39,3

39,7

40,1

40,7

41,2

41,6

42,1

- ko

rkea

-ast

een

tutk

inno

n su

orit

tane

ita

15 v

uott

a tä

yttä

neis

tä, %

18,3

18,6

19,0

19,4

19,7

20,1

20,4

20,9

21,3

21,7

22,1

22,6

23,0

Peru

skou

lun

jälk

eist

ä tu

tkin

toa

vail

la o

leva

t 25-

29-v

uoti

aat,

henk

ilöä

1 22

11

157

1 00

91

008

1 00

196

11

000

1 00

41

033

1 03

91

092

1 10

61

101

- pr

osen

ttia

ikär

yhm

ästä

*17

,016

,314

,314

,013

,913

,514

,314

,715

,114

,715

,115

,215

,412

,510

,0Ju

lkis

en s

ekto

rin

työp

aika

t21

785

21 2

9121

526

21 5

0820

991

20 5

5920

629

20 2

5119

971

20 1

3120

213

20 1

53Ju

lkis

en s

ekto

rin

osuu

s ka

ikis

ta ty

öpai

kois

ta, %

36,4

35,4

35,7

35,6

35,1

34,7

34,3

33,3

33,2

34,5

34,4

34,3

Koul

utuk

sen

läpä

isya

ste,

% -

2. a

stee

n am

mat

illi

nen

koul

utus

55,7

59,8

64,0

59,6

62,4

65,9

- am

k50

,649

,946

,848

,348

,150

,251

,8 -

ylio

pist

o67

,263

,773

,572

,978

,072

,985

,0TK

I-to

imin

nan

men

ot (k

aikk

i E-S

kor

keak

oulu

yksi

köt)

, mil

j.€8,

48,

411

,511

,610

,813

,58,

46,

810

,819

,419

,7 -

osuu

s ko

ko m

aast

a, %

0,91

0,87

1,11

1,11

1,00

1,16

0,71

0,53

0,76

1,35

1,34

Tutk

inno

n su

orit

tane

iden

työl

list

ymin

en (k

aikk

i kou

lutu

sast

eet)

, %65

,267

,162

,462

,968

,566

,3LA

ADU

KKAA

T H

YVIN

VOIN

TIPA

LVEL

UT

Kesk

imää

räin

en e

läkö

itym

isik

ä57

,056

,657

,057

,657

,157

,357

,958

,458

,858

,759

,5Sa

iras

tavu

usin

deks

i, va

kioi

mat

on12

6,8

127,

612

7,2

127,

012

8,3

130,

013

1,0

131,

513

2,5

133,

713

4,8

135,

313

5,8

ELIN

YMPÄ

RIST

ÖN

LAA

TU JA

ALU

ERAK

ENN

EIn

vest

oinn

it, y

htee

nsä,

mil

j.€58

0,5

602,

763

6,2

654,

963

6,7

752,

473

7,4

734,

471

2,6

711,

077

5,2

934,

3 -

yksi

tyis

en s

ekto

rin

asun

toin

vest

oinn

it18

2,9

187,

618

8,5

214,

424

4,4

271,

328

9,8

309,

028

9,8

239,

328

8,7

331,

8 -

yksi

tyis

en s

ekto

rin

muu

t inv

esto

inni

t31

5,4

328,

635

7,4

362,

331

8,9

384,

834

7,2

343,

230

0,2

323,

133

8,0

458,

0 -

julk

isen

sek

tori

n in

vest

oinn

it82

,286

,590

,378

,373

,496

,310

0,4

82,2

122,

514

8,6

148,

514

4,5

Mat

ka-a

ikoj

en k

ehit

ys ja

vuo

rota

rjont

a -

nope

in ju

nayh

teys

Mik

keli

-Hel

sink

i2

h 24

min

- no

pein

juna

yhte

ys M

ikke

li-P

ieta

ri3

h 39

min

- li

nja-

auto

vuor

oja

Mik

keli

-Hel

sink

i, kp

l/vr

k18

Uus

ien

rake

nnus

lupi

en m

äärä

, kpl

/v.

- va

kitu

iset

asu

nnot

315

255

349

365

380

420

385

355

280

236

329

315

264

- lo

ma-

asun

not

440

440

490

520

510

530

525

515

450

388

416

338

321

Kiin

teis

töka

upat

ja h

inta

kehi

tys

- Ra

kent

amat

tom

at lo

mar

anta

tont

it h

aja-

asut

usal

ueel

la, m

edia

ani,

€20

183

23 0

0023

500

28 0

0028

600

34 0

0034

900

35 0

0035

000

42 5

0040

000

- O

mak

otit

alot

ase

mak

aava

-alu

eell

a, m

edia

ani,

€83

500

90 0

0095

000

103

000

112

250

123

000

123

000

125

000

130

000

138

500

132

000

Väes

tön

mää

rän

muu

tos

erit

yypp

isil

lä a

luei

lla

Ener

gian

om

avar

aisu

usas

te, %

4449

43U

usiu

tuva

n en

ergi

an o

suus

pri

mää

rien

ergi

an k

äytö

stä,

%44

,243

,347

,9M

etsä

tase

, kas

vu /

poi

stum

a, m

ilj.

m3

3,12

0,86

0,82

1,22

Hii

lidi

oksi

dipä

ästö

t, CO

2-ek

v31

8 46

237

2 72

135

5 03

133

1 02

930

5 29

528

1 32

536

0 30

239

6 08

533

2 76

923

5 52

124

1 30

421

0 32

9Te

olli

suud

en ja

yhd

ysku

ntie

n fo

sfor

ipää

stöt

ves

istö

ihin

, kg

8 29

18

048

6 46

86

967

7 51

57

057

7 53

36

423

6 46

75

554

6 02

64

747

Teol

lisu

uden

ja y

hdys

kunt

ien

typp

ipää

stöt

ves

istö

ihin

, kg

371

581

357

650

371

743

362

169

440

650

497

362

435

365

344

407

361

329

382

152

368

130

335

356

Pint

aves

ien

tila

, eko

logi

nen

tila

eri

nom

aine

n ta

i hyv

ä, %

luok

itel

tu93

Nor

ppak

anta

260

260

260

270

290

311

311

2

75

LIITE 3

1

ETELÄ-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 liite 3 Valmistelufoorumien kokoonpanot Foorumi 1 MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Juha Pulliainen, puheenjohtaja Etelä-Savon ELY-keskus Jukka-Pekka Jordan Finnvera Kyösti Ylijoki Miset Oy Kimmo Hyykoski Pieksämäen kaupunki Marjukka Aarnio Savonlinnan seudun kuntayhtymä Antti Kinnunen Juvan kunta Mirja Haavikko Etelä-Savon yrittäjät Antti Heikkilä Etelä-Savon metsäkeskus Markku Kakriainen Etelä-Savon kauppakamari Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus Vesa Kallio MTK-Etelä-Savo Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitto Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto Jyrki Kuva Etelä-Savon maakuntaliitto Jukka Ollikainen, sihteeri Etelä-Savon maakuntaliitto Foorumi 2 jaettiin kahteen työryhmään helpottamaan työskentelyä. Foorumi 2a OSAAVA TYÖVOIMA

Rytkönen Sirkka, puheenjohtaja Etelä-Savon TE-toimisto Aholainen Markku Etelä-Savon maakuntaliitto Auvinen Merja Etelä-Savon kauppakamari Fyhr Hannu Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, SAMI Gustafsson- Pesonen Anne Akava Haakana Anne / Tirri Heli Juvan kunta / Mäntyharjun kunta Kankkunen Markku Savonlinnan kaupunki Kauppinen Kirsti DIAK, Pieksämäki Koistinen Kari Pieksämäen kaupunki Kokkola Kari SAK Kosonen Anna-Liisa Itä-Suomen yliopisto Malinen Matti Mikkelin yliopistokeskus Raatikainen Tea Etelä-Savon ELY-keskus Savolainen Kalevi STTK Siekkinen Virpi Mikkelin kaupunki Tikka Keijo Etelä-Savon koulutuskuntayhtymä, Esedu Vänttinen Tuija Mikkelin ammattikorkeakoulu Makkula Hanna, sihteeri Etelä-Savon maakuntaliitto Foorumi 2b HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ

Kosunen Kirsi, puheenjohtaja Etelä-Savon ELY-keskus Alasuvanto Timo Etelä-Savon ELY-keskus TEKES Bremer-Laamanen Majlis Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus Lappi Erkki Etelä-Savon kauppakamari Mustalampi Pentti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Niemi Kalevi Mikkelin ammattikorkeakoulu Pulliainen Juha Etelä-Savon ELY-keskus Pulkkinen Lasse Savonlinnan seudun yrityspalvelut Sillanpää Mika LUT-Savo Sorasahi Vesa Miktech Oy Tikkanen-Kaukanen Carina HY Ruralia-instituutti Venäläinen Martti Metsäntutkimuslaitos, Punkaharjun toimipaikka Makkula Hanna, sihteeri Etelä-Savon maakuntaliitto Ollikainen Jukka, sihteeri Etelä-Savon maakuntaliitto

762

70

Foorumi 3 UUSIUTUVA HYVINVOINTI Mali Soininen, puheenjohtaja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) Maria Närhinen Mikkelin kaupunki / Seutusote Saara Pesonen Savonlinnan kaupunki Satu Auvinen Juvan kunta Ulla Nykänen Pieksämäen kaupunki Matti Nupponen Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Panu Peitsaro Itä-Savon shp SOSTERI Riitta Kettunen Etelä-Savon ELY-keskus Sirkka Rytkönen Etelä-Savon TE-toimisto Irja Sokka Etelä-Savon ELY-keskus Aki Kauranen Mikkelin seutu Matti Kivipelto Savonlinnan seutu Kimmo Hyykoski Pieksämäen kaupunki Päivi Valli Suomen Ikihyvä Oy Riitta Smolander Kyyhkylä Oy Aila Pärnänen Hoivakymppi Oy Jaana Leskinen Kunnonkeskus Oy Riitta Räsänen Kivisalmen hoitokoti/Terv.- ja sos.alan yrittäjät,Teso ry. Taru Särkkä Etelä-Savon ammattiopisto Anu Haapala MAMK, hyvinvoinnin painoala Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutti Hannu Fyhr Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, SAMI Kirsti Kauppinen DIAK, Pieksämäki Satu Taavitsainen Estery ry. Jukka Jokelainen NuTu ry. (Savonlinna) Heino Lipsanen Etelä-Savon liikunta ry. Markku Aholainen Etelä-Savon maakuntaliitto Kari Kangaspunta, sihteeri Etelä-Savon maakuntaliitto Foorumi 4 HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vesa Rautio, puheenjohtaja Etelä-Savon ELY-keskus Risto Aalto Savonlinnan kaupunki Jouni Riihelä Mikkelin kaupunki Tapani Mähönen Pieksämäen kaupunki Kimmo Hagman Puumalan kunta Janne Viitamies Mikke ry Teppo Loikkanen Metsähallitus Patrick Hublin Pohjois-Savon ELY-keskus Mirko Juppi Pohjois-Savon ELY-keskus Seppo Serola Liikennevirasto LIVI Matti Jolkkonen Linja-autoliitto Ahti Myllys Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry Esko Pitkänen Etelä-Savon kauppakamari Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto Janne Nulpponen, sihteeri Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon SOVA-yhteistyöryhmä Pirjo Angervuori Etelä-Savon ELY-keskus Pertti Asikainen Pohjois-Savon ELY-keskus / liikennevastuualue Lasse Hyytinen Etelä-Savon ELY-keskus Tarja Hämäläinen Suomen metsäkeskus, Etelä-Savon alueyksikkö Satu Karjalainen Etelä-Savon ELY-keskus Jyrki Kuva Etelä-Savon maakuntaliitto Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen AVI Anni Panula-Ontto-Suuronen Etelä-Savon ELY-keskus Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus Sanna Poutamo, sihteeri Etelä-Savon maakuntaliitto

ISBN 978-952-5932-19-5

ISSN 1455-2930