Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
TAUSTATIETOA 14.3.2011
TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN
-VESISTÖSEURANNAT
-LUOKITUS
-OMINAISPIIRTEITÄ
SAVONLINNAN SEUDUN VEDENLAADUN SEURANTAPISTEET
3/21/2011
Jokien ja järvien seuranta 2009-2012
VHA-seuranta
Luokittelua täydentävä seuranta, VHA
Hajakuormituksen vaikutusten seuranta MMM
Reaaliaikainen levähaitta-seuranta
Ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta
Pienten valuma-alueiden seuranta
Ympäristön yhdennetty seuranta
Haitalliset aineet vedessä ja eliöissä
Tila Hydrologia
Biologia Vedenlaatu
Nyk.~alueellinen seuranta+ kartoitukset
VHA-sovittu osa
VHA-täydennysosa
• Perusseuranta (P)
– Edustava kuva vesien tilasta ja sen muutoksista• Eri järvi- ja jokityypit
• Maantieteellinen edustavuus
• Kaikki biologiset tekijät edustavasti mukana
• Riippumaton vesistön tilasta
– Vertailupaikkojen verkko
– ≠ viranomaisseuranta
• Perusseuranta on pintavesien säännöllistä seurantaa ihmisen toiminnasta tehdyn vaikutusarvioinnin todentamiseksi, seurantaohjelmien suunnittelemiseksi sekä luonnonolojen ja laaja-alaisen ihmisen toiminnan aiheuttaman pitkäaikaisvaikutuksen selvittämiseksi. Perusseurantaa tulee tehdä kaikentyyppisissä vesissä (VHL 1299/2004/ 9§).Perusseurannan ohjelma kootaan viranomaisseurannoista ja velvoitetarkkailuista.
• Pintaveden perusseuranta kohdistuu biologisia, hydrologis-morfologisia ja fysikaalis-kemiallisia tekijöitä ilmaiseviin muuttujiin Näitä tekijöitä seurataan hoitosuunnitelmakauden aikana vähintään vuoden ajan.
Vesienhoitoalueen seurantaohjelma: Pintavedet
VHA -seurannassa olevien vesimuodostumien vähintään suppea ekologinen luokittelu mahdollinen seuraavalla hoitosuunnitelmakierroksella
Toiminnallinen seuranta (T)
– Uhkana, että hyvä tila ei toteudu– Hyvää huonommaksi luokitellut sekä vesistöt, joissa riski tilan heikentymisestä
– Toimenpideohjelman vaikutusten toteamiseksi– Sama paikka voi olla sekä perusseurannan että toiminnallisen seurannan
verkossa (P/T)– ≠ velvoitetarkkailu
• Toiminnallinen seuranta
• Pintavesien toiminnallinen seuranta kohdistuu pintavesimuodostumiin, joissa on mahdollista, että hyvää ekologista tai hyvää saavutettavissa olevaa ekologista tilaa ei saavuteta ja on tarpeen saada selville toimenpideohjelman toimien vaikutukset. Toiminnallisen seurannan ohjelma kootaan velvoitetarkkailuista ja tarvittaessa viranomaisseurannoista.
• Toiminnallinen seuranta kohdistetaan niihin biologisia, hydrologis-morfologisia tai fysikaalis-kemiallisia tekijöitä ilmaiseviin muuttujiin, jotka osoittavat pilaavan tai muuttavan vaikutuksen. Toiminnallisen seurannan havaintopaikoilla fysikaalis-kemiallisia tekijöitä seurataan neljä kertaa vuodessa ja kyseessä olevan toiminnan vaikutuksille herkimpiä biologisia tekijöitä kolmen vuoden välein tai voimassa olevan velvoitetarkkailusuunnitelman mukaisesti.
Vesienhoitoalueen seurantaohjelma: Pintavedet
VHA -seurannassa olevien vesimuodostumien vähintään suppea ekologinen luokittelu mahdollinen seuraavalla hoitosuunnitelmakierroksella
Seurantaohjelman rakenneViranomaisten
seurannat
Toiminnanharjoittajien
tarkkailut
Perus-
seuranta
Vertailuolosuhteet
Laaja-alainen ihmistoiminnan vaikutus
Toiminnallinen
seuranta
Hajakuormitus
Pistekuormitus
Rakenteelliset
muutokset
Tutkinnallinen
seuranta
VH
A -
se
ura
nn
an
ulk
opu
ole
lle jä
ävä
osa
se
ura
nn
ois
ta
Erityisalueiden
seuranta
Vahinko- ja
häiriötilanteet
Ekologisen tilan
selvitykset
VH
A –
seura
nta
an liit
ett
ävä o
sa
Vedenoton
seuranta
Suojelualuerekisterin kohteet
Uimavedet*
*Kunnat vastaavat seurannoista
Etelä-Savon ympäristökeskus / Esitys / Tekijä
21.3.2011 9
Ympäristöhallinnon yhteisen seurantaohjelman rakenne ja periaatteet
1. Vesitilavuudeltaan ja pinta-alaltaan merkittävät vesimuodostumat
2. Muut vesimuodostumat
Pääsääntöisesti vuosittainen seurantaR1
RotaatioseurantaVertailuolojen ja tilamuutosten arviointia
täydentävä, harvennettu seuranta
Järvet > 1 km2 ja joet valuma-alue > 10 km2; Koodiksi
Ref, P, Eut, HM tai Toks seurannan tarkoituksen mukaisesti
R3. Sykli 3 vuotta (2009/-12, 2010/-13,
2011/-14 tai 2012/-15): selvästi muuttuneet
kohteet + otos erinomaisen tilan
kohteita, joista tarvitaan täydentävää tietoa 1.
hoitosuunnitelmakaudella
R6. Sykli 6 vuotta (2010/-16, 2011/-17,
2012/-18, 2013/-19,2014/-20 tai 2015/-21):
kohteet, joissa pieniä muutoksia havaittavissa
+ otos kohteita jotka luokiteltu erinomaiseksi
kohtuullisen luotettavalla aineistolla
Vertailuolojen Ref_1 ja Ref_2 ja
pitkäaikaismuutosten P_1 ja P_2 seuranta
[vertailukohteet, kattava biologia vuosittain
paitsi vesikasvit ja kalat 3-6 vuoden välein]
Rehevöitymiskehityksen intensiiviseuranta
[velvoitetarkkailuihin kuulumattomat tärkeät kohteet,
biologiasta kasvipl.,piilevät ja pohjael. vuosittain ja
vesikasvit ja kalat 6 vuoden välein]
Eut_1 ja Eut_2
Hydromorfologisten vesistövaikutusten seuranta
HM_1 ja HM_2
Toksisuushaittojen intensiiviseuranta
(mm. alunamaakohteet) Toks_1 ja Toks_2
R12. Sykli 12 vuotta. Luokittelutiedon täydennys.
Otos kohteita, joiden tilaan
ei oleteta kohdistuvan merkittäviä paineita.
1. Vesitilavuudeltaan ja pinta-alaltaan merkittävät vesimuodostumat
2. Muut vesimuodostumat
Pääsääntöisesti vuosittainen seurantaR1
RotaatioseurantaVertailuolojen ja tilamuutosten arviointia
täydentävä, harvennettu seuranta
Järvet > 1 km2 ja joet valuma-alue > 10 km2; Koodiksi
Ref, P, Eut, HM tai Toks seurannan tarkoituksen mukaisesti
R3. Sykli 3 vuotta (2009/-12, 2010/-13,
2011/-14 tai 2012/-15): selvästi muuttuneet
kohteet + otos erinomaisen tilan
kohteita, joista tarvitaan täydentävää tietoa 1.
hoitosuunnitelmakaudella
R6. Sykli 6 vuotta (2010/-16, 2011/-17,
2012/-18, 2013/-19,2014/-20 tai 2015/-21):
kohteet, joissa pieniä muutoksia havaittavissa
+ otos kohteita jotka luokiteltu erinomaiseksi
kohtuullisen luotettavalla aineistolla
Vertailuolojen Ref_1 ja Ref_2 ja
pitkäaikaismuutosten P_1 ja P_2 seuranta
[vertailukohteet, kattava biologia vuosittain
paitsi vesikasvit ja kalat 3-6 vuoden välein]
Rehevöitymiskehityksen intensiiviseuranta
[velvoitetarkkailuihin kuulumattomat tärkeät kohteet,
biologiasta kasvipl.,piilevät ja pohjael. vuosittain ja
vesikasvit ja kalat 6 vuoden välein]
Eut_1 ja Eut_2
Hydromorfologisten vesistövaikutusten seuranta
HM_1 ja HM_2
Toksisuushaittojen intensiiviseuranta
(mm. alunamaakohteet) Toks_1 ja Toks_2
R12. Sykli 12 vuotta. Luokittelutiedon täydennys.
Otos kohteita, joiden tilaan
ei oleteta kohdistuvan merkittäviä paineita.
21.3.201111
PohjaeläimetKasviplankton, piilevät ,haittalevät
MakrofyytitFysikaalis-kemiallinen näytteenotto
5 m
BIOLOGISET SEURANTAMENETELMÄT esim. kasvillisuuskartoitukset
• 15 ns. päävyöhykelinjaa/järvi
• Linjat erilaisilla rantatyypeillä
Vesikasvillisuuslinjat, Puruvesi
- Laadulliset muutokset vähäisiä
- Määrälliset muutokset näkyvämpiä
Kaikki vaihtelutekijät
Muuttuja Vaihtelu vertailuoloissa Vaste kuormitukseen Menetelmästä aiheutuva vaihtelu
Lajimäärä +++ +++ +++
Tyyppilajien suhteellinen %-
osuus
+++ +++ ? (+++)
Irtokeijujien %-osuus - + -
Uposlehtisten %-osuus + + -
Pohjalehtisten %-osuus + + +
Kelluslehtisten %-osuus ++ + ++
Ilmaversoisten %-osuus ++ ++ ++
Rantakasvien %-osuus ++ ++ +
Vesisammalien %-osuus - - -
PMA /kasvillisuusindeksi +++ + ?
PMA /pinta-alapeittävyys +++ - ?
e- ja me-lajien %-osuus + +++ ? (+)
o- ja o-m-lajien %-osuus + ? (+)
Isojen pohjalehtisten %-
osuus
+ + -
Pohjalehtisten
maksimisyvyys (cm)
+++ +++ +++
Umpeenkasvun indikaattorit
%-osuus
- + ?
Trofiapisteet (o-e <> 1-5) +++ +++ ? (++)
LUOKITTELUMUUTTUJAT• ekologinen merkitys, herkkyys kuormittavalle & muuttavalle toiminnalle,
luotettavuus
Esim. pohjaeläimet: tyypille ominaisten
lajien määrä vähenee
vertailupaikat
kuormitetutSuuret, vähähumuksiset järvet (tyyppi 5)
(vert.arvo 0.34 mg/l)
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
Vert. E/Hy H/T T/V V/Hu
Ekologinen tila
Bio
massa
(kes
kia
rvo
)
others
Chlo
Eug
Raphi
Diat
Chry
Dino
Cry
Cyan
mg/l
Esim. kasviplanktonryhmien biomassa kasvaa
EKOLOGINEN LUOKITUS
BIOLOGINEN
LUOKITUS
VEDENLAATU-
LUOKITUS
EKOLOGINEN
LUOKITUS
ASIANTUNTIJA-
ARVIO
Planktonyhteisöjen vuodenaikaisvaihtelu
I II II IV V VI VII VIII IX X XI XII
KUUKAUSI
Kasviplankton Ravinteet Eläinplankton
Jää JääKesäkerrostuneisuus
Luokitus pinta-alan perusteella
Pinta ala%, 4905 km2
66 %
19 %
5 %
10 %
0.07 %
Erinomainen
Hyvä
Tyydyttävä
Välttävä
Puuttuu
Ojitusintensiteetin vaikutus järvien rehevyystasoon
Maatalousmaan alueet ja järvien
rehevyysluokat
Turvevaiden osuudet ja järvien rehevyysluokat
Valon tunkeutuminen veteen
1 10 100 % 1 10 100 % 1 10 100 %
Syv.
Punainen valo (630 nm)
Vihreä valo (530 nm)
Sininen valo (430 nm)
Oligotrofinen,
vähähumuksinen järvi
Dystrofinen
(ruskeavetinen)
humusjärvi
Eutrofinen,
vähähumuksinen järvi
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
2 5 10 20 40 100 200
VäriS
yvyy
s (
m)
NS
z1%
z1% = 41,85 väri –0.77
NS = 17,54 väri –0.57
Tuottavan kerroksen
paksuus = syvyys,
johon tulee1 %
pintaan tulevasta
valomäärästä (z1%)
Valaistu kerros EF
Valoton kerros AF
Tuottavan kerroksen paksuus