Upload
thl
View
96
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Hoivan oikeudelliset ulottuvauudet, 2.9.2014, Kela, Helsinki
Citation preview
Maahanmuuttajat terveyspalvelujen käyttäjinä
Hannamaria Kuusio, Ilmo Keskimäki, Päivikki Koponen, Anneli Weiste-Paakkanen
Esityksen rakenne
• Maahanmuuttajien oikeus palveluihin
• Maamu- tutkimuksen aineisto ja menetelmät
• Palvelujen käyttö:
– Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset
– Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit
– Suun terveydenhuolto
• Hoidon tarve ja saatavuus
• Tyytyväisyys terveyspalveluihin
• Pohdintaa ja johtopäätöksiä
2
Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähtökohta Suomessa
• Suomessa terveyspalvelut perustuu universalismin ihanteeseen eli ajatukseen, jonka mukaan kaikilla samanlaisessa tilanteessa olevilla on oikeus samoihin ja samanlaisiin palveluihin.
=> Sulkee pois eriytetyt palvelut. (tulkkipalvelut)
Maahanmuuttajat => kotikunta Suomessa
Turvapaikanhakijat
Paperittomat
3
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU • THL:n koordinoima väestötutkimus (2012)
• Tavoitteena tuottaa tietoa maahanmuuttajien terveydestä, toiminta- ja työkyvystä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä
• kaksikielinen kenttähenkilöstö
• Tutkittavat: Työikäiset 18–64-vuotiaat venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset 3 x 1000 henkilöä
• Vähintään 1v. Suomessa asuneet, ulkomailla syntyneet
• Asuinkunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Vaasa
4
Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset
5
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Venäjä Somali Kurdi Suomi
Jokin terveystarkastus Näön tutkimus
Jossakin terveystarkastuksessa ja näön tutkimuksessa viimeisten viiden vuoden aikana käyneiden osuus (%).
• Naisten osallistuminen
syöpäseulontoihin
harvinaisempaa kuin koko
väestössä
Ve So Ku Su
Kohdunk 73 % 34 % 56 % 89%
Mammog 41 % 23 % 45 % 45 %
• Myös näön tutkimuksia
harvemmin
Miksi harvinaisempaa? • Suurella osalla ei ole tarvetta todistuksiin (esim.
ajokorttiin, työhön ja opiskeluun liittyvät lääkärin todistukset)
• Kotona perhettä hoitavat jäävät terveystarkastusten ulkopuolelle
• Vähäinen raskauden ehkäisyn käyttö: perhesuunnitteluneuvonta ei tavoita
• Seulontakutsukirje ei tavoita varsinkaan niitä, joilla puutteellinen lukutaito ja vaikeuksia internetin käytössä
• Seulontojen tavoite ei ole laajasti selvillä ja niihin voi liittyä pelkoja (esim. ympärileikatut naiset, riisuuntuminen, kipu mammografiassa)
7
Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit
8
Avosairaanhoito
• Väestötutkimustieto täydentää rekisteritutkimuksissa saatua kuvaa siitä, että maahanmuuttajat käyttävät joitakin palveluja koko väestöä vähemmän, joitakin palveluja enemmän
• Palvelujärjestelmää ei välttämättä tunneta, mikä vaikuttaa sekä vastaamiseen palvelujen käyttöä kysyttäessä että palvelujen käyttöön
9
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
Venäjä Somali Kurdi Suomi
Miehet
Naiset
Lääkärissä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana käyneiden osuus sukupuolittain (%).
Viimeisimmän lääkärikäynnin paikka (%).
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Venäjä Somali Kurdi
Muu
Yksityslääkäri
Työterveyshuolto
Sairaalan poliklinikka
Terveyskeskus
Suunterveydenhuolto
12
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
Venäjä Somali Kurdi Suomi
Miehet
Naiset
Hammashoidossa yli 5 vuotta sitten tai ei koskaan käyneiden osuus sukupuolittain (%).
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
Venäjä Somali Kurdi
Miehet
Naiset
Hammashoidon tarvetta kokevien osuus sukupuolittain (%).
Koettu hoidon tarve ja saatavuus
15
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
50%
Venäjä Somali Kurdi Suomi
Toistuvan lääkärinhoidon tarve
Tyydyttymätön lääkärinhoidontarve
Toistuvaa lääkärinhoitoa tarvitsevien ja tyydyttymätöntä lääkärinhoidon tarvetta ilmoittavien osuus (%).
16
Hoidon saamisen esteitä
• Jonotus hoitoon pääsemiseksi (39-57%)
• Liian korkeat hinnat (34-47%)
• Kielivaikeudet (33-47 %)
• Epäily ettei hoidosta olisi apua (32-40%)
• Epätietoisuus, mistä hoitoa saa (12-19%)
• Muut syyt, esim. epäluottamus terveyskeskuslääkäreihin, ei ole päässyt erikoislääkärille
17
Palvelujen käyttöä opitaan
• Ne, jotka asuneet pidempään Suomessa
– Käyvät muita useammin syöpäseulonnassa
– Ovat useammin käyneet hammashoidossa
– Ovat käyneet jossain terveystarkastuksessa
– Käyneet harvemmin lääkärissä muualla kuin Suomessa
– Käyttäneet useammin kuntoutuspalveluita ja fysioterapiaa
18
Tyytyväisyys terveyspalveluihin
19
Tyytyväisyys viimeisimpään lääkärikäyntiin
• Venäläistaustaiset arvioivat kriittisimmin saamaansa hoitoa, somalialaistaustaiset olivat tyytyväisimpiä
• Vähiten tyytyväisiä oltiin tiedon saantiin omaa terveyttä koskevissa asioissa (54-81 % arvioi saaneensa riittävästi tietoa) ja vaikuttamiseen omaa hoitoa koskeviin päätöksiin (50-77 % arvioi pystyneensä vaikuttamaan).
• 54-75 % arvioi, että saadusta hoidosta oli apua
20
Luottamus instituutioihin
• Luottamus suomalaiseen terveydenhuoltoon tai sosiaalihuoltoon oli vankinta somalialaistaustaisilla miehillä (noin yhdeksän kymmenestä luotti vähintään melko paljon).
• Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon vähäisintä venäläistaustaisilla naisilla (60 %), luottamus julkiseen sosiaalihuoltoon heikointa kurditaustaisilla naisilla (67 %)
• Kansaneläkelaitokseen luotettiin kaikissa ryhmissä: 80 – 90 % luotti vähintään melko paljon.
21
Johtopäätöksiä ja pohdintaa
22
Johtopäätöksiä ↔ kaksi näkökulmaa
• Maahanmuuttajien puutteelliset
tiedot palvelujärjestelmästä
saattavat estää tarpeen mukaista
palvelujen käyttöä ja vaikuttaa
palvelujen kohdentumiseen (esim.
päivystyskäyntien merkittävä osuus)
• Terveydenhuollon puutteelliset tiedot
maahanmuuttajista, heidän
kulttuuritaustastaan ja erityistarpeista
saattavat estää tarpeen mukaista
palvelujen tuotantoa ja johtaa
epätarkoituksenmukaiseen palvelujen
käyttöön (esim. päivystyskäyntien
merkittävä osuus)
23
• Kielitaidon puutteet ja hankaluudet
tulkin käytössä voivat myös
vaikuttaa koetun palvelujen tarpeen
ja saadun palvelun ristiriitaan
• Kielitaidon puutteet ja hankaluudet
tulkin käytössä voivat myös
vaikuttaa palvelujen tarpeen ja
tarjotun palvelun ristiriitaan
• Terveydenhuollon eri tasoilla tarvitaan lisää osaamista maahanmuuttajien
erityistarpeista ja lisää ymmärrystä eri maahanmuuttajaryhmien ja
yksilöiden välisiin eroihin (mm. kulttuuri ja elämänkokemukset), jotka
vaikuttavat tapaan hakea palveluita ja ilmaista koettuja ongelmia ja
tarpeita