Liikunnan Ja Urheilun Tarina

Liikunnan jaurheilun tarina

L i i k u n n a n j a U r h e i l u n M a a i l m a 1 7 / 2 0 0 3 , e r i k o i s p a i n o s

LI IKUNNAN JA URHEILUN TARINA www.s lu . f i2

Tarinan kertojatKirjoittajatJuha HeikkalaYhteiskuntatieteiden tohtoriPekka HonkanenUrheilumuseon johtajaLeena LaineTutkija, Suomen Urheiluhistoriallisenseuran puheenjohtajaMarkku PullinenPesäpalloliiton toiminnanjohtajaEila Ruuskanen-HimmaSLU:n viestintäjohtajaLiikunnan ja Urheilun Maailmanpäätoimittaja

Tarinan laadinta on ollut osa SLU:nviestintävaliokunnan työtä puheen-johtajanaan luottamusjohtaja PekkaRäihä. Tarinaa on rakennettu vuo-den 2003 aikana eri kohtaamisissa,kokouksissa, sähköpostilla ja inter-netin kautta.

Arvokkaita säikeitä tarinaan ovat pu-noneet: Eva-Liisa Aunio, Kerstin Ek-man, Liisa Hakala, Aaro Harju, Pet-ri Harsunen, Antti Hautamäki, Kris-tiina Heinonen, Pertti Helin, LeenaHiltula, Timo Huotinen, Antti Häk-kinen, Maija Innanen, Joel Juppi, Aa-ro Järvelä, Jukka Karvinen, JarkkoKemppi, Jari Kinnunen, Nelli Koi-visto, Kari Koivumäki, Jouko Kokko-nen, Pasi Koski, Pirjo Krouvila, Mart-ti Laosmaa, Pekka Lehdes, Antti Leh-tinen, Petri Lehtoranta, Outi Metsä-ranta, Pasi Mäenpää, Seppo Nieme-lä, Pekka Nikulainen, Jukka Pekkala,Into Purme, Merja Puro, Raimo Rai-lo, Esko Ranto, Jorma Savola, AinoSarje, Kenth Sjöblom, Risto Sänkiaho,Arto Tiihonen, Markku Vainikka, Jor-ma Vertainen, Kalle Virtapohja, JuhaViertola, Ossi Viita, Susanna Viren,Pekka Vähätalo ja Sinikka Wallén.

Suuret kiitokset teille!

Tarina on julkaistu Liikunnan jaUrheilun Maailman - verkkolehdenerikoispainoksena SLU:n syys-kokouksessa 15.11.2003.

Liikunnan ja urheilun vaiheet

1800-luvun puoliväliSpontaanin kansalaistoiminnan aika

1890 - 1910 -luku -Autonomiasta itsenäisyyteen - Urheilun järjestäytymisen kausi

1920 - 1930 -lukuNuori Valtio - Urheilu kansallisen identiteetin rakentajana

1940 - 1950 -lukuJälleenrakentamisen kausi - Olympiakisat näytön paikka

1960 - 1970 -lukuValtiojohtoinen politiikka - Liikunta osaksi yhteiskuntapolitiikkaa

1980-luku -Hyvinvointivaltion runsauden sarvi - Liikunnan kasvu ja eriytyminen

1990-luku -Eurooppalainen Suomi - Liikunta monilla markkinoilla

2000-luku -Monien kulttuurien Suomi - Monet liikuntatarinat

LI IKUNNAN JA URHEILUN TARINA 3LI IKUNNAN JA URHEILUN MAAILMA

Liikunnan ja urheilun tarina

Tämä liikunnan ja urheilun tarina on tekijöidensä kuvaus maammesuurimmasta kansanliikkeestä, joka kokoaa yhteen yli miljoona lasta,nuorta ja aikuista ja yli 500 000 vapaaehtoista.

Tarina avaa näkymän menneisiin vaiheisiin, vie nykyhetkenmuutoksiin ja haastaa pohtimaan liikunnan ja urheilun kansalais-toiminnan tulevaisuutta.

Liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan tarina on olennaisestimuuttunut siitä, kun ensimmäinen urheiluseura perustettiin 1856.Nuorelle valtiolle olympiakisat olivat merkittävä näytön paikka.Nyt liikunta ja urheilu on monipuolisempaa ja moniarvoisempaa kuinkenties koskaan aikaisemmin.

Kirjoittajien syvä ajatus on nostattaa keskustelua liikunnan ja urheilunkansalaistoiminnan arvoista. Suomen Liikunta ja Urheilu on rakentanuttarinaa yhdessä järjestöjohdon, tutkijoiden, Urheiluhistoriallisen seuran jaUrheilumuseon kanssa.

Tarina on tarkoitettu keskustelukäyttöön, elämään ja täydentymäänpuheissa, koulutuksissa, kirjoituksissa ja kohtaamisissa.

Kiitos kaikille tarinaa kertoneille. Mukaan punomasi säikeet ovatarvokkaita.

Eila Ruuskanen-Himma,viestintäjohtaja,Suomen Liikunta ja Urheilupäätoimittaja,Liikunnan ja Urheilun Maailma

Etukansi:Ludovika ja Walter Jakobsson saavuttivat itsenäisenSuomen ensimmäisen kultamitalin pariluistelussaAntwerpenin olympiakisoissa 1920.Kuva: Urheilumuseo

Kuvat:Urheilumuseo, Helge Heinonen, Terhi Salomaa,Hannu Lindroos, Antero Aaltonen,Jorma Komulainen, Giuliano Bevilacqua.

Taitto:Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Artikkeli on PDF-muodossa osoitteessawww.slu.fi/materiaalisalkku.Erikoispainos on sisällytetty myös seuroille jakunnille menevään SportPro-lehteen 28.11.2003.


Liikunnan ja urheilunTARINALiikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan tarina on olennaisesti muuttunut siitä, kunensimmäinen urheiluseura perustettiin 1856. Nuorelle valtiolle olympiakisat olivatmerkittävä näytön paikka. Nyt liikunta ja urheilu on monipuolisempaa kuin kentieskoskaan aikaisemmin.

Köydenveto oli yksi kansanomaisen liikunnan muodoista 1800-luvulla.Olympialajina se oli viimeisen kerran Antwerpenin olympiakisoissa 1920.

KUVA: URHEILUMUSEO


1800-luku

SPONTAANINKANSALAIS-TOIMINNAN AIKA

Kansanomaiset liikuntakult-tuurin muodot kukoistavat.Voimainkoetukset, kiven-nostot ja tupaleikit kokoavatkansalaisia kyläraiteilla jatuvissa. Urheilunjärjestäytyminen alkaa.

K eitä me oikein olemme,kysyvät esi-isämme ja -äi-timme, kun Suomea jasuomalaisuutta määritel-

lään kahden suurvallan, Ruotsin jaVenäjän välissä. Porvoon maapäivien1809 jälkeen kiistellään vuosikym-meniä Suomen oikeusasemasta - pe-rustettiinko maapäivillä Suomen val-tio vai ei? Suomi-niminen poliittinenkokonaisuus alkaa pikku hiljaa jä-sentyä ja saa autonomian puitteissasuhteellisen itsenäisen hallinnon jataloudellisen perustan. Venäjän kei-sarin talutusliekan tiukkuus vaihte-lee poliittisten suhdanteiden myötä.

Vaikka valtiollisen Suomen rajojavasta piirretään, alkaa esiin työntyväkansakunnan kulttuuri hehkua aitoainnostusta ja voimaa. Autonomisessa

suuriruhtinaskunnassa usko itseen jakansakunnan mahdollisuuksiin onvahva. Samalla käydään kulttuuriseenja poliittiseen taistoon siitä, kenen ni-miin ja nimissä tulevaisuutta raken-nettaan. Kulttuurinen kansallinenidentiteettiskisma konkretisoituu kie-likysymyksessä, ja kansalaiset suoma-laistavat kilvan ruotsalaisperäisiä ni-

miään, vaikka eivät aina taida suo-mea.

Vaikutteet Keski-Euroopan 1700-luvun lopun kasvatusfilosofiasta le-viävät 1800-luvulla maahamme ja pai-nottavat terveyttä ja liikuntaa suosivaaelämäntapaa ja erityisesti voimistelunmerkitystä. Ruumiinkulttuuri on vah-vasti mukana kansakunnan kasvavas-sa kulttuurisen itsetunnon aallossa.Moderni liikunta, urheilun varhaisetmuodot työntyvät esiin. Kansanhuvitja markkinat elävät rehevinä maa-seudun yhteisöissä ja kaupunkien to-reilla. Isänmaallisissa kansanjuhlissatöräyttävät torvet lähtömerkin juok-sukilpailuihin, joissa pinkovat niin yli-oppilaat, rengit kuin naisväkikin. Ur-heilutapahtumat ovat osa kansallistaherätystä ja sitä tukevaa kansanjuh-latoimintaa.

Kaupunkien sosiaalista elämää vil-kastuttavat kylpylät, uimalaitokset jaluistinseurat, kohta herrojen ja nais-ten voimisteluseurat, ja tuotapikaakilpaseurat. Ensin on muotia saksa-lainen ”turnaus” ja sitten ruotsalai-nen ”gymnastik”. Suomen vanhin ur-heiluseura, Segelföreningen i Björ-neborg, perustetaan 1856. Kaksi-kymmentä vuotta myöhemmin pe-rustetaan Suomen ja Pohjoismaidenensimmäinen naisvoimisteluseura.Ensimmäiset nykyajan olympialaisetovat yksi järjestäytyvän urheilun maa-merkki.

Suomen suuriruhtinaskunnassa ur-heilu järjestäytyy samaan aikaan kuinmuunkinlainen spontaani kansalais-toiminta, yhdistystoiminta. 1880-lu-vulla koetaan ns. erikoisseurojen pe-rustamisaalto.

Vuosisadan loppuun mennessä ur-heillaan jo 341 urheiluseurassa tai ala-yhdistyksessä. Toiminta perustuu va-paaehtoisuuteen. Urheilumuotoja onjo yli 20, joista suosituimpia ovat am-puminen, purjehdus, luistelu, mies-ja naisvoimistelu, hiihto ja pyöräily-onpa joukossa yksi potkukelkkailua-kin harjoittava seura.

Suomen vanhin urheiluseura,Segelföreningen i Björneborg,perustettiin 1856. Kuvassapurjehdusta 1900-luvun alussa.

Kaupunkien sosiaalista elämäävilkastuttavat luistinseurat, kylpylätja uimalaitokset. LuisteluaHelsingin Pohjoissatamassa 1885.

Uudenaikainen urheilu alkaakorvata voimainkoetukset,

kivennostot ja tupaleikit

KUVA: URHEILUMUSEO

KUVA: URHEILUMUSEO


Autonomian aikana harjoi-tellaan kansalaistoiminnanperusteita. Tässä keskei-nen koulu on yhdistystoi-

minta. Perustuslaillisen kansanvallanensimmäiset puumerkit kirjataan lu-kuisten erilaisten yhdistysten pöytä-kirjoihin.

Liikunta ja urheilu on vahvasti mu-kana näissä talkoissa. Raittius- ja nuo-risoseurojen, vapaapalokuntien ja työ-väenyhdistyksien vanavedessä saavatalkunsa urheiluseurat. Kansan sivis-tys ja valistus systematisoituu. Mer-kittävänä voimana on vapaaehtoisuus,halu olla mukana ja innostus tärkeäksikatsotun asian edistämisessä.

Ensimmäisen maailmansodan ai-kana Venäjän vallankumous vie Suo-men aikuisuuden kynnykselle, tuleeaika ottaa ohjat omiin käsiin. Se ei

1890-1910 -luku

AUTONOMIASTAITSENÄISYYTEEN– URHEILUNJÄRJESTÄYTYMISENKAUSI

Suomen urheilu liittyyosaksi järjestäytynyttäkansainvälistä kilpaurheilua.Tukholman olympiakisatmerkitsevät Suomen nousuamerkittävien urheilukansa-kuntien joukkoon.

Tukholman olympiakisojen 1912 avajaisissa Suomen joukkue marssii Venäjän perässäkantaen Finland-nimikylttiä ja jättää marssiessaan selvän eron venäläisiin.

Suomalaiset osallistuvat ensimmäisenkerran ulkomaisiin hiihtokilpailuihin1892 Tukholmassa ja saavuttavatkolmoisvoiton hiihtokuningasJuha Ritolan johdolla.

KUVA: URHEILUMUSEO

KUVA: URHEILUMUSEO

7LI IKUNNAN JA URHEILUN MAAILMA LI IKUNNAN JA URHEILUN TARINA

kuitenkaan onnistu ongelmitta, vaanjohtaa vuoden 1918 verisiin sisäisiinkamppailuihin.

Kilpaurheilu, ”sportti”, alkaa maas-samme yleistyä 1800-luvun lopussa.

Tiettävästi ensimmäiset yleiset hiih-tokilpailut järjestettiin Tyrnävällä 1879ja ensimmäiset pikaluistelukilpailutHelsingissä 1883. Ns. Akilleskilpai-luissa 1882 - 1884 on rekkiliikkeidenohella lajeina jo myös pika- ja kestä-vyysjuoksuja. Ensimmäisen kerransuomalaiset osallistuvat ulkomaisiinhiihtokilpailuihin 1892 Tukholmas-sa, jossa he hiihtokuningas Juho Ri-tolan johdolla saavuttavat kolmois-voiton.

Kilpailuissa jaetaan pääsääntöises-ti rahapalkintoja, joilla rahvasta hou-kutellaan laajemmin mukaan kilpai-lutoimintaan. Palkinnot ovat suuruu-deltaan sen verran merkittäviä, ettäne houkuttelevat osallistujia pitkien-kin matkojen takaa. Voittipa sittem-min tasavallan presidentiksi valittuKyösti Kallio 5 markan palkinnon Ou-lun hiihdoissa vuonna 1894. AntiikinKreikan ihannoinnin, olympialiik-keen synnyn ja amatöörisääntöjenyleistymisen myötä rahapalkinnoistaluovutaan vähitellen 1900-luvun al-kupuolella.

Kansainvälisen olympiakomiteanperustaminen 1894 Pierre de Cou-bertinin toimesta ja ensimmäiset ny-kyaikaiset olympiakisat Ateenassa1896 vaikuttavat urheilun kansainvä-liseen ja kansalliseen järjestäytymi-seen. Yleisseuramalli vakiintuu 1890-

luvun Suomeen ja myös muut kan-salaisjärjestöt ottavat urheilun ohjel-maansa. Koululaisurheilu järjestäytyy.Suomen Naisten Voimisteluliitto pe-rustetaan vuonna 1896. Muu urhei-lun valtakunnallinen järjestäytymi-nen siirtyy 1900-luvun puolelle.

Vuonna 1900 perustettu Suoma-lainen Voimistelu- ja Urheiluliitto eiole vielä puhdas kilpaurheilujärjestö,sen korvaa suurlakon jälkeisenä vuon-na 1906 perustettu Suomen Voimis-telu- ja Urheiluliitto, SVUL. SVUL:nperustamisen jälkeen syntyvät melkonopeassa tahdissa keskusliitot ja mo-net lajiliitot: Suomen Palloliitto 1907,Finlands Svenska Gymnastik- och Id-rottsförbund 1912 ja Työväen Urhei-luliitto 1919. Suomen Olympialaisenkomitean syntysanat lausutaan 1907.

Suomalaiset ovat ensimmäisen ker-ran mukana olympiakisoissa vuonna1906, jolloin osallistutaan Venäjän li-pun alla Ateenan välikisoihin.

Tukholman olympiakisat 1912 mer-kitsevät Suomen nousua merkittävienurheilukansakuntien joukkoon. Ki-soilla on nähty olleen vahva poliitti-nen ja kansainvälinen merkitys Suo-men itsenäisyyspyrkimyksille. Kisojenavajaisissa Suomen joukkue marssiiVenäjän perässä kantaen Finland-ni-mikylttiä, aivan kuten neljä vuotta ai-kaisemmin Lontoossa. Suomalaisetjättävät marssiessaan selvän eron ve-näläisiin.

Tukholman olympiakisojen suo-malaissankari on juoksija Hannes Ko-lehmainen, joka voittaa kolme kultaaja yhden hopean. Edelleenkin yhdessäolympiahistorian merkittävimmässä5000 metrin juoksun finaalissa Hy-myilevä Hannes kukistaa ranskalai-sen Jean Bouinin uudella maail-manennätysajalla 14.36,6. ”Suomijuostaan maailmankartalle” ja en-simmäisen kerran 5000 metriä juos-taan alle 15 minuutin.

Tukholman menestys innostaa lii-kemiehiä, joiden aloitteesta toteute-taan myös kansankeräys Hannes Ko-lehmaisen äidille. Suomalaiset huip-pu-urheilijat ovat useimmiten työvä-keä. Lauri (Tahko) Pihkala on jo ai-emmin vaatinut, että huipuille tulisitarjota harjoittelun ja toimeentulonmahdollistavia työpaikkoja. Urheilu-johtajat ovat usein taustaltaan voi-mistelunopettajia ja yritysjohtajia. Sa-ma henkilö saattaa urheilla, kirjoit-taa kisoista ja puuhata kongresseja.

Suomi merkittävien urheilu-kansojen joukkoon

Hannes Kolehmainen, ”HymyileväHannes”, saavuttaa olympiakisojenjuoksumatkoilla neljä kultaa ja yhdenhopeamitalin 1912-20.

KUVA: URHEILUMUSEO


1920-1930-luku

NUORI VALTIO– URHEILUKANSALLISENIDENTITEETINRAKENTAJANA

Nuori kansakunta tarvitseeolympiasaavutuksia kansalli-sen identiteetin rakentajaksi.Naisidentiteettiä rakennetaanvoimistelusaleilla.

Nuori valtio on haavoilla,mutta itsenäisyys on liianrakas tuhlattavaksi. Kan-sallisvaltion rakentaminen

alkaa opettelemisella parlamentaari-seen demokratiaan, tie tasa-arvoiseenja moniääniseen yhteiskuntaan onpitkä. Ulkopoliittisilla avauksilla hae-taan kansainvälistä uskottavuutta, lii-kunta ja urheilu koetaan myös kan-sainvälisen voimannäytön paikkana.

Yhteiskunnalliset ja poliittiset rin-tamalinjat vakiintuvat. Erityisesti maa-talousväestöä koonneeseen maalais-liittoon, kokoomukseen ja ruotsalai-seen puolueeseen kiteytynyt porva-rillinen siipi sekä työväestön järjes-täytyminen puolueisiin määrittävätpitkälle tulevaisuuteen puoluekartankeskeiset voimakentät.

Poliittinen järjestäytyminen heijas-tuu jo varhaisessa vaiheessa liikuntaan

ja urheiluun, esimerkiksi suojelus-kuntalaisena järjestäytymisenä tai työ-väen joukkovoiman näyttöinä. Myösnuorella valtiolla on selvä intressi lii-kuntaan ja urheiluun, liikuntakasva-tukseen, sotakuntoon ja terveyteen.Niukat resurssit antavat vain rajalliseteväät liikuntakulttuurin laajamittai-sempaan kehittämiseen. Työ jää va-paaehtoisjärjestöille: jo sotienvälise-nä aikana maata kattava järjestö- jaseuraverkko on valmis.

Säännöllinen valtion tuki urheilul-le alkaa 1920-luvulla ja valtion urhei-lulautakunta perustetaan. Urheilu-kenttien rakentamisen avustaminenvaltion budjetista käynnistyy pula-vuosina, kunnat ja suojeluskunnatovat siinä avainasemassa. Yleisradioaloittaa toimintansa 1926 ja urheiluon jo tällä vuosikymmenellä mukanalähetyksissä.

Vasta itsenäistynyt kansakunta on1920- ja 1930-luvuilla yksi kesäolym-piakisojen suurvalloista. Pariisin olym-piakisoissa 1924 Suomi sijoittuu mai-den mitalitilastossa kolmanneksi he-ti Yhdysvaltojen ja Ranskan jälkeen.Ville Ritola metsästää Pariisissa neljäkultaa ja kaksi hopeaa. Paavo Nur-mesta, joka saavuttaa yhdeksän kul-ta- ja kolme hopeamitalia 1920 - 1928,tulee ”Juoksijoiden kuningas” ja vuo-den 1918 sodassa jakautuneen kan-sakunnan yhteinen sankari ja yhdis-täjä.

Nuori kansakunta yhdistyy myösolympiakisojen saamiseksi Suomeen.Ensimmäiset ehdotukset tehdään joTukholman olympiakisojen jälkeen.Stadion-säätiö perustetaan 1927 ra-kentamaan Helsinkiin kansainväliset

vaatimukset täyttvä stadion olym-piakisojen päänäyttämöksi. YrjöLindegrénin ja Toivo Jäntin suunnit-telema stadion valmistuu 1938. Sta-dionin avajaiskisoissa 1938 kilpailevatensimmäistä kertaa TUL:n ja SVUL:nurheilijat samoissa kisoissa. Kansakuntaon yhdentynyt jo ennen talvisotaaomien olympiakisojen hengessä.

Helsingille myönnetään vuoden1940 olympiakisojen järjestämisoi-keus syyskuussa 1938 Tokion joudut-tua luopumaan kisajärjestelyistä. Toi-sen maailmansodan syttyminen estääkuitenkin kisojen järjestämisen. Hel-singin kisojen järjestelytoimikunta

Naisidentiteettiä rakennetaan voimistelussa.Naisvoimistelua 1920-luvulla.

KUVA: URHEILUMUSEO

KUVA: URHEILUMUSEO


luopuu kisojen järjestelyistä vain kol-me kuukautta ennen aiottuja avajai-sia. Suurin osa kesäolympiakisojentarvitsemista suorituspaikoista on kui-tenkin saatu rakennetuksi.

Suomalainen liikunnan ja urheilunjärjestökulttuuri kasvaa 1930-luvullatäysiin mittoihinsa. Joukkoliikkeelläon suuri jäsenmäärä ja laaja alueelli-nen levinneisyys. Kilpaurheilun eetos

on yhtenäinen. Juuri itsenäistyneessävaltiossa, huippu-urheilun saavutuk-silla katsotaan olleen merkittävä roo-li kansallisen identiteetin rakentami-sessa. Samaan aikaan suomalainen yh-teiskunta ja urheilumaailma on kui-tenkin jakautunut luokan, kielen jasukupuolen mukaan.

Ammattilaisuuskysymys nousee va-kavasti esille kansainvälisellä tasolla1920-luvun lopulla. Los Angelesinolympiakisojen aattona vuonna 1932Paavo Nurmi julistetaan ammattilai-seksi eikä hän voi osallistua urheili-jana kisoihin.

Yrjö Lindegrénin ja Toivo Jäntinsuunnittelema Olympiastadionvalmistuu vuonna 1938.

Urheilu rakentaanuoren valtion

kansallista identiteettiä

Paavo Nurmi saavuttiaa olympia-kisoissa 20 - 28 kaikkiaan yhdeksänkulta- ja kolme hopeamitalia.Hän on eniten mitaleja olympiakisoissasaavuttanut yleisurheilija.

KUVA: URHEILUMUSEO


Hyvin järjestettyjen olympiakisojenkisojen merkitys Suomen mainosarvolleja suomalaisten itsetunnolle onmerkittävä. Sylvi Saimo saavuttaa kulta-mitalin melonnassa Helsingin olympia-kisoissa 1952. Samana vuonna lähteeviimeinen sotakorvausjuna Neuvosto-liittoon ja Armi Kuusela valittaanMiss Universumiksi.

KU

VA

:U

RH

EIL

UM

US

EO


Olympiakisat yhdistääkansaa vaikeissa olosuhteissa

Suomi on lunastanut paikkansa va-kavasti otettavien kansakuntien jou-kossa.

Sotavuosien aikana kilpaurheilu-toiminta yhdentyy maassamme. TULtulee mukaan kilpailutoimintaan eri-koisliittojen kanssa tehdyin sopi-muksin. Vuosina 1946 - 1947 toteu-tuu myös nuorison esiinmarssi ur-heilun näyttämöillä, kun TUL järjes-tää 3. liittojuhlat ja SVUL 1. suurki-sat. 1950-luvulla liikunnanohjaajienkoulutus alkaa valtion tuella vasta-

Koululiikuntaa 1950-luvulla.

takseen etenkin nuorisourheilun tar-peisiin.

XV olympiadin kisat järjestetäänHelsingissä 19.7. - 3.8.1952. Hyvin jär-jestettyjen kisojen mainosarvo Suo-melle on suuri. Ne vahvistavat Suo-men asemaa idän ja lännen sillanra-kentajana. 1950-luvulla rajat Suomenja Neuvostoliiton urheilussa avautu-vat. Suomalaisten itsetunnolle kisoil-la on merkittävä vaikutus, kuten myösvuoden 1952 kahdella muulla merk-kitapahtumalla: Armi Kuuselan va-linnalla Miss Universumiksi ja vii-meisen sotakorvausjunan lähdölläNeuvostoliittoon.

Urheilujärjestöt perustavat Veik-kauksen vuonna 1940. 1950-luvullaurheiluopistot ja liikuntatiede tule-vat valtion avustuksen piiriin. Läänienurheilulautakunnat perustetaan. Kun-nallinen liikuntapolitiikka vahvistuu.Varsinkin koulutilojen avautuminenurheiluseurojen käyttöön ja muidenkunnallisten sisätilojen rakentami-nen lisäävät kiinnostusta uusiin la-jeihin. Maalaiskuntien urheilutoimenhuolehtiessa urheilukenttien kun-nossapidosta aletaan kaupunkeihin1950-luvulla rakentaa uimahalleja, te-kojääratoja sekä kunnallisia voimai-lu- ja voimistelusaleja.

Juoksijoiden kuningas Paavo Nurmiastuu viimeisen kerran näyttämöllesytyttäessään olympiatulen Helsinginolympiakisojen avajaisissa 1952.

KUVA: URHEILUMUSEO

KUVA: URHEILUMUSEO

1940-1950-luku

JÄLLEENRAKEN-TAMISEN KAUSI– OLYMPIAKISATNÄYTÖN PAIKKA

Helsingille myönnettyjenolympiakisojen isännyydenmyötä urheilu kohoaa sodanjälkeisissä vaikeissa olo-suhteissa uudeksi kansa-kuntaa yhdistäväksi tekijäksi.

1940-luvun taitteessa pientä ja nuor-ta kansakuntaa pallotellaan ja kan-sakunta pallottelee isompien peli-kentillä. Sotien jälkeisinä ”vaaran vuo-sina” voittajavaltion valvontakomissiopäivystää hotelli Tornissa, jonka juu-rella suomalaiset toistavat itselleen:”maantieteelle emme voi mitään”. Josennen sotia rähistiin politiikan oi-kealla siivellä Lapuan liikkeen voi-min, niin sotien jälkeen on vasem-miston, kommunistien ja sosiaalide-mokraattien vuoro kahinoida keske-nään.

Aktiiviurheilija ja urheilujohtaja,maalaisliiton ehdokas Urho Kekko-nen valitaan presidentiksi 1956. Jat-kossa noottikriisit ja yöpakkaset vii-toittavat tielle, jossa sisäpolitiikka alis-tetaan ulkopolitiikalle. Alkaa kokoo-muksen pitkä taival oppositiossa ”yleis-ten syiden” takia.

Maatalousvaltiosta alkaa kehittyäteollistuva yhteiskunta. Syntyy koko-naisia sukupolvia yhdistävä koke-musmaailma, jälleenrakentamisen jatyön täyteinen elämä. Usko omaantekemiseen ja työn tuloksiin on vah-va. Vaurastuminen mahdollistaa siir-tymän kohti yhteiskunnallista vakauttatarjoavaa hyvinvointivaltio-projektia.

Isojen ikäluokkien liikunta ja ur-heilu osoittaa merkityksensä ja mah-dollisuutensa nuoriso-toimintana. Nyton innokkaiden amatöörien, todel-listen urheiluihmisten etsikkoaika.Järjestöissä alkaa ohjaajakoulutuksenja valmennuksen systematisoitumi-nen. Olympiakisojen onnistunut to-teutus 1952 merkitsee sitä, että myösurheiludiplomatian näkökulmasta

1960-1970-luku

VALTIOJOHTOINENPOLITIIKKA – LIIKUN-TA OSAKSI YHTEIS-KUNTAPOLITIIKKAA

”Kunnon tie” avautuu.Työaika lyhenee javapaa-aika lisääntyy.Tuulipukukansa ryntäälenkkipolulle.


1960-luku on yhteiskuntapolitiikanja yhteiskuntasuunnittelun kulta-ai-kaa. Pekka Kuusi kirjoittaa kirjansaSosiaalipolitiikka, jonka sanoma onselvä: suomalaisen ainoa oikea omai-nen on viranomainen. Valtio ja kun-nat alkavat kantaa vastuuta elämän-alueista, jotka aiemmin on jätetty per-heiden (so. naisten) ja vapaaehtois-ten yhteisöjen hoidettavaksi.

Lähtölaukauksia tälle kehityksel-le on useita: lapsilisät 1948, kan-saneläke 1956, työttömyyskorvauk-set 1959, sairausvakuutus 1964, an-siosidonnaiset eläkkeet 1962 ja niinedelleen. Hyvinvointivaltion run-saudensarven ideologisena lähtö-kohtana on kattava sosiaaliturva tu-lonsiirtoineen ja konkreettisena seu-rauksena on mm. kunnalliset ter-veyskeskukset ja kunnallinen päivä-hoito. Tilipussi vaihtuu pankkitiliksi,rahavirrat sijoitetaan kansakunnanrakentamiseen. Julkisten menojenosuus bruttokansantuotteesta alkaamerkittävästi kasvaa.

Jakopolitiikkaa varten rakennettaanTupo-pöytä. Kansalaisten kukkaronpulleudesta päättävät yhdessä poli-tiikka, pääoma ja työ, käytännössämaan hallitus sekä työnantaja- ja työn-tekijäjärjestöt. Samaa mallia matkivatmyös liikuntajärjestöt hyvinvointival-tion kasvavia määrärahoja kahmies-saan. Kansalaistoiminta saa osansatästä runsaudensarvesta veikkaus-voittovarojen kautta, liikuntabudjetitja organisaatiot kasvavat tasaiseen tah-tiin.

Maaseudun tyhjentyessä maaltapa-on myötä kaupungistuminen pääseevauhtiin. Lähiöt luodaan, kokonaisiakaupunginosia rakennetaan keskellesuomalaista ei-kenenkään-maata. Osaei tähän hyvinvoinnin tulevaisuusta-rinaan usko, vaan lähtee töiden pe-rässä Ruotsiin. Kansakunta siirtyy 40-tuntiseen työviikkoon 1965. Vapaa-ai-ka lisääntyy ja sitä täytetään paitsi viih-teella, myös liikunnalla. Vapaa-ajannykymuodoista kunto- ja luontolii-kunta alkavat kehittyä.

Massayhteiskunta tekee kansalai-sista kuluttajia. Populaarikulttuurimuuttuu Irwin Goodmanin näköi-seksi ja Keihäsen siivet lennättävät ja-noisia etelän lämpöön. Tuulipuku-kansa ryntää joukoittain lenkkipo-luille, perinteisen kilpailun ja penk-kiurheilun rinnalle aukeaa kunnontie.

KUVA: JORMA KOMULAINEN

Lasten minimaraton 1970-luvulta.

KUVA: URHEILUMUSEO

KU

VA

:V

EIK

KA

US


Kuusikymmentäluvulle tultaessaruumillinen työ ja liikkuminen alka-vat vähentyä, samalla yltäkylläisyys li-sääntyy. Yliravitsemuksen riskiyhteis-kunta alkaa kehittyä.

Yhteiskuntapolitiikan laajenemi-nen ja valtion resurssien lisääntymi-nen johtavat siihen, että myös puo-lueiden kiinnostus järjestötoimintaakohtaan lisääntyy. 1960-luvun alussaalkavat poliittiset puolueet tehdä lii-kuntapoliittisia tavoiteohjelmia.

Modernin kansalaisyhteiskunnanrakentumisvaihe 1960-luvulta alkaensynnyttää uudenlaisen julkishallin-non ja järjestötoiminnan välisen kyt-kennän. Vuoteen 1962 tultaessa 97prosenttia kunnista on perustanut ur-heiluasioista huolehtivan elimen.

Kuntoliikuntajärjestöt alkavat saa-

da valtion tukea. Kuntoliikuntajär-jestöjen perustaminen sekä valtiolli-set toimet nostavat kuntoliikunnansuunnittelun uudelle tasolle. 1960-luvulla perustetaan myös kolme vam-maisurheiluliittoa, jotka saavat tukealiikuntamäärärahoista.

Valtion yhteiskuntapolitiikaan liit-tyvä suunnitteluoptimismi näkyy ur-heilussakin. Liikuntajärjestöissäkintehdään lyhyen-, keskipitkän- ja pit-käntähtäimen suunnitelmia. Urhei-lujärjestöt alkavat kehittää järjestel-mällisesti ohjaaja- ja valmentajakou-lutusta. Urheilutoiminnan suunni-telmallisuuden lisääntyminen näyt-

täytyy myös lasten ja nuorten urhei-lun ohjelmointina. Kilpailun ja ikä-kausimestaruuksien korostaminen vienuorten kisailusta leikkimielisyyttä jaspontaaniutta.

Veikkaus Oy:n tuotoista on tullutmerkittävin yksittäinen liikunnan ra-hoituskanava. Vuonna 1970 aloitettulotto mullistaa Veikkauksen liiketoi-minnan. Lottovoittajien luvattu maalihottaa urheilullekin jaettavia raho-ja. Valtiosta tulee Veikkauksen ainoaomistaja 1975.

Rooman olympiakisat 1960 televi-sioidaan suorana ja järjestäjille mak-setaan ensimmäistä kertaa televi-siointimaksut. Television merkitys ko-rostuu ja urheiluun alkaa syntyä kau-pallisesti kiinnostavia markkinave-toisia lajeja.

Kunnon tielletuulipuvussa

Kansa ryntää lenkkipolulle.


Myös vaihtoehtoiset liikuntakult-tuurin muodot rakentuvat. Opiskeli-joiden mielenkiito siirtyy politiikastaliikuntaan, puhutaankin ”sählysuku-polvesta”, joka suuntaa energiansa jaaktiviteettinsa liikuntaan ja vireyteen.Uusi palloilulaji, salibandy, syntyy jajärjestyy valtakunnalliseksi lajiliitoksi1985. Juuret ovat pitkälti akateemi-sissa opiskelijajoukoissa.

Uusien harrastusjärjestöjen pe-rustaminen kiihtyy samaan aikaankun liikuntajärjestöjen valtionapu jahenkilöstö kasvavat. Lajien kirjo kas-vaa, tarjonta ja harrastamisen tavatmonipuolistuvat ja alkaa eriytymi-nen. 1980-luvulla rekisteröidään yli3 700 uutta liikuntajärjestöä, joistahuomattava osa on ei-perinteisiä seu-roja.

Osa yleisseuroista muuttuu eri-koisseuroiksi. 1980-luvulla yleistyväterilaiset joukkuepelit, kansainvälisetyksilöperusteiset voima- ja taitolajitkaratesta aerobiciin sekä uudenlaisetkeskusliitoista riippumattomat yh-distykset. Satakunta naista juoksee en-simmäisen Naisten Kympin. Naisur-heilu etenee leveällä rintamalla. Yleis-radion Urheiluruutu alkaa näyttäämyös naisten sarjatuloksia.

Kansainvälinen olympiakomitearyhtyy hinnoittelemaan olympiaren-kaita. Kansainvälisen Olympiakomi-tean liikevaihto moninkertaistuu vuo-sikymmenen aikana. Markkinoin-tiajattelua sisäistetään myös liikunta-järjestöissä. Urheilumarkkinoinninmerkitys ja tärkeys tunnustetaan laa-jasti. Terminologia järjestöihin ote-taan yritysmaailmasta: puhutaan asiak-kaista, toimialoista, tuotteista ja oheis-palveluista.

Urheilun mediallistuminen, medi-

1980-luku

HYVINVOINTIVALTIONRUNSAUDENSARVI– LIIKUNNAN KASVUJA ERIYTYMINEN

Lajien kirjo kasvaa, tarjontaja harrastamisen tavatmonipuolistuvat - urheilunrakenne ei pysty vastaamaanmuuttuneeseen kysyntään.

Suomen ulkopolitiikan avain-sanaksi on vakiintunut puolu-eettomuus. UlkopolitiikassaEuroopan turvallisuus ja yh-

teistyökonferenssi ETYK huipensi tä-män kehityksen vuonna 1975. Mur-roksen aika alkaa kuitenkin politii-kassakin. Berliinin muuri murtuu,Neuvostoliiton punakone alkaa yskiä.Sisäpolitiikan ainoita vaihtoehtoja oli-vat olleet joko keskustan ja demarientai demarien ja keskustan hallitus.Kekkonen sairastuu 1981 ja MaunoKoivistosta tulee uusi, matalan pro-fiilin presidentti. Parlamentarismintuulahdus auttaa kokoomuksen pit-kästä pannasta hallituskelpoisuuteen.

Eurooppalaisen Suomen pohja ra-kentuu. Maamme tasapainoilee idän-kaupan kanssa ja vilkuilee itäisen naa-purin varjosta Euroopan vaihtoehtoi-hin. Kulttuurista yhteyttä haetaan muis-ta Pohjoismaista. Elinkeinoelämän Val-tuuskunta EVA ottaa projektikseenSuomen viemisen Eurooppaan.

Hyvinvointivaltion perusta on va-kiintunut. Esiin työntyvät vaihtoeh-toliikkeet rakentavat lisäsiipiä hyvin-vointivaltion rakennukseen. Uusi nais-liike, vihreä liike ja Greenpeace nos-tavat päätään. Liikunta nähdään myösosana kansojen välistä kanssakäymis-tä ja yhteisymmärrystä. Urheilujär-jestöt käynnistävät oman yhteistyö-hankkeen kehitysmaiden kanssa lii-kuntaa kaikille -ideologialla.

Julkinen sektori luo edellytyksiä lii-kuntakulttuurille ja kansalaisjärjestöttoteuttavat itse liikuntatoimintaa. En-simmäinen liikuntalaki astuu voimaan1980.

Voimistelua 1985.

KUVA: URHEILUMUSEO

Satakunta naista juoksee ensimmäisenNaisten Kympin.

KUVA: URHEILUMUSEO/HELGE HEINONEN


kalisoituminen ja juridisoituminenalkavat. Dopingongelmat nousevatpintaan. Osa huippu-urheilusta muut-tuu ammattiurheiluksi 1980-luvunalusta lähtien. Liikuntatoimintaan tu-lee myös kaupallisia piirteitä.

Keskustelu nuorisourheilun eetti-sistä ja omaehtoisista lähtökohdistaorastaa liikuntajärjestöissä. Nuori-sourheilun kehittäjien on kuitenkinperusteltava tekemisiään sillä, että työei ole pois kilpaurheilusta. TUL käyn-nistää Lete toiminnan. SVUL:iin pe-rustetaan Nuori Suomi -ohjelma. Täs-

tä lähtee urheilun muuttuminen lap-silähtöisemmäksi. Lajiliittojen kun-toliikunta tulee osaksi SVUL:n stra-tegiaa. Alkaa lajiliittojen valmenta-minen lajiensa harrastejärjestöiksi.Ensimmäisten joukossa harrastelii-kunta toteutuu Suunnistusliiton kun-torasteina. Uudet strategiat eivät kui-tenkaan yllä keskustelunaiheeksi esi-merkiksi SVUL:n vuoden tärkeim-mässä kokouksessa 1989, sillä huo-mion vie Jukka Uunilan linjapuheurheilun yhdistymisestä.

Lajien kirjo kasvaa jaharrastamisen tavat

monipuolistuvat

KUVA: URHEILUMUSEO

Lajien kirjo kasvaa, tarjonta ja harrastamisen tavat monipuolistuvat - urheilun rakenne ei pysty vastaamaan muuttuneeseen kysyntään.


1990-luku

EUROOPPALAINENSUOMI – LIIKUNTAMONILLAMARKKINOILLA

Eurooppalainen Suomiglobaalissa maailmassa.Urheilussa mediamarkkinat- liikunnassa palvelumarkki-nat.

Globaalien markkinoiden val-tavirrat vievät Suomen vää-jäämättä kohti avoi-mem-pia markkinoita, kohti eu-

rooppalaista rahaliittoa, integroituneitapääoma-, palveluja työmarkkinoita,ylikansallista mediakulttuuria. Vii-

meistään Neuvostoliiton hajoaminentyöntää kansakunnan ”suunnitelma-taloudesta” kohti avoimia markki-noita. Suomessa otetaan poliittinenkompassisuunta kohti läntistä Eu-rooppaa.

Markkinoiden vapautumisen vauh-ti on kuitenkin liian kova, jo ensi kier-roksilla kansakunta menee maitoha-poille. Lainarahalla eläminen kos-tautuu, rajana taivas -liidosta sukelle-taan lamaan, pankkikriisiin, valtion-velkaan ja työttömyyteen. Kaupungit,taajamat ja syrjäseudut alkavat erot-tua toisistaan, samoin hyvinvoinninaste niiden sisällä. Suomi liittyy Eu-roopan unioniin.

Politiikka suhteellistuu, kansakun-taa ohjaaviksi voimiksi tulevat sen rin-nalle markkinat ja kansalaistoiminta.Palvelumarkkinoilla julkisen sekto-rin nopeatahtinen vetäytyminen kor-vataan yritystoiminnalla, toisaalta auk-koja paikkaamaan toivotaan kansa-laistoimijat. Ei ihme, että laman sy-vimpinä vuosina kansallisiin talkoisiin

kutsutaan mukaan myös kansalais-järjestöjä. Kansanterveyden edistä-miselle, työllisyyden tukemiselle jasyrjäytymisen ehkäisylle alkaa olla uu-denlaista kysyntää.

Haastamaan tulevat erilaiset vaih-toehtoliikkeet, sosiaaliset liikkeet jaepämuodollinen kansalaistoiminta -myös liikuntakulttuurissa. Kaiken al-la kytee laajempi huomaamaton muu-tos, kansallisen liikuntakulttuurin laa-jentuminen ja eriytyminen. Uusia la-jeja ja liikuntamuotoja syntyy ja tuo-tetaan. Kuluttamisen yhteiskunta jau-haa yhä uusia liikunnallisia tarpeitaja kehottaa yksilöitä elämäntyylienvertailuun - ”mutta mitä Sinä haluat”,kysyy mainos.

Nuoret luovat oman aikuisista riip-pumattoman liikuntakulttuurin, ne-limaalin tilalla on nyt skeittaus. Nuo-ri Suomi -ohjelma etenee. Myös jär-jestöissä aletaan hakea tilaa lastenomaehtoiselle liikunnalle. Palloliittoottaa käyttöön Vihreän kortin edis-tämään reilua peliä nuorisourheilus-

Taloudellisen laman keskellä Suomi saa kaukalollisen sankareita voittaessaan jääkiekon maailmanmestaruuden Tukholmankisoissa 1995. Voittopokaalia kannattelevat Timo Jutila ja Saku Koivu.

KUVA: HANNU LINDROOS


sa. Lähiliikuntapaikkojen rakenta-minen ja iltapäivätoiminta nousevatkeskusteluun. Koululiikunnan tun-nit eivät riitä täyttämään päivittäistäliikunnan tarvetta. Vähän liikkuvatyritetään saada innostumaan liikun-nasta. Koululiikunnan lähtökohdis-sa fyysisen toimintakyvyn tavoitteetsekä sosiaaliset ja eettiset tavoitteetkulkevat rinnan.

Lajit synnyttävät terveysliikunnanmarkkinoille yhteistyössä Kuntour-heiluliiton kanssa uusia harrastelii-kunnan tuotteita: liikuntalaihdu-tuksesta tulee KiintoNainen, vesi-voimistelusta Hydrobic ja ulkoko-riksesta Katukoris, syntyvät myös Peh-mis-pomppis ja Ui kesäksi kuntoon.Naisliikunnan rinnalle tulevat eri-laiset kaupalliset lajit ja kuntosalit.

Taloudellisen laman keskellä Suomisaa kaukalollisen sankareita voittaes-saan jääkiekon maailmanmestaruu-den. Ensimmäisten pc-tietokoneidentultua ihmisten arkeen 1980-luvullatällä vuosikymmenellä teknologia yleis-tyy liikuntajärjestöjen tulostiedotta-misessa ja www-sivustot yleistyvät.

1990-luvulla tapahtuu urheilu-markkinoinnin lopullinen läpimur-to. Urheilusta pyritään tekemään kau-pallisesti kiinnostava ja kannattava ot-tamalla käyttöön markkinoinnin ajat-telumallit ja työkalut. Kansallinenkinhuippu-urheilu viihteellistyy. Urhei-lun ammattilaistuminen ja juridi-soituminen lisääntyvät entisestään.

Vapaakuntakokeilu vahvistaa kun-

nallista itsehallintoa. 1993 seuroiltapoistetaan valtion veikkausvoittova-roista korvamerkitty taloudellinen tu-ki ja kunnat päättävät itse myös sat-sauksestaan liikuntaan. Kuntien lii-kuntapaikat vähentävät seurojen kus-tannuksia, mutta eivät poista varain-hankinnan tarvetta. Seurojen toimintarahoitetaan suureksi osaksi harrasta-jien kukkarosta.

Urheilun ja liikunnan järjestöra-kenne uudistetaan 1990-luvun alus-sa. Suomen urheiluliike kypsyy ra-kenneuudistukseen lopullisesti vastasitten, kun aika on ajanut suurten kes-kusjärjestöjen ohi ja suuret talous-ongelmat taantuman vuoksi kaatuvatpäälle. Suomen Liikunta ja Urheilu(SLU r.y) perustetaan 1993. Raken-nemuutoksessa SVUL, TUL, Pallo-liitto ja CIF lakkaavat keskusjärjes-töinä olemasta. TUL:n seurat liitty-vät lajiliittoihin ja seuraa tuhansia eritasoisia liittymiä. Toimialakäsite saajalansijaa. Uudessa organisaatiossapiirijärjestöjen määrä vähenee mut-ta kasvaa viiteentoista vuosikymmenloppuun mennessä maakuntapoh-jalta. Kattojärjestön jäsenpohja laa-jenee kansalaisjärjestöjen suuntaan.

Urheilussamediamarkkinat

- liikunnassapalvelumarkkinat

Opetusministeriö ryhtyy jakamaanliikuntajärjestöjen määrärahoja liit-tokohtaisesti mitattavien toiminnal-listen tulosten perusteella. Aiemminkeskusjärjestöt olivat jakaneet sisäl-län määrärahat. Kriteereiksi vakiin-tuvat 50 prosenttia nuorisourheiluun,25 aikuisliikuntaan ja 25 huippu-ur-heiluun. Hankemuotoinen tuki li-sääntyy. Yhteiskunta käyttää liikunta-palveluja työllistäjänä ja urheilu osal-listuu maahanmuuttajien kotoutta-mistyöhön. Valmisteilla on myös mui-ta yhteiskunnallisesti painottuneitakriteereitä, kuten tasa-arvo, suvaitse-vaisuus ja kestävä kehitys. Kansainvä-listen säädösten merkitys EU-Suomenliikunnassa ja urheilussa kasvaa.

Liikuntajärjestöt ajautuvat mur-rokseen, jolle leimallista ovat me-diallistuminen, kaupallisuus - ja sentuomat lieveilmiöt, juridisoituminen,medikalisoituminen ja markkinaeh-toistuminen. Eettisen keskustelun tar-ve kasvaa

Nuoret luovat omaa aikuisistariippumatonta liikuntakulttuuria,nelimaalin tilalla on nyt skeittaus.

KUVA: ANTERO AALTONEN

KUVA: URHEILUMUSEO/TERHI SALOMAA

Lajit synnyttävät terveysliikunnan markkinoille uusia harrasteliikunnan tuotteita- samalla naisliikunnan rinnalle tulevat erilaiset kaupalliset lajit ja kuntosalit.


2000-luvun lähtö-merkit liikunnankansalaistoiminnalle

MONIEN KULTTUU-RIEN SUOMI– MONET LIIKUNTA-TARINAT

Liikunta on monipuolisempaakuin kenties koskaan aikai-semmin. Liikunnalla on mo-nia erilaisia merkityksiä.Pitkäjänteiset vastuunkanta-jat ovat vähenemässä.

Tulevaisuus on täynnä yllä-tyksiä, eikä tulevaisuus tulevastaan yhtä raidetta pit-kin. Megatrendejä näyttä-

vät olevan globalisaatio, tietoyhteis-kunnan kehitys sisältö- ja palvelutuo-tantoon, alueellinen keskittyminenkasvukeskuksiin, väestön ikääntymi-nen ja myös bioyhteiskunnan orasta-minen.

Tasa-arvoiset koulutusmahdolli-suudet antavat kansakunnallemmehyvät lähtökohdat. Hyvinvointivaltionytimeen kuuluvan tasa-arvon ylläpi-täminen on kuitenkin yhä vaikeam-paa. Tuloerot kasvavat ja eriarvoisuusuhkaa kärjistyä. Julkinen sektori ve-täytyy osista toiminnoista. Palvelutarvekasvaa. Kansalaisia kannustetaan oma-

toimisuuteen ja yrittäjyyteen ja kan-salaissektoria kutsutaan talkoisiin.

Yhteiskunta on yhä sirpaleisempija kansallisvaltio on menettämässäotettaan. Päätöksentekoa siirtyy Eu-roopan unionille. Markkinat ovatmaailmanlaajuiset, mutta samalla ko-toisa paikallisuus ja alueellisuus vah-vistuvat.

Ihmisten jaksaminen ja terveys onyhä tärkeämpää kansantaloudelle.Joka kolmas työssä käyvä on yli 50-vuotias. Väestö vanhenee niin, ettävuonna 2030 arviolta joka neljäs suo-malainen on yli 65-vuotias. Työvoimavähenee ja elinikä pitenee. Suuretikäluokat on kasvatettu työllä pärjää-miseen. Nuorempien ikäluokkien si-toutuminen työhön on toisenlainen.


Kansalaistoiminnan arvojaovat toisten auttaminen,

toinen toisilleen tekeminen,keskustelut, yhdessäolo,

toisilta oppiminen, reilu pelija ihmisenä kasvu.

Kansalaistoiminta toteutuu monellatavalla: vapaasti kukkivaa lähimmäisyyttä,yhdistysten järjestämää toimintaajäsenilleen tai palvelujen tuottamista.


Maahanmuuttajien määrä ja kult-tuurinen moniarvoisuus lisääntyvät.Elämäntavat yhä yksilöllistyvät. Ih-miset etsivät ja vaihtavat identiteet-tiä. Perinteiset arvot saavat myös kan-natusta ja uusia arvoja vahvistuu.

Perhemallien monimuotoisuus jayksinasuvien määrä kasvaa. Työelä-män kiireissä perheiden rooli yhtei-söllisyyden rakentajana on osin mu-rentunut. Kasvatuksen ja yhteisölli-syyden kysymykset korostuvat. Yhäuseamman nuoren on vaikea kiin-nittyä yhteiskuntaan.

Kansalaistoiminnan arvojen, kutentoisten auttamisen ja yhdessäolon, ky-syntä kasvaa. Kansalaistoiminta pal-velee muitakin tarpeita kuin elämänvälttämättömyyksiä. Kansalaistoimintaon vapaata ja tasavertaista tekemistä,jossa päätökset liittävät ihmisiä yh-teen. Ihminen rakentaa identiteet-tinsä toimiessaan muiden ihmistenkanssa. Ihminen saa tunnustusta jaelämään mielekkyyttä.

Myös verkostotalous vaatii uutta so-siaalista pääomaa, jota rakennetaanyhdessäolon ja luottamuksen ken-tässä. Tämä sosiaalinen pääoma onse uusi sampo, jolla tietoyhteiskuntapystyy toimimaan. Sosiaalinen pää-oma vaikuttaa yritysten menestykseenja kansalaisten hyvinvointiin, myösäänestyskäyttäytymiseen, ja kiinteyt-tää yhteiskuntaa. Suuri osa sosiaali-sesta pääomasta rakentuu kansalais-sektorilla.

Liikunta ja urheilu on maammesuurin kansanliike, johon osallistuuyli miljoona suomalaista lasta, nuor-ta, aikuista ja ikääntyvää ihmistä. Lii-kunnalla on merkittävä rooli ihmis-ten vapaa-ajassa. Puoli miljoonaa suo-malaista toimii vapaa-aikana myös oh-jaajina, valmentajina, huoltajina, ta-pahtumien järjestäjinä, tuomareina,toimitsijoina ja luottamushenkilöinä.

Liikunnalla on erilaisia merkityk-siä eri ihmisille. Siitä haetaan ter-veyttä, mielenrauhaa, itsetuntoa, jän-nitystä, viihdettä, yhteisöllisyyttä, it-seilmaisua tai ihmissuhteita. Joitakinmotivoi kilpailu, toisia yhdessäolo.Toiset liikkuvat yksin, toiset yhdessä.Joitakin motivoi liikunta kasvatuksenja elämänhallinnan välineenä.

Liikunnalle ja urheilulle on kysyn-tää enemmän kuin koskaan aikai-semmin. Markkinoille tulee lisää kan-sainvälisiä kunto- ja terveysyrityksiä jatarjonta maksukykyisille lisääntyy. Syn-

tyy uusia tapoja liikkua ja kuluttaa.Liikuntalomien vietto ja luontomat-kailun suosio näyttävät lisääntyvän.

Enemmistö kansasta ei kuitenkaanliiku terveytensä kannalta riittävästi.Arki ei ole fyysisesti aktiivista, eikä nä-köpiirissä ole kehitystä, joka muut-taisi tämän suunnan. Samalla per-heiden maksukyky vaikuttaa yhäenemmän lasten tasavertaisiin mah-dollisuuksiin harrastaa liikuntaa. Onaika istua yhteisiin pöytiin ratkaise-maan, miten lisätä suomalaisten lii-kuntaa ja miten vähentää lapsiper-

heiden liikunnan kustannuksia. En-tä miten ikääntyneille löytyy välittä-viä yhteisöjä ja mahdollisuuksia Liik-kua Hyvässä Seurassa. Liikunnanmerkitys ennaltaehkäisevässä ter-veystyössä kasvaa.

Valtion tuki urheilutoiminalle onjäänyt jälkeen muista Pohjoismaista,vaikka Veikkauksen tuotto on 1990-lu-vulta alkaen kasvanut 115 miljoonal-la eurolla kymmenessä vuodessa. Ope-tusministeriön veikkausvoittovaroistamaksama toiminta-avustus kattaa ny-kyisin enää noin 18 prosenttia kaik-kien lajiliittojen yhteenlasketuista me-noista. Urheiluseurat eivät saa suoraavaltion taloudellista tukea. Seurathankkivat vuosittain noin 400 - 450miljoonaa euroa vanhempien kukka-roista, omalla varainhankinnalla ja yh-

teistyökumppanisopimuksilla. Kunnattukevat seuroja vuosittain noin 25 mil-joonalla eurolla. Tärkein tukimuotoon liikuntapaikat. Jos tilojen käyttö-kustannukset nousevat, varainhan-kinnan tarve vielä nousee.

Yli sadan vuoden ajan seuratoimintaon ollut vahvaa ja muuntuvaa. Ih-misten aktiivisuudesta on syntynyt yhäuusia yhteisöjä edistämään liikuntaa.Nyt maassamme on noin 7 800 lii-kunta- ja urheiluseuraa. Liikunnankansalaistoiminnan kenttä on moni-puolisempi kuin kenties koskaan ai-kaisemmin.

Vapaaehtoisia seuroissa on hiemanenemmän kuin aikaisemmin. Sa-manaikaisesti seurojen määrä ja te-kemisen tarve on lisääntynyt. Pitkä-

jänteiset vastuunkantajat ovat vä-henemässä. Yhä useampi toimija onliikkeellä turistin identiteetillä. Toi-saalta innostus ja halu olla mukanaon suuri. Lähipiirin projektit kiin-nostavat. Liikunnan kansalaistoi-minnassa isät, äidit, isovanhemmat jakummit ottavat naapurinkin lapsenmukaan.

Urheiluliikkeen keskeinen voima-vara on toiminnan jatkuvuus, tradi-tiot ja pitkä linja. Muutosten tulee ol-la ymmärrettäviä ja kansalaisten tie-toisia tekoja. Yhä useampaan seuraantarvittaisiin palkattua väkeä tukemaanvapaaehtoisten ponnisteluja ja in-nostumista. Kansalaistoimintaan kuu-luu, että jokainen voi osallistua ilmanaiempaa erityisosaamista ja yhteisöon avoin uusille jäsenille. Vapaaeh-

Pitkäjänteiset vastuun-kantajat ovat vähenemässä



toiset tarvitsevat koulutusta. Par-haimmillaan valtakunnalliset ja maa-kunnalliset liikuntajärjestöt ovat pe-rinteisten tehtäviensä lisäksi valta-kunnallisia kehittämiskeskuksia, jot-ka edistävät kansalaistoiminnan ar-voja ja koulutusta seuratoiminnassa.

Järjestäytynyt liikunta elää tilan-teessa, jossa liikuntakulttuuri on mo-ninaistunut. Siinä toimivat lapset japerheet, seurajohto ja valmentajat,huippu-urheilijat ja managerit. Luot-tamushenkilöiden on yhä haasta-vampaa johtaa kansalaistoimintaanperustuvaa ja markkinaehtoistunut-ta urheilua. Järjestöväen haasteenaon myös sukupolven vaihdos vuosina2006 – 2010.

On tärkeää, että kansalaisten haluolla yhdessä ja mukana toteutuvat jär-jestäytyneen liikunnan ja urheilun ra-kenteissa ja että ihminen voi kokeaolevansa mukana jossain merkittä-vässä ja arvokkaassa toiminnassa.

Järjestäytynyt urheilu elää keskellätietoyhteiskuntaa, joka on ytimeltäänverkostoyhteiskunta. Siinä missä EUetsii organisoitumisen muotoaan, lii-kunnan kansanliike etsii uusia toi-mintatapoja uudessa toimintaympä-ristössä. Kiire ja kilpailu on myös ur-heiluyhteisöissä vähentänyt yhteis-työtä ja vuorovaikutusta. Urheilun yh-teinen ääni on jäänyt heikoksi.Järjestöelämän 2000-luvun yhteinensävel on kansalaistoiminta - samallajärjestöt etsivät ja vahvistavat omaaidentiteettiään.

Parin viime vuosikymmenen aika-na rakentuneen yltiöyksilöllisyyden

LIIKUNTA JA URHEILUON MAAMME SUURINKANSANLIIKE

■ liikunnan ja urheilun kansalais-toimintaan osallistuu yli miljoonasuomalaista lasta, nuorta, aikuistaja ikääntyvää ihmistä

■ joka kymmenes suomalainen - yli500 000 - on mukana liikunnanja urheilun vapaaehtoistyössä,ensisijainen vapaaehtoistyön koh-de on nuorisotoiminta

■ lapsista ja nuorista 40 prosenttia(430 000) harrastaa urheiluseu-roissa - lisäksi lähes joka toinen,joka ei harrasta seurassa, haluaisitulla mukaan

■ joka kymmenes aikuinen (lähes400 000) liikkuu urheiluseurois-sa - ja lisäksi kampanjat liikutta-vat satoja tuhansia kansalaisia

■ joka päivä Suomessa kilpaillaanjossain lajissa - valtaosa kansal-lisesta kilpaurheilusta on alle 18-vuotiaiden harrastusluonteista toi-mintaa

■ suurin osa suomalaisista (78 pro-senttia) sanoo pitävänsä suoma-laisten urheilijoiden kansainvä-listä menestystä melko tai eh-dottoman tärkeänä.

Hanna-Maria Seppälä voitti100 metrin vapaauinninBarcelonan MM-kisoissa 2003.Valmentajana toimii oma äiti.

KU

VA

:U

RH

EIL

UM

US

EO

/GIU

LIA

NO

BE

VIL

AC

QU

A

KirjallisuuttaArponen Antti O. (toim.)Suomen urheilu.SVUL 1900 - 1980. 1981.

Hautamäki AnttiSuomi muutosten edellä.Raportti Suomen haasteistaSitra 2001.

Heikkinen Antero ym.Suomi uskoi urheiluun. Suomen urheilun jaliikunnan historia (toim. Teijo Pyykönen),Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu n:o 131,Liikuntatieteellinen Seura/ VAPK-kustannus,Helsinki 1992.

Hentilä SeppoSuomen työläisurheilun historia I-III.Hämennlinna 1982-1987.

Häyrinen Reijo, Laine LeenaSuomi urheilun suurvaltana. LiikuntatieteellisenSeuran julkaisu n:o 115 (toim. Erkki Vasara),Helsinki 1989.

Ilmanen Kalervo, Voutilainen ToukoJumpasta tiedekunnaksi. Suomalainen voimistelun-opettajakoulutus 100 vuotta, 1882-1982.Helsinki 1982.Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja nro 84.

Itkonen HannuLiikuttaako suvaitsevaisuus?Tutkimus liikuntakulttuurin suvaitsevaisuudesta.Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksenjulkaisuja, n:o 118, Joensuu, 1997.

Itkonen Hannu, Heikkala Juha,Ilmanen Kalervo, Koski PasiLiikunnan kansalaistoiminta - muutokset,merkitykset ja reunaehdot.Liikuntatieteellinen Seura, Joensuun yliopistonKarjalan tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopistonliikunnan sosiaalitieteiden laitos ja SuomenLiikunta ja Urheilu. Liikuntatieteellisen Seuranjulkaisu nro 152, 2000.

Juppi JoelSuomen julkinen liikuntapolitiikkarahoituksen näkökulmasta tarkasteltuna.Helsingin yliopiston sosiologian laitos,1985.

Kulha Keijo K.Urheilujärjestöjen kujanjuoksu.Urheilun rakenneuudistus 1989 - 1993.Suomen Urheilumuseosäätiö, 1995.

Laine Leena.Vapaaehtoisten järjestöjen kehitys ruumiin-kultuurin alueella Suomessa v. 1856-1917, I-II,Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu n:o 93A-93B,Helsinki 1984.

Nygren Helge1800-luvulla Suomessa perustetut urheiluseurat.Suomen Urheilumuseosäätiö, 1989.

Raevuori AnteroJuoksijain kuningas Paavo Nurmi.WSOY 1988.

Vasara ErkkiValkoisen Suomen urheilevat soturit. Suojelus-kuntajärjestön urheilu- ja kasvatustoiminta vuosina1918-1939.Helsinki, 1997.

Viita OssiHymyilevä Hannes.Työläisurheilija Hannes Kolehmaisensankaruus porvarillisessa Suomessa.Helsinki, 2003.

Virtapohja KalleSankareiden salaisuudet. Journalistinen draamasuomalaista urheilusankaria synnyttämässä.Jyväskylä, 1998.

Voutilainen EeroIhmisten Suomi. Puheenvuoroja kansalais-toiminnasta.Humak-kehittämisraportti, 2002.

tieltä on syntynyt ja syntymässä kai-puuta siirtyä myös yhdessä tekemi-seen ja yhdessä elämisen polulle. Suo-men Liikunnan ja Urheilun syysko-kouksessa Mikkelissä 2002 yli sata jä-senjärjestöä hyväksyi Liiku HyvässäSeurassa - SLU:n strategian. Järjestö-jä yhdistää kansalaistoiminta. Järjes-tökentän muutoksena tämä tarkoit-taa sitä, että toimintaa lähdetään oh-jaamaan kansalaistoiminnan arvojenpohjalta.

Kansalaistoiminnan arvoja ovat tois-ten auttaminen, yhdessäolo ja kes-kustelut, toinen toisilleen tekeminenja toisilta oppiminen, reilu peli ja ih-misenä kasvu. Kansalaisten vapaa jatasavertainen aktiivisuus on merkit-tävä voimavara yhteiskunnassa. Kan-salaistoiminnan arvojen pohjalta toi-mivasta liikunnan vapaaehtoistyöstävoidaan kehittää jopa kansainvälinenvientituote. Liikunta ja urheilu ra-kentaa elävää ja toimivaa kansalais-yhteiskuntaa.


1850-luku -1856 Ensimmäinen suomalainen urheiluseura,Segelföreningen i Björneborg, perustetaan

1870- Urheilu ja liikuntatapahtumat tulevat osaksikansallista herätystä ja sitä tukevaa kansanjuhlatoi-mintaa

1872 Voimistelu otetaan oppiaineeksi valtion tyttö-kouluihin (poikakouluihin 1842)

1874 Helsingfors Skridsko Klubb perustetaan

1875 Maamme vanhin voimisteluseura HelsingforsTurnförening perustetaan (vuodesta 1882 Helsing-fors Gymnastikklubb)

1876 Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen nais-voimisteluseura, Gymnastikföreningen för fruntim-mer i Helsingfors, perustetaan

1878 Norssin Turnarit perustettiin ensin Alkeis-opiston Turnarit -nimisenä

1880 - Maahamme perustetaan keskeisiä lajiseuro-ja, ns. erikoisseurojen perustamisaalto

1882 Helsingin yliopiston voimistelulaitos uudiste-taan: miesvoimisteluopettajien koulutus alkaa

1887 Helsingin Ponnistus perustetaan (1. työväenvoimisteluseura)

1887 Suomen Matkailuyhdistys perustetaan

1890 – 1910-luku1890- Yleisseuramalli vakiintuu Suomeen ja myösmuut kansalaisjärjestöt ottavat urheilun ohjelmaan(yhdistysten alaosastot)

1894 Kansainvälinen olympiakomitea perustetaan

1894 Helsingin yliopiston voimistelulaitos avataannaisille

1896 Ensimmäiset nykyaikaiset olympiakisat pide-tään Ateenassa

1896 Suomen Naisten Voimisteluliitto, Finska Kvin-nors Gymnastikförbund, perustetaan

1897 IFK-liike (Idrottsföreningen för kamrater) le-viää Ruotsista

1898 Suomen Urheilulehti perustetaan

1898 Suomen Syklistiliitto/Finlands Cyklistförbundperustetaan (turistijärjestö)

1898 -1926 Suomen Lyseoiden urheilijat (SLU) pe-rustetaan Ivar Wilskmanin aloitteesta

1900 Suomalainen Voimistelu- ja Urheiluliitto(S.V.U.L.) perustetaan (suomenkielinen liitto)

1906- SVUL:n piirijärjestöt perustetaan

1906 Suomen Uimaliitto sekä Purjehtijaliitto perus-tetaan (1. varsinaiset lajiliitot)

1906 Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL)perustetaan (S.V.U.L. lakkautetaan) (kaksikielinenliitto)

1906 Ateenan välikisat, suomalaiset ensimmäisenkerran mukana olympiakisoissa (Venäjän lipun al-la), painija Verner Weckman voittaa Suomen en-simmäisen kultamitalin

1907 Suomen olympiakomitea perustetaan - Suomiosaksi olympialiikettä

1907 Suomen Palloliitto perustetaan

1908 Lontoon olympiakisat pidetään

1909 IFK-liitto (Idrottsföreningen för Kamrater)perustetaan ruotsinkielisen urheiluväen yhteistyö-elimeksi

1909 Ensimmäinen voimisteluopisto aloittaa toi-mintansa: Naisten voimisteluopisto Varala

1911 Lasten urheilu liitetään monien seurojen oh-jelmaan, alaosastot ym.

1911 Partioliike perustetaan (lakkautettiin 1912)

1912 Tukholman olympiakisat pidetään, ”HannesK. juoksee Suomen maailmankartalle”? - Suomi ur-heilun suurvallaksi

1912 Suomalaiset naiset ensimmäisen kerran olym-piakisoissa (100 metrin uinti, 2 uimarinaista)

1912 Suomen Voimisteluopettajaliitto perustetaan

1912 Ruotsinkieliset jättävät SVUL:n ja perustetaanFinlands Svenska Gymnastik- och Idrottsförbund(1917 Svenska Finlands Idrottsförbund (SFI)

1914 - 1. maailmansotaMaailmansota katkaisee urheilun kansainväliset yh-teydet

1917 Suomi itsenäistyy

1918 Kansalaissota

1919 SVUL erottaa kansalaissodassa punaisten puo-lelle osallistuneet seurat

1919 Työväen Urheiluliitto (TUL) perustetaan

1919 Yhdistyslaki säädetään maahamme

1919 Maan ensimmäinen kunnallinen urheilulau-takunta perustetaan Helsinkiin

1919 - Urheilutoiminta tulee Suojeluskuntien oh-jelmaan

1919-21 Urheiluliikkeen organisaatiossa vakiintuujakautuminen luokan, kielen ja sukupuolen mu-kaan

1920-luku – 1930-luku1920 Säännöllinen valtion tuki urheilujärjestöillealkaa, valtion urheilulautakunta perustetaan

1920 Antwerpenin olympiakisat, kaunoluistelijatLudovika ja Walter Jakobsson voittavat itsenäisenSuomen ensimmäisen kultamitalin

1920 Suomen Kuurojen Urheiluliitto perustetaan

1921 Naisten kansainvälinen urheiluliitto peruste-taan Pariisissa

1921/24 Maan urheilujärjestöjen ensimmäinennaissihteeri ja naiskiintiö TUL:oon

1920 Antwerpenin olympiakisat pidetään

1922 Ensimmäiset naisten olympiakisat pidetäänPariisissa

1922 Anton Collin voittaa ensimmäisenä ulkomaa-laisena Holmenkollenilla 50 km:ä

1923 Salpausselän kisat järjestetään ensimmäisenkerran

1924 Valtion voimistelu- ja urheilulautakunta perus-tetaan (valtion urheilulautakunta vuodesta 1945)

1924 Akateeminen urheiluliitto (SAUL) perustetaan(Opiskelijoiden Liikuntaliitto 1971)

1924 Pariisin olympiakisoissa Suomen joukkue PaavoNurmi kärjessä voittaa yhteensä 37 mitalia ja sijoittuumaiden välisessä mitalivertailussa kolmanneksi

1924 Chamonix järjestää ensimmäiset talviolympia-kisat, kisojen paras urheilija on pikaluistelija ClasThunberg, joka voittaa kolme kultaa, yhden ho-pean ja yhden pronssin

1925 Ensimmäiset Työväen olympialaiset pidetäänFrankfurt am Mainissa

1926 Yleisradio aloittaa toimintansa, urheilu on jo1920-luvulla mukana lähetyksissä

1927 Stadion-säätiö perustetaan

1927 SVUL:n ensimmäinen urheiluopisto aloittaatoimintansa (Suomen Urheiluopisto Vierumäellä)

1928 Amsterdamin olympiakisat pidetään, naistenyleisurheilu ensimmäistä kertaa ohjelmassa, suo-malaiset naiset eivät osallistuneet

1929 - 1932 TUL:n hajaantuminen ja vasemmis-toseurojen lakkauttaminen oikeusistuimissa

1929 Ammattilaisuuskysymys urheilussa nousee va-kavasti esille kansainvälisellä tasolla

1931 Urheilukenttien rakentamisen avustaminenvaltion budjetista käynnistyy pulavuosina, kunnat jasuojeluskunnat ovat rakentamisessa avainasemassa

1932 Helsingin Naisurheilijat-seura perustetaan

1932 Los Angelesin olympiakisat - olympiakisojenaattona Paavo Nurmi julistetaan ammattilaiseksi ei-kä voi osallistua kisoihin

1933 Liikuntatieteellinen seura perustetaan

1936 Berliinin olympiakisat pidetään, kisoja edeltä-vät boikottiliikkeet monissa maissa ”natsiolym-pialaisia” vastaan”

1936 Berliinin olympiakisat radioidaan

1936 Suomalaiset naiset ensimmäisen kerran yleis-urheilijoina Olympiakisoissa Berliinissä

1936- Neuvottelut urheilujärjestöjen yhteistyöstäkäynnistyvät Suomessa, yhteistyö alkaa liittyen 1940olympiakisoihin, vuoteen 1940 saakka TUL oli eri-koisliittojen ja SVUL:n kilpailutoiminnan ulkopuo-lella

1938 Helsinki saa järjestettäväkseen vuoden 1940kesäolympiakisat, Toivo Jäntin ja Yrjö Lindégreninsuunnittelema Olympiastadion valmistuu

1938 Suomen Latu perustetaan

1939 - 1945 Talvisota; 2. maailmansota

1940-luku - 1950-luku1940 SVUL, TUL, SFI ja SPL perustavat VeikkausOy:n (Oy Tippaustoimisto Ab)

1940 Helsingin XII olympiadin kisat peruutetaanTUL mukaan kilpailutoimintaan (erikoisliittojenkanssa tehdyin sopimuksin)

1944 Suomen jatkosota päättyy

1945 Finlands Svenska Centralidrottsforbund(CIF) perustetaan ruotsinkieliseksi urheilun katto-järjestöksi

1947 Helsinki valitaan vuoden 1952 olympiakisojenisäntäkaupungiksi

1946 - 1947 Nuorison esiinmarssi näyttämöinäTUL:n 3. liittojuhlat 1946 ja SVUL:n 1. suurkisat1947 Helsingissä

1948 SVUL:n naisten keskustoimikunta perustetaan

1948 Lontoon olympiakisat, Tapio Rautavaara voit-taa keihäänheiton olympiakultaa ja Kaisa Parviai-nen hopeaa, suomalaiset voimistelijat saavuttavatkuusi kultamitalia

1948 Maanpuolustustunti muutetaan normaaliksiliikuntatunniksi, keskikoulussa on 4 ja lukiossa3 tuntia liikuntaa

1950 Läänien urheilulautakunnat perustetaan kaik-kiin lääneihin

1950 Urheiluopistot ja liikuntatiede valtion avus-tuksen piiriin

1952 Lydia Wideman, Mirja Hietamies ja Siiri Ranta-nen ottavat Oslossa Suomelle kolmoisvoiton olympia-historian ensimmäisessä naisten hiihtokisassa (10 km).

1952 XV olympiadin kisat järjestetään19.7.–3.8.1952 Helsingissä, 4920 urheilijaa69 maasta kamppailee mitaleista 149 kilpailulajissa

Liikunnan kansalaistoimintaa lähes 150 vuotta – eräitä virstanpylväitä


1953 Urheilun lisäksi taiteesta, tieteestä ja nuoriso-kasvatustyöstä tuli veikkausvoittovarojen edunsaajia

1954 Urheilujärjestöjen yhdistämispyrkimykset jat-kuvat (valtakunnan liitto kysymys), TUL:n ja Suo-men Palloliiton sopimuksella TUL:n jalkapallo-seurat Suomen Palloliiton jäseniksi

1958 Työväen Urheilujärjestöjen Keskusliitto(TUK) perustetaan

1958 Suomen Judoliitto perustetaan

1960 – 1970-luku1960 Yhteiskuntasuunnittelun aika alkaa myös lii-kuntakulttuurissa, poliittiset puolueet alkavat teh-dä liikuntapoliittisia tavoiteohjelmia

1960 Presidentti Kekkonen vetoaa Suomen Olym-piakomiteaan ”parhaiden suomalaisten urheilijoi-den valitsemiseksi liittorajoihin katsomatta edusta-maan isänmaataan Rooman kisoihin”.Toivomus ei toteudu, TUL jätetään 1960-luvullapois kansainvälisistä kilpailuista.

1960 Rooman olympiakisat televisioidaan suorana,järjestäjille maksettiin ensimmäistä kertaa televi-siointimaksut

1960 - Suunnittelun ja lisääntyneen tiedon vaiku-tukset ilmenevät myös seurakäytännöissä

1960- Suomen ohjaaja- ja valmentajakoulutusta ale-taan kehittää järjestelmällisesti, SVUL:ssa koulutet-tiin C-, B-, A-tason ja TUL:ssa I-. II- ja III -tason val-mentajia ja ohjaajia

1960 Ensimmäiset vammaisurheilun kansainvälisetkesäkisat Roomassa (nykynimeltään Paralympiaki-sat)

1961 Suomen Kuntourheiluliitto perustetaanEletään kuntoliikuntajärjestöjen perustamisbuu-mia: TUL:n kuntojärjestö perustetaan 1960,SVUL:n kuntojärjestö Kuntourheiluliitto 1961 jaCIF:n kuntojärjestö konditionsfämjandet 1962

1963 Liikuntatieteellinen tiedekunta perustetaanJyväskylään

1963 Puolustusvoimien Urheilujoukot perustetaan

1963 UNESCO:n maailman terveyspäivä pidetäänTerveys ja liikunta -teemalla

1964 Kuntoliikuntajärjestöt alkavat saada valtiontukea

1964 Suomen Invalidien Urheiluliitto perustetaan

1965 Vapaa-aika lisääntyy (siirtyminen 40-tuntiseenja 5-päiväiseen työviikkoon)

1965 Suomen ensimmäinen jäähalli valmistuuTampereelle, jossa järjestetään jääkiekon MM-kisat

1966 Opetusministeriöön perustetaan urheilu- januorisotoimisto

1967 Valtion urheiluneuvosto ja valtion liikunta-tieteellinen toimikunta asetetaan

1967 Bingotoiminta käynnistyy Pohjanmaalla (seu-rojen omarahoitus)

1967 Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) pe-rustaa lääketieteellisen komitean, josta tulee ylinkansainvälinen dopingvalvoja ennen WADA:n pe-rustamista

1967 Liikunta-käsite lanseerataan ja sen osa-alueik-si määritellään kuntoliikunta, liikuntakasvatus, kil-paurheilu ja huippu-urheilu.

1970 - Lotto mullistaa Veikkauksen toiminnan,Veikkauksen tuotto kasvaa

1970 - Ensimmäiset massahölkät ja tuulipukukansa

1970- Useita urheilujärjestöjen yhdistämishankkei-ta (Niemen ja Seppäsen komiteat)

1970- Suomen ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessakoulutettavia on vuosittain jo tuhansia, lajivalmen-tajakoulutus käynnistyy

1971 Juha Väätäinen voittaa Helsingin Euroopanmestaruuskisoissa 5000 ja 10000 metrin juoksut

1971 UKK:n Sportti-puhe Jyväskylän yliopiston lii-kuntatieteellisen tiedekunnan laitosrakennuksenvihkiäisjuhlassa ”sohautti” urheilun järjestöväkeä:”Näen urheilun päämerkityksen kuitenkin siinä,miten hyvin urheilu kykenee palvelemaan ihmis-tä”...”Urheilu on liian tärkeä ja mahdollisuuksil-taan liian merkityksellinen jäädäkseen vain urhei-lun itseriittoisuuteen uskovien urheilujohtajienasiaksi.”

1971 ICSSPE:n Sport and Leisure -seminaari Hel-singissä

1971 Kansallinen olympiakomitea OK aloittaa do-pingtestauksen Suomessa, (Kansallinen Doping-toimikunta perustetaan urheilujärjestöjen yhteis-työllä vuonna 1982 ja testaamiset sen johdolla aloi-tetaan 1984)

1971 Maan ensimmäinen automaattibingohalliKiekko 67:lle Turussa

1972 Eero Mäntyranta jää kiinni dopingista ennenSapporon kisoja

1972 Suomen kestävyysjuoksu palaa Münchenissäkultakantaan: Lasse Virén voittaa 5000 ja 10 000metriä, Pekka Vasala 1500 metriäMünchenin 1972 olympiakisat myös politiikannäyttämönä (”Mûnchenin verilöyly”, lähi-idän on-gelmat)

1972 Opetusministeriöön perustetaan urheilu- januorisotoimisto-osastot sekä erilliset urheilu- januorisotoimistot

1973 Urheilun lisenssijärjestelmä otetaan käyttöönPesäpalloliitossa

1974 Nykyisen liikuntalain valmistelu alkaa (yrityk-siä ennen sitä, Nuorisolautakuntalaki 1972)

1974 Kuntotoimisto perustetaan (kuntoliikuntajär-jestöt ja opetusministeriö)

1975 Veikkauksen osakkeet myydään/lunastetaanvaltiolle

1976 Suomen Liikuntahistoria -projekti lähtee liik-keelle Liikuntatieteellisen seuran toimesta

1976 Lasse Virén olympiavoittonsa sekä 5000 met-rin että 10 000 metrin juoksuissa, ensimmäiset laa-jamittaiset boikottikisat, Montreal

1976 Liikuntatieteellinen Seura käynnistää ensim-mäisen erityisliikunnan kuntakokeilun

1977 Ensimmäinen dopingkäry yleisurheilussa(kolme urheilijaa)

1979 TUL ja TUK yhdistetään

1979 Puolustusvoimien Urheilujoukot siirtyivät Ur-heilukouluun Lahteen

1980-luku1980 Ensimmäinen liikuntalaki astuu voimaan

1980 - Uusien harrastusjärjestöjen perustaminenkiihtyy – Liikuntaseuroja perustetaan eniten Liikuntajärjestöjen valtionapujen yhteenlaskettumäärä kasvaa, samoin palkattu henkilöstö

1980 Julkinen sektori luo edellytyksiä liikuntakult-tuurille, kansalaisjärjestöt toteuttavat itse liikunta-toimintaa.Kansalaisjärjestöjen ja kuntien liikuntatoiminnansääntely tiivistyyValtion apu seurojen ja kuntien toimintaan.

1980- Moskovan olympialaisista lähtien olympia-renkaista tulee tuote, Kansainvälisen Olympiako-mitean liikevaihto moninkertaistuu vuosikymme-nen aikana

1980- Vaihtoehtoisia liikuntamalleja kehitetään

1980- Lasten Urheilukoulu liikkeelle SVUL:ssa, seon rakennettu lasten lähtökohdista ja saa jalansijaasadoissa yleisseuroissa

1982 Kansallinen valmentajatutkinto alkuun Val-mentajainstituutissa Vierumäellä, heti perään käyn-nistyvät lajitutkinnot

1981 Ensimmäinen IBM PC myyntiin

1981 Opetusministeriössä valmistuu Erityisryhmienliikuntatoimikunnan mietintö

1982 Sport and international understanding-kong-ressi järjestetään Helsingissä, liikuntakin nähdäänosana kansojen välistä kanssakäymistä ja yhteisym-märrystä

1982 Keijo Rosberg voittaa F 1 maailmanmestaruu-den

1982 Kasvattajaseuramaksu otetaan käyttöön Kori-pallossa ja Pesäpallossa

1983 Yleisurheilun 1. MM-kisat Helsingissä, muka-na 153 maata

1984 Lajiliittojen valmentaminen lajiensa harraste-järjestöiksi alkoi SVUL:n mahdilla ja kuntourheilu-liiton operatiivisella tuella

1984 Martti Vainion doping-käry, Los Angeles

1984 Ensimmäinen Naisten Kymppi juostaan

1984 Marja-Liisa Hämäläinen voittaa kaikki kolmehenkilökohtaista hiihtomatkaa Sarajevon olympia-kisoissa, Matti Nykänen voittaa suurmäen ja onnormaalimäessä toinen

1985 Uusi palloilulaji, salibandy syntyy ja järjestäy-tyy valtakunnalliseksi lajiliitoksi, juuret ovat pitkältiakateemisessa opiskelijajoukoissa

1985-87 Naisten sarjatulokset pääsevät YLE:n Ur-heiluruutuun, naisten pesäpallon SM-sarjataulukotensimmäisenä mukaan, pääsyä edelsi valitus tasa-arvovaltuutetulle

1985 Paikallisradiotoiminta alkaa, jääkiekon SM-lii-gan otteluista tulee paikallisradioille suosittua oh-jelmaa, ja radiolähetysten myötä jääkiekko nostaaprofiiliaan Suomessa

1986 Liikunnan kehitysyhteistyö alkaa (mm. Tansa-nia-projekti)

1987 SVUL:iin perustetaan naisverkosto

1987 Nuoret Johtajat käynnistyy Pesäpalloliitossa

1987 SVULiin perustetaan Nuori Suomi -ohjelmakorostamaan lasten ja nuorten urheilun kasvatuk-sellisuutta ja monipuolisuutta

1987 Suomen Olympiakomitea perustaa Olympia-Akatemian (KOK on määritellyt kansallisten olym-pia-akatemioiden tehtäväksi edistää ja levittääolympialiikkeen eettisiä ja kasvatuksellisia arvoja)

1988 Maahanmuuttajien urheiluseura Club ColoColo ry perustetaan

1988 Opetusministeriöön perustetaan erityisryh-mien liikunnan neuvottelukunta

1988 Mäkihyppääjä Matti Nykänen saavuttaa kolmekultamitalia Calgaryn olympiakisoissa

1989 Jukka Uunila pitää linjapuheen yhteisen kat-to-organisaation perustamisesta SVUL:n syysko-kouksessa

1990-luku1990- Liikuntalakia uudistetaan

1990 Veikkauksen tuotto kaksinkertaistuu, peliper-he kolminkertaistuu

1990- Pankkikriisi ja lama, SVUL:n talous romahtaa

Liikunnan kansalaistoimintaa lähes 150 vuotta – eräitä virstanpylväitä


1990 Euroopan Neuvoston Dopingin VastainenYleissopimus syntyy - ensimmäinen valtioiden väli-nen sopimus tältä alueelta velvoittaa valtiot järjestä-mään ja resursoimaan antidopingtyötä omassamaassaan

1990- Koululiikunnan asema heikkenee, terveyskas-vatus lähes poistetaan opetuksesta peruskoulussa,liikuntatunteja vähennetään ammatillisista oppilai-toksista ja lukioista

1990 Teknologia kytkeytyy urheilun tulospalveluun– tulokset online – ajassa YLE:n teksti tv:lle; www-si-vustot yleistyvät

1990 Liikuntalääketieteen ja testaustoiminnan edis-tämisyhdistys Liite ry perustetaan ja sen yhteyteenliitetään uusi Suomen Antidoping –toimikunta ADT

1991 Valtion budjetissa liikuntamäärärahoja 469 mil-joonaa markkaa, 36.1 % Veikkausvoittovaroista

1991 - 1993 Liikunnan strategia ”Likustra-prosessi”alkaa: ideoina mm. asiakkuus, palvelut, rakentei-den purkaminen, tulosohjaus ja toimialat

1991 Valtion liikuntaneuvosto perustetaan; siihennivotaan liikuntatieteen ja erityisryhmien liikun-nan jaostot

1991 Liikunta Suomi - nelivuotinen hanke paikal-listason liikunnan kehittämiseksi alkaa opetusmi-nisteriön käynnistämänä

1991 Suomen Palloliittoon Vihreä kortti edistä-mään reilua peliä nuorisourheilussa

1990 - Ohjaaja- ja valmentajakoulutus muuttuukohti eurooppalaista viisiportaista mallia: kolmeensimmäistä tasoa palvelevat vapaaehtoisia oppijoi-ta ja portaikon neljäs ja viides taso ammattivalmen-tajia

1992 Suomen urheiluhistoriallinen seura peruste-taan

1993 Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) peruste-taan - jäseniksi kaikki liikuntajärjestöt, yli 100

1993 SVUL, TUL, Palloliitto ja CIF lakkaavat kes-kusjärjestöinä olemastaTUL:n seurat liittyvät lajiliittoihin: tuhansia eri ta-soisia liittymisiäValtakunnallisten piirijärjestöjen määrä väheneemutta kasvaa viiteentoista vuosikymmen loppuunmennessäKattojärjestön jäsenpohja laajenee kansalaisjärjes-töjen suuntaan (tukijäsenet)Toimialat -käsite käyttöön

1993 Valtionosuusuudistus, vapaakuntakokeilu –Kuntien valtionosuudet eivät enää korvamerkittyjäPaikallisen seuratoiminnan suora tuki valtiolta lakkaa Kuntien erilaistuminen alkaa

1993 Suomen erityisryhmien liikunta ry:n toimintaalkaa

1993 Ensimmäinen www-selain Mosaic julkaistaanja www-sivustot alkavat levitä ensin yliopistoissa

1993 Nuori Suomi ry perustetaan

1993 - 1998 Veikkauksen peleistä Pitkäveto alkaavuonna 1993, tulosveto 1994 ja Moniveto, Tulosve-dosta kehitetty vedonlyöntipeli, 1998

1994 Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat perus-tetaan

1994 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteetvalmistuvat ja reagoivat yhteiskunnan muutoksiin

1994 Suomen Paralympiayhdistys perustetaan

1994-2002 Terveystieto tulee peruskouluun uudeksioppiaineeksi ja lukioihin yhden pakollisen kurssinlisäksi kaksi valinnaista kurssia terveystietoa sekäterveystiedosta itsenäinen yo-kirjoituksissa kirjoitet-tava aine

1994 Brightonissa järjestetään ensimmäinen kan-sainvälinen naisliikuntakonferenssi - jossa hyväksyt-ty naisliikuntajulistus vauhdittaa ja ohjaa myös suo-malaista liikunnan tasa-arvotyötä

1994 Opetusministeriö ryhtyy itse jakamaan liikun-tajärjestöjen toiminta-avustukset - ennen ne jakoi-vat urheilun keskusjärjestöt

1995 Taloudellisen taantuman pohjakosketus val-tion liikuntabudjetissa, jossa liikuntamäärärahoja395 miljoonaa markkaa

1995 Suomi liittyy EU:n jäseneksi

1995 Suomi voittaa jääkiekon maailmanmestaruu-den

1995 Bosmanin tapaus EY:n tuomioistuimessa

1995 Tulosohjaus otetaan käyttöön liikuntajärjestö-jen valtionapujen määrittelyssä, järjestöjen valtion-avun tulosohjauksen kriteerit muuttuvat: 50 %nuorisotoimintaan, 25 % aikuisliikuntaan, 25 %huippu-urheiluun

1995 Ensimmäinen tasa-arvoselvitys urheilussa,Piikkarit-työryhmä, ministeri Tytti Isohookana-Asunmaan tuella

1995 Opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministe-riö käynnistävät Kunnossa kaiken ikää –ohjelmanedistämään keski-ikäisten liikuntaa

1996 Liikuntajärjestöt saavat työllisyysmäärärahojaprojekteihin, joilla ehkäistään syrjäytymistä ja edis-tetään suvaitsevaisuutta

1996 Yhteinen Maali -Suomen Liikunnan ja Urhei-lun strategia valmistuu: elinvoimainen paikallisyk-sikkö, vapaaehtoisten innostuminen, rakenteenatoimialat, kahdeksan SLU-aluetta

1996 Liikuntajärjestöjen yhteinen Operaatio Liiku-tus -kampanja paikallisen liikunnan puolesta toteu-tetaan

1996 Erityisryhmien liikunta 2000-mietintö valmis-tuu

1997 SLU alkaa julkaista Liikunnan ja UrheilunMaailma -verkkolehteä

1997 SLU käynnistää omat tavara-arpajaiset seuro-jen varainhankinnan edistämiseksi

1997 Veikkauksen OnNet verkkopelaaminen alkaa

1997 Suomen ensimmäinen homo- ja lesbourheilu-yhdistys HOT ry perustetaan Helsinkiin

1998 YLE-SLU yhteistyösopimus solmitaan

1998 Sopupelit pesäpallossa

1998 SLU:n hallituksen eettiset suositukset jäsen-järjestöille: suositukset urheilijoiden esimerkkikäyt-täytymisestä, katsomoväkivallan ennaltaehkäisyistäja yhteiskunnan keskeisten säädösten noudattami-sesta, seuranta

1998 Nuoren Suomen lasten liikuntaohjelma käyn-nistyy: Suomi - Liikkuvan lapsen maa

1998 Salibandyliitto kieltää lajiliittona nuuskan, tu-pakkatuotteiden ja alkoholin käytön ottelutapahtu-missaan

1999 SLU:n urheilijoiden työsuhdetyöryhmän mie-tintö (Halila), urheilijoiden siirtyminen urheilu-seuran jäsenyydestä työsuhteeseen, työryhmän eh-dotus: laki urheilun kurinpidon perusteista

1999 Urheilijoiden tulojen rahastointijärjestelmäperustetaan

1999 WADA syntyy ja ottaa maailmanlaajuisen do-pinginvastaisen työn edistämisen ja koordinoinninhallintaansa KOK:n ja valtioiden rahoituksella

1999 Liikuntajärjestöjen yhteinen Oikea Valinta -Operaatio Liikutus -kampanja eduskuntavaaleissa -liikuntajärjestöiltä yhteiset tavoitteet kansanedusta-jille

1999 Ensimmäinen maahanmuuttajien oma liikun-tajärjestö Suomen monikulttuurinen liikuntaliitto,FIMU ry perustetaan.

2000-luku2000 Internet-pelaaminen tulee vedonlyöntiin,Veikkauksen monopoli haastetaan,Veikkauksen tuotto tasaantuu

2000 SLU perustaa Lajipalvelutoimiston pienlajilii-toille

2000 Läheltä Liikkeelle - Operaatio Liikutus, lii-kuntajärjestöjen yhteinen operaatio kunnallisvaa-leissa liikunnan olosuhteiden kehittämiseksi

2000 Opetusministeriön selvitysmiehen (Risto Nie-minen) ehdotus kansalaistoiminnan ja liiketoimin-nan julkisen tukemisen eriyttämisessä noudatetta-vista periaatteista erityisesti liikuntajärjestöjen osal-ta

2000 Ministeri Linden antaa liikunnan ja urheilunkansalaistoiminnan kehittämiselle poliittisen tuenpesäpalloseminaarissa Oulunsalossa

2001 Lahden MM-hiihtokisoissa suomalaisten do-ping-käryt

2001 Ensimmäiset erityisryhmien judon SM-kilpai-lut järjestetään Tampereella

2001 Dopingselvitysryhmän raportti (Lauri Taras-ti): ehdotus valtion tuen eriyttämisestä, olympiako-mitean roolin laajentamisesta

2001 Urheiluoikeuden professuuri julkistetaan ur-heilujuridiikan päivillä SLU:ssa

2001 Suomen Antidopingtoimikunnan voimak-kaan kasvun myötä perustettiin itsenäinen SuomenAntidopingtoimikunta ADT ry

2001 Sotainvalidien urheiluliitto lakkauttaa toimin-tansa

2001 Nuorten koululaisten liikuntakampanja Lii-kuntaseikkailu maapallon ympäri käynnistyy ja ta-voittaa heti 120 000 ala-asteen oppilasta

2001 Sosiaali- ja terveysministeriöön perustetaanTerveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikun-ta

2000- Digitaaliset lähetylset alkavat suomessa.Urheilukanava aloittaa toimintansa 2001

2001 Kansalaisaloite, järjestöjen toimintatapojen uu-distaminen – avain sosiaalisen pääoman nousuun,syntyi liikuntaväen ja Humakin piirissä

2001 - 2002 Urheilujohtajien huippukohtaamisetseminaarisarja toteutetaan opetusministeriön,SLU:n ja Pesäpalloliiton järjestämänä - seminaari-sarja luotaa toimintaympäristöä ja nostaa esille so-siaalista pääomaa

2001 Liikunnan kansalaistoiminta - yhdessä hyväelämä -SLU:n viestintästrategia valmistuu

2002 Veikkauksen liikevaihto on 1.089,6 miljoo-naan euroa, josta opetusministeriölle luovutetaanvoittona 355,6 miljoonaa euroa

2002 SLU:n uusi Liiku Hyvässä Seurassa -strategiahyväksytään Mikkelin syyskokouksessa, keskeistä onliikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan elinvoi-man edistäminen

2002 Laki raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedon-lyöntipelien tuoton käyttämisestä säädetään

2002 Huippu-urheilu 2000 -luvulla - strategia suo-malaisen huippu-urheilun kehittämiseksi 2002 -2006 valmistuu

2002 Suomen Judoliitto aloittaa antidoping-ohjel-mansa toteutuksen julkisen raportoinnin omilla in-ternet-kotisivuillaan

2002 Samppa Lajunen voittaa kolme kultamitaliaSalt Lake Cityn olympiakisoissa yhdistetyn hiihdos-sa

2003 Yhteisön tekijät - Liikunnan, nuorisotyön jataiteen yhteinen operaatio vapaaehtoistyön ja kan-salaistoiminnan puolesta eduskuntavaaleissa

S u o m e n L i i k u n t a j a U r h e i l u – L i i k u H y v ä s s ä S e u r a s s a

Käyntiosoite: Radiokatu 20, 7. krs, 00240 Helsinki.

Postiosoite: 00093 SLU

Puh. (09) 348 121

Fax: (09) 3481 2602 (toimisto)

Internet: http://www.slu.fi

Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Finlands Idrott rf

News & Politics

Liikunnan Ja Urheilun Tarina