MIKKELIN KAUPUNGIN ELINKEINOSTRATEGIA 2010–2015

LUONNOS, versio 5.3 (26.3.2010) AK, SK

2

SISÄLTÖ

1. MISTÄ MIKKELIN KAUPUNGIN ELINKEINOSTRATEGIASSA ON KYSE? …………………………………………………………………………… 31.1. Mikkelin kaupunkistrategia viitoittaa elinkeinopolitiikkaa – tähtäimessä Modernin palvelunkasvukeskus Saimaan rannalla …………………………………………………………………………………………………………………… 41.2. Kaupungin elinkeinopolitiikan toteuttajat ………………………………………………………………………………………….. 4

2. MIKKELIN ELINKEINOYMPÄRISTÖ MUUTOKSISSA ………………………………………………………………………………………………… 6

3. MIKKELIN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKAN PERUSTA ……………………………………………………………………………………………… 8

4. MIKKELIN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKAN UUDISTUMISNÄKÖKULMAT, STRATEGISET TAVOITTEET JATOIMENPITEET .,……………………………………………………………………………………………………………………………………………………………… 11

4.1 Tehokkaasti johdettu, periaatteiltaan ja tavoitteeltaan selkeä omistajaohjaus ja –politiikka ……………….. 114.2. Suomen asiakaslähtöisimmät ja notkeimmat yrityskehitys ja –tukipalvelut ………………………………………… 134.3. Yhteistyö- ja osaamisrakenteet mallit ovat kansallista ja kansainvälistä huipputasoa …………………………. 144.4. Kestävän ja laadukkaan asumisen, elämisen ja yrittämisen kasvukeskus …………………………………………….. 15

LIITTEET

3

1. Mistä Mikkelin kaupungin elinkeinostrategiassa on kyse?

Elinkeinopolitiikkaa tarvitaan, nykyisin ehkä enemmän kuin koskaan. Vaikka julkinen sektori ei voi – eikä saa – suunnitella yritysten elämää, voi semerkittävästi vaikuttaa niihin olosuhteisiin, joissa yrityksillä on mahdollisuudet menestyä. Siksi kuntienkin on tärkeää linjata, miten ne haluavat näihinolosuhteisiin ja niiden kehittymiseen vaikuttaa.

Mikkelin kaupungin elinkeinostrategia ohjaa kaupungin elinkeinopoliittisten valintojen ja päätösten tekemistä. Elinkeinostrategia on johtamisen väline. Senojaa kaupunkistrategiaan, jonka Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2009.

Mistä elinkeinostrategiassa sitten on kyse? Siinä….syvennetään ja tarkennetaan soveltuvin osin kaupunkistrategian tavoitteenasettelua erityisesti näkökulman ”elinvoima ja vetovoimaisuus” osalta.ohjataan haluttuun suuntaan kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja elinkeinoympäristön kehittämistä sekä tunnistetaan ne keinot, joilla tavoitteisiin onmahdollista päästä.huomioidaan Etelä-Savon maakuntastrategia, maakunnan innovaatiostrategia sekä maakunnan osaamisen ja osaamisrakenteiden kehittämistäkoskevat linjaukset.

Elinkeinostrategia viestii halutusta tulevaisuudesta ja tunnistaa keinot sen saavuttamiseksi. Elinkeinostrategia on päättäjien tärkeä työvälineelinkeinopoliittisia valintoja tehtäessä. Siinä tunnistetaan Mikkelin elinkeinoympäristön kehittämisen haasteet sekä ne mahdollisuudet, joihin kaupungintulee omalla elinkeinopolitiikallaan tarttua. Elinkeinopolitiikan linjauksilla ohjataan myös kaupungin edunvalvontaa elinkeinoelämään liittyvissäkysymyksissä. Elinkeinostrategian toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja raportoidaan tavoitteiden toteutumisesta luottamushenkilöille. Tarvittaessaelinkeinostrategiaan tehdään tarkistuksia ja muutoksia.

Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan perustehtävänä on auttaa yrityksiä menestymään (ks. tarkemmin missiosta kohta 3). Yhteistyössä yrittäjien jayritysten, koulutus- ja innovaatiopalveluja sekä yrityskehityspalveluja tuottavien organisaatioiden sekä rahoituslaitosten kanssa kaupunki haluaa luodaerinomaiset olosuhteet yritysten kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Elinkeinopolitiikallaan kaupunki mahdollistaa työllisyyden, laadukkaatpalvelut ja kaupungin elinvoimaisuuden.

Mikkelin kaupungin elinkeinostrategiaa on työstetty syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana laajassa yhteistyössä keskeisimpien elinkeino- ja osaamispolitiikkaanvaikuttavien tahojen kanssa. Elinkeinostrategian valmisteluun on kutsuttu eri sidosryhmiä, luottamushenkilöitä ja kaupungin omia työntekijöitä. Syksyllä2009 pidettiin yksi kaikille kuntalaisille, yrityksille ja sidosryhmien edustajille avoin työseminaari. Sen jälkeen toteutettiin kutsuperiaatteella kolme työpajaa.Kutsuttavissa painotettiin yrityskentän edustusta. Työseminaarin ja –pajojen lisäksi kaupunginhallituksen nimeämät elinkeinostrategian sihteeristö jaohjausryhmä ovat kokoontuneet säännöllisesti prosessin aikana (ks. liite 1). Työtä ja sen edistymistä on esitelty Mikkelin kaupunginhallitukselle ja lisäksikaikki kuntalaiset ovat voineet seurata ja kommentoida työn edistymistä Minun Mikkelini –verkkosivuston kautta.

4

1.1. Kaupungin elinkeinopolitiikan toteuttajat

Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikka linjaa elinkeinotoiminnan kehittämisen ja toimeenpanon suuntaviivat. Kaupungin vastuulla on erityisesti huolehtiayleisestä elinkeinopolitiikasta eli maankäytöstä, toimitiloista ja tonteista. Kaupunki ohjaa omalla toiminnallaan myös kohdennettua ja kokeilevaaelinkeinopolitiikkaa, muun muassa suuntaamalla tukea kärkialueille sekä uusien kilpailukykytekijöiden tunnistamiseen ja löytämiseen tähtäävälletoiminnalle. Usein kyse on kaupungin epäsuorasta vaikutuksesta, jossa kaupunki suuntaa rahoitusta ja muuta tukea erilaisille kehittämis- jatutkimusorganisaatioille. Kaupungin elinkeinostrategia, maakunnan strategia, yliopistokeskuksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun strategia ovat kaikkitiiviissä kytköksessä toisiinsa. On tärkeää että alueella toteutettavat kehittämishankkeet tukevat osaltaan kaupungin strategisia linjauksia ja luovat alueellevaltakunnallista näkyvyyttä ja uskottavuutta.

Kaupunki ei siten ole monessakaan elinkeinopoliittisessa asiassa itse käytännön toimija. Kaupungilla on kuitenkin mahdollisuus ohjata ja suunnataelinkeinoympäristön kehittämistoimintaa erityisesti konserni- ja omistajaohjauksensa avulla. Käytännössä Mikkelin kaupungin elinkeinoelämän kehittämisenoperatiivisista tehtävistä Mikkelin kaupunkikonsernissa vastaavat siihen kuuluvat kehittämisorganisaatiot. Näistä keskeisiä ovat Miset Oy ja sen tytäryhtiöMiktech Oy. Lisäksi tärkeitä elinkeinoympäristön kehittymiseen vaikuttavia tahoja ovat yliopistokeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Esedu,yrittäjäjärjestöt ja Kauppakamari, maakuntaliitto ja Ely. Viimeksi mainittujen osalta kaupungin ohjaus on lähinnä epäsuoraa, ja elinkeinopoliittista toimintaaohjaa kumppanuus.

Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy on Mikkelin seudun seitsemän kunnan (Mikkelin kaupunki, Puumala, Ristiina, Pertunmaa, Kangasniemi,Hirvensalmi ja Mäntyharju) omistama seudullinen elinkeinoyhtiö. Miset toimii yrittäjien, omistajien sekä muiden päättäjien tavoitteiden seudullisenakokoajana. Yhtiön palveluilla ja kehittämistyöllä pyritään parantamaan Mikkelin seudun yritysten kilpailukykyä niin kotimaisilla kuin ulkomaisillakinmarkkinoilla. Miset Oy:n perustehtävänä on auttaa yrityksiä esimerkiksi toimitila- tai työvoimakysymyksissä sekä tehostaa yritysten liiketoimintaa.

Mikkelin teknologiakeskus Miktech Oy edistää Mikkelin seudun tutkimustoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä keskittyen uuden teknologiansynnyttämiseen ja käyttöönottoon sekä teknologiayhtiöiden liiketoiminnan kehittämiseen. Miktech Oy edistää innovatiivisten yritysten kasvua, kehitystä jakilpailukykyä, sekä tukee koko alueen innovaatio- ja osaamisympäristön kehittymistä.

Miset Oy:n ja Miktech Oy:n välisen työnjaon perustana ovat niiden erilaiset perustehtävät ja tästä johtuen myös erilaiset asiakasryhmät. Rooli- jatehtäväjakoa kyseisten organisaatioiden välillä ei voi yksioikoisesti tehdä toimialakohtaisesti. Elinkeinostrategiaan sisältyy linjaus, jonka mukaan Mikkelinkaupungin elinkeinopoliittisia linjauksia ja kaupungin elinkeinopolitiikkaa toteuttavien eri toimijoiden välistä työnjakoa selkiytetään ja tähän luodaanuudenlaisia toimintatapoja, mm. vuosittain syyskuussa järjestettävät yhteistyöneuvottelut. Valmisteilla on myös kaupunkimarkkinointiin liittyväkokonaisuudistus, josta ehdotus valmistuu vuoden 2010 keväällä luottamushenkilöiden käsiteltäväksi. Ehdotukseen tulee liittymään kaupunkiorganisaationja Misetin välisen työnjaon uudistamisehdotus kaupunkimarkkinoinnissa.

5

Kuvio 1. Misetin ja Miktechin nykyiset tehtävät ja työnjako.

2. Mikkelin elinkeinoympäristö muutoksissa

Yleiset kehitystrendit – mitä vaikutuksia elinkeinopolitiikalle?

Mikkelin kaupungin elinkeinostrategian perustehtävä on kyetä vastaamaan niihin haasteisiin, joita kaupungilla on liittyen elinkeinoelämänsä kehittämiseen.Nämä ovat osaltaan samoja kuin koko kaupungin tulevaisuuteen ja menestymiseen liittyvät haasteet. Elinkeinoelämän kannalta suurimpia uhkakuvia muttamyös mahdollisuuksia tarjoavat kaupungin väestörakenteen kehitys, taloustilanne, osaamisympäristön laatu, yritysrakenne, liiketoiminnankansainvälistyminen ja vihreiden arvojen juurtuminen.

Väestörakenteen kehityksessä korostuu ikääntyminen. Elinkeinopolitiikan kannalta ikääntyminen tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia muunmuassa hoivapalveluissa ja matkailussa. Hyvinvointialoilla myös kaupunki voi olla aktiivisesti kehittämässä mekanismeja ja palveluketjujajulkisen ja yksityisen palvelutuotannon rajapintaan. Kaupungin on huolehdittava aktiivisesta asukasmarkkinoinnista, joka on myös sisäistätoimintaa ja olemassa olevien asukkaiden pitäminen mikkeliläisinä on monesti helpompaa kuin uusien houkuttelu kaupunkiin.Yleisestä kuntatalouden tilanteesta poiketen Mikkelin talouden suunta on kääntynyt selvästi positiiviseksi ja talouden tasapainotus eteneesuunnitellun mukaisesti. Talouden myönteisen kehityssuunnan jatkuminen suunnitelmakaudella 2010 - 2012 on yksi päätavoite, jota tulee tukeaomalla aktiivisella elinkeinopolitiikalla.

MISET OY MIKTECH OY

Yrityspalvelut ja markkinointiyrityksen perustaminensijoittautumispalveluttoiminnan laajentaminenomistajanvaihdoksetyleinen yritysneuvontarahoitusneuvontamatkailukaupunkimarkkinointi

Innovaatio- ja kasvuyrityspalvelutinnovaatiopalvelutuuden teknologian käyttöönotonedistäminenyrityshautomopalvelutliikeidean kehittäminen jatuotteistaminentutkimuspalvelut

6

Osaamisympäristön osalta kaksi olennaista haastetta liittyvät oman yliopiston puuttumiseen paikkakunnalta, sekä väestön muuta maataalhaisempaan koulutustasoon. Toisaalta Mikkelin vahvuuksina ovat vahvasti kehittyvä, monialainen yliopistokeskus, vetovoimainenammattikorkeakoulu ja dynaaminen toisen asteen oppilaitosten kenttä. Myös jatko- ja täydennyskouluttautumismahdollisuudet ovat Mikkelissäpoikkeuksellisenkin hyvät. Selvänä kehityshaasteena on nivoa koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioita tiukemmin toisiinsa, sekä nostaamyös toisen asteen oppilaitokset tiukemmin osaksi alueen innovaatioympäristöä.Yritysrakenne on Mikkelissä pk-yritysvaltainen (ks. liite 2). Palveluyritysten rooli on keskeinen ja Mikkelissä erityisesti kaupan alalla kehitys- jainvestointivauhti on kova. Mikkelin palveluille on tarvetta omien asukkaiden lisäksi myös vapaa-ajan ja kesäasukkailla, joiden myötä kaupunginväkiluku esimerkiksi kesäaikaan kaksinkertaistuu.Yritysten liiketoimintaympäristö muuttuu entistä globaalimmaksi. Mikkelissä on vähän globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä.Kansainvälistymistä on kuitenkin tuettava aktiivisesti, myös yrityskehityspalveluin.Vihreiden arvojen juurtuminen etenee. Kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia, ja tämä avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksiaympäristöliiketoimintaa harjoittaville yrityksille. Ympäristöliiketoiminta leikkaa perinteiset toimialat, ja monet yritykset, jotka eivät sinänsämiellä itseään ympäristöliiketoimintaa harjoittaviksi, voivat löytää ympäristöarvoista ja –toiminnasta itselleen kilpailuedun. Mikkelinainutlaatuinen ekoläänihistoria, vahva ympäristöosaaminen ja hyvä infrastruktuuri upeine luonnonympäristöineen ja tutkimus- jakehitystoimintoineen avaa Mikkelille mahdollisuudet tunnistautua ympäristö- ja energiaosaajana.

3. Mikkelin elinkeinopolitiikan missio ja visio

Elinkeinopolitiikan perusta rakentuu visiosta ja missiosta vuoteen 2020. Missio antaa vastauksen siihen, mihin kaupungin elinkeinopolitiikkaa tarvitaan.Strategiaprosessissa Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan missio kiteytyi seuraavasti:

”Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan perustehtävänä on auttaa yrityksiä menestymään!”Yhteistyössä yrittäjien ja yritysten, koulutus- ja innovaatiopalveluja sekä yrityskehityspalveluja tuottavien organisaatioiden ja rahoituslaitostenkanssa kaupunki luo erinomaiset olosuhteet yritysten kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Elinkeinopolitiikallaan kaupunkimahdollistaa työllisyyden, laadukkaat palvelut ja kaupungin elinvoimaisuuden.

Visio kertoo tavoitellun tilan. Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan visio vuoteen 2020 on:

”Kestävän palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla”Palvelun ja puhtaan luonnon mutkaton saatavuus luovat elin- ja vetovoimaa alueelle. Mikkeli on edelläkävijä turvallisuudessa sekä ympäristö-ja energiataloudellisissa ratkaisuissa. Mikkelistä on kehittynyt kansakunnan arkistoinnin ja sähköisen muistin päämaja.

7

Yleinen elinkeinopolitiikka

Strategian tavoitteena on, että Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikkaa johdetaan tehokkaasti, tavoitteellisesti ja tulokselliset. Konserniin kuuluvienkehitysyhtiöiden tavoitteet ja strategiat ovat selkeät. Misetin ja Miktechin toiminta on kansallista huipputasoa ja Mikkelin ja seudun yrityskehitys- jatukipalvelut ovat Suomen asiakaslähtöisimmät. Kaupungin omassa toiminnassa korostuu yrittäjyyttä ja kestävää kehitystä tukeva asenne. Kaupungintoiminta kaavoituksessa ja rakentamisessa on esimerkillistä ja ympäristötaloudellista. Kaupunkimarkkinointi tukee tehokkaastikasvukeskustavoitteen toteutumista. Yhteistyö- ja osaamisrakenteet tukevat elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista tehokkaasti jamäärätietoisesti.

Tavoitteet:Omistajaohjausta ja –politiikkaa tuetaan yhteistyöryhmä- ja kärkiteemojenohjausryhmätyöskentelyllä, tulos- ja kehityskeskusteluilla sekä yhtenäistetyllähanketoimintaprosessilla. Vastuut kehitysyhtiöiden välillä on selkiytetty.Mikkelin palvelujärjestelmä on toimiva ja tehokas. Palvelut ovatlaadukkaita.Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu ja yhteensovittaminenkuntarajat ylittäen.Kaavoituksessa takuuaikataulu tontin luovutukseen yrittäjälleKaupungin yritystilojen käytön tehostaminenKeskeisten kehittämiskohteiden (Kirkonvarkaus, Itä-Portti, Satama, Lotjasaari)suunnittelun käynnistäminenMikkelin kaupunkimarkkinoinnin uudelleenorganisointiYritysten etabloitumis- ja innovaatiotoiminnan tukeminenKaupunki kehittää edelläkävijäkonseptin yritysten ja kaupungin väliseenyhteistoimintaan.Toimivat eri toimijoiden väliset yhteistyöfoorumitKaupungin oman henkilöstön yrittäjyysasenteen vahvistaminen

Kohdennettu ja kokeileva elinkeinopolitiikka

Kohdennetun ja kokeilevan elinkeinopolitiikan kärkinä ovat ympäristö ja energia, arkistointi ja digitointi, turvallisuus sekä osa-aika –asuminen ja matkailu.Kaikilla näillä sektoreilla keskeinen yhteinen nimittäjä on palvelu ja palveluiden tuottaminen ja kehittäminen. Palvelut muodostavat Mikkelin

YMPÄRISTÖJA

ENERGIA

ARKISTOINTIJA

DIGITOINTI

TURVALLI-SUUS

OSA-AIKA-ASUMINEN JA

MATKAILU

”Kestävän palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla”

8

elinkeinoympäristön selkärangan, sen vankan perustan, mille pohjalle kaikkia elinkeinoelämän kärkialoja voidaan rakentaa myös tulevaisuudessa. Ympäristö-ja energiaratkaisut, arkistoinnin ja digitoinnin ratkaisut, turvallisuuteen liittyvät ratkaisut sekä osa-aika-asuminen ja matkailu ovat hyvin pitkälle myöspalveluita ja palveluiden tarjontaa asiakkaille. Kyse on sekä yksityisen että julkisen sektorin palveluista (mukaan lukien valtionhallinnon palvelukeskukset jatoiminnot), jotka luovat elinvoimaa Mikkelille ja seudulle.

Mikkelissä ja seudulla on määrätietoisesti kehitetty ympäristö- ja materiaaliteknologiaa sekä sähköisen muistin osaamis- ja palvelukeskittymää. Kansallisestija maailmanlaajuisesti ympäristöteknologian markkinoita vauhdittavat etenkin ilmastonmuutoksen hillintä, valtioiden päästövähennystavoitteet,kustannustehokkuuden vaatimukset ja kuluttajien vihreän tietoisuuden leviäminen. Mikkelin seudulla mahdollisuuksia on erityisesti tuotteissa ja palveluissa,joihin liittyy puhtaus ja luonto. Näitä ovat mm. vesi, luonnonmukaisesti tuotetut elintarvikkeet, matkailupalvelut ja luonnonvarat sekä monipuolinenosaaminen mm. ympäristöturvallisuuden ja uusiutuvan energian osa-alueilla. Metsä luonnonvarana ja polttoaineen raaka-aineena voi avata huomattaviamahdollisuuksia, kun puuraaka-aineesta tuotetut polttoaineet ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä. Mikkelissä, seudulla ja maakunnassa on erittäin vahvaakansainvälisen tason liiketoimintaa sekä tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa ympäristöliiketoiminnassa. Kymmenen suurinta alueen ympäristöteknologian japuhtaan teknologian yritystä (liite ?) työllistää tällä hetkellä seudulla yli 700 henkilöä.

Seudun t&k– ja innovaatiotoiminnan vahvana osa-alueena ovat mm. tuotteiden ja materiaalien elinajan pidentämistä palveleva t&k -toiminta (korroosiotaja korkeita lämpötiloja kestävät materiaalit, älykkäät ja toiminnalliset pinnoitteet) sekä tuotteiden materiaalitehokkuuden parantaminen kevyempiä jakestävämpiä materiaaleja kehittämällä (komposiittiteknologia; mm. nanomateriaaliseosteiset komposiitit). Ympäristömonitorointiin liittyvä tutkimus onpuolestaan luonut mahdollisuuksia ympäristölle haitallisten tapahtumaketjujen ja riskien hallintaan liittyvän tekniikan sekä liiketoimintamahdollisuuksienkehittämiseen. Alueen elintarviketeollisuuden t&K-toiminnan keskeisiä vahvuuksia on mm. luomuun ja lähiruokaan liittyvä osaaminen.

Ympäristöasioissa piilee myös iso potentiaali olemassa oleville ja uusille palveluyrityksille. Ympäristövastuullisuus on yhä useamman yrityksen tunnistamakilpailukykytekijä. Mikkelillä on suuria mahdollisuuksia myös ympäristövastuullisen näkökulman tuomisessa matkailuun sekä kakkos- sekä vapaa-ajanasumiseen. Kuluttajat hakevat yhä useammin ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja myös vapaa-aikana, ja ympäristöasioiden merkitys on havaittu myösmatkailusektorilla. Matkailusektorilla kaupungin on panostettava entistä enemmän uusien palvelutuotteiden aikaansaamiseen ja markkinoinnintehostamiseen.

TavoitteetKärkitoimialojen toiminnan tukeminenKärkitoimialojen osaamisrakenteiden vahvistaminenUusia matkailutuotteita on kehitetty x määrä vuoteen x mennessä.Edistetään ympäristötaloudellista rakentamista.Kaupungin hankinnoissa huomioidaan ympäristöarvot pisteytyksessä

9

Elinkeinostrategian tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja vastuut on koottu yhteen seuraavaan taulukkoon.

Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit VastuutKaupungin ja alueenkehittäjäorganisaatioiden välisenyhteistoiminnan päivittäminen

=> Toteutetaan yhteisneuvottelut (tulos-ja kehityskeskustelut) elinkeinopolitiikankonserni-ohjaajien ja tuottajien välillä=> Perustetaan alueen eri toimijoistakoostuva kaupungin elinkeinopoliittinenyhteistyöryhmä=> laaditaan kaupunginelinkeinopoliittisen yhteistyöryhmänviestintästrategia (tai suunnitelman)=> Jaetaan Misetin ja Miktechinkehitysvastuut kärkialueilla=> Kuvataan kaupunginkehityshankerahan ohjausprosessi

Mikkelin yrityspalvelujärjestelmä ontoimiva ja tehokas. Palvelut ovatasiakaslähtöisiä ja laadukkaita.

=> mallinnetaan yrityspalvelukäyttäjienpalvelupolut=> otetaan käyttöön yritysvaikutustenarviointi

Maankäytön, asumisen ja liikenteensuunnittelu ja yhteensovittaminenkuntarajat ylittäen.

=> osallistutaan aktiivisesti seudulliseenrakennemallityöhön

Kaavoituksessa takuuaikataulu tontinluovutukseen yrittäjälle

=> kaavoituksen ajantasaistaminen

Kaupungin yritystilojen käytöntehostaminen

=> Naistingin roolin selkiyttäminentoimitilaomistuksessa ja - jalostuksessa

Keskeisten kehittämiskohteiden(Kirkonvarkaus, Itä-Portti, Satama,Lotjasaari) suunnittelun käynnistäminen

=> kaavoitus KirkonvarkauteenVarsavuorta vastapäätä=> Itä-Portin kehittämistyönaikatauluttaminen ja vastuuttaminenvuonna 2010-03-26=> satama-alueen keskeistenkysymysten linjaaaminen jaratkaiseminen (puutavaralastaus,kaavoitus, nykyisen liiketoiminnan siirto,maaomistus)

10

Mikkelin kaupunkimarkkinoinninuudelleenorganisointi

=> selvitetään ja jäsennetään kaupunginja Miset Oy:n välinen työnjakokaupunkimarkkinoinnissa ja -matkailussa=> tiivistetään kaupungin ja Miset Oy:nvälistä yhteistyötäasukasmarkkinoinnissa ja brändityössä

Yritysten etabloitumis- jainnovaatiotoiminnan tukeminen

=> perustetaan elinkeinorahasto=> käynnistetääninnovaatioasiamiesverkoston valmistelu

Toimivat eri toimijoiden välisetyhteistyöfoorumit

=> Toteutetaan vuosittainelinkeinopäivät/yritystreffit=> Otetaan käyttöön kaupungin jakehittäjäorganisaatioiden edustajistamuodostuvat ohjausryhmät kärkialueille(mallina DigitalMikkelin toimintatapa)=> Otetaan käyttöön Elyn,maakuntaliiton ja kaupungin yhteisetstrategiapäivät

Kaupungin oman henkilöstönyrittäjyysasenteen vahvistaminen

=> toteutetaanpalveluosaajavalmennukset=> Kaupunki kehittääedelläkävijäkonseptin yritysten jakaupungin väliseen yhteistoimintaan.

Kärkitoimialojen toiminnan tukeminen => Yritysten tukipalveluissa jakehittämishankkeiden valmistelussa jaresursoinnissa huomioidaankärkitoimialat=> Otetaan käyttöön kärkialueetverkottavat ohjelmat, jotka kokoavatkaikki kaupungin ja seudunkeskeisimmät toimijat (ml.viranomaiset).=> Edistetään sähköisen muistintutkimus- ja osaamiskeskuksenrakentumista ja toiminnan laajentumista=> Edistetään kansallisenturvallisuusteknologianInnovaatiokeskuksen perustamista

11

=> Tehdään ympäristöliiketoiminnanmarkkinointi- ja viestintäsuunnitelma=> Seurataan ympäristöliiketoiminnanyritysten liikevaihdon kasvua=> Rakennetaan InfocenterMikkelipuistoon

Kärkitoimialojen osaamisrakenteidenvahvistaminen

=> käynnistetään valmistelutyö Suomenensimmäisen ekotehokkuusprofessuurinperustamiseksi=> tuetaan ympäristöliiketoiminnanmaisteriohjelman valmistelua=> TuetaanEkotehokkuusosaamiskeskittymänperustamista Etelä-Savon ELY:nyhteyteen

Uusia matkailutuotteita on kehitetty xmäärä vuoteen x mennessä.

Edistetään ympäristötaloudellistarakentamista.

=> Kaupungin omat uudisrakennuksettoteutetaan matala- tai 0-energiataloina.=> Toteutetaan osa uudesta Vuolingonasuinalueesta ekotehokkaanrakentamisen esimerkkialueena

Kaupungin hankinnoissa huomioidaanympäristöarvot pisteytyksessä.

=> Hankintapalvelut päivittäväthankintojen pisteytyksen