Unkarin

kansallislaulu tausta, sisältö, merkitys

Bertalan Galambosi

Esitetty: Mikkeli Suomi-Unkari Seuran 45-

vuotisjuhlassa, Mikkeli-sali

Suomen ja Unkarin lippu

Suomen kansallisvärit ja

lippu

Unkarin kansallisvärit ja

lippu

Unkarin ja Suomen vaakunoita

Unkarin kansallislaulu – Hymni Laulataan 1. säkeistöä

Kansallislaulujen synnyn samankaltaisuuksia

SUOMI

• Runo :

Johann Ludvig

Runeberg

• 1846 • Suomennos: 1889m P. Canader

• Melodia:

• Friedrich Pacius

1848

• 1. esitys: 1848 31.5 .

Floran päivä, Helsinki

• Runo:

• Ferenc Kölcsey

• 1832

• Melodia:

• Ferenc Erkel 1844

• 1. esitys:1848. elokuu.20. (1844. elokuu 10)

Floran Päivä 1848 13.5.

Kumpulan Toukoniityille. Juhlapuhujat Fredrik Cygnaeus ja Zacharias Topelius

Maamme-laulun muistomerkki Helsingissä

(Erik Bryggman ja V. Jansson)

: Runeberg, Pacius, Topelius, Cygnaeus pronssiset medaljongit

Mitä laulettiin Suomessa ennen

Runebergin Maamme -laulua?

• 1772. Kusta III, vallankaappaus sotilasmarssi

• 1813. J. Juteini: Laulu Suurelle Ruhtinaalle

• Z. Topelius- Marseilles parafraasi (kielletty)

• 1848. Runeberg. Maamme laulu

• Sibelius: Finlandia

Mitä laulettiin ennen kansallislaulua

Unkarissa?

• Katolilaiset: Boldogasszony Anyánk

hymni

• Reformaatit: 90. psalmi (Herra, sinä olet meidän

turvamme…)

• Viralliset juhlat: Gott erhalte – Itävaltalainen keisarillinen hymni

– I. Ferenc keisarille ja kuninkaalle

– Kirjoitti Lorenz Leopold Haschka, 1791.

– Säveltäjä: Joseph Haydn

– Nykyisten Saksan kansallislaulu

Kansallislaulujen sisältö

• 11 säkeistö

• Maan kauneudesta,

rikkaudesta

• Kansasta

• Kansan taisteluista

yleensä Vänrikki Stoolin tarinat

• 8 säkeistö

• Maan kauneudesta,

rikkaudesta

• Kansasta

• Kansan suurimmista

taisteluista ja kärsimystä

Runoteksti: Ferenc Kölcsey

(1790-1838)

• Runoilija

• Kielitieteilijä

• Kisfaludy Seuran

perustaja

• Unkarin Akatemian

jäsen

• Uudistuspolitiikko

• Kansanedustaja

Alkuperäinen käsikirjoitus: 1823.01.23.

”Unkarin kansan myrskyisistä vuosisadoista”

Kansallislaulun sisältö

• Runouden laji: Oodi – lyyrinen runo

• 1. säkeistö : Rukous Jumalalle

– 3 säkeistö unkarilaisten kunniakasta

menneisyydestä

– 3 säkeistö: kansan kärsimystä ja kansa

omista synnistä

• 8. säkeistö: Rukous Jumalalle

Suomentaja: Toivo Lyy (1953)

Juhlassa on lausunut taitelija: Leena Maaranen

Kölcsey Ferenc

• Isten, áldd meg a

magyart,

Jó kedvvel, bõséggel,

Nyújts feléje védõ kart,

Ha küzd ellenséggel;

Bal sors akit régen tép,

Hozz rá víg esztendõt,

Megbûnhõdte már e

nép

A múltat s jövendõt!

Toivo Lyy

• Siunaa kansaa Unkarin

armos lahjoin, Luoja,

anna vainon vaaroihin

käsivartes suoja -

raastamalle kohtalon

suo tie onnen uuden,

rangaistu jo meitä on

lunnaiks vastaisuuden!

• Õseinket felhozád

Kárpát szent bércére,

Általad nyert szép hazát

Bendegúznak vére.

S merre zúgnak habjai

Tiszának, Dunának,

Árpád hõs magzatjai

Felvirágozának.

• Karpaateille parvet toit

isäin urhokasten,

kauniin maansa voittaa

soit

Bendegúzin lasten:

missä tulvi Tonavaan

Tiszan vuo kuin meri,

siellä versoi kukintaan

uljas Árpád-veri.

• Értünk Kunság mezein

Ért kalászt lengettél,

Tokaj szõlõvesszein

Nektárt csepegtettél.

Zászlónk gyakran

plántálád

Vad török sáncára,

S nyögte Mátyás bús

hadát

Bécsnek büszke vára.

• Meille tienoot Kunságin

täytit tähkäpäillä,

virrata soit nektarin

Tokajin viinimäillä.

Lippumme löit

liehumaan

Turkin linnakkeihin -

voihki Wien, kun

Matiaan

katsoi sankareihin ...

• Hajh, de bûneink miatt

Gyúlt harag kebledben,

S elsújtád villamidat

Dörgõ fellegedben,

Most rabló mongol

nyilát

Zúgattad felettünk,

Majd töröktõl rabigát

Vállainkra vettünk.

• Mutta vihaa sydämees

syttyi synneistämme:

pilves leimus,

pauantees

kiiri kiireellämme:

nuolipilviin mongolin

meidät ensin peitit,

sitten alle osmannin

orjan-ikeen heitit.

• Hajh, de bûneink miatt

Gyúlt harag kebledben,

S elsújtád villamidat

Dörgõ fellegedben,

Most rabló mongol

nyilát

Zúgattad felettünk,

Majd töröktõl rabigát

Vállainkra vettünk.

• Mutta vihaa sydämees

syttyi synneistämme:

pilves leimus,

pauantees

kiiri kiireellämme:

nuolipilviin mongolin

meidät ensin peitit,

sitten alle osmannin

orjan-ikeen heitit.

• Hányszor zengett ajkain

Ozmán vad népének

Vert hadunk

csonthalmain

Gyõzedelmi ének!

Hányszor támadt

tenfiad

Szép hazám, kebledre,

S lettél magzatod miatt

Magzatod hamvvedre!

• Maani, turvas tuhoten

Turkin villi kansa

laella luukumpujen

joikui voittojansa!

Rintaasi myös iskettiin

iskut poikais uhkan:

lastes vuoks sait olla

niin

uurna lastes tuhkan ...

• Bújt az üldözött s felé

Kard nyúl barlangjában,

Szerte nézett, s nem

lelé

Honját a hazában,

Bércre hág, és völgybe

száll,

Bú s kétség mellette,

Vérözön lábainál,

S lángtenger felette.

• Luolan luokse piilevän

tunki miekka murhaan,

maassaan isänmaataan

hän

etsi, mutta turhaan!

Epätoivo vierellään

kaahloi tulvaa veren

vainotut, öin yllä pään

kajo liekkimeren.

• Vár állott, most

kõhalom;

Kedv s öröm röpkedtek,

Halálhörgés, siralom

Zajlik már helyettek.

S ah, szabadság nem

virúl

A holtnak vérébõl,

Kínzó rabság könnye

hull

Árvánk hõ szemébõl!

• Linnan näit: nyt raunion

-

riutui riemu, hurma,

tyrskii itku lohduton,

korahtelee surma.

Verestä ei vainajain

verso vapaus sorja -

hehkuu kyynelsilmät

vain

orvon, joka on orja.

• Szánd meg, Isten, a

magyart

Kit vészek hányának,

Nyújts feléje védõ kart

Tengerén kínjának.

Bal sors akit régen tép,

Hozz rá víg esztendõt,

Megbûnhõdte már e

nép

A múltat s jövendõt!

• Sääli kansaa Unkarin,

viimain viemää, Luoja,

tuskan meren

myrskyihin

anna kätes suoja -

raastamalle kohtalon

suo tie onnen uuden,

rangaistu jo meitä on

lunnaiks vastaisuuden!

Kansallislaulun sävellysten syntyy

Kansallisteatterin johtaja Bartay Endre järjesti

Kansallislaulun Sävellyskilpailun

Määräaika: 1844. toukokuu 1.

Palkinto: 20 kulta

Voittaja: Ferenc Erkel (1810-1893)

• Pianisti, säveltäjä

• Unkarin Kansallisteatterin

johtaja (30 v)

• Filhamonian Seuran

perustaja

• Musiikkiakatemian johtaja

• Kolme ooppera,

mm.Bánk Bán

Budapestin

Oopperatalon johtaja

Hymnin alkuperäinen nuotti ja säveltäjä työssä (Györgyi G. Alajos:in maalaus)

Muutama kuva ”Unkarin

kansan myrskyisistä

vuosisadoista”,

joita mainitaan

kansallislaulussa

”Kárpáteille parvet toit isäin urhokasten” (Árpád Feszty:n maalaus: Unkarilaisten maahanmuutto

Nykyisin Feszty:n panorama kuvat nyt on esille

Ópusztaszerissä (Kuvan koko: 15 x 120 m)

”Missä tulvi Tonavaan Tisza vuo kuin

meri”

”Siellä versoi kukintaan uljas Árpád-veri” (Pukuja on maalannut arkeologi Laszlo Gyula)

”Meille tienoot Kunságin täytit tähkääillä”

”Virrata soit nektarin Tokajin viinimäille”

”Voihki Wien, kun Matiaan katsoi

sankareihin” (1485)

”Lipumme löit liehumaan Turkin

linnakkeihin”

Nándorfehérvár 1456 Eger 1552

Dugovics Titusz G. Gárdonyi: Egerin tähdet

”Nuolipilvin mongolin meidät ensin

peitit… (Tatarilaisten suurhyökkäys v.1241)

..sitten alle osmannin orjan-ikeen heitit” (1526- 1686)

”Maani, turvas tuhoten Turkin villi kanssa

laella luukumpujen joikui voittojansa!” (Mohácsin taistelu v. 1526)

Mohácsi Történelmi Emlékhely

Historiallinen Muistopuisto, Mohács (Täällä lepää tuhansija kaatunutta unkarilaista)

”Rintasi iskettiin iskut poikais uhkaan

lastes vuoks sait olla niin urna lastes tuhkan”.

(Rákóczi vapaustaistelu: 1703-1712)

kuruc – labanc veljessota

”Linnan näit…

…nyt raunion!” (Nogradin linna v. 1972)

Hymnin merkitys unkarilaisille

• Identiteettiin peruskivi, kansallinen

yhtenäisyyden symboli

• Kansallinen rukous (pessimismi >< optimismi ?)

• Unkarin Kulttuurin Päivä: 22.Tammikuu = Hymnin syntymäpäivä

. Unkarin Kansallislaulun Patsas, Budakeszi

(2006, Majzik Mária, kuvanveistäjä)

Viittomakielen versio – ”Jelelő himnusz ” v. 2012 >> netissä

”Sääli kansaa Unkarin, viimain viemää, Luoja,

tuskanmeren myrskyihin anna kätes suoja!

KIITOS - KÖSZÖNÖM!