Näin on käynyt

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 1

Näin on käynyt

Elinkeinoelämän keskusliitto EKSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

2007

2 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Graafinen suunnittelu Sampo Saarinen, EK 2007Etukansi Katariina Tirkkonen-Wane


Esipuhe

Näin on käynyt 2007

Suomen Yleinen Työnantajaliitto ja Suomen Ammattijärjestö perustettiin sata vuotta sitten, niissäovat EK:n ja SAK:n juuret. Sadassa vuodessa Suomi on muuttunut köyhästä maatalousmaastakehittyneeksi tietoyhteiskunnaksi. Tässä muutoksessa on järjestöjen ja valtiovallan kolmikantaisillaneuvotteluilla ollut merkittävä rooli.

Tähän Näin on käynyt -julkaisuun on kerätty sadan vuoden aikasarjoja. Painopiste on työmarkki-noiden, talouden ja elintason kehityksessä. Selvityksen on toimittanut EK:n ja SAK:n edustajistakoottu työryhmä.

Tämä julkaisu on jatkoa vuosina 1982 ja 1987 toimitettuihin Näin on käynyt -julkaisuihin, jotkajulkaistiin Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) ja SAK:n toimittua 75 ja 80 vuotta. Uudessajulkaisussa on päivitetty osa edellisten julkaisujen tiedoista. Eräitä uusia tietoja on lisätty ja joitakintietoja karsittu. Koska nykyinen EK edustaa koko elinkeinoelämää, tämän julkaisun sisältö eipainotu yhtä paljon teollisuuteen kuin aiemmat julkaisut.

Tässä julkaisussa tiedot on esitetty kuvina ja teksteinä. Kuvat aikasarjoineen julkaistaan myösEK:n ja SAK:n verkkosivuilla.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen AmmattiliittojenKeskusjärjestö SAK


Sisältö

Järjestöt

Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenmäärät 1907–2006 ................................................................................................ 6Jäsenyritysten henkilöstömäärät STK:ssa 1918–1992, TT:ssä 1993–2004,LTK:ssa 1945–1994 ja PT:ssä 1995–2004 sekä EK:ssa 2005–2006 ................................................................................ 6Palkansaajien järjestäytymisaste Suomessa 1960–2001 .................................................................................................. 7Palkansaajien järjestäytymisaste muutamissa maissa 1960–2001 .................................................................................. 7

Väestö ja työvoima

Väkiluvun kehitys 1750–2006 ............................................................................................................................................. 8Väestön ikärakenne 1750–2040 ......................................................................................................................................... 9Maahanmuutto ja maastamuutto 1945–2005 ................................................................................................................... 10Ulkomaalaisten osuus väestöstä ja työllisistä 1980–2006 .............................................................................................. 10Ammatissa toimivan väestön jakautuminen elinkeinoittain 1900–2004 .......................................................................... 11Työlliset toimialoittain 1975–2005 ..................................................................................................................................... 11Työlliset teollisuudessa 1975–2005 .................................................................................................................................. 12Työlliset yksityisillä palvelualoilla 1975–2005................................................................................................................... 12Naisten osuus teollisuuden työntekijöistä 1939–2006 ..................................................................................................... 13Naisten osuus koko työvoimasta 1970–2004 ................................................................................................................... 13Työttömät 1959–2006 ....................................................................................................................................................... 14Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä 1981–2006 ....................................................................................................... 15Työvoima 1960–2005 ........................................................................................................................................................ 15Työttömyysaste 1960–2006 .............................................................................................................................................. 16Työvoimaosuus 1960–2006 .............................................................................................................................................. 16Työllisyysaste 1988–2006 ................................................................................................................................................. 17Huoltosuhde 1987–2005 ................................................................................................................................................... 17Työttömyyspäiväraha 1988–2004 ..................................................................................................................................... 18Työtaistelujen lukumäärä 1907–2006 ............................................................................................................................... 19Työtaisteluissa menetetyt työpäivät 1000 työllistä kohti 1960–2006 ............................................................................... 19

Kansantalouden kehitys

Reaalisen bruttokansantuotteen vuotuiset muutokset 1860–2006, 1926=100 ............................................................... 20Työn tuottavuuden muutos: BKT työtuntia kohti 1901–2004 ........................................................................................... 21Bruttokansantuote asukasta kohti vuoden 2000 hinnoin ja sen osatekijät 1900–2004 .................................................. 21Bruttokansantuote asukasta kohti joissakin maissa 1970–2005 ..................................................................................... 22Eri toimialojen osuudet bruttokansantuotteesta 1900–2004 ........................................................................................... 22Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen 1900–2006 ....................................................................................... 23Veroaste 1930–2006 ......................................................................................................................................................... 23Veroaste muutamissa maissa 1975–2005 ....................................................................................................................... 24Ulkomaankaupan vaihtosuhde 1900–2005, 1900=100 ................................................................................................... 25Vaihtotase 1950–2006 ...................................................................................................................................................... 25Viennin ja tuonnin osuus bruttokansantuotteesta 1975–2005 ......................................................................................... 26


Vienti muutamiin maihin 1900–2005 ................................................................................................................................ 26Viennin kehitys tavararyhmittäin 1900–2004.................................................................................................................... 27Tuonnin kehitys tavararyhmittäin 1900–2004 ................................................................................................................... 27Investointiaste 1860–2005 ................................................................................................................................................ 28Suomen Pankin diskonttokorko 1900–1980 ja peruskorko 1981–2005 .......................................................................... 29Keskimääräinen reaalikorko 1921–2006 .......................................................................................................................... 30Keskimääräinen inflaatio 1861–2006 ............................................................................................................................... 31Kuluttajahintaindeksi muutamissa maissa 1960–2004, 1960=100 ................................................................................. 31

Tulot ja elintaso

Funktionaalinen tulonjako: palkansaajakorvausten osuus kansantulosta 1948–2005 ................................................... 32Palkkasumma asukasta kohti 1900–2004, vuoden 2004 rahassa .................................................................................. 33Palkansaajien nimellinen ansiotasoindeksi 1948–2006, 1938=100 ................................................................................ 33Palkansaajien ansiotasoindeksi 1964–2006, 1964=100 ................................................................................................. 34Palkansaajien ansiotasoindeksit 1985–2006, 1985=100 ................................................................................................ 34Palkansaajien ansiotaso- ja reaaliansioindeksin vuosimuutokset 1950–2005 ............................................................... 35Teollisuustyöntekijöiden nimellinen ja reaalinen ansiokehitys 1900–2005, 1900=1 ....................................................... 35Säännöllinen vuosityöaika 1910–2005 ............................................................................................................................. 36Tuloerojen kehitys: Gini-kertoimet 1966–2004 ................................................................................................................. 37Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot desiileittäin ja ylimmässä prosentissa 1990–2002 ................ 38Vastasyntyneen elinajanodote 1760–2000 ....................................................................................................................... 38Autokanta (1000 asukasta kohti) 1922–2004 ................................................................................................................... 39Puhelinliittymät (1000 asukasta kohti) 1980–2004 .......................................................................................................... 39Asuntojen hintojen reaalihintaindeksi 1970–2005, 1970=100 ......................................................................................... 40Asuinpinta-alaa henkilöä kohden 1960–2004 .................................................................................................................. 40Asunnot varusteiden mukaan 1950–2003 ........................................................................................................................ 41Sähkön kokonaiskulutus 1000 asukasta kohti 1970–2004 .............................................................................................. 41Sähkön kokonaiskulutus jaoteltuna 1970–2004 .............................................................................................................. 42Energian kokonaiskulutus 1930–2004 ............................................................................................................................. 43Energiasektorin hiilidioksidipäästöt 1900–2006 ............................................................................................................... 43Suoritetut ylioppilastutkinnot suhteessa kyseisen vuoden 19-vuotiaiden määrään 1940–2004 .................................... 44

Työmarkkinajärjestöjen kehitys 1894–2005 ..................................................................................................................... 45Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset 1917–2005 ..................................................................................................... 47Palkkaratkaisut STK:n kentässä 1950–1968 ................................................................................................................... 51Työmarkkinaratkaisut 1969–2006 ..................................................................................................................................... 53

Julkaisussa käytetyt lyhenteet .......................................................................................................................................... 56


Lähteet: Asianomaiset järjestöt

Vuonna 2005 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Palvelutyönantajat (PT) yhdistyivät Elinkeinoelämän keskus-liitoksi (EK), jossa oli vuonna 2006 jäsenliittoja 42. Jäsenliittojen yritykset työllistävät n. 900 000 palkansaajaa.

Lähteet: Asianomaiset järjestöt

Järjestöt


Palkansaajien järjestäytymisaste määritellään ammattijärjestön edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten suhteenaalan työvoimaan.

Lähteet: Työministeriö ja OECD.

Lähde: OECD.

Järjestöt


Väkiluvulla tarkoitetaan väkilukua kyseisen vuoden viimeisenä päivänä.

Lähde: Tilastokeskus.







Työllisillä ulkomaalaisilla tarkoitetaan vakituisesti työssä olevia ulkomaan kansalaisia.





Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus.




Yksityisistä palveluista on poistettu julkisen sektorin henkilöstö.




Lähde: Palkkatilastot, EK.





Vuosisadan alussa työttömyys oli vähäistä, pääasiassa talvisin esiintynyttä kausityöttömyyttä. Eräs syy tähän oli palkan-saajien suhteellisen pieni osuus koko työvoimasta. Varsinaista joukkotyöttömyyttä ilmeni ensimmäisen kerran vasta vuosina1917–1919 työvoiman vapauduttua venäläisten linnoitustöistä. Kattavasti työttömien määrää on kirjattu vasta suuren lamanaikana vuodesta 1929. Valtion apua saadakseen kuntien tuli kirjata työttömiksi ne, jotka olivat yhteiskunnan avun tarpeessatyöttömyyden vuoksi. Siten kaikkia työttömiä ei kirjattu kortistoon, ja työttömyyden määrittelyongelma oli sama kuin nyky-äänkin. Kortistoja ei myöskään pidetty kesäaikana. Eniten kortistoon merkittyjä työttömiä ennen sotia oli helmikuussa 1932,kaikkiaan 92000 henkilöä. Näistä oli kuitenkin ns. varatöissä 41 000 henkilöä. Kokonaan ilman työtä oli eniten marraskuus-sa 1931, noin 60000 henkilöä. Kortistoihin merkittyjä oli siten enimmillään 5,4 % ammatissa toimivasta väestöstä ja koko-naan ilman työtä olevia 3,5 %.



Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yli vuoden työttömänä.

Lähde: Työministeriö.

Työvoimaan kuuluvat kaikki 15–74-vuotiaat työlliset ja työttömät.




Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta.


Työvoimaosuus on työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus työikäisestä 15–74-vuotiaasta väestöstä.




Työllisyysaste on 15–64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä.


Huoltosuhde on työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summa jaettuna työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoimanulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat (esim. kotiäidit).Huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Esimerkiksi pahimpana lamavuotena 1993huoltosuhde oli 1,7 eli sataa työllistä kohti oli 170 ei-työllistä.

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.



Maksetut etuudet ovat nimellisiä arvoja.

Lähteet: Kansaneläkelaitos ja Tilastokeskus.



Vuosilta 1915–1916 ja 1942–1944 puuttuvat tiedot työtaistelujen määrästä.





Kuvioiden trendiviiva on kyseisen ajanjakson reaalisen bruttokansantuotteen muutoksen keskiarvo. Vuodet 2005 ja 2006ovat ennakkotietoja.

Lähteet: Tilastokeskus ja Riitta Hjerppe: Suomen talous 1860–1985. Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankin julkaisuja.Helsinki 1988.



Lähteet: Tilastokeskus ja Jukka Jalava & Matti Pohjola: ”Työn tuottavuus Suomessa vuosina 1900–2030”, teoksessaTalouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32/2004. Helsinki 2004.

Lähteet: Tilastokeskus ja Jukka Jalava & Matti Pohjola: ”Työn tuottavuus Suomessa vuosina 1900–2030”, teoksessaTalouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32/2004. Helsinki 2004.



Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa.

Lähde: OECD.





Lähteet: Tilastokeskus ja Tuomo Martikainen: Julkisen sektorin kasvu Suomessa.



Veroasteella tarkoitetaan verotulojen (mukaan lukien sosiaalivakuutusmaksut) osuutta markkinahintaisesta bruttokansan-tuotteesta prosentteina. Tilastoa on uudistettu vuosina 1960 ja 1975, jolloin aiemmat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia.Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa, ja vuoden 2005 luvut ovat ennakkolukuja.

Veroasteiden maakohtaista vertailua vaikeuttavat maiden erilaiset tavat tukea kansalaisia tai yrityksiä. Verovähennystenmuodossa annettu tuki alentaa veroastetta ja veronalainen tulonsiirto tai tuki nostaa sitä. Pohjoismaissa yleisenä suuntauk-sena on ollut verovähennysten korvaaminen tulonsiirroilla, mikä on johtanut veroasteen nousuun, vaikka todellisuudessahenkilöiden taloudellinen asema ei ole muuttunut. Suomessa tulonsiirrot muutettiin jo 1970-luvulla pääsääntöisesti veron-alaisiksi, ja vuoden 1994 perhetukiuudistuksessa lapsiin kohdistuvat vähennykset poistettiin kokonaan ja lapsilisiä sekäasumistukia vastaavasti korotettiin.

Lähteet: VATT, OECD ja Tilastokeskus.



Vaihtosuhde on vientihintaindeksin ja tuontihintaindeksin suhde. Vaihtosuhde laskee, jos tuontitavaroiden hinnat nousevatnopeammin kuin vientitavaroiden hinnat.

Lähteet: Ulkomaankaupan kasvututkimus ja Tilastokeskus.

Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.





Lähde: Tullihallitus.







Investointiaste = Kiinteän pääoman bruttomuodostus / BKT.




Diskonttokorolla tarkoitetaan alinta diskonttokorkoa kyseisenä vuonna keskimäärin. Peruskorolla taas tarkoitetaanperuskorkoa kyseisenä vuonna keskimäärin.

Diskonttokorko on keskuspankin muille pankeille ja muille rahoituslaitoksille myöntämän luoton korkokanta. Peruskorkotaas on hallinnollinen viitekorko, jonka arvon valtiovarainministeriö määrittää. Peruskorko määritetään kesä- ja joulukuussaseuraavaksi puoleksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Peruskorko on nykyään vahvistamista edeltävien kolmen kalenteri-kuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden euriborkorkojen keskiarvo pyöristettynä lähimpään prosenttiyksikön neljäs-osaan.

Lähde: Suomen Pankki.



Keskimääräinen reaalikorko = (diskontto- tai peruskorko) – keskimääräinen inflaatio.

Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.



*) Vuonna 1918 inflaatio oli epävirallisen tiedon mukaan 238 prosenttia.

Vuosien 1914–1920 luvut ovat epävirallisia. Vuodet 1861–1914 perustuvat erillistutkimuksiin. Vuodet 1921–2004 on laskettuelinkustannus- ja kuluttajahintaindeksistä.



Lähde: OECD.



Bruttokansantulon laskentamenetelmää on uudistettu vuodesta 1975 alkaen. Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisiaaikaisempien vuosien kanssa.

Funktionaalisella tulonjaolla tarkoitetaan tuotannossa syntyvän arvonlisäyksen jakautumista työn ja pääoman kesken.Arvonlisäys kuvaa tuotantoyksikön synnyttämää lisäarvoa, joka saadaan vähentämällä tuotannon arvosta tuotannossakäytettyjen välituotteiden arvo. Tästä osa tuloutuu työntekijöille korvauksena työpanoksesta ja osa jää yritykselle käytettä-väksi investointeihin tai jaettavaksi omistajille. Työn osuudeksi jaettavana olevasta tulosta luetaan yleensä palkat ja työn-antajan maksamat sosiaaliturvamaksut eli palkansaajakorvaukset.

Lähteet: VATT ja Tilastokeskus.

Tulot ja elintaso




Tulot ja elintaso




Tulot ja elintaso



Vuosilta 1940–1941 puuttuvat tiedot.

Lähteet: EK:n palkkatilastot, Tilastokeskuksen tukkuhintaindeksi vuosilta 1900–1950 jaelinkustannusindeksi vuosilta 1951–2005.

Tulot ja elintaso


1 = Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk tai 96t/2 viikkoa2 = Vuosiloman pituudeksi 4-7 päivää3 = Itsenäisyyspäivästä vapaapäivä4 = Vuosiloman pituudeksi 5-12 päivää5 = Vapunpäivästä vapaapäivä6 = Vuosiloman pituudeksi 12–24 päivää7 = Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk ja 47 t/viikko8 = Pyhäinpäivä ja juhannuspäivä lauantaiksi9 = Säännölliseksi työajaksi 45 t/viikko10 = Vuosiloman pituudeksi 18–24 päivää11 = Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto vapaapäiviksi12 = Säännölliseksi työajaksi 40 t/viikko asteittain v. 1966–1970, arkipyhäviikkojen lauantait työpäiviä13 = Arkipyhäviikkojen lauantait vapaapäiviksi v. 1971–197914 = Vuosiloman pituudeksi 24–26 päivää15 = Vuosiloman pituudeksi 24–28 päivää16 = Vuosiloman pituudeksi 24–30 päivää17 = Säännöllisen työajan asteittain lyhentäminen 100 tunnilla vuodessa v. 1986–199018 = Loppiaisesta vapaapäivä19 = Helatorstaiviikon lauantaista vapaapäivä

Lähde: EK.

Tulot ja elintaso


Tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot.

Bruttotulot = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot.

Käytettävissä olevat tulot = bruttotulot - maksetut tulonsiirrot.

Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 100: täydellisen tasaisessatulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 100.


Tulot ja elintaso




Tulot ja elintaso




Tulot ja elintaso




Tulot ja elintaso




Tulot ja elintaso



Tulot ja elintaso


PJ tarkoittaa yksikköä petajoule = joule x 1015. Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan öljyä, hiiltä ja maakaasua.Muu energia sisältää uusiutuvat energialähteet, ydinenergian ja sähkön nettotuonnin.

Lähteet: Tilastokeskus ja Timo Salonen: Dynaamiset markkinaosuusmallit energiataloudessa. Diplomityö. Helsinki 1981.Kauppa- ja teollisuusministeriö; Energiaosasto.

*Kauppa- ja teollisuusministeriön arviointi.

Lähteet: VATT, Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Tilastokeskus.

Tulot ja elintaso


Tässä kuvassa prosenttiosuus on laskettu seuraavasti: suoritetut ylioppilastutkinnot / 19-vuotiaiden henkilöiden määräkyseisenä vuotena.


Tulot ja elintaso


Työmarkkinajärjestöjen kehitys 1894–2005

1894 Suomen ensimmäinen ammattiliitto, Suomen kirjaltajaliitto, perustettiin.

1899 Rauta- ja metallityöntekijäin liitto perustettiin.

1900 Graafisen teollisuuden työnantajat järjestäytyivät ja tekivät ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksen.

1903 Metallityönantajat järjestäytyivät.

1905 Helsingissä pidettiin suurlakon jälkeen työnantajakokous, joka päätti aloittaa valmistelut työnantajien keskusjärjestönperustamiseksi.

1907 Suomen Yleinen Työnantajaliitto perustettiin maaliskuussa. Huhtikuussa perustettiin Suomen Ammattijärjestö.

1918 Suomen Yleinen Työnantajaliitto muutti nimensä Suomen Työnantajain Keskusliitoksi ja STK aloitti toimintansa.

1919 Kansainvälinen työjärjestö perustettiin.

1921 Suomen Tuontiteollisuusliitto (s. Teollisuusliitto) perustettiin.

1922 TVK:n edeltäjä Suomen Virkailijakeskusliittojen Yhtymä perustettiin.

1930 Hallitus lakkautti Suomen Ammattijärjestön. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto, SAK, perustettiin lokakuussaHelsingissä.

1935 Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto ja Teollisuusliitto perustivat Teollisuuden Keskusvaliokunnan.

1940 Tammikuun kihlaukseksi kutsutulla yhteisellä julkilausumalla STK ja SAK solmivat neuvottelusuhteet. STK SuomenTeollisuuden Keskusvaliokunnan jäseneksi.

1944 SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niidenjäsenjärjestöjen neuvotteluille. TVK:n edeltäjä otti nimekseen Henkisen Työn Keskusliitto (HTK).

1945 Liiketyönantajain Keskusliitto (LK) ja Maataloustyönantajain Järjestö perustettiin.

1946 Teollisuuden Työjohto-opisto (JTO) perustettiin. Taloudellinen Tutkimuskeskus (ETLA) perustettiin. SuomenTeknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto (STTK) perustettiin. Taloudellinen Tiedotustoimisto perustettiin.

1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuivat vakiintuneeksi työehtosopimusjärjestelmäksi.

1949 STK, LK ja Maataloustyönantajain Liitto perustivat Suomen Työnantajain Yhteisvaliokunnan.

1950 AKAVA:n edeltäjä Akateeminen Valtuuskunta perustettiin.

1951 Kansan Markkinatutkimuslaitos (KAMALA, myöhemmin Palkansaajien tutkimuslaitos) perustettiin.

1954 Akateeminen Valtuuskunta muuttui AKAVA:ksi.

1957 Henkisen Työn Keskusliitosta Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto (TVK). SAK:n järjestöllinenhajaannus alkoi.

1960 SAK:n hajaannus syvenee. Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustettiin.


Työmarkkinajärjestöjen kehitys 1894–20051969 SAK eheytyi ja muuttui Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi.

1970 Kunnallinen sopimusvaltuuskunta perustettiin.

1971 Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustettiin.

1973 Liiketyönantajain Keskusliiton lyhenne LK:sta LTK:ksi. Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelukunta (YTHN)perustettiin. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloitti toimintansa Valtion työmarkkinalaitoksena.

1974 EVA perustettiin.

1975 Teollisuuden elinkeinopoliittiset keskusjärjestöt yhdistettiin Teollisuuden Keskusliitoksi.

1987 Kunnallinen sopimusvaltuuskunta muutti nimensä Kunnalliseksi työmarkkinalaitokseksi.

1989 STTK:n Teknisten Liitto ja TVK:n Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto perustavatToimihenkilöiden Neuvottelujärjestön (TNK).

1992 Päätökset STK:n ja TKL:n yhdistämisestä. TVK:n konkurssi, pääosa jäsenliitoista siirtyy STTK:hon.

1993 Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton nimi muuttui Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ksi.Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) toiminta alkoi.

1995 LTK muuttaa nimensä Palvelutyönantajiksi.

2005 TT ja PT yhdistyivät Elinkeinoelämän keskusliitoksi (EK).

Lähteet:Mansner, Markku: Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnantajain Keskusliitto 1980–1992. Jyväskylä 2005.Pietiläinen, Jukka-Pekka: Herraklubista edunvalvojaksi. Liiketyönantajain Keskusliito 1945–1995. Keuruu 1995.SAK.


Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset 1917–2005

1917 Laki 8 tunnin työpäivästä.

1922 Työsopimuslaki, johon sisältyi määräys työntekijöiden 4–7 päivän palkallisesta vuosilomasta.

1923 Työehtosopimuslaki.

1927 Ammattitarkastuslakiin työläistarkastajat.

1937 Kansaneläkelaki.

1939 Vuosilomalaki: työntekijöiden vuosiloma oli työsuhteen kestosta riippuen 5–12 työpäivää.

1942 Palkkasäännöstely alkoi.

1946 Laki työriitojen sovittelusta. Työtuomioistuinlaki. Työehtosopimuslaki. Tuotantokomitealaki.Uusi vuosilomalaki (vuosiloma 12 päivää–1 kuukausi).

1947 Lapsilisät.

1948 Tapaturmavakuutuslaki.

1949 Kansaneläkkeiden maksaminen alkoi.

1955 Hintojen ja palkkojen säännöstely päättyi.

1956 Kansaneläkelain uudistus.

1958 Työturvallisuuslaki.

1959 Yleiseksi työajaksi 45 tuntia viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia.

1960 Vuosilomalaki (vuosiloma 18–24 päivää).

1961 Työeläkelait.

1962 Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta.Valtakunnansovittelijan virka perustettiin.

1964 Sairausvakuutuslaki tuli voimaan. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki.Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.

1966 40-tuntiseen ja viisipäiväiseen työviikkoon siirtyminen alkoi. Tavoite oli saavutettava viimeistään vuotta 1970koskevissa työehtosopimuksissa. Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki.

1967 Ammattitautilaki.

1968 Indeksiehdot hävitettiin.

1970 Uusi työsopimuslaki: sopimukset yleissitoviksi.

1972 Lomaltapaluuraha käyttöön. Arkipyhiä siirrettiin STK:n ja SAK:n ehdotuksesta. Kansanterveyslaki säädettiin.


Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset 1917–20051973 Vuosilomalain uudistaminen, vuosiloman pituus 24–26 päivää.

Työsuojelun valvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna 1974.

1976 Ryhmähenkivakuutus.

1977 Vuosiloman pituus 24–30 päivään, josta viikko talvilomaa.

1978 Työsuhdeturvakomitea. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilakiin. Isyysloma 12 päivää.

1979 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä tuli voimaan. Talvilomaoikeuden laajennus.

1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma.

1984 Työttömyysturvalaki. Laki irtisanomismenettelystä. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Työriitakomitea asetettiin.

1985 Hyvityssakkojen korotukset voimaan. Kirkkolain muutos, jolla arkipyhiä siirrettiin, vuoden 1992 alusta.Tehtiin vastoin STK:n ja SAK:n tahtoa. Laki kotihoidontuesta.

1986 Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti.

1987 Tasa-arvolaki voimaan. Aikuisopintolaki, opintovapaalain muutokset, työturvallisuuslain muutokset.Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa.

1988 Työsopimus- ja yhteistoimintalain muutokset.

1989 Työttömyysturvalain muutos. Henkilöstörahastolaki.

1990 Laki henkilöstöedustuksesta yritysten hallinnossa.

1991 Ammattikoulutusraha. Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja työsopimuslain muuttaminen.Vuosiloman säästämisjärjestelmä. Työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen osittainen siirtäminentyönantajien vastuulta työntekijöille.

1992 Vuoden 1985 kirkkolain muutos arkipyhien siirrosta voimaan.

1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Eurooppa-tason konserniyhteistyö.

1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Henkilöstörahastolain muutokset.Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. TEL-yhtiöiden hallintolaki.

1997 Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekätyöttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta.

1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.

1999 Varhaiseläkeuudistus.

2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.

2001 Uusi työsopimuslaki. Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta saavutettiin neuvottelutulos(ns. sosiaalipaketti).

2002 Uusi työterveyshuoltolaki. Työeläkeuudistuksesta ratkaisu, voimaan vuonna 2005.


2003 Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus.Perhevapaan uudistus.

2004 Muutosturva työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

2005 Tasa-arvolain kokonaisuudistus. Vuosilomalain uudistus.

Lähteet:Mansner, Markku: Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnantajain Keskusliitto 1980–1992. Jyväskylä 2005.SAK.

Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset 1917–2005



Pal

kkar

atka

isu

t S

TK

:n a

loill

a 19

50-1

968

Yle

isko

rotu

sten

vo

i-P

alkk

oje

nm

aan

tulo

ja s

uu

ruu

sin

dek

sisi

do

nn

aisu

us

Hin

tasä

änn

öst

ely

jaA

nsi

oid

enS

op

imu

sko

rotu

s-V

uo

siS

op

imu

sP

vm%

mk

ja in

dek

siko

rotu

kset

hin

tava

lvo

nta

no

usu

(%

)va

iku

tuks

et (

%)

1950

Fag

erho

lm-s

opim

us26

,0In

deks

ieht

o vo

imas

sa

Jake

lusä

ännö

stel

y(1

/1)

loka

kuu

1950

26,0

+ 5

%19

51A

ura-

sopi

mus

18,0

Inde

ksie

hto

voim

assa

H

inna

t ja

palk

at55

,5(1

/1)

tam

mik

uu 1

950

sido

ttiin

tois

iinsa

,+

5 %

vaka

utta

mis

vaih

e18

,019

52E

i yle

isiä

pal

kank

orot

uksi

aIn

deks

ieht

o (1

/1)

voim

assa

1953

Ei y

leis

iä p

alka

nkor

otuk

sia

"

1954

Linn

anra

uha

"Ja

kelu

sään

nöst

ely

11,2

lopp

ui 1

954,

1955

"hi

nnan

alen

nuso

hjel

ma

2,0

1956

SA

K:n

ja S

TK

:n s

opim

us 1

2 m

k/h

Neu

votte

lueh

to5.

3.19

56 h

inna

t ja

13,4

10,0

Ans

iot s

idot

tiin

mak

sut

sään

nöst

elyy

n19

57E

i kes

kite

ttyjä

2,0

-2/

3-pe

riaat

teel

laH

into

jen

ja m

aksu

jen

3,9

2,0

sopi

muk

sia

elin

kust

annu

sind

eksi

insä

ännö

stel

y pu

retti

in19

58"

(4,0

)-

vuos

ina

1957

-58

5,4

4,0

4 %

1959

"3,

0-

neuv

otte

lueh

to5,

13,

019

60"

3,8

--

7,8

3,8

1961

Run

koso

pim

us1.

1.19

614,

3-

-6,

34,

319

62"

1.1.

1962

3,5

--

6,0

3,5

1963

Liitt

okoh

tais

et s

op.

6,0

--

8,4

6,0

1964

Rip

atin

sop

imus

1.1.

1964

6,0

-In

deks

isid

onna

isuu

s (2

/3)

14,1

12,7

1965

"1.

1.19

653,

8-

tam

mik

uu -

64 +

3 %

7,1

3,6

syys

kuu

-64

+3 %

1966

H-R

-sop

imus

1.2.

1966

3,0

-1.

6.19

662,

4-

1967

"1.

1.19

673,

0-

Inde

ksie

hto

(1/2

)7,

26,

11.

6.19

673,

0-

1968

27.3

.196

8 V

akau

ttam

isso

pim

us1.

1.19

683,

0-

tam

mik

uu -

68 +

2,8

%12

,69,

61.

6.19

683,

5-

Luov

uttii

n id

eksi

ehdo

sta

(luov

uttii

n vu

oden

lopu

nin

deks

ikor

otuk

sest

a)Lä

hde:

Tul

opol

iittin

en s

elvi

tyst

oim

ikun

ta 1

7.10

.198

5. T

ulop

oliit

tiset

rat

kais

ut v

uosi

na 1

950-

1984



Työ

mar

kkin

arat

kais

ut 1

969-

2007

Vuo

siSo

pim

usSo

pi-

Kor

otus

Yle

isko

rotu

sV

ähim

mäi

s-Jä

rjes

-So

p. k

orot

usK

okon

aisr

atka

isuu

n lii

ttyv

iäm

us-

voim

assa

palk

ka-

ja

tely

-ke

skim

. IV

-IV

pä

ätök

siä

aika

alka

enm

atal

apal

k-va

ra(t

eolli

suus

-ka

järj

este

lyt

työn

teki

jät)

%p/

t%

%19

69L

iinam

aa I

1 v.

1.1.

1969

163,

9In

deks

ieht

ojen

poi

stam

inen

27.3

.196

8V

altu

usla

ki h

into

jen

ja v

uokr

ien

valv

onta

anJä

senm

aksu

peri

ntä

sopi

mus

1970

Liin

amaa

II

1 v.

1.1.

1970

väh.

1,0

181,

05,

1E

rora

hajä

rjes

telm

ä1.

9.19

69K

okoo

ntum

isoi

keus

työp

aika

ll a

1971

UK

K-s

opim

us15

kk

1.1.

1970

223,

00 m

k/t

2,0

14,3

Nel

jän

viik

on v

uosi

lom

a -7

3, v

ähim

mäi

spal

kka

8.12

.197

01.

9.19

7120

3,20

mk/

tT

iedo

tus-

ja k

oulu

tuss

opim

ukse

t

1972

HL

-sop

imus

1 v.

1.4.

1972

253,

50 m

k/t

3,0

7,7

Lom

alta

palu

urah

a 10

% lo

map

alka

sta

17.3

.197

2Sa

irau

saja

n pa

lkka

etuu

ksie

n pa

rant

amin

en18

.3.1

972

Sair

ausa

jan

palk

kaet

uuks

ien

para

ntam

inen

1973

Liit

toko

htai

set s

op.

50-6

5

1974

Lin

dblo

m22

kk

1.4.

1974

554,

90 m

k/t

1,2

11,3

Ver

ohel

potu

ksia

1. v

aihe

1.9.

1974

20L

apsi

lisie

n ko

rotu

s, 7

kk:

n äi

tiysl

oma

19.3

.197

4A

nsio

kehi

tyst

aku u

1975

2. v

aihe

1.4.

1975

väh.

4,0

505,

60 m

k/t

1,5

1.9.

1975

15L

iinam

aan

tark

.26

.2.1

975

1.4.

1975

10-2

56,

30 m

k/t

0,2

8,7

Lap

silis

ien

koro

tus

Tar

kist

ukse

n jä

lkee

nE

rilli

sver

otus

yhte

ens ä

10 k

k1.

4.19

75vä

h. 5

,075

-90

6,30

mk/

t1,

7A

sum

istu

kiuu

dist

us19

76M

iettu

sen

välit

ys10

kk

1.2.

1976

väh.

3,5

606,

90 m

k/t

1,5

7,2

Ryh

mäh

enki

vaku

utus

12.2

.197

6O

sael

äke

työk

yvyt

töm

yyde

stä

1977

Liin

amaa

n su

ositu

s2

v.1.

3.19

77vä

h. 3

,445

0,8

5,5

Tal

vilo

ma

9.3.

1977

Ans

ioke

hity

stak

u u1.

vai

heT

urva

laus

eke

deva

lvaa

tion

vara

lta19

782.

vai

he1.

3.19

78vä

h. 3

,040

31.3

.197

81.

10.1

978

2,5

0,1%

1)5,

4K

orot

ukse

t siir

ron

ja d

eval

vaat

ione

u-1.

5.19

781,

5(=

22)

0,4

votte

luid

en jä

lkee

n1.

9.19

78vä

h. 3

,040

1979

Som

erto

-Oiv

io s

op.

1 v.

1.2.

1979

130

0,1%

1)0,

4In

deks

ieht

o, a

nsio

kehi

tyst

akuu

26.1

.197

91.

12.1

979

1(=

17)

0,5

4,9

Tal

vilo

mao

ikeu

den

laaj

enta

min

en, t

yölli

syys

suos

ituks

iaSa

irau

sjan

pal

kan

mak

suka

uden

pid

entä

min

en19

80L

iitto

koht

aise

t sop

.1.

3.19

8090

11,3

1.10

.198

03

1981

Pekk

anen

2 v.

1.3.

1981

3,3

(65)

0,5

Sair

ausp

äivä

- ja

äiti

ysra

han

9.3.

1981

1.9.

1981

2,6

(50)

7,0

mak

supe

rust

eide

n uu

dist

us1.

vai

hevä

h. 2

,5A

nsio

kehi

tysj

ärje

stel

y19

82L

iitto

koht

aise

t sop

.1.

3.19

822,

2(4

5)0,

4% 1)

0,4

Inde

ksie

hto

(pal

kant

arki

stus

inde

ksi)

1.10

.198

22,

28,

4


Vuo

siSo

pim

usSo

pi-

Kor

otus

Yle

isko

rotu

sV

ähim

mäi

s-Jä

rjes

-So

p. k

orot

usK

okon

aisr

atka

isuu

n lii

ttyv

iäm

us-

voim

assa

palk

ka-

ja

tely

-ke

skim

. IV

-IV

pä

ätök

siä

aika

alka

enm

atal

apal

k-va

ra(t

eolli

suus

-ka

järj

este

lyt

työn

teki

jät)

%p/

t%

%19

83L

iitto

koht

aise

t sop

.1.

3.19

833,

151.

10.1

983

2,25

5,6

1984

Pekk

anen

2 v.

28.3

.198

4In

deks

ieht

o1.

vai

he1.

3.19

843,

20,

4% 1)

4,0

Työ

ttöm

yysa

jan

toim

eent

ulot

urva

n uu

dist

us19

852.

vai

he1.

3.19

853,

63,

8T

yöaj

an ly

hent

ämin

en 3

2t/v

1986

VH

S-so

pim

us2

v.1.

3.19

86vä

h. 1

.5(5

5)0,

3% 1)

0,3

2,8

Inde

ksie

hto,

ans

ioke

hity

stak

uu16

.3.1

986

Työ

ajan

lyhe

ntäm

inen

198

7 16

t/v,

1. v

aihe

1988

16

t/v, 1

989

16 t/

v, 1

990

20t/v

1987

2. v

aihe

1.3.

1987

väh.

1.7

(64)

0,3%

1)0,

33,

4V

altio

n tu

kipa

ketti

, ml.

vero

keve

nnyk

siä

1988

Liit

toko

htai

set s

op.

2 v.

1.3.

1988

98-1

455,

3

1989

Tal

ous-

ja tu

lopo

-1

v.1.

3.19

89vä

h. 1

400,

1% 1)

3,6

Palk

ansa

ajie

n os

tovo

iman

lisä

ys 2

,5 %

liitti

nen

yhdi

stel

mä-

Ans

ioke

hity

stak

uu 7

0 p

li so

p. k

or.

ratk

aisu

ylei

skor

otuk

sen

ja ta

sa-a

rvoe

rän

lisäk

si23

.9.1

988

Val

tion

toim

enpi

teet

, ind

eksi

ehto

1990

Kal

lio2

v.1.

3.19

90vä

h. 0

,730

Palk

ansa

ajie

n kä

ytet

tävi

ssä

olev

ien

15.1

.199

01.

10.1

990

väh.

0,7

300,

4%2)

0,3

5,4

reaa

litul

ojen

kas

vuta

voite

199

0-91

4,5

%A

nsio

kehi

tyst

akuu

III

/89-

III/

90 4

% y

li so

p. k

or.

1991

2. v

aihe

1.5.

1991

väh.

0,9

500,

3%2)

1,7

Inde

ksie

hto,

ver

opol

. toi

met

15.1

1.19

90L

uotta

mus

mie

ssop

., ty

öaik

akys

ymyk

set

Aik

uisk

oulu

tus

1992

Ihal

aine

n-K

ahri

2 v.

Nyk

. sop

.0

00

0,0

0,2

Inde

ksie

hto

15.1

1.19

91ja

tket

aan

Työ

eläk

keid

en r

ahoi

tus

ja31

.10.

1993

palk

ansa

ajie

n ty

öelä

kem

aksu

saak

kaSo

pim

isjä

rjes

telm

än k

ehitt

ämin

enV

altio

n to

imen

pite

et, m

l työ

ttöm

yyst

urva

nta

son

säily

ttäm

inen

1993

Ihal

aine

n-K

ahri

00

00,

00,

0T

arki

stus

30.1

1.19

9219

94L

iitto

koht

aise

t sop

.1

v.1.

11.1

993

3,2

1995

Liit

toko

htai

set s

op.

1-2

v.5,

2

1996

Tal

ous-

, työ

llisy

ys2

v.1.

11.1

995

väh.

1,8

105

0,0

2,1

Inde

ksie

hto

ja ty

ömar

kkin

a-A

nsio

kehi

tysl

ause

ke, t

ar. 1

996,

199

7po

liitti

nen

sopi

mus

Työ

eläm

än k

ehitt

ämin

en19

96-9

7V

altio

n to

imen

pite

et, m

m.

29.9

.199

5ve

rotu

sta

ja ty

öttö

myy

stur

vaa

kosk

evat

1. v

aihe

1.10

.199

6vä

h.1,

365

0,3%

3)1,

7


Vuo

siSo

pim

usSo

pi-

Kor

otus

Yle

isko

rotu

sV

ähim

mäi

s-Jä

rjes

-So

p. k

orot

usK

okon

aisr

atka

isuu

n lii

ttyv

iäm

us-

voim

assa

palk

ka-

ja

tely

-ke

skim

. IV

-IV

pä

ätök

siä

aika

alka

enm

atal

apal

k-va

ra(t

eolli

suus

-ka

järj

este

lyt

työn

teki

jät)

%p,

€/t

%%

1997

2. v

aihe

0,0

1998

Tul

opol

iittin

en2

v.1.

1.19

98vä

h. 1

,685

0,3%

3)0,

52,

5In

deks

ieht

oso

pim

us 1

998-

1999

Ans

ioid

en k

ehity

ksen

tark

aste

lula

usek

e 19

97-1

998

12.1

2.19

9719

992.

vai

he1.

1.19

99vä

h. 1

,685

1,7

Työ

eläm

än k

ehitt

ämin

enH

allit

ukse

n ve

rora

tkai

sut

2000

Liit

toko

htai

set s

op.

3,3

2001

Tul

opol

iittin

en2

v.1.

2.20

01vä

h. 2

,112

00,

2 %

2)0,

5 %

4)3,

0T

alou

delli

sen

kehi

tyks

en ta

rkas

telu

ja in

deks

ieht

oso

pim

us 2

001-

2002

Ans

ioke

hity

slau

seke

15.1

2.20

00Ja

tkuv

a ne

uvot

telu

men

ette

lyT

yöel

ämän

keh

ittäm

inen

Elin

ikäi

nen

oppi

min

en o

sana

työe

läm

ää

2002

2. v

aihe

1.3.

2002

väh.

1,9

107

0,3

%4)

2,3

Eur

on k

äyttö

önot

to(0

,18

Työ

aika

järj

este

lyeu

roa)

Hal

lituk

sen

vero

ratk

aisu

tT

yöttö

myy

späi

vära

han

mää

räyt

ymin

enN

euvo

ttelu

laus

eke

2003

Tul

opol

iittin

en2

v.1.

3.20

03vä

h. 1

,817

s0,

3 %

2)0,

8 %

4)2,

8 %

5)In

deks

ieht

oso

pim

us 2

003-

2004

(28,

39T

arka

stel

ulau

seke

2.12

.200

2e/

kk)

Jatk

uva

neuv

otte

lum

enet

tely

Työ

eläm

än k

ehitt

ämin

enA

mm

atill

isen

osa

amis

en y

lläpi

täm

inen

ja k

ehitt

ämin

en

2004

2. v

aihe

1.3.

2004

väh.

1,7

16 s

0,5

%4)

2,2

%5)

Työ

llisy

ys ja

työv

oim

apol

itiik

ka(2

6,72

Hal

lituk

sen

vero

ratk

aisu

te/

kk)

Työ

llisy

yttä

edi

stäv

ät to

imen

pite

et20

05T

ulop

oliit

tinen

2,5

v.1.

3.20

05vä

h. 1

,918

s0,

6 %

4)2,

5In

deks

ieht

o ja

tark

aste

lula

usek

eso

pim

us 2

005-

2007

(30,

06Ja

tkuv

a ne

uvot

telu

men

ette

lye/

kk)

Sopi

mus

alak

ohta

iset

toim

et p

aika

llise

n yh

teis

työn

ja s

opim

isen

edi

stäm

isek

si

2006

2. v

aihe

1.6.

2006

1,4

0,3

0,4

%4)

2,1

Työ

eläm

än k

ehitt

ämin

enO

saam

isen

vah

vist

amin

en ja

keh

ittäm

inen

Työ

llist

ymis

en ja

muu

tost

urva

n to

imin

tam

alli

Har

maa

n ta

loud

en to

rjun

ta ja

tila

ajav

astu

uH

allit

ukse

n ty

öllis

yyttä

, ost

ovoi

ma

jaki

lpai

luky

kyä

tuke

vat t

oim

enpi

teet

2007

Liit

toko

htai

set s

op.

Lä h

de: E

K, S

AK

1) M

atal

apal

kkaj

ärje

stel

yn v

aiku

tus

2) T

asa-

arvo

erä

3) M

atal

apal

kkae

rä +

nai

spal

kkae

rä4)

Liit

toer

ä 5)

Tup

ossa

muk

ana

olev

at


BKT bruttokansantuote

EK Elinkeinoelämän keskusliitto

LTK Liiketyönantajain Keskusliitto

N-L Neuvostoliitto

OECD Organisation for Economic Co-operation and Development

PT Palvelutyönantajat

SAJ Suomen Ammattijärjestö

SAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö

STK Suomen Työnantajain Keskusliitto

STTK Toimihenkilökeskusjärjestö

Super Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

TT Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto

TVK Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto

VATT Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Julkaisussa käytetyt lyhenteet

News & Politics

Näin on käynyt