SAK – ihmisen puolellaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n tehtävänä on edistää palkansaajien ja heidän perheidensä hyvinvointia sekä kehittää suomalaista työelämää. SAK:hon kuuluu 22 teollisuuden, kuljetusalojen, julkisen sektorin ja yksityisten palvelualojen ammattiliittoa. SAK on Suomen suurin etujärjestö, mutta samalla myös kansalaisjärjestö, joka tarjoaa palkansaajille vaikutusväylän työelämään ja yhteiskuntaan. SAK:n toimin-nan perustana ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, demokratia ja solidaarisuus.

Ammattiyhdistystoiminnalla ja työmarkkinaosapuolten yhteisellä sopimisella on Suomessa vankat perinteet. Valtaosa suomalaisista kuuluu ammattiliittoon, ja noin 90 prosenttia työntekijöistä on liittojen sopimien työehtosopimusten piirissä.

SAK:laisissa ammattiliitoissa on yli miljoona jäsentä. Jäsenten tärkein tavoite työssä on työpaikan pysyvyys ja varmuus.

Työn liikeSAK on asettanut tavoitteeksi täystyöllisyyden. Täystyöllisyyden edellytyksiä ovat talouden kasvu ja työelämän jatkuva kehittäminen. Työttömien asemaa parannetaan parhaiten tarjoamalla työtä. Jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla muutoksen hallinta ja yksilön turvallisuuden lisääminen ovat keskeinen osa työvoimapolitiikkaa.

Pätkätyöläisten puolellaJoka neljäs SAK:lainen työskentelee pätkätöissä. Pätkätöiden lisääntyminen on tehnyt työmarkkinoista entistä epätasa-arvoisempia, sillä osa- tai määräaikaisena sekä vuokra-työssä työskentelevät tavallisesti työmarkkinoilla muutenkin heikommassa asemassa olevat, kuten naiset, nuoret ja maahanmuuttajat.

” kaikki työ on

arvokasta.

SAK – ihmisen puolellaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n tehtävänä on edistää palkansaajien ja heidän perheidensä hyvinvointia sekä kehittää suomalaista työelämää. SAK:hon kuuluu 22 teollisuuden, kuljetusalojen, julkisen sektorin ja yksityisten palvelualojen ammattiliittoa. SAK on Suomen suurin etujärjestö, mutta samalla myös kansalaisjärjestö, joka tarjoaa palkansaajille vaikutusväylän työelämään ja yhteiskuntaan. SAK:n toimin-nan perustana ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, demokratia ja solidaarisuus.

Ammattiyhdistystoiminnalla ja työmarkkinaosapuolten yhteisellä sopimisella on Suomessa vankat perinteet. Valtaosa suomalaisista kuuluu ammattiliittoon, ja noin 90 prosenttia työntekijöistä on liittojen sopimien työehtosopimusten piirissä.

SAK:laisissa ammattiliitoissa on yli miljoona jäsentä. Jäsenten tärkein tavoite työssä on työpaikan pysyvyys ja varmuus.

Työn liikeSAK on asettanut tavoitteeksi täystyöllisyyden. Täystyöllisyyden edellytyksiä ovat talouden kasvu ja työelämän jatkuva kehittäminen. Työttömien asemaa parannetaan parhaiten tarjoamalla työtä. Jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla muutoksen hallinta ja yksilön turvallisuuden lisääminen ovat keskeinen osa työvoimapolitiikkaa.

Pätkätyöläisten puolellaJoka neljäs SAK:lainen työskentelee pätkätöissä. Pätkätöiden lisääntyminen on tehnyt työmarkkinoista entistä epätasa-arvoisempia, sillä osa- tai määräaikaisena sekä vuokra-työssä työskentelevät tavallisesti työmarkkinoilla muutenkin heikommassa asemassa olevat, kuten naiset, nuoret ja maahanmuuttajat.

” kaikki työ on

arvokasta.

Työelämä yhdenvertaiseksiVaikka työmarkkinat ovat jakautuneet Suomessa vahvasti naisten ja miesten töihin, ei tasa-arvon edistämisessä ole kyse vain sukupuolten erilaisesta asemasta työ-elämässä. SAK toimii aktiivisesti muun muassa nuoriin, ikääntyviin ja maahanmuuttajiin kohdistuvaa syrjintää vastaan.

Kehitys syntyy yhteistyönäSuomalaisen kilpailukyvyn säilyttämisen ja parantamisen kannalta on tärkeää, että työntekijät voivat olla mukana kehittämässä ja sopimassa tuottavuuteen, palkkaus-järjestelmiin, työsuojeluun, työssä jaksamiseen, työaikoihin ja ammattitaitoon liittyvistä asioista. SAK:n suurista tavoitteista vuosikymmenten varrella on toteutettu mm. vuosiloma-, vanhempainvapaa-, työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmät. Myös työlainsäädännön kehittämisessä SAK:lla on ollut merkittävä rooli.

Yhteinen sopiminen tuo tasapainoaTyömarkkinaosapuolten ja valtion yhteisellä kolmikantaisella sopimisella on maas-samme pitkät perinteet. Palkansaajien ostovoima parantui 1990–2000-lukujen alun tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aikana jopa neljänneksellä. Samaan aikaan myös suomalaisyritysten kilpailukyky nousi kansainvälisestikin verrattuna huipputasolle.

Työura kerryttää eläkettäOn tärkeää, että maksetuilla eläkemaksuilla ja kertyvällä eläkkeellä on suora yhteys. Työeläkemaksut kerryttävät eläkettä samalla tavoin maksajasta ja työsuhteen muodosta riippumatta. Oikeudenmukaisin malli on, että eläke määräytyy koko työhistorian aikana ansaittujen palkkojen ja maksettujen eläkemaksujen perusteella.

” ammattilaisia

tarvitaan aina.

Työelämä yhdenvertaiseksiVaikka työmarkkinat ovat jakautuneet Suomessa vahvasti naisten ja miesten töihin, ei tasa-arvon edistämisessä ole kyse vain sukupuolten erilaisesta asemasta työ-elämässä. SAK toimii aktiivisesti muun muassa nuoriin, ikääntyviin ja maahanmuuttajiin kohdistuvaa syrjintää vastaan.

Kehitys syntyy yhteistyönäSuomalaisen kilpailukyvyn säilyttämisen ja parantamisen kannalta on tärkeää, että työntekijät voivat olla mukana kehittämässä ja sopimassa tuottavuuteen, palkkaus-järjestelmiin, työsuojeluun, työssä jaksamiseen, työaikoihin ja ammattitaitoon liittyvistä asioista. SAK:n suurista tavoitteista vuosikymmenten varrella on toteutettu mm. vuosiloma-, vanhempainvapaa-, työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmät. Myös työlainsäädännön kehittämisessä SAK:lla on ollut merkittävä rooli.

Yhteinen sopiminen tuo tasapainoaTyömarkkinaosapuolten ja valtion yhteisellä kolmikantaisella sopimisella on maas-samme pitkät perinteet. Palkansaajien ostovoima parantui 1990–2000-lukujen alun tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aikana jopa neljänneksellä. Samaan aikaan myös suomalaisyritysten kilpailukyky nousi kansainvälisestikin verrattuna huipputasolle.

Työura kerryttää eläkettäOn tärkeää, että maksetuilla eläkemaksuilla ja kertyvällä eläkkeellä on suora yhteys. Työeläkemaksut kerryttävät eläkettä samalla tavoin maksajasta ja työsuhteen muodosta riippumatta. Oikeudenmukaisin malli on, että eläke määräytyy koko työhistorian aikana ansaittujen palkkojen ja maksettujen eläkemaksujen perusteella.

” ammattilaisia

tarvitaan aina.

Juuret syvällä Suomen historiassaSAK on valvonut suomalaisten palkansaajien etuja vuodesta 1907 lähtien. Ay-liikkeen merkitys yhteiskunnallisena tekijänä lähti nousuun sotien jälkeen. Ensimmäinen tulo poliittinen sopimus loi 1960-luvun loppupuolella pohjaa nykyaikaiselle neuvottelu-järjestelmälle. 1960- ja 70-luvut olivat voimakkaan kasvun aikaa, ammatillinen järjes-tä ytyminen lisääntyi Suomessa nopeammin kuin missään muussa teollisuusmassa. Järjestäytymis aste nousi 1980-luvulla yli 80 prosentin.

Työsarkana koko maapalloSAK:n asiantuntijat vastaavat oman alansa asioiden seurannasta ja valmisteluista myös Euroopan tasolla. Globalisaatio on kansainväliselle ay-liikkeelle koko ajan kasvava haaste. Kansainvälisen työjärjestön, ILO:n määrittelemät perusihmis oikeuksien ja ay-oikeuksien puolustaminen ovat keskeisessä asemassa ay-liikkeen työssä. SAK tekee solidaarisuustyötään Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASK:n kautta.

SAK pähkinänkuoressa» SAK:laisissa liitoissa on noin miljoona jäsentä, joista naisia 484 000 (46 %), miehiä 563 000 (54 %)» SAK:laisten keskipalkka (vuonna 2008) 2 420 e, miesten 2 490 e, naisten 2 120 e» 22 liittoa» SAK:laisissa liitoissa toimii noin 100 000 luottamushenkilöä. » Joka kolmas on osallistunut vuoden sisällä ay-toimintaan.

Keskiverto SAK:lainen on » 47–56-vuotias» nainen työskentelee palvelualalla» mies työskentelee metallialalla

” ay-liikkeen

todellinen voima

on työpaikoilla.

Juuret syvällä Suomen historiassaSAK on valvonut suomalaisten palkansaajien etuja vuodesta 1907 lähtien. Ay-liikkeen merkitys yhteiskunnallisena tekijänä lähti nousuun sotien jälkeen. Ensimmäinen tulo poliittinen sopimus loi 1960-luvun loppupuolella pohjaa nykyaikaiselle neuvottelu-järjestelmälle. 1960- ja 70-luvut olivat voimakkaan kasvun aikaa, ammatillinen järjes-tä ytyminen lisääntyi Suomessa nopeammin kuin missään muussa teollisuusmassa. Järjestäytymis aste nousi 1980-luvulla yli 80 prosentin.

Työsarkana koko maapalloSAK:n asiantuntijat vastaavat oman alansa asioiden seurannasta ja valmisteluista myös Euroopan tasolla. Globalisaatio on kansainväliselle ay-liikkeelle koko ajan kasvava haaste. Kansainvälisen työjärjestön, ILO:n määrittelemät perusihmis oikeuksien ja ay-oikeuksien puolustaminen ovat keskeisessä asemassa ay-liikkeen työssä. SAK tekee solidaarisuustyötään Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASK:n kautta.

SAK pähkinänkuoressa» SAK:laisissa liitoissa on noin miljoona jäsentä, joista naisia 484 000 (46 %), miehiä 563 000 (54 %)» SAK:laisten keskipalkka (vuonna 2008) 2 420 e, miesten 2 490 e, naisten 2 120 e» 22 liittoa» SAK:laisissa liitoissa toimii noin 100 000 luottamushenkilöä. » Joka kolmas on osallistunut vuoden sisällä ay-toimintaan.

Keskiverto SAK:lainen on » 47–56-vuotias» nainen työskentelee palvelualalla» mies työskentelee metallialalla

” ay-liikkeen

todellinen voima

on työpaikoilla.

Suomalaiset työmarkkinatSuomalaiset palkansaajat ja työnantajat ovat järjestäytyneet oman alansa järjestöihin muita EU-maita yleisemmin. Lähes 80 % palkansaajista kuuluu ammattiliittoihin, joita on noin 70 kolmessa palkansaajien keskusjärjestössä:

» Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK » Toimihenkilökeskusjärjestö STTK » Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava

Työnantajistakin suuri osa kuuluu oman alansa työnantajaliittoon. Nämä puolestaan kuuluvat toimialansa mukaan työnantajien keskusjärjestöihin, joita ovat

» Elinkeinoelämän keskusliitto EK » Valtion työmarkkinalaitos » Kunnallinen työmarkkinalaitos » Kirkon työmarkkinalaitos

Suomen suurin maahanmuuttajajärjestöSuomen työmarkkinat ovat viime vuosina nopeasti monikulttuuristuneet. SAK:ta voidaan pitää maamme suurimpana maahanmuuttajajärjestönä. Yli 11 000 työ elämässä olevaa maahanmuuttajaa on järjestäytynyt SAK:laisiin ammattiliittoihin. Eniten heitä on Metallityöväen Liitossa, Palvelualojen ammattiliitossa PAM:ssa, Julkisten ja hyvinvointi alojen liitossa JHL:ssä ja Elintarviketyöläisten liitossa SEL:ssä. Muusikkojen liitossa on suhteellisesti eniten maahanmuuttajajäseniä. Ay-liike tarjoaa maahanmuutta-jille koulutusta ja neuvontaa, ja se puolustaa työntekijöiden tasapuolista kohtelua.

Yhteiskunnallinen vaikuttajaSAK on ollut olennainen tekijä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa. Vuosien varrella järjestö on ollut kehittämässä monia jokapäiväiseen elämään liittyviä parannuksia, kuten:

» Kahdeksan tunnin työpäivä » Talviloma » Äitiys- ja vanhempainvapaa» Viisipäiväinen työviikko » Sairausajan palkka » Ylityökorvaukset» Kesäloma » Irtisanomissuoja » Lomaraha

Miljoona duunariaTyypillistä SAK:laista on mahdoton määritellä, sillä SAK:laiset työskentelevät hyvin erilaisilla aloilla. Teollisuudessa työskentelee vajaa puolet, yksityisillä palvelualoilla noin kolmannes ja julkisella sektorilla neljännes.

SAK:laiset liitot vuoden 2009 alussa:Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT www.akt.fiIlmailualan Unioni IAU www.iau.fiJulkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL www.jhl.fi JHL:n yhteistyöliitot Aliupseeriliitto www.aliupseeriliitto.fi Merivartioliitto www.merivartioliitto.fi Tulliliitto www.tulliliitto.fi Vankilavirkailijain Liitto VVL www.vankilavirkailijainliittoVVL.fiKemianliitto - Kemifacket www.kemianliitto.fiMetallityöväen Liitto www.metalliliitto.fiPalvelualojen ammattiliitto PAM www.pam.fiPaperiliitto www.paperiliitto.fiPosti- ja logistiikka-alan unioni PAU www.pau.fiPuu- ja erityisalojen liitto www.puuliitto.fiRakennusliitto www.rakennusliitto.fi

Rautatieläisten Liitto www.rautl.fiRautatievirkamiesliitto www.rautatievirkamiesliitto.fiSuomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL www.selry.fiSuomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY www.slsy.infoSuomen Merimies-Unioini SMU www.smu.fiSuomen Muusikkojen Liitto www.muusikkojenliitto.fiSuomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL www.sssl.fiSähköalojen ammattiliitto www.sahkoliitto.fiTeatteri- ja Mediatyöntekijät TeMe www.teme.fiVeturimiesten liitto ry www.veturimiesliitto.fiViestintäalan ammattiliitto ry www.viestintaliitto.fiYleinen Lehtimiesliitto YLL www.yleinenlehtimiesliitto.fi Kaupanalan esimiesliitto KEY (Palvelualan Unionin kautta) www.esimiesliitto.fi

Suomalaiset työmarkkinatSuomalaiset palkansaajat ja työnantajat ovat järjestäytyneet oman alansa järjestöihin muita EU-maita yleisemmin. Lähes 80 % palkansaajista kuuluu ammattiliittoihin, joita on noin 70 kolmessa palkansaajien keskusjärjestössä:

» Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK » Toimihenkilökeskusjärjestö STTK » Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava

Työnantajistakin suuri osa kuuluu oman alansa työnantajaliittoon. Nämä puolestaan kuuluvat toimialansa mukaan työnantajien keskusjärjestöihin, joita ovat

» Elinkeinoelämän keskusliitto EK » Valtion työmarkkinalaitos » Kunnallinen työmarkkinalaitos » Kirkon työmarkkinalaitos

Suomen suurin maahanmuuttajajärjestöSuomen työmarkkinat ovat viime vuosina nopeasti monikulttuuristuneet. SAK:ta voidaan pitää maamme suurimpana maahanmuuttajajärjestönä. Yli 11 000 työ elämässä olevaa maahanmuuttajaa on järjestäytynyt SAK:laisiin ammattiliittoihin. Eniten heitä on Metallityöväen Liitossa, Palvelualojen ammattiliitossa PAM:ssa, Julkisten ja hyvinvointi alojen liitossa JHL:ssä ja Elintarviketyöläisten liitossa SEL:ssä. Muusikkojen liitossa on suhteellisesti eniten maahanmuuttajajäseniä. Ay-liike tarjoaa maahanmuutta-jille koulutusta ja neuvontaa, ja se puolustaa työntekijöiden tasapuolista kohtelua.

Yhteiskunnallinen vaikuttajaSAK on ollut olennainen tekijä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa. Vuosien varrella järjestö on ollut kehittämässä monia jokapäiväiseen elämään liittyviä parannuksia, kuten:

» Kahdeksan tunnin työpäivä » Talviloma » Äitiys- ja vanhempainvapaa» Viisipäiväinen työviikko » Sairausajan palkka » Ylityökorvaukset» Kesäloma » Irtisanomissuoja » Lomaraha

Miljoona duunariaTyypillistä SAK:laista on mahdoton määritellä, sillä SAK:laiset työskentelevät hyvin erilaisilla aloilla. Teollisuudessa työskentelee vajaa puolet, yksityisillä palvelualoilla noin kolmannes ja julkisella sektorilla neljännes.

SAK:laiset liitot vuoden 2009 alussa:Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT www.akt.fiIlmailualan Unioni IAU www.iau.fiJulkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL www.jhl.fi JHL:n yhteistyöliitot Aliupseeriliitto www.aliupseeriliitto.fi Merivartioliitto www.merivartioliitto.fi Tulliliitto www.tulliliitto.fi Vankilavirkailijain Liitto VVL www.vankilavirkailijainliittoVVL.fiKemianliitto - Kemifacket www.kemianliitto.fiMetallityöväen Liitto www.metalliliitto.fiPalvelualojen ammattiliitto PAM www.pam.fiPaperiliitto www.paperiliitto.fiPosti- ja logistiikka-alan unioni PAU www.pau.fiPuu- ja erityisalojen liitto www.puuliitto.fiRakennusliitto www.rakennusliitto.fi

Rautatieläisten Liitto www.rautl.fiRautatievirkamiesliitto www.rautatievirkamiesliitto.fiSuomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL www.selry.fiSuomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY www.slsy.infoSuomen Merimies-Unioini SMU www.smu.fiSuomen Muusikkojen Liitto www.muusikkojenliitto.fiSuomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL www.sssl.fiSähköalojen ammattiliitto www.sahkoliitto.fiTeatteri- ja Mediatyöntekijät TeMe www.teme.fiVeturimiesten liitto ry www.veturimiesliitto.fiViestintäalan ammattiliitto ry www.viestintaliitto.fiYleinen Lehtimiesliitto YLL www.yleinenlehtimiesliitto.fi Kaupanalan esimiesliitto KEY (Palvelualan Unionin kautta) www.esimiesliitto.fi

Aluetoiminta SAK palvelee alueilla SAK:n toiminta-alueena on koko maa. Järjestön keskustoimisto sijaitsee Helsingin Hakaniemessä, sen lisäksi toimipisteitä on 13 eri paikkakunnalla.

Nuorten SAKSAK:laisiin liittoihin liittyy joka vuosi lähes 50 000 uutta, alle 30-vuotiasta nuorta jäsen-tä. Opiskelijajäsenyys on mahdollista kaikissa liitoissa. SAK Nuorilla on oma lehti, Arvo. Arvoa lukee yli 150 000 suomalaista.

SAK verkossaSAK palvelee myös sähköisesti. SAK:lla on nettisivustoja lukuisista eri teemoista.

SAK:n paikallisjärjestöt ympäri maan linkittyvät toisiinsa yhteisen nettipalvelun välityksellä. Hyödyllisiä osoitteita ovat SAK:n pääsivuston www.sak.fi lisäksi mm. www.sak-paikalliset.fi, www.tyoelamanverkko-opisto.fi ja blogit.sak.fi.

Omaa ammattiliittoa vailla olevien paras nettiosoite on www.liitot.fi. Sivuilla on haku-kone, josta voi etsiä oman liittonsa. SAK:lla on myös maksuton palvelupuhelin numeros-sa 0800 179 279. Sama numero palvelee kesäisin erityisesti kesätyöntekijöitä työsuhde-pulmissa.

SAK:n lehdet Palkkatyöläinen, Löntagaren ja Arvo ovat kaikki luettavissa verkossa.

Etelä-Suomen toiminta-alueHelsingin toimipisteHakaniemenranta 1 A00530 HelsinkiPuhelin 020 774 000

Lahden toimipisteRautatienkatu 19 A, 4. krs15110 LahtiPuhelin 020 774 0301

Lappeenrannan toimipisteKoulukatu 2353100 LappeenrantaPuhelin 020 774 0321

Itä-Suomen toiminta-alueJoensuun toimipisteYläsatamakatu 7, 3. krs80100 JoensuuPuhelin 020 774 0390

Kuopion toimipisteVuorikatu 20, 3. krs70100 KuopioPuhelin 020 774 0401

Mikkelin toimipisteVuorikatu 11 A 750100 MikkeliPuhelin 020 774 0291

Lounais-Suomen toiminta-aluePorin toimipisteIsolinnankatu 2428100 PoriPuhelin 020 774 0410

Turun toimipisteMaariankatu 620100 TurkuPuhelin 020 774 0421

Länsi-Suomen toiminta-alueJyväskylän toimipisteKalevankatu 440100 JyväskyläPuhelin 020 774 0311

Tampereen toimipisteRautatienkatu 10, 7. krs33100 TamperePuhelin 020 774 0371

Vaasan toimipistePitkäkatu 4365100 VaasaPuhelin 020 774 0380

Pohjois-Suomen toiminta-alueOulun toimipisteMäkelininkatu 31, 5. krs90100 OuluPuhelin 020 77 40342

Rovaniemen toimipisteRovakatu 26 A 896200 RovaniemiPuhelin 020 774 0331

SAK:n edustaja AhvenanmaallaFFC:s representant på ÅlandÅlandsvägen 55, PB 56, 22101 MariehamnPuhelin (018) 199 20

Aluetoiminta SAK palvelee alueilla SAK:n toiminta-alueena on koko maa. Järjestön keskustoimisto sijaitsee Helsingin Hakaniemessä, sen lisäksi toimipisteitä on 13 eri paikkakunnalla.

Nuorten SAKSAK:laisiin liittoihin liittyy joka vuosi lähes 50 000 uutta, alle 30-vuotiasta nuorta jäsen-tä. Opiskelijajäsenyys on mahdollista kaikissa liitoissa. SAK Nuorilla on oma lehti, Arvo. Arvoa lukee yli 150 000 suomalaista.

SAK verkossaSAK palvelee myös sähköisesti. SAK:lla on nettisivustoja lukuisista eri teemoista.

SAK:n paikallisjärjestöt ympäri maan linkittyvät toisiinsa yhteisen nettipalvelun välityksellä. Hyödyllisiä osoitteita ovat SAK:n pääsivuston www.sak.fi lisäksi mm. www.sak-paikalliset.fi, www.tyoelamanverkko-opisto.fi ja blogit.sak.fi.

Omaa ammattiliittoa vailla olevien paras nettiosoite on www.liitot.fi. Sivuilla on haku-kone, josta voi etsiä oman liittonsa. SAK:lla on myös maksuton palvelupuhelin numeros-sa 0800 179 279. Sama numero palvelee kesäisin erityisesti kesätyöntekijöitä työsuhde-pulmissa.

SAK:n lehdet Palkkatyöläinen, Löntagaren ja Arvo ovat kaikki luettavissa verkossa.

Etelä-Suomen toiminta-alueHelsingin toimipisteHakaniemenranta 1 A00530 HelsinkiPuhelin 020 774 000

Lahden toimipisteRautatienkatu 19 A, 4. krs15110 LahtiPuhelin 020 774 0301

Lappeenrannan toimipisteKoulukatu 2353100 LappeenrantaPuhelin 020 774 0321

Itä-Suomen toiminta-alueJoensuun toimipisteYläsatamakatu 7, 3. krs80100 JoensuuPuhelin 020 774 0390

Kuopion toimipisteVuorikatu 20, 3. krs70100 KuopioPuhelin 020 774 0401

Mikkelin toimipisteVuorikatu 11 A 750100 MikkeliPuhelin 020 774 0291

Lounais-Suomen toiminta-aluePorin toimipisteIsolinnankatu 2428100 PoriPuhelin 020 774 0410

Turun toimipisteMaariankatu 620100 TurkuPuhelin 020 774 0421

Länsi-Suomen toiminta-alueJyväskylän toimipisteKalevankatu 440100 JyväskyläPuhelin 020 774 0311

Tampereen toimipisteRautatienkatu 10, 7. krs33100 TamperePuhelin 020 774 0371

Vaasan toimipistePitkäkatu 4365100 VaasaPuhelin 020 774 0380

Pohjois-Suomen toiminta-alueOulun toimipisteMäkelininkatu 31, 5. krs90100 OuluPuhelin 020 77 40342

Rovaniemen toimipisteRovakatu 26 A 896200 RovaniemiPuhelin 020 774 0331

SAK:n edustaja AhvenanmaallaFFC:s representant på ÅlandÅlandsvägen 55, PB 56, 22101 MariehamnPuhelin (018) 199 20

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1, 3. krsPL 157, 00531 Helsinkipuhelin 020 774 000 ja faksi 020 774 0225www.sak.fi