Tuottavuus ja ay -liike

Juha Antila / SAK

Miksi

tuottavuudesta

puhutaan

nykyisin niin

paljon?

Seuraavat sata vuotta/kuvio 3.5/2.3.2007

0

5

10

15

20

1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Indeksi, 1900 = 1

BKT:n määrä

työtuntia kohden

BKT:n määrä

asukasta

kohden

Työtunnit asukasta

kohden

Lähteet: Hjerppe (1988), Tilastokeskus, ETLA. Ks. Ylä-Anttila (2010).

Tuottavuus määrää

elintasomme

Tuottavuuden vaikutus käytännössä

Suomen väestö v. 1950 oli 4,01 miljoonaa

Suomen väestö v. 2008 oli 5,24 miljoonaa

→Väestö kasvoi 31 %, työllisten määrä kasvoi 22 %

keskimäärin jokainen työllinen teki 15 % vähemmän työtunteja v. 2008 kuin 1950, jonka takia työtuntien kokonaismäärä oli vain 3 % suurempi v. 2008 kuin 1950

BKT henkeä kohden on kuusinkertaistunut aikavälillä 1950 – 2008, tämä johtuu tuottavuuden kasvusta

Vuonna 1950 Suomen ostovoimakorjattu BKT henkeä kohden oli suunnilleen samalla tasolla kuin nyt on Albaniassa ja hieman korkeampi kuin nyt on Egyptissä

8.2.2008 SAK/Juha

Antila/TaK

Palkankorotukset voivat perustua neljään asiaan:

Tuottavuuden kasvu

Työnantajien ja –tekijöiden välisen tulosuhteen

muutos (ns. funktionaalinen tulonjako. Nykyisin palkat

n. 55% kansantulosta)

Työntekijöiden keskinäisen tulonjaon muutos (esim.

kokoaika - osa-aikatyöntekijät, vuokratyöntekijät,

määräaikaiset). Tulonjako ydin- ja reunatyövoiman

välillä

Monopolistinen asema (hintojen nosto)

Tuottavuuden osatuottavuudet ovat

•työn tuottavuus

•raaka-aineiden tuottavuus

•energian ja pääoman tehokas käyttö

Tuottavuudella tarkoitetaan

tuotoksen ja panoksen välistä

suhdetta. Tuottavuus paranee, jos…

saadaan sama jalostusarvo pienemmillä panoksilla

saadaan samoilla panoksilla enemmän jalostusarvoa

parannetaan tuotteen/palvelun laatua tai ominaisuuksia, jolloin

saadaan parempi hinta lisäämättä panoksia samassa suhteessa

Tuottavuuden käsite, ja näin myös tuottavuuden

kehittäminen, voidaan ymmärtää eri tavoin. Pritchard

(1995) esittää kolme erilaista tapaa käsittää tuottavuus

1. Teknis-taloudellinen lähestymistapa: Tuottavuudessa on

kysymys tuotosten ja panosten suhteesta, eli tuottavuutta

voidaan pitää tehokkuuden mittarina.

2. Tuottavuus tehokkuuden ja vaikuttavuuden

yhdistelmänä: Tuottavuudessa on kyse tuotosten ja

panosten suhteesta, mutta myös siitä, miten tuotokset

asemoituvat suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

3. Laaja näkökulma: Tuottavuus pitää sisällään kaiken,

mikä saa organisaation toimimaan paremmin.

Tuottavuuden parantaminen voidaan

tiivistää kahteen asiaan:

1. tehdään oikeita asioita

2. tehdään asioita oikein

Kyse ei ole hiostamisesta ja kiirehtimisestä.

Huonosti tehty työ on usein yhtä rasittavaa

kuin hyvin tehty työ.

Mitä tuottavuudella tarkoitetaan ja miten sitä parannetaan?

Tuottavuudessa tehokkuuteen yhdistyy tuotteen tai palvelun arvo asiakkaalle, esimerkiksi hyödyllisyys, ainutlaatuisuus, sopivuus, saatavuus, nopeus, toimitusvarmuus, laatu ja julkisissa organisaatioissa myös vaikuttavuus

Samanaikaisesti on kehitettävä työelämän laatua

Tuottavuudesta ja työelämän laadusta huolehtiminen on ainoa kestävä tapa taata yrityksen menestys, työpaikkojen säilyminen, uusien syntyminen sekä julkisen sektorin kyky palvella

TUOTOTTuotteiden ja

palvelujen

määrä kerrotaan

myyntihinnalla

TUOTOSTuotteiden ja

palvelujen

määrä ja laatu

MYYNTI-

HINTATuotteiden ja

palvelujen

myyntihinta

KANNAT-

TAVUUSTuotoista

vähennetään

kustannukset

TUOTTA-

VUUSTuotos jaetaan

panoksella

HINTA-

SUHDEMyynti- ja

ostohintojen

suhde

KUSTAN-

NUKSETPanosten määrä

kerrotaan

ostohinnalla

PANOSPanosten

määrä ja laatu

OSTO-

HINTAPanosten

ostohintaLähde: Mika

Hannula (2000)

Tuottavuuden

parantaminen

on omissa

käsissämme

Tuottavuustyön osa-alueet

1. Toiminnan ja prosessien suunnittelu

2. Enemmän arvoa asiakkaalle

3. Esimiestyö ja johtaminen

4. Verkostomainen toiminta

5. Osaaminen

6. Innovaatiot ja teknologia

7. Työ ja menetelmät

8. Joustavat ja monipuoliset työajat

9. Kannustava palkkaus ja palkitseminen

10.Turvallisuus ja ympäristö

11.Tuottavuusyhteistyö ja luottamus

12.Tuottavuuden ja laadun mittaaminen

www.tuottavuustyo.fi

20.10.2014 SAK/EVO/JA/ef

TUOTTAVUUSTYÖN KOLMIO

HENKILÖSTÖ- Työhyvinvointi

ASIAKAS/MAKSAJA- Optimaalinen laatu

YRITYS

Tuotos/panos

TUOTTAVUUSTYÖ

Miksi työhyvinvointi on kestoaihe?

Hyvinvointi työssä – työntekijöiden

hyvinvoinnista huolehtiminen on paitsi

moraalinen, myös juridinen kysymys

Työntekijöiden hyvinvoinnilla on

liiketaloudellista merkitystä

Työntekijöiden hyvinvoinnilla tai sen

puutteella on kansantaloudellista

merkitystä

8.2.2008 SAK/Juha

Antila/TaK

Hyvän työelämän ulottuvuudet(Erik Allardtia mukaillen)

Having (työsuhteen turvallisuus, palkkaus, terveelliset & turvalliset työolosuhteet jne.)

Loving (mukavat työtoverit, hyvä esimiestyö, asiallinen & riittävä palaute jne.)

Being (mielekäs työ, itsensä toteuttamisen mahdollisuus, onnistumisen elämykset jne.)

Hyvä työelämä lisää hyvinvointia. Hyvinvoiva työntekijä on tuottava

Lääkärin toteamien sairauslomien (pituus yli 3 päivää) ikävakioitu

todennäköisyys kahden vuoden seurannassa verrattuna niihin, joilla

riskitekijää ei esiinny (vertailuarvo 1,00) (lähde: Kunta8-tutkimus,

julkaisematon tulos)

riskitekijä miehet, n = 1 490 naiset, n = 4 952

elämäntapatekijät

ylipaino (BMI 25-30) 1,27 1,39

lihavuus (BBMI > 30) 1,79 1,75

entinen tupakoija 1,13 1,19

nykyinen tupakoija 1,61 1,45

runsas alkoholinkäyttö 1,47 1,02

liikunnan puute 1,48 1,18

työelämän laatutekijät

työ yksipuolista 1,79 1,61

huonot vaikutusmahdollisuudet 2,08 1,57

huonot osallistumismahdollisuudet 2,50 1,65

huono työtoverituki 2,01 1,52

ristiriitoja esimiehen kanssa 1,82 1,30

Lähde: Vahtera 1999

Constant effect (C- ja E-vitamiinit)

Tasainen vaikutus

• palkka

• turvallisuus

• arvostus

• esimiehen tuki

hyv

invo

inti

Työhyvinvoinnin tekijöiden vitamiinimalli 1/2

Lähde: Warr (1987)

Työhyvinvoinnin tekijöiden vitamiinimalli 2/2

Lähde: Warr (1987)

Additional decrement (A- ja D-vitamiinit)

Yliannostus

• työn itsenäisyys

• työn vaatimukset

• sosiaalinen tuki

• taitojen käyttö

• työtehtävien monipuolisuus

• palaute työstä

hyv

invo

inti

Lakisääteisiä minimipalkkoja Euroopassa 2012

(euroina)

Luxemburg 9,08

Irlanti 8,65

Ranska 8,44

Belgia 8,19

Iso-Britannia 7,39

Portugali 2,55

Unkari 1,51

Viro 1,38

Romania 0,80

Lähde: Kari Kinnunen: Pirstaleisuutta ja eriarvoisuutta –Saksan työelämän kehityssuuntia 30.8.2012

Esimerkki 1: Vastuuta jaettiin ja henkilöstöön luotettiin:

Hydro Aluminium Salko Oy

Alumiiniprofiilien jatkojalostusta Forssassa, henkilöstöä 44

Lähtötilanne: Toiminta ei ollut riittävän kannattavaa, työtyytyväisyydessä oli

parantamisen varaa ja kaikkea johdettiin kulmahuoneesta

Mitä tehtiin: Määriteltiin yhdessä mitattavat asiat, niille tavoitteet ja vastuuhenkilöt.

Tuloksena kokonaistuottavuus nousi kahdessa vuodessa 47%,

turvallisuusauditoinnissa parannusta 49 %

Nykytilanne:

◦ Henkilöstö on nyt mukana vaikuttamassa ja kehittämässä, sen mielipiteitä

kuunnellaan.

◦ Ongelmat tuodaan esille ja pyritään ratkaisemaan yhteistyössä.

◦ Palkkaus on kannustavampi ja oikeudenmukaisempi.

◦ Sairauslomat ovat vähentyneet merkittävästi.

(Lähde: Tuottavuuden pyöreä pöytä 2010)

Kilpailuvalttina osaava, innovatiivinen ja sitoutunut henkilöstö

Autojen kysynnän muutokset ja valmistussopimusten saumakohdat heijastuvat voimakkaasti työllisyyteen

◦ Päivätuotanto 50 – 230 autoa

◦ Vuosituotanto 10000 – 47000 autoa

◦ Henkilöstömäärä 500 - 2600

Tavoitteena vakaus muutostilanteissa

◦ Avoin ja luottamuksellinen viestintä luottamushenkilöiden kanssa

◦ Pelisääntöjä ja ratkaisuja: työaikajärjestelyt, työvoimapoliittinen koulutus, vuorolomautukset (tasapuolisuus), edellytykset uuteen nousuun

◦ Alhaiset poissaolot ja pieni vaihtuvuus

Jatkuva parantaminen: Esimerkiksi vuonna 2008 tehtiin 1683 parannusehdotusta / 100 henkilöä (eniten Suomessa)

Kaikille yhteinen tulospalkkio (laatu, toimitusvarmuus, tuottavuus)

(Lähde: Tuottavuuden pyöreä pöytä 2010)

Esimerkki 2: Maailman vaativimpia asiakkaita

palvelemassa Valmet Automotive Oy

Innovaatiot /uudistukset

Uusia / parempia / laadukkaampia tuotteita

Uusia / parempia / laadukkaampia palveluita

Uusia / parempia / tuloksellisempia tuotteiden tai

palveluiden tuotantotapoja

Eurooppalaisten tutkimusten mukaan

suomalaisten vahvuus on luottamus toisiin

ihmisiin ja luotettavuus.

Se on hyvä lähtökohta yhdessä kehittämiselle.

Nykyisin organisaation vahvin ja vaikeimmin

kopioitava kilpailuetu on henkilöstön vahva ja

intohimoinen sitoutuminen työhönsä ja sen

kehittämiseen.

Ihmisten eri ominaisuuksien merkityksestä

yrityksen arvonluonnin kannalta (Hamel 2007)

• Intohimoinen sitoutuminen (passion) 35 %

• Luovuus (creativity) 25 %

• Aloitteellisuus (initiative) 20 %

• Älykkyys (intellect) 15 %

• Ahkeruus (diligence) 5 %

• Kuuliaisuus (obedience) 0 %

21.9.2009/JA SAK tänään

ja huomenna25

Johtamishaaste

• Jopa 80 % ihmisten tuottamasta potentiaalisesta arvonlisäyksestä syntyy intohimoisen sitoutumisen (passion), luovuuden ja aloitteellisuuden kautta ja vain 20 % älykkyydestä, tottelevaisuudesta ja uutteruudesta. (Hamel, 2007).

• Johtamisopeissa ja –käytännöissä huomio on yleensä kiinnittynyt jälkimmäiseen 20 %:iin ja se tunnetaan paremmin.

• Jatkossa tarvitaan sellaisia johtamisen alueen innovaatioita, joilla työorganisaatiot voivat saada ihmisten intohimoisesta sitoutumisesta, luovuudesta ja aloitteellisuudesta aikaan kestäviä kilpailuedun lähteitä.

Johtamishaaste (jatkuu)

Euroopan työ- ja elinolojen

kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan

Suomi on Euroopan toiseksi vahvin

luottamusyhteiskunta Tanskan jälkeen.

Korkean luottamuksen yhteiskunnissa on

suotuisammat edellytykset vastata

johtamisen haasteisiin kuin matalan

luottamuksen yhteiskunnissa.

21.9.2009/JA SAK tänään

ja huomenna26

21.10.2006 SAK/Juha

Antila/TaK

Hyvä työntekijä

Suostuu yhteistyöhön työpaikalla

On inhimillinen: joustava, suvaitseva, huomaavainen, rehellinen ja oikeudenmukainen

Pitää huolta omasta ammattitaidostaan

Antaa ja vastaanottaa palautetta rakentavasti

Kehittää omia ja työyhteisön toimintatapoja

(prof. Soili Keskinen)

Unelmatyöpaikka

Olen jo jokusen vuoden ollut töissä paikassa, jota

unelmatyöpaikaksikin voisi nimittää. Unelmatyöpaikan tästä tekee

monipuolinen, vaativa työ, joka kuitenkin antaa paljon vapauksia

kehittää itseään ja suunnitella omat työpäivät ja niiden sisältö.

Lisäksi yhteishenki on loistava, harrastus- ja virkistystoimintaa on

yllin kyllin ja kaikilla tuntuu olevan kivaa. Enää ei töihin lähtö ole

pakkopullaa!

-Maija

Tarina SAK:n nettisivulta kampanjasta

http://www.liityammattiliittoon.fi/kerrotarina.shtml

Ikävä työpaikka

Kaikkein ikävin ja hirvittävin työpaikka, jossa olen elämäni aikana

ollut, oli vaatetehdas. Olin siellä töissä tasan kymmenen kuukautta ja

se todellakin riitti minulle! Tein nimittäin sen koko kymmenen

kuukautta lähes joka päivä samaa hommaa, kahdeksan tuntia

päivässä housujen ja hameiden vyölenkkien trenssausta! Eli

lyhykäisyydessään homma meni siten, että minä istuin niska

jäykkänä, korvatulpat korvissa (karsean metelin takia) koneen

ääressä ja housut ja hameet tulivat liukuhihnaa pitkin joskus hieman

rauhallisempaa, mutta useimmiten kylläkin jopa liian nopeaa tahtia ja

sitten vyölenkit käsiin ja "trrr", joka vyölenkki kiinni ja tuote

eteenpäin. Olen koulutukseltani pukuompelija. Minut on siis

koulutettu valmistamaan vaate alusta loppuun asti. Mielestäni

liukuhihnatyö ei vastaa koulutustani. Tuo em. vaatetehdas onkin

ollut ainoa, edes hivenen koulutustani vastaava työpaikka, mutta

tuonnepa en ainakaan enää koskaan aio palata!

-LettuTarina SAK:n nettisivulta kampanjasta

http://www.liityammattiliittoon.fi/kerrotarina.shtml