Digivaalit-projekti: Arto Kekkonen2, Salla-Maaria Laaksonen1, Mari Marttila2, Matti Nelimarkka2,3, Mari Tuokko2, Mikko VIlli1

@jahapaula

There is no revolution.

Twitter tai muut verkkoalustat eivät ole murtaneet olemassa olevia valtarakenteita (e.g., Margolis & Resnick, 2000; Lilleker et al., 2011; Vergeer and Hermans, 2013)

• Käyttö painottunut nuoriin ja yhteiskunnallisesti aktiivisiin toimijoihin (e.g., Barbera2014)

• Sosiaalisen median kautta 2011 eduskuntavaaleja seurasi 9 prosenttia väestöstä (Strandberg 2013)

Normalisaatio-hypoteesi

Tasa-arvoistumis-hypoteesi

Viides valtiomahti (5th Estate) (Dutton 2009)

Isot datamassat – ihmistoiminnan digitaaliset jäljet Tutkimuksen aineistot:

● Sosiaalisesta mediasta kerätty laaja aineisto (big data; Facebook, Twitter; Suomi24, foorumit, blogit) (n ~ 1,4 miljoonaa)

● Perinteisen median sisällöt valituista medioista (n = 5427)

● Verkkoetnografia● Aikarajaus Twitter-analyyseissa

19.3.2015 – 19.4.2015 klo 20:00, n. 200 000 twiittiä: poliitikot, #hashtagit ja avainsanat

Menetelmät:● Laskennallinen yhteiskuntatiede

(ml. aiheiden mallintaminen, verkostoanalyysi)

● Yhdistettynä laadullisten aineistojen analysointiin (etnografia, vuorovaikutusanalyysi)

Twitter-vaalit?

• Edustajien ja ehdokkaiden läsnäoloa ja aktiivisuutta selittää ikä

• Alle 10% edustajista on vastuussa yli 40 prosentista edustajien tarkastelujaksolla julkaisemista twiiteistä (Marttila, 2015)

Vaalit 2011 Syyskuu 2014

Vaalit 2015 Eduskunta 2015 (5/2015)

Twitter-tili (n)

78 122 1092 160

Twitter-tili (%)

39% 61% 50,89% 80%

Kuka verkossa oli äänessä?

Aktiivisuus #vaalit2015• Vaaliaiheinen

twiittailu aktivoitui helmikuun alussa, ensimmäisen kerran yli 2 000 twiittiä päivässä naputeltiin 9.2. ja 18.3. valittuja aihetunnisteita käyttäen twiitattiin jo yli 8000 kertaa päivässä.

Hashtagit: teemoja vai “hybridejä foorumeja” (Callon, Lascoumes & Barthe 2011)?

Aiheiden mallinnus

#vaalit2015

Johtopäätökset: ei Twitter-vaalit, mutta hashtag-vaalit

Poliitikkojen läsnäolo tai aktiivisuus ei suoraan korreloi vaalimenestyksen tai valta-aseman kanssa.

Viestintä pysyy puoluekuplissa.

Twitterin aiheiden perusteella aiheet määräytyvät ennen kaikkea kampanjoinnin ehdoilla -- yhteys todelliseen politiikkaan?

Kiitos!

• Projektin kotisivu: https://www.hiit.fi/digivaalit-2015

• Rajapinta-verkkotutkimusblogi http://www.rajapinta.co

Lähteet•Barabasi, A. L. (2002). Linked: How everything is connected to everything else and what it means. Plume Editors.•boyd, D. (2007). Social Network Sites: Public, Private, or What ? Social Network Sites Mediated Publics. Knowledge Tree, (13), 1–7.•Castells, M. (2007). Communication, Power and Counter-power in the Network Society. International Journal of Communication, 1, 238–266.•Castells, M. (2009). Communication Power. Oxford: Oxford University Press.•Cammaerts, B. (2007). Jamming the Political: Beyond Counter-hegemonic Practices. Continuum, 21(1), 71–90.•Couldry, N. (2008). Mediatization or mediation? Alternative understandings of the emergent space of digital storytelling. New Media & Society, 10(3), 373–391.

•Dahlgren, P. & Alvares, C. (2013). Political Participation in an Age of Mediatisation Towards a New Research Agenda. Javnost-The Public, 20, 47-65.•Dutton, W. H. (2009). The Fifth Estate Emerging through the Network of Networks. Prometheus, 27(1), 1–15.•Eranti, V. & Lindman, J. (2014). “Sosiaalinen media ja kampanjointitapojen muutos: Pekka Haavisto ja presidentinvaalit 2012”. Politiikka 56.2, s. 101–115.•Graham, T., Broersma, M., Hazelhoff, K., & van ’t Haar, G. (2013). Between Broadcasting Political Messages and Interacting with Voters. Information, Communication & Society, 16(5), 692–716.

•Herkman, J. (2012). Convergence or intermediality? Finnish political communication in the New Media Age. Convergence 18(4):369–384. •Khaldarova, I., Laaksonen, S-M. & Matikainen, J. (2012). The use of social media in the Finnish Parliament Elections 2011. Media and Communication Studies Research Reports 3/2012.

•Ernesto, L., & Chantal, M. (1985). Hegemony and socialist strategy: towards a radical democratic politics.•Lippmann, W. 1932. Public opinion. New York: Harcourt.•Marttila, M. (2015). #vainkansanedustajajutut. Tutkielma Suomen kansanedustajien Twitter-aktiivisuudesta. Pro gradu -tutkielma, valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153967

•McCombs, M E & Shaw, D.L., (1972). The agenda-setting function of mass media. Public opinion quarterly 36(2):176–187.•Messner, M. & Distaso, M. (2008). The source cycle: How traditional media and weblogs use each other as sources. Journalism Studies 9(3):447–463.•Parmelee, J. H. (2013). The agenda-building function of political tweets.” New Media & Society.•Parviainen, O,. Poutanen, P., Laaksonen, S-M. & Rekola, M. (2012). Measuring the effect of social connections on political activity on Facebook. In Paper presented at Internet, Politics, Policy 2012: Big Data, Big Challenges? conference. Oxford Internet Institute in Oxford, September 20th 2012.

•Ragas, M. & Kiousis, S. (2010). Intermedia agenda-setting and political activism: MoveOn. org and the 2008 presidential election. Mass Communication and Society 13(5):560–583.

•Resnick, D. (1997). Politics on the Internet: The normalization of cyberspace. New Political Science pp. 47–68. •Semaan, B. C., Robertson, S., Douglas, S: & Maruyama. M. (2014). Social media supporting political deliberation across multiple public spheres. In Proceedings of the 17th ACM conference on Computer supported cooperative work & social computing - CSCW ’14. New York, New York, USA: ACM Press pp. 1409–1421.

•Shifman, L (2014). Memes in Digital Culture. Cambridge, Massachusetts: MIT Press.•Skovsgaard, M. & Van Dalen, A. (2013). Dodgin the gatekeepers? Social media in the campaing mix during the 2011 elections. Information, Communication & Society 16(5):737–756.

•Spitulnik, D. (1996). The Social Circulation of Media Discourse and the Mediation of Communities. Journal of Linguistic Anthropology, 6(2), 161–187.•Strandberg, K. (2013). A social media revolution or just a case of history repeating itself? The use of social media in the 2011 Finnish parliamentary elections. New Media & Society 15.8, s. 1329–1347.

•Sumiala, J. & Tikka M. (2009) “Netti edellä” kuolemaan – koulusurmat kommunikatiivisena ilmiönä. Media & Viestintä 32(2).•Suomen Virallinen Tilasto (2014). Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Helsinki: Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/