VISIO 2 .4 .2012RAULI MICKELSSON

TAMPEREEN YLIOPISTO

Vihreät puoluekarttapallolla

Koordinaatit

Vasemmisto – oikeisto (tulonjako)Vapaamielisyys – konservatismi

Kasvuoptimismi – ympäristönsuojelu – ekologismi

DemokratiakäsityksetKansallisvaltio – globaaliUusi ja vanha politiikka

Toimintatapa

Vasemmisto - oikeisto

VASEMMISTOLAISTEN VAATIMUS:Valtion (esivallan) pitää rajoittaa ihmisten

vapauttaJotta tasainen tulonjako voidaan saavuttaaJotta voitaisiin harjoittaa (universaalista)

hyvinvointipolitiikkaaJotta ihmisillä olisi enemmän päätösvaltaa

taloudessaKorkea veroaste, jolla rahoitetaan

hyvinvointivaltiota

Vasemmisto - oikeisto

OIKEISTOLAISTEN VAATIMUSTulonjakoon ei tule puuttua, köyhyyttä tulee

torjuaYksilökeskeisyys ennen tasa-arvoa

Ihmisten välinen kilpailu hyödyttää kaikkia ja vaurastuttaa yhteiskunta.

Vihreät ja tulonjako

Kannattavat hyvinvointipolitiikkaa ja korkeaa veroastetta. ’

Kulutusverot hiertävät perinteistä vasemmistoa.Käsitys universaalista hyvinvointipolitiikasta ei

ole kovin selvä, vai onko? Perustulo voidaan tulkita monepaa.

Vihreät kannattavat sekä individualismia että tasa-arvoa

Vihreä yhteisöllisyys: uusi yhteisöllisyys, individualistinen kollektivismi?

Vapaamielisyys ja konservatismi

KONSERVATIIVIEN VAATIMUS:Valtion tulee rajoittaa yksilön vapautta, jotta

kansalaiset noudattaisivat arvoja, joissa kunnioittaan isänmaata, perinteistä perhettä,

uskontoa ja maanpuolustuta.

VAPAAMIELISTEN VAATIMUS:Valtion ei tule millään tavoin puuttua ihmisten

yksityisasioihin Moninaisuus ja moniarvoisuus rikastuttaa

yhteiskuntaa.

Vihreät ja vapaamielisyys/konservatismi

Vihreät ovat puoluekentän vapaamielisin puolue, toinen äärilaita perussuomalaiset ja

kristillisdemokraatit

Kasvuoptimismi – ympäristönsuojelu - ekologismi

Kasvuoptimismi : Tiede keksii keinot kasvun aiheuttamiin ympäristöongelmiin

Ympäristönsuojelu: Ihmisen on elettävä niin, ettei ympäristö turmellu

Ekologismi: Kokonaisvaltainen ideologia, mm. linkolalaisuus ja Gaya-hypoteesi

Vihreät ja ekologinen ulottuvuus

Lähinnä ympäristönsuojeluaMyös ekologisteja

Demokratiakäsitykset

Eliittidemokratia: Kansa valitsee eliittiedustajansa hoitamaan valtakunnan asioita, joiden tulee toimia mahdollisimman itsenäisesti

Pluralistis-korporatistinen demokratia: Kansan eri intressipiirejä edustavat järjestöt edustavat kansaa valtiossa ja mm. työmarkkinoilla.

Legalistinen demokratia: Yksilöillä on oltava oikeus puuttua valtiollisiin asioihin vaikka suoran demokratian keinoin

Demokratiakäsitykset

Osallistuva demokratia: Uuden yhteisöllisyyden toimintatavat omaksuneet

ryhmät toteuttavat lähi- työpaikka-, asiakas ym. demokratiaa.

Jakaantuu deliberatiiviseen ja radikaalidemokratiaan.Deliberatiivinen demokratia korostaa julkisen

harkinnan tärkeyttä.Radikaalidemokratia haluaa kyseenalaistaa

vakiintuneita käytäntöjä ja luoda uusia politiikan teon paikkoja.

Radikaali- ja deliberatiivisen eri suuntien raja saattaa olla epäselvä.

Vihreät ja demokratiakäsitykset

Syntyivät pluralistis-korporatiivisen demokratian tendenssien vaimentuessa

Varsinkin ensimmäisissä ohjelmissa korostettiin demokratian laajentamista ja uutta yhteisöllisyyttä.

Deliberatiivisen demokratian keskeisimmät ajatukset (mm. Habermas) ovat saaneet kannatusta vihreissä.

Radikaalidemokratian teesit eivät ole Suomessa kovin tunnettuja. Eniten harrastusta erilaisissa feminismi ja queer-ryhmissä.

Kansallisvaltio/globaali

Kansallisvaltio sekä sen osat (alueet, kunnat) ovat pitkään on ollut ainut ja keskeinen politiikan teon territoriaalinen ulottuvuus.

Globaaliulottuvuus alkoi voimistua globaaliongelmien (kuten ilmastonmuutoksen )

Globaaliliike sai alkunsa WTO:n , Maailman talousfoorumin ja G7 kokousten aikana olleista mielenosoituksista.

Keskeisiä globaaliliikkeitä mm. maailman sosiaalifoorumi ja Maan ystävät.

Vihreät ja kansallisvaltio/globaaliulottuvuus

Muut puolueet ovat syntyneet kansallisiksi puolueiksi ja mm. 1995 perustetut perussuomalaiset korostavat kansallisia arvoja.

Vihreiden entinen logo oli maapallo. Globaaliulottuvuus on ollut keskeistä vihreiden sanomassa.

Vanha politiikka Uusi politiikka

TulonjakoJännite

kollektivismin ja individualismin välillä

Kansallinen ulottuvuus

Perinteiset arvot

YmpäristönsuojeluTasa-

arvovaatimukset vähemmistöille

GlobaaliulottuvuusUudet arvot

Uusi ja vanha politiikka

Uuden ja vanhan politiikan konfliktiulottuvuus (Martikainen – Hellsten 2002)

Uuden politiikan vasemmistoVapaamielisyys

Vanhan politiikan

oikeisto

KonservatiivisuusUuden politiikan oikeisto

Vanhan politiikanvasemmisto

Yhteiskunnantasa-arvoistuminen

Ympäristönsuojelu

Valinnanvapaus

Kansallismielisyys

Ulkomaisvastaisuus

Toimintatapa

ParlamenttipuolueToimii vain parlamentissa ja ennen vaaleja kansan

keskuudessa.Järjestöpuolue (Leiripuolueet)

Keskeistä kasvokkainen kanssakäyminen. Puolue kansalaisyhteiskunnan ydin. Hierarkia

Televisiopuolue, Keskeistä television vertikaalinen vaikutus. Muu

media tukee televisiopuolueetVerkostopuolue,

Kommunikaatio sosiaalisessa mediassa

LuokkaleiripuolueetJ ärjestöpuolueet

Liikkeet, oheisjärjestöt ja oma media

PuolueetPolitiikan subjektit

Politiikanteon paikat-eduskunta-valtuustot-korporaatiot

Liikkeet, leiriyhteisöt, kuten liiketoiminta, urheiluseurat jne.

= poliittinen vaikuttaminen

=Vahvat ja poissulkevat sosiaaliset siteet

= Heikot ja mukaan ottavat sosiaaliset siteet

Luokkaleirien jälkeiset liikkeet ja puolueet. Televisiopuolueet

Puolueet, politiikan subjektit ja paikat

Sosiaaliset verkostot

• liikkeet ym.

• myös politiikan subjekteja

Media

•Välittäjä

•Myös politiikan subjekti ja paikka

Edustuksellisetpolitiikan teon paikat

-Eduskunta-valtuustot

-Korporaatiot-EU

Ubiikkiyhteiskunnan liikkeet ja puolueet. Verkostopuolueet

Kybermaailma

Puolueetpolitiikan subjektit ja paikat

Sosiaalisetverkostot- myös politiikan subjekteja

Edustuksellisetpolitiikan teon paikat

• eduskunta• valtuustot

•korporaatiot• EU

•Globaalit paikat

Media

Vihreät ja toimintatapa

Varsinkin aluksi televisiopuolueKorostettiin myös parlamenttipuolueisuuttaPyrkimystä myös leiripuolueen kaltaiseen

järjestäytymiseenVerkostopuolueisuuden uranuurtaja

Kasvanut myös järjestöpuolueena, joskin jäsenmäärät ovat pieniä