WE LEAD.WE LEARN.

Metsiemmelehtokasveja

2

Kittilän letto-ja lehtokeskus

4 d

4 c

4 b

4 a

3 a

3 c

3 b

2 b

2 a

1

Lapin kolmion letto- ja lehtokeskus

Etelä-Hämeen lehtokeskus

Hemiboreaalinenvyöhyke

Pohjois-Kuusamonletto- ja lehtokeskus

Kainuun vaarajaksonletto- ja lehtokeskus

Keski-Karjalanlehtokeskus

100 km0

Pohjois-Savonlehtokeskus

2 c

Vyöh. Lohko Nimi

1 Hemiboreaalinen vyöhyke2 Eteläboreaalinen vyöhyke

a Vuokkovyöhyke eli lounaismaab Järvi-Suomic Pohjanmaan rannikkomaa

3 Keskiboreaalinen vyöhykea Pohjanmaab Pohjois-Karjala-Kainuuc Lapin kolmio eli Perä-Pohjanmaa

4 Pohjoisboreaalinen vyöhykea Kainuu-Kuusamob Peräpohjolac Metsä-Lappid Tunturilappi

Suomen metsäkasvillisuusvyöhykkeet ja niiden lohkot.Lehtokeskukset on erotettu viivoituksella. Koko hemibo-reaalinen vyöhyke on rinnastettavissa lehtokeskukseen.

Lähde: Suomen ympäristö 437: Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Ympäristöministeriö 2000. 38 s.

3

Yleistietoa lehdoista ja lehtokasveista

Suomessa vakinaisesti tavattavien putkilokasvien kokonaismää-rä on noin 3 200, lajeineen, alalajeineen ja muunnoksineen. Kasvitovat sopeutuneet erityyppisiin, elottoman ja elollisen luonnon luo-miin elinympäristöihin.

Lehto on yleiskäsite ravinteikkaasta kivennäismaan kasvupai-kasta, jota luonnehtii vaatelias ruoho- ja heinäkasvillisuus. Lehdotluokitellaan kosteuden perusteella kuiviin, tuoreisiin ja kosteisiinlehtoihin, joissa kasvaa erilaisiin kosteusoloihin sopeutunut kas-villisuus. Kasvillisuuden perusteella lehdot jaetaan edelleen lukui-siin eri lehtotyyppeihin, joita kuvataan lehdolle ominaisella, vallit-sevalla lajistolla.

Lehtokasvit ovat kivennäismaiden putkilokasvilajistostammevaateliaimpia ja siten usein harvinaisia. Ne vaativat kasvupaikal-taan runsaasti ravinteita ja ovat sopeutuneet kasvamaan Suomenkuudesta kasvupaikkatyypistä ravinteikkaimmalla. Maaperäteki-jöiden lisäksi alueen pienilmastolla on suuri vaikutus lehtolajienesiintymiseen.

Lehtokasveista tunnetaan niin eteläläisiä kuin pohjoisia lajeja.Osa lajeista esiintyy koko maassa, toisten ollessa rajoittunut vaintietylle maantieteelliselle aluelle. Lehtokasvit ovat kivennäismai-den putkilolajeistamme vaateliaimpia ja siten usein harvinaisia.Lehtokasvien merkitystä lisää niihin erikoistunut runsas hyönteis-lajisto.

Tyypillisesti lehtokasvit esiintyvät valoisilla kasvupaikoilla, ku-ten lehtimetsissä ja aukeilla. Useat lajit kukkivat aikaisin keväälläennen puiden lehteentulon aiheuttamaa varjostusta. Valon läpäis-tessä latvuston maaperä lämpenee aikaisin keväällä, jolloin roudansulaessa hajotustoiminta maaperässä alkaa ja kasvien veden ja ra-vinteiden otto mahdollistuu.

Osaa lehtokasveista tavataan koko maassa toisten esiintymienollessa rajoittunut tietylle maantieteelliselle alueelle. Lehtokas-veista tunnetaan niin eteläisiä kuin pohjoisia lajeja, ja tunnetaanpalajeja, jotka esiintyvät vain yhdessä lehtokeskuksessa.

Lehdot ovat keskittyneet Suomessa hemiboreaaliselle vyöhyk-keelle ja lehtokeskuksiin. Lehtokeskusten kasvillisuus ja kasvila-jisto erottuvat ympäröivistä alueista. Maaperä on ympäröiviäalueita ravinteikkaampaa ja vähemmän hapanta (pH 6–7) useinkalkkikiven, diabaasien, dolomiittien tai muiden emäksisten kivi-lajien ansiosta. Orgaaninen aines hajoaa runsaan maaperäeliöstöntoimesta mullaksi eikä kangasmaille tyypillistä, vain osittain ha-jonnutta kangashumuskerrosta pääse syntymään. Pohjoisten lehto-keskusten alueella kosteusolot muuttavat kasvillisuuden usein let-tokasvillisuudeksi, minkä takia pohjoisimpia lehtokeskuksia kut-sutaan letto- ja lehtokeskuksiksi.

Lehtoja suojellaan Suomessa metsä- ja luonnonsuojelulainsää-dännöllä. Lehtojensuojeluohjelma suojelee lehtotyyppejä eri leh-tokasvillisuusvyöhykkeillä yhteensä noin 6 500 hehtaaria. Luon-nonsuojelulain 29 § suojelee jaloja lehtipuita kasvavat lehdot jametsälain 10 § suojelee kaikki luonnontilaiset tai luonnontilaisenkaltaiset, ympäristöstään selvästi erottuvat rehevät lehtolaikut.Natura 2000 -verkostolla voidaan suojella jalopuisia lehtoja sekä

raviini- ja rinnelehtoja. Osa lehdoistamme on metsätalouskäytös-sä.

Lehdot ja monimuotoisuusLehdot ovat metsiemme runsaslajisin kasvupaikka. Vaikka leh-

toja on vain 1 % Suomen maapinta-alasta, esiintyy niissä yli puo-let uhanalaisista metsälajeistamme. UPM:n henkilöstö on koulu-tettu tunnistamaan avainbiotooppilehdot, ja UPM ottaa käytönra-joituksiltaan ja ominaisuuksiltaan erilaiset lehdot huomioon toi-minnassaan.

Kuusi on lehtokasvien voimakkain kilpailija ja voidaan sanoa,että runsas lehtolajisto ilmentää kuusen niukkuutta kasvupaikalla.Talousmetsälehdoissa poistetaan hakkuilla lehtolajien kanssa kil-pailevat kuuset kohteelta. Valoisuuden lisääntyminen ja muok-kauksen maanpintaa rikkova vaikutus avaavat nukkuvan siemen-pankin ja muutamassa vuodessa alue voi olla lehtokasvien peittä-mä. Lehtokasvit ja niitä hyödyntävän seuralaislajiston ilmaantumi-nen paikalle luo alueesta arvokkaan monimuotoisuuskeskittymän.Latvuston sulkeutuessa kilpailu valosta lisääntyy ja osasta lehto-kasveja jää jäljelle vain maaperään siemenpankki odottamaan seu-raavaa ”häiriötä”.

Maaperän ominaisuudet tekevät lehdoista niin kasvi- kuin eläin-lajistolle otollisen elinympäristön, eikä kuusettunutkaan lehto olemonimuotoisuusarvoltaan vähäinen, esimerkkinä monipuolinen,osittain huonosti tunnettu juurisienilajisto. Sukkession edetessälehdossa esiintyvät lajiryhmät muuttuvat jatkuvasti, seuraavan häi-riön aloittaessa sukkessiokierron alusta.

Oikeat metsänhoidolliset toimenpiteet eri kohteilla turvaavatlehtolajien elinympäristöjen säilymisen talousmetsissä. Jättämälläkohteet käytön ulkopuolella tai käsittelemällä niitä arvokkaidenominaisuuksien ylläpitämiseksi, luomme metsiimme erilaistenlehtojen verkoston, joka osaltaan ylläpitää monipuolista ja harvi-naistunutta lehtolajistoa.

Julisteen lehtolajien esiintymisestäHemiboreaalisella vyöhykkeellä maaperä on kalkkipitoista ja il-

masto lauhkea ja mereinen, joka tekee alueesta otollisen lehtola-jien esiintymiselle. Erillisiä lehtokeskuksia ei erotella. Hemibo-reaalisella vyöhykkeellä viihtyvät lehtolajeistamme eteläiset suo-mukka ja hammasjuuri. Alueelta lähestulkoon puuttuvat mereistäilmastoa kaihtavat lajit, kuten kaiheorvokki ja hajuheinä.

Eteläboreaalisen vyöhykkeen lounaisosissa tyypillisiä lajejaovat sinivuokko, keltavuokko, imikkä, jänönsalaatti, kevätlinnun-herne ja mäkilehtoluste. Vyöhykkeellä yleiset lehtokuusama, koi-ranheisi ja kevätlinnunherne harvinaistuvat pohjoista kohti mentä-essä. Etelä-Hämeen lehtokeskuksessa esiintyy hemiboreaalisellevyöhykkeelle tyypillisiä lajeja, kuten tesmayrtti ja taikinamarja.Pohjois-Savon lehtokeskuksesta mainittakoon lehtopähkämö jaKeski-Karjalan lehtokeskuksesta uhanalainen lehtoukonhattu.

Keskiboreaalisella vyöhykkeellä eteläiset ja pohjoiset lajit koh-taavat. Eteläiset lajit menestyvät vain suotuisimmilla alueilla osanlajeista puuttuessa jo kokonaan. Pohjoisten lajien, kuten pohjansi-nivalvatin, eteläisimmät esiintymät löytyvät alueelta. Lapin kol-mion letto- ja lehtokeskuksen vaateliasta lajistoa ovat mm.uhanalaiset neidonkenkä ja tikankontti.

4

5

Pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä pohjoisen lajiston runsaus lisääntyy. Pohjois-Kuusamon letto- ja lehtokeskuksesta mainitta-koon myyränporras ja vuoriloikko.

LajikuvauksetJulisteeseen valitut lajit esiintyvät kosteudeltaan, ravinteisuu-

deltaan ja maantieteelliseltä sijainniltaan erilaisissa lehdoissa. Osa lajeista tavataan myös lehtojen ulkopuolella, mutta sama lajivoi esiintyä maantieteellisesti rajatulla alueella vain lehdoissa.

Julisteen lajit ilmentävät lehtojen monipuolista putkilokasvila-jistoa niin kenttä- kuin pensaskerroksessa. Lehdoissa tyypillisestiesiintyvät, helposti havaittavat vaateliaat suursaniaiset on jätettypois julisteesta, mutta niitä on ”julistelajien” jälkeen kootussa leh-tolajin lisäryhmässä.

Lajinimet perustuvat ”Retkeilykasvion” kolmanteen painokseen(1998). Lajikuvaukset perustuvat sekä ”Retkeilykasvioon” että”Suureen Pohjolan kasvioon” (2005).

Lajikuvauksissa mainitaan ensimmäisenä kasvin koko ja kukin-ta-aika (itiökasveilla itiöiden kypsymisaika), jonka jälkeen kuva-taan lyhyesti varren, lehtien ja kukan ominaisuudet. Lajikuvauk-sissa on keskitytty kasvin yleisiin tuntomerkkeihin. Tarkempienlajinkuvausten oppaiksi ja kasviharrastuksen parissa viihtyville taisiihen aikoville suosittelemmekin lähdeaineistoksi ”Retkeilykas-viota” ja ”Suurta Pohjolan kasviota”.

Uhanalaisten lajien uhanalaisuusluokka on merkitty kasvin ni-men yhteyteen.

NT = Silmälläpidettävä EN = Erittäin uhanalainenVU = Vaarantunut CR = Äärimmäisen uhanalainen

Lähteet:Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.)

1998. Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvi-museo. 656 s.

Lehtojensuojelutyöryhmän mietintö. Komiteamietintö 1988:16.Ympäristöministeriö. 279 s.

Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005. Suuri Pohjolan kasvio. Tam-mi. 928 s.

Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.)2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö &Suomen ympäristökeskus. 432 s.

* * *

Tämä opasvihkonen liittyy UPM:n julkaisemaan julisteeseen”Metsiemme lehtokasveja”. Julisteen kuten opasvihkosen kuvaton piirtänyt ruotsalainen Bo Mossberg ja ne esiintyvät myös ”Suu-ressa Pohjolan kasviossa”. Opasvihkosen on laatinut metsäosastonympäristöasiantuntija Sami Oksa.

Toivotamme kaikille ”lehtokasvioppaamme” käyttäjille antoisiametsäretkiä!

Kesäkuussa 2006UPM Metsä

Ahomansikka Fragaria vesca 5–20 cmKukinta-aika kesä–elokuu

Rönsyt pitkät. Varsi pysty,suunnilleen lehtien mittai-nen. Lehdykät 1–3 cm,kiiltävät, alta vihreät, kii-latyviset, hampaat saman-kokoiset. Kukkaperä pin-nanmyötäisesti karvainen.Kukat 12–18 mm. Marja0,5–1 cm, aromaattinen.

Haisukurjenpolvi Geranium robertianum15–40 cm Kukinta-aika kesä–syyskuu

Varsi punainen, siirottavasti karvainen. Lehdet 3–5-liuskaiset;keskiliuska perällinen. Verholehdet suikeat, otakärkiset, nysty-karvaiset. Terälehdet vaaleanpunaiset, valkojuovaiset. Pahan-hajuinen.

6

Julisteen lehtokasvit

Hajuheinä Cinna latifolia, NT50–120 cm Kukinta-aika heinäkuu

Löyhästi mätästävä. Lehdet8–16 mm leveät, pehmeät,nuokkuvat, tasaisesti kapene-vat, päältä karheat; kieleke 3–5 mm. Röyhy kaareva, harsu15–25 cm, vaaleanvihreä; haa-rat karheat, siirottavat, nuokku-vat. Tuoksuva.

Hammasjuuri Dentaria bulbifera 20–80 cm Kukinta-aika touko–kesäkuu

Juurakko vaakasuora, paksu,suomuinen. Tyvilehdissä 1–3lehdykkäparia, isohampaiset.Lehtihangoissa tummanvio-letteja itusilmuja. Kukintomiltei sarjamainen. Teräleh-det punertavat, vaaleansini-punaiset tai valkoiset. Kal-kinsuosija.

7

8

Huopaohdake Cirsium helenioides 40–140 cm Kukinta-aika heinä–elokuu

Lähes piikitön. Maavarrellinen,kasvustoja muodostava. Varsivillakarvainen, siipipalteeton.Lehdet suikeat, pehmeät, pääl-tä vihreät, kaljut, alta valko-huopakarvaiset; varren ylä-osassa korvakkeelliset ja ehyet,keskellä usein pariliuskaiset,alimmat usein ehyet. Tavalli-sesti yksimykeröinen, 2–4 cm.Teriö tavallisesti purppuran-punainen.

Imikkä Pulmonaria obscura10–30 cm Kukinta-aika touko–kesäkuu

Kirkkaanvihreä, sukakarvai-nen, kukinto myös nystykarvai-nen. Ruusukelehdet herttamai-set, suipot, yleensä täplättömät;lehden sukakarvat eripituiset.Varsilehdet ruodittomat, pui-keat. Teriö aluksi punainen, lopulta sininen.

9

Kaiheorvokki Viola selkirkii5–8 cm Kukinta-aika touko–kesäkuu

Rönsytön. Lehtilapa 3–5 cm,tummanvihreä, ohut, kiiltävä,harvakarvainen, nyhälaitai-nen; tyvilovi syvä ja kapea.Korvakkeet harvahampaiset,ruotiin kiinnikasvaneet. Kukat15 mm. Teriö vaaleansininen-sinipunainen.

Jänönsalaatti Mycelis muralis30–90 cm Kukinta-aika heinä–elokuu

Usein punavioletinsävyinen.Varsi kalju, yläosasta haarova.Lehdet kaljut, ohuet, alta sini-vihreät, niukasti pariliuskai-set; päätöliuska suuri, kolmi-omainen, niukkahampainen,ylemmät lehdet korvakkeelli-set. Teriö keltainen.

Kalliokielo Polygonatum odoratum15–40 cm Kukinta-aika touko–kesäkuu

Varsi pysty-nuokkuva, särmi-käs; alaosassa pyöreitä lehtiar-pia. Lehdet 5–10 cm, 2 rivis-sä, paksut, yläviistot. Kukatvaniljantuoksuiset, varren ylä-osassa yksittäin, alaosassausein pareittain, 12–22 mm.Marja 8–12 mm, sinimusta.

KarhunputkiAngelica sylvestris80–200 cm Kukinta-aika heinä–elokuu

Varren yläosa hienokarvainen.Lehtiruoti kouruinen. Lehdy-kät 3–5 cm, puikeat, sahalai-taiset, ylimmät lehdet lavatto-mia, tuppimaisia. Sarjat kupo-limaiset, pikkusarjoja 20–30,perät hienokarvaiset. Teriövalkoinen-punertava.

10

KeltavuokkoAnemone ranunculoides 7–20 cm Kukinta-aika touko–kesäkuu

Varsi pysty, haaraton. Tyvileh-det 3–5-liuskaiset, isohampai-set, karvareunaiset. Varsilehdettyvilehtien kaltaiset, ruoti vain5–7 mm, karvainen. Usein 2kukkaa, 15–25 mm, kehälehdetkeltaiset.

Kevätesikko Primula veris 10–30 cm Kukinta-aika touko–kesäkuu

Lehdet pitkänpuikeat, hertta-tai tylppätyviset, karvaiset,tylppähampaiset, aaltolaitaiset;ruoti siipipalteinen. Kukintotoispuoleinen, 4–30-kuk-kainen. Verhiö kellan-vihreä. Teriö oranssi-täpläinen, tuoksuva.

11

12

Kevätlinnunsilmä Chrysosplenium alternifolium 5–15 cm Kukinta-aika touko–kesäkuu

Mattomaisina kasvustoina;rönsyt maansisäiset, lehdettö-mät. Varsi 3-särmäinen, mel-kein kalju, lehtiä 1–3, vuo-roittaiset. Alimmat lehdet pit-käruotiset, munuaismaiset,2–3 cm, nyhälaitaiset, harva-karvaiset; tyvilovi syvä ja ka-pea. Ylälehdet keltaiset.

Kevätlinnunherne Lathyrus vernus20–40 cm,Kukinta-aika touko–kesäkuu

Varsi pysty, särmikäs, melkein kalju. Lehdet 2–4-pariset, kärhettö-mät; lehdykät puikeat, suippokärkiset. Kor-vakkeet melko suuret ja leveät. Terttu 3–10-kukkainen; kukat 13–20mm. Teriö aluksi purp-puranpunainen, van-hemmiten sinipunai-nen-sininen.

13

Kielo Convallaria majalis10–25 cm Kukinta-aika touko–kesäkuu

Maavarsi kapea, haarova,kasvustoja muodostava. Varsi särmikäs, 2-lehtinen;lehdet leveät, suikeat, päältäsinivihertävät, alta vaaleat;varren alaosassa muutamatuppimainen lehti, vihreä-violetinsävyinen. Kukintopitkäperäinen, toispuoleinenterttu; kukkia 6–12, riippu-vat, 5–9 mm, kellomaiset,valkoiset, tuoksuvat. Marjakypsänä punainen. Myrkylli-nen. Suomen kansalliskukka.

Koiranheisi Viburnum opulus1–4 m Kukinta-aika kesä–heinäkuu

Kuori ruskeanharmaa. Lehdet 3–5-liuskaiset, ruodin ylä-osassa pari vihreitä mesiäisnystyjä. Huiskilo litteä, 5–10 cmleveä. Reunimmaiset kukat valkoiset, 10–20 mm; muut kukat4–6 mm. Marja kirkkaanpunainen. Kalkinsuosija.

14

Lehtohorsma Epilobium montanum 20–80 cm Kukinta-aika heinä–elokuu

Varren tyvellä paksulehtisiä, nuppu-maisia talvehtimissilmuja. Varsi niuk-kalehtinen ja -haarainen, kaarikarvai-nen. Lehdet 4–7 cm, puikeat, terävä-hampaiset, nivelväliä lyhyemmät. Terälehdet vaaleanpunaiset.

Lehtokorte Equisetum pratense 15–50 cm Kukinta-aika touko–kesäkuu

Maavarsi kalju. Itiöversot mel-ko harvinaiset, vaaleanruskeat,muuttuvat itiöitten karistuavihreiksi ja haarovat. Itiötähkä2–2,5 cm. Kesäverson varsi1–3 mm paksu, karhea; tupenhampaita 8–18, leveälti valko-laitaiset. Haaran ensimmäinennivel varren tupen mittainen.Haarat 3-särmäiset, usein alas-päin kaarevasti siirottavat.

15

Lehtokuusama Lonicera xylosteum1–2,5 mKukinta-aika kesäkuu

Harittavaoksainen pensas. Oksat vaaleanharmaat, ohuet, piankaljut ja ontot. Lehdet lyhytruotiset, 2–7 cm, soikeat, ohuet,pehmeät, molemmin puolin karvaiset, sinivihreät. Kukat kak-sittain. Teriö valkea-vaaleankeltainen. Marjat 3–4 mm, kiiltä-vät, tummanpunaiset, pareittain yhteenkasvaneet.

LehtomataraGalium triflorum25–70 cm Kukinta-aika heinä–elokuu

Varsi rento, karhea, kiipeilevä, tankeakarvainen. Lehdet ota-kärkiset, tummanvihreät, 6 kiehkurassa, keskisuoni alta tan-keakarvainen. Viuhkot lehtihankaiset, niukkakukkaiset. Teriövihertävä. Kumariinintuoksuinen kuivuessaan.

16

Lehtonurmikka Poa nemoralis30–80 cm Kukinta-aika kesä–heinäkuu

Löyhästi mätästävä. Korsi pysty, 4–6-solmuinen, yläosa ohut, sileä. Lehdet1–3 mm leveät, kouruiset, ylin yläviis-toon siirottava; kieleke 0,2–0,5 mm.Röyhy 5–10 cm, vihreä tai ruskean-violetti, ohut- ja karheahaarainen.

Lehto-orvokki Viola mirabilis10–25 cm Kukinta-aika toukokuu

Juurakko pysty, tummanruskea, suomuinen. Varsi ja lehtiruodit tois-puoleisesti karvaiset. Kevätlehdetruusukkeena, leveän herttamaiset,vaaleanvihreät, alapuolelta karvaiset.Korvakkeet kapeanpuikeat, ehytlai-taiset, pian lakastuvat. Kevätkukatjuurakosta nousevissa vanoissa, 20mm, tuoksuvat, teriö vaaleansinipu-nainen; kesäkukat avautumattomat,lehtihankaiset. Kalkinsuosija.

17

Lehtopähkämö Stachys sylvatica30–100 cm Kukinta-aika heinä–elokuu

Rönsyllinen, kasvustojamuodostava. Pehmeäkarvai-nen, yläosa myös nystykar-vainen. Lehdet pitkäruotiset,herttamaiset, sahalaitaiset.Teriö purppuranpunainen,alahuulen kirjailut valkoiset.Pahanhajuinen.

LehtopalsamiImpatiens noli-tangere30–80 cm Kukinta-aika heinä–syyskuu

Lehdet kierteisesti, lehdenreunassa 10–16 paria tylppiähampaita. Terttu 2–4-kuk-kainen, tukilehteään ly-hyempi. Kukat 30–40 mm,kullankeltaiset, ruskeatäp-läiset.

Lehtoängelmä Thalictrum aquilegiifolium, CR50–150 cm Kukinta-aika heinäkuu

Varsi pysty, haarova, hienouur-teinen. Tyvilehtiä 1 tai 2. Varsi-lehtiä 4–5, leveän komiomai-set, vaalean sinivihreät; lehdy-köiden tyvellä korvakemaisetkalvolisäkkeet. Kukinto run-sashaarainen, huiskilomainen;kukat pystyt, kehälehdet sini-punertavia-vihertäviä.

LehtoukonhattuAconitum septentrionale, VU80–200 cm Kukinta-aika kesä–heinäkuu

Varren yläosa tiheään karvai-nen. Tyvilehdet 20–50 cm, hie-nokarvaiset, eivät tyveen astiliuskoittuneet; liuskoja 5–7, leveät. Terttu 10–50 cm, kukatkarvaiset, harmahtavan sinivio-letit, harvoin vaaleanpunaisettai kalpeankeltaiset.

18

19

Mesiangervo Filipendula ulmaria 50–150 cm Kukinta-aika kesä–heinäkuu

Tyvilehdet 20–40 cm, päältäkaljut, harmaanvihreät, altahuopakarvaiset, harmaat; isojalehdyköitä 2–5 paria, hammas-laitaiset tai matalaan liuskaiset;päätölehdykkä suuri, 3-liuskai-nen. Varsi runsaslehtinen. Ku-kinto 5–25 cm; kukat voimak-kaasti tuoksuvat. Terälehdetkellanvalkoiset.

Metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum15–80 cm Kukinta-aika kesä–heinäkuu

Varsi liereä, alaosa pitkäkar-vainen, ylempää lyhyt- ja nys-tykarvainen. Lehden liuskat leveähköt, isohampaiset. Ku-kat 1,5–3,5 cm. Teriö sinipu-nainen-valkoinen.

Metsämaarianheinä Hierochloë australis 20–60 cm Kukinta-aika touko–kesäkuu

Mätästävä; tyvitupet ruskeat-punertavat. Ylin lehtituppiavoin, lavaton; kieleke 1,5–3 mm. Röyhy 3–7 cm,haarat karvaiset.

Metsänemä Epipogium aphyllum, VU10–25 cm Kukinta-aika elo–syyskuu

Lehtivihreätön, sienijuuren va-rassa elävä. Varsi ontto, hauras,vaalean punaruskea; varsileh-tiä 2–3, suomumaiset. Kukkia1–5, nuokkuvat, heikosti tuok-suvat, 10 mm leveät.

20

Metsäruusu Rosa majalis0,2–2 m Kukinta-aika kesä–heinäkuu

Varsi kanelinruskea, ala-osa tiheään piikkikarvai-nen; piikit suorat, ohuet;lehtikannassa usein 2käyrää piikkiä. Lehdy-köitä 3–7, 1,5–4,5 cm,päältä tummanvihreät,harvakarvaiset, alta kal-peanvihreät, karvaiset.Kukat yksittäin 4–5 cm,tummanpunaiset.

21

Metsävirna Vicia sylvatica50–200 cm Kukinta-aika heinä–elokuu

Varsi rento, kalju. Lehdet kärhelliset, 5–12 pariset; korvak-keet hampaiset. Terttu tukilehtensä pituinen, 5–20-kukkainen.Kukat riippuvat, 12–18 mm. Teriö valkoinen, sinisuoninen.

MustakonnanmarjaActaea spicata 30–70 cm,Kukinta-aika kesäkuu

Varsi nivelkohdista kulmik-kaasti mutkainen. Lehdetsuuret, 2–3 kertaa parileh-dykkäiset, kolmiomaiset, miltei vaakasuorat, Kärki-lehdykän keskiliuska hiukansivuliuskoja pitempi. Kukattuoksuvat. Marja 12–14 mm,musta. Kalkinsuosija.

Mäkilehtoluste Brachypodium pinnatum 40–100 cm

Pitkärönsyinen; usein laajoja,niukasti kukkivia kasvustojamuodostava. Korsi ohut, pys-ty, 2–4-solmuinen. Lehdet2–6 mm leveät, vaaleanvih-reät, jäykät, harvakarvaiset,päältä karheat; kieleke 2 mm,tylppä. Tähkä 6–12 cm, pys-ty, 5–15 tähkyläinen. Kalkin-suosija.

22

23

Näsiä Daphne mezereum40–150 cm Kukinta-aika huhti–toukokuu

Pysty, niukkahaarainen. Oksatvaaleanharmaanruskeat. Lehdetoksien kärjissä, 3–8 cm, ohuet,kaljut, alta sinivihreät. Kukat 2–4ryhminä, 10 mm leveät, tuoksu-vat. Verhiö sinipunainen. Marjakypsänä kirkkaanpunainen.

Ojakellukka Geum rivale20–50 cm Kukinta-aika touko–heinäkuu

Varren yläosa punaruskea. Tyvileh-tien päätölehdykkä pyöreähkö, mata-laan liuskainen. Varsilehtien korvak-keet 0,5 cm. Kukat nuokkuvat, kello-maiset; verholehdet punaruskeat, terälehdet kellertävät-punertavat.

PurolitukkaCardamine amara 15–45 cm

Maarönsyllinen, ruusukkeeton.Kitkerä. Varsi pysty, niukka-haarainen, särmikäs, täyteinen.Varsilehtiä 6–11, vaaleanvih-reät, lehdykkäpareja 2–5. Terä-lehdet valkoiset, harvoin pu-nertavat.

Pohjansinivalvatti Cicerbita alpina 50–200 cm Kukinta-aika heinä–elokuu

Varsi haaraton, punaruskea,yläosa tiheän nystykarvainen.Lehdet ohuet, päältä kaljut,liuskapareja 2–3; liuskat sui-pot, päätöliuska iso, kolmi-omainen. Mykeröstö varrenlatvassa, harsu. Teriö vaalean-sininen.

24

25

Pystykiurunkannus Corydalis solida 10–25 cm Kukinta-aika toukokuu

Mukula 1–2,5 cm. Varsi pys-ty, tanakka. 1 suomumainenalalehti. Varsilehdet 2–3 ker-taa 3-lehdykkäiset; lehdykätehytlaitaiset-liuskaiset. Tert-tu pysty, 7–25-kukkainen;tukilehdet 4–8 liuskaiset. Teriö purppuranpunainen.

Sinivuokko Hepatica nobilis5–15 cm Kukinta-aika huhti–toukokuu

Maavarsi paksu, pysty, tum-manruskea. Tyvilehtiä 3–5,herttatyviset, 3-liuskaiset, tavallisesti alta punaruskeat;uudet lehdet kehittyvät ku-kinnan jälkeen. Kukka 15–35 mm, kehälehdet sini-set-violetit-punaiset, joskusvalkoiset. Kalkinsuosija.

Soikkokaksikko Listera ovata20–60 cm Kukinta-aika kesä–heinäkuu

Varsi nystykarvainen. Leh-det soikeat 4–13 cm. Terttu7–25 cm. Kukat kellanvih-reät. Kalkinsuosija.

Sudenmarja Paris quadrifolia10–35 cm Kukinta-aika touko–kesäkuu

Kalju, hieman pahanhajuinen. Varsi pysty, vaaleankellanvihreä. Lehdet tavallisesti 4 kiehkurassa varrenyläosassa, soikeat-vastapuikeat, suipot, ehytlaitaiset,lähes ruodittomat, haarovasuoniset. Kukat yksittäin.Terälehdet kellanvihreitä. Marja 1–2 cm, sinimusta.Myrkyllinen.

26

27

Suokeltto Crepis paludosa 30–80 cm Kukinta-aika kesä–heinäkuu

Varsi kalju, ontto, yläosastahaarova. Lehdet kaljut, ohuet,sepivät, alta sinertävät, nirha-hampaiset. Kukat tummankel-taiset.

Suomukka Lathraea squamaria, VU10–20 cmKukinta-aika toukokuu

Pähkinän juuriloinen. Monivuotinen, usein tiheinä kasvustoi-na. Lehtivihreätön, vaaleanpunainen tai joskus valkeahko; varsi paksu. Terttu toispuoleinen, nuokkuva.

Taikinamarja Ribes alpinum0,5–2 mKukinta-aika touko–kesäkuu

Hento-oksainen, kuori vaalean-harmaa. Silmut suipot, 1 cm.Lehdet 2–5 cm, syvään 3(–5)-liuskaiset, päältä harvaan nystykarvaiset, alta kiiltävät. Kukat vihertävät. Marja punainen, mauton.

TesmayrttiAdoxa moschatellina 5–15 cmKukinta-aika touko–kesäkuu

Maavarsi suikertava, suo-muinen. Tyvilehdet 2 kertaa3-liuskaiset, varsilehdet liuskaiset, himmeänvihreät.Kukat 6–8 mm, vihertävänkeltaiset, myskintuoksuiset.

28

Velholehti Circaea alpina 5–20 cmKukinta-aika heinäkuu

Alimmissa lehtihangoissa maanpäällisiärönsyjä. Varsi ohut, miltei kalju, hauras.Lehdet 2–3 cm, kiiltävät, herttamaiset,terävähampaiset; ruoti kalju, siipipaltei-nen. Terälehdet valkoiset-vaaleanpunai-set. Verholehdet punakärkiset.

ValkovuokkoAnemone nemorosa 8–30 cmKukinta-aika touko–kesäkuu

Varret yksittäin, haaratto-mat, kaljut, usein punerta-vat. Varsilehtien ruoti 10–35 mm, lapa 3-osainen, syvään liuskainen, hammas-laitainen. Kukat tavallisestiyksittäin, 2–4 cm, kehälehdetvalkoiset, usein ulkopuoleltapunertavat, harvoin violetit tai sinertävät.

29

Koiranvehnä Elymus caninus 50–120 cmKukinta-aika kesä–heinäkuu

Puhtaanvihreä, joskus punavio-letti tai sinivihreä. Korsi sileä,karvainen, 2–5-solmuinen.Lehdet 4–10 mm leveät, ohuet,päältä usein harvakarvaiset; tu-pet karvaiset. Tähkä 10–20 cm,lopulta nuokkuva.

Vuoriloikko Cystopteris montana 10–40 cmKukinta-aika heinä–elokuu

Lehdet yksittäin; ruoti pitkä,vihreä-oljenkeltainen, suomu-ja vähän, vaaleat. Lehtilapavaakasuora, tummanvihreä,2–4 kertaa parilehdykkäinen,alta harvaan nystykarvainen.Lehdykät usein etuviistot.Alimmaisen lehdykän suurinpikkulehdykkä on samanko-koinen kuin kolmas lehdykkä.Katesuomu harvaan nystykar-vainen. Murskatut lehdet tuok-suvat karvasmantelilta.

30

Lehtokasveja, jotka eivät esiinnyjulisteessamme

Kotkansiipi Matteuccia struthiopteris 30–150 cmKukinta-aika heinä–elokuu

Maavarsi suikertava, lehdet haarojen päässä säännöllisen sup-pilomaisena ruusukkeena. Martojen lehtien ruoti lyhyt, tum-manruskea, uurteinen; lapa pitkä, kapean vastapuikea, leveim-millään läheltä kärkeä, vaaleanvihreä, alta aluksi karvainen.Lehdykän liuskat pitkulaiset, pyöreäkärkiset, melkein ehytlai-taiset.

Lehtomaitikka Melampyrum nemorosum 20–40 cmKukinta-aika kesä–heinäkuu

Runsaasti haarova. Terttu tois-puoleinen, tukilehdet violetin-siniset, kukinnan jälkeen viher-tyvät. Teriö 15–20 mm, kullan-keltainen.

31

Lehtoneidonvaippa Epipactis helleborine 30–80 cmKukinta-aika heinä–elokuu

Maavarsi lyhyt. Varsi ohut, vaalean-vihreä, yläosa valkokarvainen. Lehtiä5–10, soikeat, suipot, siirottavat, 7–15cm. Kukkia 15–50, 15–20 mm leveät,ulkopinta vihertävä, sisäpinta ruskeh-tava tai violetinsävyinen. Huuli rus-keanvioletti, kärki vihreävalkoinen taivaaleanpunainen. Kalkinsuosija.

Lehtotesma Milium effusum 50–150 cmKukinta-aika kesä–heinäkuu

Korret yksittäin tai muutamanryhminä; solmuja 3–5 varrenpuolivälin alapuolella. Lehdet5–15 mm leveät, veltot, him-meän sinivihreät, tupet sileät;kieleke 4–8 mm. Röyhy 15–30cm, leveä, haarat pian alaskaar-tuvat. Tähkylät 3–4 mm.

32

Lehtotähtimö Stellaria nemorum 20–50 cmKukinta-aika kesä–heinäkuu

Varsi hento, liereä, kauttaal-taan karvainen. Lehdet hert-tamaiset, ylimpien lehtientyvi tylppä-kiilamainen. Tukilehdet tasaisesti latvaakohden pienenevät.

33

Myyränporras Diplazium sibiricum 20–70 cmKukinta-aika heinä–elokuu

Maavarsi pitkä, suikertava, haarova;lehdet yksittäin. Ruoti lavan pitui-nen, ohut, tummanruskeasuomuinen,ruskeatyvinen. Lehtilapa vaaleanvih-reä, pehmeä, leveän kolmiomainen,2 kertaa parilehdykkäinen; lehdykätpariliuskaiset, päältä kaljut, alta suo-nia pitkin kähäräkarvaiset; suonetyltävät laitaan asti.

Neidonkenkä Calypso bulbosa, VU 10–20 cmKukinta-aika touko–kesäkuu

Varressa 2–3 tuppimaista leh-teä. Tyvilehti soikea, verkko-suoninen, maanmyötäinen,päältä tummanvihreä, altapurppuranpunainen. Kukkia ta-vallisesti 1, kehälehdet kapeat,ruusunpunaiset; huuli kannuk-seton, 2 cm, konttimainen, kel-lertävä-punertava, ruskeatäp-läinen; etuosasta ruusunpunai-nen. Kontin suulla keltaisiakarvatupsuja. Kalkinsuosija.

Tikankontti Cypripedium calceolus, VU 20–50 cmKukinta-aika kesä–heinäkuu

Maavarsi laaja, suiker-tava. Varsi pysty, liereä,nystykarvainen. Varsi-lehtiä 3–5, soikeat, sui-pot, 9–15 cm, alta lyhyt-karvaiset. Kukkia 1–2 (3), lehtihankaiset, 6–9 cm,tuoksuvat. Kehälehdet puna- tai tummanruskeat,joskus kellanvihreät. Huulikeltainen, iso, konttimai-nen, kannukseton. Kalkin-suosija.

34

Tuoksumatara Galium odoratum, NT 15–30 cmKukinta-aika touko–kesäkuu

Varsi pysty, sileä, usein nivel-kohdista karvainen. Lehdet2,5–4 cm, vaaleanvihreät, sui-keat, otakärkiset, kärkipuoleltaleveimmillään, 6–8 kiehkuras-sa. Teriö 4–6 mm, valkoinen,suppilomainen. Kumariinin-tuoksuinen.

35

PL 32, 37601 ValkeakoskiPuh. 0204 16 121Faksi 0204 16 120

www.puukauppa.comwww.upm-kymmene.fi

UPM Metsä

5/20

06 •

Pap

eri

UP

M F

ines

se m

att

130

g/m

2

UPM-Kymmene on suomalainen, kansainvälisesti toimiva metsäyhtiö,jonka juuret juontavat jo 1700-luvulle. UPM-konsernilla on Suomessa25 puuta raaka-aineenaan käyttävää tehdasta, joiden vuotuinen puun-tarve on yli 20 milj. m3. Valtaosa tästä puumäärästä saadaan kotimaanyksityismetsistä. Sitä varten UPM Metsä, joka on konsernin metsä-osasto Suomessa, tekee vuosittain noin 30 000 puukauppaa.

UPM Metsä vastaa myös konsernin omien metsien hoidosta. Niitä onnoin 900 000 hehtaaria. Metsäosastolla on oma taimitarha Joroisissa.Metsäosaston palveluksessa on 600 toimihenkilöä sekä 300 metsuria.Metsäkone- ja autoyrittäjiä ja heidän kuljettajiaan on 1 600.

UPM tarjoaa monipuolisia metsäpalveluja metsänomistajille, mm.metsäpalvelusopimuksen muodossa. Sopimuksia on tehty runsaat 8 000. Metsäpalvelusopimus on pitkäaikaiseksi tarkoitettu metsän-omistajan ja UPM:n välinen yhteistyösopimus, mikä laajimmillaan voi käsittää myös metsien täyden hoidon.

Kansi: Pystykiurunkannus (Corydalis solida)