Embed Size (px)
Citation preview
Modernismin liikerakentaminen
ja rakennusperinnön arvotEsimerkkinä Helsinki City -inventointi
Luento Maisemantutkimuksen oppiaineen kurssilla:
Porin tori: Moderni rakennusperintö, kaupunkikehittämisen voimavara vai este?
Turun yliopisto, Pori, 10.11.2015
@AuraKivilaakso
CC-BY 4.0 Jarno Peltonen / Helsingin kaupunginmuseo
Modernismin rakennusperintö -tutkimus, arvot, suojelu
• Modernismi / nuori rakennuskanta?
• Muodostaa 80 % koko maan ja reilut 60 % Helsingin rakennuskannasta
Merkittävä kulttuurinen, taloudellinen ja materiaalinenkin varanto
• Kulttuuriperintökeskusteluun Suomessa vasta 1990-luvulta alkaen, seurattu kv-kenttää
Ks. Tuominen, Laura 1992. 1900-luvun rakennusperintö, luettelointi- ja suojelukysymyksiä. Selvitys 8/1992. Helsinki: Ympäristöministeriö.
CC-BY 4.0 Jaana Maijala / Helsingin kaupunginmuseo
CC-BY 4.0 Jaana Maijala / Helsingin kaupunginmuseo CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
Museoviraston Rakennettu hyvinvointi
© Hilkka Högström / Museovirasto
http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennusperinto/
rakennettu_hyvinvointi
Modernismin rakennusperintöHelsingin kaupunginmuseon työssä
CC-BY 4.0 Eino Saarela Rossi
7
65 kohdetta
• Perustiedot
• Rakennushistoria
• Kuvaus
• Keskeiset muutokset
• Arvotus ja suojelutarve
• LähteetArkistot: RakVV, MFA, HKM
Kirjallisuus
Arkkitehti-lehti ym.
Kohdekäynnit, isännöitsijät
Inventoinnin rajaus
11CC-BY 4.0 Jarno Peltonen / Helsingin kaupunginmuseo
CC-BY 4.0 Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo
CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo
1950-luku:Kaupunkikuvan modernisointi suuressa mittakaavassa alkoi
CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
1960-luku: Ydinkeskustaan rakennettiin enemmän kuin minään muuna vuosikymmenenä sodan jälkeen
CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo
1970-luku: Kenen Helsinki? Kirjanpitolain uudistus 1973
CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
1980-luku – Nousukausi
CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
• Tiiviit kuvaukset / yhteenvedot arvoista
• Kohteiden suojeluun liittyvät suositukset
• ”Suuntaa-antava” arvottaminen, pohja myöhemmille esim. kaavoituksen ja hankkeiden yhteydessä käytäville keskusteluille
• Perustana:
Unnerbäck, Axel 2002. Kulturhistorisk värdering av bebyggelse. Stockholm: Riksantikvarieämbetet.
Arvottaminen Helsinki City -inventoinnissa
19CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
20
KAIVOTALO – ARVOT
Rakennuksella on Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan ja Rautatieaseman ympäristön kehitykseen liittyviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Se edustaa 1950-luvun edistyksellistä liiketaloarkkitehtuuria toimistotilojen muunneltavuutta parantavine betonipilarirunkoineen ja julkisivuratkaisuineen. Rakennuksen luonne on muuttunut 1970-luvulla oleellisesti, mutta jäljellä on paljon myös alkuperäistä. Rakennus on kaupunkikuvallisesti tärkeällä paikalla Rautatieaseman pääsisäänkäynnin edessä.
Rakennuksessa tehtävien toimenpiteiden toteuttaminen alkuperäisarkkitehtuuria tukevalla tavalla tai sitä palauttaen on suositeltavaa.
21CC-BY 4.0 H. T. Lehmusto / Helsingin kaupunginmuseo
22
HOTELLI MARSKI – ARVOT
Hotelli Marskilla on suomalaiseen hotelli- ja ravintolahistoriaan, arkkitehtuurihistoriaan sekä politiikkaan liittyviä merkittäviä kulttuuri- ja yhteiskuntahistoriallisia arvoja. Rakennus on suunniteltu huolella, ja sen rakentamisessa on käytetty laadukkaita materiaaleja. Rakennuksella on tärkeä kaupunkikuvallinen asema osana Mannerheimintien eteläpään ajallisesti kerrostunutta katukuvaa.
Rakennuksen käyttötarkoitus ja julkisivut on syytä säilyttää. Rakennus tulee suojella asemakaavassa.
23CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
FORUM – ARVOT
Rakennus edustaa 1980-luvun taloudellisen kasvun aikaa ja yhteiskunnan kaupallistumista. Sillä on kulttuuri- ja rakennushistoriallista sekä yhteiskunta- ja liiketaloushistoriallista merkitystä. Rakennukset muodostavat huolella suunnitellun kokonaisuuden, ja niiden rakentamisessa on käytetty laadukkaita materiaaleja. Rakennuksissa on jäljellä alkuperäisiä rakennusosia. Julkisivut ovat pitkälti alkuperäisasussaan. Mannerheimintie 20:n rakennuksella on tärkeä kaupunkikuvallinen asema yhdellä Helsingin liikekeskustan keskeisimmistä tonteista.
Mannerheimintie 20:n suojelu on ratkaistu asemakaavassa julkisivuja koskevalla suojelumerkinnällä. Myös sisätilojen muodon ja alkuperäisten kiinteiden sisustusten kuten Carraran marmoripintojen säilyttäminen on suositeltavaa.
25CC-BY 4.0 Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo
26CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo
CC-BY 4.0 Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo
CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
Kiitos!
@AuraKivilaakso
CC-BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo
