17
© Luonnonvarakeskus Bengt Lindqvist, Luke 3.11.2015 Rotta haittaeläimenä

Rotta haittaeläimenä, Bengt Lindqvist, Luonnonvarakeskus

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Rotta haittaeläimenä, Bengt Lindqvist, Luonnonvarakeskus

© Luonnonvarakeskus

Bengt Lindqvist, Luke

3.11.2015

Rotta haittaeläimenä

Page 2: Rotta haittaeläimenä, Bengt Lindqvist, Luonnonvarakeskus

© Luonnonvarakeskus

Suomen eläimistöön kuuluu parikymmentä jyrsijälajia

joista yleisimpiä ovat rotat, hiiret ja myyrät.

Nämä pyrkivät jatkuvasti jakamaan muonavaroja

ihmisen kanssa.

Huolimatta muuttuvista elinympäristöoloista ne

onnistuvat aina löytämään ratkaisuja miten

hyödyntää ”pöytäkumppanuutta” kanssamme.

Page 3: Rotta haittaeläimenä, Bengt Lindqvist, Luonnonvarakeskus

© Luonnonvarakeskus

Rotta - Varsin uusi tulokas Suomessa

- Saapunut maahamme 1700-luvun puolenvälin

jälkeen.

- Yleinen etelärannikolta Pohjanlahdelle saakka

- Elävät yhdyskuntina ja niillä on tiukka sisäinen järjestys.

Page 5: Rotta haittaeläimenä, Bengt Lindqvist, Luonnonvarakeskus

© Luonnonvarakeskus

- Rotilla on runsaasti juoksupolkuja

- Suosivat kosteita, maanläheisiä asuinpaikkoja

jossa voivat helposti kaivaa itselleen maanalaisia

käytäviä.

- Ne liikkuvat yleensä hämärän/pimeän tultua

- Liikkuvat seinustoja ym suojia pitkin ja välttävät avoimien alueiden ylittämistä

Page 7: Rotta haittaeläimenä, Bengt Lindqvist, Luonnonvarakeskus

© Luonnonvarakeskus

Merkitys Rotta, kuten muutkin haittajyrsijät, ovat siis

sopeutuneet ihmisen pöytäkumppanuuteen ja

hankkivat elantonsa ihmisten kasvattamista,

hankkimista ja varastoimista elintarvikkeista tai

niiden tähteistä.

- Syövät vain pienen osan elintarvikkeista tai niiden raaka-aineista

- Saastuttavat ulosteillaan huomattavasti suurempia

määriä

Page 8: Rotta haittaeläimenä, Bengt Lindqvist, Luonnonvarakeskus

© Luonnonvarakeskus

- Voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa rakenteille,

kaapeleille, laitteille, pakkauksille

- Rotat pystyvät hampaillaan jyrsimään puuta, muoveja, pehmeitä metalleja ja jopa betonia

- Rotan hampaat kasvavat jopa 14 cm vuodessa

- Englannissa tehdyssä kokeessa todettiin että,

rotat (20 kpl) aiheuttivat viljaerälle kahdessa kuu-

kaudessa painotappiota vain 4.5% mutta 70% viljasta oli saastunut ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi

Page 9: Rotta haittaeläimenä, Bengt Lindqvist, Luonnonvarakeskus

© Luonnonvarakeskus

Rotta voi levittää myös erilaisia tauteja ihmisiin ja

kotieläimiin

- Salmonella-bakteeri (suolistoinfektiot)

- E.coli-bakteeria

- Elintarvikehygienian kannalta rotat voivat lisäksi olla

haitallisia trikiiniloisten levittäjiä. Suomessa on kuitenkin tehokas lihantarkastus joten trikinoosi-

tapauksia ei meillä juurikaan esiinny

Page 10: Rotta haittaeläimenä, Bengt Lindqvist, Luonnonvarakeskus

© Luonnonvarakeskus

Torjunta Tehokas rotantorjunta edellyttää ennakoivaa torjuntaa,

loukutusta ja myrkkyjen tasapainoista yhdistelmää.

- Ennaltaehkäisy (rakenteet, siivous, jätehuolto, tiiviit

elintarvikeastiat, myrkyttömillä syöteillä varustetut

syöttiasemat)

- Mikäli jälkiä näkyy (kartoitus missä rotat liikkuvat)

Page 13: Rotta haittaeläimenä, Bengt Lindqvist, Luonnonvarakeskus

© Luonnonvarakeskus

Liimapyydys (ei hyväksytty Suomessa)

Page 15: Rotta haittaeläimenä, Bengt Lindqvist, Luonnonvarakeskus

Suomessa rekisteröityjen jyrsijämyrkkyjen myrkyllisyysarvoja rotalle ja

kotihiirelle. Akuutti LD50 tarkoittaa kerta-annosta (mg/kg), jolla 50% koe-

eläimistä kuolee. Subakuutti päiväannos=saadaan sama tulos viiden vrk:n

syöttöjakson jälkeen.

Tehoaine Pitoisuus* Akuutti LD50 mg/kg

g/kg bw Rotta** Brodifakumi (Klerat) 0,05 0,4

Bromadioloni (342) 0,05 1,3

Difenakumi (Ratak) 0,05 1,8

Difetialoni (Rodilon pasta) 0,025 0,55

Flokumafeeni (Storm) 0,05 0,3

Kumatetralyyli (Rakumin) 0,55-7,5 15

* Biosidisten torjunta-aineiden luettelo 15.2.2011

** Jyrsijämyrkkyjen EU arviointiraportit 15.2.2011

bw = ruumiinpaino

Page 17: Rotta haittaeläimenä, Bengt Lindqvist, Luonnonvarakeskus

© Luonnonvarakeskus