Ortodoksisuus Suomessa

Sisältö

• Historia

• Nykytilanne

• Luostarit

• Toiminta, hallinto ja

yhteiskunnallinen asema

• Lähteet

Historia• Kristillisiä vaikutteita saapui Suomeen

ensimmäisen vuosituhannen lopulla sekä idästä että lännestä

• Ristiretkiaikana kummastakin suunnasta tehtiin sotaretkiä Suomen alueelle (kirkon jakautuminen v. 1054!)

• Ortodoksisuus alkoi juurtua Karjalaan 1100-luvulla, erämaaluostareita perustettiin 1300-luvulta alkaen

• Valamon luostarista on varmoja tietoja 1300-luvulta• Pähkinäsaaren rauha 1323 jakoi Suomen, mutta

raja ei estänyt asutuksen leviämistä eikä kaupankäyntiä

• 1500- ja 1600-luvun sodissa osa ortodoksien asuinalueista liitettiin Ruotsiin => väestöä pakkokäännytettiin luterilaisuuteen, osa pakeni itään (esim. Tverin karjalaiset)

• 1700-luvulla Laatokan Karjala liitettiin Venäjään (ns. Vanha Suomi) ja ortodoksit saivat oikeutensa takaisin

• Valamon kukoistuskausi• 1800-luvulla autonomian aikana ortodoksisuuden asema

parani ja ortodoksien määrä kasvoi maassa asuvien venäläisten vuoksi; mm. varuskuntakaupunkeihin rakennettiin kirkkoja.

• Suomenkielisten ortodoksien asema oli kuitenkin heikompi kuin venäjänkielisten (esim. sivistyksellisesti ja taloudellisesti)

• 1892 perustettiin oma hiippakunta Suomen alueelle (sitä ennen osa Pietarin hiippakuntaa)

• Vuonna 1923 Suomen ortodoksinen kirkko siirtyi Konstantinopolin patriarkan alaisuuteen = ero Venäjän kirkosta

• Etelä-Suomen ja kaupunkien ortodoksit olivat venäläistaustaisia, Karjalan ja Lapin ortodoksit suomen- ja saamenkielisiä

• Toiminnan painopiste Karjalassa• V. 1935 toinen piispanistuin• Karjalan luovuttamisen jälkeen evakot levittivät

ortodoksisuutta eri puolille maata• Jälleenrakennus alkoi, koska huomattava määrä

omaisuutta jäi Karjalaan• Heinävedelle Uuden Valamon ja Lintulan luostarit• Kolmas piispanistuin ja apulaispiispan virka v.1979

Nykytilanne

• V. 2006 Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluu lähes 60 000 jäsentä; määrä on kasvanut viime vuosina maahanmuuton myötä

• Muihin maassamme rekisteröityihin ortodoksisiin yhteisöihin kuuluu noin 1700 jäsentä

• Hiippakunnat ja piispat: - Karjala, keskuspaikassa Kuopiossa arkkipiispa

Leo ja apulaispiispa Arseni- Helsinki, metropoliitta Ambrosius- Oulu, metropoliitta Panteleimon• 24 seurakuntaa ja kaksi luostaria

Luostarit

• Uusi Valamo • Lintula

http://www.valamo.fi/index.php?module=pagemaster&PAGE_user_op=view_page&PAGE_id=151&MMN_position=379:341

http://www.ort.fi/lintula/lintula.php

Toiminta, hallinto ja yhteiskunnallinen asema

• Ortodoksisen kirkon lainsäädännöllinen asema ja hallinto muistuttavat luterilaisen kirkon asemaa ja hallintoa

Maamme toinen kansankirkko• Verotusoikeus, oikeus ylläpitää

hautausmaita ja oikeus toimia rekisteriviranomaisena; uskonnonopetus kouluissa ilman eri pyyntöä, jos kolmen oppilaan ryhmäkoko täyttyy

• Ortodoksisuuden näkyvyys esim.

tiedotusvälineissä on jäsenmäärään suhteutettuna huomattavasti suurempi kuin luterilaisuuden tai suunnilleen samankokoisen helluntailaisuuden

• Luterilaisuudesta kääntyy ortodoksisuuteen enemmän ihmisiä kuin toisinpäin, toisaalta luterilais-ortodoksisten pariskuntien lapset kasvatetaan usein luterilaisiksi

• Vielä sotien jälkeen vaivannut ortodoksisuuden samaistaminen venäläisyyteen on hävinnyt

Lähteet

• http://www.ort.fi

• http://www.vaestorekisterikeskus.fi/

• Ikonit: http://www.edu.joensuu.fi/ortoweb/12juhlaa/kirkkovuosisaitti.htm

• http://www.valamo.fi/index.php

• http://www.ort.fi/lintula/lintula.php