Kartattomilla vesillä

Tulevan teknologian sääntely

Jyrki J.J. Kasvi - Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKEJyrki J.J. Kasvi - Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

www.kasvi.org

Kehityksen aaltoja

Maatalous-yhteiskunta6000-7000 v.

Teollisuus-yhteiskunta

250 v.

Tieto-yhteiskunta

50 v.

Bio-Yhteiskunta

25 v.

Fuusio-Yhteiskunta

?? v.GlobalisaatioBKTMonimutkaisuusMuutostahti

Mika Mannermaa

Olet tässä!

Rytinä on vasta alussa

• Teollinen vallankumouksen vaiheet:– 50 vuotta teknologia kehittyi.– Toiset 50 vuotta tuo teknologia muutti

yhteiskunnan perusrakenteita

• Nyt Tivi-teknologia läpäisee yhteiskunnan rakenteita – Teollisen yhteiskunnan luomat rakenteet ovat kriisissä

• Murroksen tahti vain kiihtyy– Maailman lankapuhelinverkon rakentaminen vei 100-120 v.

– 1,1 miljardin langattoman puhelinyhteyden teko kesti 10 vuotta. – Sosiaalisen median maailmanvalloitus kesti pari vuotta

Kymmenen vuoden kuluttua ihan mikä tahansa voi olla suomalaista arkipäivää, vaikka sitä ei oltaisi vielä edes keksitty!

7.4.2008www.kasvi.org

4

Muutoksen vauhti ei ole60 vuodessa ainakaanhidastunut…US Army Photo

Horst Zuse

24.9.2009 www.kasvi.org 5

Jopa uusi ihmiskäsitys:Homo Cyberneticus

Esim. ”Aivotahdistin”

2020-luvulla kehitettävän 10^19 flopsin supertieto-koneen kapasiteetti riittää aivojen simuloimiseen.

Miksi Suomen kehitys pysähtyi?

• Lainsäädäntö ja viranomaiset putosivat teknologian kehityksen vauhdista

– Jokainen ministeriö ja kunta puuhaa omiaan, eikä kokonaisuus ole kenenkään vastuulla (sähköinen tunnistus)

– Odotetaan toimijoiden sopua loputtomiin (mobiilimaksaminen)

– Kartetaan poliittisesti arkoja kysymyksiä (Internet-TV)

– Lainsäädäntöporessi on liian hidas (modeemikaappauslaki)

– Teknologian ymmärrys puuttuu (rfid-passit, sähköinen äänestys)

– Hankinta- ja it-projektiosaamisen puutteet (julkiset it-hankkeet)

– Tietoyhteiskunta ei poliittinen vaan tekninen kysymys (laajakaista)

• Suomalaiset yritykset kasvoivat kylläisiksi ja laiskoiksi– Hintakilpailu korvasi tuotteilla ja palvelulla kilpailemisen

– Julkinen R&D-raha söi innovointikyvyn (väärä asiakas)

– Ajatellaan edelleen Suomen “sisä”markkinoiden näkökulmasta

30.9.2010 www.kasvi.org

Code is law!- Lawrence Lessig

Avoin Koodi/data/etc

= Avoin

yhteiskunta?

CC 2.0 Attribution Robert Scolbe

Laki määrittelee sen mitä saa ja ei saa tehdä.Koodi määrittelee sen, mitä voi ja ei voi tehdä.

Koodi ≠ LakiKoodi > Laki

Lessig on optimisti!

Esim. Viron lainvalmistelu

• Virossa koko lainsäädäntö-prosessi on netissä valmis-telun aloittamisesta lain voimaantuloon.– Presidentin allekirjoitus on ainoa

vaihe, jossa laki käy paperilla– Edellyttää, että ministeriöiden ja

parlamentin järjestelmät ovat avoimia ja yhteentoimivia

• Keskeneräisistä asioista on pakko keskustella!– Suomessa samat asiat ovat periaatteessa avoimia,

mutta erilaisen tiedonhallinnan vuoksi lopputulos ei ole sama kuin Virossa

Akuutteja päätöksiä

• Internet ja televisio– InternetTV, YLEn rahoitus

• Paperipostipalvelut– Lehtien ja laskujen kato

• Infrastruktuuri– Laajakaista, taajuudet, IPv6

• Internetin hallinta– Pilvipalveluiden sääntely– Suodatus & vihapuhe– Netin neturaalius

• Sosiaalinen media– Amatöörijournalismi– Käyttäjien tuottamat sisällöt

• Tietosuoja– Identiteettivarkaudet

Avoin data– Kustannukset

Nettipuolustus– Stuxnet & kyberstrategia

Esteettömyys– Ikääntyvä väestö

Tekijänoikeudet– DRM ja kuluttajansuoja– ACTAn implementointi

Kuluttajansuoja– Laajakaistan laatu– Ilmaispalvelut– Epäreilut EULAt

Kansalaisoikeudet– Yksityisyys– Sananvapaus– Identiteetin suoja

Esim. nettiTV – kuuma mediaperuna

• Internet muuttaa broadcast-television on-demand-pilvipalveluksi– Tvkaista and voddler ovat vasta alkua– 2010 NetFlix 20% USA:n Internet-liikenteestä– Suomen lainsädäntö väistää huolellisesti

mainitsemasta koko TV-ohjelmien nettijakelua

• TV-taajuuksia vapautuu mm. mobiililaajakaistalle– Mobiili ipTV

• Markkinoiden uusjako– Uudet toimijat valmiina korvaamaan vanhat, jotka eivät

sopeudu riittävän ketterästi

• Vanhat IPR-sopimukset eivät huomioi Internet-jakelua– Piraattien vertaisverkot ovat edelleen suosittuja TV-sisällön

tarjoajia paremmalla valikoimalla

Teknologia ja tekijänoikeudet

• Painokoneen keksiminen loi tekijänoikeudet (300 v)1. Teoskappalekopioiden tuotanto muuttui edulliseksi

2. Kopiointia oli mahdollista valvoa keskitetysti– Mahdollisti uutta kulttuuria kuten sanomalehdistön ja

populaarikirjallisuuden– Mm. kirjurien ammattikunta ja luostarien talous tuhoutui

• Digitaalinen teknologia edellyttää uusia pelisääntöjä 1. Teoskappaleiden kopiointi, käsittely ja jakelu on ilmaista

2. Kopiointia on mahdotonta valvoa keskitetysti – Mitä uutta kulttuuria digitaaliteknologia mahdollistaa? – Mitkä ammatit ja teollisuudenalat tuhoutuvat?

30.3.2011

www.kasvi.org 12

• Media käy läpi vielä rajumman tuottavuusloikan kuin pankit 1980/90-luvuilla– Onko Spotify median

pankkiautomaatti?– Kindle kirjojen nettipankki

• Tabletit tekevät kirjoille ja lehdille saman kuin mp3-soittimet CD-levyille– Mitä tapahtuu kirjakaupoille,

lehtikioskeille ja kirjastoille?

• Mediasta palveluala– Kirjailijoille kustannussihteeri-,

taitto- ja markkinointipalveluita– Lukijoille sisältöpalveluita

• Kuka valtaa markkinat?– Maailmaan mahtuu vain

muutama sisältöpalvelu– Internet suosii monopoleja

CC 3.0 Share Alike Attribution J-P KärnäCC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä

Kulttuurin murros

• Yhteiskunnan digikuilu muuttuu aktiivisuuskuiluksi• Aktiivisille ihmisille mahdollisuuksia olla

entistä aktiivisempia yhteiskunnan jäseniä • Passiivisille ihmisille mahdollisuus olla entistä passiivisempia

• Digitaalista kulttuuria ei vieläkään noteerata• Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja IRC Galleriaan ennen

kuin sosiaaliseen mediaan havahduttiin• Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla ennen

kuin siihen havahduttiin• Kansalliskirjasto ei saa kerätä arkistoonsa ennen vuotta 2006

netissä julkaistua aineistoa

Vallankumous 160 merkillä

• Spontaanit itseohjautuvat kansanliikkeet syntyvät päivissä– Viraaliviestintää: Tekstiviesti ”Go 2 EDSA. Wear

Blck” vaikutti Estradan eroon v. 2001– Punaiset paidat Myanmarin munkkien tukena– Suomen tekijänoikeuslakimielenosoitukset

• Viranomaiset eivät osaa käsitellä johtajattomia itseohjautuvia joukkioita– ”Kuka h*** tätä masinoi?”

• Monet hallitukset pelkäävät sos. mediaa– Keskeinen merkitys ns. arabikeväälle

CC 2.0 Share-alike Attribution Henri Bergius

Meemit kansanliikkeinä

Avoimia haasteita

• Hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman.– Viestintäpolitiikan sisältöön tai suuntaan ei kantaa

• Jokainen ministeriö laatii hallituskauden alussa älystrategian tavoitteineen ja ohjauskeinoineen.– Suunnitelma ICT:n hyödyntämisestä toimialalla LVM:n

älyliikennestrategian tapaan.

• Valmistellaan uusi tietoyhteiskuntakaari, johon kootaan keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset.– TYKKI täyttää hallitusohjelmaan jääneitä aukkoja

Esim. radiotaajuustunnistus

• ”Nopeasti lisääntyvä etätunnistusteknologian (mm. rfid) käyttö avaa uusia mahdollisuuksia, mutta vaatii myös ajanmukaista lainsäädäntöä.”– Rfid on mullistanut jo kokoonpanon, logistiikan ja

kulunvalvonnan, seuraavaksi mm. maksamisen, rakentamisen ja lääketurvallisuuden…

• Lainlaatijan haasteena etenkin tietoturva ja yksityisyyden suoja sekä kuluttajien informointi.– Muutoksia tarvitaan mm. viestinnän ja maksamisen

sääntelyyn, kun rfid-pohjainen NFC-maksaminen älypuhelimilla yleistyy ja syrjäyttää kortit ja käteisen…

Johtopäätökset

• Tietoyhteiskuntapolitiikka politiikan kovaa ydintä– Päätökset vaikuttavat suoraan kaikkiin yhteiskunnan ja

politiikan osa-alueisiin ja kansalaisten arkeen

• Viestintäministerin salkku ei ole kevyt eikä helppo– Koko viestintäala postista älypuhelimiin on radikaalissa

rakennemuutoksessa– Vaalikaudella monta kriittistä viestintäpoliittista

haastetta, joissa epäonnistuminen heikentäisi Suomen kilpailukykyä

– Ristiriitaisia taloudellisia ja poliittisia intressejä, joiden yhteensovittaminen on vähintäänkin haastavaa

Tulevaisuus on jo alkanut

UC Berkeley

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo