Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysi

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.2.2014

LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI

2010-luvun aluerakenteen muutoksen keskeiset ”ajurit” 1. Kaupungistuminen. Metropolialueen ja

suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen etenee alue- ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla. Etelä-Suomi vähitellen yhtenäistä työssäkäyntialuetta

2. ”Aluekehityksen ekonomisaatio”: Suuruuden ekonomia ja talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla.

3. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät edelleen: Kaupunkiseutujen sisäisten ja välisten muuttojen sekä maahanmuuton merkitys kasvaa

4. (Suur)kaupunki- ja kilpailukykypolitiikka: Sopimukselliset järjestelyt korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä. Kaupunkipolitiikka ja kaupunkiseutulähtöisyys keskiössä.

5. Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu suurten kaupunkiseutujen välillä: Osaaminen, innovaatiot, osaajat, investoinnit ja luovuus

HAJAUTETTU HYVINVOINTIVALTIO

- 1950’-1990’ - Hajautettu aluepolitiikka - Tasapainoinen aluerakenne - Syrjäisyyslisät - Teollistava aluepolitiikka - Koheesiopolitiikka keskiössä

Æ 50-100 keskittymää

Kohti metropolivaltiota…

Lähde: mukaillen Sami Moisio 2012: Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään

HAJAUTETTU KILPAILUVALTIO - 1990-2000’ - Ohjelmaperustaisuus - Osaamiskeskuspolitiikka - Elinkeino- ja kehitysyhtiöt - Koheesio- ja kilpailukyky-

politiikan tasapainossa Æ 30-35 keskittymää

METROPOLIVALTIO - 2010’ - Sopimusperustaisuus - Suuret kaupunkiseudut - Kasvusopimukset, INKA jne. - Kunta-, sote- ja muut reformit - Kehityskäytävät ja –

vyöhykkeet - Kilpailukyky keskiössä Æ 5-15 keskittymää

Ennakointiteemat tai muutostekijät, jotka vaikuttavat keskeisesti aluerakenteen kehitykseen 2010-luvulla

Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus

Merkitys aluerakenteen kannalta

Merkitys Louran kannalta

Keskittymiskehitys suurille kaupunkiseuduille

Kuntien välinen muuttoliike ja maahanmuutto suuntautuu suurille kaupunkiseuduille

Suuret kaupungit ja kaupunkiseudut kasvavat. Polarisoituminen maan eri osien välillä

Louran kaupunkiseudut ja keskuskaupungit vahvistuvat suhteessa omaan vaikutus-alueeseensa. Turun ja Porin merkitys kasvaa omien vaikutusalueidensa keskuksina.

Metropolialueen kasvu ja laajeneminen

Metropolialue houkuttelee vetovoimaisen työmarkkinoiden ansiosta muuttovirtoja koko maasta ja laajenee pendelöintietäi-syyksien kasvaessa

Metropolialueen vaikutusalue ulottuu koko Etelä-Suomeen liikenneyhteyksien ohjaamina ja koko Etelä-Suomeen muodostuu vähitellen yhtenäinen työssäkäyntialue

Turun seutu kiinnittyy pohjoisen kasvukäytävän ja hyvien yhteyksien ansiosta kiinteämmin metropolialueeseen ja Etelä-Suomen työssäkäyntialueeseen. Muilla Louran seuduilla korostuvat aikaisempaa enemmän liikenneverkkoon ja liikenneyhteyksiin liittyvät tekijät

Seutuistuminen Kaupunkien työssäkäynti-, asiointi- ja asuntomarkkinat laajenevat

Kaupunkiseutujen merkitys kasvaa edelleen toiminnallisten alueiden laajentuessa ja uudistusten perustuessa toiminnallisiin alueisiin

Louran keskuskaupungit muodostuvat oman toiminnallisen alueen ytimen. Turun seudulla kuntauudistus kiireellisin vahvojen kehyskuntien vuoksi. Muilla seuduilla kasvupaine kohdistuu enemmän keskuskaupunkeihin kuin niiden kehyskuntiin.

Monikeskuksisuus Keskusverkko rakentuu vahvojen suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen varaan

Muodostuu uusi aluehierarkia suurten kaupunkien, seutukaupunkien ja muiden keskusten varaan

Turun ja Porin seutu yli 100 000 asukkaan suuria kaupunkiseutuja. Rauman seutu vahvimpien seutukaupunkien joukossa. Vakka-Suomen tiukempi kiinnittyminen Turun ja/tai Rauman seutuun

Muutostekijä 1. Kaupungistuminen jatkuu

Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus

Muutostekijä 2. Asuminen ja muuttoliike Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen

kannalta Merkitys Louran kannalta

Muuttoliike nopeuttaa kaupungistumista

Seutujen välinen muuttoliike kohdistuu suurimmille kaupunkiseuduille. Neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita.

Muuttoliike muovaa aluerakennetta valikoivuuden vuoksi entistä polarisoidum-maksi: suurten kaupunkiseu-tujen ikärakenne ja huolto-suhde kehittyvät merkittävästi parempaan suuntaan kuin muualla maassa.

Turun kaupunkiin ja Turun seudulle kohdistuu koko maan ja lähialueiden muuttovirtoja. Turun kaupungin muuttovoitot kasvavat kehyskuntien kustannuksella urbanisoitumiseen liittyvien arvojen korostuessa. Sama ilmiö tulee esiin pienemmässä mittakaavassa Porissa. Rauman ja Vakka-Suomen tilanteen tasapainottuminen riippuvainen työllisyyskehityksestä.

Maahanmuutto, monikulttuurisuus

Nettomaahanmuutto kasvaa edelleen ja maahanmuutosta tulee väestönkehityksen dynaamisin osatekijä

Maahanmuutto tasapainottaa väestön supistumista tai vähentymistä koko maassa. Suurin osa vieraskielisistä keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Lisää suurten kaupunkien asuinalueiden eriytymistä

Maahanmuutto kohdistuu ensisijaisesti Louran keskuskaupunkeihin.

Monipaikkaisuus

Ihmisten elämä ja arki jakautuvat yhä enemmän eri asuinpaikkojen välille: kesämökit, kakkosasunnot, matkailukohteet jne.

Ihmisten sijoittuminen eri alueille vaihtelee merkittävästi alueellisesti. Vapaa-ajan asutus tukee useiden maaseutupaikkakuntien palveluiden säilymistä

Louran kannalta iso mahdollisuus merellisyyden ja merkittävien matkailukohteiden vuoksi. Runsaasti olemassa olevaa vapaa-ajanasutusta ja matkailuliiketoiminnan puitteet je edellytyset vahvassa kasvussa.

Elinympäristön laatu vahvuustekijänä

Viihtyisien asuin- ja elinympäristöjen merkitys korostuu ihmisten tehdessä valintoja paikkojen välillä

Laadukkaiden asuin- ja elinympäristöjen merkitys korostuu alueiden välisessä kilpailussa. Paikan laatu ratkaisee

Louran alueella useita kilpailuetua tuottavia asioista: meri ja merellisyys, matkailukohteet, vanhat kaupungit ja alan potentiaali. Vanhojen rannikkokaupunkien identiteetti, historia ja kohentuva mainekuva


Muutostekijä 3. Ikärakenne muuttuu ja palvelutarve kasvaa

Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen kannalta


Ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen

Seutujen väliset erot kasvavat merkittyvästi väestöllisessä ja taloudellisessa huoltosuh-teessa. Seutujen välinen vali-koiva muuttoliike lisää enti-sestää eroja

Vanhempien ikäluokkien suhteellinen osuus kasvaa. Palvelu- ja asuntomarkkinoilla tapahtuu merkittäviä muutoksia ikääntyneiden valintojen korostuessa

Louran alueella väestö valmiiksi keskimääräistä iäkkäämpää, mutta samalla terveempää. Louralla potentiaalia olla lisääntyvien seniorimuuttojen kohdealueena. Erityisesti alueen keskuskaupungit hyötyvät

Palvelurakenne Palvelut keskittyvät muun väestön ja työpaikkojen lailla suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille. Maaseutumaisille seuduille jää iäkkäämpi väestö, joka tarvitsee peruspalveluita. Ikääntyminen lisää erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää.

Julkisten ja yksityisten palveluiden sijoittuminen eri alueille vaikuttaa alueiden houkuttelevuuteen ja vetovoimaan. Saattaa lisätä entisestään alueiden välisiä eroja. Alueelliset erot lisääntyvät sosiaali- ja terveyssektorin työvoiman saatavuudessa.

Julkiset ja yksityiset palvelut keskittyvät erityisesti maakuntien keskuskaupunkeihin. Turkuun keskittyy suuren väestöpeiton edellyttämiä erityispalveluita koko länsirannikon alueelta.

Vapaa-ajan lisääntyminen Vapaa-ajan määrä ja arvostus lisääntyy ikärakenteen muutoksen ja eri ikäryhmien arvostukseen liittyvien valintojen seurauksena

Matkailukohteiden paikallinen ja alueellinen merkitys lisääntyy. Matkailuliiketoiminta kasvaa ja vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen useilla alueilla.

Louran kannalta suuri potentiaali ja korostaa alueellista ja ylialueellista yhteistyötä


Muutostekijä 4. Ympäristö, vähähiilisyys ja vihreä talous veturina

Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen kannalta


Vähähiilisyys Ilmastomuutoksen torjuminen ja muutokseen sopeutuminen muuttaa luonnonvarojen käyttöön ja energiatuotantoon liittyviä reunaehtoja, mutta sisältää myös merkittäviä mahdollisuuksia

Alueellisesti hajautetun uusiutuvan energian tuotanto ja kulutus lisää mahdollisuuksia alueellisesti ja paikallisesti merkittäviin uusiin liiketoimintaratkaisuihin

Louran alueella poikkeuksellisen vahvan merkityksen omaava energiasektori. Monipuolinen ja hajautunut energiasektori.

Ekosysteemipalvelut Luontoon liittyviä aineellisia ja aineettomia hyötyjä tunnistetaan ja otetaan huomioon aikaisempaa paremmin. Kasvillisuus, eläimet, maisema, vesi ja lumi ovat perustana suuressa osassa matkailualaa. Matkailu on riippuvainen ekosysteemien toiminnasta.

Matkailukeskusten ja muiden matkailupalvelujen sijoitta-misessa ja toiminnassa jou-dutaan ottamaan huomioon matkailun ja muiden aluei-denkäyttömuotojen vaikutukset ekosysteemeihin. Luontoon ja ekosysteemiin liittyvät asiat otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja luontoarvot ohjaavat alueiden kehittä-miseen liittyviä valintoja

Esim. HINKU-kunnat mainekuvan korostajina jne.

Resurssitehokkuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia

Tuotannossa minimoidaan ympäristöhaitat ja resurssien epätarkoituksenmukainen käyttö

Hyödynnetään luonnonvarojen uusia käyttötapoja. Korostaa koulutukseen ja osaamiseen liittyviä uusia menetelmiä ja ratkaisuja

Alueen korkeakoulut nostaneet keskeisesti esiin strategisissa valinnoissaan.


Muutostekijä 5. Tuotanto ja palvelut jakautuvat uudelleen Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen

kannalta Merkitys Louran kannalta

Metsäteollisuus uudistuu Kotimaisen paperiteollisuuden kysynnän ennakoidaan vähenevän Euroopan taantuvan talouskehityksen ja globaalin kilpailutilanteen vaikutuksesta.

Uusia seutuja ajautuu rakenne- muutosalueiksi. Metsäteollisuuden keskittymisen ennakoidaan kohdistuvan rannikoille.

Keskeinen merkitys varsinkin Rauman seudulla

Metalliteollisuus erikoistuu ja verkottuu

Jalostavat yritykset, erityisesti konepajateollisuus, pyrkii erottautumaan kilpailijoistaan ja luomaan erikoistumalla kilpai-luetuja. Yritykset muodostavat tuotanto- ja arvoverkostoja, jotka kilpailevat globaalisti.

Yritysverkostojen merkitys kasvaa erityisesti kokoonpanoteolli-suudessa, mikä saattaa nostaa kartalle uusia alueellisten osaamiskeskittymiä.

IT-sektorin rakennemuutos jatkuu

Siirrytään palvelutuotantoon. Asiantuntijatyön merkitys korostuu

Tuotantopaikkojen hajautuminen heikentää IT-sektorista riippuvaisten alueiden elinvoimaa

Salon seutu hyvä esimerkki.

Elintarviketeollisuus tarvitsee kotimaista maataloutta

Kotimaisen raaka-aineen saanti korostuu

Elintarviketeollisuus keskittynyt alueellisesti Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle

Keskeinen merkitys alueen tuotannossa ja työllisyydessä. Paikallinen merkitys erittäin suuri.

Palveluvaltaistuminen Työpaikkojen ja yritysten määrä lisääntyy palvelusektorilla. Palveluliiketoiminta ja palvelu-vienti korostuvat teollisuuden toimialoilla.

Palveluvaltaistuminen lisää osaltaan kaupunkiseutujen kasvua, sillä palvelut keskittyvät tyypillisesti sinne missä asukkaat ovat. Palveluiden etätarjonta ja - käyttö, esimerkiksi etädiagnostiikka, mahdollistaa globaalin toiminnan paikallisesti järjestettynä.

Alueen keskuskaupungit ja alueen elinkeinoelämän ja osaamisen kannalta tärkeimmät keskittymät avainroolissa.


Louran kaupunkiseudut kuntineen

TURUN SEUTUKUNTA (asukasluku)

PORIN SEUTUKUNTA (asukasluku)

RAUMAN SEUTUKUNTA (asukasluku)

VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA (asukasluku)

TURKU (180 225) PORI (83 285) RAUMA (39 842) UUSIKAUPUNKI (15 499)

KAARINA (31363) HARJAVALTA (7486) EURA (12 406) KUSTAVI (889)

LIETO (17 023) HUITTINEN (10 623) EURAJOKI ( 5 922) LAITILA (8460)

MASKU (9 671) KOKEMÄKI (7 893) KÖYLIÖ (2750) PYHÄRANTA ( 2 199)

MYNÄMÄKI (7 978) LUVIA (3 360) SÄKYLÄ (4 631) TAIVASSALO (1 682)

NAANTALI (18 824) MERIKARVIA (3 269) -- VEHMAA ( 2 324)

NOUSIAINEN (4 846) NAKKILA (5 747) -- --

PAIMIO (10 591) POMARKKU (2 373) -- --

RAISIO (24 562) ULVILA ( 13 740) -- --

RUSKO (5 907) -- -- --

SAUVO (3 033) -- -- --

TURUN SEUTU/ 314 023

PORIN SEUTU/ 137 506

RAUMAN SEUTU/ 65 551

VAKKA-SUOMEN SEUTU/ 31 053

Louran kaupunkiseutujen osuus koko maan volyymistä eri muuttujilla

9,3 %

90,7 %

Väkiluku

10 %

90 %

Työlliset

10,4 %

89,6 %

Yrityskanta

10,5 %

89,5 %

Työttömät

10,7 %

89,3 %

Eläkeläiset

9,7 %

89,3 %

BKT-osuus

10,2 %

89,8 %

Tutkinnon suorittaneet

9,2 %

90,8 %

Akateemiset

7,3 %

92,7 %

T&K-menot

9,3 %

90,7 %

T&K-henkilöstö

9,3 %

90,7 %

Haetut patentit

14,5 %

86,5 %

Teollisuuden tuotannon bruttoarvo*

Lounaisrannnikon elinvoima ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa

3. Mainekuva (Kolmannet tekijät)

2. Sisäinen elinvoima

(Kovat ja pehmeät tekijät)

1. Ulkoinen elinvoima (Kovat tekijät)

Lounaisranni-kon elinvoima ja kilpailukyky

Alue- ja kuntatalous-dynamiikka Saavutettavuus

-dynamiikka

Koulutus- dynamiikka

Työllisyys-dynamiikka

Yritys-dynamiikka

Väestö-dynamiikka

TKI-dynamiikka

Muu dynamiikka

Vertailu muihin keskisuuriin ja suuriin kaupunkiseutuihin vuosina 2000-2012 (yli 100 000 asukkaan seudut)


Alue- ja kuntatalous-dynamiikka Saavutettavuus-

dynamiikka



Yritys-dynamiikka

Väestö-dynamiikka

TKI- dynamiikka

Muu dynamiikka

Kotimaan tiekuljetusten tavaravirrat vuosina 2007–2009

Lähde: Tilastokeskus

Saavutettavuus vaikuttaa kes-

keisesti yritysten, työpaikkojen ja

asukkaiden sijoittumiseen

Rautatiekuljetusten tavaravirrat Suomessa vuonna 2011

Lähde: Tavaravirtatietojen lähde: Liikennevirasto

Rautateiden tavaravirroilla vahva yhteys

tuotantoraken-teeseen

Rautatie-, lento ja laivaliikenteen kotimaan matkat liikenneverkolla vuonna 2011

Lähde: Liikennevirasto, Finavia, Tilastokeskus

Henkilöliikenteen muutossuunnat: -Ajankäyttö- ja asumisprefe-renssien muutokset -Vapaa-ajan liikkuminen -Työssäkäyntialueiden laajeneminen -Matkailun lisääntyminen


1. Alue- ja kuntatalous-dynamiikka Saavutettavuus

-dynamiikka



Yritys-dynamiikka

Väestö-dynamiikka

TKI-dynamiikka

Muu dynamiikka

Bruttokansantuotteen kehitys vuosina 2000-2011

Rauman seudun

BKT 3:nneksi korkein asukasta

kohden 2011: muutos %

6:nneksi korkein vertailu-joukossa

Turun seudun

BKT 6:nneksi korkein asukasta

kohden 2011: muutos % keski-tason yläpuolella

Porin seudun BKT asukasta kohden hieman vertailu-joukon ja koko maan indeksin

alapuolella

Vakka-Suomen BKT koko maan keskiarvon ala-

puolella. Tilanne heikentynyt

2000-luvulla,

mutta…

Kunnallisveroje

n määrä oli koko maassa 1868 € vuonna 2000 ja 3 102 € vuonna

2012

Rauman seudun

kunnallisverot asukasta kohden

3:nneksi korkeimmat ja

nousivat eniten

Turun seudun kunnallisverot

asukasta kohden

5:nneksi korkeimmat

2012

Vakka-Suomen kunnallisverot

nousivat määrällisesti

toiseksi eniten vuosien2000-

2012 välillä

Kunnallisverojen kehitys vuosina 2000-2012 Seutukunta Kunnallisverot

€ 2000 Kunnallisverot € 2012

Muutos €/as. Indeksi 2000 (100=koko maa)

Indeksi 2012 (100=koko maa)

Helsingin 2439,4 3673 1234 131 196,6 Tampereen 1835,6 3027,1 1192 98 162 Rauman 1753 3025 1272 94 161,9 Vaasan 1829,8 2989,6 1160 98 160,1 Turun 1870,6 2929,1 1059 99 156,8 Oulun 1918,8 2906,2 987 103 155,6 Hämeenlinnan 1729,6 2905 1175 93 155,5 Vakka-Suomen 1638 2905 1267 88 155,5 Kuopion 1695,7 2871,7 1176 91 153,7 Lappeenrannan 1680 2849,9 1170 90 152,6 Lahden 1663,1 2807,2 1144 89 150,3 Jyväskylän 1746,9 2738,4 992 94 146,6 Porin 1616,5 2730,9 1114 87 146,2 Seinäjoen 1586,9 2610,5 1024 85 139,8 Joensuun 1538,3 2466,8 929 82 132,1

Kuntalainojen määrän kehitys vuosina 2000-2012

Kuntalainojen määrä

3 x vuosien2000- 2012 välisenä

aikana

Rauman seudun kuntalainojen määrä kasvoi

+44 € vuosien 2000-

2012 välillä

Vakka-Suomen, Porin ja Turun seudun kunta-

lainat koko maan

keskiarvon alapuolella

Usean seudun kuntalainojen

määrä kasvoi 4-5 kertaiseksi

vuosikymmenes-sä

Seutukunta Kuntalainat € 2000

Kuntalainat € 2012

Muutos €/as. Indeksi 2000 (100=koko maa vuonna 2000)

Indeksi 2012 (100=koko maa vuonna 2000)

Rauman 345 389 44 46,2 52,1 Joensuun 640,7 1495,6 855 85,9 200,5 Tampereen 408,9 1567 1158 54,8 210,1 Vakka-Suomen 436,3 1578,8 1143 58,3 211 Porin 961 1684,5 724 128,8 225,8 Vaasan 720,1 1748,3 1028 96,5 234,4 Seinäjoen 916,2 1815,8 900 122,8 243,4 Oulun 653,2 1863 1210 87,6 249,7 Kuopion 444,9 1874,1 1429 59,6 251,2 Turun 816,8 1885,8 1069 109,5 252,8 Helsingin 531,4 2064,8 1533 71,2 276,8 Jyväskylän 844,1 2169,9 1326 113,2 290,9 Hämeenlinnan 506,9 2439,2 1932 67,9 327 Lappeenrannan 603 2450 1847 80,8 328,4 Lahden 1194,6 2761,2 1567 160,1 370,1



-dynamiikka



Yritys-dynamiikka

Väestö-dynamiikka

TKI- dynamiikka

Muu dynamiikka

Työpaikkakehitys seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä

Koko maassa

2,4 miljoonaa

työpaikkaa vuoden 2011 lopussa

Helsingin seudulla

31,6 % ja 15 suurimmalla

seudulla

73 % kaikista työ-

paikoista

Turun seudulla työpaikkojen määrä kasvoi

4:nneksi eniten kaikista

seuduista

Kaupunkiseutujen keskustaajamiin suuntautuvan työssäkäynnin osuus vuosina 1990 ja 2009

Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2000-2011

Turun seudulla työpaikkojen

määrä nousi noin

9 000:lla vuosien 2000- 2011 välisenä

aikana

Rauman ja Porin seudulla työpaik-

kojen määrä nousi noin

1000:lla

Vakka-Suomen seudun työpaikat

vähenivät noin

1100:lla

Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

eniten

Jyväskylän seudulla

Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) kaikista työpaikoista vuosina 2000-2011

Seutukunta Yksityisen sektorin %-osuus 2000

Yksityisen sektorin %-osuus 2011

Muutos %-yksikköä

Indeksi 2011 (100=koko maa vuosi 2011)

Rauman 63,7 64,9 1,2 111,1 Helsingin 62,9 63,8 0,9 109,2 Tampereen 60,4 61,6 1,2 105,5 Vakka-Suomen 55 59 4 101 Turun 59,7 58,8 -0,9 100,7 Vaasan 53,6 57,9 4,3 99,1 Oulun 56,3 57,7 1,4 98,8 Lappeenrannan 56,6 56,5 -0,1 96,7 Porin 53,3 56,5 3,2 96,7 Jyväskylän 53,6 56 2,4 95,9 Seinäjoen 51,2 54,2 3 92,8 Hämeenlinnan 51,8 54 2,2 92,5 Lahden 61,5 52,4 -9,1 89,7 Joensuun 47,9 52,3 4,4 89,6 Kuopion 46,7 51,3 4,6 87,8

Koko maassa yksityisen

sektorin osuus työpaikoista

58,4 %

Rauman seudulla

yksityisen sektorin osuus

työpaikoista vertailujoukon

korkein

Vakka-Suomen seudulla yksi-

tyisen sektorin osuus joukon

4:nneksi korkein

Turun seudulla yksityisen

sektorin osuus laski hieman 2000-luvulla.

Porin seudulla osuus kasvussa.

Työllisyysasteen kehitys vuosina 2000-2011

Vakka-Suomen työllisyysaste oli

3:nneksi korkein vuonna

2012

Rauman seudun työllisyysaste oli

6:nneksi korkein vuonna 2012 ja noussut ripeästi 2000-

luvulla

Turun työllisyysaste oli koko maan keski-

arvon yläpuo-lella. Muutos

vähäinen 2000-luvulla.

Porin työllisyysaste oli koko maan keski-arvon alapuolel-la, mutta paran-

nus toiseksi paras vertailujoukosta

Seutukunta Työllisyys- aste % 2000

Työllisyys- aste % 2012

Muutos %-yks.

Indeksi 2000 Indeksi 2012

Helsingin 74,3 74,4 0,1 107,7 107,8 Vaasan 69,8 74,4 4,6 101,2 107,8 Hämeenlinnan 67,1 72 4,9 97,2 104,3 Vakka-Suomen 69 72 3 100 104,3 Seinäjoen 67,5 71,9 4,4 97,8 104,2 Rauman 66,2 71,3 5,1 95,9 103,3 Turun 68,3 69,9 1,6 99 101,3 Tampereen 67,5 69,7 2,2 97,8 101 Kuopion 62 67,9 5,9 89,9 98,4 Porin 62,7 67,9 5,2 90,9 98,4 Oulun 66,1 67,4 1,3 95,8 97,7 Lahden 65,3 67,4 2,1 94,6 97,7 Lappeenrannan 63,6 67,4 3,8 92,2 97,7 Jyväskylän 63,6 67 3,4 92,2 97,1 Joensuun 59,2 63,3 4,1 85,8 91,7

Työttömyysasteen kehitys vuosina 2000-2012

Vakka-Suomen työttömyysaste

3:nneksi alhaisin vertailu-joukosta vuonna

2012

Rauman työttömyysaste

6:nneksi alhaisin. Työttö-myysaste laski kolmanneksi ripeimmin.

Turun työttömyysaste

koko maan keskiarvoa

parempi, mutta parannus vähäinen

Porin (ja Kuopion)

työttömyysasteet alentuivat eniten vertailujoukosta

2000-luvulla.

Seutukunta Työttömyys- aste % 2000

Työttömyys- aste % 2012

Muutos %-yks. Indeksi 2000 (100=koko maa vuonna 2000)

Indeksi 2012 (100=indeksi koko maa vuonna 2000)

Vaasan 9,9 6,6 -3,3 78,6 52,4 Helsingin 7,4 7 -0,4 58,7 55,6 Seinäjoen 11,2 8,1 -3,1 88,9 64,3 Vakka-Suomen 12 8,1 -3,9 95,3 64,3 Hämeenlinnan 12,9 8,9 -4 102,4 70,6 Rauman 13,8 9,5 -4,3 109,5 75,4 Turun 11,4 10 -1,4 90,5 79,4 Kuopion 15,4 10 -5,4 122,2 79,4 Tampereen 13 11 -2 103,2 87,3 Porin 17,2 11,7 -5,5 136,5 92,9 Oulun 13,1 11,8 -1,3 104 93,7 Lappeenrannan 15,1 12,1 -3 119,8 96 Lahden 15,1 12,4 -2,7 119,8 98,4 Jyväskylän 15,5 12,5 -3 123 99,2 Joensuun 18,2 14,2 -4 156 112,7



-dynamiikka



Yritys-dynamiikka

Väestö-dynamiikka

TKI- dynamiikka

Muu dynamiikka

Väestönmuutos seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä

¾ Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla vuosien 1980-2011välisenä aikana

¾ Väkiluku kasvoi yli 40 000 henkilöllä vain viidellä seudulla ¾ Helsingin seutu + 445 000 ¾ Tampereen seutu + 102 500 ¾ Oulun seutu + 89 000 ¾ Turun seutu + 61 500 ¾ Jyväskylän seutu + 46 500

¾ Viiden em. kaupunkiseudun väestönlisäys

yhteensä 745 000 henkilöä

¾ Väestö väheni Porin, Rauman ja Vakka-Suomen seuduilla vuosina 1980-2012: ¾ Porin seutu – 7 500 ¾ Rauman seutu – 5 500 ¾ Vakka-Suomen seutu – 3 600

¾ Väestö vähentyi 6 seudulla yli 10 000 henkilöä:

Imatran, Kehys-Kainuun, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Itä-Lapin ja Savonlinnan seuduilla

Väestönlisäys tuhatta asukasta kohden vuosina 2000-2012

Turun seudun väestönlisäys oli

+24 600 henkilöä vuosina

2000-2012

Rauman seudun väkiluku väheni

-2 000 hlöllä vuosina

2000-2012

Vakka-Suomen väkiluku väheni

-2 200 henkilöllä

vuosina 2000-2012

Porin seudun väkiluku väheni

-3 000 henkilöllä

vuosina 2000-2012

Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011-2040 1 (2)

Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011–2040 2 (2)

Kaupunkiseutujen välinen muuttoliike ikäryhmittäin vuosina 2001-2010

Muuttovetovoima tuhatta asukasta kohden vuosina 2000-2012 (kuntien välinen nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä)

Porin seutu sai muuttotappiota noin 2 800 hlöä,

mutta käänne Vaasan jälkeen toiseksi paras

Turun seutu sai muuttovoittoa

+10 800 henkilöä vuosina

2000-2012

Vakka-Suomen muuttotappiot - 2 400 hlöä.

Muuttotappio oli suurin asukaslu-

kuun suhteu-tettuna)

Rauman seudun muuttotappiot

olivat

- 3 600 hlöä vuosina 2000-

2012 )

Turun seudun nettomuutto seuduittain vuosina 1996-2003 sekä 2004-2011

Porin seudun nettomuutto seuduittain vuosina 2008-2012

Porin seutu sai muuttovoittoa: -Rauman seutu +406 -Pohjois-Satak. + 276 -Lounais-Pirkanmaa +249 -Vakka-Suomen +90 -Salon +71 -Loimaan 64

Porin seutu sai muuttotappiota: - Tampereen seutu -674 - Turun -526 - Helsingin -168 - Jyväskylän -105 - Vaasan -34

Louran kaupunkiseutujen väestönkehitys osatekijöittäin 2000-2013

Turun seudulla kaikki väestön-kehityksen osa-

tekijät positiivisia vuosina 2000-2013

Porin seudulla maan sisäinen

muuttoliike tasapainottunut ja

maahanmuutto positiivinen

Rauman seudulla luonnollinen väes-

tönlisäys positii-vinen, mutta maan sisäinen muutto-liike negatiivinen

Porin seutu

Rauman seutu

Turun seutu

Vakka-Suomen seutu



-dynamiikka



Yritys-dynamiikka

Väestö-dynamiikka

TKI- dynamiikka

Muu dynamiikka

Seutujen väliset erot yritysdynamiikassa 2008-2012

� Analyysin kohteeksi valittiin kaikki Manner-Suomen seutukunnat (67) 1.1.2012 alueluokituksella

� Yritysdynamiikkaa mittaaviksi muuttujiksi valittiin: 1. Aloittaneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin promilleina tuhatta asukasta kohden 2. Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012: tulos ilmaisiin promilleina tuhatta asukasta kohden 3. Yritysperustannan (aloittaneet – lopettaneet) osuus yrityskannasta vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta 4. Yritysten uusiutumisaste (”Luova tuho) eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta 5. Yrityskannan muutos vuosien 2000-2012 välisenä aikana: tulos ilmaisiin prosenttiosuutena 6. Osaamisintensiivisten yritysten (toimialat K, M ja N) osuus kaikista aloittaneista yrityksistä vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosentteina aloittaneista yrityksistä

� Kaikki seudut jaettiin jokaisen muuttujan osalta perusteella viiteen tasasuuruiseen viidennekseen: parhaassa viidenneksessä olivat kyseisen muuttujan osalta yritysdynaamisimmat seudut ja heikoimmassa viidenneksessä alhaisimman arvon saaneet seudut

� Lopuksi tehtiin yhteenveto, johon kerättiin viidenneksittäin seudut niiden saamien kuuden muuttujan arvojen mukaan

Aloittaneet yritykset suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-2012

Aloittaneiden yritysten määrä

korkein Helsingin, Turun ja Tampe-reen vaikutus-

alueella

Turun seutu parhaassa viiden-neksessä: sijoitus

7. kaikkien seutujen

joukossa

Vakka-Suomen seutu toisessa (14.) sekä Porin (30.) ja

Rauman (32.) seudut kolman-

nessa viidennek-sessä

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Tunturi-Lapin

Helsingin

Åboland-Turunmaan

Raaseporin

Porvoon

Loviisan

Loimaan

Koillis-Savon

Turun

Tampereen

Pohjois-Satakunnan

Salon

Sydösterbottenin

Vakka-Suomen

Luoteis-Pirkanmaan

TOP 15 aloittaneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 (promillea per vuosi)

Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-2012

Yrityskanta korkein pienillä noin alle 30 000

asukkaan seuduilla ja kasvukeskusten

ulkopuolella

Vakka-Suomi parhaassa viiden-neksessä: sijoitus


joukossa

Turun seutu toisessa (25.) sekä

Rauman (30.) ja Porin (34.) seudut

kolmanneksi parhaassa

viidenneksessä

0 20 40 60 80 100 120

Tunturi-Lapin

Sydösterbottenin

Åboland-Turunmaan

Koillis-Savon

Pohjois-Satakunnan

Luoteis-Pirkanmaan

Loviisan

Vakka-Suomen

Loimaan

Kyrönmaan

Järviseudun

Raaseporin

Joutsan

Suupohjan

Pohjois-Lapin

TOP 15 yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 (promillea per vuosi)

Yritysperustannan osuus yritys-kannasta vuosina 2008-2012

Yritysperustanta vilkkainta suu-

rimmilla kaupunki-seuduilla ja Poh-

janmaan seuduilla



joukossa

Vakka-Suomi toisessa (22.),

Porin (39.) kolmannessa ja Rauman (46.)

seutu neljännessä viidenneksessä

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

Oulun

Tampereen

Jyväskylän

Helsingin

Turun

Rovaniemen

Ylivieskan

Jakobstadsregionens

Salon

Porvoon

Lappeenrannan

Loimaan

Seinäjoen

Riihimäen .

Åboland-Turunmaan .

TOP 15 yritysperustanta suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012 (%-osuus yrityskannasta)

Yritysperustanta vuosina 2001-2006 ja 2007-2011 (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten nettomäärä suhteessa yrityskantaan)

Turun seudun yritysperustanta

3:nneksi suurinta vuosina 2007-2011: muu-

tos oli vertailu-joukon suurin

Vakka-Suomen seudun yritys-perustanta oli keskitason ylä-puolella2001- 2006 ja keski-

tasoa 2007-2011

Porin seudun yritysperustanta

oli keskitason ala-puolella 2001- 2011: nousua

2000-luvun aikana

Rauman seudun

yritysperustanta oli vertailujoukon toiseksi heikoin vuosina 2000-

2011

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset (”luova tuho”) suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012

Yritysten uusiutuminen eli

luova tuho oli vilk-kainta korkeakou-

luseuduilla ja yksittäisillä teol-lisuusseuduilla



joukossa

Porin seutu toisessa (22.) , Rauman seutu

kolmannessa (30.) ja Vakka-Suomen

seutu heikoim-massa viidennek-

sessä (57.)

14,5 15 15,5 16 16,5 17 17,5 18 18,5 19 19,5

Helsingin

Oulun

Jyväskylän

Tampereen

Kuopion

Rovaniemen

Turun

Äänekosken

Kotkan-Haminan

Kouvolan

Varkauden

Riihimäen .

Lahden

Hämeenlinnan

Porvoon

TOP 15 yritysten uusiutumisaste eli "luova tuho" yrityskannasta vuosina 2008-2012 (%-osuus

yrityskannasta)

Yrityskannan uusiutumisaste (luova tuho) 2001-2006 ja 2007-2011 (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä suhteessa yrityskantaan)

Turun seudun yrityskannan uu-

siutuminen

5:nneksi tehokkainta ver-

tailuseutujen jou-kossa

Porin seudun yrityskannan

uusiutuminen keskimääräistä

hitaampaa vuosina 2001-

2011

Rauman seudun

yrityskannan uusiutuminen keskimääräistä

hitaampaa vuosina 2000-

2011

Vakka-Suomen yrityskannan uu-

siutuminen vertai-lujoukon

heikointa ja edelleen

hidastunut 2000-luvun kuluessa

Yrityskannan muutos (%) vuosien 2000-2012 välisenä aikana

Yritysten määrä lisääntyi vähintään

neljänneksellä kahdeksalla seu-

dulla: lähinnä suuret kaupunki-

seudut

Turun ja Vakka-Suomen seudut

parhaassa viiden-neksessä: Turun

seudun sijoitus 4. ja Vakka-Suomen

11.

Porin ja Rauman seudut

kolmannessa viidenneksessä:

Porin seudun sijoitus 33. ja Rauman 36.

0 5 10 15 20 25 30 35

Oulun

Tampereen

Helsingin

Turun

Porvoon

Riihimäen .

Jyväskylän

Salon

Rovaniemen

Loimaan

Vakka-Suomen

Hämeenlinnan

Ylivieskan

Jakobstadsregionens

Raaseporin

TOP 15 yrityskannan muutos vuosina 2000-2012 (%-osuus yrityskannasta)

Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloittavista yrityksistä vuosina 2008-2012

Osaamisintensiivi-

ksi yrityksiksi luokiteltiin toimi-

alojen

K, M ja N aloittaneet

yritykset



joukossa

Rauman seutu toisessa (14.),

Porin seutu kol-mannessa (32.) ja

Vakka-Suomen seutu neljännessä

viidenneksessä (49.)

0 5 10 15 20 25 30 35

Helsingin

Pohjois-Lapin

Tampereen

Kuopion

Porvoon

Tunturi-Lapin

Turun

Vaasan

Jyväskylän

Rovaniemen

Lahden

Oulun

Itä-Lapin

Rauman

Raaseporin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

Oulun

Tampereen

Jyväskylän

Helsingin

Turun

Rovaniemen

Ylivieskan

Jakobstadsregionens

Salon

Porvoon

Lappeenrannan

Loimaan

Seinäjoen

Riihimäen .

Åboland-Turunmaan .

TOP 15 osaamisintensiivisten yritysten osuus kaikista aloittaneista yrityksistä vuosina 2008-2012 (%-osuus)

YHTEENVETO YRITYSDYNAAMISIMMISTA SEUDUISTA KUUDEN MUUTTUJAN PERUSTEELLA VUOSINA 2008-2012

Parhaassa viidenneksessä

suuret kaupunki-seudut vaikutus-alueineen + Lapin

seutuja

Kahdessa heikoimmassa viidenneksessä

maakuntien reuna-alueiden maaseu-

tumaisia seutuja ja teollisuusseutuja

Turun seutu ensimmäisessä,

Vakka-Suomen ja Porin seutu toi-sessa ja Rauman

seutu kolmannessa viidenneksessä

P

Turun

1.

Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden yritysdynamiikkamuuttujan perusteella

VIIDENNES SEUTUKUNNAT

Paras viidennes

Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen,

Jyväskylän, Oulun, Tunturi-Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen,

Loviisan, Loimaan Toiseksi paras viidennes

Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan, Pietarsaaren, Vakka-Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, Pohjois-

Lapin, Porin, Lounais-Pirkanmaan ja Koillis-Savon

Kolmanneksi paras viidennes

Rauman, Kotka-Haminan, Mikkelin, Sydösterbottens, Ylivieskan,

Pohjois-Satakunnan, Jämsän, Etelä-Pirkanmaan, Kyrönmaan, Keski-Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin

Toiseksi heikoin viidennes

Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-Tornion, Koillismaan, Kaustisen, Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Nivala-Haapajärven

Heikoin viidennes

Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson, Kuusiokuntien, Joutsan, Järviseudun, Itä-Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon ja Kehys-Kainuun.



-dynamiikka

Osaamis- dynamiikka


Yritys-dynamiikka

Väestö-dynamiikka

TKI-dynamiikka

Muu dynamiikka

Uusien opiskelupaikkojen muutos eri koulutusasteilla seutukunnittain vuosien 2004-2011 välisenä aikana

Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä vuosina 2000-2012

Turun seudulla tutkinnon

suorittaneiden osuus oli

6:nneksi korkein vuonna

2011

Porin seudulla tutkinnon

suoritt-aneiden osuus oli 2011

sama kuin suurissa korkea-

koulukaupungeis-sa 2000-luvun

alussa

Rauman ja Vakka-Suomen

seuduilla tutkin-non suoritta-

neiden osuus oli alhaisempi kuin vertailuseuduilla

Tutkinnon suorittaneiden

osuus nousi eniten

Joensuun ja

Seinäjoen seuduilla

”Akateemisen” osuus väestöstä vuosina 2000-2012

Turun seudulla akateemisten

osuus oli

3:nneksi korkein vuonna 2000 ja 4:nneksi korkein vuonna

2011

Porin ja Rauman seudulla aka-

teemisten osuus oli vuonna 2011 sama kuin koko maassa vuonna

2000

Vakka-Suomen seudulla aka-

teemisten osuus

oli 4 x alhaisempi kuin

Helsingin seudulla

Akateemisten osuus nousi

eniten

Tampereen seudulla

Summa summarum

Muuttavatko ihmiset Louran alueelle työn vai jonkun muun syyn vuoksi?

Ulkoinen elinvoima/

kovat tekijät

Sisäinen elinvoima/ pehmeät

tekijät

ͻ Perhe ja ystävät ͻ Henkilöhistoriaan liittyvät kytkökset ͻ Kotiseutuidentiteetti ͻ Mieli- ja mainekuva ͻ Oletettu potentiaali ͻ Ilmapiiri ja elämäntyyli

Mainekuva/kolmannet

tekijät

ͻ Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta

ͻ Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne.

ͻ Aluetalouden dynamiikka ͻ Elinkeino- ja toimialarakenteen

dynaamisuus ͻ Työpaikkakehitys ͻ Koulutustarjonta ͻ Saavutettavuus, yhteydet

”Paikan laatu” ratkaisee tulevan menestymisen: 1. Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu 4. Miten sinne pääsee?

Lähde: Richard Florida

K I I T O S ! ! !

VTT Timo Aro [email protected] www.timoaro.fi 045 657 7890

© Timo Aro 2013

Technology

Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysi