Aasiasta tulossa terveysinnovaatioiden eturintamaa

Tartuntataudeista terveysturismiin

Aasian ja Tyynenmeren alueen terveys-

ja hyvinvointipalveluissa nopea kehitys 2014

Contact information Mr. Teppo Turkki Senior lead, Sitra Fellow Sitra, the Finnish Innovation Fund Tekes – the Finnish Funding Agency for Innovation Mobile: +886 9251 01958 (Taiwan) +358 500 506810 (Finland) Email: teppo.turkki@sitra.fi Tekes ja Sitra tekevät yhteistyötä Aasian ennakointityössä ja Team Finland Future Watch -palvelun toteutuksessa. Team Finland Future Watch -palvelu tuo yrityksille tietoa ja näkymiä kansainvälisistä liiketoimintamahdollisuuksista eri maissa 2–5 vuoden aikajänteellä. Future Watch Aasia seuraa vuosien 2014-2015 aikana erityisesti terveysalan ja digitaalisen hyvinvoinnin sekä aasialaisen terveystoimialan kehitystä. Tämän osaraportin tiedot on koottu 29.9.-2.10.2014 Singaporessa pidetyn Healthcare World Asia 2014 –konferenssin tietojen ja keskustelujen pohjalta. Kannen kuva: Aasian johtavan kansainvälisen Bumrungrad International Hospitalin verkkosaitin etusivu. https://www.bumrungrad.com/

Sitra - The Finnish Innovation Fund

The Finnish Innovation Fund Sitra is a future-oriented organisation that promotes Finland's

competitiveness and the well-being of the Finnish people. We anticipate societal change, try out new

operating models and accelerate business activities aimed at creating sustainable well-being.

Tekes – the Finnish Funding Agency for Innovation

Tekes is the main public funding organisation for research, development and innovation in Finland.

Tekes funds wide-ranging innovation activities in research communities, industry and service sectors

and especially promotes cooperative and risk-intensive projects. Tekes’ current strategy puts strong

emphasis on growth seeking SMEs.

1

Aasian ter-

veyssektori

on laajassa

muutoksessa

ja siirtymävai-

heessa.

Tekes ja Sitra aloittivat elokuussa 2014 yhteistyön Aasian kehityksen seurannassa ja

ennakointityössä ja Tekesin kansallisesti koordinoiman Future Watch –

toteutuksessa. Future Watch -Aasia seuraa vuoden 2014-2015 aikana erityisesti

terveysalan ja digitaalisen hyvinvoinnin sekä aasialaisen terveystoimialan kehitystä.

Työhypoteesina tässä on, että terveys- ja hyvinvointiala yhdistettynä

digitaaliseen kehitykseen sekä ICT:hen voi potentiaalisesti muodostua

Suomelle uudeksi taloudellisen kasvun ja innovaatioiden moottoriksi sekä

globaaliksi kilpailutekijäksi. Aasian terveysalan kehitys ja markkina voi olla

Suomen kannalta merkittävä ja uutta kasvua rakentava.

Yhtenä osa-alueena ennakointityötä osallistuin Singaporessa 29.9.-1.10.2014 Aasian

terveysalan kehitystä hahmottavaan konferenssiin Healthcare World Asia 2014,

jonka keskeistä sisältöä ja keskustelua analysoin tässä väliraportissa.

Ensi vuonna tarkastellaan digitaalisia ja eHealth –ratkaisuja sekä palvelukonsepteja

Japanissa. Varsinainen Aasian terveyden- ja hyvinvoinnin tulevaisuutta

kokonaisuudessaan kuvaava ja analysoiva raportti valmistuu ensi vuoden puolella.

Raportti tullaan julkaisemaan tuolloin Tekesin Future Watch –verkkosivulla.

- - - - - - - - - -

Eri puolilta Aasiaa Singaporeen tulleiden asiantuntijoiden arvioiden perustella Aasia

elää nyt terveydenhuoltosektorin ja hyvinvointipalvelujen ekosysteemin nopeaa

vaihetta. Perinteinen ajattelu terveyspalvelujen tuottamisesta on murroksessa.

Menossa on siirtymävaihe, jossa terveydenhoidosta ja hyvinvoinnista on tulossa yhä

enemmässä määrin palveluteollisuutta ja palveluliiketoimintaa.

Muutos tapahtuu mm. neljän eri tekijän kautta:

• Ihmisten, erityisesti keskiluokan kasvanut tietoisuus terveydestä

• uudet teknologiat ja laitteet

• digitaaliset palvelut, etäseuranta ja kotihoito

• älypuhelimien palveluohjelmat ja appsit, jotka ovat kehittymässä

sofistikoituneiksi.

Aasian terveysmarkkinoita vievät eteenpäin nopea väestönkasvu ja alueen väestön

kiivas keskiluokkaistuminen. Tällä hetkellä Aasiassa elää jo 500 miljoonaa

kulutusvoimaltaan keskiluokkaan kuuluvaa ihmistä. Heidän määränsä tulee

nousemaan 1.75 miljardiin seuraavan seitsemän vuoden kuluessa. Keskiluokkaan

kuuluvien ihmisten määrä siis 3.5 kertaistuu alle kymmenessä vuodessa.

Toinen merkittävät terveys- ja hyvinvointipalvelujen kysynnän draiveri on nopeasti

ikääntyvvät – erityisesti itäaasialaiset – yhteiskunnat ja vanhenevien ikäluokkien

tarpeet. Keskiluokka ja ikääntyneet ihmiset ovat tänään paljon tietoisempia omaan

terveyteensä ja hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä ja toiveista sekä palveluista mikä

on johtanut korkeatasoisempien ja laadukkaiden terveyspalvelujen kysyntään

alueella.

Terveydenhoidon ja siihen liittyvien uusien palvelujen rahoitusmallit ovat Itä- ja

Kaakkois-Aasissa myös muuttumassa: hallitukset panostavat julkisen ja universaalin

sairausvakuutusjärjestelmän kattavuuteen. Terveyssektori alkaa olla yksityisille

sijoittajille ja globaaleille terveysalan yrityksille kiinnostava. Nopeasti kehittyvien

yksityisten sairaala- ja terveysverkostojen uskotaan nopeuttavan perusterveyshoidon

2

Krooniset

sairaudet ovat

kuolinsyinä

sivuuttaneet

tarttuvat- ja

infektiotaudit.

infrastruktuurin rakentamista ja rahoittamista. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa toimii

noin 100 julkisesti listattua terveysalan yritystä, joiden yhteenlaskettu pääoma on

lähes 10 miljardia USD.

Ehkä kaikkien tärkein terveysalaa muuttavista voimista on kuitenkin sairaus- ja

terveysongelmien sisäinen muutos. Aasialaisten maiden kehittyminen ja köyhyyden

merkittävä väheneminen ovat johtaneet alueen sairausprofiiliin, jossa tartunta- ja

infektiotautien määrä on romahtanut ja sairaudet ovat yhä enemmän kroonisia

sairauksia sekä terveysongelmia kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes,

mielenterveyden ongelmat tai erilaiset muut elintasotaudit.

Sadassa vuodessa maailman sairastavuudessa on tapahtunut merkittävä muutos: krooniset

sairaudet kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä ja diabetes sekä Alzheimer ovat kuolinsyinä

sivuuttaneet tarttuvat- ja indektiotaudit. Lähde: The New England Journal of Medicine, 2012.

Aasian ja Tyynenmeren alueen terveyspalvelujen ja hyvinvointisektorin kasvu on

nopeaa ja tulee jatkumaan pitkälle ensi vuosikymmenelle. Terveysalan kehitystä

ohjaa vahva talouskasvu, väestön nopea ikääntyminen, nopea kaupungistumis-

kehitys ja uusien miljoonien ihmisten metropolialueiden rakentuminen, kaupungeissa

asuvien aasialaisten uudet ruoka- ja kulutustottumukset sekä länsityylinen ruokavalio,

joka aiheuttaa ihmisille elintasotauteja (diabetes, sydän- ja verisuonitaudit,

liikalihavuus, syöpä).

Eteläisen Aasian sisällä ASEAN-maat rakentavat vapaakauppa-aluetta, jonne on

syntymässä integroituvat terveysmarkkinat. Alueella asuu nyt jo 600 miljoonaa

ihmistä. Alueen talous kasvaa noin kuuden prosenttia vuodessa ja väestö on nuorta:

noin puolet väestöstä alle 30-vuotiaita.

3

Vuonna 2020

terveysmarkki-

nan koko arvo

Itä- ja Kaakois-

Aasiassa on

nousemassa

lähes kolmeen

triljoonaan USD.

Vuoteen 2020 mennessä iso osa väestöstä on muuttumassa kulutusvoimaiseksi ja

nousemassa keskiluokkaan.

Aasian ja Tyynen meren alueen terveysmarkkinat odotetaan kasvavan vuosien 2010- 2020 aikana

151 prosenttia. Vuonna 2020 markkinan koko nousee 2927 miljardiin USD. Lähde: Frost & Sullivan

2012. (CAGR = kertyvä vuotuinen kasvuprosentti)

4

Vaurastuvan

keskiluokan odo-

tukset ohjaavat

valtioita ja halli-

tuksia sitoutu-

maan terveyspal-

velujen pitkäjän-

teiseen kehittä-

miseen.

Ihmisten varojen ja rahojen käyttö terveydenhoitoon on voimakkaassa kasvussa koko maailmassa.

Lähde: Al Masah Capital Research, 2014.

Singaporessa käytetään rahaa terveyden- ja hyvinvoinnin palveluihin eniten , vähän yli 2000

USD/henkilö. Vähiten rahaa käyttää filippiiniläinen 89USD/henkilö. Lähde: Al Masah Capital

Research, 2014.

Terveyspalvelujen tarjonnan kehittäminen esimerkiksi Kiinassa on edennyt nopeasti.

Kun vielä vuonna 2008 vain 45 prosenttia kiinalaisista kuului johonkin Kiinan

5

Kiina on noussut

terveydenhoito-

kuluissa maail-

man kolmanneksi

Yhdysvaltojen ja

Japanin jälkeen.

kolmesta erillisestä sairasvakuutuksesta, niin vuoden lopussa 2012 lähes 96

prosentilla kiinalaisista oli ainakin jonkin perusasteen terveydenhoitoa tukeva

sairasvakuutus.

Kiinan terveydenhoitokulujen kasvu vuosina 2000-2012. Lähde: WHO. 2012

Kasvu Kiinassa on ollut hurjaa: kun terveydenhuollon kokonaiskulut Kiinassa olivat

vielä vuonna 2008 209 miljardia USD, niin neljässä vuodessa ne kaksinkertaistuivat

444 miljardiin USD (2012). Vuonna 2019 Kiinan terveydenhoitokulujen odotetaan

yltävän lähes tuhanteen miljardiin USD. Absoluuttisesti laskettuna Kiina on noussut

terveydenhoitokulujen osalta jo vuonna 2012 maailman kolmanneksi Yhdysvaltojen ja

Japanin jälkeen.

Kiinan hallitus on lähtenyt avaamaan terveysmarkkinoita lisää yksityisille sijoittajille ja

toimijoille. Vuonna 2012 Kiinassa toimi arviolta 23 170 sairaalaa. Näistä 60 prosenttia

oli julkisia ja 40 yksityisiä. Yksityiset sairaalat vastaavat kuitenkin 9 prosenttia

terveydenhuollon kokonaisvolyymista ja kymmenen prosenttia alan liikevaihdosta.

Kiinan terveysministeriö haluaa nostaa yksityisten terveydenalan palveluyritysten ja

sairaaloiden osuuden viidennekseen kokonaistarjonnasta vuoteen 2015 mennessä.

Tätä varten ulkomaalaisten yritysten ja sijoittajien toimintaedellytyksiä on myös

vapautettu: tammikuussa 2012 hallitus päätti sallia ulkomaisten yksityisten yritysten

suorat investoinnit Kiinaan niiden tarvitsematta erikseen hakea kiinalaista partneria

tai paikallista kumppaniyritystä.

Aasian terveysalan kasvu näkyy myös esimerkiksi laskemalla yhteen Intian,

Indonesian, Thaimaan, Malesian, Etelä-Korean ja Taiwanin terveyskulut, jotka olivat

247 miljardia USD (vuonna 2012). Vuoteen 2018 mennessä kulujen uskotaan lähes

kaksinkertaistuvan 424 miljardia USD (Lähde: Serctoral Asset Management, 2014).

6

Evoluutio ja inno-

vaatiokehitys

terveydenhoidon

rakenteissa näyt-

täisi tämän vuosi-

kymmenen lopul-

la johtavan ter-

veysmarkkinoi-

den uudentyyppi-

siin toimintamal-

leihin.

Terveydenhoidon kehitys ja uusi ekosysteemi

Australia National University Centre for Health Stewardshipin johtaja Paul Dugdale

puhui konferenssissa siirtymisestä uusien terveysinnovaatioiden ekosysteemiseen

aikaan, joka näkyy jo esimerkiksi Australian terveysmarkkinoilla. Kun haetaan

ratkaisuja alan keskeiseen ongelmaan, joita ovat terveydenhoidon jatkuvasti

kasvavat kustannukset ja ihmisten ja potilaiden, asiakkaiden kasvavat odotukset

sairauden- ja terveydenhoidolle, tulee katsoa kokonaisuutta. Mitkä resurssit ihmisillä

ja yhteiskunnilla on käytössä? Mitä voidaan rakenteellisesti muuttaa?

Paineet kohdistuvat neljään ”P”:hen: ”Patient”, ”Provider, ”Policy” ja ”Payment”

Muutokset yhdessäkin näistä eri osa-alueista vaikuttaa suoraan jokaiseen

osatekijään.

Aasian ja Tyynenmeren alueen kehittyvissä maissa erityisesti vaurastuvan

keskiluokan odotukset ohjaavat valtioita ja hallituksia sitoutumaan terveyspalvelujen

pitkäjänteiseen kehittämiseen: mm. Indonesia, Filippiinit, Kiina, Intia ja Vietnam ovat

ajaneet kansallista sairasvakuutusjärjestelmäänsä uudistamista siten, että ainakin

perustason vakuutuksen piiriin voidaan tuoda koko väestö.

Samalla eri valtioissa on käynnistetty laajoja ja perustavaa laatuisia terveyssektorin

rakenteellisia uudistuksia. Päämäärinä ovat luoda pitkäkestoiset ja kestävät

edellytykset terveysjärjestelmien uudistamiseksi sekä luoda terveydenhuolto, joka on

kykenevä hoitamaan kroonisia sairauksia erilaisten kulku- ja tarttuvien tautien

vähentyessä. Keskeinen muutostekijä on myös internetin kautta saatava terveys- ja

medisiinitiedon laaja leviäminen

Kiina julkaisi vuonna 2009 kunnianhimoisen ja historiallisen terveyssektorinsa

uudistusohjelman, johon hallitus päätti investoida 125 miljardia (USD). Uudistus

perustuu neljään pilariin: sairasvakuutuksen ulottaminen mahdollisimman laajalle ja

sen rahoituksen varmistaminen, paikallisen ja perusterveydenhoitojärjestelmän

vahvistaminen uusilla rahoitusmalleilla ja tarjontaa lisäämällä, lääkkeiden ja

lääkehuollon tukeminen viranomaisten laatiman tarvittavien peruslääkkeiden luettelon

ja saatavuuden varmistamisella, sekä käynnistämällä sairaalajärjestelmän

uudistuksen päämääränä kustannustehokkuus sekä sairaaloiden omistusrakenteiden

ja sairaalan johtamisen erottamisella toisistaan.

Kehitysmaissa ajatellaan edelleen, että terveydenhoidon painopiste tulee olla

ensisijaisesti uusien sairaaloiden ja klinikoiden rakentamisessa ja hoitovälineissä.

Mutta tarvitseeko aina olla näin? Pitäisikö nykykehityksessä tunnistaa paljon

tarkemmin ihmisten erilaiset tarpeet ja nähdä sekä kehittää uusia, erilaisia

toimintamalleja erilaisille ihmistenryhmille ja segmenteille? Pitäisikö analysoida

tarkemmin miten ja kehen kohdistetaan hoitotoimenpiteet? Ja millä välineillä?

Singaporelainen sairaalaympäristöihin erikoistunut arkkitehti Michael Leow esitti, että

ensisijaisesti sairaalahoitoon keskittyneet hoitokäytännöt ovat oikeasti

vanhanaikaisia. Sairaaloita rakennetaan viisikymmentä-sata vuotta vanhoilla

arkkitehtonisilla konsepteilla ja suunnitelmilla vastaamaan aikaan, jota medisiinisesti

ei ehkä enää ole. Ikääntyvissä yhteiskunnissa, joissa sairauden kuva on muuttunut,

ja jossa nykysairaudet ovat ensisijaisesti kroonisia: hoitomallit ja -muodot, joissa

keskitytään perinteisten laitosten arkkitehtuuriin ja muotoihin eivät enää välttämättä

vastaa ihmisten todellisia tarpeisiin. Eivätkä ne ole kustannustehokkaita.

7

Terveydenhoito ja

hyvinvoinnin yllä-

pitäminen on

muuttumassa

tuottavaksi ja tär-

keäksi palvelu-

teollisuudeksi.

Esimerkiksi Singaporessa on kehitetty uudentyyppinen ”virtuaaliklinikka” –malli, jossa

yhdistetään sairaanhoidollista sekä sosiaalista että vapaaehtoistukea kotonaan

asuville kroonisia sairauksia poteville ihmisille. Virtuaaliklinikan avulla vanhusten

sairaalakäyntejä pystyttiin vähentämään kolmen kuukauden aikana yli

kolmanneksella.

Terveydenhoidon ja hyvinvoinnin trendit Aasiassa

Seuraavassa listaan keskeisiä terveydenhoidon ja hyvinvointipalvelujen

kehitystrendejä, joita aasialaiset asiantuntijat nostivat esiin konferenssissa omissa

puheenvuoroissaan ja joihin törmäsin omissa keskusteluissani. Havaintojen

toimintaympäristönä on Aasia-Tyynenmeren alue, mutta useimmat trendeistä ovat

globaaleja ja myös Suomen kannalta relevantteja:

• Ihmisten terveydenhoitoon ja terveyteen liittyvä kulutus on kasvamassa

Aasiassa ajanjaksolla 2012-2015 lähes 75 prosenttia

• Yli puolet maailman keskiluokasta asuu vuonna 2020 Itä-Aasian ja

Tyynenmeren alueella. 35 prosenttia maailman terveysmarkkinoista syntyy

Aasiassa.

• Potilailla ja asiakkailla on uusi asenne palveluihin. Lähtökohtana on, että

lähes kaikki, joilla on käytössään internet, googlettavat ja tulevat hakemaan

itselleen relevanttia terveys- ja sairaustietoa,

• Hoitoa ja terveyspalveluja kehitetään kohti ihmis- ja yksilökeskeisyyttä

(People centric care and service). Palvelujen laadun ja tuloksellisuuden

rinnalle nousee mittariksi ”potilaan oma kokemus hoidosta”, (shift to

improving patient experience). Sairaaloiden ja klinikoiden tulee omassa

toiminnassaan ottaa tarkasti huomioon hoitamiensa ihmisten tyytymättömyys.

• Ihmiset haluavat kokonaisvaltaista hyvinvointia (holistic well-being).

• Ikääntyvän väestön hoitaminen lisääntyy. Jotkut tulevat sairastamaan jopa

kolme syöpää elämänsä aikana.

• Terveydenhoidon- ja erikoissairaanhoidon keskusten sisään otetaan mukaan

ikääntyvien ihmisten tukeminen ja hoito, kliininen tutkimus ja terveyden

hoitamisen innovaatiokehitys sekä hyvinvoinnin ylläpitäminen.

• Aasiassa perinteistä lääketiedettä ja klassisia hoitomenetelmiä aletaan

arvostetaan länsimaisen hoidon rinnalla enemmän, ja niillä hoidetaan lisää

asiakkaita. Ei liikaa eri lääkäreitä, ei eri tulkintoja. Potilas odottaa selkeää

hoitolähestymistä ja hoitofilosofiaa.

• Perusterveydenhuollon ja vaativampien terveyspalvelujen toiminnat

yhdistyvät hyödyntäen sähköisiä potilastieto- ja rekisterijärjestelmiä. Valtaosa

Itä-Aasian ja Tyynen meren maista (APAC-maat) ottavat käyttöönsä

seuraavien vuosien aikana sähköiset terveystietojärjestelmät (EMR).

8

Etä- ja telehoito

sekä etämoniti-

rointi ovat uusi

terveyspalvelui-

den markkina

sekä perinteisten

toimintamallien

haastaja.

• Kiinasta on tulossa Tyynenmeren ja Itä-Aasian merkittävin lääkkeiden ja

terveydenhoidon teknologioiden käytön maa ja markkina.

• Erilaiset terveyden ja hyvinvoinnin palvelut ja tarjoomat sulautuvat

syvemmälle toisiinsa. Sairaaloiden sisään ja ympärille otetaan mukaan well-

being palveluja ja vaihtoehtoisia hoitoja.

• Kaakkois-Aasian terveysmarkkinat ennakoidaan kasvavan vuositasolla lähes

seitsemän prosenttia 2010-2020 aikana. Markkinan arvon arvioidaan yltävän

yli 134 miljardiin USD. Yksityisillä palveluilla ja yrityksillä on kehityksessä

merkittävä rooli.

Yli puolet terveys- ja sairaalapalveluista Kaakkois-Aasiassa on yksityisten yritysten ja

toimijoiden tuottamaa. Lähde: Al Masah Capital Research, 2014.

• Terveydenhoito ja hyvinvoinnin ylläpitäminen on muuttumassa

palveluteollisuudeksi. Esimerkiksi sloaganilla: ”You are sick.. we are quick”

• Kasvua ja kehitystä tapahtuu uusien mobiilien terveys- ja

hyvinvointipalvelujen kautta. Etä- ja telehoito sekä monitorointi ovat uusi

terveyspalveluiden markkina sekä perinteisten toimintamallien haastaja.

Mobiilipalveluiden kehitys on merkittävää Aasian kehittyvillä markkinoilla.

• Aasiassa terveys- ja hyvinvointimarkkinoiden ja tarjonnan kasvua vetävät

yksityiset yritykset ja terveyspalvelujen tuottajat. Markkinoille siirtyy aiemmin

muilla toimialoilla toimineita isoja yrityksiä ja uusia investoijia.

• Diagnostiikkapalveluista ja terveyden etäseurannasta (monitoring) on tulossa

liiketoiminnallisesti yksi liiketaloudellisesti tuottavimpia palveluja.

• Kodista tulee hoitoympäristö, jossa terveyttä ja hyvinvointia pidetään yllä.

Yhä enemmän hoitotoimenpiteitä tehdään ihmisten kotona.

9

Aasian johtavas-

sa kansainväli-

sessä Bumun-

grandin sairaalas-

sa käy 1.1 mil-

joona potilaista

vuodessa 210 eri

maasta.

Sairaalassa on

581 vuodepaik-

kaa, työskentelee

1300 lääkäriä ja

55 osa-aikaista

erikoislääkäriä.

• Aasian kehittyneissä mutta ikääntyneissä yhteiskunnassa ihmisille on

tärkeää saada ja voida elää arvokasta sekä hyvää elämää sairaalan ja

hoitolaitosten ulkopuolella. Jotta tämä onnistuisi, tarvitaan paljon muutakin

palvelua kuin hoitajia ja lääkäreitä.

• Siviiliyhteiskunnan tuki ja kansalaisjärjestöt tukemaan niitä, jotka eivät pysty

pitämään huolta itsestään ollessaan vanhoja tai sairaita.

• Terveysammattilaisten, lääkärien ja hoitajien liikkuvuus globaalisti lisääntyy.

• Sairaalat muuttuvat miellyttäviksi ympäristöiksi: hongkongilaisessa Matilda

Hospitalissa poistettiin "sairaalan haju"; sairaalatekniikka, happipullot,

tippatelineet, letkut piiloitettin kiinteistön rakenteisiin ja pois silmistä. Tämä

muodostui tärkeäksi kilpailutekijäksi potilaista.

Terveysmatkailu ja –turismi

Terveysturismin merkitys toisaalta globaalilla tasolla ja toisaalta Aasiassa on

kasvanut niin merkittäväksi, että lienee tärkeää ottaa ala mukaan tähän raporttiin.

Valtiossa, jotka tarjoavat palveluja terveysmatkailijoille (Singapore, Thaimaa, Intia,

Malesia, Taiwan), on havaittu, että terveysturismi on alkanut myös kehittää valtioiden

omaa terveystarjontaa sekä niiden kykyä hoitaa erilaisia ja vaativampia sairauksia.

Terveysturismi on vahvistamassa ja monipuolistamassa ylipäätään terveydenhoidon

ja sairaaloiden tarjontaa sekä hoidon laatua.

Myös terveysturismin luomien markkinoiden taloudelliset ja liiketoiminnalliset arvot

ovat kasvaneet merkittäviksi: maailmantasolla vuonna 2014 terveysmatkailun

kokonaisarvon arvioidaan olevan jo yli kymmenen miljardia USD. Seuraavan viiden

vuoden markkinan uskotaan yli kolminkertaistuvan ja kasvavan 32.5 miljardiin USD

(KPMG, 2014).

Thaimaa on terveysturismin pioneerimaa Aasiassa. 1980- ja 1990 –luvuilla

Thaimaassa investoitiin laajasti terveysmatkailun infratruktuuriin sekä yksityisten

sairaaloiden teknologiaan että sairaalaympäristöihin (jotka tänään näyttävät

enemmän 5 tähden hotelleilta). Thaimaaseen on matkustanut yli viisi miljoonia

ulkomaalaista vuosittain eri puolilta maailmaa hankkiakseen hoitoa erityisesti

vaativampiin leikkauksiin kuten sydän- ja keinonivelleikkaukset sekä saamaan

syöpähoitoja, teettämään silmäleikkauksia tai esteettistä kirurgiaa.

Aasian johtava terveysturismikeskus ja tunnetuin thaimaalainen kansainvälinen

sairaala on Bumungrand, jossa käy vuosittain 1.1 miljoona potilaista vuodessa 210

eri maasta. Sairaalassa on 581 vuodepaikkaa, ja siellä työskentelee 1300 lääkäriä

sekä 55 osa-aikaista erikoislääkäriä.

Singaporessa on tarjolla terveysturisteille ehkä maailman korkeatasoisimmat

hoitopalvelut. Singaporen hallitus on tänään vahvasti sitoutunut kehittämään

markkinaa ja promotoimaan Singaporea globaalina terveyshubina.

10

Indonesiasta

liikkuu vuosittain

ulkomaille jopa

viisi miljardia

dollaria yksityisille

kansainvälisille

sairaaloille

suoritettuina

hoitomaksuina.

Aasian maat ovat luoneet erilaisia palvelutarjouksia ja markkinastrategioita

houkutellakseen asiakkaita ja potilaita eri puolilta maailmaan. (JCI –

http://www.jointcommissioninternational.org/) Lähde: KPMG 2014.

Terveysturismin ydintä ovat korkea hoidon laatu mielyttävässä ympäristössä ja

kilpailukykyinen hoidon hinta.

Laadukkaat yksityiset terveyspalvelut myös muuttavat aasialaisten käyttäytymistä yli

rajojen. Viime vuonna 40 000 burmalaista haki hoitoa Thaimaasta. Vietnamilaiset

käyttävät kaksi miljardia USD ostaessaan terveyspalveluja lähinaapureiltaan. Indone-

siassa arvioidaan, että maasta liikkuu ulos ulkomaille jopa viisi miljardia dollaria yksi-

tyisille kansainvälisille sairaaloille suoritettuina hoitomaksuina. Jakartassa halutaan-

kin indonesialaisten hoitavan itseään enemmän omissa sairaaloissa ja päästä kehit-

tämään omaa terveydenhuoltoa muuten ulos liikkuvalla rahalla.

Yksityiset kansainväliset sairaalat ovat oppineet myös markkinoimaan itseään. Sai-

raaloilla on tätä nykyä omia yhteystoimistoja ja agentteja eri puolilla, jotka myyvät

palveluja. Joidenkin aasialaisten kansainvälisten sairaaloiden potilaista 40 prosenttia

tulee ulkomailta

Kts. https://www.bumrungrad.com/

11

Terveysturismi

voi olla positiivi-

nen voima joka

haastaa perintei-

siä julkisia ter-

veyspalveluja

muuttumaan, ja

linjaa miten ter-

veydenhoitosek-

tori kehittyy.

Terveysturismi tulee voimakkaasti kasvamaan ja on lukratiivinen kohde sijoittajille niin

kansainvälisesti kuin paikallisesti. Esimerkiksi Kiinan valtava terveydenhoidon

markkina on sijoittajien seuraavana kohteena. Ja kun ihmiset eri puolilla maailmaa

tulevat yhä tietoisemmiksi terveyden- ja hyvinvoinnin palvelujen saatavuudesta

rajoista riippumatta, ja kun ikääntyvissä yhteiskunnissa vaikeampien ja kalliimpien

toimenpiteiden saaminen laadukkaasti ja siedettävällä hintatasolla lisääntyy, tulemme

näkemään terveysturismin buumin jatkuvan.

Keskeisten leikkausten hintavertailua Yhdysvaltojen ja tärkeimpien Aasian

terveysturismimaiden välillä. Lähde: Al Masah Capital Research, 2014.

Useat Aasian maista ovat alkanut pitää terveysturismia potentiaalisesti merkittävänä

uutena talouskasvun segmenttinä. Samoin kansainväliset terveysalan isot yritykset

sekä sijoittajat näkevät terveysturismissa liiketaloudellisesti ja strategisesti

tulevaisuuden toimialan, johon kannattaa sijoittaa.

Konferenssissa puhuttiin myös siitä kuinka terveysturismi haastaa muutosta julkiseen

terveydenhoitoon. Terveysturismi voi olla positiivinen voima joka muuttaa perinteisiä

julkisia terveyspalveluja, ja linjaa miten perinteinen terveydenhoitosektori voi

seuraavan sukupolven aikana kehittyä.

Toisaalta on hyvä muistaa, että terveysturismi kuorii kermaa päältä ja on mahdollista

ensisijaisesti vain vauraammalle yhteiskuntaluokalle ja uudelle keskiluokalle

Loppuhavaintoja

Kaakkois-Aasian terveysmarkkinoiden arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä

yli kaksinkertaisiksi. Vuosikasvu on lähes seitsemän prosenttia.

12

Kaakkois-Aasian

terveysmarkki-

noiden arvioidaan

kasvavan vuo-

teen 2020 men-

nessä yli kaksin-

kertaisiksi.

Kaakkois-Aasian maat ovat kehityksessään eri vaiheessa. Kun Filippiineillä, Vietnamissa ja

Indonesiassa rakennetaan edelleen terveydenhoidon infrastruktuuria ja kapasiteettiä, niin

Singaporessa ja osittain Thaimaassa sekä Malesiassa saatavilla on jo maailmanluokan

terveyspalvleuja. Lähde: Al Masah Capital Research, 2014.

Kaakkois-Aasiassa terveyssektori on selvästi jakaantunut kehittyvien ja kehittyneiden

maiden välillä. Kehittyvissä alueen maissa kuljetaan nopeasti kohti universaalia

sairasvakuutusjärjestelmää. Keskustelussa on keille korvataan ja mitä, ja mikä on

terveyspalvelujen kokonaiskustannus, johon on varaa ja miten palvelut rakennetaan

kustannustehokkaasti.

Indonesia toteutti tammikuussa 2014 laajan universaalin sairasvakuutus- ja

terveysuudistuksen, jonka sisään on otettu tämän vuoden aikana noin puolet, 122

miljoonaa indonesialaista. Tavoitteena on terveysvakuutusjärjestelmän ulottaminen

koskemaan kaikkia kansalaisia vuoteen 2019 mennessä.

Odotettavissa oleva muutos kotitalouksien käytössä olevista tuloista (10 000USD/vuosi) Intiassa,

Indonesiassa, Thaimaassa ja Malesiassa. Lähde: The Economist Intelligence Unit, 2013.

13

Intiaan tarvitaan

miljoona uutta

lääkäriä, Mutta

Intiassa valmistuu

yliopistoista vain

40 000 lääkäriä

vuodessa.

Esimerkiksi Intiassa terveydenhuollon ongelmat ja haasteet ovat kaksinkertaiset:

toisaalla maaseudulla ja kehittymättömillä alueilla akuutteja ongelmia ovat edelleen

kulku- ja tarttuvat taudit, kun toisaalla Intian kaupungeissa ja metropoleissa

haasteiksi ovat tulleet elintapa- ja krooniset taudit kuten diabetes, syöpä, sydän- ja

verisuonitaudit.

Intiassa on käytössä myös puolet vähemmän sairaalapaikkoja kuin maailmassa

keskimäärin. Uusia vuodepaikkoja tarvittaisiin yli miljoona lisää. Intiassa tarvittavista

sairaalalaitteistosta ja sairaalateknologiasta tuodaan 87% ulkomailta. Yhdysvaltain

dollari on vahvistunut 26 % neljässä vuodessa suhteessa Intian valuuttaan.

Sairaaloiden henkilöstön minimipalkka noussut neljässä vuodessa 200 prosenttia.

Lääkärien palkat 50 %.

Filippiineillä vain joka viidennellä on sairasvakuutus. Niistä joilla on, suurin osa asuu

maan pääkaupungissa Manilassa. Köyhyys on muualla suurta. Maan hallitus pyrkii

luomaan universaalia terveydenhoitojärjestelmää mutta julkinen palvelu on kyennyt

kattamaan vain pienen osan maasta. Isot ja laadukasta hoitoa tarjoavat yksityiset

sairaalat sijaitsevat kaupungeissa. Filippiinit investoivat lähitulevaisuudessa

telemedisiiniin ja etäpalveluihin, joilla kyetään yhdistämään laadukas sairaanhoito

pienien maaseudulla ja saarilla toimivien klinikoiden kanssa.

- - - - - - - - -

Seurattuani viime keväästä Aasian terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelujen kehitystä

lienee keskeisin havainto se, että alasta on tulossa selkeästi yksi palveluteollisuuden

haara. Seuraavaksi uudistuvat terveydenhoidon rahoitusjärjestelmät, jossa julkisen

sairasvakuutusten ja yksityisten vakuutusyhtiöiden roolit ovat keskeisiä.

Konferenssissa puhuttiin myös ”co-payment” -malleista, joissa hoidon rahoitus tulee

useista eri lähteistä. Myös asiakas/potilas maksaa osan yhdessä julkisen

sairausvakuutuksen ja yksityinen vakuutus korvatessa osan.

Kysymykseen mikä on keskeisin haaste terveydenhoidon ekosysteemin

aasialaisessa kehityksessa esiin nousi erityisesti miten vakuutusmaksut sekä

sairasvakuutukset ja vakuutusyhtiöiden korvauspolitiikat kehittyvät. Kustannusten

tulee olla mahdollisimman läpinäkyviä ja maksajien tulee nähdä miten eri

hoitomuotojen kustannukset rakentuvat. Tärkeää on myös kriittisesti tarkastella

tekevätkö lääkärit liikadiagnooseja, tai määräävät turhia hoitoja. (Overdiagsed,

overtratment).

Eräässä keskustelussa todettiin, että korkealle kehittyneissä terveyden- ja

hyvinvoinnin maissa kuten Singaporessa ihmisten odotukset kasvavat koko ajan:

enää ei riitä, että on lääkäri hoitamassa vaan lääkärin pitää pystyä vastaamaan mitä

erilaisimpiin kysymyksiin liittyen hyvinvointiin ja terveyteen, istua asiakkaan vieressä

samalla puolella pöytää, jossa katsotaan yhdessä tietokoneen päätettä. Lääkärin

tulee olla työssään kohtelias ja ottaa huomioon erilaiset sosiaaliset taustat ja

tilanteet. Joidenkin keskiluokan potilaiden/asiakkaiden kerrottiin odottavan, että

lääkäri on myös ulkoisesti ”komea” (handsome).

Keskeisenä haasteena nousi esiin mistä saada tulevaisuuden hyvin koulutettu

terveydenhoidon alan työvoima. Väestöt vanhenevat Itä-Aasiassa ja nuoremmat

ikäluokat ovat yhä pienempiä. Terveysalan henkilöstö on oppimassa liikkumaan

globaalisti, tuntee yhä paremmin työnsä taloudellisen arvon sekä vaatii työnantajilta

enemmän. Esimerkiksi Intiassa on lääkäreitä väestömäärään verrattuna vain puolet

14

maailman keskitasosta. Nykyarvion mukaan Intiaan tarvitaan miljoona uutta lääkäriä,

mutta Intiassa valmistuu yliopistoista vain 40 000 lääkäriä vuodessa.