22.5. Energiatehokkuuden toimialojen interaktionäkökulma Saksasta

SAKSAN ENERGIATEHOKKUUDEN

HAASTEET -

LIIKETOIMINTANÄKÖKULMA

Dipl. jur Pekka Stuckert

CPS Consulting, Brühl

Helsinki

22.5.2012

Sisältö:

Saksan energiapolitiikka, sen haasteet ja

ohjurit

Uusiutuvien energioiden merkitys

Esimerkkejä Saksasta

”Umweltschutzsiedlung”

”Innovation City Ruhr”

”Die Morgenstadt”

”Plus-Energie Haus”

Yhteenveto

SAKSAN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET (1/2)

Ilmastoa haittaavat kasvihuonepäästöjen tasoa alennetaan 40

% vuoteen 2020 mennessä, vuoden 2030 loppuun 55 % ja

vuoden 2040 loppuun 70 % sekä 2050 tavoite 80 – 95%

alempi, kuin vertailuvuodeksi 1990 otettu vuosi.

Primäärienergiankulutus pienenee 20 % vuoteen 2020 ja

vuoteen 2050 noin 50 %.

Energiatuottavuus tulee kasvamaan 2,1 % p.a. laskettuna

loppuenergiankulutuksesta.

Sähkönkulutus tulee pienenemään vuoden 2008 tasosta

vuoteen 2020 n. 10 % sekä vuoteen 2050 mennessä n. 25%.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2010 2020 2030 2040 2050

CO2 level

Primary Energy Consumption

Electricity Consumption

Heating Energy need in buildings

SAKSAN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET

SAKSAN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET (2/2)

Rakennusten lämpöenergian tarve laskee vuoden 2008

tasosta vuoteen 2020 mennessä 20 % sekä rakennusten

primäärienergiantarve vuoteen 2050 mennessä 80 %.

Uusiutuvien energioiden osuus vuoteen 2020 tulee olemaan

18 %, vuonna 2030 osuus 30% ja vuoteen 2040 mennessä

45% sekä vuonna 2050 tavoite on 60 % laskettuna koko

bruttoloppuenergiantuotannosta.

Uusiutuvien energioiden osuus bruttosähkönkulutuksessa

vuoteen 2020 mennessä tulee olemaan 35 % luokkaa, 50%

vuonna 2030 ja 65% vuonna 2040 ja kasvaa vuoteen 2050

mennessä 80 %:iin.

SAKSAN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET (2/2)

2008

-100% -50%

0% 50%

100%

2020

2030

2040

2050

UE+Bruttos UE Primääri Lämpö

Uusiutuvat

energiat

2010 16.6%

Uusiutuvat Energiat

Maakaasu 13,8%

Ydinvoima

22,4%

Kivihiili 18,6%

Mineraaliöljy 1,3%

Muut 4,0%

Ruskohiili 23,2%

Uusiutuvat

energiat

2030 50 %

Uusiutuvat

energiat

2040 65 %

Uusiutuvat

energiat

2050 80 %

Uusiutuvat

energiat

2020 35 %

Bruttosähköntuotto 2010

Bruttosähkönkäytön tavoite

ENERGIAPOLIITIKAN MUUTOS: LUOPUMINEN

ATOMIENERGIAN KÄYTÖSTÄ

Asteittainen luopuminen atomienergiasta ja viimeisen laitoksen alasajo vuoteen 2022 mennessä

Saksan valtion ja energiayhtiöiden välisen moratorio- sopimuksen mukaisesti alas ajetut 7 laitosta + 1 laitos, jota ei enää liitetä verkkoon.

Vuoden 2015 poistuu verkosta yksi, vuoden 2017 loppuun yksi, vuoden 2019 loppuun yksi ja lopuksi vuoden 2021 loppuun mennessä kolme laitosta.

Viimeiset kolme uudempaa laitosta ajetaan alas vuoden 2022 aikana

Luopumissuunnitelman perustana on käytetty atomivoimalaitosten yhteenlaskettua 32 vuoden käyttövuotta, joilla on kompensoitu omistusoikeudellisia vaatimuksia.

Suunnitelmassa on huomioitu moratorio-sopimuksen mukaisesti alas ajettujen laitosten laskettu sähkötuottomäärä, joka on siirretty muiden laitosten käyttöikään.

Lähde bdew

POLIITTISTEN TAVOITTEIDEN INVESTOINTI

MÄÄRÄT UUSIUTUVIIN ENERGIOIHIN

Lähde „Leitstudie 2010“

UUSIUTUVIEN ENERGIOIDEN MERKITYS

Saksan hyvin toimivan syöttötariffilain ansiosta on

UE liiketoiminta kasvava liiketoiminta-alue

UE käyttökohteita löytyy useista projekteista

Rakennuskannan saneeraus, lainsäädännöllisesti

vaatimukset UE käyttöön

Saneerauksen tukijärjestelmät energiatehokkuuden

katalysaattorina

Uudisrakennukset – lainsäädäntö vaatii UE ja

teknologian käyttöä

Saksan korkea energian hinta, joka on samalla

korrelaatio UE liiketoiminnalle asettaa haasteen

energiatehokkuusajattelulle

Lähde bdew

MITÄ ESIMERKKEJÄ LÖYTYY SAKSASTA

Saksan eri osavaltioiden alueilla erilaisia

julkisia projekteja, esimerkki NRW alue:

”100 Solarsiedlungen”

”50 Umweltschutzsiedlungen”

Projektit ja ohjelmat innostavat yksityistä

rahaa investointeihin, koska projekteissa

erilaisia ”porkkanoita”:

Subventoitu kiinteistö

Energiatuet – syöttötariffilaki

Laiteinvestointituet jne.

UMWELTSCHUTZSIEDLUNG

NRW:n osavaltio tukee tulevaisuuden ja hyvän

ekotaseen ja kestävään kehitykseen perustuvaa

asuntorakentamista – ”Umweltschutzsiedlungen”

Projektin vaatimukset:

3 litran tai passiivitalostandardi

Lisäksi vaatimukset CO2 päästöjen vähentämiseksi

50 – 60 % CO2 päästöjen vähentäminen verrattuna

vuoden 2009 energiansäästö vaatimusmääräysten

tasoon (EnEV 2009 = Suomen energiavaatimustaso

2010)

GELSENKIRCHENIN PROJEKTIN KUVAUS Passiivitalostandardi, jossa korkeanluokkainen eristys

yhdistettynä, lämmön talteenottoon ja aurinkolämpö-energiankäyttöön sekä korkea hyötysuhde kaasulämmityslaitteeseen

Energiatehokkaat valaisimet kaikissa valolähteissä

56 asuntoa

Asuntojen koot: 45 ²– 82 m²

Rakennuskanta: 4 nelikerrosrakennusta

CO2 arvo 9 kg/m²/a tai

energiankulutus arvo >15 Kwh/m²/a

Laskettuna 82 m², 3 h + k asunnon lämpökustannus

n. 150€ / a

Asuntojen käyttötarkoitus: Sosiaalivuokra-asunnot

RAKENNEMUUTOS RUHR ALUE

”INNOVATION CITY RUHR”

SININEN TAIVAS – VIHREÄ KAUPUNKI

Nordrhein-Westfalenin alueen ja Ruhrin alueen elinkeino-elämän

toimijat käynnistivät keväällä 2010 Ruhrin alueella kilpailun

tulevaisuuden ilmastokaupungin tittelistä, johon osallistui 16

kaupunkia.

IMPULSSIT MUILLE KAUPUNGEILLE

Masdar City Abu Dhabi, UAE

Bevölkerungszahl:

47.500

Investitionsvolumen:

22 Mrd. Dollar

Dongtan Shanghai, China

Bevölkerungszahl:

2010 > 30.000

2050 > 500.000

Investitionsvolumen:

1 Mrd. Dollar

InnovationCity Bottrop

Bevölkerungszahl: 69.000

Energiatehokas olemassa olevan

kaupungin (kannan)

uudelleenrakennus Bottrop

Ruhrgebiet

SMART CITIES

ca. 51%

Of people

3%

Surface of the

earth

80%

CO2-Emissions

World population Live on Surface of

the earth and cause CO2-emissions

Kaupunkien ja ihmisten rooli tässä prosessissa Energiankäyttö

INNOVATIONCITY RUHR PÄÄMÄÄRÄT

Asuminen

Työnteko

Energia

Liikkuminen

Kaupunki

Ympäristönsuojelu

Asumisen laatu

50 % CO2 PUDOTUS 10 VUODESSA

100%

CO2

2010

-50%

50%

CO2

2020

Perusteet

Vuosittainen asuntojen uudisrakennusvolyymi suhteessa rakennuskantaan

3400 Mio m2

Olemassa olevaa rakennuskantaa

20,3 Mio. m2

Uudisrakennukset

0,006% energiatehokkaita uusia asuinrakennuksia vuodessa verrattuna rakennettuun asuntokantaan

TOTEUTUS – SYSTEMAATTINEN

SANEERAUS

Liikkuminen

Kaupunki

Energia

Työnteko

Asuminen

Ympäristö-

suojelu

• CO2- vähennys

• Energiansäästö

Elämisen

laatu

• Esteettömyys

• Turvallisuus

• Integraatio

Tekniset

Innovaatiot

• Majakkaprojektit

• Hyväksi todetun

tekniikan verkottamin

• Laaja-alaisempi hyvän

teknologian käyttö

Prosessi-

innovaatiot

• Informaatio, neuvonta

• Rahoitus, Tuet

• Kampanjat

• Toimijoiden sitouttamine

Yksityinen

Asunto-osakeyhtiöt

Rakennuksissa

Prosesseissa

Sähköinen liikkuminen

Ympäristö yhteisö

Kaupunkisuunnittelu

Vapaa-ajan suunnittelu

Vesi talous

Energiatehokkuus

Uusiutuvat energiat

Energian tuottaminen

Smart Energy

Päämäärät ja toiminta-alueet

3

2

1

X

X

X

X X

X X

X

X

ESIMERKKIPROJEKTI TOIMINTA-ALUEESTA „TYÖNTEKO“ 33

1.

2.

4..

5.

Ruhr West korkeakoulu – nolla emissio campusalue

Kohderyhmät Ruhr West korkeakoulu opiskelijat, tiede ja yritykset

Projektitavoite Ruhr West korkeakoulu haluaa uudisrakennuksen kautta tiedostetummin hyödyntää

energiaresurrseja sekä huomattavasti madaltaa CO2 emssioiden tuottamista –

kestävän kehityksen periaate -.

Projekti-idea Campuksen tulee erityisellä tavalla tukea opetusta ja tutkimusta hyödyntämällä

innovatiivisen rakennustavan sekä tehokkaan energiankäytön korkeakoulun toiminnan

yhteydessä. Fokus on emissioiden välttämisessä , kun rakennusta käytetään.

Rakennus tulee hyödyntämään mm. lämpöenergian tuottamisessa jätevesien lämmön

talteenoton läheisistä jätevesi kanavista .

Projektinstatus Lopullinen konseptin sovittelu tapahtuu lähiaikana.

Rahoitus STEAG niminen energiayhtiö on antanut rahoituslupauksen jätevesien johdattamisesta

Gelsenwasser on luvannut rahoittaa ”feasibility study ”sekä lämmönvaihtimen.

Lämpöpumpun rahoitus on vielä auki.

3

2

1

TOIMINTA-ALUE „MOBILITÄT“ - LIIKKUMINEN

1.

2.

4..

5.

Näyteikkuna alueen hakemus – sähköinen liikkuminen

Kohderyhmät Asukkaat , yritykset, toimijat sekä tiedemaailma

Projektintavoitteet Kattavan sähköajoneuvojen järjestelmän rakentaminen (Sähköautot , sähkövespat, Pedelec,

- sähköpyörät , vetyajoneuvot...) mottona : sähköinen liikkuminen tulee todelliseksi

Projekti-idea Bottropin ja alueen sähköisen liikkumisen tukemisella saadaan luotua uusia liikenne ja

infrastruktuuri konsepteja , jotka puoleltaan auttavat sähköajoneuvojen käyttöönotossa.

Vuoteen 2015 on päämääränä saada 500 sähköautoa kaupunkiliikenteeseen , jotka ovat

joko yksityisessä käytössä tai ”Carsharing ”- verkossa käytössä. Verkottuminen muuhun

julkiseen liikenteen tulee näyttelemään merkittävää roolia

Projektitilanne Jatkuva malliikkunamainonta sähköiselle liikkumiselle liittotasavallan tasolla

Rahoitus Liittotasavallan ja osavaltiotuki , yritykset ja yksityiset

TOIMINTA-ALUE „ENERGIA“ 35

1.

2.

5.

Projekte der Emschergenossenschaft

Tuulivoimalat

Aurinkoenergian käyttö

puhdistamolietteen

kuivauksessa

Vetyä elektrolyysin avulla

Puhdistamoliete voimala

(Sähkö ja lämpö)

Puhdistamokaasun

tuotto

Kaasuvarastot

Huippukuor-

mituslämpö -

voimalat

Biokaasu ja vety

puhdistamolietteestä

(EUWAK)

Smart Area

• Sähköntuotto n. 60 MIO kWh / a

= pienen 30.000 asukkaan kaupungin vuosittainen energiantarve

• Uusiutuvasta energiasta

Lietepuhdistamolaitoksesta monienergiavoimalaitoksi

PV energiaa julkisissa rakennuksissa:

Josef-Albers-Lukio

(Kaikki käytössä olevat kattopinta-alat on vuokrattu)

PV Energia yksityisen rakennuksen

katolla : Alpincenter

Toiminta-alue „Energia“

TOIMINTA-ALUE „KAUPUNKI“ 37

1.

2.

5.

Julkisivujen naturointi - viheriöinti

Kohderyhmät Valitut rakennukset pilottialueella

Projektin tavoite Julkisivujen alojen sinetöimisen poistaminen

Projekti-idea Sammaleen kasvatus kasvualustalle sis. Kastelujärjestelmäoption. Sammaleen

ominaisuus ilman epäpuhtauksien sitominen, sadevesien kulun jarruttaminen. Sammal

tukee samalla biologisia eristyskonsepteja rakennusten energiatehokkaassa

saneerauksessa.

Projektin tilanne Suunnittelu käynnissä

Rahoitus EU tuki, liittotasavallan tuki Kiinteistöjen omistajien oma osuus mahdollisemman

alhainen.

DIE MORGENSTADT – CITY OF FUTURE - FRAUNHOFER

TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSPROJEKTI ALOITE

Keskitetty ja hajautettu energia

Liikkuminen ja liikenne

Suunnittelu ja rakentaminen

Tuotanto ja logistiikka

Informaatio ja kommunikaatio

Urbaanit prosessit ja organisaatio

Turvallisuus ja suojelu

Kaupunki-järjestelmät

Ympäristö

Miltei 0-päästö kaupungit

Elämisen laatu

Kaikille asujille korkeatasoinen elämisen laatu

Smart City

Kaupungit jossa yhdistyvät kaikki

älykkäät potentiaalit

Ilmastonmuutos

Ympäristö, joka pystyy vastaamaan

ilmastonmuutoksiin joustavasti

VISIO

Energia

Energiatehokkaat kaupungit

Resurssit

Kaikkien resurrsien tehokas käyttö

Yhteiskunta

Kaupunkikuva

Sähköinen liikkuminen

Ympäristön luominen luonnolliseksi liikkua

sähköisesti

TULEVAISUUDEN KAUPUNGIN

HAASTEET -VISIOT

PLUS-ENERGIE-HAUS = PIENTALOVOIMALAITOS

MITÄ EDELLÄESITETTY MERKITSEE

o Energiatehokkuus on yksi tärkeimmistä

tulevaisuuden teemoista maailmantaloudessa.

o Saksan Liittotasavalta on johtava tiennäyttäjä

uuden teknologian kehittämisessä.

o Energiatehokkuuden sovellutukset pitävät sisällään

lukemattomia teknologioita ja niiden sovellutuksia.

o Edelläkuvattu kehitys tarjoaa merkittäviä uusia

liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille

edistyksellisille yrityksille.

KIITOS !

CPS Pekka Stuckert Consulting

Unternehmensberatung

pekka.stuckert@cps-consulting.de