30  ●  Rakennusmaailma 6/2012

Asuntomessutalojen energiatehokkuus

JAREK KURNITSKI,Sitran johtava asiantuntija

Tampereen asuntomessujen pientalojen energiatehokkuuden lähempi tarkastelu osoittaa yllättävän suurta vaihtelua.

Rakennusmaailma 6/2012  ●  31

VesikiertoinenLattiaLämmitysVaLaistUs ja Laitteet

sähkö 3 997kWh / v

OSTOENERGIAN KuluTuS SähKö: 9 992 kWh/v

maLLitaLoENERGIANKuluTuKSEN KuSTANNuS vuOdESSA:

lASKENNAllINEN ENERGIAKuSTANNuS: 15 VUotta ≈ 22 932 €

12

tiLojen Lämmityssähkö LämPöPUmPPUUn 2 900 kWh / v

käyttöVeden Lämmityssähkö LämPöPUmPPUUn 1 343 kWh / v

iLmanVaihtoPUhaLtimen sähkönkäyttö 1 751 kWh / v

ikkUnat

rakenteet

tiiVeys

kiitettäVä hyVä

Paran- nettaVaa

+

+ +

–

omaVarais-enerGiantUotto

PluSSAT:+ aLLe PassiiVitason

tiiVeys+ enerGiatehokas

LämPöPUmPPU

+ +

+ +

+

175,5 m2

www.asuntomessut.fi

1 529 €

iLman- Vaihto

+

maa-LämPö-PUmPPU

takka

A

B

C

D

E

F

G

Vähän kuluttava E-luokka

Paljon kuluttava

A

B

e-LUkU 97

raja-arVo 161

*

vaatimus 2012

voimassa oleva

vuoden 2012 määräysten mukainen

ENERGIATEhOKKuuSRATKAISuT: maaLämPöPUmPPU erinomainen tiiVeys

Taulussa oleva e-luku ja sen raja-arvo on laskeTTu 1.7.2012 voimaan Tulleiden rakenTamismääräyksien mukaisesTi. Talon energiaTehokkuusluokka on laskeTTu 19.4.2012 energiaTodisTusaseTuksen lausunToversion mukaisesTi.

*

piirros: www.gvkyly.fi

204 204

162 152

100

120

140

160

180

200

220

100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300

E-lu

ku k

Wh/

(m2 a

)

Lämmitetty nettoala, m2

E-luku

Energiamuodon kerroinSähkö 1,7Kaukolämpö 0,7Kaukojäähdytys 0,4Fossiiliset polttoaineet 1Uusiutuvat polttoaineet 0,5

Kuva 1. Esimerkki Tampereen asuntomessujen energiataulusta. Messu-kävijät voivat helposti verrata talojen energiatehokkuusratkaisuja ja niillä saavutettuja E-lukuja sekä euroja. Lisäksi TaloPelin rakennuskus-tannusten arviot ovat esillä toisessa taulussa.

Taulukko 1. RakMK D3 2012 E-luvun laskennassa käytettävät energia-muotojen kertoimet.

Kuva 2. E-luvun vaatimus pientaloissa talon koosta riippuen. RakMK D3 2012 esittää ko. vaatimuksen kaavoilla, joilla tarkka E-lukuvaatimus voi-daan tapauskohtaisesti laskea.

Messutalojen  energiate-hokkuus  on  kehittynyt kovaa  vauhtia,  Tampe-

reelta löytyy plusenergiatalo ja nol-laenergiatalo. Talojen  vertailu  hei-näkuussa  voimaan  tulevien  mää-räysten E-luvulla ja uusilla energia-todistuksen  luokilla  osoittaa  suu-ret erot. Parhaat  talot ovat  todella hyviä, mutta pari  loppupään taloa ei täytä uusia vaatimuksia. Seuraa-vassa on analysoitu, mistä energia-tehokkaat talot on tehty ja mitä se maksaa.

Mikä ihmeen E-luku?Uudet,  heinäkuun  alusta  voimaan tulleet rakentamisen energiamäärä-ykset (RakMK D3 2012) mittaavat ra-kennusten energiatehokkuutta ko-konaisenergiankulutuksella, E-luvul-la. E-luku lasketaan energiamuodoil-la painotettuna ostoenergian kulu-tuksena, joka esitetään lämmitettyä nettoalaa kohden kWh/m² vuodes-sa yksiköissä. E-luvun laskenta muis-tuttaa vuotuisen energiakustannuk-sen laskentaa, ainoastaan energian hintojen sijasta käytetään suhteel-lisia  määräysten  energiamuotojen kertoimia.

E-luvut ovat näkyvästi esillä kesän asuntomessuilla Tampereen Vuorek-sessa.  Asuntomessujen,  Sitran, Ve-

maalämmöllä. Talossa on myös va-raava  takka,  mutta  sitä  ei  ole  las-kettu  käytettävän  talon  lämmityk-seen.  Maalämpöpumppu  käyttää 2900 kWh/v sähköä tilojen ja ilman-vaihdon  lämmitykseen  sekä  1343 kWh/v lämpimän käyttöveden läm-mitykseen.  Lisäksi  ilmanvaihtolait-teen  puhaltimet  käyttävät  sähköä 1751 kWh/v sekä valaistus ja kulut-tajalaitteet 3997 kWh/v. 

Kuluttajalaitteiden sähkö ja myös lämpimän  käyttöveden  määrä  lit-roissa  neliötä  kohden  tulee  raken-tamismääräysten  standardikäytös-tä, eikä siihen voida suunnittelulla vaikuttaa.  E-lukua  voidaankin  ver-rata autoista tuttuun ns. normikulu-tukseen. Siihen kyllä voidaan vaikut-taa,  millä  ratkaisulla  standardikäy-tön määräämä käyttövesimäärä läm-mitetään. Käytettävistä ratkaisuista riippuen saman vesimäärän lämmit-tämiseksi tarvittava ostoenergia voi olla viisinkertainen.

E-luvun  laskennassa  käytettävät energiamuotojen  kertoimet  (tau-lukko  1)  tarvitaan,  jotta  sähköt  ja lämmöt sekä polttoaineet voitaisiin 

laskea  yhteismitallistetulla  tavalla yhteen.  Kertoimet  tarkoittavat,  et-tä sähkö on 2,4 kertaa arvokkaam-paa kuin kaukolämpö ja 3,4 kertaa arvokkaampaa kuin puu tai pellet-ti. Kertoimet ovat samansuuntaisia energian hintojen kanssa, mutta nii-den määrittämisen peruste on ollut primäärienergia, erityisesti uusiutu-mattomien luonnonvarojen käyttä-minen.  E-lukuvaatimus  riippuu  ra-kennustyypistä ja pientalojen tapa-uksessa myös talon koosta, kuvan 2 esittämällä tavalla. 

E-luvun  perusteella  määräytyy rakennuksen  energiatodistuksen energiatehokkuusluokka. Koska ta-lojen rakentamisvaiheessa käytössä oli  vanha  järjestelmä,  on  tauluissa esitetty  sekä  vanhan  järjestelmän mukainen  (voimassa  oleva,  raken-nusluvan  mukainen)  ja  uusi  ener-giatodistuksen asetuksen luonnos-version mukainen  luokka  (vuoden 2012  määräysten  mukainen),  joka otetaan käyttöön 2013. Vanha ener-giatodistusluokka ei ottanut huomi-oon  rakennuksen  lämmitystapaa, minkä  takia  uusi  kokonaisenergi-

PLUSSAT + ++

Ilmanvaihto (ilmanvaihdon lämmöntalteen-oton vuosihyötysuhde)

70 – 80 % 81 % u

Ikkunat (ikkunoiden U-arvo, W/(m2 K)) 0,86 – 0,99 0,85 ja alle

Rakenteet alle määräysten vertailutason rakenteet passiivirakenteet

Tiiveys (ilmanvuotoluku q50) 0,7 – 1,5 0,6 ja alle

Taulukko 2. Energiatehokkuusratkaisujen luokitteluperusteet.

sitaidon  ja Lamitin  työn  tuloksena jokaisen messutalon edustalla ole-vat energiataulut kertovat kävijöille talon kokonaisenergiankulutuksen E-luvun,  ostoenergian  kulutukset ja  vuosittaiset  energiakustannuk-set. Kuvan 1 malliset taulut esittävät myös kussakin talossa käytetyt kes-keiset  energiatehokkuusratkaisut, joten niiden avulla pitäisi olla help-poa verrata messutalojen energiate-hokkuutta ja kustannuksia. 

Kuvan  1  taulusta  nähdään,  että ko. talon E-luku on 97 kWh/m² vuo-dessa (2012 E-lukuvaatimus 161) ja vuosittainen  energiakustannus  on 1529 € 175,5 neliön kokoisessa ta-lossa. Neliöt tarkoittavat lämmitet-tyä nettoalaa, mikä on lämmitetyn bruttoalan (ulkoseinien ulkopinnan rajaama ala) ja ulkoseinien alan ero-tus. Lämmitetty nettoala on hieman suurempi kuin huoneistoala, mihin ei lasketa mm. kantavia väliseiniä ja portaiden alle jäävä tilaa.

E-luku lasketaan ostoenergian kulutuksesta:Ostoenergian kulutus osoittaa kuin-ka paljon sähköä, kaukolämpöä tai polttoainetta  tarvitaan  vuodessa lämmitettyä nettoalaa kohden. Ku-van 1 talossa kaikki ostoenergia on sähköä,  koska  talo  lämmitetään 

32  ●  Rakennusmaailma 6/2012

0

50

100

150

200

250

29 25 13 34 36 10 26 38 12 27 19 24 28 20 37 16 14 33 17 35 15 11 21 22 32 23 18

E-lu

kuva

atim

us k

Wh/

m2

vuod

essa

ja lä

mm

itett

y ne

ttoa

la m

2

Kohdenumero

E-lukuvaatimus Lämmitetty nettoala

181

168

162

156

160

161

161

146

158

159

148

159

180

162

158

158

184

160

182

162

161

182

180

198

204

179

204

piirros: www.gvkyly.fi

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

29 25 13 34 36 10 26 38 12 27 19 24 28 20 37 16 14 33 17 35 15 11 21 22 32 23 18

Ener

giak

usta

nnus

vuo

dess

a, €

Kohdenumero

Keskiarvo 2120 € vuodessaMediaani 2190 € vuodessa

Energian kokonaishinta:sähkö 0,15 €/kWh puu 0,055 €/kWh kaukolämpö 0,069 €/kWh

piirros: www.gvkyly.fi

Kuva 4. Talojen E-lukuvaatimukset ja lämmitetyt nettoalat. Suurimmilla taloilla (kohde 26, 390 m2 ja kohde 27, 361 m2) on tiukimmat E-lukuvaa-timukset. Kohde 21 on hirsitalo, jolla on hieman lievempi vaatimus kuin muilla taloilla. Kohteet on esitetty E-luvun nousevassa järjestyksessä kuten kuvassa 3.

Kuva 5. Laskennalliset vuosittaiset energiakustannukset ja laskennassa käytetty energian verollinen kokonaishinta.

ankulutukseen perustuva luokka voi olla hyvin erilainen. Lisäksi energia-todistuksen  asteikkoa  on  muutet-tu niin, että uusi A-luokkaa ennakoi 2021 tulevia lähes nollaenergiavaa-timuksia ja on siten erittäin vaativa. Kun kaikki 27 messutaloa saivat van-han todistuksen A-luokan, uuden to-distuksen A-luokkaan pääsee aino-astaan kaksi taloa.

Talon kuvion päälle merkityt plus-sat kertovat, mitkä ratkaisut ovat ta-vanomaisesta parempia (+) tai erin-omaisia  (++). Kuvan 1  talossa pas-siivitasoa olevat rakenteet ja tiiviys ovat ++ arvoisia, sekä tavanomaista paremmat ikkunat ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhde + arvoisia.  Plussat  on  annettu  kaikil-le  taloille  samalla  asteikolla. Tau-lukko 2.

Messutalojen energiatehokkuuden vertailuMessutalojen, joita on 27 kpl, E-luku vaihtele laajalla alueella, kuva 3. Yksi talo on saanut niukasti miinusmerk-kisen E-luvun (E = -1), mikä tarkoit-taa, että kyseessä on plusenergiata-lo. Yksi talo on tasan nollaenergiata-lo (E = 0). Nämä kaksi taloa ovat uu-den  energiatodistuksen  asetuksen luonnoksen  mukaan  A-luokan  ta-loja  (raja-arvo  60).  Lisäksi  kaksi  ta-loa on mennyt B-luokkaan (raja-ar-vo 100). Valtaosa taloista (21 kpl) on C-luokassa, mikä tarkoittaa, että ne täyttävät vuoden 2012 E-lukuvaati-muksen. Kaksi taloa ei ole täyttänyt tätä vaatimusta ja ne ovat menneet D-luokkaan.

sä,  jolloin  pitäisikö  myös  energia-kustannusten  olla  samassa  järjes-tyksessä nousevia? Pitäisi, jos talot olisivat  samankokoisia.  Kuvassa  5 energiakustannukset  pysyvät  kui-tenkin suunnilleen samalla tasolla, mikä  johtuu  siitä,  että  loppupään suuren E-luvun talot ovat olleet pin-ta-alaltaan pienempiä. 

Kahdelle  nollaenergiatalolle  on laskettu energiakustannukseksi 0 €. Tämä ei ole totta, koska nämä säh-köenergiaa verkkoon syöttävät talot eivät saa siitä tällä hetkellä mitään korvausta. Säädökset eivät ole ihan pysyneet  teknologian  kehityksen 

E-lu

ku, k

Wh/

m2 v

uode

ssa

Kohdenumero -50

0

50

100

150

200

250

Plusenergiatalo (E-luku < 0) 1 kpl

29 25 13 34 36 10 26 38 12 27 19 24 28 20 37 16 14 33 17 35 15 11 21 22 32 23 18

A

B

Energiatehokkuusluokka: A (lähes nolla) 2 kpl B (matalaenergia) 2 kpl C (2012 vaatimus) 21 kpl D (ei täytä vaatimusta) 2 kpl

94

98

102

109

115

116

119

124

133

133

134

143

143

144

146

151

156

157

165

173

175

175

180

201

241 0 -1

piirros: www.gvkyly.fi

E-luvun keskiarvo 134 kWh/m2 vuodessaE-luvun mediaani 143 kWh/m2 vuodessa

Kuva 3. Messutalojen E-luvut. Ensimmäisen talon E-luku = -1 osoittaa, että kyseessä on niukasti plusenergiatalo.

E-lukuvaatimus  riippuu  talon koosta  (lämmitetystä  nettoalasta) RakMK D3 2012 kaavojen mukaises-ti. Tämän vuoksi jokaisella talolla on oma  E-lukuvaatimus,  joka  samalla toimi energiatodistuksen C-luokan ylärajana, kuva 4. 

E-luku  voi  tuntua  rakennusten energiatehokkuuden  kuvaamises-sa  teoreettiselta  käsitteeltä. Testa-taan seuraavaksi E-luvun toimivuus energiakustannusten  osoittami-sessa. Kaikkien talojen vuosittaiset energiakustannukset on esitetty ku-vassa 5. Kohteet on edelleen esitet-ty E-luvun nousevassa järjestykses-

perässä ja Suomi onkin yksi Euroo-pan viimeisiä maita, missä paikalli-sesti tuotetun uusiutuvan energian verkkoon syöttämisen pelisäännöt ovat keskeneräisiä. Tilanne on kes-tämätön nollaenergiatalojen raken-tajille, mutta siihen odotetaan pikai-sesti muutosta, jotta koko Euroopan tasolla  lähes  nollaenergiarakenta-misen  siirtyminen  olisi  mahdollis-taa vuonna 2021 myös Suomessa.

Jotta E-luvun toimivuudessa ener-giatehokkuuden  mittatikkuna  voi-daan varmistua, pitää  laskea ener-giakustannukset lämmitettyjä neli-öitä kohden. Tämä on tehty kuvas-

0

5

10

15

20

25

0 50 100 150 200 250

Ener

giak

usta

nnus

vuo

dess

a, €

/m2

E-luku kWh/m2 vuodessa

Keskiarvo 12,1 €/m2 vuodessa Mediaani 12,6 €/m2 vuodessa

piirros: www.gvkyly.fi

Kuva 6. E-luvun ja energiakustannusten välinen yhteys. Jokainen talo on yksi piste kuvassa.

sa 6, josta nähdään, että energiakus-tannus  €/vuodessa  per  neliömetri on lähes täydellisesti suorassa yhtey-dessä E-luvun kanssa. Pienet poikke-amat suorasta yhteydestä johtuvat siitä,  että  energiamuotojen  kertoi-met ovat hieman poikenneet ener-gian hintasuhteista ja tällaiset pie-net poikkeamat  lienevät hyväksyt-

täviä koska energian hinnatkin jat-kuvasti vaihtelevat. Näin uusi ener-giatehokkuuden  mittatikku  E-luku on reilu kuluttajan kannalta, koska pieni E-luku tarkoittaa yksikäsittei-sesti pieniä energiakustannuksia.

Mistä energiatehokkaat talot on tehty?

E-lukujen laaja haitari antaa mahdol-lisuuden tarkastella, millä ratkaisul-la hyvä energiatehokkuus on saatu aikaan. On hyvin tiedossa, että mitä pienempää E-lukua tavoitellaan, sitä enemmän pitää kaikkien osa-aluei-den olla kunnossa. Yksittäinen ener-giatehokkuuteen eniten vaikuttava tekijä on lämmitystapa, jonka edul-lisuuden ratkaisevat hyötysuhde ja energiamuoto.  100  kWh:n  lämmi-tystarpeen  kattamiseksi  tarvitaan eri lämmitystavoilla erilainen mää-rä ostoenergiaa, joka kerrotaan E-lu-kua laskettaessa vielä energiamuo-don kertoimella: Muutamalla lämmitystavalla tulos on seuraava:• sähkölämmitys   100 kWh/1,0 x 1,7 = 170 kWh• kaukolämpö   100 kWh/0,94 x 0,7 = 74 kWh• puulämmitys   100 kWh/0,80 x 0,5 = 63 kWh• maalämpö   100 kWh/3,0 x 1,7 = 57 kWh

Maalämmön tapauksessa hyöty-suhteen sijasta kaavassa on lämpö-kerroin,  joka osoittaa kuinka mon-ta  kWh  lämpöä  tuotetaan  yhdellä kWh:lla sähköllä. Lämmityksen osal-

ta E-luku on maalämmön lämpöker-toimella 3,0 siis vastaavasti 3 kertaa pienempi kuin sähkölämmityksessä, kuten myös sähkölasku. Myös puu-lämmityksen  ja  kaukolämmön  ta-pauksessa E-luku saadaan pieneksi, vaikka  se  onkin  hieman  suurempi kuin maalämmöllä. Maalämpötalo-ssa E-lukua ei siis enää pysty pienen-tämään puuta polttamalla. 

Messutaloissa käytetyt lämmitys-tavat  on  esitetty  kuvassa  7.  Maa-lämmön  jälkeen  toiseksi  suosituin on  puulämmitys,  jonka  osuudeksi olisi voinut  laskea 19 %, mikäli  sa-vukaasulämmönsiirtimellä  varus-tettu takka olisi laskettu päälämmi-tysmuodoksi  yhdessä  poistoilma-lämpöpumpputalossa. 37 % talois-ta on varustettu aurinkokeräimellä ja kahdessa nollaenergiatalossa on myös aurinkopaneelit sähköä tuot-tamassa. 

Energiatehokkain talo (29) on to-teutettu kaukolämmöllä (+aurinko-keräimet  ja  -paneelit),  toinen  nol-laenergiatalo  (25)  poistoilmaläm-pöpumppu  ja  puulämmitysyhdis-telmällä  (+aurinkokeräimet  ja  -pa-neelit) sekä kaksi B-luokan taloa (13 ja  34)  puulämmöllä  (+aurinkoke-räimet).  Seuraavissa,  C-luokan  al-kupäässä olevissa taloissa dominoi maalämpö,  mutta  on  myös  puu-

vallo

x.c

om

vallo

x.c

om

vallo

x.c

om

vallo

x.c

om

matalaenergia- matalaenergia-matalaenergia-Vallox osaa

matalaenergia-matalaenergia-ilmanvaihdon

BlueBlueBlue SkyBlueBlueVallox

ilmanjakojärjestelmä

• taipuisa ja asennusystävällinenilmanvaihdon kanavajärjestelmä

• kanavan ulko ø vain 75 mm

= Vallox-matalaenergiakone

ValloxSESESE90

ValloxSESESESEEFFECTSESESESESEEFFECTEFFECT150

Vallox121SE

Vallox110SE

Vallox200SE

Vallox280SE

Vallox70

Compact

Vallox TSK5050505050Multi80

34  ●  Rakennusmaailma 6/2012

Kuva 7. Päälämmitystapojen jakauma messutaloissa. Sähkö + iv-integ-roitu UILP tarkoittaa ilmanvaihtokoneeseen integroitua ulkoilmalämpö-pumppua, joka tarvittaessa lämmittää tai jäähdyttää tuloilmaa.

Kuva 8. Ulkoseinien ja ikkunoiden lämmönläpäisykertoimet (U-ar-vot). Massiivihirsitalo 21 erottuu muista, kun sen ulkoseinän U-arvo ei jää kauas parhaan ikkunan U-arvosta. Ikkunat ovat hyvästä kehityksestä huolimatta edelleen rakennusvaipan heikoin lenkki – parhaiden mahdollisten ikkunoi-den käyttäminen ja niiden koon kurissa pitäminen kannattaa.

Kuva 9. Rakennusvaipan ilmatiiviyttä kuvaava ilmanvuotoluku. Pienin mitattu ilmanvuotoluku q50 = 0,21 oli kohteessa 36.

0

0,5

1

1,5

2

29 25 13 34 36 10 26 38 12 27 19 24 28 20 37 16 14 33 17 35 15 11 21 22 32 23 18

Ilman

vuot

oluk

u q 50

, m3 /

(h m

2 )

Kohdenumero

Keskiarvo 0,8 m3/(h m2) Minimi 0,21 m3/(h m2) Maksimi 2,0 m3/(h m2)

piirros: www.gvkyly.fi

33

11 11

7

15

11 11

0

5

10

15

20

25

30

35

Maa

läm

pö

Ilma-

vesi

läm

pöpu

mpp

u

Sähk

ö +

iv-in

tegr

oitu

UIL

P

Pois

toilm

aläm

pöpu

mpp

u

Puul

ämm

itys

Kauk

oläm

pö

Sähk

ö

Pros

entt

iosu

us, %

Lämmitystapa piirros: www.gvkyly.fi

0,57

1,0

0,77

0,84

0,74

0,6

0,76

0,76

0,79

0,85

0,85

1,0

0,8

0,74

0,8

0,73

0,85

0,85

0,77

0,8

1,0

1,0

1,0

0,75

0,75

0,9

0,79

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

29 25 13 34 36 10 26 38 12 27 19 24 28 20 37 16 14 33 17 35 15 11 21 22 32 23 18

U-a

rvo

W/(

m2 K

)

Kohdenumero Ulkoseinä (keskiarvo 0,14) Ikkuna (keskiarvo 0,82)

0,08

5

0,11

0,1

0,1

0,11

0,14

0,17

0,11

0,13

0,17

0,16

0,14

0,08

7

0,13

3

0,15

0,12

0,17

0,17

0,1

0,1

0,17

0,16

0,4

0,11

0,1

0,14

0,17

piirros: www.gvkyly.fi

lämpö- tai kaukolämpötaloja. Ainoa massiivihirsirakenteinen  talo  (21), joka on ulkoseinän heikon lämmön-eristävyyden  takia  alta  vastaajan asemassa, on kuitenkin maalämmön ansiosta vasta viidenneksi heikon. 

Valtaosa taloista (85 %) on varus-tettu koneellisella tulo-  ja poistoil-manvaihdolla  tehokkaalla,  yhden tai  kahden  plussan  arvoisella  läm-möntalteenotolla.  Energiatehok-

Passiivitalot ansaitsevat erityistar-kastelun, koska ne ovat olleet hyvän lämmöneristämisen ja ilmatiiviin ra-kentamisen edelläkävijöitä. 10 taloa (37 %) täyttää suomalaiset passiivi-talon  vaatimukset,  jotka  esitetään lämmitysenergian  tarpeelle  ja  ra-kennusvaipan ilmatiiviydelle. Passii-vitalojen E-lukuhaitari on kuitenkin melkein yhtä laaja kuin kaikissa ta-loissa ja E-luvun keskiarvo vain mal-tilliset  30  yksikköä  pienempi  kuin kaikkien talojen keskiarvo, kuva 10. 

Parhaissa taloissa on luontevasti passiivitason rakenteet, mutta kak-si huonoimman E-luvun passiivita-loa ovat kolmanneksi ja neljännek-si huonoimpia kaikkien talojen jou-kossa. Selittävänä tekijänä on sähkö-lämmitys, joka löytyy kolmesta huo-noimman E-luvun passiivitalosta. Ta-lossa 28 on ilma-vesi lämpöpumppu 

kaimmissa taloissa on erinomaises-ti eristetty ja ilmatiivis rakennusvaip-pa. U-arvot, jotka ulkoseinien ja ik-kunoiden osalta on esitetty kuvassa 8, eivät kuitenkaan noudata sellaista nousevaa järjestystä, mitä voitaisiin odottaa E-luvun nousevan järjestyk-sen (kuva 3) perustella. Loppupään-kin taloista löytyy erinomaisesti eris-tettyjä rakennusvaippoja. Tämä se-littyy lämmitystavoilla (loppupäässä sähkölämmitystä), muina mahdolli-sina selittävinä tekijöinä ikkunoiden koot ja rakennuksen kompaktisuus. 

Ilmatiiviyden trendi on ehkä hie-man nouseva, kuva 9, mutta tässä-kin asiassa löytyy loppupään talois-ta  erinomaisia  ilmatiiviyksiä.  Ilma-tiiviyden tulokset ovat kautta linjan erittäin hyviä, koska alle ykkösen il-manvuotolukua voidaan pitää erin-omaisena (passiivitalon kriteeri 0,6).

(ilman aurinkokeräimiä), jonka läm-pökerroin on huonompi kuin maa-lämpöpumpulla.  Myös  talo  38  on sähkölämmityksellä,  mutta  sitä  on tukemassa aurinkokeräin  ja  ilman-vaihtokoneeseen  integroitu ulkoil-malämpöpumppu. Näillä ratkaisuilla ei ole päästy passiivitalon erinomai-sesta  rakennusvaipasta  huolimat-ta  energiatehokkuustasolle,  jonka mahdollistavat tehokkaammat läm-mitystavat, kuten maalämpö, puu-lämmitys tai kaukolämpö aurinko-keräimien tukemana. 

Mitä energiatehokkuus maksaa?Energiatehokkuuden tuomia raken-nuskustannuksia  on  arvioitu Talo-Pelillä  laskettujen  kustannustieto-jen pohjalta. Vertailukelpoisena ra-kennuskustannuksena  käytetään 

Kuva 10. Passiivitalojen E-luvut. Kuva 11. E-luvun ja muuttovalmiin rakennuskustannuksen välinen yhte-ys (oikeastaan yhteyden puuttuminen).

-50

0

50

100

150

200

250

29 25 13 34 36 38 28 17 22 32

E-lu

ku, k

Wh/

m2 v

uode

ssa

Kohdenumero

E-luvun keskiarvo 105 kWh/m2 vuodessa E-luvun mediaani 109 kWh/m2 vuodessa

PASSIIVITALOT Energiatehokkuusluokka: A (lähes nolla) 2 kpl B (matalaenergia) 2 kpl C (2012 vaatimus) 6 kpl D (ei täytä vaatimusta) 0 kpl

Plusenergiatalo (E-luku < 0) 1 kpl

A

B

piirros: www.gvkyly.fi

-1

94 98

102

116

134

156

175

180

0

0

500

1000

1500

2000

2500

-50 0 50 100 150 200 250

Muu

ttov

alm

is r

aken

nusk

usta

nnus

, €/m

2

E-luku kWh/m2 vuodessa

Keskiarvo 1600 €/m2 Mediaani 1585 €/m2

piirros: www.gvkyly.fi

ns. muuttovalmis-toimituslaajuutta, jonka sisältö on Kuluttajaviraston ja Pientaloteollisuus  PTT  ry:n  ohjeen mukainen.  Muuttovalmis  ei  sisällä maanrakennusta,  pihatöitä,  ulko-tiloja  ja  varastotiloja  eikä  rakenta-mispalveluja ja muita kustannuksia. 

Vaikuttaako energiatehokkuus ra-kennuskustannuksiin? Kuvan 11 tu-

losten mukaan ei, koska E-luvulla ei ole havaittavaa yhteyttä muuttoval-miin  rakennuskustannuksen  kans-sa. Mikäli  talot olisivat tehokkaasti suunniteltuja,  ko.  yhteyden  pitäisi kyllä näkyä,  mutta käytännössä  se on  hukkunut  moniin  muihin  kus-tannuksiin. 

Kustannustiedoista  pystyttiin 

erottelemaan  energiatehokkuu-den lisäkustannus. Se on määritel-ty rakentamisen lisäkustannuksena verrattuna  määräysten  mukaisilla vertailuarvoilla  ja  sähkölämmityk-sellä  toteutettuun,  eli  halvimpaan mahdolliseen samanmuotoiseen ta-loon. Tämä kuvassa 12 esitetty lisä-kustannus  on  eritelty  toteutetun 

lämmitysjärjestelmän ja paremmin eristettyjen  rakenteiden  sekä  mui-den lisäkustannusten osalta. ”Muut” tarkoittavat yleensä tehokkaampaa ilmanvaihtojärjestelmää ja aurinko-lämpökeräimiä, mutta kahdessa nol-laenergiatalossa  mukana  on  myös aurinkosähköjärjestelmiä. 

Tulosten mukaan nollaenergiata-

Hanki edistyksellinen Lakka Kivitalo sinulle sopivana pakettinaLakka Kivitalo on ener gia tehokas, moderni ja viihtyisä koti. Kestävä ja helppohoitoinen kivitalo on pitkällä tähtäyksellä myös kustannuksiltaan viisaan rakentajan valinta.

Rakennuta tai rakenna vaivattomastiAsiantuntijamme kautta saat parhaat ammattilaiset kotiasi raken-tamaan. Olemme palveluksessasi silloinkin, kun päätät rakentaa itse. Hyödynnä nyt tuntuvat suunnitteluetumme, joista saat lisätietoja netti sivuiltamme www.lakkakivitalot.fi .

TULE TUTUSTUMAAN RATKAISUIHIMME TAMPEREEN ASUNTOMESSUILLA 13.7.-12.8.2012 KOHTEESSA 10: LAKKA KIVITALO HAUSKAKS. TERVETULOA!

www.lakkakivitalot.fi

EKO+ 400 grafi t energiakivi on kiviraken-teiden edelläkävijä, jolla voidaan turvalli-sesti tehdä lämmin ja energiaa säästävä koti.

EKO+ 400 grafi t energiakivi on kiviraken-

36  ●  Rakennusmaailma 6/2012

loissa on noin 200 €/m² lisäkustan-nus.  Jotkut  passiivitalot  ovat  yli  ja jotkut  alle  keskiarvon,  mikä  pätee myös maalämpötaloille. Yleisesti li-säkustannusten vaihtelu on todella suurta. Tuloksia  tarkasteltaessa  on otettava huomioon, että vertailuta-so (halvin mahdollinen samanmuo-toinen talo) ei täytä E-lukuvaatimus-ta.  Edullisin  tapa  E-lukuvaatimuk-sen  täyttämiseksi  näyttäisi  näiden tulosten  perusteella  olevan  maa-lämpöinvestointi,  joka  on  pystytty maalämpökohteissa  toteuttamaan keskimäärin n. 60 €/m²  lisäkustan-nuksella käytettyyn vertailutasoon verrattuna.

Energiatehokkuuden kustannuk-sia voidaan tarkastella myös talotek-niikan kokonaiskustannusten kaut-ta. Nollaenergiatalojen talotekniikka on ollut noin 100 €/m² arvokkaam-paa keskitasoon verrattuna. Muiden talojen osalta mitään säännönmu-kaisuutta ei voida havaita. Passiivi-taloissa  ei  näyttäisi  olevan  muita edullisempaa talotekniikka ja myös arvokkaana  pidetty  maalämpö  ei erotu  muista  rakennuksista.  Kak-si  edullisimman  talotekniikan  kus-tannuksen  taloa  ovat  maalämpö-taloja, mutta suurimpina yli 300 m² taloina ne eivät ole vertailukelpoisia muiden kanssa. 

JohtopäätöksetMessutalojen  E-luvut  ja  energiate-hokkuusratkaisut osoittavat, että hy-vä energiatehokkuutta ei saavuteta 

osaoptimoinnilla. Mikäli halutaan ra-kentaa uuden energiatodistuksen B-luokan matalaenergiatalo tarvitaan:• tehokas lämmitystapa yleensä ve-

sikiertoisella lämmityksellä (maa-lämpö,  puulämmitys  tai  kauko-lämpö)

• sähköpihi ilmanvaihtolaite tehok-kaalla lämmöntalteenotolla

• passiivitason rakennusvaippa par-hailla mahdollisilla ikkunoilla

•  rakennuksen muodon osalta  tur-hien nurkkien ja erkkereiden sekä ylisuurien ikkunoiden välttäminen (vähentää myös  tilojen ylilämpe-nemistä kesällä)

• ikkunoiden ulkopuolinen aurinko-suojaus  tilojen  ylilämpenemisen estämiseksi

•  hyvällä  suunnittelulla  em.  ratkai-suilla  voidaan  saavuttaa  juuri  ja juuri B-luokka ilman aurinkokeräi-miä, jotka tarvitaan B-luokassakin epäedullisemman  rakennuksen muodon tai suurempien ikkunoi-den tapauksessa 

A-luokan lähes nollaenergiatalon ra-kentamisessa pätevät kaikki samat opit kuin B-luokassa, mutta niiden lisäksi tarvitaan:

•  aurinkolämpökeräimet  käyttöve-den lämmitykseen (+ märkätilojen lattialämmityksiin kesällä)

•  aurinkopaneelit  sähköä  tuotta-maan 

• nollaenergiatalon järjestelmien ja käytettävyyden ei tarvitse olla yh-tään  monimutkaisempia  kuin  ta-vanomaisissa taloissa 

Kuva 13. Talotekniikan kustannukset. Passiivitalot on merkitty punaisel-la ja maalämpötalot vihreällä värillä.

Kuva 12. Energiatehokkuuden lisäkustannus suhteessa määräysten ver-tailuarvojen mukaisiin ratkaisuihin. Kohteiden järjestys noudattaa E-luvun nousevaa järjestystä.

0

50

100

150

200

250

300

29 25 13 34 36 10 26 38 12 27 19 24 28 20 37 16 14 33 17 35 15 11 21 22 32 23 18

Ener

giat

ehok

kuud

en l

isäk

usta

nnus

, €/m

2

Kohdenumero

Rakenteet ja muut Lämmitys

Keskiarvo 118 €/m2 Mediaani 101 €/m2

piirros: www.gvkyly.fi

E-luku kWh/m2 vuodessa piirros: www.gvkyly.fi

0

100

200

300

400

500

600

-50 0 50 100 150 200 250

Talo

tekn

iikan

kus

tann

us, €

/m2

Keskiarvo 407 €/m2 Mediaani 398 €/m2

Talojen  energiatehokkuuden  ja kustannusten  tulosten  tarkaste-lu  herättää  ajatuksen  kustannus-tehokkuudesta.  Kustannustietoja katsottaessa tuntuu mystiseltä, mi-ten 100:n ja 200:n E-luvun talot on voitu  rakentaa  samaan  hintaan.  E-lukujen ja vuosittaisten energiakus-tannusten vaihtelu on nollaenergia-taloja tarkastelematta yli kaksinker-tainen. Energiatehokkuuden raken-tamiskustannusten vaihtelu talojen välillä on erittäin suurta  ja se peit-tää  paremman  energiatehokkuu-den  mahdolliset  lisäkustannukset. Energiatehokkuuden  ohjaukselle E-luvulla näyttäisi  siten olevan ko-va  tarve,  kun  rakennuskustannuk-

siin  se  ei  juuri  vaikuta,  mutta  suu-rimmat  kokonaisenergiankulutuk-set karsi kyllä pois.