Betonin tiivistyvyys; Reologinen näkökulma...Betonin tiivistymien ja erottuminen yksinkertaistettu...

Preview:

Citation preview

Betonin tiivistyvyys; Reologinen näkökulmaBetonitukimusseminaari 30.10.2019

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Motivaatio Reologia Betonin tiivistyminen ja erottumisen mallitus Tuloksia Johtopäätökset Kiitokset

Esityksen sisältö

Reologia

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Reologia on oppi joka tutkiimateriaalin muodonmuutoksia javirtausta. Reologia sijoittuu perinteisen

virtausopin ja kiinteän aineen välille. Polymeerit, ketsuppi, betoni,

majoneesi ovat esimerkkejäreologian tutkimuskohteista.

Kuva 1. Reologia -termi juontuu kreikan kielenajatelmasta πάντα ῥεῖ (panta rhei) – kaikki virtaa.

Reologia

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Materiaalienmuodonmuutosominai-suudet voidaan jakaanewtonlaisiin ja ei-newtonlaisiinmateriaaleihin. Betoni on ei-

newtonlainen materiaalijolla on myötöraja (t0).

Kuva 2. Materiaalien jako newtonlaisiin ja ei-newtonlaisiinmateriaaleihin. Pienikin voima aiheuttaa Newtonlaisenmateriaalin muodonmuutoksen.

Reologia

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Materiaalienmuodonmuutosominai-suudet voidaan jakaanewtonlaisiin ja ei-newtonlaisiinmateriaaleihin. Betoni on ei-

newtonlainen materiaalijolla on myötöraja (t0).

Kuva 2. Vaihtoehtoinen esitystapa. Ei-newtonlaisten materiaalienviskositeetti ennen myötörajaa on erittäin korkea.

Reologia

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Betoni on ei-newtonlainen materiaalijolla on myötöraja (t0). Betonin reologisiin ominaisuuksiin

vaikuttavat lisäaineet, pastaosuus, kiviaineksen muoto yms… Tärkeä ominaisuus on notkistimien

betonin myötörajaa alentavavaikutus. (vrt.) • Ei-newtonlainen newtonlainen• Ketsuppi moottoriöljy

Kuva 3. Ilman (A), veden (W) ja notkistimen (SP) vaikutus betonin reologiaan*.

*

Betonin tiivistymien ja erottuminenyksinkertaistettu malli

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Tiheyseroista johtuen betonin kiviaines pyrkiierottumaan ja ilmahuokoiset nousevat pintaan. Kun ilmakuplan noste > betonin myötöraja

kuplat liikkuvat spontaanisti ylöspäin. Nousunopeuden määrittää nosteen aiheuttaman

voiman kompensoiva nesteen vastus (drag force). Nesteen aiheuttama vastus on verrannollinen

nesteen viskositeettiin.

Kuva 4. Ilmakuplan nousunopeuteenvaikuttavat tekijät. Ilmakuplan kaasuunvaikuttava painovoima on jätetty huomiotta.

Betonin tiivistymien ja erottuminenyksinkertaistettu malli

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Tiheyseroista johtuen betonin kiviaines pyrkiierottumaan ja ilmahuokoiset nousevat pintaan. Kiviaineksen tiheyserosta aiheutuva erottuminen

> betonin myötöraja kiviaines erottuu. Kiviainesten tapauksessa nesteen aiheuttama

vastus hidastaa kiviaineksen erottumista. Nesteen aiheuttama vastus on verrannollinen

nesteen viskositeettiin.

Kuva 5. Kiviaineksen erottumiseenvaikuttavat tekijät.

Betonin tiivistymien ja erottuminenyksinkertaistettu malli

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Betonia tiivistettäessä betonimassaa liikutetaansuurella nopeudella edestakaisin. Reologisessa mielessä vibraaminen vastaa

suurta leikkausnopeutta. Leikkausnopeuden perusteella voidaan

määrittää betonin viskositeetti vibrauksessa, josta voidaan laskea kuplien nousunopeus jakiviaineksen erottumisnopeus. Laskennalla voidaan määrittää betonin

luonnollinen erottumistaipumus ja vibrauksenaiheuttama tiivistyminen & erottuminen.

Kuva 6. Yksinkertaistettu malli.

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Yksinkertaistetulla mallilla laskettiin notkistimen, ilman ja vedenvaikutus betonin tiivistymiseen, erottumiseen ja tiheyteen. Laskenta toteutettiin eri tärytysajoilla ja määritettiin betonin

maksimitiheyden tärytysaika, erottumisaste ja tiivistymisaste. Tiivistämätön referenssibetoni:

• Sementti 350 kg/m3

• Vesi 129,5 kg/m3

• Kiviaines 1841,3 kg/m3 0/32mm Fullerin jakauma• Ilma 10 % 0/32mm Fullerin jakauma• t0 300 Pa• n 40 Pas

Tutkimuskohteet

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Tiivistyksen alkaessakiviainekset alkavaterottumaan ja ilmahuokoisetnousevat pintaan. Kun ilman poistuminen on

nopeamaa kuin kiviaineksenerottuminen, betonin tiheyskasvaa. Kun erottuminen on

nopeampaa kuin ilmanpoistuminen tiheys laskee.

Tuloksia

Kuva 7. Referenssibetonin tiivistyshuokoisten määrä, betoninerottuminen ja tiheys tiivistysajan funktiona.

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Tiivistyksen alkaessakiviainekset alkavaterottumaan ja ilmahuokoisetnousevat pintaan. Kun ilman poistuminen on

nopeamaa kuin kiviaineksenerottuminen, betonin tiheyskasvaa. Kun erottuminen on

nopeampaa kuin ilmanpoistuminen tiheys laskee.

Tuloksia

Kuva 7. Referenssibetonin tiivistyshuokoisten määrä, betoninerottuminen ja tiheys tiivistysajan funktiona.

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Maksimitiheys saavutetaannäiden kahden tapauksenvälissä. Tulosten perusteella

maksimitiheyteen vaikuttaaainoastaan kiviaineksen jahuokoisten määrä jajakauma, koska huokoiset jakiviaines “uivat samassavedessä”.

Tuloksia

Kuva 7. Referenssibetonin tiivistyshuokoisten määrä, betoninerottuminen ja tiheys tiivistysajan funktiona.

TuloksiaNotkistimen vaikutus

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Notkistimen lisäys ei juuri vaikuta tiivistysaikaan.

Kuva 8. Notkistimen vaikutus betonin maksimitiheyteenjohtavaan tiivistysaikaan myötörajan funktiona.

TuloksiaNotkistimen vaikutus

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Notkistimen lisäys ei juuri vaikuta tiivistysaikaan. Syy: viskositeetti määrittää

muutosten nopeuden vibratessarakennetta.

Kuva 9. Notkistimen vaikutus betonin maksimitiheyteenjohtavaan tiivistysaikaan viskositeetin funktiona.

TuloksiaNotkistimen vaikutus

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Notkistimen lisäys ei juuri vaikuta tiivistysaikaan. Syy: viskositeetti määrittää

muutosten nopeuden vibratessarakennetta. Rakenteessa on edelleen paljon

tiivistyshuokoisia 400s tiivistyksen jälkeen. Kiviaines ei juuri erotu.

Kuva 10. Notkistimen vaikutus betonin tiivistymiseen jaerottumiseen maksimitiheydessä ja 400s tiivistyksellä.

TuloksiaHuokoistuksen vaikutus

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Huokoistus vaikuttaa suuresti tiivistysaikaan.

Kuva 11. Huokoistimen vaikutus betonin maksimi-tiheyteen johtavaan tiivistysaikaan myötörajan funktiona.

TuloksiaHuokosituksen vaikutus

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Huokoistus vaikuttaa suuresti tiivistysaikaan. Viskositeetin laskiessa tiivistysaika

lyhenee.

Kuva 12. Huokoistimen vaikutus betonin maksimi-tiheyteen johtavaan tiivistysaikaan viskositeetin funktiona.

TuloksiaHuokoistuksen vaikutus

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Huokoistus vaikuttaa suuresti tiivistysaikaan. Viskositeetin laskiessa tiivistysaika

lyhenee. Huokoiset poistuvat tehokkaammin

mutta myös erottuminen voimistuu.

Kuva 13. Huokoistimen vaikutus betonin tiivistymiseen jaerottumiseen maksimitiheydessä ja 400s tiivistyksellä.

TuloksiaVeden vaikutus

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Veden vaikutus on reologisestiyhdistelmä notkistinta ja huokoistinta.

Kuva 14. Vesimäärän vaikutus betonin maksimitiheyteenjohtavaan tiivistysaikaan myötörajan funktiona.

TuloksiaVeden vaikutus

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Veden vaikutus on reologisestiyhdistelmä notkistinta ja huokoistinta. Myötöraja ja viskositeetti laskevat

vedenlisäyksen myötä.

Kuva 15. Vesimäärän vaikutus betonin maksimitiheyteenjohtavaan tiivistysaikaan viskositeetin funktiona.

TuloksiaVeden vaikutus

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Veden vaikutus on reologisestiyhdistelmä notkistinta ja huokoistinta. Myötöraja ja viskositeetti laskevat

vedenlisäyksen myötä. Vibrauksen aiheuttama erottuminen

vastaava kuin huokoistuksenaiheuttama.

Kuva 16. Vesimäärän vaikutus betonin tiivistymiseen jaerottumiseen maksimitiheydessä ja 400s tiivistyksellä.

Johtopäätökset

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Betonin tiivistymistä ja erottumista voidaan arvioida edellä esitetyllä mallilla.• Malli on rakennettu ilman kokeellisia parametreja.• Tulokset vaikuttavat järkeviltä. Tällä hetkellä mallilla voidaan tehdä vain kvalitatiivisia päätelmiä.

• Tiivistysaikoja yms. voidaan arvioida kun malliin saadaan kokeellista dataatuotantobetoneista.

• Lisäksi tarvitaan kokeellista verifiointia optimitiheyden, erottuminen, yms., osalta.

• Lisäksi täytyy arvioida mahdolliset vuorovaikutukset ja muodon vaikutus.• Tiivistämättömän betonin ilman huokoiskoon kokeellinen määrittäminen.

Johtopäätökset

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Betonin viskositeetti määrittää tiivistämiseen tarvittavan ajan.• Painumaluokan perusteella ei voida arvioida betonin tiivistämiseen

tarvittavaa aikaa. • Tiivistyksen ohjearvot tulisi antaa viskositeettia mittaavan kokeen

perusteella.• TAI betonin kuutiollisen vesi+ilmamäärän perusteella. Pienten huokoisten poistuminen betonista on hidasta. Yhdistetty huokoistin+notkistin lisäys vaikuttaa betonin reologiaan

veden tavoin.

Kiitokset

30/10/2019 VTT – beyond the obvious

Aalto yliopistolle tutkimussuunnan käynnistämisestä. Mallin rahoituksesta:

• Suomen Akatemia NESTA projekti (grant 297278).• VTT

30/10/2019

Tapio VehmasTapio.Vehmas@vtt.fi

Recommended