VUOSIKERTOMUS 2012

TOIMIVAM

PI MAAILM

A

2 VUOS IKERTO MU S 2012

SISÄLTÖ

Destia vuonna 2012 3

Toimitusjohtajan katsaus 4

Strategia 6

Riskienhallinta 8

Toimialan näkymät 10

Liiketoiminta 12

Destian palvelut 13

Infrarakentaminen 14

Infrahoito ja -kunnossapito 15

Rata 16

Kiviaines ja kalliorakentaminen 17

Asiantuntijapalvelut 18

Yritysvastuu 19

Taloudellinen vastuu 20

Sosiaalinen vastuu 20

Ympäristövastuu 22

Organisaatio ja päätoimipaikat 23

13.01.2012Destia urakoi Hattulaan kunnallistekniikan

10.01.2012 Siltojen kaksivuotinen ylläpito-urakka alkaa Uudellamaalla, Päijät- ja Kanta-Hämeessa

06.03.2012 Simola–Sieraniemi-tien rakennustyöt Nilsiässä käynnistyivät

09.03.2012Haikulan silta valittiin vuoden 2012 sillaksi

15.11.2012Jyväskylän eteläinen alueurakkaa viestii tien-käyttäjille Facebookissa

2.11.2012Destia rakentaa Ylitornion keskus-urheilukenttää

31.10.2012Destialle kunniamaininta Suomen paras kesätyön-antaja 2012 -kilpailussa

30.10.2012Savonlinnan ohikulkutie avataan liikenteelle

22.10.2012 Tampereelle rakentuu parempaa vesihuoltoa

17.10.2012Kehäradalla suurin silta valettu

4.10.2012Torsten Lunabba palkittiin sillanrakennuk-sen erikoispalkinnolla

2.10.2012Ainutlaatuinen Kelikeskus-yhteistyö tienkäyttäjien turvana jo 10 vuotta

29.08.2012 Destia palkitsi parhaat infra-alan opinnäytetyöt Turussa

28.8.2012 Neljä yksikköä saa-vuttanut 120 päivää ilman tapaturmia

17.07.2012 Kalasataman metrosilta siirrettiin onnistuneesti

26.6.2012 Raisio-tunnelin räjäytystyöt alkoivat

15.05.2012 Destia urakoi tien-parannustyöt välillä Karkkila–Loukku

02.05.2012 Destialle kahdeksan kunnossapidon alueurakkaa

23.04.2012 Työyhteenliittymä METRO voitti kolmannen Turvallisin metrotyömaa -kilpailun

10.4.2012 Katu- ja kunnallis-tekniikan rakentaminen Ylöjärvelle alkaa

3

DESTIa On SUOMaLaInEn infra- ja rakennusalan palveluyhtiö, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelut ulottu-vat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Destian asiakkaita ovat valtionhallinnon organisaatiot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuus- ja liikeyritykset. Kattavan toimipaikka-verkkonsa ansiosta Destia on aina lähellä asiakkaitaan Suomessa.

Destia-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli yli 500 miljoonaa euroa. Destia-konserni koostuu emoyhtiö Destia Oy:stä ja tytäryhtiöistä. Henkilöstöä Destiassa on keskimäärin 1 600. Destia on osaajien talo, jossa on kannustava ilmapiiri sekä infra-alan laajimmat mahdol-lisuudet hyödyntää osaamista.

VUOnna 2012 DESTIan TOIMInTa jaKaUTUI viiteen alueelliseen ja kolmeen toiminnalliseen tulosyk-sikköön. Alueelliset tulosyksiköt, joiden palveluina ovat infrarakentaminen ja -hoito, olivat Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Lounais-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjoiskalotti. Toiminnalliset tulosyksiköt olivat Rata, Kivi ja Asian-tuntijapalvelut. Infrarakentamisen liiketoiminta sisältää liikenneväylien, liikenne- ja teollisuusympäristöjen sekä koko elinympäristön rakentamisen; infrahoidon liiketoiminta sisältää liikenneväylien, sorateiden, silto-jen sekä liikenneympäristön hoidon ja kunnossapidon sekä kelikeskuspalvelut. Rata-tulosyksikkö käsittää

ratarakentamisen ja ratainfran kunnossapitotyöt; Kivi-tulosyksikkö kiviainespalvelun, kallio- ja kaivosrakenta-misen ja Asiantuntijapalvelut suunnittelun, mittaamisen ja kansainvälisen konsultoinnin.

VUODEn 2013 aLUSSa DESTIan ORganISaa-TIORaKEnnETTa tiivistettiin neljään alueelliseen ja kahteen toiminnalliseen tulosyksikköön. Alueelliset tulosyksiköt ovat Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi; toiminnalliset tulosyksiköt ovat Erikoisrakentaminen, sisältäen kiviainespalvelun, kallio- ja kaivosrakentamisen, rataliiketoiminnan ja kaluston, sekä Asiantuntijapalvelut. Tutustu tarkemmin Destian organisaatioon sivulta 23.

KOnSERnIn KESKEISET TUnnUSLUVUT, IFRS

DES T Ia V UOnna 2012

Milj. euroa 2012 2011

Liikevaihto, jatkuvat toiminnot 507,3 492,5Liiketulos, jatkuvat toiminnot 14,0 8,4% liikevaihdosta 2,8 1,7Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot 11,1 3,5% liikevaihdosta 2,2 0,7Sijoitetun pääoman tuotto, % 12,5 -5,4Omavaraisuusaste, % 35,2 25,7Nettovelkaantumisaste, % -40,5 17,5Investoinnit, % liikevaihdosta 1,4 1,1Henkilöstö keskimäärin 1 591 1 813

TOIMIVAM

PI MAAILM

A

DESTIA RAKENTAA, YLLÄPITÄÄ JA SUUNNITTELEE LIIKENNE- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖJÄ,

JOTTA ELINYMPÄRISTÖ OLISI TOIMIVA JA TURVALLINEN. LAADUKKAAT INFRARATKAISUT

TOTEUTETAAN VAHVALLA AMMATTITAIDOLLA HYÖDYNTÄEN VIIMEISIMPIÄ TYÖMENETELMIÄ.

12.12.2012 Tienparannus valtatie 2:lla Karkkilaan valmistui suunnitelmien mukaan

5.12.2012Destia rakentaa Nuijamaalle kuusi kilo-metriä rekkakaistaa

14.12.2012 Joensuun kehätie väliltä Repokallio–Käpykangas valmis

21.11.2012 Kantatie 51:n ensimmäinen parannettu osuus avataan liikenteelle nelikaistaisena

22.11.2012Länsimetron tunnelit koh-tasivat kaupunkien rajalla

4

OnnIS TUM IS Ia IS O IS S a hanK KE ISSa

Destian vuosi 2012 oli hyvä. Onnistuimme isoissa hank-keissa erityisesti Kirkkonummella Kantatie 51:llä ja Savon-linnassa Valtatie 14:llä, jotka kummatkin otettiin liikenteelle käyttöön noin vuoden etuajassa.

Vuoden aikana on panostettu voimakkaasti henkilöstön osaamiseen ja strategian mukaisesti kannattavuuden pa-rantamiseen. Kannattavuus syntyy ennen muuta projektien taloudellisen hallinnan ja teknisen osaamisen kautta. Näitä käytiin läpi mittavassa valmennuksessa vuoden aikana. Val-mennukseen osallistui koko linjaorganisaatio työnjohdosta yksikönjohtajiin.

Työturvallisuus on ollut keskeinen teema niin näissä val-mennuksissa kuin toiminnassa ylipäätään. Viime vuonna tätä on tuettu muun muassa ottamalla käyttöön työturvalli-suuteen liittyvä palkitsemisjärjestelmä.

Voimakkaita panostuksia automaation kehittämiseen

Inframarkkinassa haetaan ja kokeillaan muun muassa erilaisia rahoitusmalleja ja urakkamuotoja. Olemme Destias-sa hyvin tyytyväisiä siihen, että pääasiakkaamme, julkisen sektorin isot toimijat Liikennevirasto etunenässä, ovat yhä enemmän hakeneet urakkamalleja, joissa alan toimijat pystyvät hyödyntämään laajaa ja vahvaa omaa teknistä osaamistaan ja innovaatioita.

Näemme, että tämä on se suunta, jolla myös alan tuotta-vuutta pystytään jatkossa kehittämään. Olemme tehneet voimakkaita panostuksia esimerkiksi automaation kehittä-miseen ollaksemme edelläkävijä näissä menetelmäteknii-koissa ja teknisessä osaamisessa.

Destian tilauskanta on edellisvuotta selkeästi alemmalla tasolla, ja markkina on arviomme mukaan edellisvuotta haastavampi. Arvioimme kuitenkin laajaan palvelutarjon-taan ja vahvaan tekniseen osaamiseemme perustuen, että tänä vuonna Destian liikevaihto ja -voitto ovat edellisen vuoden tasolla.

Vuoden päätavoitteena kannattavuuden varmistaminen

Alkaneena vuonna 2013 jatkamme voimakasta panostusta osaamisemme kehittämiseen, viemme jälleen läpi koko linjaorganisaation valmennuksen, jossa pureudumme vielä syvemmin projektien ja talouden hallinnan kysymyksiin, jat-kamme rekrytointivalmisteluja tekemällä entistä laajempaa harjoittelijayhteistyötä ja panostamme tietojärjestelmiimme tavoitteena saada tuotannolle paras mahdollinen tietotek-ninen tuki.

Vuoden pääfokus on edelleen strategiatavoitteiden mu-kainen kannattavuuden varmistaminen, johon näillä edellä mainituilla kehittämistoimillakin tähdätään.

Toimitusjohtajan katsaus

” VUODEN AIKANA

ON PANOSTETTU

VOIMAKKAASTI

HENKILÖSTÖN

OSAAMISEEN

JA STRATEgIAN

MUKAISESTI

KANNATTAVUUDEN

PARANTAMISEEN. ”

5

Kiitän asiakkaitamme meille osoitetusta luottamuksesta ja mahdollisuudesta olla rakentamassa toimivampaa maail-maa kanssanne.

Samoin haluan kiittää destialaisia määrätietoisesta työstä niin viime kuin aiempinakin vuosina. Viime vuosien voi-makkaiden sopeutusten ja kiinteiden kulujen saneerausten jälkeen näin vahvan tuloskunnon osoittaminen on merkki siitä, että meillä on tahtoa. Sen varaan on hyvä lähteä rakentamaan toimivampaa maailmaa.

Hannu Leinonentoimitusjohtaja

Katso toimitusjohtaja Hannu Leinosen videokatsaus Destian verkkovuosikertomuksessa osoitteessa www.vuosikertomus.destia.fi.

toim

itusjohtajan katsaus

Suomessa infrarakentaminen sijoittuu 50 %:sti Etelä-Suomeen. Länsi-Suomen osuus on 25 %, Pohjois-Suomen 13 % ja Itä-Suomen 12 %.

Lähde: Rakennusteollisuus RT Oy

Tiesitkö, että

6

Destia keskittyy ydinliiketoiminnan kannatta-vuuden varmistamiseen Suomessa ja vahvistaa olevien liiketoimintojen markkina-asemaa. Destia palvelee asiakkaitaan paikallisesti alueellisella toimintamallilla. Destian vahva tekninen osaa-minen varmistetaan osaamisen jakamisella läpi organisaation sekä jatkuvalla kehitystyöllä.

Vuonna 2013 jatkamme voimakasta panostusta osaami-semme kehittämiseen keskittyen edelleen projektien ja talouden hallintaan. Tähän pyritään vuoden 2013 strategi-sella tositoimella, TahTo-valmennuksella, johon osallistuu yli 700 destialaista. TahTo on suorituksen johtamiseen ja parantamiseen tähtäävä valmennus, ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan kvartaaleittain muun muassa audi-tointien ja kehitystä kuvaavien mittareiden avulla. Vuonna 2013 toimintaa parannetaan lisäksi pidempikestoisilla ke-hitysohjelmilla, jotka liittyvät Destia-brändiin, tietoteknisiin järjestelmiin ja harjoittelijaohjelmaan.

Strategiset valinnat

• Keskitymme ydinliiketoiminnan kannattavuuden varmis-tamiseen Suomessa. Ydinliiketoimintojamme ovat toimin-not, joissa meillä on selkeät kilpailuedut ja joissa Destialla on johtava markkina-asema tai joilla lähtökohtiensa puolesta on edellytykset johtavaan markkina-asemaan.

• Kehitämme jatkuvasti operatiivista toimintaamme, tarjous- toimintaa, riskienhallintaa ja projektien tavoitteellista toteuttamista.

• Palvelemme asiakkaitamme paikallisesti, jolloin voimme vastata asiakkaidemme tarpeisiin entistä tehokkaammin.

• Suuret rakennushankkeet toteutamme käyttämällä par-haita resurssejamme valtakunnallisesti.

• Prosesseilla varmistamme koko vahvan teknisen osaami-semme tarjoamisen sekä palvelumme tasalaatuisuuden asiakkaidemme hyödyksi.

• Keskitymme tärkeän valtionhallinnon (Liikennevirasto sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset) asiak-kuuden lisäksi entistä enemmän myös paikallisasiakkuuk-siin eli teollisuus- ja kunta-asiakkaisiin.

• Panostamme suorituksen johtamiseen ja parantamiseen sekä valmennamme tuotantotehokkuuteen TahTo-kehi-tyshankkeellamme.

jaTKUVa KEhITTÄMInEn LUO EDELLyTyKSIÄ KannaTTaVaLLE KaSVULLE

VUONNA 2013 JATKAMME VOIMAKASTA PANOSTUSTA OSAAMISEMME KEHITTÄMISEEN

KESKITTYEN EDELLEEN PROJEKTIEN JA TALOUDEN HALLINTAAN.

Destian strategia

7

DESTIAN STRATEGIA

STRaTEgIaKaUDEn TaLOUDELLISET TaVOITTEET

Kasvu ydinliiketoiminnoissa markkinoiden kasvua nopeampi

Liikevoitto 4 %

Sijoitetun pääoman tuotto 15 %

Omavaraisuusaste 35 %

Suomen rakennusyritysten markkinat vuonna 2011 oli yhteensä 29,5 miljardia euroa. Tästä infrarakentamisen osuus oli 27 % eli 8 miljardia.

Lähde: Rakennusteollisuus RT ry

Tiesitkö, että

Missio

Toimivampi maailma on olemassa olomme perusta. Me destialaiset rakennamme, ylläpidämme ja suunnittelem-me elinympäristöämme, jotta se olisi toimivampi ja tur-vallinen. Toteutamme laadukkaita ratkaisuja ja palveluja ammattitaidolla hyödyntäen viimeisimpiä työmenetelmiä.

Visio

Olemme vuoteen 2015 mennessä parasta asiakaspalve-lua tarjoava ja yksi kannattavimmista infrapalveluyhtiöistä Suomessa.

Arvot

Toimintamme perustuu rehtiyteen, rohkeuteen ja taitoon, joiden avulla pääsemme tavoitteisiimme. Olemme rehtejä asiakkaitamme kohtaan. Rohkeasti ja taidolla toteutam-me vastuullisia infraratkaisuja, jotka tekevät maailmas-tamme pala palalta toimivampaa.

8

RIS K IEnhaLL InTa TUKEE L I IK ET O IMInTaa

Merkittävät strategian toteuttamiseen liittyvät riskit tunnis-tetaan ja arvioidaan osana strategiatyötä. Riskien hallitse-miseksi niille määritetään vastuut ja toimenpiteet vuosittain. Destian riskikartta sisältää riskienhallinnan toimenpiteet ja vastuut. Toimenpiteiden toteutumista ja riskitilannetta arvioidaan vähintään puolivuosittain.

Destia luokittelee riskit markkina- ja toimintaympäristöris-keihin, toiminnallisiin riskeihin, vahinkoriskeihin sekä talou-dellisiin riskeihin. Useat Destian riskit liittyvät projektitoimin-taan. Projektikohtainen riskienhallinta kattaa projektin kaikki keskeiset vaiheet. Kussakin vaiheessa tunnistetaan riskit, arvioidaan niiden merkittävyys sekä sovitaan toimenpiteet, vastuut ja aikataulut riskien ehkäisemiseksi.

Vallitseva markkinatilanne luo epävarmuutta

Destian merkittävimmät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät vallitsevaan markkinatilanteeseen. Useimmat talou-

den tunnusluvut ja ennusteet ovat heikentyneet edelleen viime aikoina. Julkisen sektorin investoinnit infraan vähene-vät. Talouden epävarmuus on vähentänyt myös yksityissek-torin investointihalukkuutta. Määrärahojen ja investointien niukkuus heijastuu alan kilpailutilanteeseen.

Merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät projektitoimin-taan. Projektien kannattavuuteen epävarmuutta luovat panoshintojen mahdollinen nousu sekä kyky hallita pro-jektien tarjouslaskentaan ja toteuttamiseen liittyvät riskit. Projektiriskiä hallitaan tarjoustoiminnasta toteutukseen kattavilla riskienhallinnan menettelyillä sekä sopimusehdoin ja vakuutuksin.

Lue lisää Destian riskienhallinnasta internetsivuilta osoitteesta www.destia.fi ja lähiajan riskeistä ja epä-varmuustekijöistä Destian verkkovuosikertomuksesta osoitteesta www.vuosikertomus.destia.fi.

Destian riskienhallinnan tavoitteena on ehkäistä tekijöitä, jotka toteutuessaan vaarantavat liiketoiminnan ta-voitteiden toteutumisen, sekä vahvistaa tekijöitä, joilla on liiketoimintaa tukeva vaikutus. Riskienhallinta on osa Destian johtamista, ja se on sisällytetty osaksi Destian strategiaprosessia, vuosiohjausta ja projektitoimintaa.

Rakennusteollisuus ry:n tavoitteena on saada rakennusalan työtapaturmat nollaan vuoteen 2020 mennessä. Destian Itä-Suomen tulosyksikössä ei vuonna 2012 tapahtunut yhtään sairauspoissaoloon johtanutta työtapaturmaa.

Tiesitkö, että

9

DESTIAN RISKIENHALLINTA

Riskit Destian keinot Destian menettelyt riskien hallitsemiseksi

I Markkina- ja toimintaympäristöriskit

• Strategian toteuttamisen ulkoiset epävarmuustekijät

• Riskienhallintapolitiikka

• Strategian päivityksen prosessi

• Riskien arviointi strategiaprosessin yhteydessä mukaan lukien käsittely hallituksessa ja johtoryhmässä

• Riskienhallinnan toimenpiteistä päättäminen konsernin ja liiketoiminnan tasolla

• Konsernin ja liiketoiminnan riskitilanteen seuranta ja toimenpiteiden arviointi neljännesvuosittain

• Riskienraportointi ja käsittely tulosraportoinnin yhteydessä

II Toiminnalliset riskit

• Projektiriskit: projektien tarjoustoiminnan ja toteutusriskien hallinta

• Työjärjestys

• Toimintajärjestelmän menettelyt tarjoustoiminnan ja projektinhallinnan osalta

• Henkilöstön koulutus ja valmennus

• Toimintajärjestelmän projektinhallinta, mukaan lukien projektitoimintaan liittyvät riskienhallinnan menettelyt

• Projektiseuranta, -raportointi ja ennustaminen

• Toiminnan seuranta ja arviointi: sisäiset ja ulkoiset arvioinnit

• Projektinhallintaosaamisen kehittäminen

III Vahinkoriskit

• Äkilliset ja yllättävät vahinkoriskit • Destian vakuutusohjelma

• Kriisitilanneohjeet

• Vakuutusohjelman ja -ohjeiden edellyttämät toimenpiteet omaisuuden ja vastuiden turvaamiseksi

• Toimintajärjestelmän projektinhallinnan mukaiset riskienhallinnan menettelyt

IV Taloudelliset riskit

• Rahoitusriskit: likviditeetti-, valuutta-, korko-, vastapuoli-, luotto- ja hyödykeriskien hallinta

• Rahoituspolitiikka

• Työjärjestys

• Rahoitusratkaisujen hoitaminen keskitetysti talous- ja rahoitusyksikön toimesta

• Yhtenäiset projektitalouden hallinnan menettelyt

• Rahoitustoiminnasta raportoidaan hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain

• Ulkoinen ja sisäinen tarkastus seuraavat rahoituspolitiikan noudattamista konsernissa

10

InFRaMaRKKInO ILLa VaKaaTa KySynT ÄÄ

Maa- ja vesirakentamisen kustannuskehitys oli nopeaa muu-hun hintakehitykseen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 3,1 prosenttia vuo-den 2011 joulukuusta vuoden 2012 joulukuuhun. Kustannus-nousun arvioidaan olevan kuitenkin tasaantumassa.

Talouden epävarmuus jatkuu Suomessa ja muualla Euroo-passa. Euroalueen kriisi aiheuttaa epävarmuutta ja vaikuttaa taloudellisen toimintaympäristön heikkenemiseen ja rahoi-tuksen saatavuuteen myös infrarakentamisessa. Maa- ja vesirakentamisen suhdanteisiin vaikuttaa kansantalouden kehitys, valtion ja kuntien rahoitusvaje, korkea kustannustaso sekä talonrakentamisen supistuminen.

Infralla luodaan kansallista kilpailukykyä

Infra-alan yritysten toimintaan vaikuttavat megatrendit ovat kaupungistuminen, ilmastonmuutos, ikääntyminen ja tur-vallisuus. Suomalaisille yrityksille on tärkeää toimivat liiken-neyhteydet, pääväylät ja niitä tukevat syöttöväylät. Suomen erityishaasteena on teollisuuden logistisen verkon tehokkuuden turvaaminen, erityisesti puuhuollossa, maaseudun autioituessa.

Vuonna 2012 alan investoinnit vähenivät edel-lisvuoteen verrattuna valtion kiinteähintaisten maa- ja vesirakennusinvestointien myötä. VTT:n suhdanne-ennusteen mukaan infrarakentaminen supistui noin 2 prosenttia. Vuonna 2012 supistuvia sektoreita olivat talojen uudisrakentamisen alue-työt sekä katujen ja vesihuollon rakentaminen.

Toimialan näkymät

11

Väestönkasvu keskittyy muutamaan suureen keskukseen: pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Ouluun, Jyväskylään, Vaasaan ja Turkuun. Yhdyskuntarakentamisessa kasvu kes-kittyy Etelä-Suomen suurille kaupunkiseuduille. Kaupun-gistuminen ja sen seurauksena lisääntyvä henkilöliikenne lisää myös uusien teiden ja katujen tarvetta sekä kasvukes-kuksissa että niiden välillä. Painopistettä siirretään julkisella sektorilla kasvukeskusten ja niiden välisten yhteyksien rakentamiseen ja ylläpitoon.

Viime vuosikymmenien vähäiset korjausmäärät pakottavat niin teiden kuin ratojen perusparantamiseen. Lisäksi tarvitaan uusia ratayhteyksiä, etenkin jos suunnitellut kaivoshankkeet toteutuvat. Energiaverkkoja tullaan uusimaan niiden iän ja huoltovarmuusvaatimusten takia. Lisäksi voimalaitoshank-keet tarvitsevat uutta runkoverkkoa. Lento- ja vesiliikenteen infrainvestointien sen sijaan arvioidaan olevan vähäisiä. Toimitilasektorilla tilatehokkuuden kasvattaminen vähentää uudisrakentamisen tarvetta. Tuulivoiman rakentamista jarrut-tavat työläät suunnittelu- ja lupaprosessit.

Infrarakentamisessa valtion hankekorissa on sekä omia että yhteishankkeita kuntien kanssa vuoteen 2020 saakka. Isot infrainvestoinnit ylläpitävät teiden ja ratojen palvelukysyntää. Liikenne- ja viestintäministeriön talousarvio 2013 sisältää hallituksen kehysriihessä hyväksytyt hallituskauden suuret väylien kehityshankkeet vuosille 2013–2016. Ohjelman koko on 1,0 miljardia euroa, ja se sisältää muun muassa seuraavia hankkeita E18 Hamina–Vaalimaa, Vt 3 Tampere–Vaasa (Laihian kohta), Vt 5 Mikkeli–Juva, Vt 8 Turku–Pori, Ylivieska– Iisalmi–Kontiomäki ratayhteyden parantaminen ja sähköistys, Kehä I:n parantaminen, Kehä III:n kehittäminen (E18), Vt 22 Oulu–Kajaani sekä Helsingin ratapihan parantaminen.

Isot toimijat hallitsevat hankkeita

Viimeisen vuoden aikana on alalla ollut paljon yritysjärjestelyi-tä, joissa keskisuuria toimijoita on hävinnyt markkinoilta. Infra-rakentamisen palvelualueet ovat kuitenkin edelleen kilpailija-kenttänä varsin pirstaloituneet. Pääosa toimijoista on yhteen tai rajattuun palveluvalikoimaan erikoistuneita pienehköjä paikallisia toimijoita. Alalle tulon kynnys on pääosin matala.

Destian kilpailijakenttä on pienemmissä ja teknisesti yksin-kertaisemmissa töissä varsin paikallinen, mutta muuttuu isompien toimijoiden hallitsemaksi projektien koon ja teknisen vaativuustason kasvaessa. Valtakunnallisia, laa-jemman palveluvalikoiman tarjoavia yrityksiä on muutamia. Kilpailijakentässä isot infra-alan rakentajat ovat pyrkineet aluemarkkinoille, ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosien aikana laajentaneet toimintaansa maantieteellisesti ja tulleet mukaan isoihin urakoihin päätoteuttajan roolissa.

Suomen inframarkkinoille on tullut mukaan myös kan-sainvälisiä toimijoita, samalla kun ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttö on kasvussa.

Infrarakentamisen määrän arvioidaan pysyvän vuonna 2013 edellisvuoden tasolla. Uusia, isoja urakoita tulee niukem-min tarjolle, joten kilpailu urakoista tulee olemaan tiukkaa. Valtion infrainvestoinnit tulevat supistumaan lähivuosina. Alijäämäinen budjetti vaikuttaa infrarakentamisen niukkoi-hin rahoitusmahdollisuuksiin uusista rahoitusratkaisuista huolimatta. Vuonna 2014 rakentamisen volyymi kääntyy ennusteen mukaan hyvin lievään kasvuun.

toim

ialan näkymät

Infrarakentamisen asiakkaista suurin on yksityis-sektorilta (61 %), seuraavaksi kunnista (39 %) ja valtiolta (10 %). Yksityisellä sektorilla eniten työl-listää kaivosala, uudistalonrakentaminen ja talojen ulkoalueiden hoito.

Lähde: Rakennusteollisuus RT ry

Tiesitkö, että

04 05 06 07 08 09 10 11 12

10

8

6

4

2

0

-2

-4

-6

-8

Maarakennuskustannusindeksin vuosimuutos

Infrarakentamisen ja kunnossapidon sisältö ja arvo vuonna 2011, yhteensä 8,1 (milj. euroa)

Toimintaympäristön laadinnassa on käytetty seuraavia lähteitä: Euroconstruct, Liikennevirasto, Rakennusteollisuus, Tilastokeskus, VTT, Valtiovarainministeriö

Tiet 900 e

Vesihuolto550 e

Energia 900 e

Kiinteistöjen ulko-alueiden hoito 600 e

Kadut1 070 e

Radat 710 e

Tietoliikenne800 e

Uudistalo-rakentamisenalueosat 1 400 e

Kaivosten avaaminen 250 e

Muu väylä- ja ympäristö-rakentaminen 920 e

Lähde: VTT Infra suhdanteet

Lähde: Tilastokeskus

12

Vahvin asema Destialla on teiden hoidossa. Uusien urakoi-den käynnistyessä 1. lokakuuta 2012 Destian markkina-osuus kaikista maanteiden hoidon ja ylläpidon alueellisista palvelusopimuksista on 56 prosenttia. Destialla oli vuoden lopussa sopimukset yhteensä 47 alueurakasta. Lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 30 talvihoito-urakkaa eri puolilla Suomea.

Destialla on merkittävä asema suurissa tiehankkeissa ja nii-hin liittyvässä insinöörirakentamisessa. Monipuolisen osaa-misensa ja vahvojen resurssiensa ansiosta Destia pystyy toteuttamaan suuria ja vaativia hankkeita, jotka sisältävät rakentamisen lisäksi myös suunnittelua. Ratamarkkinassa Destia on toiseksi suurin toimija Suomessa. Muita vahvoja

TOIMIVa ja TURVaLLInEn ELInyMpÄRISTÖ KOKO ELInKaaREn ajan

Vuonna 2011 rakennetun ympäristön hyväksi tehtiin töitä 520 000 henkilötyövuotta. Tästä infra-ala käytti väylära-kentamiseen, verkostorakentamiseen, yllä- ja kunnossapi-toon, talojen infratyöhön ja kaivosavauksiin yhteensä 9 %.

Lähde: Rakennusteollisuus RT ry

Tiesitkö, ettäInfrarakentaminenja -hoito 48 %

Konsernin henkilöstö palveluittain vuonna 2012

segmenttejä, joissa Destialla on merkittävä markkinaosuus, ovat mittaus, siltojen peruskorjaus ja liikennesuunnittelu.

Destian kiviainesyksikkö palvelee asiakkaitaan laajalla valikoimalla laadukasta kiviainesta. Destialla on noin 340 maa- tai kiviainesaluetta.

Destian asiantuntijapalvelut pitävät sisällään suunnittelun, mittaamisen ja kansainvälisen konsultoinnin. Infrastruktuu-rin suunnittelussa tarvitaan asiantuntemusta liikenne- ja ympäristösuunnittelusta aina väylien erilaisiin rakenteisiin asti. Onnistuneet suunnitelmat pohjautuvat tarkkoihin liikenne-, maasto- ja maaperätutkimuksiin.

DESTIAN LIIKETOIMINTA

Destian liiketoiminta

Konserni-yksiköt 8 %

Asiantuntija-palvelut 22 %

Rata15 %

Kiviaines ja kallio-rakentaminen 7 %

Vt6 Joensuun kehätie.

13

Destia on infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Destian ratkaisuilla luodaan edellytykset turval-liselle ja sujuvalle liikkumiselle ja tehdään ympäröivästä maailmasta pala palalta toimivampi. Destian asiakkaita ovat valtionhallinnon organisaatiot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuus- ja liikeyritykset. Kattavan toimipaikkaverkkonsa ansiosta Destia on aina lähellä asiakkaitaan Suomessa.

DESTIAN PALVELUT

DEST Ian pa LVE L U T

14

S UOMEn S UUR In S ILLanS I IRT O KaLaSaTaMaSSa

Kalasataman keskuksen työmaalla Helsingissä suoritettiin heinäkuussa 2012 Suomen suurin sillansiirto-operaatio. Rakennustöiden takia metroliikenne oli pysähdyksissä yhdeksän päivää.

Helsingin Kalasataman metrosillan siirtotyöt valmistuivat tiistaina 17. heinäkuuta iltapäivän aikana. Valmistelu-työt etenivät etuajassa, siten että sillan siirto aloitettiin jo maanantain ja tiistain välisenä yönä yhden aikoihin. Silta liikkui muutaman tunnin aikana kahdeksan metriä. Aamuyöstä valmisteltiin loppumatkan siirtoa, ja toinen vaihe alkoi noin klo 8.00. Siirtomatka oli sivusuunnassa yhteensä 17 metriä. Silta siirrettiin tietokoneella ohjatta-vien kahdeksan painetunkin avulla. Painetunkit työnsivät 130 metriä pitkän, 11 metriä leveän ja 2 600 tonnia painavan sillan siirtorataa pitkin uudelle paikalleen.

–Kaikki on mahdollista työn aikana, ja siksi jo suunnitte-luvaiheessa otettiin häiriöpelivara huomioon. Aikataulua kiritti töiden yhtäaikainen teko. Parhaillaan siltaa oli siirtämässä 40–50 työmiestä, Destian projektijohtaja Sami Korhonen kertoo.

Destia toimii Kalasataman keskuksen päätoteuttaja SRV:n kumppanina. Destia vastaa infratöiden projek-tinjohtourakoitsijana Kalasataman keskuksen infran suunnittelun ohjauksesta ja rakentamisesta.

Palvelut Asiakkaat• Tie- ja katurakentaminen• Alue- ja ympäristö-

rakentaminen• Maa- ja pohjarakentaminen• Vesihuollon rakentaminen • Energiainfran rakentaminen• Silta- ja muu rakennustekninen

rakentaminen

• Liikennevirasto• ELY-keskukset• valtion virastot• kunnat ja kaupungit• teollisuus- ja liikeyritykset

Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012• Kalasataman keskuksen infratyöt,

Helsinki• Kantatie 51 Kirkkonummi–Kivenlahti• Kuokkalan kehä, Jyväskylä• Tikkurilantie, Vantaa

• Valtatie 2 Karkkila–Loukku• Valtatie 6 Joensuun kehätie• Valtatie 14 Savonlinnan ohi-

kulkutie

Näin rakennamme

Destia on liikenneväylien, liikenne- ja teollisuusympäristöjen ja koko elinympäristön rakentaja. Kattavan osaamisensa, laajan palveluvali-koimansa ja pitkän kokemuksensa ansiosta Destia on Suomen ykkö-nen infrarakentamispalvelujen tuottajana. Monipuolisen osaamisensa ja vahvojen resurssiensa ansiosta Destia pystyy toteuttamaan suuria ja vaativia hankkeita, jotka sisältävät rakentamisen lisäksi myös suunnittelua.

INFRARAKENTAMINEN

Katso videoKalasatamansillansiirrosta.

15

jOKa InE n Ka U pU n KI U R aKKa On ER ILa InEn

Hintta–Saarelan alueen urakka sisältää katu- ja viher-alueiden talvi- ja kesähoidon lisäksi puhtaanapitoon kuuluvat työt mukaan lukien kaikkien töiden laadun-valvonnan ja töiden säännöllisen raportoinnin Oulun kaupungin katu- ja viherpalveluille.

Urakka-alueella sijaitsevien Laanilanrannan ja Saarelan venesatamien osalta urakkaan kuuluvat pysäköinti- ja veneiden säilytysalueiden sekä kulkuväylien hoito katualueiden hoitovaatimusten mukaisesti. Asunto-aluetyyppisen alueen vihertyöt voivat olla yllättävän työläitä, kun hoidettavana on paljon yksityiskohtia, ku-ten pensasryhmien, kivituhkakäytävien, viheristutusten sekä leikkikenttien ja koirapuistojen hoitoa. Destian vastuulla olevaan hoitoalueeseen on liittynyt paljon erityispiirteitä. Urakka sisältää sekä hoitosopimus- että yksityisteitä.

Sadekesä piti työnjohdon valppaana

Tasaisen runsassateinen kesä piti viheralueista vastaa-vat aliurakoitsijat kiireisinä. Se vaati Destian työnjohdol-ta valppautta ja ennakoivuutta, sillä viheralueet vaativat myös vuonna 2012 paljon panostusta. Loppusyksyllä Destiaa työllistävät Oulun alueella viheralueiden hoidon lisäksi myös kuivatusjärjestelmien hoito.

Yhteistyö Destian ja Oulun kaupungin katu- ja viher-aluepalveluiden kanssa on sujunut hyvin. Työn teke-minen on kehittynyt palautteen myötä paremmaksi, ja ongelmakohtiin on tartuttu tekemisen myötä. Kaupun-kiurakassa palautetta tulee niin tilaajalta kuin alueella asuvilta asiakkailta. Kaikki kaupunkiurakat ovat erilaisia ja vaativat hyvää paikallista alueen ja sääolojen tunte-musta. Vain tekemällä oppii löytämään oikean tavan selviytyä urakasta laadukkaasti.

Kaupungit ovat alkaneet asteittain kilpailuttaa katujen ja viheralueiden hoitourakoita ulkopuo-lisilla urakoitsijoilla. Destia on vastannut Oulun alueella Hintta–Saarelan alueen viheralueiden hoidosta ja katujen kunnossapidosta jo neljän vuoden ajan.

Näin hoidamme tietä

Destia on hoito- ja kunnossapitopalvelujen moniosaaja. Destialla on Suomessa pitkäaikaisin kokemus liikenneväylien hoitopalveluissa sekä erittäin vahva alan osaaminen ja paikallistietämys.Toiminnan perustana ovat parhaat mahdolliset sää- ja keliennusteet, erittäin ko-kenut ja osaava henkilöstö sekä tehokkaat työmenetelmät ja kalusto. Oikea ajoitus ja kaluston liikkumisen optimointi vähentävät toiminnan ympäristövaikutuksia.

Palvelut Asiakkaat• Tie- ja katuverkon sekä

teollisuuden alueurakat• Teiden ja katujen talvihoito• Kelikeskuspalvelut• Sorateiden hoito ja kunnostus• Liikenneympäristön hoito

• ELY-keskukset• kunnat ja kaupungit• yritykset

Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012Vuonna 2012 Destia voitti seuraavat alueurakat*)

• Heinola• Kitee• Kiuruvesi• Kokkola• Lahti• Pello• Sastamala• Siikalatva

Kaupunki- ja teollisuusasiakkaat• Katu- ja viheralueiden ylläpito,

Maaria–Paattinen, Turun kaupunki• Katu- ja viheralueiden ylläpito,

Hintta–Saarela, Oulun kaupunki• Kangasalan kunnan talvi- ja kesähoidon

alueurakka, Kangasalan kunta• Eteläisten kaupunginosien alueellinen

hoitourakka, Lahden kaupunki• Eteläisten kaupunginosien alueellinen

hoitourakka, Jyväskylän kaupunki• E18 Muurla–Lohja ylläpitourakka,

TYL E18• Raahen terästehtaan hoitourakka,

Rautaruukki Oyj

*) Destian markkinaosuus vuosina 2012-2013 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELYt) kilpailuttamien maanteiden hoidon ja ylläpidon alueellisista palvelusopimuksista on 56 prosenttia. Urakoissa on hoidettavaa tiestöä yhteensä noin 46 000 kilometriä, josta kevyen liikenteen väyliä yhteensä noin 2 900 kilometriä. Lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 30 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea.

INFRAHOITO JA -KUNNOSSAPITO

destian palvelut

16

DESTIAN PALVELUT

Palvelut Asiakkaat• Ratarakentaminen• Rataverkon kunnossapito

• Liikennevirasto• satamalaitokset ja -yhtiöt

Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012• Ajoksen satama, Kemi• Pohjoinen malmiraide, Kemi• Kirkkonummi–Karjaa routapaikkojen korjaus• Paikantamismerkit ja paikantamismerkkien lisäkilvet (ST), Itä-Suomi• Hajapölkkyvaihto Savonlinna–Parikkala

Kunnossapitourakat*)

• Pieksämäki–Rauma• Ylä-Savo• Karjalan rata• Keski-Suomi

*) Suomen rataverkko on jaettu 12 kunnossapitoalueeseen. Destian kunnossapitämät radan ja turvallisuuslaitteiden urakat ovat viisivuotisia.

Näin hoidamme rataa

RaTaOp IS TO KOULUTTaa aLan aMMaT T ILa IS Ia

Destian Rataopisto on kouluttanut jo tuhansia infra-alalla työskenteleviä. Yli puolet opiston koulutuksiin osal-listuneista on tullut Destian ulkopuolelta. Rataopisto tarjoaa ratarakentamiseen ja radan kunnossapitoon erikoistuville sekä tiellä työskenteleville yrityksille laadukasta, ajantasaista ja monipuolista opetusta.

Kouvolassa sijaitseva Rataopisto tarjoaa ratatyöturval-lisuuden, laiturityön ja turvamiesten pätevyyskursseja sekä ratatyöstä vastaavan pätevyyskursseja. Koska Liikenneviraston lisäksi Rataopiston on hyväksynyt myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, opisto saa tarjota koulutusta myös radanpidon liikenneturvallisuustehtäviin.

Rataopiston kouluttajina toimivat Destian omat asian-tuntijat.– He osaavat opettaa tärkeät asiat käytännönläheisesti, ja heillä on käytössään tuoreimmat tiedot. Alan turvalli-suusvaatimukset muuttuvat koko ajan pelkästään EU:sta tulevien uusien asetusten vuoksi, kehityspäällikkö Vesa Korpi kertoo.

Yli puolet koulutettavista Destian ulkopuolelta

Pakolliset Turva-, Laiturityö-, Turvamies- sekä Ratatyöstä vastaava -koulutukset tuovat opistolle eniten koulutettavia.

– Noin 55 prosenttia koulutettavista tulee Destian ulkopuolelta. Tähän mennessä kursseille on osallistunut noin 9 000 henkilöä yli 400 eri yrityksestä. Mukana on hyvin erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä. Niitä yhdistää halu erikoistua ratarakentamisen ja ratojen kunnossapidon projekteihin. Ilman pätevää koulutusta hankkeisiin ei pääse käsiksi, Korpi jatkaa.

Useat Rataopiston kursseista ovat joko päivän mittaisia teorialuentoja, joihin kuuluu lisäksi viranomaiskoe, tai useamman päivän kursseja, joissa on osana maastossa suoritettava osuus. Rataopisto mittaa jokaisen kurssin laadun palautekyselyin.– Liikenneviraston ja alan muiden koulutuslaitosten kanssa käymme vuosittain läpi koulutuksen kannalta ajankohtaisia asioita ja kehitämme koulutussisältöjä eteenpäin, Korpi sanoo.

Destian toteuttamat ratatyöt vaihtelevat suurista päällysrakenne-työ- ja siltaurakoista aina vanhojen ratarumpujen vaihtamiseen koko radanpidon elinkaarelta. Destian käytössä on useita rautateiden rakentamiseen, korjaukseen ja kunnossapitoon käytettäviä laitteita, joita on kehitetty erilaisiin asiakastarpeisiin innovatiivisella tuotekehi-tystyöllä. Destia palvelee ratatöissä koko Suomen alueella.

RATA

17

Palvelut Asiakkaat• Kiviainespalvelut• Kallio- ja kaivosrakentaminen

• kunnat ja kaupungit• yritykset

Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012• Kuninkaanväylän rakentaminen, Raisio• Merikannontien tunneli, Helsinki• Suonenjoki–Kuopio

päällysrakenneurakan raidesepeli

• Pieksämäki–Kuopio päällys-rakenneurakan raidesepeli

• Kastellin monitoimitalon kiviainekset, Oulu

Näin louhimme

RaIS IO - TU n n E L I R Ä j Ä y TETT I In S OLaKS I

Neljän kuukauden aikana katto räjäytettiin alas, ja tun-neli muutettiin avoleikkaukseksi. Kanjonista muodostui jyrkkä, paikoin 20 metriä korkea punaharmaa sola kallioiden keskellä.

Varo- ja vaikeuskertoimet olivat urakassa poikkeukselli-set. Räjäytystyö oli hyvin vaativaa, sillä tunnelin vieressä sijaitsee kauppakeskittymä ja samassa kalliossa Elisan valtakunnallinen ulkomaanliikenteen puhelinkeskus. Oman haasteensa työhön toi myös kallion harjalla kulkeva suurjännitelinja sekä maahan upotetut Kunin-kaanväylän suuntaiset kaukolämpöputket, vesijohdot ja erilaiset kaapelit.

– Urakka onnistui erinomaisesti, vaikka louhintatyö vilkkaan liikenteen, lukuisten yritysten ja asutuksen läheisyyden vuoksi oli työsuorituksena vaativa, Destian työpäällikkö Jarkko Kupiainen kertoo.

Urakassa louhittiin noin 130 000 kuutiota kalliota ja rakennettiin 500 metriä tietä. Entinen tunneli sijaitsee Kuninkaanväylällä, jota pitkin on suora yhteys läheiseen kauppakeskukseen. Vuonna 1992 valmistunut vilkkaasti liikennöity 220 metriä pitkä Raisio-tunneli oli yksi Suo-men ensimmäisistä ja pisimmistä maantietunneleista.

Destian solaksi räjäyttämä Raisio-tunneli avattiin käyttöön marraskuussa. Parikymmentä vuotta sitten käyttöönotettu kalliotunneli suljettiin turvallisuussyistä lokakuussa 2011. Kustannussyistä tunnelista päätettiin louhia katto pois sen sijaan, että rapistuneita rakenteita olisi lähdetty korjaamaan.

Destian kiviainespalvelut ja kalliorakentaminen pitävät sisällään maa-ainekseen liittyvät toiminnot. Destialla on ympäri maata noin 340 maa- tai kiviainesaluetta, joista on saatavissa laaja valikoima laadukasta maa- tai kiviainesta. Kalliorakentaminen keskittyy pääosin avolouhintaan, mutta yhteiskumppanien kanssa Destia tarjoaa myös maanalaisen rakentamisen palveluita.

KIVIAINES JA KALLIORAKENTAMINEN

DESTIAN PALVELUT

Kiviaineksia – soraa, hiekkaa, kalliomurskeita ja sepeleitä – käytetään Suomessa noin 100 miljoonaa tonnia vuosittain. Tämän päivän teknologialla kierrätyskiviaineksilla voidaan korvata kymmenen prosenttia koko kiviainesten kysynnästä.

Lähde: Rakennusteollisuus RT ry

Tiesitkö, että

18

LaS ER InTaRKKaa p ÄÄLLyST yST yÖT Ä

Laserkeilausta ja siihen liitettävää paikannusteknologiaa on hyödynnetty jo pitkään perinteisessä maanrakenta-misessa, ja viime vuosina työkoneautomaatio on levin-nyt myös tietyömaille. Siellä yhdeksi sovelluskohteeksi ovat nousemassa vanhan päällysteen korjaustyöt, jois-sa mallinnuksen pohjana käytettäviä lähtötietokartoituk-sia tehdään pitkälti takymetri-mittauksilla. Käytännössä se tarkoittaa mittaajien jalkautumista usein hyvinkin vil-kasliikenteisille ajoväylille. Työturvallisuusriskien lisäksi mittaaminen on myös hidasta, sillä työtä on useimmiten tehtävä pienissä pätkissä.

Turvallista ja tehokasta

Kt 51 lähtee Helsingistä Länsiväylänä ja jatkuu Raaseporin Karjaalle. Pilottikohteeksi valittiin Kt 51:n moottoritieksi levenevä osuus Kirkkonummi‒Kivenlah-ti. Tieosuudella oli paikoin isojakin pohjaolosuhteista johtuvia painumia, jotka estivät automaattiratkaisujen käytön. Käytännössä tasausta oli hiottava kohdalleen paalu paalulta ja kaarre kaarteelta.

– Tie on myös erittäin vilkkaasti liikennöity. Mittaaminen perinteisellä takymetri-menetelmällä olisi ollut vaarallis-ta ja hankalaa, kun mittamiesten olisi pitänyt puikkeleh-

tia liikenteen seassa, Destian kehittämispäällikkö Mika Jaakkola toteaa.

Pilottiin tulivat Destian Infratieto-yksikön kumppaneiksi Geotrim Oy, Terrasolid Oy ja NCC-Roads. Projektissa Geotrim vastasi laserkeilauksesta sekä työkoneau-tomaation kalibroinneista ja testauksesta, Terrasolid mittausaineiston georeferoinnista ja mallisuunnittelusta ja NCC varsinaisesta jyrsintätyöstä.

Jyrki Toivonen Destian Infrasuunnittelusta teki tie-rakenteen korjaussuunnittelun ja tuotti 3D-jyrsimelle koneohjausmallin lähtötiedot. Pilottityömaata analysoi myös Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutki-musryhmä.

Kt 51:n pilotti nosti Jaakkolan mielestä esiin monia hyö-tyjä, joista merkittävimpiä ovat nopeus ja vaivattomuus. Niiden ansiosta laserkeilaukseen ja mallinnukseen pohjautuvalla toimintatavalla on selkeitä kasvumah-dollisuuksia päällystystöissä.

– Tämä toimintamalli säästää kustannuksia, materiaale-ja ja työtunteja. Samalla paranevat myös työn turvalli-suus, laatu ja tuottavuus, kehittämispäällikkö tiivistää.

Destia on vuonna 2012 pilotoinut laserkeilaukseen perustuvaa mallinnusmenetelmää päällystystöis-sä. Pitkälle viety työkoneautomaatio on nopeuttanut esimerkiksi Kantatie 51:n päällystysaikatauluja, parantanut laatua ja työturvallisuutta sekä säästänyt kustannuksia.

Toimivan liikennejärjestelmän taustalla ovat laadukkaat suunnitelmat innovatiivisista esiselvityksistä tarkkoihin rakennussuunnitelmiin. Destiassa on vankkaa asiantuntemusta hankkeiden koko elinkaaren toteuttamiseksi. Infran suunnittelussa tarvitaan asiantuntemusta liikenne- ja ympäristösuunnittelusta aina väylien erilaisiin rakentei-siin asti. Onnistuneet suunnitelmat pohjautuvat tarkkoihin liikenne-, maasto- ja maaperätutkimuksiin.

Palvelut Asiakkaat• Suunnittelu• Mittaus• Kansainvälinen konsultointi

• Liikenne- ja viestintäministeriö• kunnat ja kaupungit• Maailmanpankki• Aasian kehityspankki

Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012

• E18-rakennussuunnittelu, Kotka• Tieliikenteen onnettomuus-

rekistereiden edustavuus- ja peittävyystutkimus

• Vt 5 Palokangas–Humaljoki, Leppävirta ja Kuopio -tiesuunnitelman laatiminen

• Morenian laadunvalvontatyöt• Azerbaidzhaniin tienpidon pitkän

tähtäyksen suunnitelma• Palvelutasomittaukset Suomessa ja

Ruotsissa

Näin suunnittelemme

ASIANTUNTIJAPALVELUT

19

yR ITyS Va STU U

Destian vastuullinen toiminta näkyy johtamisessa, toiminta-tavoissa ja viestinnässä. Destian arvot, jotka määrittelevät yhtiön pyrkivän tavoitteisiinsa rehdisti, rohkeasti ja taidolla, luovat yhtiön yritysvastuullisuuden perustan ja ohjaavat sen kehittämistä. Konsernitason linjaukset vastuullisuuden to-teuttamiseksi määritellään eettisissä ohjeissa, laadunhallin-nan, turvallisuuden ja työterveyden sekä ympäristöasioiden ja riskienhallinnan toimintapolitiikoissa sekä henkilöstöstra-tegiassa. Vastuullisuuden konkreettinen toteutus kuvataan toimintatapoina, jotka kattavat kaikki Destian toiminnan osa-alueet.

Destia kehittää vastuullista toimintaansa jatkuvasti. Asia-kaspalvelu- ja henkilöstökyselyistä saatu palaute ohjaa ja kehittää toimintaamme. Vuoden 2012 yritysvastuuasioista Destia raportoi painetussa vuosikertomuksessa sekä tilin-päätöksen sisältävässä verkkovuosikertomuksessa. Vuon-na 2013 Destia keskittyy etenkin yritysvastuun mittaamisen ja raportoinnin kehittämiseen.

Eettiset ohjeet ohjaamassa toimintaa

Destian uudistetut eettiset ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa, ja ne jalkautettiin koko henkilöstölle vuoden aikana. Vuonna 2012 eettisiä sääntöjä on käyty läpi tulosyk-siköiden johtoryhmässä. Lisäksi niitä on käsitelty esimies-ten projektinjohtovalmennuksessa. Destiassa tehdään joka

Destian toiminta vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan, ympäristöön sekä muihin yhtiön sidosryhmiin. Destia jakaa yritysvastuun kenttänsä vastuuseen taloudesta, ympäristöstä sekä ihmisistä ja heidän turvallisuudestaan.

vuosi konserni- ja yksikkötasoisesti riskiarviointi, jonka riskimalleissa käsitellään eettiset ohjeet yhtenä osana.

Destian eettisten ohjeiden noudattamista on vuonna 2012 tarkasteltu sisäisen tarkastuksen, sisäisten ja ulkoisten auditointien sekä muiden havaintojen perusteella. Näiden tarkastelujen pohjalta on tehty yhteensä 15 havaintoa eri kohdista, joita ovat esimerkiksi taloudellisesti vastuullinen liiketoiminta, lakien ja säädösten mukaisuus, asiakastyy-tyväisyys, ympäristövaikutusten huomioiminen, eettiset kauppatavat sekä työturvallisuus ja hyvinvointi. Havain-noista on määritelty toimenpiteet, joiden toteuttamista seurataan vuoden aikana.

Lue lisää Destian yritysvastuun toteutumisesta ja eettisistä ohjeista Destian verkkopalvelusta www.destia.fi ja verkkovuosikertomuksesta www.vuosikertomus.destia.fi.

Laatu- ja ympäristösertifikaatit merkittävällä osalla toimintaa

Destian toimintapolitiikkoihin perustuvat toimintatavat, ohjeet ja vastuut on koottu yhtiön toimintajärjestelmään. Destialla on kansainväliset ISO-standardien mukaiset laatu- ja ympäristösertifikaatit ISO 9001 ja ISO 14001. Ne kattavat Destian infrarakentamisen, kiviainespalveluiden ja infrahoi-

don palvelut sekä rataliiketoiminnan. Destia Rail Oy sai ISO 9001 - ja ISO 14001 -sertifikaatit vuonna 2012.

Laatu- ja ympäristösertifikaattien vaatimusten mukaisilla menettelyillä Destia varmistaa tasokkaan ja ympäristön huomioon ottavan toiminnan asiakkailleen ja sidosryhmil-leen. Lisäksi sen toimintatavat ovat OHSAS 18001 -työter-veys- ja turvallisuusstandardin mukaiset. Suunnittelupalve-luissa Destia noudattaa RALA-sertifikaatin kriteeristöä.

YRITYSVASTUU

20

SOS IaaL InEn VaST UU

Destian sosiaalinen vastuu ulottuu kaikkiin sen sidosryh-miin. Tärkeimmät yhtiön sosiaalisen vastuun osa-alueet ovat henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus, henkilöstön osaamisen kehittämiseen, kannustamiseen ja työhyvinvoin-tiin panostus sekä turvallisuusnäkökohtien huomioonotto palvelutuotantoketjujen kaikissa osissa.

Destian henkilöstön kehittämisessä panostettiin vuon-na 2012 osaamisen lisäämiseen. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana kaikki destialaiset esimiehet osallistuivat projektinjohtamisvalmennukseen, jossa muodostettiin yh-teinen käsitys esimiehenä toimimisesta ja projektinhallinnan perusteista. Syksyllä otettiin käyttöön uusi henkilöstöjärjes-telmä, joka myös edistää hyvää johtamista.

Vuotuisen konsernin henkilöstökyselyn tulokset kohenivat edellisvuodesta. Vuonna 2012 Destian yleisarvosana oli 3,63 (3,47) ja arvio Destiasta kokonaisuutena ja työnantajana nousi 3,72:een (3,59). Vastausprosentti nousi 72 prosenttiin (62 %).

Vuonna 2013 jatkuu esimiestyön ja johtamisen tukeminen suorituksen johtamisen valmennuksella, joihin osallistuu kaikkiaan yli 700 destialaista. Lisäksi vuonna 2013 otetaan käyttöön uusittu tulospalkkiojärjestelmä, jolla kannustetaan hyvään suoritukseen tuomalla palkkiokriteerit lähemmäksi työntekijää ja omaa työsuoritusta. Destia panostaa myös opiskelijaharjoittelijoihin vuonna 2013 ja kantaa näin vas-tuuta infra-alan nuorten työllistymisestä.

Tavoitteena turvallinen työpaikka

Rakennusteollisuudessa korostuu työturvallisuuteen panos-taminen sekä ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Turval-lisuuden huomioon ottaminen työympäristöissä on tärkeää

Henkilöstön sukupuoli-jakauma vuoden 2012 lopussa

Konsernin henkilöstö keskimäärin 2007–2012

Naiset 14 %

Miehet 86 %

2007 2008 2009 2010 2011 2012

3000

2500

2000

1500

1000

500

0

Destian taloudellisella vastuulla tarkoitetaan sitä, että yhtiö kehittää ja tarjoaa lisäarvoa tuottavia palveluja asiakkailleen, tarjoaa työpaikkoja, tuottaa hankinnoillaan ja investoinneillaan taloudellista hyvinvointia eri sidosryhmille sekä huolehtii ve-rojen ja veroluonteisten maksujen maksamisesta sekä vastaa omistajan tuotto-odotuksiin. Jotta yritys kykenisi vastaamaan näihin odotuksiin, sen talouden on oltava kunnossa ja toimin-nan kannattavaa. Vuonna 2012 Destian omavaraisuusaste oli 35,2 prosenttia ja jatkuvien toimintojen liikevaihto 507,3 mil-joonaa euroa.

Taloudellinen vastuu rakennusteollisuudessa tarkoittaa sitä, että yritykset vastaavat siitä, että niiden asiakkaat saavat tar-vitsemansa tilat ja rakenteet sovitun hintaisena, laatuisina ja aikataulun mukaisesti. Tuotetun infrastruktuurin on koko sen elinkaaren aikana kyettävä yhä paremmin vastaamaan käyt-täjien muuttuviin tarpeisiin. Asiakkaiden tarpeiden tyydyttä-minen ja taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen edellyttävät tehokasta, kannattavaa, kilpailukykyistä ja tervettä yritystoi-mintaa sekä mahdollisuuksia pitkäjänteiseen toimintaan.

TaLOUDELL InEn VaS TUU

Taloudellisen hyödyn jakautuminen sidosryhmittäin

TavarantoimittajatDestia hankki materiaaleja ja palveluita ulkopuolisilta

alihankkijoilta ja tavarantoimittajilta 355,6 miljoonalla eurolla (339,1)

Henkilöstö Destian henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat

71,9 miljoonaa euroa (74,2)

Julkinen sektori Destian verot ja veroluonteiset maksut olivat

0,0 miljoonaa euroa (0,0).Destian eläke- ja henkilöstösivukulut olivat

14,6 miljoonaa euroa (14,0).

RahoittajatDestian rahoituskulujen määrä vuoden 2012 aikana oli

3,4 miljoonaa euroa (4,3).

InvestoinnitTilikauden bruttoinvestoinnit olivat

7,3 miljoonaa euroa (5,2).

AsiakkaatVuonna 2012 Destia-konsernin liikevaihto oli

507,3 miljoonaa euroa (492,5).

YRITYSVASTUU

21

sekä yrityksen omille työntekijöille että kaikille sen sidosryh-mille. Turvallisuuden parantaminen on koko rakennusalan yhteinen kehityshaaste, joka vaikuttaa merkittävästi sekä alan tuottavuuteen että houkuttelevuuteen työnantajana.

Destian tavoitteena on olla turvallinen työpaikka. Vuonna 2012 Destiassa otettiin käyttöön useita turvallisuutta paran-tavia toimenpiteitä. Toimenpiteiden tarkoituksena on auttaa esimiesketjua turvallisuustyössä.

Vuonna 2012 Destian henkilöstön tapaturmataajuus eli vähin-tään yhden sairauspäivän poissaoloon johtaneiden työpaikka-tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti oli 15,6 (23,2).

Koska monet Destian projekteista toteutetaan liikenneympä-ristössä, liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on Destialle keskeistä. Työturvallisuus pyritään varmistamaan työmaiden oikein suunnitelluilla ja toteutetuilla liikennejärjestelyillä, joilla huolehditaan sekä ajoneuvoliikenteestä että työntekijöistä. Järjestelyt kattavat myös rautatieliikenteen. Hoito- ja kun-nossapitotöissä liikenneturvallisuus varmistetaan ammatti-maisella toiminnalla, merkitsemällä kalusto hyvin ja toteutta-malla työt oikea-aikaisesti

Destia kunnioittaa kaikessa toiminnassaan kuluttajien oikeuksia ja noudattaa hyvää rakentamistapaa. Destia on tiiviissä vuorovaikutuksessa kaikkien niiden kanssa, joihin rakennetun ympäristön tuottaminen vaikuttaa. Destia kuuluu muun muassa seuraaviin rakennus- ja infra-alaa edistäviin yhdistyksiin: Rakennusteollisuus RT Oy ja Suomen maanra-kentajien keskusliitto INFRA ry.

Lisätietoa Destian sosiaalisesta vastuusta verkkovuosikertomuksesta osoitteesta www.vuosikertomus.destia.fi.

YRITYSVASTUU

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt rautatieliikenteen harjoittamiseen vaadittavan turvalli-suustodistuksen Destia Rail Oy:lle. Turvallisuustodistus vaaditaan EU:n lainsäädännön mukaisesti myös kaikilta rautatieliikenteen urakoitsijoilta, joilla on omaa junaka-lustoa.

– Linja- ja vaihdetukemiskoneiden sekä muiden ratatyö-koneiden liikkumiseen valtion rataverkolla pätee samat säännöt kuin matkustaja- ja rahtiliikenteessä. Turvallisuus-

TRaFI MyÖnSI TURVaLLISUUSTODISTUKSEn DESTIa RaIL Oy:LLE

todistus on voimassa koko EU:n alueella, Destia Rail Oy:n kehityspäällikkö Vesa Korpi sanoo.

Turvallisuustodistus on osoitus siitä, että Destia Rail Oy on ottanut käyttöön vaatimustenmukaisen turvalli-suusjohtamisjärjestelmän ja että se pystyy toimimaan turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä mukaisesti.

Turvallisuustodistus on voimassa viisi vuotta, ja sen edellytyksiin kohdistuu jatkuvasti valvontaa.

22

Destia palkittiin kunniamaininnalla Suomen paras kesätyön-antaja 2012 -kilpailussa. Kunniamaininnan jakoi Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA:n raati, jonka puheenjohtajana toimi työministeri Lauri Ihalainen.

Destian kilpailuun ilmoitti rakennusinsinööriksi ammattikor-keakoulussa opiskeleva Jussi Virolainen.– Kesäharjoitteluni eteni loogisesti aina haastavampiin tehtä-viin, ja yksin ei tarvinnut asioita ratkoa, vaan muilta sai kysyä ihan mitä vain ja ihan mistä vain, kehuu Virolainen.

Jussi Virolainen haluaa kiittää etenkin lähiesimiestään Seppo Rautiaista. Esimiestyöskentely oli oma-aloitteista, ja lähiesi-mies oli innokas opastamaan työntekijöitä hyvinkin tiiviissä vuorovaikutussuhteessa.– Rautiainen kertoi muun muassa esimerkkejä muista pro-jekteista hahmottaakseen laajemmin kokonaisuutta, jolloin pitkäaikainen kokemus siirtyi eteenpäin. Työskentely Destiassa oli mukavaa, koska lähiesimies oli juuri toimensa mukaisesti lähellä, Virolainen kehuu Rautiaisen työskentelyä.

Destia palkittiin kunniamaininnalla siitä pitkäjänteisestä työstä, jolla yritys pyrkii sitouttamaan opiskelijoita yrityksen työntekijöiksi jo heidän opiskeluaikanaan. Lisäksi raati nosti valinnassaan esiin Destian esimiestyön laadun.

Palkinnon myöntää vuosittain asetettava raati, joka käsittelee esitykset esimerkillisistä kesätyönantajista. Voittaja ja kunniamai-ninnan saajat valittiin korkeakouluopiskelijoilta saatujen 56 ehdo-tuksen joukosta. Kilpailu järjestettiin tänä vuonna viidettä kertaa.

DESTIaLLE KUnnIaMaInInTa SUOMEn paRaS KESÄTyÖnanTaja 2012 -KILpaILUSSa

Infra-alan tuotantoketjut vaikuttavat ympäristöön muun mu-assa maa- ja kiviaineksen käytön sekä energian kulutuksen kautta. Toiminnastaan aiheutuvia välillisiä ja välittömiä ym-päristövaikutuksia Destia vähentää lyhentämällä toteuksen läpimenoaikaa sekä panostamalla uusiutuviin energiamuo-toihin, energiatehokkuuteen ja tehokkaisiin materiaalikier-toihin. Infrarakentamisessa kehitetään elinkaariomaisuuk-sien hallintaan liittyvää osaamista ja palveluja.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on osa Destian toi-mintajärjestelmää. Hallintajärjestelmällä varmistetaan, että ympäristöasiat on otettu asianmukaisesti huomioon projek-titoiminnassa ja että niitä johdetaan tavoitteellisesti. Destia on Suomessa edelläkävijä työkoneautomaation hyödyntä-misessä ja kehittämisessä. Työkoneautomaatio on käytössä kaikilla Destian siihen soveltuvilla maarakennuspainotteisilla työmailla. Työkoneautomaation käytön myötä työntoteutus tehostuu, tarkkuus paranee ja materiaalihukka pienenee.Polttoaineen kulutukseen ja päästöjen seurantaan Destian kuorma-autokalustossa on Econen-seurantamenetelmä.

Projektitoiminnassa huomiota kiinnitetään toimintatapo-jen ja logistiikan suunnitteluun ja siten optimoidaan muun

muassa polttoaineiden kulutusta ja materiaalien käyttöä. Destia korvaa uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä muilla materiaaleilla asiakkaan asettamien vaatimusten tai rajoitusten, lainsäädännön, viranomaisvaatimusten ja teknis-taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa.

Ympäristökuormituksen vähentäminen keskeinen osa liiketoimintaa

Osana projektitoiminnan asiakastyytyväisyyden varmista-mista Destia seuraa asiakkaiden tyytyväisyyttä ympäristö-asioiden hoitoonsa. Vuonna 2012 Destia sai ympäristö- ja turvallisuusasioiden hoidosta keskimääräiseksi arvosanaksi 4,00 (3,82) asteikolla 1–5. Rakentamalla energiainfraa sekä tukemalla kestävää energiantuotantoa ja liikkumista Destia edistää liiketoiminnallaan myös asiakkaittensa ja koko yh-teiskunnan pyrkimyksiä vähentää ympäristön kuormitusta.

Lisätietoa Destian ympäristövastuuasioista Destian verkkovuosikertomuksesta osoitteesta www.vuosikertomus.destia.fi.

yMpÄRISTÖ Va STU U

YRITYSVASTUU

23

DEST Ia n O R g a n ISa aT IO1 .1 . 2013 a L Ka E n

DEST Ia Oy:n pÄ Ä TO I MIpa IKaT

Heidehofintie 201300 Vantaa

Hatanpään valtatie 30 A33100 Tampere

Moreenitie 290620 Oulu

Riihimäentie 4 A40520 Jyväskylä

Päivärannantie 1070420 Kuopio

Turuntie 20702740 Espoo

Kauppamiehenkatu 445100 Kouvola

Aittatie 1896100 Rovaniemi

Puutarhakatu 5320100 Turku

ToimitusjohtajaHannu Leinonen

Talous ja rahoitusPirkko SalminenTalous, rahoitus, kiinteistöt, ICT

LakipalvelutAki MarkkolaLakiasiat, riskienhallinta, IPR, sisäinen tarkastus

HenkilöstöLaura AhokasHenkilöstöhallinto, henkilöstön kehittäminen

ViestintäMiia ApukkaSisäinen ja ulkoinen viestintä, markkinointi, Destia-brändi

Hallitus

Prosessit – asiakasratkaisut ja palveluiden tuottaminenTom Schmidt

Länsi-Suomi

Marko Vasenius

Tienrakentaminen

Insinööri-rakentaminen

Infrahoito

Etelä-Suomi

Jouni Karjalainen

Tienrakentaminen

Insinööri-rakentaminen

Infrahoito

Itä-Suomi

Pasi Kailasalo

Tienrakentaminen

Insinööri-rakentaminen

Infrahoito

Erikois-rakentaminen

Minna Heinonen

Kallio

Kiviaines

Ratarakentaminen ja kunnossapito

Kalustoyhtiö

Asiantuntija-palvelut

Jukka Raudasoja

Suunnittelu

Mittaus

KV-konsultointi

Hankinnat

Pohjois-Suomi

Seppo Ylitapio

Tienrakentaminen

Insinööri-rakentaminen

Infrahoito

| Destia Oy | puh. 020 444 11 | www.destia.fi | etunimi.sukunimi@destia.fi | Destia Oy pääkonttori | Heidehofintie 2, PL 206, 01301 Vantaa |