Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava Antti...Suosta on moneksi Etelä-Pohjanmaan III...

Suosta on moneksi

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN 24.5.2016

Laatija: Mari Väänänen , Antti Saartenoja

Suota on piisannut moneen käyttöön

• Suota (metsätieteellinen suoala) on yhteensä 440 950 ha

= Ilmajoki + Seinäjoki + Lapua + Kauhava

• Geologista suota (turvetta yli 30 cm = 284 000 ha)

• Pellonraivaus vilkastui 1600 –luvulla ja oli laajamittaisinta 1800 –luvulla

• kymmeniä tuhansia hehtaareja

• Merkittävin muutos tapahtui 1960-70 –luvuilla metsäojituksen myötä

• ojituksen piiriin 374 000 hehtaaria – pääosa soista on nykyisin metsätalouskäytössä

• Ojittamattoman suoalan osuus on 8,3 % (36 500 ha)

• nykyinen suojelualueverkosto käsittää noin 4% (18 500 ha)

• soidensuojelun täydennysehdotus 1,1% (5 000 ha)

2

Autio, Toivonen & Valpola 2013

Turvetuotanto • Energiaturpeen osuus Suomen vuotuisesta energian

kokonaiskulutuksesta on vaihdellut viime vuosina 6 – 7 % välillä.

• Turpeen käyttö yhdessä puun kanssa lämmön ja sähkön tuotannossa on ja pysyy merkittävänä

Etelä-Pohjanmaalla:

• sijaitsee yli kolmannes Suomen turvetuotantoalasta

• käytetään noin 40 prosenttia alueella tuotetusta turpeesta

• on teknisesti käyttökelpoisia turvevaroja yhteensä 67 000 ha (GTK)

• on turvetuotantoalaa yhteensä noin 24 000 hehtaaria, mihin sisältyy myös tuotannosta poistuneita alueita.

• vuonna 2010 energiaturpeen aktiivinen tuotantoala oli noin 14 400 hehtaaria ja ympäristöturpeen noin 740 hehtaaria (Flyktman 2012)

3

Näin suomaata on arvotettu (pinta-ala)

4

Maa- ja metsätalous

87 % Luonto

4 % Turve 5 %

Vaihemaakuntakaava III

lähtökohtia

Vaihemaakuntakaava III

• Miksi kaavaa laaditaan? • Lainsäädäntö velvoittaa ja rajaa • Maakuntakaava on ainut kaavamuoto, jossa voidaan yhteen sovittaa

tuotannon ja suojelun tarpeita • Etelä-Pohjanmaalla yhteensovittamisen tarvetta on erityisen paljon

• turvetuotannolle tarvitaan merkittävästi usia alueita • luonnontilaisten soiden osuus on pieni

• Maakuntakaavan tavoitteet (MH 10.2.2014, §19)

• edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita • tavoitepinta-ala uudelle turvetuotannolle vähint. 15 000 ha

seuraavaksi 10 vuodeksi • turvata valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan suoluonnon

säilyminen

6

Turvetuotanto, suoluonnon suojelu, bioenergialaitokset, energiapuun terminaalit ja kulttuurimaisemat

Lainsäädännöllisiä lähtökohtia • Maankäyttö- ja rakennuslaki

• 28 § Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota:

• ekologiseen kestävyyteen, luonnonarvojen vaalimiseen, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin

• mm. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioiminen ja toteuttamisen edistäminen

• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

• Maakuntakaavoituksessa otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat alueet ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet

• Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja

• Turpeenoton vaikutuksia tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset

• Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä

7

Lainsäädännöllisiä lähtökohtia

• Ympäristönsuojelulaki

• 13 § Turvetuotannon sijoittaminen

• ”Turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista…”

• ”Tätä pykälää ei sovelleta, jos 1 momentissa tarkoitetut luonnonarvot on otettu huomioon lainvoimaisessa maakuntakaavassa… ja toiminta sijoittuu mainitussa kaavassa sille varatulle alueelle”

• ”Turvetuotanto voidaan 1 momentin estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut” (valtioneuvoston asetus)

8

Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden

kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta (2012)

• Linjauksina mm.

• Parannetaan suoluonnon tilaa

• Vähennetään soiden ja turvemaiden käytöstä aiheutuvaa vesistökuormitusta

• Vahvistetaan maakuntakaavoituksen ohjausvaikutusta soiden käytön suunnittelussa

• Kohdennetaan soita merkittävästi muuttava uusi maankäyttö ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turvemaille

9

Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden

kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta (2012)

LUONNONTILAISUUSASTEIKKO

• Suot jaetaan luokkiin 0-5

• Kuvaa suon vesitalouden luonnontilaisuutta ja kasvillisuuden muuttuneisuutta

• Luonnontilaisuusasteikko apuvälineenä maakuntakaavatasoisessa maankäytön suunnittelussa

10

11

KUIVATUS KASVILLISUUS VEDENPINTA

LUOKKA 2

Suolla ojitettuja ja ojittamattomia osia. Ojitus estää hydrologisen yhteyden suon ja ympäristön välillä. Osalla ojittamatonta alaa kuivahtamista.

Suolle tyypillinen kasvistoaines kärsinyt, merkkejä puuston kasvun lisääntymisestä tai taimettumisesta. Osalla suon ojittamatonta alaa kasvillisuusmuutoksia.

Suoveden pinta voi olla hivenen alentunut kauempanakin ojista, jos ne ovat "puhkaisseet" laajoja rimpiä tai keidassoiden kuljuja taikka allikoita.

LUOKKA 1

Vesitalous muuttunut kauttaaltaan, kasvillisuusmuutokset selviä.

Puuston kasvu selvästi lisääntynyt tai alue metsittynyt/taimettunut. Kasvillisuusmuutokset voivat kauttaaltaan ojitetuillakin alueilla olla hitaita. Alue voi olla myös jäkälöitynyt tai karhunsammaloitunut vailla merkittävää puustokerrosta.

Suoveden pinta kauttaaltaan alentunut.

Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden

kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta (2012)

• Yleinen luonnonarvo: luonnontilaisuusluokka ja seudullinen ojitustilanne

• Erityinen luonnonarvo: ekologiset ja geologiset luonnonolosuhteet, luontotyypit ja lajit

• Turvetuotannon kohdentaminen • ”Luokan 2 soille voidaan suunnata turvetuotantoa silloin,

kun suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä kohteella ole merkittäviä erityisiä luonnonarvoja.”

• ”Nykyisiin turvetuotantoalueisiin välittömästi liittyviä luokan 2 soiden muuttuneita osia voidaan ottaa turvetuotantoon, jos niiden erityiset luonnonarvot eivät ole merkittäviä.”

12

Seudullinen

ojitustilanne

Suupohja 81 %

Seinäjoen seutukunta 85 %

Järviseutu 85 %

Kuusiokunnat 88 %

Nollataso 60-75 %

13

Nyöreinneva / Lapua, Lappajärvi & Alajärvi

14

Karvasuo / Seinäjoki

15

Maakuntakaava perustuu riittäviin selvityksiin • Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke (2013)

• Maastoinventoinnit 84 luonnonarvosuolle (ELY) • Turvevaratietojen päivitys 1953 suolle (GTK)

• Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset (2014)

• Maastoinventoinnit 30 potentiaaliselle luonnonarvosuolle ja 76 potentiaaliselle turvetuotantosuolle

• Etelä-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi 454 suota (26 205 ha)

Osa 1: Kuormitustarkastelu • Nykyisten ja potentiaalisten uusien turvetuotantoalueiden kuormituslaskelmat 2.

jakovaiheen valuma-alueittain (fosfori, typpi, kiintoaine, humus)

Osa 2: Vesistövaikutusriskin monitavoitearviointi • Uuden turvetuotannon vesistövaikutusriskiä arvioitu vesistöjen nykytilan perusteella

huomioiden mm. virkistys- ja suojeluarvoja, kalataloudellista arvoa, vesistöjen ominaisuuksia. Valuma-alueittainen indeksi vesistöjen käyttöarvolle ja herkkyydelle 2. jakovaiheen valuma-alueittain.

Osa 3: Vesistövaikutusriskin monitavoitearviointi • 3. jakovaiheen valuma-alueet (38 kpl)

16

Maakuntakaavan laadinnan

suuntaviivoja

Turpeenottoalue

• Tuotannossa olevat tai sellaiset tuotantoon suunnitellut turpeenottoalueet, joilla tuotantotoiminnan edellytykset, kuten turpeenoton laajuus ja sen alueellinen ulottuvuus samoin kuin turvetuotannon vaatimat muut alueet, esim. pintavalutuskenttä, on riittävällä tavalla selvitetty

• Aineiston muodostaminen: ELY-keskuksen ja turvetuottajien aineistot, MML:n maastotietokanta ja ilmakuvat

18

Aluevaraus- ja sitä vastaava kohdemerkintä (EOtu)

Turpeenottoon soveltuva alue

• Lähtötilanne • 454 tuotantokelpoista suota (26 205 ha), jotka valittu

vesistövaikutusten arviointeihin • Tuottajilla lupakäsittelyssä/hallussa/hankinnassa olevat suot

(Vapo, EPV Bioturve, Vaskiluodon Voima, Alholmens Kraft, pientuottajat)

• Valinnassa huomioitu

• luonnontilaisuusluokka 0 ja 1 + tuottajien hallussa olevia 2 –luokan soita

• pinta-ala vähintään 20 ha • sijainti suhteessa suojelualueisiin pl. tuottajien hallussa olevat

suot • eivät rajoitu pitkältä matkalta vesistöön tai sisällä lampia / järviä • eivät sijaitse pohjavesialueella • eivät sijaitse asutuskeskittymien välittömässä läheisyydessä • tuotantoala koostuu korkeintaan kolmesta osasta

19

Osa-alue- ja sitä vastaava kohdemerkintä (tu)

Turvetuotantoon soveltuvien alueiden lähtöaineisto

(454 kpl, n. 26 000 ha)

20

Turpeenottoon soveltuva alue

• Lisäksi voidaan ottaa mukaan luonnontilaisuusluokan 2 soita,

• jotka kokonaan tai osittain turvetuottajien hallussa ja hankittu ennen vuotta 2012, ja

• joilla ei ole selvitysten perusteella erityisiä luonnonarvoja

• joiden luonnontilaluokka on ilmakuvatarkastelun perusteella alentunut aiemmin määritellystä

• jotka liittyvät välittömästi nykyisiin tuotantoalueisiin (muuttuneet osat)

21

LUONNONTILAISUUSLUOKKA 2

Turpeenottoon soveltuva alue

• Soiden tuotantokelpoinen pinta-ala > yhtenäiset yli 1,5 m syvät alueet

• Kaavassa tullaan osoittamaan pääasiassa tuotantokelpoiselta alaltaan yli 50 hehtaarin soita

• Myös pienempiä mukana, mm. turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä tai tuottajilla lupakäsittelyssä/hallussa/hankinnassa

• Muut alle 50 ha kokoiset tuotantoalat jäävät pelkän lupakäsittelyn piiriin

22

PINTA-ALA

Turpeenottoon soveltuva alue

• Vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnissa valuma-alueet jaettu neljään luokkaan sen mukaan, miten suuri riski lisäkuormituksella on aiheuttaa haitallisia vesistövaikutuksia huomioiden valuma-alueiden herkkyys-, suojelu- ja käyttöarvot

• Turvetuotannon aiheuttamia vaikutuksia tullaan tarkastelemaan kriittisemmin niillä valuma-alueilla, joilla on suurin negatiivisten vaikutusten riski

• Esim. suunnittelumääräyksessä voidaan tarkentaa vesistövaikutusten näkökulmaa, mm. kuormitustarkastelun tulokset, vesienhoidon toimenpideohjelmat

23

VESISTÖVAIKUTUSRISKIN MONITAVOITEARVIOINTI

24 Tulokset perustuvat kaavaselvityksiin: EP:n turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi (osat 2 ja 3: Vesistövaikutusriskin monitavoitearviointi)

Suoluonnon säilymisen turvaaminen

25

Etelä-Pohjanmaan suojellut suot

26

27

17 kpl, n. 5000 ha

Soidensuojelun täydennysehdotus

Soiden luonto- ja käyttöarvojen

yhteensovittaminen

• Suojeltua + suojelun arvoista suota = 23 500 ha

• Olemassa olevat suojelualueet siirtyvät nykyisestä kaavasta

• Soidensuojelun täydennysesityksessä uusien arvokkaiksi määriteltyjen kohteiden käsittely maakuntakaavassa on hankalaa (suo siellä, vetelä täällä)

• Nyt kaikki tietävät, missä arvokkaat kohteet ovat, mutta niiden hankkimiseksi valtiolle ei ole varoja,

eikä

• uusia suojelumerkintöjä ei haluta, ellei siitä saada korvauksia,

mutta

• Ilman suojelumerkintää korvauksia ei voida edes vaatia

… lopputuloksena ”jäätynyt konflikti”

28

Lopuksi

Miltä nyt näyttää

• Soiden käyttö ja suoluonnon suojelu on mahdollista sovittaa yhteen

• Etelä-Pohjanmaalla on runsaasti luonnontilaltaan muuttuneita soita (0 ja 1), joille voidaan ohjata pääosa uudesta turvetuotannosta

• Luonnontilaluokka 2:n suot pidetään pääsääntöisesti turvetuotannon ulkopuolella

• Vaikutukset pintavesiin pidetään lakien säätämissä rajoissa

• Maakuntakaavan merkitys lupamenettelyssä on epäselvä – vuorovaikutusta AVI:n kanssa on lisättävä

• Uusien soidensuojelukohteiden tulevaisuus on epävarma

Maakuntakaavan valmisteluaineisto on tulossa nähtäville syksyllä – vuorovaikutus eri tahojen kanssa jatkuu

30