PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING: Sivu 1 15 · Vesi, energialaitos Herrfors, Pohjanmaan museo, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjanmaan liitto. 2. Olenko osallinen? Olet osallinen,

PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING:

Korsningsområdet mellan Kållbyvägen och Kottvägen vid Granholmens industriområde.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA: Uppdatering Kuusisaaren teollisuusalueen Käpytien ja Kolpintien risteysalue. Päivitys 14.1.2016

Sida

Sivu 1/15

BEREDNINGEN AV DETALJPLANEPROJEKTET FÖR KORSNINGSOMRÅDET MELLAN KÅLLBYVÄ-

GEN OCH KOTTVÄGEN HAR PÅBÖRJATS. DETALJPLANEN OCH DETALJPLANEÄNDRINGEN

BERÖR GATU-, TRAFIK- OCH REKREATIONSOMRÅDEN I STADSDELARNA GRANHOLMEN, 36

OCH KILLINGHOLMEN, 39 SAMT OPLANERADE MARKOMRÅDEN SYDVÄST OM PIRILÖFJÄR-

DEN.

ASEMAKAAVAHANKKEEN VALMISTELU ON ALOITETTU KÄPYTIEN JA KOLPINTIEN RISTEYS-

ALUEELLE. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKEE KATU-, LIIKENNE- JA VIRKIS-

TYSALUEITA KAUPUNGINOSISSA KUUSISAARI, 36 JA KILISAARI, 39 SEKÄ KAAVOITTAMAT-

TOMIA MAA-ALUEITA PIRILÖNLAHDEN LOUNAISPUOLELLA.

KAAVANLAATIJANA TOIMII

Pietarsaaren kaupungin kaavoitusosasto, suunnit-telijana vt. toimistoarkkitehti Melinda Lyttbacka. Osoite: Kaupungintalo Strengberginkatu 1 68600 Pietarsaari Puhelin: S-posti: [email protected]

KAAVOITUSTA JOHTAA

Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa. Osoite: Kaupungintalo Strengberginkatu 1 68600 Pietarsaari Puhelin: 044 785 1230 S-posti: [email protected]

PLANLÄGGARE

Planläggningsavdelningen i staden Jakobstad, pla-nerare är tf. byråarkitekt Melinda Lyttbacka. Adress: Stadshuset Strengbergsgatan 1 68600 Jakobstad Telefon: E-post: [email protected]

PLANERINGEN LEDS AV

Stadsplanearkitekt Pekka Elomaa. Adress: Stadshuset Strengbergsgatan 1 68600 Jakobstad Telefon: 044 785 1230 E-post: [email protected]

mailto:[email protected]







Sida

Sivu 2/15

SUUNNITTELUALOITE

Aloitteen tekijänä on Pietarsaaren kaupunki. Maankäyttö- ja rakennuslaki 59 §: Asemakaavan laatimisesta perittävä korvaus Jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai -haltijan aloitteesta, kunnalla on oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kus-tannukset.

INITIATIV TILL PLANERINGEN

Initiativtagare är staden Jakobstad. Markanvändnings- och bygglagen 59 §: Ersättning för utarbetande av detaljplan Om en detaljplan eller en ändring av planen i huvudsak är påkallad av ett enskilt intresse och har utarbetats på initiativ av markägaren eller markinnehavaren, har kommunen rätt att av denne uppbära kostna-derna för utarbetandet och behandlingen av planen.

SUUNNITTELUALUE

Suunnittelualue käsittää Kuusisaaren teollisuus-alueen vieressä olevan Kolpintien, ja osa lähivir-kistysalueesta (VL) Kolpintien koillispuolella, sekä Kolpintien ja Pirilölahden välissä sijaitsevia kaa-voittamattomia alueita (katso sivu 12, ajantasainen asemakaava).

PLANERINGSOMRÅDET

Planeringsområdet omfattar Kållbyvägen intill Granholmens industriområde och en del av områ-det för närrekreation (VL) nordost om Kållbyvägen, samt oplanerade områden mellan Kållbyvägen och Pirilöfjärden (se gällande detaljplan, sida 12).




Sida

Sivu 3/15

MIKSI KAAVAA TARVITAAN?

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollis-taa eritasoristeyksen rakentaminen laajentamalla liikennealuetta nykyisen kantatien 68 (Kolpintien), Käpytien ja Melinin huvilatien risteysalueella. Eri-tasoliittymä tulee lisäämään merkittävästi liikenne-turvallisuutta ja parantamaan elinkeinoelämän ny-kyistä ja tulevaa liikenteen sujuvuus Kuusisaaren. Risteyksen parantamiseen tarvittavat alueet on osoitettu voimassaolevassa asemakaavassa osit-tain muuhun käyttöön kuin tiealueeksi. Näin ollen risteyksen rakentaminen tällä hetkellä olisi lain vastaista. Tämän vuoksi alueelle tarvitaan asema-kaavan muutos. Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoi-tus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon siten kuin jäljempänä säädetään. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat hait-taa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alu-eelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia.

OSALLISET

1. Osalliset Kaavamuutoksen osallisia ovat Pietarsaaren kau-punki, sekä ympäröivien alueiden maanomistajat, yritykset ja asukkaat. Etelä-Pohjanmaan ELY-kes-kus on yhteistyöviranomainen valtiollisiin teihin liit-tyvissä kaavakysymyksissä. Kaavaehdotusvai-heessa aiotaan pyytää lausuntoja seuraavilta osa-puolilta: pelastusviranomainen, terveysvalvonta, ympäristö-, ja rakennuslautakunta, Pietarsaaren Vesi, energialaitos Herrfors, Pohjanmaan museo, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjanmaan liitto.

2. Olenko osallinen? Olet osallinen, jos tämä kaava tulee vaikuttamaan huomattavasti sinun etuihisi tai oloihisi. Maankäyttö- ja rakennuslaki 62 §: Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, ta-voitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tie-dottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen,

VARFÖR BEHÖVS PLANEN?

Syftet med detaljplaneändringen är att möjliggöra byggandet av en planskild anslutning genom att ut-vidga trafikområdet vid korsningsområdet mellan stamväg 68 (Kållbyvägen), Kåttvägen och Melins Villaväg. Den planskilda anslutningen ökar avse-värt trafiksäkerheten och bidrar till att den nuva-rande och kommande trafiken till och från närings-livet på Granholmen löper smidigare. De områden som behövs för att förbättra kors-ningen är i gällande detaljplan anvisade delvis för annat bruk än vägområde. Att bygga korsningen nu skulle således vara lagstridigt. Därför behövs en ändring av detaljplanen för området. Markanvändnings- och bygglagen 58 § Detaljplanens rättsverkningar En byggnad får inte uppföras i strid med detaljplanen (bygginskränk-ning). Beträffande andra åtgärder som förändrar miljön skall detaljpla-nen beaktas på det sätt som bestäms nedan. På ett detaljplaneområde får inte placeras sådana funktioner som medför olägenheter för den användning av andra områden som anvi-sats i planen. På ett detaljplaneområde får inte heller placeras funkt-ioner som strider mot detaljplanebestämmelser som avser att för-hindra eller begränsa miljökonsekvenser som är skadliga eller föror-sakar störningar.

INTRESSENTER

1. Intressenter Intressenter vid detaljplaneändringen är staden Ja-kobstad, samt kringliggande områdens markägare, företag och invånare. NMT-centralen i Södra Ös-terbotten är kontaktmyndighet i planeringsfrågor som berör statliga vägar. I planförslagsskedet av-ser vi begära utlåtande av följande parter: rädd-ningsmyndigheten, hälsoinspektionen, miljö- och byggnadsnämnden, Jakobstads Vatten, energiver-ket Herrfors, Österbottens museum, NTM-cen-tralen i Södra Österbotten och Österbottens för-bund.

2. Är jag intressent? Du är intressent, om dina förhållanden eller intres-sen i avsevärd mån kan påverkas av planen. Markanvändnings- och bygglagen 62 §: Växelverkan när planer bereds Planläggningsförfarandet samt informationen om utgångspunkterna, målen och eventuella alternativ för planeringen när planer bereds skall ordnas så att markägarna på området och de vars boende, arbete eller




Sida

Sivu 4/15

työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa kä-sitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

KUINKA VOIN VAIKUTTAA?

Osallisena sinulla on nyt hyvä tilaisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun tuomalla omat mielipiteesi kaavanlaatijan tietoon kirjallisesti, joko kirjeitse, sähköpostitse ([email protected]) tai käymällä keskustelua kaavoitusosastolla. Mitä nopeammin mielipiteesi tulee kaavoittajan tietoon, sitä paremmin ne voidaan ottaa huomioon kaavaa valmisteltaessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 63 §: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaa-van tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitel-lusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä.

KUINKA SAAN TIETOA KAAVAHANKKEEN

ETENEMISESTÄ?

övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndig-heter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen (intressent) har möjlighet att delta i beredningen av pla-nen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen eller muntligen uttala sin åsikt om saken.

HUR KAN JAG PÅVERKA?

Som intressent har du nu det bästa tillfället att på-verka beredningen av planen genom att framföra dina åsikter till planläggaren per brev eller e-post ([email protected]) eller genom att komma och diskutera till planläggningsavdel-ningen. Ju snabbare planläggaren får kännedom om dina åsikter, desto bättre kan de tas i beak-tande vid beredningen av planen. Markanvändnings- och bygglagen 63 §: Program för deltagande och bedömning När en plan utarbetas skall ett med avseende på planens syfte och betydelse nödvändigt program för deltagande och växelverkan samt för bedömning av planens konsekvenser utarbetas i ett tillräckligt tidigt stadium. När frågan om planläggning har väckts ska detta meddelas så att in-tressenterna har möjlighet att få information om utgångspunkterna för planläggningen, den planerade tidtabellen samt förfarandet för delta-gande och bedömning.

HUR FÅR JAG INFORMATION OM PLANENS

FRAMSKRIDANDE?

Kaavoituksen vireille tulosta, kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ja kaavan voimaan tu-losta ilmoitetaan paikallisissa sanomalehdissä, Pietarsaaren Sanomissa ja Österbottens Tidnin-gissä.

KUINKA KAAVAHANKE ETENEE?

1. Kaavan valmisteluvaihe Kaavan valmisteluvaiheessa selvitetään tienris-teyksen tilan tarve. Tehdään liikennemeluselvitys, joka selvittää asuinalueisiin kohdistuvan mahdolli-sen melusuojauksen tarpeellisuuden ja vaihtoeh-toiset melusuojauksen toteutustavat. Lisäksi teh-dään luontoselvitys, jonka kautta saadaan tietoon uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien mahdolliset esiin-tymät sekä toimenpiteet näiden huomioon otta-miseksi. Lisäksi saadaan osallisilta tietoa mielipi-teiden muodossa sähköpostitse. Näiden selvitys-ten ja osallisten mielipiteiden perusteilla kaavan-laatija antaa asemakaavaehdotukselle sen lopulli-sen muotonsa.

Information om att planläggningen anhängiggjorts, att planförslaget framläggs till påseende och att planen träder i kraft ingår i lokaltidningarna: Öster-bottens Tidning och Pietarsaaren Sanomat.

HUR FRAMSKRIDER PLANPROJEKTET?

1. Planens beredningsskede I beredningsskedet undersöker man behovet av ut-rymme för vägkorsningen. Man gör en utredning av trafikbuller, där man utreder eventuellt behov av bullerskydd på bostadsområden och alternativa sätt att förverkliga bullerskyddet. Dessutom utförs en naturinventering för att få reda på om det even-tuellt förekommer utrotningshotade växt- och djurarter samt vilka åtgärder som ska vidtas för att ta dessa i beaktande. Av intressenterna får man också upplysningar i form av åsikter via e-post. Ut-gående från de här utredningarna och intressenter-nas åsikter ger planläggaren detaljplaneförslaget dess slutliga form.






Sida

Sivu 5/15

2. Kaavan käsittelyvaiheet

2.1 Tekninen lautakunta käsittelee kaavaehdo-tuksen ja asettaa sen nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillä oloaikana voi kuka tahansa kaupungin asukas tai osallinen tehdä muistutuksen kaavaeh-dotuksesta kaupunginhallitukselle osoitettuna. Kaavanlaatija tutkii muistutukset sekä lausunnot ja antaa niihin vastineet. Jos kaavaa muutetaan olen-naisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Jos olennaiset muutokset koskevat yksityistä etua ja tämä antaa kirjallisen suostumuksen muutosten tekoon, ei kaavaa kuitenkaan tarvitse asettaa uu-delleen nähtäville. Tekninen lautakunta siirtää kaa-van kaupunginhallitukselle käsiteltäväksi.

2.2 Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuk-sen ja tekee ehdotuksen kaavan hyväksymisestä kaupunginvaltuustolle tai palauttaa kaava-asian perusteluineen uudelleen valmisteltavaksi kaavoi-tusosastolle. Kaupunginhallitus ei voi tehdä kaa-van sisältöä koskevia muutoksia, vaan ne joudu-taan viemään osallisten oikeusturvan vuoksi uu-delleen prosessoitaviksi, jotta asianomaiset voivat esittää oman mielipiteensä tehtäviin muutoksiin. Tämä tapahtuu kaavaehdotuksen uudelleen näh-täville panon kautta. Kaupunginhallituksen jäsenet ovat aina osallisia kaavahankkeissa ja heidän mielipiteensä otetaan vastaan kaavoitustyön valmisteluvai-heessa. Heillä on myös oikeus tehdä kaavan nähtävillä oloaikana muistutus, jolloin he saavat kirjallisen vastineen siihen, miksi heidän asiansa on otettu tai jätetty ottamatta huomioon.

2.3 Kaupunginvaltuusto käsittelee kaavaehdo-tuksen ja hyväksyy sen alueen uudeksi asemakaa-vaksi tai palauttaa asian uudelleen valmistelta-vaksi kaavoitusosastolle. Hyväksymispäätös aiheuttaa kaava-alueelle ra-kennuskiellon siihen asti kunnes uusi kaava on lainvoimainen. Asemakaavan hyväksymispäätök-sestä on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen 30 päi-vän kuluessa pöytäkirjan tarkastuksesta. Kaupunginvaltuuston jäsenet ovat aina osallisia kaavahankkeissa ja heidän mielipiteensä otetaan vastaan kaavoitustyön valmisteluvai-heessa. Heillä on myös oikeus tehdä kaavan nähtävillä oloaikana muistutus, jolloin he saavat kirjallisen vastineen siihen, miksi heidän asiansa on otettu tai jätetty ottamatta huomioon.

2.4 Asemakaava kuulutetaan voimaan tulleeksi. Jos kaavasta ei ole jätetty valituksia hallinto-oikeu-teen, kaava kuulutetaan voimaan tulleeksi Pietar-saaren Sanomissa ja Österbottens Tidningissä. Jos hallinto-oikeuteen on tullut valituksia, voidaan kaava kuuluttaa voimaan tulevaksi siltä osin, jota

2. Planens behandlingsskeden

2.1 Tekniska nämnden behandlar planförslaget och framlägger det till påseende under 30 dagar. Under den här tiden kan vem som helst av stadens invånare eller intressenter göra en anmärkning mot planförslaget, riktad till stadsstyrelsen. Planlägga-ren undersöker anmärkningarna och utlåtandena och bemöter dem. Om planen ändras väsentligt, framläggs den till påseende på nytt. Om de väsent-liga ändringarna gäller ett privat intresse och denne ger sitt skriftliga samtycke till ändringarna, behöver planen likväl inte framläggas till påseende på nytt. Tekniska nämnden för planen till stadsstyrelsen för behandling.

2.2. Stadsstyrelsen behandlar planförslaget och föreslår för stadsfullmäktige att planen ska godkän-nas eller återremitterar planärendet med moti-veringar till planläggningsavdelningen för ny bered-ning. Stadsstyrelsen kan inte ändra innehållet i pla-nen, utan ändringarna måste med tanke på intres-senternas rättsskydd processas på nytt, så att be-rörda parter kan framföra sin åsikt om ändringarna. Det här sker genom att planförslaget framläggs till påseende på nytt. Stadsstyrelsens medlemmar är alltid intressenter i planprojekt och deras åsikter tas emot under beredningsskedet av planläggningsar-betet. De har också rätt att inlämna en anmärkning medan planen är framlagd till påseende, och då får de ett skriftligt bemötande av den; varför deras sak har beaktats eller lämnats obeaktad.

2.3 Stadsfullmäktige behandlar planförslaget och godkänner det som ny detaljplan för området eller återremitterar ärendet till planläggningsavdel-ningen för ny beredning. Beslut om godkännande belägger planområdet med byggförbud tills den nya planen har vunnit laga kraft. Beslut om godkännande av detaljplan har man rätt att överklaga till förvaltningsdomstolen under 30 dagar från det att protokollet justerats. Stadsfullmäktiges ledamöter är alltid intressenter i planprojekt och deras åsikter tas emot under beredningsskedet av planläggningsar-betet. De har också rätt att inlämna en anmärkning under den tid pla-nen är framlagd till påseende och då får de ett skriftligt bemötande av den; varför deras åsikt har beaktats eller lämnats obeaktad.

2.4 Detaljplanens ikraftträdande kungörs. Om det inte har inlämnats några besvär över planen till för-valtningsdomstolen, ingår kungörelse om planens ikraftträdande i Österbottens Tidning och Pie-tarsaaren Sanomat. Om det har kommit besvär till förvaltningsdomstolen, kan man kungöra att de de-lar av planen, som inte berörs av besvären, har trätt




Sida

Sivu 6/15

valitukset eivät koske. Kuulutuksen jälkeen voi-daan aloittaa rakentaminen voimaan tulleen kaa-van mukaisesti.

i kraft. Efter kungörelsen kan byggandet inledas i enlighet med detaljplanen som trätt i kraft.

AIKATAULU

Pyrkimyksenä on, että kaavaehdotus valmistuu kevään aikana 2016 teknisen lautakunnan käsitel-täväksi, ja että uusi asemakaava saa lain voiman vuoden lopussa 2016.

TIDTABELL

Vår strävan är att planförslaget ska vara färdigt för behandling i tekniska nämnden under våren 2016 och att den nya detaljplanen får laga kraft i slutet av år 2016.

TARVITAANKO MAANKÄYTTÖ-SOPI-

MUSTA?

Maankäyttösopimusta ei tarvita. Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 a § (13.3.2003/222): Maanomistajan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kus-tannuksiin Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yh-dyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin jäljem-pänä säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopi-maan maanomistajan kanssa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 b §: Maankäyttösopimukset Kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä so-pimuksia (maankäyttösopimus). Maankäyttösopimuksissa ei voida kuitenkaan sitovasti sopia kaavojen sisällöstä. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jäl-keen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei koske sopimusten tekemistä kaavoituksen käynnistämisestä. Maankäyttösopimuksilla voidaan tämän luvun kehittämiskorvausta koskevien säännösten rajoittamatta laajemminkin sopia osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Maankäyttösopimuksesta tiedotetaan kaavan laatimisen yhteydessä. Tarkoituksesta tehdä maankäyttösopimus on tiedotettava osallistu-mis- ja arviointisuunnitelmassa. Jos tarkoitus tehdä maankäyttösopi-mus tulee esille vasta sen jälkeen, kun osallistumis- ja arviointisuun-nitelma on laadittu, asiasta tulee kaavan laatimisen yhteydessä tie-dottaa osallisten tiedonsaannin kannalta sopivalla tavalla.

BEHÖVS MARKANVÄNDNINGSAVTAL?

Inget markanvändningsavtal behövs. Markanvändnings- och bygglagen 91 a § (13.3.2003/222): Markägares skyldighet att delta i kostnaderna för samhällsbyggande De markägare inom ett område som detaljplaneras vilka har avsevärd nytta av detaljplanen är skyldiga att på det sätt som anges nedan delta i kommunens kostnader för samhällsbyggande. Strävan skall vara att avtala med markägaren om dennes deltagande i kostnaderna.

Markanvändnings- och bygglagen 91 b §: Markanvändningsavtal En kommun kan ingå avtal om planläggning och om genomförandet av planerna (markanvändningsavtal). I markanvändningsavtalen kan dock inte med bindande verkan avtalas om innehållet i planerna. Ett markanvändningsavtal kan ingås med bindande verkan för par-terna först när ett utkast eller förslag till plan har varit offentligt fram-lagt. Detta gäller inte avtal om inledande av planläggning. Genom markanvändningsavtal kan det utan hinder av bestämmel-serna om utvecklingskostnadsersättning i detta kapitel även ingås mer utförliga överenskommelser om parternas inbördes rättigheter och skyldigheter. Information om markanvändningsavtal skall ges i samband med att en plan utarbetas. Avsikten att ingå ett markanvändningsavtal skall med-delas i programmet för deltagande och bedömning. Framgår avsikten att ingå ett markanvändningsavtal först efter det att programmet för deltagande och bedömning har utarbetats, skall information i frågan ges vid utarbetandet av planen på ett sätt som är lämpligt med hänsyn till intressenternas tillgång till information.




Sida

Sivu 7/15

Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 c § (13.3.2003/222): Kehittämiskorvaus Jos maanomistajan kanssa ei ole syntynyt sopimusta hänen osallis-tumisestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi periä maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden li-säyksen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttamaan tontin ar-vonnousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista palve-levan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista (kehittä-miskorvaus).

Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 g §: Kehittämiskorvauksen määräämisestä päättää kunta. Päätös on teh-tävä viipymättä asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Päätöksestä tu-lee ilmetä korvauksen määräämisen perusteet. Kehittämiskorvaus voidaan määrätä vain, jos sitova tonttijako on osoitettu asemakaavassa. Kehittämiskorvaus määrätään kullekin kaavan mukaiselle tontille erikseen. Yhteen käyttötarkoitukseen osoi-tetulla korttelialueella, jolla on yksi omistaja, ei tonttijaon osoittaminen asemakaavassa ole tarpeen. Tällöin kehittämiskorvaus voidaan mää-rätä korttelikohtaisesti.

Markanvändnings- och bygglagen 91 c § (13.3.2003/222): Utvecklingskostnadsersättning Har ingen överenskommelse nåtts med markägaren om dennes del-tagande i kostnaderna för samhällsbyggande, kan kommunen hos markägaren ta ut en sådan andel av de uppskattade kostnaderna för samhällsbyggandet som betjänar bebyggandet av ett planområde vil-ken har avpassats enligt den värdestegring på en tomt enligt detaljpla-nen som har uppstått på grund av byggrätt, utökad byggrätt eller änd-rade användningsmöjligheter som i detaljplanen har anvisats för tom-ten (utvecklingskostnadsersättning).

Markanvändnings- och bygglagen 91 g §: Kommunen beslutar om fastställande av utvecklingskostnadsersätt-ningen. Beslutet skall fattas utan dröjsmål efter det att detaljplanen har godkänts. Av beslutet skall grunderna för fastställandet av ersätt-ningen framgå. Utvecklingskostnadsersättning kan fastställas endast om en bin-dande tomtindelning anges i detaljplanen. Utvecklingskostnadser-sättningen fastställs separat för varje tomt enligt planen. För ett kvar-tersområde som har anvisats för ett visst användningsändamål och som tillhör en och samma ägare behöver tomtindelningen inte anges i detaljplanen. Härvid kan utvecklingskostnadsersättningen fastställas kvartersvis.




Sida

Sivu 8/15

UTGÅNGSPUNKTERNA FÖR PLANERINGEN

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

SUUNNITTELUALUEEN MAANOMISTUS

Suunnittelualueella on kolme maanomistajaa: Pie-tarsaaren kaupunki (harmaat alueet), Pietarsaa-renseudun seurakuntayhtymä ja valtio (kantatie 68).

MARKÄGO PÅ PLANERINGSOMRÅDET

Planeringsområdets mark ägs tre markägare: Sta-den Jakobstad (grå områden), Pedersörenejdens kyrkliga samfällighet och staten (stamväg 68).




Sida

Sivu 9/15

LANDSKAPSPLAN

MAAKUNTAKAAVA

Maankäyttö- ja rakennuslaki 32 §: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimen-piteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakunta-kaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja kat-sottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Markanvändnings- och bygglagen 32 §: Landskapsplanen skall tjäna till ledning när generalplaner och detalj-planer utarbetas och ändras samt när åtgärder annars vidtas för att reglera områdesanvändningen. När myndigheterna planerar åtgärder som gäller områdesanvänd-ningen och beslutar om att vidta dessa åtgärder, skall de beakta land-skapsplanen, försöka främja genomförandet av planen och se till att åtgärderna inte försvårar genomförandet av planen.

POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2030

Ympäristöministeriön 21.12.2010 vahvistama Poh-janmaan maakuntakaava 2030 on ohjeena ja otet-tava huomioon asemakaavoituksessa.

ÖSTERBOTTENS LANDSKAPSPLAN 2030

Österbottens landskapsplan 2030, som fastställ-des av miljöministeriet 21.12.2010, ska tjäna till ledning och ska beaktas vid detaljplanering.

Maakuntakaava ohjaa suunnittelualueen suunnit-telua seuraavin merkinnöin ja määräyksin:

Landskapsplanen styr planeringen på planerings-området med följande beteckningar och bestäm-melser:

kk-2 PIETARSAAREN KAUPUNKISEUTU Merkinnällä osoitetaan Pietarsaaren yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta.

kk-2 JAKOBSTADS STADSREGION Med beteckningen anges området med enhetlig samhällsstruktur i Jakobstad.




Sida

Sivu 10/15

Suunnittelumääräys: Pietarsaaren asemaa maa-kunnan aluekeskuksena tulee edistää. Alueiden-käytön suunnittelussa on pidettävä lähtökohtana kaupunkiseudun nykyistä rakennetta ja turvattava tuotanto- ja liiketoimintojen kehittämismahdollisuu-det. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkolii-kenteen kannalta edullisesti. Pietarsaaren keskus-tan kehittämisessä tulee edistää kävelykeskustan jatkokehittämistä ja vanhan puukaupunkimiljöön säilymistä. Maankäytön suunnittelussa tulee huo-mioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti ar-vokkaat alueet ja kohteet. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntara-joja ylittävää yhteistyötä ja mahdollistaa kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kehitettäessä kaupungin vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luon-non kehityskulkujen alueellinen edustavuus tur-vata.

Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan asemakaavoitettuja ja ase-makaavoitettaviksi tarkoitettuja alueiden taajamatoiminta-aluetta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä.

Teollisuus- ja varastoalue Teollisuuden aluevarauksella (T) ja teollisuuden kohdemerkinnällä (t) osoitetaan seudullisesti mer-kittävät teollisuusalueet.

Ohjeellinen ulkoilureitti Suunnittelumääräys: Vaellusreittien yksityiskoh-tainen suunnittelu ja merkintä tulee tehdä yhteis-työssä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäris-töarvoihin.

Parannettava tielinja liittymäjärjestelyi-neen Merkinnällä osoitetaan ne tieosuudet, joilla on erillisselvityksissä todettu olevan valtakunnalli-sesti tai maakunnallisesti merkittävää liikenteel-listä parantamistarvetta. Tiealueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus¹.

Planeringsbestämmelse: Jakobstads ställning som ett regioncentrum i landskapet bör främjas. Vid områdesplanering skall stadsregionens nuva-rande struktur vara utgångspunkt samtidigt som möjligheterna att utveckla produktions- och affärs-verksamheterna säkerställs. Nya bostadsområden bör placeras fördelaktigt med hänsyn till kollektiv-trafiken. Vid utvecklandet av Jakobstads centrum bör vidareutveckling av promenadcentrumet främ-jas och den gamla trästadsmiljön bevaras. Vid pla-nering av markanvändning bör hänsyn tas till arke-ologiskt och kulturhistoriskt värdefulla områden och objekt. Vid planering av markanvändning bör samarbete över kommungränserna utvecklas och gemensam kommunal generalplanering möjliggöras. Vid ut-veckling av stadens attraktionskraft som en havs-nära boendemiljö bör man trygga den regionala typbilden av naturens succession i ett kustområde med landhöjning.

Område för tätortsfunktioner Med beteckningen anges detaljplanerade områden och områden som avses att bli detaljplanerade för tätortsfunktioner. Planeringsbestämmelse: Vid planeringen av markanvändningen och planläggningen bör en en-hetligare samhällsstruktur främjas.

Industri- och lagerområde Med områdesreserveringen för industri (T) och ob-jektbeteckningen för industri (t) anges regionalt be-tydande industriområden.

Riktgivande friluftsled Planeringsbestämmelse: Noggrannare planering och utmärkning av vandringsleder bör ske i samarbete med markägare och myndigheter. Vid planeringen bör miljövärdena beaktas.

Väglinje som skall förbättras med trafiklös-ningar Med beteckningen anges de vägavsnitt som i se-parata utredningar konstaterats ha ett nationellt el-ler regionalt betydande behov av trafikförbättring. På vägområdet gäller bygginskränkning¹ enligt 33 § i markanvändnings- och bygglagen.




Sida

Sivu 11/15

Maankäyttö- ja rakennuslaki 33 §: Näille alueille lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää niin, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista.

Markanvändnings- och bygglagen 33 §: På dessa områden får tillstånd för uppförande av byggnad inte bevil-jas så att det försvårar genomförandet av landskapsplanen.

GENERALPLAN

YLEISKAAVA

Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 §: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään

Markanvändnings- och bygglagen 54 §: När en detaljplan utarbetas skall landskapsplanen och en generalplan med rättsverkningar beaktas på det sätt som bestäms ovan. Om det utarbetas en detaljplan för ett område där det inte finns någon generalplan med rättsverkningar, skall vid utarbetandet av detaljpla-nen i tillämpliga delar beaktas även vad som bestäms om kraven på generalplanens innehåll.

PIETARSAAREN YLEISKAAVA 2020

JAKOBSTADS GENERALPLAN 2020

Pietarsaaren yleiskaava on oikeusvaikutukseton yleiskaava. Oikeusvaikutuksettomalla yleiskaa-valla ei ole muita oikeusvaikutuksia, kuin maan-käyttö- ja rakennuslain 99.3 §:ssä tarkoitettu ym-päristöministeriön lupaan perustuva lunastusoi-keus.

Denna generalplan saknar rättsverkan. En gene-ralplan som saknar rättsverkan har inga andra rättsverkningar än den i markanvändnings- och bygglagen 99.3 § avsedda inlösningsrätten på ba-sen av miljöministeriets tillstånd.




Sida

Sivu 12/15

Maankäyttö- ja rakennuslaki 99.3 §: Asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntora-kentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tar-vitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai mui-hin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdys-kuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös vir-kistys- ja suojelualuetta.

Markanvändnings- och bygglagen 99.3 §: Vederbörande ministerium kan dessutom bevilja kommunen tillstånd att lösa in ett område som i generalplanen har anvisats som trafikled, för bostadsbyggande eller för samhällsbyggande som ansluter sig till bostadsbyggande och som behövs för kommunens planenliga sam-hällsutveckling, samt ett område som är avsett för en inrättning för kommunen eller samkommunen eller för deras övriga behov. I ett om-råde som inlöses för bostadsbyggande eller för samhällsbyggande som ansluter sig till bostadsbyggande kan även ingå ett rekreations- och skyddsområde.

Pietarsaaren oikeusvaikutukseton yleiskaava 2020 on kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväk-symä ja se on otettava huomioon asemakaavoituk-sen lähtökohtana.

Jakobstads generalplan 2020 utan rättsverkan är godkänd av stadsfullmäktige 28.1.2008 och ska beaktas som utgångspunkt för detaljplanering.

Suunnittelualueen asemakaavoitusta ohjaavat yleiskaavamerkinnät ja määräykset:

Generalplanens beteckningar och bestämmelser vilka styr detaljplaneringen av planområdet:

osoittaa TUOTANNON JA VARASTOINNIN ALUEEN

anger

ETT OMRÅDE FÖR PRODUKTION OCH LAGERHÅLLNING

osoittaa KAUPUNGINPUISTON

anger

EN STADSPARK

Haluamme osoittaa nämä alueet oleskeluun ja leikkiin.

osoittaa YLEISEN TIEN ALUEEN

Vi vill anvisa området för vistelse och lek.

anger

ETT OMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG

LIIKENNEMELUVYÖHYKKEEN RAJA

GRÄNS FÖR BULLERZON

KEVYEN LIIKENTEEN REITIT

VOIMALINJA

RUTTER FÖR LÄTT TRAFIK

KRAFTLINJE




Sida

Sivu 13/15

GÄLLANDE DETALJPLAN

AJANTASAINEN ASEMAKAAVA

Suunnittelualueen voimassa olevat asemakaavat ovat vuosilta 2003 ja 2005. Suurin osa suunnittelualueesta on asemakaa-voissa osoitettu yleisen tien alueeksi (LT) tai teolli-suus- ja varastorakennusten sekä toimistoraken-nusten korttelialueeksi, jolla toimintaympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-KT-1). Suuri osa suunnittelualueesta sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Pieni osa koillis-osassa on voimassa olevan asemakaavan osoitta-man lähivirkistysalueen (VL) sisäpuolella.

Gällande detaljplaner på området är från åren 2003 och 2005. Största delen av planeringsområdet är i detaljplanerna anvisade som område för allmän väg (LT) eller som kvartersområde för industri- och lagerbyggnader samt för kontorsbyggnader där verksamhetsmiljön ställer särskilda krav på verksamhetens art (TY-KT-1). En stor del av planeringsområdet är beläget på oplanerat område. I planområdets nordöstra del går en liten del in över det område som i gällande detaljplan anges som ett område för närrekreation (VL).




Sida

Sivu 14/15

OMRÅDESRESERVERINGSPLAN (Skiss)

ALUEVARAUSSUUNNITELMA (Luonnos)




Sida

Sivu 15/15

LEDNINGSKARTA

JOHTOKARTTA

Ote kaupungin johtokartasta Jätevesi Sadevesi Talousvesijohto Sähköjohdot Kaukolämpöverkosto Puhelinjohto Alueella kulkee sähköjohtoja, puhelinjohtoja, ta-lousvesijohtoja, yksi jätevesiviemäri sekä sadeve-siviemäreitä.

Utdrag ur stadens ledningskarta Avfallvatten Dagvatten Hushållsvattenledning El Fjärrvärme Telefonledning Inom området finns elledningar, telefonledningar, hushållsvattenledningar, en avloppsledning samt ledningar för dagvatten.

Documents

PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING: Sivu 1 15 · Vesi, energialaitos Herrfors, Pohjanmaan museo, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjanmaan liitto. 2. Olenko osallinen? Olet osallinen,