LASTEN LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEITÄ · vastasyntyneiden keskushermosto on kehittymätön,...

LASTEN LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEITÄ

Arja Lång ja Helena Pennanen

Tavoitteet

ymmärrät, miten lapsen ikä ja elimistön kehitysvaiheet vaikuttavat lapsen lääkehoitoon

tiedät keskeiset lasten lääkehoitoon liittyvät ongelmat ja haittavaikutukset

ymmärrät sairaanhoitajan tietojen, taitojen, asenteiden vaikutuksen lasten lääkehoidon onnistumiseen

Arja & Helena 18.6.2013

Lasten lääkehoidon historiaa

tutkimus myöhäsyntyistä

vakavat sivuvaikutukset nopeuttivat tutkimusten tekemistä esim.

sulfa: keskosten aivovauriot

tetrasykliini: hammasvauriot

talidomi: sikiövauriot

Arja & Helena 18.6.2013

Lääkeaineiden imeytyminen

makeutusaineen vaikutus lääkeaineen imeytymiseen

penisilliini imeytyy parhaiten sakkaroosilla makeutettuna kariesriskin lisääntyminen

sorbitolin ja fruktoosin käyttö huonontaa imeytymistä 30 – 50 %

Arja & Helena 18.6.2013

Lääkeaineiden imeytyminen

vastasyntyneiden ja imeväisten ruuansulatuska- navasta lääkkeen imeytyminen heikkoa

lyhyet ruokintavälit ja mahalaukun hidastunut tyhjentyminen

mahan sisällön heikompi happamuus

Arja & Helena 18.6.2013

Lääkeaineiden imeytyminen

lääkeaineiden imeytyminen iholta ja limakalvoilta on tehokasta

lapsen ihon ja limakalvojen pinta-ala on suhteessa paljon suurempi kuin aikuisella

nuha- ja silmätippojen sekä kortikosteroidi salvojen suhteen varovaisuutta

kivespussista hydrokortisoni imeytyy 42 –kertaisesti verrattuna kyynärvarteen

perkutaaninen lääkitys on myös mahdollisuus

Arja & Helena 18.6.2013

Lääkeaineiden imeytyminen

lääkeaineen imeytyminen peräsuolesta

nestemäisessä muodossa annettavat lääkeaineet kuten diatsepaami imeytyvät hyvin peräsuolesta

peräpuikoista lääkkeen imeytyminen epävarmempaa ja hitaampaa

Arja & Helena 18.6.2013

Lääkeaineen jakautuminen

Proteiineihin sitoutuminen

vieraiden aineiden sitoutuminen proteiineihin vähentää elimistön altistumista myrkyille

vastasyntyneillä, erityisesti keskosilla albumiinin määrä pienempi kuin aikuisilla

myös laadullisia eroja, sitomiskyky heikompi

hyperbilirubinemia

Arja & Helena 18.6.2013

Lääkeaineen jakautuminen

suuri osa lääkeaineista on vesiliukoisia, vaikuttaa siihen kuinka suuri lääkeainepitoisuus on plasmassa ja kudoksissa

vastasyntyneiden ja imeväisten vesipitoisuus, (erityisesti solunulkoinen) elimistössä on suuri 70 80 %

suhteellisesti suurempien annosten tarve verrattuna aikuisiin

Arja & Helena 18.6.2013

Lääkeaineen jakautuminen

vastasyntyneillä plasmatilavuus pieni pienen koon ja suuren hematokriittiarvon takia

suoneen annettava bolus:

verisuonten tonukseen ja sydämeen vaikuttavien lääkeaineiden taso voi olla vaarallisen korkea

plasman osmolalitteetti voi muuttua vaarallisen korkeaksi

noudata ohjeen injektioaikaa

Arja & Helena 18.6.2013

Lääkkeiden vaikutusmekanismit

Reseptorit

ehkä monet poikkeavuudet lääkevasteissa ja sivuvaikutuksissa lapsilla selittyvät poikkeavien reseptoritoimintojen pohjalta

Arja & Helena 18.6.2013

Lääkeaineen eliminaatio eli poistuminen

Metabolia: aineenvaihduntaa, jolloin lääkeaine muuttuu yhdeksi tai useammaksi aineenvaihduntatuotteeksi eli metaboliitiksi

Erittyminen: lääkeaineen poistuminen elimistöstä muuttumattomana munuaisten kautta

Arja & Helena 18.6.2013

Lääkeaineiden metabolia

suurin osa lääkeaineista metaboloituu maksassa

maksan toimintakyky ja entsyymitoimintojen kypsyys – kehittymättömiä

eräät metaboliaan liittyvät entsyymit kypsyvät jo sikiöaikana, useimpien entsyymien kohdalla vastasyntyneen metaboliakyky heikompi kuin aikuisella

hyperbilirubinemia /”kellastuneen”/ ikteerisen lapsen lääkehoitoon liittyvät riskit

Arja & Helena 18.6.2013

Lääkeaineiden erittyminen

munuaisten toiminta vastasyntyneillä ja erityisesti keskosilla heikompaa

vähäisempää lääkkeiden erittymistä virtsaan voidaan myös hyödyntää vastasyntyneisyyskauden lääkehoidossa

Arja & Helena 18.6.2013

Lääkevaste

lapsen elimistön reaktio lääkeaineeseen eli lääkevaste voi olla voimakkaampi kuin aikuisella

vastasyntyneiden keskushermosto on kehittymätön, jolloin lääkkeet kulkeutuvat helpommin verestä aivoihin kuin aikuisilla

Arja & Helena 18.6.2013

Vastasyntyneisyyskauden lääkehoidossa huomioitava äidin lääkkeiden vaikutus sikiöön ja lapsen

vointiin vastasyntyneenä

ihon pinta-ala suuri verrattuna painoon

ohut iho

suun kautta annettujen lääkkeiden imeytyminen epävarmaa

alle kahden viikon ikäiselle ei suun kautta lääkkeitä

pienet lihakset ja olematon subcutis

Arja & Helena 18.6.2013

Vastasyntyneisyyskauden lääkehoidossa huomioitava

mitä pienempi lapsi sitä suurempi vesipitoisuus ja pienempi rasvan määrä

proteiinipitoisuus alhainen

albumiini sitoo lääkeaineita huonommin kuin aikuisilla + eril. kilpailevien tekijöiden vaikutus

maksan kyky metaboloida lääkeaineita heikko

Arja & Helena 18.6.2013

Vastasyntyneisyyskauden lääkehoidossa huomioitava glomerulusten suodatusnopeus alhainen ja

tubulusten toiminta kypsyy vasta vastasyntyneisyyskauden jälkeen

vastasyntyneiden tehohoidossa paljon lääkkeitä - interaktiot

lääkkeiden annostuksessa monia epävarmuustekijöitä

lapsen tarkkailu

lääkeainepitoisuuksien käyttö

Arja & Helena 18.6.2013

Imeväisikäisen lääkehoidossa huomioitava

imetyksen yhteydessä äidiltä saadut lääkkeet

lääkkeiden eliminaation nopeutuminen ja nopea kasvu lisäävät annostarvetta

Nopean kasvun huomioonottaminen lääkkeiden annostuksessa

Arja & Helena 18.6.2013

Leikki-ikäisen lääkehoidossa huomioitava uhmaiässä lääkkeen antaminen lapselle vaikeaa

lapsen valmistaminen lääkkeenottotilanteisiin korostuu

lääkkeenantoreitin ja –tavan valinta

myrkytystapaturmat ↑ lapsen liikkuvuus ja ulottuvuus lisääntyy lapsi laittaa kaiken suuhun (mahdollista jo imeväisiän

loppupuolella)

Arja & Helena 18.6.2013

Leikki-ikäisen lääkehoidossa huomioitava lääkkeiden eliminaatio nopeimmillaan →

suhteelliset lääkeannokset suurimmillaan

kasvun vaikutus annoksen kokoon

Arja & Helena 18.6.2013

Kouluikäisen lääkehoidossa huomioitava

lääkehoidon yhdistäminen koulunkäyntiin

Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:9

kasvun vaikutus annoskokoon

Arja & Helena 18.6.2013

Murrosikäisen lääkehoidossa huomioitava

nopean kasvun huomioon ottaminen pitkäaikaishoidon lääkeannoksissa

hoitomyöntyvyysongelmat liittyen itsenäistymisprosessiin

lääkkeet ja päihteet !/?

Arja & Helena 18.6.2013

Lisäksi lasten lääkehoidossa huomioitavaa

sivuvaikutukset - lasten lääkehoitoon liittyviä riskitilanteita

lapsille sopivat apuaineet esim. ei alkoholia säilytysaineeksi

kasvun hidastuminen esim. glukokortikoidit

yksilölliset erot erityisesti joidenkin lääkeaineiden kohdalla – lääkeainepitoisuudet

lääkkeiden antotapoihin liittyvät erityispiirteet

Arja & Helena 18.6.2013

Lääkkeiden antotapoja lapsilla ruoansulatuskanavaan eli enteraalisesti = luonnollinen

tie

suuonteloon

peroraalisesti: tabletit ja kapselit, liuokset

peräsuoleen

ruokintaletkuun

ruoansulatuskanavan ohi eli parenteraalisesti: ei-kajoava eli noninvasiivinen antotapa= luonnollinen tie ja kajoava eli invasiivinen antotapa

Arja & Helena 18.6.2013

Lääkkeiden antotapoja lapsilla

ei-kajoava eli noninvasiivinen antotapa = luonnollinen tie

nenään

silmään

korvaan

iholle eli dermaalisesti

ihon kautta eli transdermaalisesti

keuhkoihin: lääkkeelliset kaasut ja inhalaatiosumutteet, -nesteet ja –jauheet

Arja & Helena 18.6.2013

Lääkkeiden antotapoja lapsilla

kajoava eli invasiivinen antotapa

verenkierron ulkopuolelle eli ekstravaskulaarisesti

» ihon sisään i.d. eli i.c.

» ihon alle s.c.

» lihakseen i.m.

laskimoon eli intravenoosisesti, i.v.

» keskuslaskimoon

– keskuslaskimokatetri

– keskuslaskimoportti

Arja & Helena 18.6.2013

Arja & Helena 18.6.2013

Rokotettavan ikäryhmä

Antotapa Pistoskohta

Imeväiset (alle 1-vuotiaat)

IM

reisilihaksen etu-yläosa (m. vastus

lateralis) Ventrogluteaalinen

pakara-alue (kun lapsi on saavuttanut pystyasennon)

SC reisi

ID vasemman olkavarren

ulkosivu

Leikki-ikäiset (1-6-vuotiaat)

IM

olkavarren hartialihas (m. deltoideus) tai reisilihaksen etu-

yläosa

SC reisi tai olkavarsi

Kouluikäiset ja aikuiset (7 vuotta täyttäneet)

IM olkavarren hartialihas

SC Olkavarsi

Suositeltavat ensisijaiset pistoskohdat ikäryhmittäin (THL: Rokottajan käsikirja):

Lääkkeiden antotapoja lapsilla

luun sisään eli intraosseaalisesti

niveleen eli intra-artikulaarisesti

selkäydinkanavaan eli spinaalisesti/ intratekaalisesti, i.t.

Arja & Helena 18.6.2013

VAATIMUKSIA LASTEN LÄÄKKEILLE

ei saisi sisältää haitallisia apu- tai lisäaineita

lapsille sopivassa lääkemuodossa

helposti mutta tarkasti annosteltavissa

lääkkeen pitäisi olla hyvänmakuinen, jotta lapsi sen mielellään ottaa

Arja & Helena 18.6.2013

EOROOPAN LASTENLÄÄKEASETUS tavoitteina esim.

kehittää lapsille tarkoitettuja lääkkeitä ja lääkemuotoja

varmistaa, että lasten hoitoon käytettävät lääkkeet perustuvat tasokkaaseen tutkimukseen ja lupamenettelyyn

lisää käytettävissä olevaa tietoa lääkkeiden vaikutuksista lapsiin

Arja & Helena 18.6.2013

Lasten lääkehoidon turvallisuuden edistäminen

virheiden raportointi – luodaan ilmapiiri, joka

kannustaa hoitajia raportoimaan virheistään

hoitajilla hyvä tietämys hoidettavista lapsista virheiltä välttyminen

Arja & Helena 18.6.2013

Lasten lääkehoidon turvallisuuden edistäminen sairaanhoitajan tulee tuntea

lääkkeen toivotut vaikutukset ja mahdolliset sivuvaikutukset, soveltuvuus lapsille

lääkkeen annon syy –patologia

lääkkeen enimmäisannos, lapsen kasvu- ja kehitysvaihe, lapsen paino ja pituus

lasten lääkehoidon riskitilanteet

perheen psykososiaaliset ja kulttuuriset tekijät

Arja & Helena 18.6.2013

Lasten lääkehoidon turvallisuuden edistäminen

rauhallinen ympäristö – lääkehoidon rutiinit voidaan

tehdä rauhassa ja keskeytyksittä henkilökunnan välinen hyvä ja avoin kommunikaatio –

uskallus esittää kysymyksiä ja valvoa myös toisten työtä kaksoistarkastusten tärkeys suullisten lääkemääräysten muuttaminen kirjalliseksi turvajärjestelmien selkiyttäminen ja pelkistäminen (ei

vain uusien kehittämistä) oikea potilas, lääke, annos, antoaika ja antoreitti

Arja & Helena 18.6.2013

LÄHTEET: Hollmen A. 2010. Turvallinen lääkehoito – kansainvälinen

kirjallisuuskatsaus. Laurea ammattikorkeakoulu.

Karttunen M. 2012. lihaksensisäinen injektio vatsanpuoleiselle pakaralihasalueelle. Sairaanhoitaja. 3, 48-49

Kouvalainen K., Rantanen P., & Uhari M. toim. 2001. Lapsi ja lääke. Hämeenlinna. Kustannus Oy Duodecim

Saano S. & Taam-Ukkonen M. 2013. Lääkehoidon käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy.Storvik_

Sydänmaa S., Talvensaari H., Kaisvuo T. & Uotila N. 2012. Lapsen ja nuoren hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Arja & Helena 18.6.2013