Mikä luomussa puhuttaa maailmalla? - …...2015/04/14 · etiikkaa ja oikeustiedettä...

HELSINGIN YLIOPISTO

HELSINGFORS UNIVERSITET

UNIVERSITY OF HELSINKI

Mikä luomussa puhuttaa

maailmalla?

14.4.2015

Jukka Rajala

Erikoissuunnittelija

Helsingin yliopisto

Ruralia instituutti

Luomuviljelyssä tärkeitä kysymyksiä

• Miten maan kasvukunto saadaan hyväksi?

• Millainen viljelykierto on sopivin?

• Miten seosviljelyä ja aluskasveja kannattaa

hyödyntää?

• Miten typpi-, fosfori- ja muiden ravinteiden

saatavuus turvataan kestävästi?

• Miten hallita rikkakasveja? Tauteja ja tuholaisia?

• Millaisia lajikkeita tarvitaan?

• Miten saada tuotantoeläinten hyvinvointi ja

vastustuskyky hyväksi?

14.4.2015 Rajala: Mikä luomussa puhuttaa?2

Sisältö

• 1. Riittääkö luomun tuottavuuus?

– Suuri sato vai kestävät tuotantomenetelmät?

• 2. Mihin suuntaan kasvinjalostuksessa?

• 3. Kemiallinen vai ekologinen

kasvinsuojelu?

• 4. Kotieläinten lääkintä

– Miksi ei antibiootteja?

14.4.2015

Rajala: Mikä luomussa puhuttaa?3

1.Riittääkö luomun tuottavuus-Suuri sato vai kestävät tuotantomenetelmät?

• Mitkä ovat tavoitteet?

• Suuri sato kg/ha?

• Suuri sato kg/siemenkilo?

• Suuri sato kg/uusiutumattomien

tuotantopanosten käyttö?

• => Suuri sato?

– Vai kokonaisuuden optimointi kestäväksi?14.4.2

015Rajala: Mikä luomussa puhuttaa?4

Mikä on maatalouden tehtävä?

• 1. Tuottaa elintarvikkeita ja rehuja

mahdollisimman paljon?

– Mahdollisimmat suuret sadot?

– Eläimistä huipputuotokset?

• 2. Turvata väestön elintarvikehuolto ja

tukea terveyttä kestävästi?

=>Optimituotokset kestävästi

=>Kokonaisuuden optimointi

14.4.2015

Luonnonvarojen kulutus

• Vuoden luonnonvarat kulutettu jo 19.8.2014

• Global Footprint Network Earth Overshoot Day 2014

• Luonnonvaroja kulutetaan 50 % yli uusiutumiskyvyn

http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/GFN/page/earth_overshoot_day/

• http://luomu.fi/tietopankki/luonnonvarojen-kulutus-ylitti-tana-vuonna-luonnon-kantokyvyn-19-8-2014/

14.4.2015

Lisää otsikko tähän

• Muokkaa tekstin perustyylejä

napsauttamalla

– toinen taso

• kolmas taso

– neljäs taso

» viides taso

Maapallon ekologisen kestävyyden mittaritMittari Sallittu Ylitys Ei määritetty

Biodiversiteetinväheneminen

Typen globaalit kierrot

Ilmastonmuutos

Fosforin globaalit kierrot

Merienhappamoituminen

Yläilmakehänotsonikato

Makean veden käyttö

Maankäytön muutokset

Aerosolipäästötilmakehään

Rockström ym 2009. www.luomu.fi/tietopankki/yhdeksan-mittaria-maapallon-kestavyydell/

Luonnonvarojen kestävä käyttö

• =Ekologisen kestävyyden haaste

• Uusiutumattomia luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja tehokkaasti pyrkien korvaamaan ne uusiutuvilla luonnonvaroilla

• Käyttöön otetut => kierrätys mahd pitkään

• Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään niiden uusiutumis- ja tuottokyvyn rajoissa

• Päästöjen määrä ei saa ylittää ympäristön vastaanottokykyä

• Luonnonvarojen oikeudenmukainen jakauma

• Tulevien sukupolvien tarpeet

14.4.2015

Liebig ja kestävyys

• Liebig minimilaki ja

kivennäisaineteoria

=>väkilannoiteteollisuus

1840 –luvulta alkaen

• Korosti myöhemmin

kierrätystä ja

kestävyyttä

Liebig 1860-luvulla

A.I. Virtasen tavoitteena

typpikotovarainen viljely

A I Virtanen

• Biologinen typensidonta

• Viljelykierto

• Kierrätys

• Maan hyvä hoito

• Nobel-palkinto

• Suuriin satoihin ei tule

pyrkiä ulkomailta tuoduin

tuotantopanoksin

(valkuaisrehut ja

lannoitteet) vaan luonnon

tarjoamin mahdollisuuksin

ja käyttämällä

mahdollisimman

tehokkaasti kotoiset

tuotantopanokset

http://luomu.fi/tietopankki/a-i-virtasen-

typpikotovarainen-viljelyjarjestelma/

YK ja ruokaturva

• YK:n ruokaturvan erikoisraportoija Oliver

de Schutterin raportin mukaan tienhaarassa

• Irti ehtyvien tuotantopanosten riippuvuudesta

• Agroekologialla positiivisia vaikutuksia ruoan tuotannossa,

köyhyyden torjunnassa ja ilmaston muutokseen

sopeutumisessa

• Satotasot saatu nousemaan 100 % 20 Afrikan maassa

luontaisilla menetelmillä

• Aasiassa torjunta-aineiden käytössä 92 % vähennys

Agroecology and the Right to Food, Report presented at the 16th

Session of the United Nations Human Rights Council [A/HRC/16/49], 8

March 2011

Hans von Herren kestävän viljelyn kehittäjä

• Elämäntyö Afrikassa

• Ekologisen tuholaisten

torjuntamenetelmien kehittäjä

• Tutkimuslaitoksen johtaja

Keniassa Insect Physiology

and Ecology (ICIPE)

• Laajan asiantuntija-ryhmän vpj

(IAASTD)

• Millenium-instituutin johtaja

• V. 2013 Right Livelihood

Award- palkinto

• V. 2013 sveitsiläinen

http://luomu.fi/tietopankki/vaihtoehto-nobel-kestavan-maatalouden-kehittajalle/

Luomun periaatteet - IFOAM

• Terveysperiaate

• Ekologiaperiaate

• Oikeudenmukaisuus-

periaate

• Huolenpidon periaate

IFOAM 2005

http://www.ifoam.org/about_ifoam/

principles/index.html

Varovaisuusperiaate

• Kestävän kehityksen perusehtona on

biologisen monimuotoisuuden ja

ekosysteemien toimivuuden säilyminen

ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon

kestokykyyn

• Ympäristön tilan heikkenemistä estävien

toimien lykkäämistä ei voi perustella

täyden tieteellisen näytön puuttumisella

14.4.2015

21 v- vertailututkimus Sveitsissä luomu

vs tavanomainen• Tuotantopanokset

– Lannoitus n. 50 % pienempi /ha

– Lannoitus n. 35 % pienempi /tuoteyksikkö

– Ei keinotekoisia torjunta-aineita

– Energiantarve 30-50 % pienempi /ha

– Energiantarve n. 20 % pienempi /tuoteyksikkö

– Koneiden energiantarve n. 15 % suurempi

• Tuotot – Sadot n. 80 % tavanomaisesta

– Multavuus suurempi, maan happamoituminen pienempi

– Maan rakenne parani

– Monimuotoisuus lisääntyi; enemmän hyötyeliöstöä lieroja, sienijuuria

– Eroosioalttius pienempi

Mäder ym 2002: Soil fertility and biodiversity in organic farming. Science 296: 1694-1697.

http://luomu.fi/tietopankki/sveitsilaistutkimus-luomussa-hyvat-sadot-pienin-panoksin-ja-viljavuutta-

hoitaen/

14.4.2015

Luomusadot maailmanlaajuisesti

keskimäärin 80 % tavanomaisesta• Meta-analyysin mukaan Luomuviljelyssä sadot ovat

keskimäärin 80 % tavanomaisen viljelyn sadoista maailmanlaajuisesti (362 tutkimusta 25 viime vuoden ajalta)

• Eri alueilla ja eri kasveilla eroja

• Suurimmat satoerot vehnällä, ohralla, perunalla

• Pienet satoerot soija, muut valkuaiskasvit, riisi ja maissiEri alueilla luomusadot yleisimmin 80 % tavanomaisesta

• Intensiivisen viljelyn alueilla kuten esim Pohjoismaissa satoero suurempi

• Kehitysmaissa ja tropiikissa satoerot vähäisiä

Ponti ym. 2012. The crop yield gap between organic and conventional agriculture. Agricultural Systems 108:1-9.

14.4.2015

Monimuotoistaminen pienentää luomun

satoeroja tavanomaiseen

• Meta-analyysin mukaan luomusadot ovat 80,8 % tavanomaisista sadoista (115 tutkimusta, yli 1000 havaintoa)

• Luomussa satotasoja voidaan nostaa käyttämällä monimuotoistamisen tarjoamia mahdollisuuksia-palkokasveilla => luomusadot 100 % tavanomaisista-seosviljely luomussa => luomusadot 91 % tavanomaisista-monipuolisempi viljelykierto luomussa => luomusadot 92 % tavanomaisista

Ponisio ym 2014. Diversification practices reduce organic to conventional yieldgap. The Royal Society Proceedings B. DOI: 10.1098/rspb.2014.1396

14.4.2015

Tulevaisuuden maatalous

Tulevaisuuden maataloudessa korostuvat

• Tuotantopanosten säästö

• Etusija uusiutuvilla luonnonvaroilla

• Kierrätys

• =>FAO: Ekosysteemipalvelut tehokkaampaan käyttöön maataloudessa

http://luomu.fi/tietopankki/ekosysteemipalvelut/http://luomu.fi/tietopankki/maataloutta-muutettava_ekosysteemipalveluja-hyodyntavaksi/

14.4.2015

Mihin suuntaan luomu?• Luomu3.0 keskustelupaperi

• 1. Luomu2.1 luomun eteenpäin kehittäminen, EU, Codex

• 2. ”Laatu- ja arvoluomu”

– laatutietoisille asiakkaille erikoistuotteita

• 3. ”Tuottava ekologistaminen”

– laaja-alainen innovaatiostrategia, jossa

tutkimuksen tuloksia hyödynnetään kriittisesti

– kohti parhaita käytäntöjä

– läpinäkyvä aitous

– yhteenliittymiä ja yhteistyötä

• 4. Yhdistelmä 2+3; määrä+laatuhttp://www.bioaktuell.ch/de/aktuell/meldung/article/bio-30-soll-quantitaet-mit-

qualitaet-kombinieren.html

Luomun tuottavuus tulevaisuudessa

Luomun tuottavuutta ja kestävyyttä

kehitettävä

• Lajikkeet paremmin sopiviksi luomuun

• Maan hoito

• Viljelykierto

• Ravinnehuolto

• Kasvinsuojelu

• Seosviljely

• => Tutkimusta ja kehittämistä

14.4.2015

• Mihin suuntaan kasvinjalostuksessa?

2. Mihin suuntaan kasvinjalostuksessa?

Tavanomainen

kasvinjalostus

Synteettiset lajikkeet

GeenitekniikkaGeenisiirrotGeenien muokkaaminen

Ekologinenkasvinjalostus

Tavanomaiset lajikkeet

Ekologisesti sopeutuneetlajikkeet

Lajikkeet – mihin olosuhteisiin?

• Nykylajikkeet jalostettu tavanomaiseen

viljelyyn

• Voimakas vesiliukoinen väkilannoitus ja

kemiallinen kasvinsuojelu (siemenen

peittaus, rikat, taudit, tuholaiset)

• 1990-luvun puolivälistä myös gmo-

lajikkeita

GMO-keskustelua USA

• Tieteellinen keskustelu

• Kansalaiskeskustelu

• Kaupallinen keskustelu

• Lakialoitteet gmo-merkintäpakosta

USA:aan http://www.justlabelit.org/

– Kansanliike somen kautta osavaltioittain

• Teollisuus vastaa ”isolla rahalla” ja omalla

tiedotuksellaan; ”merkintää ei tarvita, turhaa, kallista”

• Kansanäänestyksiä osavaltioittain

• Äänestykset lähes tasan

• Keskustelu vilkasta

• http://gmofreeusa.org/gmos-are-top/gmo-science/

14.4.2015

Osa keskustelua - Kirje Amerikasta

• ”Elämää gmo-lajikkeiden kanssa”

-avoin kirje Amerikasta

• EU:n kansalaisille, politikoille ja

valvontaviranomaisille

• 60 milj. allekirjoittajaa

• Täyttymättömiä lupauksia, lisää torjunta-aineita

ja superrikkoja, ympäristöhaittoja, riski ihmisten

terveydelle, epätieteellistä, ruokaketjun

haltuunotto patentein, aika puhua

• http://www.theletterfromamerica.org/

Äidit lasten puolesta

Amerikkalaiset äidit -järjestö aktiivinenVoimaannutetut äidit, terveet lapset

”Olemme kansallinen yhteenliittymä äitejä, joita ei voida pysäyttää.

Olemme sitoutuneet voimaannuttamaan miljoonia kouluttamaan

itseään gmo- ja torjunta-aineasioissa, saamaan gmo-tuotteisin

merkinnän ja tarjoamme gmo-vapaita ja luomuratkaisuja.”

http://www.momsavrossamerica.com

Edustajana myös Monsanton osakkeenomistajien

kokouksessa 1/2015http://www.momsacrossamerica.com/full_account_of_monsanto_shareholder_

meeting?recruiter_id=27973

Tieteellistä? – Liiketoimintaa?

• ”Epätieteellistä”

–kumpikin puoli syyttävät toistaan

epätieteelliseksi ja

vetoavat itse tieteeseen

GMO-keskustelua

• 1700 gmo:ta puoltava lista

”kaikki tutkimukset osoitta-

vat, että gmo on turvallista”Nicolia ym 2014

http://geneticliteracyproject.org/2013/08/

glp-infographic-international-science-

organizations-on-crop-biotechnology-

safety/#.UlQecCRJNOE

http://www.forbes.com/sites/jonentine/20

13/10/14/2000-reasons-why-gmos-are-

safe-to-eat-and-environmentally-

sustainable/

https://gmoanswers.com/

• 1800 gmo-kriittinen lista

”Monet gm-puoltajien

listankin tutkimukset

sisältävät huolestuttavia

tietoja”

• Monet muut tutkimukset

osoittavat, että gm-

lajikkeet eivät ole

turvallisiahttp://www.gmofreeusa.org/enigma-

portfolio/gmo-science-2/

http://beyond-gm.org/

http://www.enveurope.com/content/pdf

/s12302-014-0034-1.pdf

http://www.momsacrossamerica.com/

Puolesta Vastaan

Patentit ja tutkimusvapaus?

• Gm-lajikkeet patentoitu => teknologiasopimus

estää riippumattoman tutkimuksen tekemisen

• Patentin haltija päättää ”kaikesta”

– Kuka saa tutkia

– Mitä saa tutkia

– Mitä saa julkaista

• Riippumattomat tutkijat eivät voi antaa lausuntoja

EPA:n Tieteelliselle Asiantuntijapaneelille

• 26 johtavaa maissin hyönteistutkijaa julkisista

tutkimuslaitoksista 16 osavaltiosta USA:ssa 10.2.2009http://www.regulations.gov/#!documentDetail;D=EPA-HQ-OPP-2008-0836-

GMO-keskustelua laillisuudesta• Kirja Altered Genes Twisted Truth, 2015

• Kirjoittaja Steven M. Druker asianajaja

-opiskellut historiaa ja tieteen filosofiaa,

etiikkaa ja oikeustiedettä

oikeustieteen tohtori, luennoitsija

• Asianajana FDA:ta vastaan käydyssä

oikeudenkäynnissä;

Syyte: FDA ei noudata lakia GMO-lajikkeiden hyväksynnässä

=>Kirja kertoo tähän liittyvistä asioista

• GMO-lajikkeita ei ole tutkittu lain vaatimalla tavalla,

– ei ole todettu turvallisiksi elintarvikkeena ja

– ympäristölle,

– FDA tietää sen (vert tupakkaoikeudenkäynti)

• Tuomari jätti ilmeiset todisteet huomiotta

• AlteredGenesTwistedTruth.com

14.4.2015

Miksi ei GMO?• 1. Gm-lajikkeet eivät lisää satopotentiaalia

• 2. Gm-lajikkeiden käyttö lisää torjunta-aineiden käyttöä

• 3. Gm-lajikkeiden viljely on luonut superrikkakasveja

• 4. Gm-lajikkeilla on haitallisia tai allergiaa aiheuttavia vaikutuksia koe-

eläimiin

• 5. Gm-lajikkeiden ja tavanomaisten lajikkeiden rinnakkaisviljely ei ole

mahdollista

• 6. Gm-lajikkeita ei tarvita hyvään ravitsemukseen

• 7. On olemassa parempia tapoja kuin gm turvata maailman ruokaturva

• 8. Tavanomaiset jalostusmenetelmät on geenisiirtotekniikkaa parempia

kasvien jalostusmenetelmiä hyödyllisten lajikkeiden jalostamisessa

• 9. Gm-jalostus on epätarkka tekniikka, joka tuottaa epämiellyttäviä yllätyksiä

• 10. Gm-lajikkeet eivät ole maailman väestön ruokkimiseksi vaan

ruokatuotannon patentoimiseksi

10 reasons why we dont need GM foods 11 s.

GMO - Uusia tutkimuksia 1• GMO-soija eroaa tavanomaisesta ja luomusoijasta monin tavoin

Bohn ym. 2014. Compositional differences in soybeans on the

market:

• Vesikirput menestyivät heikommin gm-soijalla, parhaiten

luomusoijalla

Cuhra ym. 2014. Life cycle fitness differences in Daphnia magna fed

Roundup-Ready soybean or conv. soybean or organic soybean

• Gm-ruokinnalla rotilla sisäelimissä haitallisia muutoksia, muutoksia

aineenvaihdunnassa, alkion ja maksan soluissa geenimuutoksia

Oraby ym. 2014.Biological impact of feeding rats with a genetically

modified-based diet.

• Gm-ruokinnalla kukkakaalimosaiikkivirusta löydettiin rottien verestä,

maksasta ja aivoista.

Oraby ym. 2014. Addressing the issue of horizontal gene transfer

from a diet containing gm components into rat tissues.

GMO - Uusia tutkimuksia 2

• Gm-soijalla vuohien ternimaito laihempaa, vähemmän

immunoglobuliineja, kilit kasvoivat hitaammin 30 pv,

muuntogeeniainesta löytyi maidosta

Tudisco ym. 2015. Genetically modified soybean in a

goat diet:, Small Ruminant Res.,

• Lapsilla geenivaurioita gm-soijaviljelmien läheisyydessä

Gentile ym. 2015. Arch Argent Pediatr 2015;113(2):126-

GMO - Uusia tutkimuksia 3

• Gm-rapsia löytyi Sveitsissä karkulaisena rautateiden, satamien ja

rautatieasemien läheisyydestä.

Schulze ym. 2014. PLOS. Unexpected Diversity of Feral Genetically

Modified Oilseed Rape Despite a Cultivation and Import Ban in

Switzerland.

• Akryyliamidia vähän tuottava gmo-peruna. Miksi?

=> vastaava ei-gmo-lajike Teton Russet on jo ollut markkinoilla

Novy ym. 2014. Teton Russet: An Early-Maturing, Dual-Purpose

Potato Cultivar. American J. of Potato Res 91:4, 380-393

• Tummumaton gmo-omena. Miksi?

=> vastaava ei-gmo-lajike Opal on

jo ollut markkinoilla useita vuosia

Kenen siemeniä?• Gates –säätiö tukee AGRA projektia

(Alliance for a Green Revolution in Africa)

• Biovision –säätiö tukee

„Maatalousekologista vallankumousta“.

–ekologisia menetelmiä käyttöön

esim Push-Pull-menetelme

menestyksekäs

Aluskasvi

karkottaa tuholaisen

säilyttää kosteuden

tuo typpeä

http://luomu.fi/tietopankki/vaihtoehto-nobel-kestavan-maatalouden-kehittajalle/

Siemenlait tärkeitäKenellä oikeus myydä siemeniä?

• Vain jalostajalla?

• Patentoidut lajikkeet –GMO

– Patentin haltija päättää kaikesta

• Viljelijällä?

• =perinteinen oikeus

http://www.theecologist.org/News/news_analysis/

2799927/grabbing_africas_seeds_usaid_eu_and_

gates_foundation_back_agribusiness_seed_take

over.html

Grain. 2015. Seed laws that criminalise farmers.

Siemen 12 periaatetta -SchmeiserMaatalouden ja bioteknologian suhteissa:

• 1. Kaikilla ihmisillä on oikeus ruokaan tai oikeus tuottaa sitä.

• 2. Luonnon järjestelmiä tulee suojella siten, että ne voivat tuottaa

terveellistä ruokaa.

• 3. Ihmisillä on oikeus turvalliseen ja ravitsevaan ruokaan.

• 4. Ei pitäisi asettaa säädöksiä, jotta estävät maita valvomasta

elintarvikkeiden tuontia.

• 5. Kaikilla on oikeus saada tietää, kuinka heidän ruokansa on tuotettu.

• 6. Alueilla tulisi olla oikeus itse säädellä omaa maatalouttaan.

• 7. Paikallista elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta tulisi suosia.

• 8. Alueellista biodiversiteettia tulee suojella.

• 9. Siemenet ovat yhteiseen hyvään kuuluva resurssi.

• 10. Mitään elämänmuotoa ei pitäisi patentoida ja itämättömiksi jalostetut

siemenet tulisi kieltää maailmanlaajuisesti.

• 11. Vapaata oikeutta siementen vaihtamiseen tulee suojella

• 12. Viljelijöillä oikeus pitää maansa vapaana geneettisestä saastunnasta

Percy Schmeiser V. 2007 Right Livelihood Award –palkinnon saaja

Ekologinen kasvinjalostus - lähtökohtia

• Kasvien luonnollisen lisääntymiskyvyn

säilyttäminen

• Sopeutuneisuus paikallisiin olosuhteisiin

• Lajin geneettinen monimuotoisuus, joka

vastaa lajin luonnollista alkuperää ja

tuntomerkkejä

van Bueren ym. 2011. The need to breed crop varieties suitable for organic farming: A

review. NJAS - Wageningen Journal of Life Sciences

Kasvinjalostusta, valintaa ja lisäystä

voidaan tehdä kolmella tasolla:

• Kasvi-/populaatiotaso

• Solu-/kudostaso

• DNA-taso

=>Mitkä tasot ovat luomuun sopivia?

van Bueren ym. 2011. The need to breed crop varieties suitable for organic farming: A

Ekologisen kasvinjalostuksen tulisi tapahtua • Ekologisessa ympäristössä eli vuorovaikutuksessa

ympäristötekijöiden kanssa (osana ekosysteemiä).

• Sama koskee lajikkeiden ylläpitoa ja lisäysmateriaalin tuotantoa.

• Kun toimitaan kasvi- ja populaatiotasolla, on mahdollisuus säilyttää – kasvien luonnollinen yhteys maahan ja

– muuhun luontaiseen ympäristöön (ekosysteemiin ja ekologisiin vuorovaikutuksiin).

• Solutason toimenpiteet tapahtuvat laboratoriossa steriileissä olosuhteissa ja erossa kasvin luontaisesta ympäristöstä (=keinotekoinen ympäristö).

• Vielä kauemmaksi ekosysteemien yhteydestä mennään, kun siirrytään DNA-tasolle (=keinotekoinen rakenteiden muuttaminen).

Jalostustavoitteita• Luonnonmukaisen lisääntymiskyvyn säilyttäminen,

avopölytteisyys (ei hybridilajikkeita)

• Tehokas ravinteiden otto ja käyttö alhaisilla

ravinnetasoilla

• Laaja-alainen tautienkestävyys

• Eri olosuhteisiin sopeutuneet paikallislajikkeet

• Kyky symbioosiin mikrobien kanssa

• Kyky lajityypilliseen rikkakasvien säätelyyn varjostuksen

ym. avulla

• Viljoilla riittävä pitkäkortisuus ja korrenlujuus

• Hyvä laatu; ravintoarvo, maku, säilyvyys jne.van Bueren ym. 2011. The need to breed crop varieties suitable for organic farming: A

http://luomuinstituutti.fi/luomulajiketutkimusta-tarvitaan/

Epigenetiikka mukaan

kasvinjalostukseen• Sukupolvelta toiselle periytyvät ominaisuudet eivät

selity pelkällä DNA:lla ja RNA:lla, vaan ne voivat välittyä myös muiden solumateriaalien avulla. =>epigeneettinen periytyminen

Audergon, P. ym 2015. Restricted epigeneticinheritance of H3K9 methylation.

=>Kasvinjalostus syytä tehdä niissä olosuhteissa, jossa viljely tapahtuuMessmer 2011 Epigenetics and organic plant breeding

14.4.2015

Typen hyväksikäyttö syysvehnälajikkeilla

N-lann 0 kg

N-lann 100 kgN-lann 200 kg

N-lann 300 kgSato t/ha

Typen otto kg/ha

Hawkesford, M. J. 2014. Reducing the reliance on nitrogen fertilizer for wheat production. J Cereal Sci. May 2014.

Suuria eroja

Viljelijät kasvinjalostajina

• Intiaanit jalostivat kylmän- ja

kuivuuden kestäviä maissi-

lajikkeita kylmään, kuivaan ja

lyhyeen kasvukauteen

Kalliovuorilla

• Luomuviljelijä Dave Christensen

keräsi intiaaneilta maissikannat ja

alkoi jalostaa niitä paremmiksi

• Nyt jalostustyössä mukana yliopisto

• Lajikkeita markkinoilla eri maissa

http://luomu.fi/tietopankki/intiaanit-taitavampia-kasvinjalostajia-kuin-gm-jalostajat/

Viljelijät mukaan kasvinjalostukseen

• Keski-Euroopassa

kasvinjalostus

luomumaatiloilla

aktiivisen

kehittämisen kohteena

• Tilakoetoiminta

kehittämisen kohteena

www.fibl.org/de/service/nachrichtenarchiv/meldung/article/boeln-

netzwerk-oekologische-pflanzenzuechtung.html

Luomukasvinjalostus laajenemassa 1

• Luomujalostusta tehdään jo eri maissa

• Sveitsi, yksityinen pienjalostaja

10 lajiketta

• Itävalta, 7 lajiketta

• Ranska, INRA 2003=>, syysvehnä

• Saksa, eri jalostajat, syysvehnä,

soija, peruna, salaatti, porkkana, vihanneksia

Luomukasvinjalostussäätiö rahoittaa

6,5 milj euroa 2005-2014

80 lajiketta,

v 2014 lahjoituksia >1 milj eur

Luomukauppayhdistys tukee 470000 eur/v, 2015->

Luomukasvinjalostuksenteemanumero: Ökologie und Landbau 2/2015.

Luomukasvinjalostus laajenemassa 2

• USA, vehnä, maissi,

soija, vihanneksia

– Yliopistoja

• Organic Seed Alliance

-kasvinjalostusta

luomutiloilla

Helping Organic Farmers Breed the Seed They Need. Introduction to On-Farm Organic Plant Breeding. 2014.

Soijan luomujalostusta Saksassa• Laajat soijan viljelyn tutkimukset monen eri laitoksen yhteistyönä

2011-2013

• Jalostettiin aikaisia soíjalajikkeita Saksan erilaisiin olosuhteisiin

• Kylmääkestäviä lajikkeita -valinta astiakokeina

• Tofun valmistukseen hyvin sopivia lajikkeita

• Rikkakasvien kanssa hyvin pärjääviä lajikkeita

• Symbioosia typpibakteerien kanssa viileissä oloissa kannattaa jalostaa

• Soija sopii erityisen hyvin luomussa harjussa viljeltäväksi – rikat jäävät alas

=> Perinteisin jalostusmenetelmin saatiin hyviä tuloksia

Wilbois ym. 2014. Ausweitung des Sojaanbaus in Deutschland durchzüchterische Anpassung sowie pflanzenbauliche undverarbeitungstechnische Optimierung.

14.4.2015

Salaatin luomujalostusta Saksassa • Salaattilajikkeita, joilla hyvät tuoteominaisuudet ja suuri

viljelyvarmuus luomuviljelyssä.

• Jalostustavoitteita olivat kuivuudenkestävyys, sopeutuminen

alhaisiin ravinnetasoihin, kerän kestävyys, taudin kestävyys

ennenkaikkea harmaahome sekä maku.

• Valinta- ja risteytysjalostusta sekä sopeuttamista eri kasvupaikoille

hajautetun kasvinjalostuksen avulla. Kokeissa mukana 10

linjaa/lajiketta, joita verrattiin alttiiseen Neckarriesen ja kestävään

Analena –lajikkeisiin kahdessa kokeessa.

• Toteuttajat: Julius Kühn-Instituutin und Kultursaat e.V. vv. 2011-2014

Saksan luomututkimusohjelman rahoituksella

• Gärber ym 2015. Entwicklung von Salatsorten mit verbesserter Anpassungsfähigkeit

durch dezentrale Züchtung. Julius Kühn-Institut, Institut für Pflanzenschutz in

Gartenbau und Forst, D-Kleinmachnow und Kultursaat e.V., D-Echzell.

3. Kemiallinen vai ekologinen

kasvinsuojelu?

• Millaista kasvinsuojelua?

• Miksi ei torjunta-aineita?

Millaista kasvinsuojelua?

Tavanomainen

kasvinsuojelu

BT-lajikkeetGeenitekniikkaGeenisiirrotGeenien muokkaaminen

Ekologinenkasvinsuojelu

Kemiallinen kasvinsuojelu

Ekologisesti tasapainon vahvistaminenMonimuotoisuuden hyödyntäminenViljelytekniikka luont vihollisia ja kasvin immuunipuolustusta vahvistavaksi

Miksi ei torjunta-aineita? -Riskejä• 1. Kasville/viljelylle/peltoekosysteemille

-kasvit; häiriöitä aineenvaihdunnassa – heikompi vastustuskyky

-lierot

-typensidonta – häiritsee isäntäkasvin aineenvaihduntaa =>

typensidontasymbioosi kärsii (väliaikaisesti) -muu hyödyllinen vuorovaikutus

-Ravinteiden sitoutuminen kasvien ulottumattomiin

-häiriöt pellon eliöstön tasapainossa – esim Fusarium-sienten lisääntyminen

(yleinen taudinaiheuttaja) ja toiminnassa (mykotoksiinien tuotanto+)

• 2. Ympäristölle

-pinta- ja pohjavedet – pohjavesialueet - vesien puhdistus erittäin kallista

-linnut ”Äänetön kevät”

-vesieliöstölle; levät, kalat, sammakot

• 3. Ihmiselle

-viljelijöille/työntekijöille pellolla

-sivullisille peltojen läheisyydessä -lapset, allergiset, raskaanaolevat

-kuluttajille nautittujen elintarvikkeiden kautta

• 4. Tuotantoeläimille

5. Resistenssin kehittyminen

GMO: BT-maissi ja tuholaiskestävyys

• BT-maissi viljelyyn 2003 maissin juurimatojen torjumiseksi

• Resistenssiä ensimmäiselle toksiinille 2009 ja toiselle 2011

• Resistenssi näyttää kehittyvän nopeammin seuraaville toksiineille, koska niiden rakenne on lähellä toisiaan.

• Resistenssi kehittyy nopeasti, noin 3,6 vuodessa yksipuolisessa viljelyssä

• Yli 2 % tuholaisista kestäviä => lisääntyvät nopeasti yksipuolisessa viljelyssä

• Jos viljelytekniikka ei muutu, niin tilanne kehittyy vain pahemmaksi

• Viljelykierto on tehokas torjuntakeino

– Tuholainen ei menesty, jos pellossa ei kasva maissia

– Torjuu myös muita tuhoojia

• Gassmann ym. 2014. Field-evolved resistance by western corn rootworm to multipleBacillus thuringiensis toxins in transgenic maize. PNAS 2014.

14.4.2015

Hormonihäiritsijät sairauksien

aiheuttajina

• Monet kemikaalit häiritsevät hormonien

toimintaa

• Estroneenit - naishormonit

• Androgeenit - mieshormonit

• Kilpirauhashormonit

• Retinoli – eläinperäinen A-vitamiini

• Peroksidien ja katalaasien lisääntymisen

aktivoimat reseptorien toimintojen häiriöt

14.4.2015

Esimerkkejä hormoni-

häiritsijöistä

• Flataatit (muovien pehmentimiä)

• Organofosfaatit –torjunta-aineet(esim glyfosaatti, malatini, parationi)

• Organokloridi-torjunta-aineet(esim. DDT, dieldriini, aldriini, endosulfaani)

• Dioksiini

• Liuottimet

• Polyklooratut bifenyylit

14.4.2015

Käyttö ja altistuminenKäyttö

• Kulutustuotteissa

• Elektroniikassa

• Maataloudessa

Ihmisten altistuminen näille on laajaa

Monia hormonihäiritsijöitä saamme ruo´ista kuten

• Torjunta-aineita

• Bisphenol A (BPA)

• Flataatteja

Myös hengityksessä ja ihon kautta tapahtuva altistuminen on mahdollisia

14.4.2015

Atratsiini hormonihäiritsijänä

• Häiriöitä sukupuolisessa toiminnoissa esimsammakoilla

– Heikentynyt maskuliinisuus

– 10 % koiraista kehittyi lisääntymiskykyisiksi naaraiksi

– Heikentää immuunipuolustusta ja kehitystä

– Muuttaa käyttäytymistä agressiivisemmaksi ja heikentää pakoreaktioita

• Nostaa rotilla stressihormonien tasoa – heikentää hedelmällisyyttä

Hayesa T., B. ym. 2010. Rohr, J. ja McCoy K. 2009. Fraites P. 2009.

http://luomu.fi/tietopankki/rikkakasvien-torjunta-aine-atratsiini-kastroi-sammakot-ja-muuttaa-niita-naaraiksi/

14.4.2015

Glyfosaatti -Hormonihäiritsijä• Glyfosaatti Roundup – maailman yleisin rikkakasvien

torjunta-aine

• Tappaa kaikki vihreän – paitsi kestävät

• GMO-RR-lajikkeet muokattu geenisiirrolla glyfosaattia

kestäviksi

• Luonnostaan kestävät rikkakasvikannat runsastuvat

– rikkakasvien resistenssin syntyminen

• Jäämät suuria

-GMO-RR-lajikkeet

-Muut viljat, jos pakkotuleennutettu ruiskuttamalla

glyfosaatilla ennen sadonkorjuuta

-myös maaperän ja ilman kautta jäämiä/altistusta

Seokset haitallisia• Hormonihäiritsijöiden seokset haitallisia, vaikka

yksittäisen aineen pitoisuus ei ole haitallista

• Rotilla feminisaatio selvä => uroksilla maskuliiniset

piirteet heikommin kehittyneitä ja häiriintyneitä

• Poikkeamia sukuelinten sijainnissa ja koossa sekä

muodossa

• Nännien lukumäärä uroksilla lisääntyi lähentyen naaraille

tyypillistä nännien lukumäärää 2->12

• Synergistic disruption of external male sex organ development by a mixture of four

anti-androgens. 2009. Christiansen ym. Environmental Health Perspectives, Vol 117,

Issue 12, pp 1839-1946, doi:10.1289/ehp.0900689

• http://luomu.fi/tietopankki/torjunta-aineiden-seokset-haitallisia-poikien-kehitykselle/

Raskauden ajan altistus

• Lapsen syntymäpaino pienempi

• Wohlfahrt-Veje ym. 2011. Lower birth weight and increased body fat

at school age in children prenatally exposed to modern pesticides: a

prospective study. Environ Health. 2011 Sep 20;10:79.

Tytöillä varhaistunut rintojen kehitys 10,4->8,9 v = 1,5 v

• Wohlfahrt-Veje ym. 2012. Early breast development in girls after

prenatal exposure to non persistent pesticides. International J

Adrology. 2012 Jun;35(3):273-82.

• Pojilla pienemmät sukuelimet ja sukuelinten kehityshäiriöitä

Wohlfahrt-Veje ym. 2012. Smaller genitals at school age in boys

whose mothers were exposed to non-persistent pesticides in early

pregnancy. Int. J. Andrology. 2012 Jun;35(3):265-72.

• Lihavampia, geenimuutoksia -> suurempi riski sydän ja

verisuonisairauksille, hermoston kehityksen puutteita tytöillä

Glyfosaatti ja viljan sienimyrkyt

• Glyfosaatti muutti mikrobitasapainoa haitaten

hyödyllisten toimintaa ja suosien punahomesieniä, jotka

tuottavat vaarallista sienimyrkkyä Aflatoksiini B1.

• Glyfosaatti muutti sienten aineenvaihduntaa siten, että

ne tuottivat enemmän aflatoksiinia.

Barberis ym 2013. Influence of herbicide glyphosate on growth and aflatoxin B1

production by Aspergillus section Flavi strains isolated from soil on in vitro

assay. J Environ Sci Health B. 2013;48(12):1070-9.

Glyfosaatti ja syöpä

• WHO:n syöpäsairauksien asiantuntijaryhmä

luokitteli glyfosaatin “luultavasti syöpää

aiheuttavaksi” kemikaaliksi 3/2015

• Carsinogenicity of tetraclorvinphos, parathion, malathion, diazinon and

glyphosate. 2015. 17 experts from 11 countries met Agency for Research on

Cancer (IARC) Lyon, France. The Lancet. 20.3.2015

Torjunta-aineet ja antibioottiresistenssi

• Monet kemikaalit voivat lisätä mikrobien kestävyyttä

antibiooteille

• Rikkakasvien torjunta-aineet Dicamba, 2,4-D ja

glyfosaatti lisäsivät Escherichia colin ja Salmonellan

antibioottien kestävyyttä jopa 6 x

• Vaikutus riippuu torjunta-aineesta, mikrobilajista ja

antibiootista

Kurenbach ym 2015. Sublethal Exposure to Commercial Formulations of the Herbicides

Dicamba, 2,4-Dichlorophenoxyacetic Acid, and Glyphosate Cause Changes in Antibiotic

Susceptibility in Escherichia coli and Salmonella enterica serovar Typhimurium.

Altistuksen kustannukset• Hormoninhäiritsijöistä EU:ssa 150 miljardin euron

kustannukset vuodessa

• Laaja asiantuntijajoukko arvioi eri osatekijöiden

kustannuksia hormonihäiritsijöiden vaikutuksista – älykkyysosamäärän laskuun ja siihen liittyviin älykkyyden puutteisiin, autismiin,

tarkkaavaisuushäiriö ADHD:n,

– lasten ja aikuisten lihavuuteen, aikuisten diabetekseen,

– miesten hedelmättömyyteen, ja

– kuolleisuuteen

• Trasande ym. 2015. Estimating Burden and Disease Costs of Exposure to

Endocrine Disrupting Chemicals in the European Union

Laaja Tiivistelmä

Torjunta-aineiden turvallisuus - Haasteita• Miten turvallisuus määritetään?

– Cocktail- vaikutus tehostaa haittavaikutuksia

1+1+1 = 1?

1+1+1 = 3?

1+1+1 = 10?

1+1+1 = 50?

1+1+1+1+1+1+1+1+1+1+1+1+1+1+1+1+1+1=?

• Mitä tutkimuksia hyväksytään turvallisuusarviointiin

mukaan?

• Miten tuotteiden puhtautta voidaan tutkia? Aineita tuhansia

-tutkitaan vain valittuja aineita

=> suurempi osa jää tutkimatta, koska käytännössä

mahdotonta tutkia kaikkia aineita

Ekologinen kasvinsuojelu• Kasvin terveys

• Maan kunto ja pieneliötoiminta

• Tasapainoinen kasvinravitsemus

• Monimuotoisuus

– Viljelykierto

– Hyötyeliöt, =>monimuotoiset elinympäristöt

– Houkutuskasvit

• Lajike

• Sää

• Suorat toimet, biologinen torjuntaLuonnonmukainen maatalous. 2012. Luku 5. Kasvinsuojelu

Biologisia menetelmiä - esim

• Rapsikuoriaisen torjunta

viljelykierron avulla rapsi-

kuoriaispistiäistä suosien

• Harmaahomeen torjunta

biologisesti mehiläisten avulla

• http://luomu.fi/tietoverkko/marjoj

en-harmaahomeen-torjunta-

biologisesti-mehilaisten-avulla/14.4.2015 Rajala: Mikä luomussa puhuttaa?67

Raskausaikana luomuruokaa• Raskaana olevien ja imettävien tulisi käyttää luomu-

ruokaa - ympäristöterveyden professori

Philippe Grandjean Etelä-Tanskan yliopistosta

• Ympäristömyrkyt ja torjunta-aineet haittaavat seuraavan

sukupolven aivojen kehitystä

Kemikaalialtistus voi vähentää lapsen älykkyyttä ja koulumenestystä,

se voi lisätä myös autismia ja tarkkaavaisuushäiriötä ADHD

• Suurin osa altistuksesta tulee suun kautta ruoan ja juoman mukana

• Äidin ruoka vaikuttaa äidinmaidon koostumukseen

• Kemikaalit erittyvät myös maitoon

Luomulastenruokien markkinaosuus on

Tanskassa 80 %

Luomuruokaan siirtymisen vaikutus

• Siirtyminen käyttämään valtaosin luomuruokaa vähensi

viikossa jäämien määrää virtsanäytteissä lähes 90

prosentilla.

• Luomuruoan käyttäminen on varovaisuuteen perustuva

lähestymistapa vähentää altistumista torjunta-aineille.

• Oates ym 2014. Reduction in urinary organophosphate pesticide

metabolites in adults after a week-long organic diet. Environmental Res. Vol

132, Pp 105–111

Luomuruokaa sairaaloihin, lapsille

• Lastensairaalassa kaikki ruoka luomua 7 v

• Luomu on turvallisin valinta

• Sairaalassa tulisi tehdä kaikki terveyden

hyväksi

• http://luomu.fi/tietopankki/lastensairaalassa-kaikki-ruoka-luomua-jo-seitseman-vuotta/

4. Kotieläinten lääkintä

– Miksi ei antibiootteja?

Antibioottien käyttö

• Tuotantoeläinten sairauksien hoitoon käytetään

suuria määriä antibiootteja

– Todettujen sairauksien hoitoon

– Ennaltaehkäisevästi sairauksien ehkäisyyn

• Käyttö v. vuonna 2010 maailma

– naudat 45 mg/kg tuotetta

– siipikarja 148

– siat 172

• Kasvu vuoteen 2030 +67 %

63 151 t => 105 600 t Boeckel ym 2015

14.4.2015

http://www.efsa.europa.eu/en/press/news/150226.htm

Resistenssin leviäminen

Antibiootit

Sairauksien lääkintä

Bakteerit

YmpäristöSaastuminen resistenteillä bakteereilla

Resistenttien bakteerien leviäminen

Ihmiset

Eläimet Pelto

Jätteet

Joet, järvet

Mikrobit

Villieläimet

Courtesy of http://www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/amr.htm, Muutettu

Resistenssi antibiooteille leviää• Taudinaiheuttajat kehittävät vastustuskyvyn antibiootteja

vastaan

• Kestävät kannat valikoituvat elämään

• Sitä nopeammin, mitä enemmän antibiootteja käytetään

• Mikrobit voivat vaihtaa perintöainesta keskenään => resistenssi leviää, vaikka mikrobi ei olisi tekemisissä antibiootin kanssa

• Eläinten siirtely tilalta ja maasta toiseen nopeuttaa leviämistä

• Runsas sinkki ja kupari lisää resistenssiä Yazdankhah ym 2014

• Torjunta-aineet voivat lisätä resistenssiä

• GMO-lajikkeissa levitetään resistenssigeeniä pelloille

http://luomu.fi/tietoverkko/antibioottiresistenssin-seurantaraportti-julkaistu-eussa/

http://www.zoonoosikeskus.fi/portal/fi/

14.4.2015

Miten lääkitään tulevaisuudessa?

• Jos antibiootit menettävät tehonsa?

• SairaalabakteeritStaphylococcus aureus (MRSA)SalmonellaKampylobakteeriE. coliEnterokokki

• Esim USA sairastuneita n 400 000 /v

• Kuolleita yli 26 000 /v=>Mikrobilääkeresistenssi on yksi lääketieteen ja eläinlääketieteen vakavimpia uhkia

14.4.2015

Käytämme liikaa antibiootteja

• ”Antibiootit tärkeimpiä lääkkeitä

• Riskeeraamme pilata kaiken

• Bakteerien resistenssi leviää lisääntyvällä

vauhdilla

• Käytämme liian paljon antibiootteja sekä

ihmisille että eläimille”

• Hans Jørn Kolmos, professori ja Odensen yliopistollisen sairaalan

ylilääkäri 11/2014

http://www.ja.se/?p=46236&pt=105&m=3433

14.4.2015

EFSA:n raportti

• EU Summary Report on antimicrobial

resistance in zoonotic and indicator

bacteria from humans, animals ja food in

2013. EFSA.

http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/doc/4036.pdf

14.4.2015

Antibioottiresistenssi ja kuolleisuus

• Antibioottiresis-

tenssin aiheuttamat

kuolemat

2010 700 000

2050 10 000 000

• Review on Antimicrobial

Resistance. 2014.

Resistenssi tulee kalliiksi• Resistenssistä kallein sairaus

Kust. 100 trilj. $=2-3,5 % BKT:sta

Second paper 050215http://amrreview.org/sites/default/files/Report-52.15.pdf

First paper 111214http://amrreview.org/sites/default/files/AMR%20Review%20Paper%20%20Tackling%20a%20crisis%20for%20the%20health%20and%20wealth%20of%20nations_1.pdf

Antibiootit ja resistenssi ympäristössä

• Erittyvät eläimestä lantaan

• Säilyy lannassa kuukausia

• Kompostointi hajottaa n. 90 %

• Levitetään lannan mukana peltoon

• Hajoaa pellossa hitaasti

• Voi nousta kasveihin; vihanneksiin, viljanjyviin

• Maaperän mikrobistossa, vesistöissä

• Luonnonvaraisissa eläimissä

• Sadeveden mukana ja viemäreissä vesistöihinhttp://luomu.fi/tietoverkko/asiasana/antibiootit/

14.4.2015

Pimeä keskiaika? – Vai ennaltaehkäisy?

• Taloudellisesti ennaltaehkäisy

edullisempaa kuin hoito

• Maailmanlaajuinen antibioottien

rehukäytön kielto

– Hyvissä oloissa onnistuu melko hyvin

– Heikommissa oloissa suuret taloud. tappiot Laxminarayan 2015

• Antibioottien lääkekäytön minimointi

Resistenssin leviämisen rajoittaminen

• Eläinten siirtelyt minimiin

• Resistenttien bakteerien leviämisen

rajoittaminen jätteissä, lannassa ja vesissä

– Lannan käsittely – kompostointi, biokaasu ym

– Jätevesien puhdistamisen tehostaminen

• Monimuotoisuuden lisäys Finley ym 2013

– Tilalla

– Pelloilla – maassa

14.4.2015

Tulevaisuuden terveydenhoito• Antibioottien ennaltaehkäisevän käytön lopettaminen Luomu

• Antibioottien käytön minimointi sairauksien hoidossa (L)

• Eläinten siirtely tilalta ja maasta toiseen minimiin L

• Lannan ja puhdistamojen jätevesien tehokas käsittely (L)

• Suurien kupari- ja sinkkimäärien ruokinnan ja pelloille levittämisen lopettaminen L

• Resistenssiä lisäävien torjunta-aineiden käytön lopettaminen L

• Antibioottiresistenssigeenin sisältävien kasvilajikkeiden käytön lopettaminen L

• Painopiste ennaltaehkäisyssä L– Vastustuskykyä heikentävien stressitekijöiden minimointi

– Hyvät olosuhteet

– Vastustuskyvyn ylläpitäväruokinta, hoito, liikunta

• Immuunipuolustusta vahvistavat toimet (L)– vahvistavat kasvit Liu ym 2013

14.4.2015

Luomukotieläintuotannossa

• Ennaltaehkäisevä antibioottien käyttö on kielletty (kuten Pohjoismaissa tavanomaisessakin)

• Lääkinnässä varoajat kaksinkertaiset

• Hoitokertoja korkeintaan 3 kpl/eläin

• Tavoitteena minimoida antibioottien käyttö

• USA:n luomussa antibiootit kielletty

• Myös EU:ssa luomutuotteita ilmanantibiootteja yksittäistapauksissa

• Eläimet tilalla kasvaneita tai toisella luomutilalla

14.4.2015

Resistenssi luomutiloilla

• Saksalaistutkimus:

• Luomukananmunatiloilla merkittävästi

tavanomaista vähemmän resistenttejä

bakteereita

Schwaiger ym. 2008. Comparative Analysis of Antibiotic Resistance Characteristics of

Gram-negative Bacteria Isolated from Laying Hens and Eggs in Conventional and

Organic Keeping Systems in Bavaria, Germany. Zoonoses Public Health. 55, 331-41.

Schwaiger ym. 2009. Comparative Analysis on Antibiotic Resistance Characteristics

of Listeria spp. and Enterococcus spp. Isolated From Laying Hens and Eggs in

Conventional and Organic Keeping Systems in Bavaria, Germany. Zoonoses Public

Health. 57, 171 – 180.

14.4.2015

Mikä luomussa puhuttaa maailmalla? - …...2015/04/14 · etiikkaa ja oikeustiedettä...

Documents

Maabrändi-raportti: luomussa on tulevaisuutta ......Voittajan valitsee viisihenkinen asiantuntijaraati ja voittaja julkaistaan suurelle yleisölle Luomupäivässä 23.3.2011. Kaikki

Statistinen mekaniikka · 2018. 1. 16. · 1 Statistinen mekaniikka1 Kevät 2018 Luennoitsija Aleksi Vuorinen (aleksi.vuorinen@helsinki.fi, A322) Assitentti Pyry Wahlman (pyry.wahlman@helsinki.fi,

QuikRead goriippuen siitä, miten heidän oma menetelmänsä toimii. Eräs luennoitsija osuvasti totesi, että on YES ihmisiä, joiden mielestä variantit pitää mitata ja on NO ihmisiä,

Liiketoimintamuutos lähtöinen tietoteknisen ratkaisun ...Luennoitsija Kai Vuolajärvi • DI (1999), Tuta • TietoEnator (1998-2000) Project Manager • Deloitte Consulting (2000-2005)

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus puhuttaa Jäsenyhdistysten ...ˆ-3-2016.… · ja järjestöjen asemasta SOSTE Suomen Sosiaali- ja terveys ry:n erityisasiantun-tija Minttu

Fourier analyysi - University of Helsinki · 2018-03-11 · Fourier analyysi Helsingin Yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos Syksy 2016 Luennoitsija: Eero Saksman1 Fourier

VILL I - Nuori kirkko · Digitaalisuus puhuttaa, koukuttaa, ärsyttää, ihastuttaa, ... kana, koska hekin ovat somessa. ... mitätöimättä tehdään se mikä on hyödyllistä ja

Apollonian tilauskurssit 2015-2016 - odontologi.fi · S. eulonta ja hoitoon valinnan periaatteet oikomishoidossa. Ortodontia. Tilausnumero 00099. Luennoitsija. HLT,EHL Anna-Liisa

Rajala J. Viljelykierto luomussa

Veteraanien kuntoutus puhuttaa - Etusivu - … 4_2005.pdfki neljä veteraanijärjestöä kuuluvat jäseninä, käsitte-li etuus- ja määräraha-asiaa alkuvuodesta jättäen rinta-

Ruis ja vehnä luomussa

Yliopisto-opetuksen kehittäminen kansainvälistyy · voidaan edistää elinikäistä oppimista. Oppimisen arviointi puhuttaa jatkuvasti yliopiston opettajia, ja suomenkielis-tä

Lenita Airisto Tietokirjailija / luennoitsija Yrittäjä ... › images › lenita_airisto › tyovuodet.pdf · suomalaisen muodin esittely, jonka pääesiintyjänä on Lenita Airisto

Vapahtajan Minna Kolistaja syntymäkertomus · » 12–13 Jumalakin käy tunteella » 3 Nationalismi ei saa tukea kirkosta » 2–3 Elsi Salovaara Maapallon tulevaisuus puhuttaa Tansaniassakin

SATAKUNNAN › assets › ...KAUPPAKAMARI 5SISÄLTÖ 20 SATAKUNNAN 1/2020 6 KIRJAVINKKI Vastuullinen sijoittaja nojaa arvoihinsa. 7 NYT PUHUTTAA Satama siirtyy uudelle aikakaudelle

Lenita Airisto Tietokirjailija /luennoitsija. Yrittäjä ... · Jatkosota syttyy. Alli Airisto pakenee jälleen tyttärineen pommituksia maaseudulle, mutta palaa välillä Helsinkiin

Luonnonmukainen tuotanto · 2017. 2. 8. · 15 Laitinen Riitta Lähde: Pro Luomu, Luomufoorumi 1.2.2017. Luomussa on potentiaalia! 16 Laitinen Riitta Lähde: Arto Latukka, Luke, Luomufoorumi

Viljelykierto luomussa - Ravinne- ja energia

Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti · astuu voimaan 1.1.2017. Työeläkeuudistus puhuttaa meitä kaikkia. Keskustelu on tosin lukkiutunut hieman siihen, mikä olisi