Miten geneeriset taidot kehittyvät yliopisto-opinnoissa ...€¦ · • Oppimiseen ja oman alan...

Heidi Hyytinen ja Katri KleemolaYliopistopedagogiikan keskus

Helsingin yliopisto

MITEN GENEERISET TAIDOT KEHITTYVÄT YLIOPISTO-OPINNOISSA? KAPPAS-

TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY31.3.2020

SISÄLTÖ

Taustaa: Mitä geneeriset taidot ovat ja mitä niistä tiedetään? KAPPAS!-hankkeen esittely Tulosten hyödyntäminen korkeakoulutuksen kehittämisessä

MITÄ GENEERISETTAIDOT OVAT?

• Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan mm. kriittisen ajattelun, ongelmanratkaisun, tietolähteiden arvioinnin, perustelemisen, oman toiminnan säätelyn ja kirjoittamisen taitoja.

• Geneeriset taidot ovat tärkeitä sekä opinnoissa, työelämässä että arjessa. Ne auttavat oman asiantuntijuuden ja alakohtaisen osaamisen hyödyntämisessä.

• Geneeriset taidot ovat tärkeitä kaikilla tieteenaloilla ja kaikille asiantuntijoille

15.9.16 3

MITÄ GENEERISISTÄTAIDOISTA TIEDETÄÄN?

• Tutkimuksessa on havaittu, että korkeakoulutus ei kehitä geneerisiä taitoja riittävästi työelämän ja opintojen tarpeisiin (Arum& Roksa, 2011; Tymon, 2013; Tynjälä ym., 2006).

• Haasteita on erityisesti yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa sekä kriittisen ajattelun taidoissa (Arum& Roksa, 2011; Tuononen et al. 2019a; 2019b; Hyytinen et al., 2015; 2018).

• Haasteet kyvyssä arvioida, kuvata ja tunnistaa omia geneerisiä taitoja aiheuttavat haasteita myös oppimiseen ja työllistymiseen (Tuononen et al., 2019a).

• Opiskelijoiden omaan osaamiseensa liittyvät käsitykset voivat erota varsinaisesta osaamisesta (mm. Hyytinen et al., 2018; 2014).

• Geneeriset taidot ovat yhteydessä• Oppimiseen ja oman alan asiantuntijuuden rakentumiseen (Tuononen et al., 2017, 2019a;

Virtanen &Tynjälä, 2018).• Tutkintotyytyväisyyteen sekä positiivisiin kokemuksiin tutkinnon hyödyllisyydestä työelämässä

(Grace et al., 2012; Tuononen et al., 2019c; 2019b)• Työllistymiseen , työelämässä menestymiseen ja työtyytyväisyyteen (Braun et al., 2011; Mora et

al., 2007; Tuononen et al., 2019b; Vermeulen & Schmidt, 2008)

15.9.16 4

MITEN GENEERISIÄ TAITOJA ARVIOIDAAN?

• Itsearviointiin pohjatuvat menetelmät, esim. haastattelut ja kyselyt• Taitojen ja osaamisen arviointi osaamisperustaisten tehtävien avulla

Aineistopohjaiset monivalintakysymykset Aineistopohjaiset osaamistehtävät eli avokysymykset, essee

• Itsearvioinnit käytetyin menetelmä tutkimuksissa

KAPPAS!-HANKE

• OKMn rahoittamaa hanketta toteuttaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan keskus

• Hankkeen tavoitteena on tutkia,– millä tasolla suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden yleiset eli

geneeriset taidot ovat, ja– millaisia koulutusalakohtaisia eroja ja yhtäläisyyksiä opiskelijoiden

geneerisissä taidoissa voidaan tunnistaa?

• Hankkeessa mukana 11 yliopistoa ja 7 ammattikorkeakoulua

15.9.16 6

OSALLISTUVAT KORKEAKOULUT

7

Ammattikorkeakoulut Yliopisto

1.Hämeen ammattikorkeakoulu2.Kaakkois-Suomen amk3.Lapin ammattikorkeakoulu4.Laurea-ammattikorkeakoulu5.Metropolia ammattikorkeakoulu6.Savonia-ammattikorkeakoulu7.Tampereen ammattikorkeakoulu

1.Aalto-yliopisto2.Helsingin yliopisto3.Itä-Suomen yliopisto4.Jyväskylän yliopisto5.Lappeenrannan-Lahden teknillinen

yliopisto6.Maanpuolustuskorkeakoulu7.Oulun yliopisto8.Svenska handelshögskolan9.Taideyliopisto10.Turun yliopisto11.Åbo Akademi

KAPPAS!- HANKKEESSA ARVIOITAVAT TAIDOT

• Analyyttinen päättely ja tiedon arviointi‒ miten opiskelija osaa identifioida vaihtoehtoisten perusteluiden heikkoudet ja

vahvuudet sekä miten hän osaa erottaa luotettavat lähteet epäluotettavista,• Ongelmanratkaisu

‒ miten opiskelija osaa tunnistaa ongelmatilanteen ja ratkaista sen perustellusti,• Argumentatiivinen kirjoittaminen

‒ tekstin vakuuttavuus ja argumentaation eheys; miten loogisesti ja selkeästi vastaus on rakennettu

• Kielen hallinta‒ miten opiskelija hallitsee kielioppisäännöt sekä käyttää sanastoa ja rakentaa

virkkeitä

15.9.16 8

HANKKEEN TOTEUTUS

• Tavoitteena koulutusalojen kansallinen edustavuus, ei korkeakoulujen välisiä vertailuja

• Testien järjestäminen elokuu 2019 – maaliskuu 2020• Osallistuvat opiskelijat olivat aloittavia ja kandidaattiopintojen

loppuvaiheen opiskelijoita• CLA+ -testi tehtiin tietokoneella valvotusti• Testi kesti noin 2 tuntia• Testeihin osallistuminen

• n. 2450 opiskelijaa• Tekniikan ala: n. 500 opiskelijaa• Osallistumisaktiivisuus n. 28 %

9

HANKKEEN TULOKSET

• Opiskelijapalautteet touko-kesäkuun aikana• Korkeakoulut saavat palauteraportit kesälomien jälkeen• Workshopit tulosten hyödyntämisestä mukana oleville

korkeakouluille• Loppuraportti ja -seminaari joulukuussa• Tieteellisiä julkaisuja

10

ESIMERKKI OPISKELIJAPALAUTTEESSA JA ’ARVOMERKISTÄ’

11

TULOKSIEN HYÖDYNTÄMINEN KORKEAKOULUTUKSEN KEHITTÄMISESSÄ

• Opiskelijat: osallistuminen testiin sekä testipalaute toimivat reflektion välineenä, opiskelija voi halutessaan liittää tiedon geneeristen taitojen tasosta esimerkiksi ansioluetteloonsa

• Korkeakoulut: uutta tietoa osaamisen tasoista ja eroista opintojen eri vaiheessa sekä eri koulutusaloilla

‒ Opetussuunnitelmatyöskentely‒ Geneeristen taitojen integroiminen opetukseen‒ Opettajien pedagogisen koulutuksen kehittäminen

• Keskustelua siitä, mitä tietoja ja taitoja korkeakoulutuksessa eri aloilla tarvitaan ja pitäisi oppia sekä korkeakoulutuksen työelämärelevanssista

12

LOPUKSI

Hanke tuottaa uutta tietoa geneeristen taitojen osaamisesta ja tieteenalakohtaisista eroista Suomessa

Tulokset hyödynnettävissä opiskelijan oman oppimisen reflektion tukena sekä opetuksen kehittämisessä

Hanke saattaa jatkua, jolloin on mahdollista saada tietoa taitojen kehittymisestä korkeakoulutuksen aikana

POHDITTAVAKSI

• Mitä geneerisiä taitoja teknisellä alalla tarvitaan opinnoissa ja työelämässä?

• Miten alan koulutus nykyään tukee geneeristen taitojen kehittymistä?

• Onko koettu, että valmistuneilla on puutteita geneeristen taitojen hallinnassa?

15.9.16 14

KIITOS!Lisätietoja hankkeesta:

Hankkeen nettisivut:https://ktl.jyu.fi/fi/hankkeet/kappas

Erikoistutkija Jani Ursin (projektipäällikkö)jani.p.ursin@jyu.fi

Yliopistonlehtori Heidi Hyytinen (varaprojektipäällikkö)heidi.m.hyytinen@helsinki.fi

15.9.16 15

LÄHTEET

• Arum, R. & Roksa, J. (2011). Academically Adrift. Limited Learning on College Campuses. Chicago: The University of Chicago Press.

• Badcock, Paul B; T; Pattison, Philippa E; Harris, Kerri-lee. (2010).Developing generic skills through university study: a study of arts, science and engineering in Australia. Higher Education, Vol. 60(4), 441-458. DOI:10.1007/s10734-010-9308-8.

• Braun, E.M.P., Sheikh, H. & Hannover, B. (2011). Self-rated competences and future vocational success: a longitudinal study. Assessment and Evaluation in Higher Education 36(4), 417–427.

• Grace, D., Weaven, S., Bodey, K., Ross, M. & Weaven, K. (2012). Putting student evaluations into perspective: the course experience quality and satisfaction model. Studies in Educational Evaluation 38(2), 35–43.

• Hyytinen, H., Holma, K., Shavelson, R. J. & Lindblom-Ylänne, S. (2014). The complex relationship between students’ critical thinking and epistemological beliefs in the context of problem solving. Frontline Learning Research, 6, 1-15

• Hyytinen, H., Nissinen, K., Ursin, J., Toom, A., & Lindblom-Ylänne, S. (2015). Problematising the equivalence of the test results of performance-based critical thinking tests for undergraduate students. Studies in Educational Evaluation, 44, 1–8. https://doi.org/10.1016/j.stueduc.2014.11.001

• Hyytinen, H., Toom, A. & Postareff, L. (2018). Unraveling the complex relationship in critical thinking, approaches to learning and self-efficacy beliefs among first-year educational science students. Learning and Individual Differences, 67, 132–142.

15.9.16 16

• Tuononen, T. (2019). Employability of university graduates. The role of academic competences, learning and work experience in the successful transition from university to working life. Helsinki Studies in Education, 46. Helsinki: Unigrafia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5123-0

• Tuononen, T., Parpala, A., & Lindblom-Ylänne, S. (2019a). Complex interrelations between academic competences and students' approaches to learning - mixed-methods study. Journal of Further and Higher Education. https://doi.org/10.1080/0309877X.2019.1648776

• Tuononen, T., Parpala, A., & Lindblom-Ylänne, S. (2019c). Graduates' evaluations of usefulness of university education, and early career success - a longitudinal study of the transition to working life. Assessment & Evaluation in Higher Education, 44(4), 581-595. https://doi.org/10.1080/02602938.2018.1524000

• Tuononen, T., Parpala, A. & Lindblom-Ylänne, S. (2017). The transition from university to working life - An exploration of graduates perceptions of their academic competences. In Higher Education Transitions -Theory and Research. Kyndt, E. Donche, V., Trigwell, K. & Lindblom-Ylänne, S. (eds.) Routledge:Taylor & Francis Group, 238-253.

• Tuononen, T., Kangas, T., Carver, E. & Parpala, A. (2019b). Five years after graduation -Did university studies support the development of working life skills from a career perspective? (In Finnish). Journal of University Pedagogy. https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2019/02/08/yliopistoopintojen-anti-tyoelamataitojen-kehittyminen/.

• Tymon, A. (2013). The student perspective on employability. Studies in Higher Education, 38(6), 841–856.• Tynjälä, P., Slotte, V., Nieminen, J. Lonka, K. & Olkinuora, E. (2006). From University to Working Life: Graduates’

Workplace Skills in Practice. In P. Tynjälä, J. Välimaa and G. Boulton-Lewis (Eds.), Higher Education and Working Life – Collaborations, confrontations and challenges (pp.71-88). Amsterdam: Elsevier.

• Vermeulen, L. & Schmidt, H.G. (2008). Learning environment, learning process, academic outcomes and career success of university graduates. Studies in Higher Education, 33(4), 431–451.

• Virtanen, A., & Tynjälä, P. (2018). Factors explaining the learning of generic skills: a study of university students’ experiences. Teaching in Higher Education, https://doi.org/10.1080/13562517.2018.1515195

15.9.16 17