Sosiaalinen media haastaa avoimuuteen ja yhteistyöhön · • Älä puhu pahaa muista. •...

Sosiaalinen media haastaa

avoimuuteen ja yhteistyöhön

Harto Pönkä,

06.09.2012

#etapaiva

Reaaliaikainen netti, some ja tiedon valtava määrä vaativat uusia taitoja.

Kiitokset avusta @HoxBox, @kaaiia, @HeidiTuuliaEk ja @mariarajakallio!

Se on:

Kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Atlas_Santiago_Toural_GFDL.jpg, Luis Miguel Bugallo Sánchez (CC-BY-SA)

Lähde: Verkosto visualisoituna: #sometu, Olli Parviainen, 1.11.2010, http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/

”Jättiläinen” muodostuu verkostoosi kuuluvista ihmisistä (esim. Twitter)

Toisenlainen ”jättiläinen” muodostuu, kun jotain tehdään YHDESSÄ.

Miksi ja miten somea opetukseen?

Sosiaalisen median opetuskäyttö merkitsee ennen kaikkea toimintakulttuurin muutosta. -- Sen

mukanaan tuoma avoimuus, julkisuus ja yhteisöllisyys ovat asioita, jotka eivät ole tyypillisesti

kuuluneet opetustyöhön. Emme voi taistella tätä muutosta vastaan, vaan meidän tulee löytää

oppimisen kannalta mielekkäät tavat toimia uusissa oppimisen yhteisöissä.

”

Lähde: Sosiaalisen median opetuskäyttö (Pönkä, Impiö, & Vallivaara, 2012) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3

Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä.

Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä oppimisesta,

tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.

Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti.

Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.

Yhteisöllinen tiedonrakentelu

• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen.

• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on ongelmalähtöistä.

• Työskentelyä käsitteellisten luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi.

• Keskusteluissa oppijat selittävät omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille oppijoille.

• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.

Lähteet: Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005; Lehtinen, 2003

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.

1. Vaihe

• Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median palvelu, jolle on pedagogisesti järkevä käyttötarkoitus

• Esimerkiksi luokan/kurssin yhteinen blogi tai wiki • Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja

– Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin tiettyyn asiaan oppimisen tukemisessa

– Pidä työskentely omissa käsissäsi

• Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit

Aloita jostakin tutusta ja helposta

• Opettajajohtoisuus • Opiskelijoiden osallistaminen • Epävarmuus verkkoa ja avoimuutta kohtaan,

kannustuksen tarve • Kriittisyys välineitä kohtaan ja/tai korostunut

innostus

Toimintakulttuuri 1. vaiheessa

http://allinaikka.wordpress.com/

http://allinaikka.wordpress.com/

Opetusblogi Opetuksen dokumentointi ja yhteinen työtila

Tehtävät vaiheistettuna ja ohjaus reaaliajassa Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen Tiedon ja kokemusten jakaminen

2. Vaihe

• Arvioi ja kehitä opetusta aiemman pohjalta • Siirrä vastuuta oppijoille

– Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi, seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden henkilökohtaiset blogit

• Ota käyttöön jokin uusi sosiaalisen median palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn – Esim. miellekarttaohjelma, yhteiset muistiinpanot,

sosiaaliset kirjanmerkit, mikroblogi tai wiki

Vähän enemmän ja paremmin

• Tarkka työnjako opettajan ja opiskelijoiden välillä • Valmius omien sisältöjen julkaisemiseen verkossa • Vastuu oman ryhmän toiminnasta • Yksityisyyden hallinta korostuu

Toimintakulttuuri 2. vaiheessa

Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita.

Yhteiset muistiinpanot Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7

TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/

Sosiaaliset kirjanmerkit ja koosteet

http://www.mindmeister.com/

http://www.mindmeister.com/

Käsite- ja miellekartat Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet

Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne. Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen

http://purot.net/

http://purot.net/

Wiki Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua

Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen

Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

Yhteisöllinen prosessi

Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin alussa ennustaa hyvää lopputulosta.

3. Vaihe

• Sosiaalisen median palvelujen avulla on mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia oppimisympäristöjä

• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti

• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta • Edelleen: muista perusteet eli oppimisen tuki!

Sosiaalisen median oppimisympäristö

Muutos ”perinteiseen” verratttuna

Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä

Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista verkkopalveluista

• Yhteisesti jaettu vastuu toiminnasta • Yhteisöllisen työskentelyn korostuminen • Avoimuus ja vastavuoroinen tiedon jakaminen • Kekseliäisyys ja kokeellisuus sekä välineissä että

toimintatavoissa

Toimintakulttuuri 3. vaiheessa

Palapelimalli (jigsaw)

1. Kotiryhmissä 3. Kotiryhmissä 2. Eksperttiryhmissä

Tutkivan oppimisen malli

Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999; Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen

Ilmiöpohjainen oppiminen

• Oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt, joita tarkastellaan aidossa kontekstissa.

• Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen.

• Työskentely esim. ongelmalähtöisen oppimisen mukaisesti 7 vaiheessa

• Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen

Käänteinen opetus (flipped classroom)

• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin: – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina – Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa – Koulussa aika varataan työskentelylle

• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen

Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/ Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

4. Vaihe ja siitä eteenpäin

• Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja

• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.

• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa

• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin

Yhteisöresurssit

Yhteisöresurssit

http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=1531

https://www.facebook.com/Senjaopettaa

http://www.tweetdeck.com/ http://twitter.com/

• Itseohjautuvuus • Yksilön ja yhteisön tasapaino • Joustavat tilannesidonnaiset toimintatavat • Sosiaalisen median ympäristöjen näkeminen

osana yhteiskuntaa

Toimintakulttuuri 4. vaiheessa

Kurssin yhteinen blogi tai wiki Vastuu opettajalla

1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta

Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta

2. Annetaan palikoita myös oppijoille

4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön

Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö

3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!

Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla

Katso kuva: http://xkcd.com/802/

Sosiaalisen median opetuskäytön vaiheet

Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/

Suunnittele oppimispolku

• Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata oppimispolkuna

• Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on

Arviointi

Aloitus

Palaute ja

lopetus

Tehtävä

Tehtävä

Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?

Oppimisprosessi arvioinnin keskiössä

Katso myös nämä: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3

http://www.slideshare.net/hponka/luoti-some-kayttoehdotjasuositukset

Verkkoidentiteetti ja somen etiikkaa

Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisesti Kaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

Käyttö luvan kanssa, lähde: http://www.flickr.com/photos/tuija/4570906654/in/set-72157624358887769/

Valitse, missä olet aktiivinen

Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?

• Älä puhu pahaa muista. • Kuuntele ja pyri ymmärtämään muita. • Kirjoita rehdisti omalla nimelläsi – seiso sanojesi takana. • Pyydä anteeksi, jos olet toiminut väärin toista kohtaan. • Joskus voi olla hyvä syy muokata tai poistaa omia viestejään. • Kiitä palveluksista. • Rajaa avoimuutesi ja kunnioita muiden asettamia rajoja. • Netissä on vaikea edustaa vain itseään. • Älä jätä verkkoon sellaista, mihin et halua törmätä

tulevaisuudessa.

Netiketin alkeet

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/

KIITOS!