View
0
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA MAAKUNTASUUNNITELMA 2035+ / MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017
!MAAKUNTAHALLITUKSEN ILTAKOULU 27.11.2013
!1. STRATEGIAPROSESSI (HS)
2. LÄHTÖKOHDAT (MR) 3. VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKASKENAARIOT (AV)
3. STRATEGIALUONNOS (TN)
MAAKUNTASTRATEGIAN VALMISTELU Neljä näkökulmaa
TALOUS - elinkeinotoiminta - kaikki toimijat kunnat ja hallinto mukaan lukien
YMPÄRISTÖ - alue-/yhdyskuntarakenne / maankäyttö ja infra - fyysinen rakennettu toimintaympäristö - palvelurakenne - luonto & kulttuuriperintö
ARVOT/ILMAPIIRI - aika, ajan henki - sosiaalinen/henkinen toimintaympäristö - hyvinvointi
OSAAMINEN - perusopetus - koulutus - tutkimus - ylläpito
MAAKUNTASTRATEGIAN VALMISTELU Neljä työryhmää
Talous OsaaminenEsa Lindqvist (pj) V-‐S ELY Liisa Kairisto-‐Mertanen (pj) Turun amkPetteri Partanen/Esa Högblom (siht) VSL Esa Högblom/Veli-‐Matti Kauppinen (siht) VSLNiko Kyynäräinen TSEK Martti Rantala V-‐S ELYHenri Wibom V-‐S Yrittäjät Taru Penttilä AMKTeppo Virta Teknologiateollisuus Riitta Pyykkö Turun yliopistoLeena Arvela-‐Hellén Uusikaupunki Teemu Malinen V-‐S yrittäjätLaura Mattinen Brahea/VARRU Antti Virtanen L-‐S koulutuskuntayhtymäJarmo Järviö (Outi Rannikko) SAK Merja Haliseva-‐Soila V-‐S ELYHanna Lindholm V-‐S ELY Aino Ukkola TSEKRikumatti Levomäki(Erik Lehtonen) Science Park Petra Peltonen TYYJari Lähteenmäki Kauppakamari Esko Poikela Turun seudun Jean-‐Mikael Öhman Åbo Akademi Marjut Polviander AKAVALassi Liippo V-‐S ELY Piia Alvesalo Sivistystyönanatajat
Tero Piispanen Turku Science ParkArvot ja ilmapiiri YmpäristöOlli Hietanen (pj) Turun yliopisto Timo Hintsanen (pj) Turun kaupunkiVeli-‐Matti Kauppinen/Petteri Partanen (siht) VSL Kaisa Äijö/ Timo Juvonen (siht) VSLHarri Ojansuu V-‐S ELY/TEKES Olli-‐Pekka Mäki Turun kaupunki/ympäristöPetri Virtanen Turun kaupunki Elina Uitamo V-‐S ELY/TEKESKirsi Kärpijoki V-‐S ELY Turkka Michelsson ParainenRaija Hurskainen L-‐S AVI Hannu Klemola LuonnonsuojelupiiriPekka Vepsäläinen STTK Jukka Käyhkö Turun yliopistoPauli Heikkinen SPR Paavo Myllymäki MTKSatu Suhonen Sairaanhoitopiiri Arto Teittinen MetsäkeskusTorbjörn Lindström Pelastuslaitos Juuso Virtanen KauppakamariAri Welling YLE Turku Sanna Kipinä-‐Salokannel V-‐S ELYAnita Silanterä Salo Markku Leppälehto Talonrakennusteollisuus ry.Joanna Kurth Maakuntamuseo Eija Suna MuseokeskusMikko Jaatinen/Salla Niemi AMK:n opiskelijakunta Jussi Mälkiä Meriaura Oy
NYKYTILAN KUVAUS
STRATEGIAN KÄRJET
MAAKUNTA-SUUNNITELMA 2035+
MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017
2. LÄHTÖKOHDAT NYKYISEN STRATEGIAN TOTEUTUMINEN, MUUT OHJELMAT,
TAPAHTUNUT KEHITYS
4. VISION KIRKASTAMINEN KÄRKITEEMOJEN AVAAMINEN, ASEMAN JA ALUERAKENTEEN
KUVAUS, TAVOITELUVUT, TAVOITETILAN MÄÄRITTELY
6. VAIKUTUKSET, TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA* * MAAKUNTA NYT -PORTAALI
3. SISÄLTÖPROSESSI - 4 NÄKÖKULMAA VALTUUSTO, TYÖRYHMÄT,
RISTIINPÖLYTYS, SWOT / SKENAARIOT
OAS>JOHDANTO1. STRATEGIATYÖN MERKITYS JA PERUSTEET
5. OHJELMOINTI KEHITYSPOLUT, TOIMENPITEET,
VASTUUT, RESURSSIT
SOVA
Maakuntastrategian yhteiset esille nousseet teemat
yhteistyötaidot
saavutettavuus
resurssiviisaus
vastuullisuus
Y
S
R
V
hyvinvointi
ymmärrys
lähiruoka
hiilineutraali Saaristomeri / Itämeri
johtaminen
symbioosimaakunta
vesimaakunta
yrittäjyys
asenne
laatutilat
Maakuntastrategia = kumppanuustrategia
Maakuntastrategian yhteiset esille nousseet aiheet
Y
S
R
V
yhteistyötaidot
saavutettavuus
resurssiviisaus
vastuullisuus
Kumppanuusstrategian kärjet
Yhdessä rajat rikkoen
Saavutettava Itämeren portti
Ennakoivaa edelläkävijyyttä
Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt
Y
S
R
V
Kumppanuusstrategian kärkiteemat
JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE -SELVITYS
Malla Rannikko
• Ohjelmaa avattava ulkoisille vaikutteille, sillä ohjelmatyö nähdään sisäänpäin lämpiävänä. Maakuntaohjelman ohjelmapainopisteisiin toivotaan tiukempia valintoja.
• Valtiontalouden tila ja väestörakenteen nykyinen kehitys huomioiden joudutaan pohtimaan julkisen rahoituksen käyttöä. Tarvitaan työnjaon ja erikoistumisen edistämistä alueen sijaintitekijöihin ja vahvuuksiin perustuen.
• Koulutussuunnittelun perustuttava yhteiseen näkemykseen alueen osaamis- ja työvoimatarpeista. Koulutuksen sisältöjä tulee kehittää erityisesti laadullisen (sisällöllisen) ennakoinnin pohjalta.
• Palvelurakenteen muutospaineet luovat epävarmuutta, mutta myös mahdollisuuksia uusien palvelutapojen kehittämiseen. Avaamalla julkisia tietovarantoja syntyy uusia palveluja ja liiketoimintaa.
• Kestävän kehittämisen tavoitteiden saavuttamisessa alueellisilla valinnoilla on merkittäviä vaikutuksia.
• Suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttäminen yksi tärkeimpiä painopisteitä. Väestönkasvun myötä autoliikenteen määrä tulee edelleen kasvamaan, jollei liikkumistottumuksissa tapahdu muutoksia.
• Maakunnallinen etu on, että Suomen liikenneverkot kytketään osaksi Euroopan ja lähialueiden liikenneverkostoa. Turku–Helsinki-ratayhteyden kehittämisen strateginen merkitys tulee tiedostaa.
• Rakennerahasto-ohjelmien rahoitustaso tulee Varsinais-Suomessa vähenemään n. 35 %. Lisää tarvetta muiden rahoituslähteiden hyödyntämiseen ulkoisen rahoituksen saamisessa.
• EAKR tuetaan: 40 % pk-yritysten kilpailukykyä ja 53 % tutkimuksen, teknologian kehittämistä ja innovointia. (Näiden sisällä väh. 25 % vähähiilistä taloutta). ESR tuetaan: 47 % työllisyyden edistämistä ja työvoiman liikkuvuutta, 1/3 koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja 20 % sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa.
• EU:n erillisohjelmat eli suorat rahoitusohjelmat edellyttävät aina jonkinasteista kansainvälistä yhteistyötä.
VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKASKENAARIOT Antti Vasanen
• Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut pitkään melko tasaisesti • Valtaosa viime aikojen väestökasvusta johtuu maahanmuutosta
Väestökehityksestä
0
1000
2000
3000
4000
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Luonnollinen väestönlisäysKuntien välinen nettomuuttoNettosiirtolaisuus
• Syntyvyys ja kuolleisuus kehittyvät Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti (omavaraislaskelma)
• Sekä kuntien välinen muutto että siirtolaisuus kehittyy havaittujen trendien mukaisesti
• Yhdistelmä kahden ajanjakson trendistä (1980–2012 ja 2003– 2012) !!Skenaario perustuu siis: 1. Väestörakenteen perusteella ennustettuun luonnolliseen
väestömuutokseen 2. Muuttoliikkeen pitkän ajan kehitykseen, jota on painotettu
viimeaikaisella kehityksellä
Väestöskenaarion perusoletukset
• Väestöskenaarion mukaan Varsinais-Suomessa asuu 517 300 asukasta vuonna 2035 (507 600 vuonna 2030)
• Voimassa olevan maakuntastrategian väestötavoite vuodelle 2030 on 506 476 à skenaario varsin saman suuntainen
Ennustettu väestökehitys vuoteen 2035
• Työpaikkojen määrää ei voi ennustaa lineaaristen trendien mukaan • Työllisyystilanteen tulevasta kehityksestä on laadittu kolme skenaariota,
joiden avulla työllisyys- ja työpaikkatavoitteita on mahdollista arvioida erilaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa
• Taustalla oletus edellä kuvatusta väestökehityksestä !Skenaariot: 1. Työttömyys laskee 5,5 prosenttiin 2. Työvoiman määrä kasvaa esimerkiksi eläkeiän kasvaessa ja
opiskeluaikojen lyhentyessä 3. Työssäkäynti pääkaupunkiseudulla kasvaa etätyön yleistyessä ja
Salo–Lohja-radan lyhentäessä matka-aikaa Helsinkiin
Työpaikkaskenaarion perusoletukset
• Väestön ikääntyessä työvoiman määrä pienenee • Tämä johtaa taloudellisen huoltosuhteen huomattavaan kasvamiseen
Skenaario 1: työttömyys vähenee
• Jotta taloudellinen huoltosuhde pysyisi kohtuullisena, on työllisen työvoiman määrän noustava
• Työvoiman kasvu edellyttäisi kuitenkin lähes 17 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä
Skenaario 2: työvoima kasvaa
• Maakuntien välinen työssäkäyntiliikenne on voimistunut, ja on todennäköistä että kehitys tulee jatkumaan
• Jos nettopendelöinti olisi –10 000, vähentäisi tämä vastaavasti tarvittavien työpaikkojen määrää (nykyisin noin –4700)
Skenaario 3: pendelöinti lisääntyy
Työllisyysskenaarioiden vertailu voimassa oleviin tavoitelukuihin
2030 2035 2030 2035 2030 2035 2030 2035
Skenaario 1: työttömyys vähenee 203 400 206 600 220 500 223 400 12 600 12 900 1,44 1,45
Skenaario 2: työvoima kasvaa 211 800 216 900 229 300 234 200 13 100 12 900 1,35 1,34
Skenaario 3: pendelöinti kasvaa 209 200 211 300 229 300 234 200 13 100 13 200 1,35 1,34
Kompassi tulevaisuuteen 211 700 . . 228 800 . . 12 100 . . 1,34 . .
Vuonna 2011
Tal. huoltosuhde
1,28
Työpaikat Työvoima
200 167 226 756
Työttömät
21 879
2030 2035 2030 2035 2030 2035 2030 2035
Skenaario 1: työttömyys vähenee +3 200 +6 400 -6 300 -3 400 -9 300 -9 600 +0,16 +0,17
Skenaario 2: työvoima kasvaa +11 600 +16 700 +2 500 +7 400 -8 800 -9 000 +0,07 +0,06
Skenaario 3: pendelöinti kasvaa +9 000 +11 100 +2 500 +7 400 -8 800 -8 700 +0,07 +0,06
Kompassi tulevaisuuteen +11 500 . . +2 000 . . -9 800 . . +0,06 . .
Tal. huoltosuhdeTyöpaikat Työvoima Työttömät
LUONNOS
VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella
• Maakuntastrategian keskiössä ja toiminnan lähtökohtana on aktiivinen asukas, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Varsinais-Suomessa panostetaan luovaan ongelmanratkaisuun, osallistamisen edistämiseen, palvelukulttuurin kehittämisen sekä hyvään johtamiseen. Tätä edistetään kumppanuudella, kokeiluilla sekä henkilöstön osaamisen parantamisella asukaslähtöisen palvelukulttuurin johtamisessa.
• Toimintaa kehitetään innovatiivisella ilmapiirillä, jossa on mahdollista tehdä kokeiluja ja toimia uusilla tavoilla. Vastakkainasettelun sijaan haetaan uusia yhteistoimintamalleja. Varsinais-Suomessa on ihmisiä ja yrityksiä innostava perusta. Lisäksi maakunnassa keskitytään osallisuutta, avoimuutta, kohtaamista, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin.
• Maakunnan julkishallinnon asukas-/asiakaslähtöisiä palveluita parannetaan entisestään siten, että Varsinais-Suomi on hyvä paikka elää, asua yrittää ja tehdä työtä. Johtaminen kansasalaisyhteiskunnassa edellyttää osallistumisen mahdollistamista. Se edellyttää myös kykyä vastaanottaa tukea kansalaisilta. Toimintakulttuurin kehittäminen osallistavammaksi koskee kaikkia peruspalveluita. Kaikilla palveluilla on omat keinonsa ja mahdollisuutensa kumppanuuksien kehittämiseen ja asukkaan osallistamisen edistämiseen.
• Lähivaikuttamisesta tehdään helppoa ja innostavaa. Palveluita ja toimintaa kehitetään kokonaisuuden ja asiakkaan näkökulmasta. Tämä tapahtuu muun muassa hyvällä palveluasenteella ja palvelulupauksilla. Yhdistyksissä ja järjestöissä tapahtuvaa asukaslähtöisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta ja luovuttaa tuetaan ja edistetään.
INNOVOINTIALUSTA(1 näkemyksellisyyttä kokonaisuudenhallintaan, innovointimahdollisuuksien moninkertaistaminen
1) Innovointialusta = verkostoalusta / yhteistoimintamalli / monipuolinen tiedon ja toimijoiden kohtaamispaikka
TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT VASTUULLISUUS
• Päätösten kokonaisvaltainen vaikutusten arviointi.
• Luodaan lähitoimijarinkejä. Lähi-imagon kasvattamisella pyritään vahvistamaan toimijoiden halua liittyä lähitoimijoiden rinkiin ja sisäistämään lähi-ideologiaa. Ringit välittävät hyviä käytänteitä ja tietoa.
• Maakunnan nuoret ja opiskelijat tulee ottaa paremmin mukaan päätöksentekoon.
• Innovatiiviseen uutta luovaan kaavoitusprosessiin yhteisvastuullisuutta, elinkeinoelämän näkökulma ja vastuut mukaan.
• Nuorten maakunnallisen työ- ja harjoittelumallin ”kaikki kesäduunaa” kehittäminen hyödyntäen laajasti olemassa olevia malleja ja nimeämällä jokaiselle peruskoulun luokalle oma kummiyritys tiivistä yhteistyötä varten.
• Oman osaamisen tietoinen rakentaminen osaksi opetussuunnitelmia ja -menetelmiä sekä ajattelun ja asenteiden muokkaus ja opettajakoulutuksen kehittäminen.
• Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyysilmapiiristä huolehtiminen; yrittäjyysosaaminen ja yrittäjyyskasvatus esim. virtuaaliyrittäjyyden (harjoitusyrittäjyyspalvelut, yrityskylätoiminta jne.) toimijoiden verkottaminen keskenään.
• Rakennetaan ympäristön lukutaito – laajennetaan ympäristökasvatuksen sisältöä yhteistyötoimijoiden ja vapaaehtoistoiminnan avulla
• Luodaan konsepteja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja kansalaisyhteiskunnan voima muuttaa ravinnekuormituksen vaikutuksia merialueen tilaan, ja sitä kautta saaristomme näkyvyyteen ja vetovoimaisuuteen.
YHDESSÄ RAJAT RIKKOEN YHTEISTYÖTAIDOT
• Osallistavuus, osallistuminen, aktiivisuus, avoimuus, toimialarajat ylittävä yhteistyö sekä palvelukulttuurin kehittäminen ja hyvä johtaminen ovat keskiössä.
• Luodaan WIN – WIN malleja. Otetaan käyttöön innostavia vuorovaikutusmenetelmiä, joiden avulla rikotaan omien sektoreiden edunvalvontarajoja.
• Maakuntaan tehdään kumppanuusportaali tai kanava, jota yhdistykset ja asukkaat voivat käyttää tiedottamiseen ja informaation löytämiseen kansalaisyhteiskunnan palveluista.
• Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi esimerkiksi hyödyntämällä ennakkoluulottomia osaamisyhdistelmiä ja kehittämällä koulutusorganisaatioiden ja työelämän suunnitelmallista kumppanuutta lähtökohtana yksilön kyvyt ja osaaminen. Koulutuksen toteuttaminen enenevässä määrin yhdessä elinkeinoelämän kanssa.
• Uudenlaisten oppimisympäristöjen ja -menetelmien sekä erityisesti e-oppimisen hyödyntäminen soveltuvasti kaikilla koulutusasteilla.
SAAVUTETTAVA ITÄMEREN PORTTI SAAVUTETTAVUUS
• Edesautetaan sekä henkisten että fyysisten kohtaamispaikkojen luomista, joissa, päättäjät, toimijat, yrittäjät, opiskelijat, sidosryhmien edustajat voivat kohdata ja verkostoitua.
• Toimiva maakunnallinen yrityspalveluorganisaatio monialaisen huippuosaamisen varmistamiseksi; ensiasteen neuvonta seutukunnissa.
• Tukholma-Turku-Pietari (pohjoisen) kasvukäytävän mahdollisuuksien hyödyntäminen.
• Myyntiosaamisen kehittäminen kaikilla toimialoilla mutta erityisesti potentiaalisilla tulevilla vientialoilla.
• Koulutusosaamisen tuotteistamisen ja koulutusviennin kehittäminen.
• Saavutettavuuden ilmapiiri: tulevaisuuden kestävä ja älykäs alue- ja yhdyskuntarakenne edellyttää rajoja rikkovaa suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä (MALPE).
• Kestävä vapaa-aikakonsepti: ”Elävä saaristo tarjoaa elämyksiä ympäri vuoden”
INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ RESURSSIVIISAUS
• Julkisen sektorin hankintojen innovatiiviset muodot uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja elinkeinoelämän edistämiseksi.
• Kasvuyrittäjyyteen tähtäävän toiminnan edistäminen (esim. Varsinais-Suomesta käsin operoiva pääomarahasto ja kansallinen alkuvaiheen biorahasto).
• Tuetaan materiaali- ja resurssitehokkaita ratkaisuja ja luodaan edellytyksiä näiden elinkeinojen vahvistumiseen.
• Kansainvälistyminen ja suvaitsevaisuus osaksi opintoja kattavasti sisältäen mm. maahanmuuttajataustaisten osaamisen hyödyntäminen koko maakunnassa (erityisesti korkeakoulutetut) .
• Muualla hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kaikilla koulutusasteilla
• Työn (ml. työnhakuprosessit) nivominen osaksi opintoja aiempaa kattavammin eri koulutusasteille sovetuvalla tavalla - tavoitteena koulutusaikojen lyhentäminen. Yksityisen ja julkisen sektorin uraohjausmallien hyödyntäminen tehokkaasti / ohjauspalvelujen jatkuvuus, tasalaatuisuus ja saavutettavuus.
• Lisätään laatua kokonaisvaltaiseen suunnittelunäkemykseen ja tuetaan asiantuntijoiden välistä tiedon jakamista.
Recommended