Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisohjelma Väliraportti

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisohjelma

Väliraportti

VÄLIRAPORTIN SISÄLTÖ

1. Rakennesuunnitelma ja työn tavoitteet

2. Maankäyttö ja joukkoliikennejärjestelmä

3. Junaliikenteen kehitysaskeleet

4. Seutulippu junaliikenteeseen

5. Liikenne-ennusteet ja kustannukset

6. Lähijunaliikenteen operointi

7. H/K laskelma ja vaikutusarvioita

RAKENNESUUNNITELMA JA TYÖN TAVOITTEET

RAKENNESUUNNITELMA 2030

JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ 2030

• Lähijunaliikenteensuunnat

– Lempäälä– Nokia– Ylöjärvi

• Kaupunkiraitiotieverkko– Lentävänniemi-Lielahti-

Tampereen keskusta-Hervanta-Vuores-Tampereen keskusta

– Tampereen keskusta-Hankkio-Lamminrahka

– Tampereen keskusta-Pirkkala

• Bussiliikenteen laatukäytävät – Tampereen keskustasta Nurmi-

Sorilaan, Kangasalle, Lempäälään, Nokialle ja Ylöjärvelle

– Pirkkalasta lentokentälle– Kehän suuntainen

joukkoliikenneyhteys

LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITE

•Muodostaa pitkän aikavälin (2030 +) visio lähijunaliikenteen kehittämisestä sekä vision toteuttamisen vaiheet.

•Selvittää eri osapuolien (kunnat ja valtio) sitoutuminen vision ja kehittämisvaiheiden toteuttamiseen. Erityisesti painotetaan sitoutumista ensimmäisen kehittämisvaiheen toimenpiteissä.

•Tuottaa riittävät perusteet kuntien maankäytön suunnitteluun ja päätöksentekoon lähijunaliikenteen kehittämisen jatkoselvittelystä ja –tarpeista.

MAANKÄYTTÖ JA JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ

KOKO LÄHIJUNALIIKENTEEN TARKASTELUALUE

MAANKÄYTTÖ JA JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA VISIOTILANTEESSA 2030+

JUNALIIKENTEEN KEHITYSASKELEET

NYKYTILANNE, KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTA

•Nykytilanteessa Tampereen seudun junaliikenteen tarjonta muodostuu kaukojunaliikenteestä ja lähijunaliikenteestä

• Taajamajunaliikennettä välillä Tampere-Lempäälä-Viiala-Toijala ja kiskobussiliikennettä Tampere-Orivesi as.- Orivesi-Juupajoki-Vilppula

• Kaukoliikenteen junat mahdollistavat matkat Nokialle, Karkkuun, Vammalaan, Lempäälään, Toijalaan ja Orivedelle

•Kehittämisvaiheet on suunniteltu niin, että ensimmäiset toimenpiteet olisi mahdollista toteuttaa lähivuosina

•Seuraavissa kuvissa junamääriä kuvaavien laatikoiden väri tarkoittaa samalla värillä esitettyä ratasuuntaa

13 junaa/vrk

Tam

per

eNokia

Toijala

Lempäälä

JUNALIIKENTEENNYKYTILANNE (JUNAA/SUUNTA)

Viiala

Orivesi

Orivesi as.

Juupajoki

Vilp

pula

Kolho

Karkku

Vamm

ala

7 ju

naa/vrk

3 junaa/vrk

7 junaa/vrk

36 junaa/vrk

9 junaa/vrk

luvut junaa/suunta

ENSIMMÄINEN KEHITYSASKEL

•Seutulippu laajennetaan junaliikenteeseen ja mahdollistetaan matkojen ketjuttaminen, esitys pilottihankkeeksi kansallisen ”matkalipun” edistämiseksi.

•Toteutetaan junatarjonnan vähäinen lisäys

• Klo 16 yhteys Tampere – Lempäälä, Lempäälä – Tampere

• Klo 16 yhteys Nokia - Tampere

• Lisävuorot Tampere – Orivesi – Vilppula – Mänttä

•Toteutus neuvotellaan liikenne- ja viestintäministeriön, VR:n ja kuntien kesken

• Tarjonnan lisäys toteutetaan ostoina VR:ltä

• Sovitaan toimenpiteiden kustannusjako ja junaliikenteen hankinta

13 junaa/vrk

Tam

per

eNokia

Toijala

Lempäälä

JUNALIIKENTEENENSIMMÄINEN KEHITYSASKEL2012-2013

Viiala

Orivesi

Orivesi as.

Juupajoki

Vilp

pula

Kolho

Karkku

Vamm

ala

7 ju

naa/vrk

3 junaa/vrk

7 junaa/vrk

36 junaa/vrk

9 junaa/vrk

Seutulippujunaan

luvut junaa/suunta

13+1 junaa/vrk

Tam

per

eNokia

Toijala

Lempäälä

JUNALIIKENTEENTOINEN KEHITYSASKEL2013-2015

Viiala

Orivesi as.

Orivesi

Juupajoki

Vilp

pula

Kolho

Karkku

Vamm

ala

7+1

junaa/v

rk

3+3 junaa/vrk

7 junaa/vrk

36 junaa/vrk

9+3 junaa/vrk

Män

ttä

•Työmatkaliikenteen vuorot•Vilppula-Mänttä JKV ja uusi seisake Mänttään

luvut junaa/suunta

TOINEN KEHITYSASKEL

•Tavoitteena lisätarjonta nykyisin puuttuviin ajanjaksoihin

• Ensivaiheessa tunnin – kahden tunnin vuoroväli

• Nykyiset vuorot säilyvät (taajama, pikajuna ja IC)

• Toteutus neuvotellaan LVM:n, VR:n ja kuntien kesken

• Tarjonnan lisäys toteutetaan ostoina VR:ltä (yksinoikeus 2019 asti)

•Hyödynnetään nykyistä Suomessa olevaa lähijunakalustoa. Kalusto on mitoitettu aamuruuhkaliikenteen mukaan, joten karkean arvion mukaan muuna aikana lähijunakalustoa olisi mahdollista käyttää Tampereen seudulla.

•Junaliikenteen lisäys edellyttää asemien ja seisakkeiden kehittämistä

• Tampereen asemalle uusi välilaituri

• Sivuraiteelliset seisakkeet lisäävät ratakapasiteettia

KOLMAS KEHITYSASKEL, TOIMIVA LÄHIJUNALIIKENNE

•Tavoitteena tunnin vuoroväli

• Mahdollista toteuttaa ilman lisäraiteiden rakentamista

•Uusia seisakkeita

• Uudet seisakkeet sivuraiteellisina, joka mahdollistamalla junakohtaamisen lisää radan kapasiteettia

•Edellyttää lähijunaliikenteen kaluston hankintaa

• Päätös kaluston hankintatavasta

• Päätös liikenteen operointitavasta

• Kilpailuttaminen mahdollista 2019 jälkeen

1 juna/h

1 juna/h

Tam

per

eNokia

Toijala

Lempäälä

LÄHIJUNALIIKENTEESEEN 1 TUNNIN VUOROVÄLI2020-2030

Viiala

Sääksjärvi

Rautaharkko

Ruuta

na

Orivesi as.

Orivesi

Juupajoki

Lyly

Vilp

pula

Kolho

Män

ttä

Liela

hti

Ylöjärvi

Harjuniitty

Kalkku

Karkku

Vamm

ala

1 juna/h

3 junaa/vrk

1 juna/h

Tesom

a12

junaa/v

rk

7 junaa/vrk

•Treelle uusi välilaituri•Junakohtaamisen mahdollistavat seisakkeet

Hankk

io

Siltatie

NELJÄS KEHITYSASKEL, LÄHIJUNALIIKENNE 2030+

•Tavoitteena puolentunnin vuoroväli

•Edellyttää lisäraiteiden rakentaminen ja lisäkaluston hankintaa

• 3. raide Tampere – Toijala

• 3. raide Tampere - Lielahti

• 2. raide Lielahti - Ylöjärvi

2 junaa/h

2 juna/h

Tam

per

eNokia

Äetsä

Toijala

Lempäälä

Siltatie

Viiala

Hakkari

Kulju

Sääksjärvi

Rautaharkko

Ruuta

na

Orivesi

Orivesi as.

Juupajoki

Lyly

Vilp

pula

Kolho

Män

ttä

Liela

hti

Mäkkylä-Teivaala

Ylöjärvi

Harjuniitty

SiuroKarkku

Vamm

ala

Kiikka

2 junaa/h

1 ju

na/h

1 juna /h

3 junaa/vrk

LÄHIJUNALIIKENTEEN VISIO 2030+

1 juna/h

KalkkuTesom

a

•3. raide Tampere – Toijala•3. raide Tampere - Lielahti•2. raide Lielahti - Ylöjärvi

Hankk

io

SEUTULIPPU JUNALIIKENTEESEEN

SEUTULIPPUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISPOLKULYHYT TÄHTÄIN V 2012 ALKAEN1. Nykyiseen seutulippuun oikeus matkustaa junissa seutulippualueella

• Asemia 11 kpl (+Tampere), junavuoroja 109 kpl,

• 675 800 matkustajaa/v (m.s.y.), joista seutulippualueen sisäisiä matkoja vain osa.

2. Tariffijärjestelmä ja hinnoittelu

• Seudun seutulippujärjestelmää ei muuteta, vaan VR tulee siihen mukaan yhtenä operaattorina

• Lippulajina tällä hetkellä 30 päivän kausilippu aikuisille. Hinta on kuntakohtainen.

• Vaiheittainen toteutus mahdollinen (kuntakohtainen, Tampereen kaupunkiseutu)

KUSTANNUSARVIO LÄHIAJAN TILANTEESTA

•Seutulippu kelpaa IC, P ja H junissa

• 2010 asemittaisista matkustajamäärien perusteella on arvioitu seutulipun käyttäjien osuus 10% … 50%, Tampereella 2 %

• Junalippujen hinnat on laskettu kertalipunhinta -25%. Jos useita junatyyppejä on laskettu kertalippujen keskiarvohinta. Matkat suuntautuisivat Tampereelle

•Linja-autoissa on arvioitu seutulipulla tapahtuvan matkustusmäärän vähenevän 3 % kunnittain

• Linja-autoliikenteen seutulipputulon vähenemä on laskettu keskimääräisellä operaattorille tulevalla seutulippuhinnalla

• Vähenemä on n. 120000 euroa ja subvention vähenemä on n. 50000 euroa

•Seutulippujen myyntitulon oletetaan kasvavan 2 % kokoalueella

• Seutulippujen lisätulo on kohdistettu arvioidun kunnittaisen junamatkustamisen suhteessa

• Yhteensä n. 90000 euroa

matka arvio arvio juna matka lamäärä seutulippu matka matka kust. sub.junassa osuus % määrästä hinta yht. lisätulo muutos

Juupajoki 11144 0,4 4458 6,11 27214 1961 -117Lempäälä 68850 0,3 20655 3,20 65993 9089 -9866Nokia 66374 0,3 19912 2,03 40322 8762 -7305Orivesi 56785 0,2 11357 4,59 52129 4997 -1623Orivesi, kesk. 13804 0,4 5522 4,66 25717 2430Tampere 3376875 0,02 67538 4,84 327067 29719 -24491Toijala 288355 0,1 28836 4,79 138194 12689 -1221Viiala 38523 0,5 19262 3,50 67319 8476Vammala 67861 0,1 6786 6,11 41429 2986 -4302Karkku 28142 0,4 11257 4,66 52429 4953Vilppula 32573 0,3 9772 8,81 86042 4300 -790

205353 923854 90362 -49714Kokonaisvaikutus 783778

KUSTANNUSARVIO LÄHIAJAN TILANTEESTA

LIIKENNE-ENNUSTEET JA KUSTANNUKSET

LIIKENNE-ENNUSTEET

•Liikenne-ennusteet on laadittu Tampereen seudun rakennesuunnitelman maankäyttöennusteen pohjalta

• TALLI-mallin aluetta on tarkasteluissa laajennettu koskemaan koko lähijunasuunnitelman suunnittelualuetta

• Raitiotiesuunnitelman yhteydessä tehtyyn joukkoliikenneverkkoon on lisätty visiotilanteen mukainen junalinjasto

•Vertailuvaihtoehtona on käytetty raitiotiesuunnitelman mukaista joukkoliikenneverkkoa ilman junalinjastoa

•Maankäyttöä on keskitetty asemanseuduille

•Tarkasteluissa on käytetty kahta eri liikennevirtamatriisia, jotka kuvaavat vuosien 2020 ja 2030 tilanteita

LIIKENNE-ENNUSTEET

•Lähijunajärjestelmän luominen ja maankäytön lisääntyminen aikaansaa yhteensä n. 45 000 uutta jkl-matkaa/vrk

•Lähijunaliikenne ilman maankäytön muutoksia tuo junaan 22 000 nousua/vrk

•Maankäytön lisääntyminen tuo 19 000 nousua/vrk lisää

•Lähijunissa yhteensä 41 000 nousua/vrk

Matkustajat arkivuorokausi

Juna

Matkustajaa /juna vrk keskimäärin

Poikkikeikkaus matk/juna vrk keskimäärin

Maksimi Poikkikeikkausskuorma matk/vrk

Matkustajaa yhteensä

Äetsä-Nokia

26 23 550 616

Nokia-Toijala

405 215 10700 20260

Ylöjärvi (Siltatie)-Tampere

315 280 13900 15750

Mänttä-Vilppula-Orivesi-Tampere

185 115 2200 4441

KUSTANNUKSET TOTEUTUSVAIHEITTAIN

•Toinen kehitysaskel:

• Lylyn seisake: 0,2 M€

• Mäntän seisake: 0,2 M€

• Vilppula-Mänttä rataosan JKV-työt: 1,5 M€

• 3 uutta DM12-kiskobussiyksikköä: 4 M€

• YHTEENSÄ: 6 M€

•1-2 tunnin vuoroväli:

• Uudet seisakkeet: Tesoma, Kalkku, Nokian parantaminen, Harjuniitty, Äetsä, Lielahti, Ylöjärvi, Siltatie, Hankkio, Ruutana, Lakalaiva, Sääksjärvi (Tampereen henkilöratapihan, 25M€, muutokset on toteutettava riippumatta lähijunaliikenteen kehittämisestä)

• YHTEENSÄ: 42 M€ (Treen hlöratapihan kanssa 67 M€)

KUSTANNUKSET TOTEUTUSVAIHEITTAIN

•Visio:

• Lisäraiteet: 141 M€ (Tampere-Toijala radan kanssa 399 M€)

• Tampere-Lielahti: 56 M€

• Lielahti-Ylöjärvi: 85 M€

• Tampere-Toijala: 258 M€ (toteutetaan myös ilman lähijunajärjestelmän kehittämistä)

• Tampere-Orivesi opastinvälin lyhentäminen: 15 M€

• Loppuvaiheessa toteutettavat seisakkeet: 27 M€

• Varikko: 30 M€

• YHTEENSÄ: 213 M€ (Tre-Toijala radan kanssa 471 M€)

LIIKENNÖINTIKUSTANNUKSET TOTEUTUSVAIHEITTAIN

•Toinen kehitysaskel:

• Tampere-Mänttä: 1,4 M€/v

•1-2 tunnin vuoroväli:

• Ylöjärvi-Tampere: 1,7 M€/v

• Harjuniitty-Toijala: 3,7 M€/v

• Äetsä-Harjuniitty: 1,2 M€/v

LÄHIJUNALIIKENTEEN RAHOITUS

Kiinteistökehitys

•Kiinteistökehitys on yksi olennainen lähijunaliikenteen ja asemien sijoitteluun vaikuttava seikka.

•Asemat on syytä kytkeä paitsi liikennevirtoihin myös alueen kaavoitukseen, jotta liikennöitävällä alueella saadaan mahdollisimman tehokkaasti luotua työpaikkoja (alueen yrityksen hyötyvät paremmista yhteyksistä ja suuremmista matkustajavirroista) ja asuntoja.

•Näin kiinteistökehittäjät saadaan kytkettyä mukaan kantamaan osa tarvittavan infrastruktuurin kustannuksia sillä he pääsevät myös nauttimaan uudesta lähijunaliikenteestä korkeampien hintojen kautta.

LÄHIJUNALIIKENTEEN OPEROINTI

LÄHIJUNALIIKENTEEN OPEROINNIN AVAINKYSYMYKSET

•Pelkän lähijunaliikenteen operoinnin kilpailuttaminen (2019) ei pienen kokonsa puolesta vaikuta mielekkäältä.

•Lähijunaliikenteen operoinnin kytkeminen osaksi alueen muita liikennöintiratkaisuja (katuraitiotie ja bussit) on olennaista, jolloin operaattorille saadaan muodostettua oikeansuuntaiset intressit.

•Kuka hoitaa junien liikennöinnin?

• Kunnallinen toimija (TKL)

• Valtakunnallinen toimija (VR)

• Yksityinen operaattori (esim. Veolia, MTR, Abellio, Deutsche Bahn)

LÄHIJUNALIIKENTEEN OPEROINNIN AVAINKYSYMYKSET

Lähtökohta - kalusto

•Jotta toimiva kilpailu lähijunaliikenteen operoinnissa voidaan taata on lähtökohtana pidetty sitä että Tampereen seudun kuntien on hallittava junakalustoa joko omistajuuden tai pitkäaikaisen sopimuksen kautta.

• Taserahoitus

• Leasingrahoitusmalli (perinteinen)

• Leasingrahoitusmalli (kannustein)

• Elinkaarimalli

•Junakaluston omistus antaisi operaattoreille merkittävän kilpailuedun liikennöintisopimusta uusittaessa mikä saattaisi johtaa Tampereen seudun kannalta kaupallisesti epätoivottuun tilanteeseen.

H/K LASKELMA JA VAIKUTUSARVIOITA

INVESTOINTIKUSTANNUKSET JA JÄÄNNÖSARVO

•Investointikustannukset muodostuvat rakentamiskustannuksista ja rakennusaikaisista koroista

•Kehittämisvaihtoehdon rakennuskustannukset ovat 277 M€, johon ei ole laskettu Tampere-Toijala lisäraidetta (258 M€), koska se tarvitaan joka tapauksessa.

•Rakennusajaksi on oletettu 5 vuotta, jolloin rakennusaikaiset korot ovat 23 M€

•Jäännösarvo lasketaan käyttäen 50 vuoden pitoaikaa, jolloin jäännösarvon suuruus tarkastelujakson lopussa (30 vuoden jälkeen) on 40 % uusinvestoinnin arvosta. Jäännösarvoa tarkastellaan hyötynä ja se diskontataan muiden vaikutusten mukaisesti laskentavuoteen.

36

VAIKUTUKSET - TUOTTAJAN YLIJÄÄMÄN MUUTOS

•Tuottajan ylijäämän muutos muodostuu tilaajan lisätulojen (lipputulot) ja liikennöintikustannusten muutosten erotuksesta. Tuottajan alijäämä katetaan subventioilla.

•Liikennöintikustannukset on arvioitu kaluston vuotuisiin pääoma- ja huoltokustannuksiin sekä muuttuviin kilometri- ja tuntikustannuksiin perustuen. Arvioidut lähijunaliikenteen kustannukset ovat 22,9 M€ vuodessa.

•Maankäytön tiivistymisen vaikutus mukaan lukien lähijunaliikenteessä tehdään noin 41 300 junamatkaa/vrk. Näistä kokonaan uusia joukkoliikennematkoja on noin 12 400. Lipputuotot kasvavat näiden matkojen osalta noin 9,7 M€/vuosi.

•Lähijunaliikenteen aiheuttama joukkoliikenteen subventiotarpeen lisäys on 13,2 M€/vuosi (subventioaste 57 %).

37

VAIKUTUKSET – KULUTTAJAN YLIJÄÄMÄN MUUTOS

•Kuluttajan ylijäämän muutos on joukkoliikennematkustajien kokemien hyötyjen kustannusten erotus.

•Nykyisten matkustajien kuluttajan ylijäämä muuttuu vain aikakustannusten osalta, sillä lippujen hintojen oletetaan olevan kehittämis- ja vertailuvaihtoehdossa yhtä suuret. Aikasäästö on 6900 tuntia/vrk, jonka rahamääräinen arvo on noin 17,4 M€/vuosi.

•Uusien joukkoliikennematkustajien saavuttama kuluttajan ylijäämän muutos lasketaan ns. puolikkaan säännöllä eli uusien matkustajien hyöty on puolet nykyisten matkustajien saavuttamasta keskimääräisestä hyödystä. Hyöty on 1,7 M€/vuosi

•Kuluttajien kokonaishyöty on 19,1 M€/vuosi. Hyötyä korotetaan vuosittain 1,5 %.

38

KANNATTAVUUSLASKELMA

39

INVESTOINTIKUSTANNUKSET (M€) HYÖDYT JA HAITAT (M€) HK-SUHDE 0,8

Rakennuskustannukset 252 Radan kp.kustannusten muutos -3Rakennusaikaiset korot 21

Tilaajan ylijäämän muutosYHTEENSÄ 273 Lipputulojen kasvu 169

Subventiot 228Liikennöintikustannusten kasvu -396Yhteensä 0

Kuluttajain ylijäämän muutosNykyisten jkl-matkustajien hyödyt 360Uusien jkl-matkustajien hyödyt 36Yhteensä 397

Ulkoisten kustannusten muutosJunaliikenteen onnettomuuskustannukset 0Junaliikenteen päästökustannukset -3Tieliikenteen onnettomuuskustannukset 7Tieliikenteen päästökustannukset 17Yhteensä 21

Investointien jäännösarvo 34

Julkinen talous (subventiot) -228

YHTEENSÄ 221

Kiitos