View
2.819
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
VAASAN YLIOPISTO
KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA
MARKKINOINTI
Olli Kopakkala
VERKKOKAUPAN INTERNET-MARKKINOINNIN TOIMEPITEIDEN
KUSTANNUSTEHOKAS ALLOKOINTI KÄVIJÄSEURANNAN
TUOTTAMIA TIETOJA HYÖDYNTÄEN
Markkinoinnin
Kandidaatintutkielma
VAASA 2010
1
SISÄLLYSLUETTELO
!"!#$$%!$&'(('$)* +*
+,+,*(-./012345*.46/70.-8*94*.4:70..11.* ;*
+,<,*(-./03-/815*64/1551*94*6494-8* ;*
+,=,*>18/1081.*/?80..11.* @*
+,;,*!-A16/4-A45*.4-8.4.* @*
<,*>#B"C#!'&DEF(E)GC'$HE(* I*
<,+,*J77K21*E542L.0M8* I*
<,<,*!577N0* O*
<,=,*>?:09?81-645545*.4:70..11.* P*
=,*GE>&>)F'HED>>"F)"F("* +Q*
=,+,*G4/-/7517A.03705.0* +Q*
=,+,<,*G4/-/7517A.03705505*/-8.455-8.1R7//--8*!-A16/4-A4884* ++*
=,<,*G4/-8454340575.4* +<*
=,<,<,*G4/-8454340575545*/-8.455-8.1R7//--8*!-A16/4-A4884* +;*
;,*!)!"EE$"!'F*H'S"EF*!"B&!()(* +T*
;,+,*%210818.0*87804420818.4*31U048.4* +T*
;,<,*!7804420515*31U04*L60.L8.15*346//05705.0:018.055?88?* +@*
;,=,*V4M1N77/05*RLWUL5.?30515*!-A16/4-A45*346//0570550884* +O*
;,;,*(X0..16* +P*
;,;,<,*(X0..16*!-A16/4-A45*346//0570550884* <Q*
;,T,*%7-(-N1*78454*05.1651.Y346//05705.04* <+*
;,@,*%7-(-N1*78454*!-A16/4-A45*05.1651.Y346//05705.04* <<*
T,*Z$)J"(* <=*
T,<,*%210818.0*N27K108.4* <=*
T,=,*%60.L8N27K05*A16-8.430515* <;*
T,;,*H46//05705.0*3-0U15*N27K10884* <T*
T,T,*Z27K0346//05705.0*78454*!-A16/4-A45*05.1651.Y346//05705.08.64.1K044* <@*
@,*!#G>[\)!("HED>>"F)"F("* <O*
@,+,*%210818.0*8?R/WA78.0346//05705508.4* <O*
@,<,*!-A16/4-A45*8?R/WA78.0346//05705.0* <P*
I,*C)G()\##([>!'(* =+*
$#GS'$&'(('$)* =;*
2
$""((''(* ;Q*
$""('*+,*)6K4450808.4*R4/-.-27/808.4*!-A16/4-AA4,]0^5*40/4:?2022?*++,+<,<QQPY+,=,<Q+Q*
.-2211.*/?:09?.*947.12.-54*:00//7/7R.40818.0,* ;Q*
$""('*=,*!-A16/4-A45*J77K21*EUX76U8Y/-8.455-/81.*40/4:?2022?*+;,+<,<QQPYO,=,<Q+Q,
* ;+*
$""('*;,*!-A16/4-A45*34/81.-.*R4/-/751/?:09?.*40/4:?2022?*+;,+<,<QQPYO,=,<Q+Q,* ;<*
$""('*T,*!-A16/4-AA445*V4M1N77/Y80:-8.72.4*844A-511.*/?:09?.*40/4:?2022?*+,++,<QQPY
+Q,=,<Q+Q,* ;=*
$""('*@,*!-A16/4-AA445*(X0..16,M73^8.4*40/4:?2022?*+,++,<QQPY+Q,=,<Q+Q*844A-511.*
/?:09?.,* ;=*
$""('*I,**EUU.R08,M7305*4542L.00//4*/?:09W0U15*94/4308.4*.-7.180:-915*205/108.?*
40/4:?2022?*<;,++,<QQPY+<,=,<Q+Q,* ;=*
$""('*O,*G024:0./-.05,M73*_N27K08.4*80:-0221*.-2211.*/?:09?.*40/4:?2022?*+,++,<QQPY
+Q,=,<Q+Q,+* ;;*
$""('*P,*!-A16/4-A45*--.08/069115*.024494.*H402`R03A*34884A78.0.-87R91234884*
40/4:?2022?*346648/--*<QQP*_*R-R.0/--*<Q+Q,* ;;*
$""('*+Q,*!-A16/4-A45*--.08/069115*/4-..4*:16//7/4-AA445*844A-511.*/?:09?.*
40/4:?2022?*+,++,<QQPY+Q,=,<Q+Q,* ;T*
3
____________________________________________________________________ VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Tekijä(t): Olli Vili Johannes Kopakkala Tutkielman nimi: Verkkokaupan Internet-markkinointitoimenpiteiden kustannustehokas allokointi kävijäseurannan tuottamia tietoja hyödyntäen.!
Ohjaaja: KTT Ari Huuhka Tutkinto: Kauppatieteiden kandidaatti Oppiaine: Markkinointi Linja (tai koulutusohjelma): Aloitusvuosi:2010 Valmistumisvuosi: 2010 Sivumäärä: 43
TIIVISTELMÄ Tässä tutkielmassa käsitellään verkkokaupan internet-markkinointia. Tutkielmassa käydään läpi erilaisia internet-markkinoinnin muotoja, sekä analysoidaan ja vertaillaan niiden kustannustehokkuutta toisiinsa nähden. Internet-markkinoinnin erilaisia toimenpiteitä ja muotoja esitellään yleisellä tasolla ja sen jälkeen niiden hyödyntämistä käsitellään Superkauppa.fi –verkkokaupan avulla. Tutkimuksessa käytetään lähdeaineistona kävijäseurantatyökalujen tuottamaa informaatiota. Tämän vuoksi myös erilaiset kävijäseurantatyökalut on otettu yleiseen esittelyyn. Internet-markkinointitoimenpiteistä on otettu käsittelyyn hakukonemarkkinointi, markkinointi sosiaalisessa mediassa ja blogeissa sekä sähköpostimarkkinointi. Tutkielma on selkeyden vuoksi rajattu näihin markkinointimuotoihin, koska ne ovat verkkokaupan internet-markkinoinnin kannalta kaikkein tärkeimmät. Johtopäätöksenä tutkielmassa on se, että verkkokaupan markkinoinnissa erilaisten seurantatyökalujen käyttö on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi käy ilmi, että hakukonemarkkinointi on ainakin Superkaupan osalta ollut kaikkein eniten myyntiä tuottanut markkinoinnin muoto. Sähköpostimarkkinointi on ollut kaikkein tehokkainta tulosprosentin perusteella ja kohdistettu blogimarkkinointi on tuottanut sekä paljon kävijöitä että myyntiä. Sen sijaan sosiaalisessa mediassa markkinointi ei ole tuottanut juurikaan tulosta. ____________________________________________________________________
AVAINSANAT: Internet-markkinointi, verkkokauppa, hakukonemarkkinointi,
sosiaalinen media.
4
1. JOHDANTO
Internet-markkinointiin kulutetut investoinnit ovat kasvaneet lähivuosina nopeaan
tahtiin. Samaan aikaan lähes kaikki muut mainosmuodot ovat vähentäneet suosiotaan.
Vuonna 2009 Internet-markkinointiin käytettiin Mainonnan Neuvottelukunnan TNX
Metrix Oy:ltä tilaaman tutkimuksen (2010) mukaan Suomessa 149,2 miljoonaa euroa,
joka vastasi 12,6% koko mediamainonnasta. Internet-markkinointiin käytettiin siis
enemmän rahaa, kuin esimerkiksi aikakauslehtimainontaan tai radiomainontaan.
Silti Snoobi Oy:n suuntaa-antavan tutkimuksen mukaan vain noin 25%:lla
suomalaisista yrityssivustoista oli vuonna 2008 asennettuna minkäänlaista
kävijäseurantaa. Kuten tässä tutkielmassa tullaan esittämään, kävijäseurantatyökalut
kertovat tarkkaan internet-markkinointitoimenpiteiden kustannustehokkuuden. Koska
niin harva yritys seuraa sivustonsa kävijöiden liikkeitä, voidaan olettaa, että suurta
osaa tämänhetkisen verkkomarkkinoinnin tuloksista ei seurata lainkaan.
1.1. Tutkielman tarkoitus ja tavoitteet
Tämän tutkielman ensimmäisenä tavoitteena on esitellä tärkeimmät internet-
markkinoinnin osa-alueet sekä vertailla ja analysoida niiden kustannustehokkuutta
verkosivustojen avulla tapahtuvassa tuotteiden myynnissä.
Tutkielman toisena tarkoituksena on osoittaa kävijäseurantaohjelmistojen arvo
Internetissä toteuttettavan liiketoiminnan seurannassa. Kävijäseurantaohjelmien
avulla on mahdollista seurata tarkasti kuinka kustannustehokkaita erilaiset
mainosvaihtoehdot ovat. Tämän vuoksi näkökulmaksi on valittu markkinointitavat
jotka tuovat suoraan myyntiä, eikä esimerkiksi brändin arvon kasvattamista ole otettu
huomioon tässä tutkielmassa. Tämän kandidaatintutkielman yhtenä tarkoituksena on
perustella se, että kävijäseurantaohjelmien käyttö on erittäin oleellinen osa
verkkomarkkinoinnin tuloksien seurantaa. Samalla osoitetaan kuinka verkkokaupan
eri mainoskanavat tuottavat myyntiä.
Tutkielman tavoitteena on osoittaa verkkokauppojen markkinoinnista päättäville
tahoille, kuinka verkkokauppojen markkinoinititoimenpiteiden tuloksia voidaan
seurata ja analysoida erilaisten työkalujen avulla.
1.2. Tutkimuksen rakenne ja rajaus
5
Internet-markkinointi on noussut viimeisten vuosien aikana yhä tärkeämpään rooliin
yritysten markkinointikanavana. Koska kyseinen alue on varsin uusi, niin se on
monelle markkinointihenkilölle ja päättäjälle vielä hyvin vieras. Tämän tutkielman
tarkoituksena on selvittää, miten internet-markkinointia voidaan käyttää
kustannustehokkaasti hyödyksi yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Tässä
tutkielmassa yritykset on rajattu selvyyden vuoksi suoraan verkossa tuotteitaan
myyviin verkkokauppoihin.
Tutkielma keskittyy suomenkielisten verkkokauppojen internet-
markkinointitoimenpiteisiin. Internet-markkinoinnin keinot poikkeavat jonkin verran
eri maissa, joten selkeyden vuoksi käsittelyyn on otettu ainoastaan kotimaan
markkinoilla toimivien internet-myymälöiden markkinointitoimenpiteet. Tutkielmaa
käsitellään toiminta-analyyttisen tutkimusotteen näkökulmasta.
Tutkielma etenee siten, että aluksi käydään läpi muutama yleinen
kävijäseurantaohjelma ja niiden yleiset toimintaperiaatteet. Kävijäseurantatyökaluista
esitellään Suomessa eniten käytetyt ohjelmat, Snoobi sekä Google Analytics. Tämän
jälkeen esitellään erilaisia verkkomarkkinoinnin tapoja ja näiden
kustannustehokkuutta. Esittelyyn on valittu seuraavia internet-markkinoininnin
keinoja: hakukonemarkkinointi, eli kertamaksullinen mainonta hakukoneissa, sekä
hakukoneoptimointi, jossa hakukoneista pyritään saamaan mahdollisimman paljon ns.
Orgaanisia, eli ilmaisia hakijoita. Hakukoneista keskitytään lähinnä Googleen, koska
sillä on käytännössä monopoliasema Suomessa. Sosiaalisen median sivustoiksi
lasketaan tässä tutkimuksessa varsin rajallinen joukko sivustoja, jotka täyttävät
kyseisessä kappaleessa tarkemmin eritellyt ehdot. Blogit-kohta on eroteltu omaksi
kappaleekseen, koska niiden avulla markkinoiminen on tällä hetkellä hyvin erilaista
verrattuna moniin muihin verkkomarkkinoinnin muotoihin.
Sähköpostimarkkinoinnista esitellään muutama yleinen toimintamuoto, yrityksen
omille asiakkaille lähettämistä mainosviesteistä uusasiakashankintaan sähköpostin
välityksellä. Jotta työstä ei tulisi liian laajaa, on sen ulkopuolelle jätetty monia
tärkeitäkin internet-markkinoinnin toimenpiteitä. Esimerkiksi bannerimarkkinointi on
yksi tämän hetken käytetyimmistä mainostusmuodoista verkossa. Se ei kuitenkaan ole
kaikkein sopivin vaihtoehto pienille ja keskisuurille yrityksille, joten se on karsittu
pois tästä työstä. Samoin rajatun tilan vuoksi tässä tutkielmassa ei käsitellä
kumppanuusmarkkinointia, jossa verkkokauppias maksaa ulkopuoliselle
verkkosivuston omistajalle provision tämän kautta tulleista myynneistä.
Läpi työn esitellään ja analysoidaan eri toimenpiteiden hintaa ja tehokkuutta
verkkokauppiaita ajatellen. Käytännön esimerkkinä mukana on Superkauppa –
verkkokauppa, jonka kautta teoriaa peilataan. Lopun johtopäätökset –luvussa
6
esitellään kootusti taulukko tutkielmassa käsitellyistä markkinointimuodoista ja niiden
tehokkuudesta.
1.3. Keskeiset käsitteet
Kustannustehokkuus – Kustannustehokuudella tarkoitetaan tässä tutkielmassa lukua
joka saadaan jakamalla markkinointitoimenpiteen aikaansaama myynti toimenpiteen
kuluilla. Mitä suurempi tämä luku on, sitä kustannustehokkaampaa markkinointi on.
Markkinointitoimenpide – Markkinointitoimenpiteellä tarkoitetaan yksittäistä
toimintoa jonka tavoitteena on luoda yritykselle voittoa.
1.4. Superkaupan taustat
Superkauppa on Origodesign Oy:n vuonna 2009 perustama vaasalainen
verkkokauppa. Origodesign Oy on verkkokauppojen toteuttamiseen erikoistunut
yritys. Superkaupan perustamisen taustalla on ollut halu luoda omaa osaamista
parhaiten esittelevä verkkokauppa. Lisäksi tavoitteena on ollut toteuttaa kilpailijoita
tehokkaampaa internet-markkinointia ja lähteä hakemaan myynnin kasvua tätä kautta.
Origodesign Oy on tulospohjaisella rahoituksella toimiva yritys, joka tarkoittaa, että
jokaisen markkinointitoimenpiteen pitäisi tuottaa itsensä nopeasti takaisin.
Omistan itse osan Origodesign Oy:stä ja olen päävastuussa Superkaupan
markkinoinnista. Koska olen itse ollut mukana toteuttamassa Superkaupan
markkinointia, en voi arvostella tekemiäni päätöksiä täysin objektiivisesti. Tämän
vuoksi olen pyrkinyt esittämään jokaisen markkinointimuodon kulut ja tulokset
mahdollisimman selkeästi tarkkojen numeroiden avulla. Koska Superkauppa on nuori
verkkokauppa, tulee ottaa huomioon, että sillä ei vielä ole välttämättä samanlaista
brändiarvoa kuin sen kilpailijoilla. Superkauppa on nuori verkkokauppa, jonka vuoksi
sen toimintaan liittyvät luvut sopivat siis vain siihen, eikä niitä voi suoraan yleistää.
7
2. KÄVIJÄSEURANTAOHJELMAT
Web Analytics Associationin virallisen määritelmän mukaan web-analytiikka on
Internet-datan mittaamista, keräämistä, analysointia ja raportointia verkkosivujen
tarkoituksen ymmärtämiseksi sekä verkon käytön optimoimiseksi (Web Analytics is
the measurement, collection, analysis and reporting of Internet data for the purposes
of understanding and optimizing Web usage.). Kävijäseurantaohjelmat keräävät siis
tietoa tietyn verkkosivuston käyttäjistä.
2.1. Google Analytics
Google Analytics on suosituin suomalaisilla sivustoilla käytetty
kävijäseurantaohjelma (Snoobi 2008). Ilmainen Google Analytics-ohjelma kertoo
mm. Kuinka monta kävijää sivustolla on käynyt tietyllä aikavälillä, mistä kävijät ovat
tulleet, mitä kävijät ovat sivustolla tehneet ja kuinka pitkään kävijät ovat viettäneet
aikaa sivustolla. Google Analytics tarjoaa myös verkkokauppaseurannan, jonka avulla
voidaan seurata mitä tuotteita kävijät ovat ostaneet ja minkälaiset käyttäjät ostavat
tuotteita kaikkein eniten. (Google 2010)
Google Analyticsissä on lisäksi paljon säädettäviä ominaisuuksia. Ohjelmalla
pystytään mm. Jaottelemaan kävijöitä segmentteihin erilaisten määritteiden avulla.
Google Analyticsin avulla voidaan esimerkiksi luoda segmentti kävijöistä, jotka
ostavat tuotteita ensimmäisellä käyntikerralla ja näin selvittää mitä kautta tällaiset
impulssiostajat löytävät tiensä verkkokauppaan. (Google)
Google Analytics seuraa verkkosivuston kävijöitä jäljitteiden avulla. Tämä tarkoittaa,
että jokaiselle seurattavalle sivulle tulee lisätä yksilöllinen JavaScript-seurantakoodi.
(Google; Paananen 2006)
8
Kuva 1. Google Analytics kävijäseurannan käyttäjäpaneelin etusivu
2.2. Snoobi
Snoobi on suomalaisen Snoobi Oy:n kehittämä maksullinen kävijäseurantaohjelma.
Se on pääpiirteissään hyvin samankaltainen kuin Google Analytics. Snoobi tarjoaa
kuitenkin helppokäyttöisiä mahdollisuuksia esimerkiksi B2B myyntiliidien
erottelemiseksi. Snoobi tarjoaa yhteistyössä Asiakastiedon kanssa mahdollisuuden
erotella verkkosivuston vierailijat heidän yrityksensä toimialan, liikevaihdon sekä
paikkakunnan perusteella. Tämä mahdollistaa esimerkiksi helsinkiläisten
mainostoimistojen erottelemisen omaksi segmentikseen. Käytännössä tämä
ominaisuus tarkoittaa, että esimerkiksi B2B-kauppaan erikoistunut yritys voi kerätä
tietoa siitä, mitkä yritykset vierailevat heidän verkkosivuillaan ja ottaa itse suoraan
yhteyttä näihin (Henriksson 2010).
9
2.3. Kävijäseurannan tavoitteet
Kävijäseurantatyökaluilla on mahdollista selvittää lukemattomia erilaisia asioita.
Tämän vuoksi tavotteiden asettaminen yrityksen omia tarpeita vastaaviksi on erittäin
tärkeää. Kuten Phippen, Sheppard ja Furnell artikkelissaan ”A practical evaluation
of Web analytics” (2004) toteavat, yrityksille ei enää missään nimessä riitä pelkästään
kävijöiden lukumäärän seuraaminen. Pelkästään yhteen lukuun nojautuminen on
riskialtista. Esimerkiksi automaattisesti verkosta tietoa poimivat robotit voivat lisätä
sivuston kävijämääriä huomattavasti, tuomatta kuitenkaan aitoa hyötyä yritykselle.
Tässä tutkielmassa keskitytään verkkokauppiaan näkökulmaan. Tällöin tärkein
seurattava asia on sisään tulevan rahan määrä ja lähde josta eniten rahaa käyttävät
asiakkaat saapuvat. Tämän lisäksi on syytä seurata sitä, kuinka pitkään käyttäjät
viihtyvät verkkokaupan sivuilla, sekä koittaa paikallistaa mahdolliset ongelmakohdat,
joissa ostotapahtuma keskeytyy.
10
3. HAKUKONEMARKKINOINTI
Hakukonemarkkinointi on yläkäsite joka pitää sisällään hakukoneoptimoinnin, sekä
hakusanamarkkinoinnin. Hakukoneoptimoinnin tavoitteena on saavuttaa hyvät
tulokset hakukoneiden ns. ”orgaanisissa” tuloksissa, kun taas maksullisella
hakusanamainonnalla tarkoitetaan mainostilan ostamista hakukoneista tietyillä
hakutulossivuilla (deGeyter 2005). Hakusanamainonnassa maksetaan jokaisesta
kävijästä erikseen, kun taas hakukoneoptimoinnilla saavutetut kävijät eivät itsessään
maksa mitään.
Kuva 2. Orgaaniset hakutulokset joihin voidaan vaikuttaa hakukoneoptimoinnilla,
sekä maksetut mainospaikat, joista voidaan ostaa mainoksia klikkausperusteisella
hinnoittelulla.
3.1. Hakukoneoptimointi
Hakukoneoptimoinnin tarkoituksena on tehdä verkkosivustosta sellainen, että se
näkyy hakukoneiden tuloksissa mahdollisimman korkealla. Kaikkien kauneimmasta
ja parasta sisältöä sisältävästä sivustosta ei ole mitään hyötyä, jos kukaan ei löydä sitä
(Journal of Visual Communication in Medicine 2006). Hakukoneoptimoinnissa
kiinnitetään huomiota sivuston rakenteellisiin seikkoihin, sekä ulkopuolelta tuleviin
linkkeihin. Googlen hakukoneoptimoijan oppaassa (Google´s Search Engine
11
Optimization Starter Guidessa esitellään seuraavat sivuston sisäiset asiat joihin
kannattaa kiinnittää huomiota: Yksilöllisten ja tarkkojen otsikoiden käyttäminen,
koodin sisäisten kuvailumerkintöjen käyttäminen, sivuston verkko-osoitteen
rakenteen selkokielisyys ja loogisuus, sivuston navigoinnin yksinkertaistaminen,
hyvän sisällön tarjoaminen, tarkan linkkitekstin käyttäminen, otsikointi-merkistön
oikeanlainen käyttö, kuvien optimointi, robots.txt efektiivinen käyttö sekä nofollow-
merkistön oikeaoppinen käyttö (Google 2008). Näiden sivuston merkintätapoihin ja
sisältöön liittyvien seikkojen lisäksi hakukoneet arvottavat sivustoja niihin
linkittävien sivustojen lukumäärän ja arvon perusteella.
Google oli ensimmäinen joka toi akateemisesta maailmasta tutun viittausten
perusteella laskettavan arvostuksen myös hakukoneisiin. Googlen kehittäjät Lawrence
”Larry” Page sekä Sergey Birn julkaisivat vuonna 1998 artikkelin ”The Anatomy of
Large-Scale Hypertextual Web Search Engine”, jossa esiteltiin ensimmäistä kertaa
Google PageRank -arvosteluastelumalli. Googlen PageRank perustuu
lyhykäisyydessään siihen, että lasketaan kuinka monta linkkiä sivustolle osoittaa ja
kuinka arvokkaita nämä sivustot ovat, eli kuinka monta linkkiä näille linkittäville
sivustoille osoittaa. Vuosien aikana hakukoneet ovat kehittyneet jatkuvasti ja linkkien
arvostus lasketaan nykyään monimutkaisten algoritmien mukaan. Alan
asiantuntijoiden mukaan linkkien arvoon vaikuttavat todennäköisesti ainakin
seuraavat seikat: Linkin otsikko, linkin ikä, linkin muoto (kuva, teksti), linkin
ympärillä oleva teksti, linkkien määrä sivulla, sivulla olevien linkkien aiheiden
yhteneväisyys, sivuston ikä, sivuston aihe, koko domainin saamien linkkien määrä
sekä domainin ikä (Wiep, K). Koska nämä tiedot ovat hakukoneyhtiöiden
liikesalaisuuksia, ei voida olla täysin varmoja miten suuria vaikutuksia niillä on
sivuston hakukonenäkyvyyteen. Kiinnittämällä näihin kaikkiin jonkin verran
huomiota, voidaan varmistaa hakukonenäkyvyyden paraneminen pitkällä aikavälillä.
3.1.2. Hakukoneoptimoinnin kustannustehokkuus Superkaupassa
Koska hakukoneoptimoinnin toteuttaminen vaatii sekä teknistä osaamista, että oman
sivuston sisällön kehittämistä, tarkoittaa tämä sitä, että hakukoneoptimointipalveluja
on yleensä pakko hankkia ulkopuoliselta asiantuntijayritykseltä. Tästä maksettavalle
korvaukselle on hiukan hankalaa laskea ROI:ta, koska hakukoneoptimoinnilla
saavutettujen hyötyjen mittaaminen saattaa olla tietyissä tapauksissa hankalaa.
Esimerkiksi verkkokaupoissa, kuten Superkaupassa, jossa tuotekatalogi muuttuu
melko nopeaan tahtiin, on vaikea sanoa suoraan mistä tietty myynnin lisäys tai
kävijämäärien kasvu on johtunut. Ongelmia mittaamisessa aiheuttaa myös se, että
12
hakukoneoptimoinnin tulosten näkymisessä voi mennä useita kuukausia.
Yksinkertaisin tapa jonka olen keksinyt Superkaupan hakukoneoptimoinnin tulosten
mittaamiseen on hakukoneista tietyillä avainsanoilla tulleiden kävijöiden lukumäärän
kasvu hakukoneoptimoinnin aloittamisen ja nykyhetken välillä. Jotta laskelmat
olisivat luotettavia, pitäisi vertailukohtaa olla vuosien ajalta, muuten esimerkiksi
sesongit vaikuttavat liikaa tilastoihin. Toinen vaihtoehto olisi seurata sivuston
sijoituksia hakukoneissa tietyillä hakusanoilla ja verrata tätä tulosta kävijämäärien ja
myynnin kasvuun. Näin saataisiin hyvä arvio siitä kuinka kustannustehokasta
hakukoneoptimointi on ollut tietyllä aikavälillä.
Superkaupassa orgaanisista hakutuloksista sivulle saapuneiden kävijöiden määrä on
noussut joulukuun keskimääräisestä 497,25 viikkokävijästä helmikuun 768,5
viikkokävijään. Kun keskimääräisen orgaanisista hakutuloksista tulleen kävijän arvo
on Superkaupan verkkokaupassa 60 senttiä, voidaan laskea, että verkkokaupan myynti
on kasvanut hakukoneoptimoinnin seurauksena kuukausitasolla 216,9 euroa.
Prosenteissa kasvua on tapahtunut näiden kuukausien välillä +88,7%. Kun
hakukoneoptimointiin on kulutettu kuukaudessa 20 tuntia aikaa, voidaan laskea
hakukoneoptimointiin kulutetun työn arvoksi 10,845 euroa. Tämän verran voidaan
siis kuluttaa rahaa tuntia kohti hakukoneoptimointiin, jotta aikaisemmin saavutettu
myynnin kuukausittainen kasvu pystyisi kattamaan aiheutuneet kustannukset. Näissä
laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että hakukoneoptimointi tulee lisäämään
verkkokaupan myyntiä myös tulevaisuudessa. Jos hakukoneoptimointia ei osteta
alkutyön jälkeen lisää, saadaan ROI:ksi huomattavasti suurempi luku. Vuoden
ajaltahan hakukoneoptimoinnin tuoma myynnin kokonaislisäys olisi näiden
laskelmien mukaan 2602,8 euroa, jolloin työn arvoksi myynninlisäyksenä tulisi 130,
14 euroa tuntia kohtaan. (LIITE 1).
3.2. Hakusanamainonta
IAB Finland, joka on osa The European Interactive Advertising Bureau:ta)
määrittelee hakusanamainonnan seuraavalla tavalla:
”Hakukoneiden avulla tapahtuvaa mainontaa. Hakukonemainonnassa
mainostajat ostavat mainoksia näkymään esim. Hakukoneiden
hakutulossivuilla. Kohdistus tapahtuu yleisesti käyttäjän antaman hakusanan
perusteella. Hakukonemainontaa myydään yleisesti klikki-, näyttö- ja
aikasidonnaisen hinnoittelun mukaisesti”.
13
Hakukonemainonnassa siis ostetaan mainoksia, siten että ne näkyvät, kun käyttäjä
hakee hakukoneesta tietyllä hakusanalla. Maksetut mainokset näkyvät Googlessa
Kuvan 2. Osoittamalla tavalla. Ne ovat orgaanisten hakutulosten ympärillä
samannäköisinä linkkeinä kuin tavallisetkin hakutulokset. Olen henkilökohtaisesti
kuullut monelta henkilöltä, etteivät he edes ole huomanneet kyseisten mainosten
olemassaoloa, vaan sekoittavat ne usein tavallisiin hakutuloksiin. Hakusanoilla
mainostaminen on tämän vuoksi oikein tehtynä todella tehokasta. Se tarjoaa
mahdollisuuden kohdistaa mainos sellaisiin asiakkaisiin jotka tietävät jo mitä
haluavat ostaa ja ohjata heidät vain omille sivuille. Verkkokaupoille tällainen
mainostaminen on ymmärrettävästi todella tehokasta, varsinkin kun yksi
mainosklikkaus maksaa halvimmillaan vain viisi senttiä. Sen sijaan korkeimmillaan
klikkausten hinnat lähentelevät jopa kymmentä euroa, erityisesti internet-
markkinointiin keskittyvillä hakusanoilla (LIITE 2).
Tämä klikkihintojen suuri vaihtelu tarkoittaa sitä, että hakusanojen valinta on erittäin
tärkeää. On löydettävä ne hakusanat jotka tuottavat mahdollisimman pienellä
panostuksella mahdollisimman suuren tuoton. Tässä apuun tulevat jälleen
kävijäseurantaohjelmat, jotka kertovat lähes suoraan, kuinka paljon tietty hakusana on
tuottanut verkkokaupalle myyntiä. Ilman etukäteisdataa on vaikea tietää mitkä
hakusanat oikeasti tuottavat rahaa. Jos sivustolla on jo ennen hakusanamainonnan
aloittamista ollut asennettuna kävijäseurantaohjelma, niin kävijäseurannasta nähdään
mitkä orgaanisen haun hakusanat ovat tuottaneet myyntiä ja nämä hakusanat voidaan
suoraan lisätä hakusanamainontaan.
Suosituimpia hakusanamainonnan sivustoja ovat Googlen Adwords, Yahoon Search
Enginen Marketing sekä Microsoftin AdCenter. Näistä hakukoneista Googlella on
lähes monopoliasema hakukoneiden puolella ja samalla ilmeisesti
hakusanamainonnan puolella (Karkimo A, 2007). Tämän vuoksi käsittelen tässä
tutkielmassa pääasiassa Googlen tarjoamaa Adwords-hakusanamainontapalvelua.
Yahoon ja Microsoftin palvelut ovat perustoiminnoiltaan hyvin samankaltaisia vielä
tällä hetkellä. Microsoft ja Yahoo ovat saaneet 19.2 Yhdysvaltain ja Euroopan
kilpailuviranomaisilta luvan yhdistää voimansa hakutoiminnoissaan sekä
mainosmyynnissään. Odotettavissa on siis luultavasti muutoksia markkinaosuuksissa.
(Yleisradio 2010)
14
3.2.2. Hakusanamainonnan kustannustehokkuus Superkaupassa
Superkaupan hakusanamainonnan työkaluksi on valittu Google Adwords, sen
helppokäyttöisyyden ja vallitsevan markkina-aseman vuoksi. Hakusanamainonnan
kustannustehokkuutta on myös helppo mitata Google Analytics -
kävijäseurantaohjelman tarjoamien tietojen avulla. Lasketaan vain kuinka paljon
rahaa mainontaan on käytetty ja kuinka paljon se on tuottanut myyntiä. Yhteensä
Superkaupan hakusanamainontaan on käytetty rahaa 14.12.2009-8.3.2010 välisenä
aikana 716,87 euroa. (LIITTEET 3 ja 4) Tämä rahasumma on tuottanut myyntiä
samalla aikavälillä 4602,5 euroa. Tuottoa on siis syntynyt noin 642 prosenttia.
Kulutetun rahan lisäksi tulisi laskea kuinka paljon aikaa kampanjan pystyttämiseen on
kulunut ja tälle ajalle sopiva korvaus. Koko kampanjan rakentamiseen ja
kehittämiseen on kulunut aikaa yhteensä noin kymmenen tuntia, jolloin kriittinen
piste kampanjan tuomien myyntien suhteen saavutetaan pisteessä, jossa yhden tunnin
hinnaksi määritellään 388 euroa (4602,5-716,87/10).
Hakusanamainonta on siis erittäin kustannustehokasta. Siihen kulutettu aika ja raha
saadaan moninkertaisena takaisin. Hakusanamainonnan etuna suhteessa
hakukoneoptimointiin on se, että hakusanamainonnassa mainoskampanjan tuotot
realisoituvat huomattavasti nopeammin. Neljännestä liitteestä käy ilmi, että yksi
hakusanamainonnalla saavutettu kävijä tuottaa keskimäärin noin 1,37 euroa, kun taas
hakukoneista saapuvat kävijät tuottavat vain 0,61 euroa. Hakusanamainonnalla
sivustolle saadut kävijät ovat siis tuottoisampia kuin tavalliset hakukoneiden kautta
sivuille saapuneet kävijät. Hakusanamainontaa voi kuitenkin tehdä monella tavalla ja
saavutetut tulokset riippuvat pitkälti mainoskampanjan suunnittelijan omista
taidoista. Superkaupan tapauksessa hakusanamainoskampanjat ovat olleet
kokonaisuudessaan tehokkaita, vaikka mukana on ollut myös avainsanoja, jotka eivät
ole tuottaneet lainkaan myyntiä.
Tulee myös huomata, että Google Analytics ei näytä aivan tarkasti onko jokin
hakusana tuottanut myyntiä vai ei. Google Adwordsissä voidaan määritellä
hakusanaksi laajasti esimerkiksi ”kissa”, siten, että mainos näkyy hakutuloksissa
hakijoille jotka etsivät sanalla ”kissa”, mutta myös sanalla ”kissanpentu”, ”kissan
ruoka” ym. Google Analytics näyttää tämän hakusanan kuitenkin aina hakusanana
”kissa”, mikä ei tietenkään kerro koko totuutta (William, E). Google Analyticsin
asetuksia muokkaamalla saa kävijäseurantatyökalun näyttämään myös aidot
hakusanat, mutta koska tämä vaatii hyvin paljon teknistä osaamista ja tietämystä, jää
monilta huomaamatta mitkä tarkat hakusanat todellisuudessa tuovat myyntiä.
15
4. SOSIAALISEN MEDIAN SIVUSTOT
4.1. Yleisesti sosiaalisesta mediasta
Sosiaalinen media, jota kutsutaan myös termillä yhteisöllinen media on ollut viime
aikoina todella paljon esillä lehdissä, radiossa, televisiossa ja muissa medioissa. Tämä
johtuu osaltaan sosiaalisen median sivustojen lisääntymisestä ja osaltaan mielestäni
pelkästään uuden trendisanan keksimisestä. Mitä sosiaalinen media sitten on?
Jussi-Pekka Erkkola (2008:2) määrittelee sosiaalisen median käsitteen lopputyössään
”Sosiaalisen median käsitteestä” seuraavalla tavalla:
”Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja -rakenteinen prosessi, jossa
yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja
verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta. Samalla
sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen
muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin”.
Helpoiten sosiaalisen median ymmärtää, kun tarkastelee minkälaiset sivustot yleisesti
ottaen lasketaan sosiaalisen median käsitteen alle. Tällaisia sivustoja ovat Sosiaalinen
media opetuksessa (Kalliala & Toikkanen 2009) -kirjan mukaan mm. Delicious –
kirjanmerkkien jakopalvelu, Digg –uutisten jakopalvelu, Wordpress –blogipalvelu,
Blogger-blogipalvelu, Vuodatus-blogipalvelu, Twitter-pikaviestintäpalvelu,
Wikipedia-avoin tietosanakirja, Flickr-kuvien jakopalvelu, YouTube-videoiden
jakopalvelu, Vimeo-videoiden jakopalvelu, Facebook-yhteisöpalvelu, MySpace-
yhteisöpalvelu musiikin kuuntelijoille, IRC-Galleria-nettiyhteisö, LinkedIn-
ammattilaisten verkostoitumispalvelu, Ning-pienyhteisöpalvelu sekä Second Life-
virtuaalimaailma. Sivustoja yhdistää selkeästi yhteisöllinen sisällön luominen ja
jakaminen toisille saman verkoston jäsenille. Näissä verkostoissa on tietoa
käsittämättömän paljon: Facebookilla on yli 400 miljoonaa aktiivista käyttäjää jotka
jakavat tietoa toisilleen. Käyttäjät ovat myös hyvin aktiivisia: puolet jäsenistä käy
sivustolla joka päivä (Facebook 2010), Flickr-kuvanjakopalvelussa on yli 4 miljardia
kuvaa (Flickr 2009) ja YouTuben katsotuinta videota on katsottu yli 167 miljoonaa
kertaa (YouTube 2010). Nämä luvut antavat kuvaa siitä kuinka suosittuja sosiaalisen
median palvelut ovat ja kuinka paljon tietoa ne sisältävät. On selvää, että suurin osa
tästä tavallisten ihmisten jakamasta tiedosta on henkilökohtaista, eikä sisällä
kovinkaan paljon hyödyllistä informaatiota. Informaation lajittelulla on näissä
palveluissa siis todella kriittinen merkitys. Toisaalta käyttäjät jakavat hyvää
informaatiota aktiivisesti toisilleen, mutta toisaalta he tarvitsevat myös jonkin verran
16
apua tietojen lajittelussa. Kaikki nämä seikat vaikuttavat siihen kuinka hyvin
yrityksen on mahdollista käyttää sosiaalista mediaa markkinointikanavana.
4.2. Sosiaalinen media yritysten markkinointiviestinnässä
Sosiaalinen media on vielä tällä hetkellä varsin uusi asia ja samalla se on kuitenkin
niin suuren mediahuomion kohteena, että lienee syytä tarkastella sitä hieman
tarkemmin myös yleisesti yritysten markkinointiviestinnän näkökulmasta.
Sosiaalisen median suhdetta markkinointiviestinnässä voidaan lähteä purkamaan
Word-of-Mouth-termin kautta. Kyseinen termi käännetään usein suusta-suuhun
markkinoinniksi tai viraalimarkkinoinniksi. Käsitteellä tarkoitetaan tilannetta jossa
kuluttaja keskustelee jostakin tuotteesta toisen kuluttajan kanssa. Jo vuonna 1967
Johan Arndt tutki Word-of-Mouth käsitettä ja totesi, että se on kuluttajalle hyvin
tärkeä, ellei jopa tärkein tiedonlähde. Vuosien saatossa kuluttajien saamat maksetut
markkinointiviestit ja -sanomat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Samaan aikaan
kuluttajien luottamus näitä viestejä kohtaan on heikentynyt. Tämän vuoksi suusta-
suuhun markkinointi on noussut arvossaan ajan myötä yhä tärkeämmäksi. Vuosina
1995-1998 Word-of-Mouthin arvo kasvoi jo niin suureksi, että kuluttajat arvostivat
sitä tuplasti enemmän kuin muita markkinointiviestejä. (Keller & Berry 2003) .
Sosiaalisen median nousu on vienyt osan Word-of-Mouth-keskusteluista mukanaan
internetiin. Erona perinteiseen Word-of-Mouthiin on se, että verkossa kuluttaja voi
kertoa kokemuksistaan käytännössä rajattomalle määrälle ihmisiä. Paul Gillin
esittelee kirjassaan The New Influencers (2007) ajatuksen siitä, että perinteinen
markkinointiviisaus, jonka mukaan tyytymätön asiakas kertoo kokemuksistaan
kymmenelle henkilölle on vanhentunut ja nykyään tyytymätön asiakas voi kertoa
kokemuksistaan 10 miljoonalle ihmiselle. Sanojensa tueksi Gillin ottaa esimerkiksi
Vincent Ferrarin tapauksen. Vincent julkaisi blogissaan nauhan, jossa hän väitteli
AOL-yrityksen asiakaspalvelijan kanssa liittymänsä sulkemisesta. Nauha levisi
nopeasti verkossa ja jopa 300,000 ihmistä kuunteli sen Ferrarin blogista. Myöhemmin
myös massamedian edustajat, kuten The New York Times sekä NBC uutisoivat
aiheesta ja AOL sai todella paljon negatiivista julkisuutta (Gillin 2007). On siis
selvää, että sosiaalinen media voi vaikuttaa negatiivisesti yrityksen imagoon ja
brändiin. Omien kokemuksieni perusteella uskon, että hyvin hoidettu yritystoiminta
saa toisaalta myös kiitosta sosiaalisessa mediassa. Superkaupan asiakkaat ovat
suositelleet verkkokauppaa yhteisöllisessä mediassa tuttavilleen, varsinkin jos he ovat
saaneet erityisen hyvää asiakaspalvelua liittyen erilaisiin ongelmatapauksiin. Kaikesta
17
huolimatta vaikuttaa kuitenkin siltä, että edelleen huonot uutiset leviävät verkossa
yritysten ja tuotteiden suhteen paljon nopeammin kuin hyvät kokemukset..
Ho:n ja Dempseyn artikkelissa Viral marketing: Motivations to forward online
content (2009) kerrotaan viisi syytä miksi käyttäjät jakavat sisältöä toisilleen
verkossa. Nämä syyt ovat: yleinen mukana olemisen tarve, tarve kuulua ryhmään,
tarve olla erilainen, tarve olla altruistinen sekä tarve henkilökohtaiseen kasvuun (Ho
& Dempsey 2009). Nämä yleiset tarpeet joita tyydytetään jakamalla sisältöä tuttaville,
tuntuvat kattavan varsin hyvin suuren osan syistä joiden vuoksi verkkosisältöä
jaetaan. Samat syyt luultavasti pätevät myös siihen, minkälaisia tilapäivityksiä
käyttäjät tekevät Facebookkiin tai Twitteriin, eli mitä tietoja he haluavat jakaa
itsestään muille käyttäjille. Henkilöt jotka kaipaavat ammatillista arvostusta jakavat
omaan työhönsä liittyviä tietoja ja linkkejä. Ihmiset jotka haluavat osoittaa
kannatustaan tiettyä jalkapalloseuraa kohtaan jakavat tähän seuraan liittyviä tietoja
tuttavilleen jne. Omakohtaisesta kokemuksesta olen huomannut asian menevän suurin
piirtein näin. Asia ei tietenkään ole aivan näin mustavalkoista ja jalkapalloseuraa
kannattava henkilö kertoo toki myös perhe-elämästään ja julkaisee kuvia lapsistaan
sekä kertoo työpaikastaan. Käyttäjillä on monia erilaisia rooleja, joita he edustavat
myös verkkopalveluissa. Kuitenkin tapa jolla asiat ilmaistaan määrittelee jossain
määrin sen, mitä tarkoitusperiä käyttäjällä on.
Yritykset eivät voi enää kontrolloida brändeistä käytävää keskustelua samalla tavalla
kuin aikaisemmin. Christopher Vollmer ja Geoffrey Precourt ilmaisevat kirjassaan
Always On (2008) asian varsin hyvin: ”kuluttajat ovat nyt vallassa; heillä on parempi
pääsy informaatioon ja suurempi valta media kulutukseen kuin koskaan
aikaisemmin”. Tämä kuvaa nykyistä tilannetta erittäin hyvin. Varsinkin verkossa
tiedon hankkiminen ja jakaminen on erittäin helppoa. Heikkoja tuotteita tai huonoa
palvelua tarjoavia yrityksiä ei voida enää myydä kuluttajille pelkästään hyvällä
markkinoinnilla. Markkinoinnilla luotujen mielikuvien tulee vastata yhä enemmän
tuotteiden ja palveluiden todellisia ominaisuuksia. Kuluttajia voidaan kuitenkin yhä
hieman ohjailla verkkokeskusteluissa. Luomalla hyvät olosuhteet kanssakäymiseen
asiakkaiden kanssa, voidaan lisätä kuluttajien sitoutuneisuutta yritykseen, sekä lisätä
yleistä tietoutta oman yrityksen toiminnasta, tuotteista ja sekä palveluista. (Mangold
& Faulds 2009). Seuraavissa luvuissa esitellään muutama esimerkki, miten tämä
käytännössä onnistuu.
18
4.3. Facebookin hyödyntäminen Superkaupan markkinoinnissa
Facebook on vuonna 2004 perustettu yhteisöpalvelu, jolla noin 400 miljoonaa
käyttäjää ympäri maailman. Facebook tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden luoda
sivustolle profiilin ja lisätä kavereita joiden kanssa voi olla sosiaalisessa
kanssakäymisessä internetin välityksellä. Keskustelumahdollisuuden lisäksi
Facebookin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kuvien lisääminen, tapahtumien ja
ryhmien luominen sekä linkkien ja henkilökohtaisten uutisten jakaminen ns.
Tilapäivitysten avulla (Facebook 2010).
Facebook on suuren suosionsa ansiosta erittäin hyvä paikka markkinoida tuotteita ja
palveluita. Facebookissa on mahdollista mainostaa sekä kohdistettujen mainosten
avulla, että luomalla ilmaisia fanisivuja. Facebookin avulla on mahdollista kohdistaa
mainokset erittäin tarkasti kohderyhmän tietojen mukaan. Voidaan esimerkiksi valita
kohderyhmä iän, sukupuolen, asuinpaikan, koulun, mielenkiinnon kohteiden ym.
Perusteella. Yrityksille jotka tietävät tarkalleen oman kohderyhmänsä, Facebookin
maksullisten mainostoimintojen käyttö on helppoa. Facebookissa ja Google
AdWordsissä on molemmissa mahdollista kohdistaa mainokset hyvin tarkasti. Erona
on kuitenkin se, että siinä missä AdWords-käyttäjät etsivät jo valmiiksi tuotetta, tulee
Facebook-markkinoinnissa myydä tuotteita kuluttajille, jotka eivät välttämättä ole
vielä edes tietoisia kyseisen tuotteen olemassaolosta. Facebook-markkinointi on siis
tässä mielessä enemmän Pull-markkinointia, vaikkakin hyvin kohdennettua sellaista.
Tämän vuoksi Facebookin kautta ei välttämättä saa yhtä paljon suoraa myyntiä, kuin
AdWordsin kautta. Facebook mahdollistaa kuitenkin asiakkaiden sitouttamisen
yritykseen tai sen tuotteisiin paljon tehokkaammin. (O´Neill 2009).
Superkauppa on hyödyntänyt Facebook-markkinointia tähän mennessä ilmaisten
työkalujen avulla. Superkaupalle on luotu Facebook fanisivu, jonne oli 10.3.2010
liittynyt jo 500 ihmistä. (Kopakkala 2010). Fanisivun jäseniä on kerätty Superkaupan
sähköpostilistan avulla, Superkaupan verkkokaupassa olevan linkin kautta sekä
mainostamalla ilmaiseksi Facebookin yhteisöissä. Tarkoituksena on kehittää
Facebook-strategiaa siten, että maksullisten mainosten määrää tullaan lisäämään.
Nämä maksulliset mainokset tullaan jakamaan puoliksi itse verkkokauppaan vieviin
mainoksiin, sekä puoliksi verkkokaupan fanisivua mainostaviin mainoksiin. Näin
saadaan verkkokaupalle tarvittavia suoria myyntejä, mutta myös rakennettua
laajempaa uskollisten asiakkaiden joukkoa. Ns. brandiheimoa.
Tähän mennessä Facebookin kautta Superkauppaan on löytänyt yhteensä 3126
kävijää, jotka ovat tuottaneet verkkokaupalle myyntiä 485,11 euroa, joka antaa yhden
19
käynnin arvoksi 0,16 euroa. Tämä on yli puolet vähemmän, kuin mikä on sivuston
keskimääräisen kävijän arvo (0,49 euroa). Myös verkkokaupan tulosprosentti, eli
kuinka suuri osa kävijöistä ostaa tuotteita verkkokaupasta, 0,29% on noin puolet
heikompi kuin sivuston keskiarvo 0,59%. (Liite 5.) Vaikuttaa siltä, että Facebookista
sivustolle tulevat kävijät ovat paljon heikompilaatuisia ja tuottavat vähemmän rahaa
kuin tavalliset käyttäjät. Pitää kuitenkin ottaa huomioon aikaisemmin esitetty ajatus,
siitä että Facebookissa tapahtuva markkinointi on ns. Pull-markkinointia, jossa uusille
asiakkaille yritetään tyrkyttää tuotetta, josta he eivät välttämättä edes tiedä mitään.
Tämän seurauksena tietenkin tulosprosentti heikkenee. Lisäksi tulee ottaa huomioon
se, että kun asiakkaat eivät vielä tunne tuotetta, saattaa ostopäätös jäädä myöhempään
aikaan, jolloin kävijä ei enää rekisteröidy Facebookin kautta tulleeksi, vaan
esimerkiksi suoraan sivustolle kirjautuneeksi tai hakukoneen kautta tulleeksi
kävijäksi. Vaikka nämä kaikki asiat otetaan huomion, on selvää etteivät Facebookista
tulleet kävijät ole lähellekään yhtä arvokkaita kuin hakusanamainonnalla saavutetut
kävijät, joiden keskimääräinen arvo on 1,37 euroa (Liite 4). Toisaalta koska
Facebookin fanisivu-toiminto on ilmainen, on turha lopettaa Facebookissa
markkinoimista. Samoin on odotettavissa, että ajan myötä kun faniryhmän koko
kasvaa, niin myös siitä saavutettu hyöty kasvaa.
Superkauppa on myös lisännyt sivustolleen nappulan, jonka avulla käyttäjät voivat
helposti jakaa superkaupan tuotteiden esittelysivuja suoraan ystävilleen Facebookissa.
Tätä toimintoa varten verkkokauppaan on myös lisätty tuotteita, jotka oletettavasti
kiinnostavat kuluttajia, tai ovat sellaisia, että käyttäjät mielellään jakavat niitä
toisilleen. Esimerkkinä tällaisesta tuotteesta on aidonkokoinen Terminator-mallinnos,
joka maksaa 6999 euroa. Tämä tuote on niin kallis, että harva asiakas oikeasti tilaa
sitä. Tarkoituksena on kuitenkin, että tuote tuntuisi kävijöistä niin hauskalta tai jopa
turhalta, että he kertoisivat siitä eteenpäin tuttavilleen (Superkauppa 2010). Liite 7:stä
huomaamme, että kävijät ovat jakaneet tuotesivuja tuttavilleen 92 kertaa. Nappulan
lisäämisessä verkkosivustolle meni aikaa noin yhden tunnin verran, joten siitä saatu
hyöty on ollut suurempi kuin siihen kulutettu aika.
4.4. Twitter
Twitter on pikaviestintä- tai ns. Mikrobloggauspalvelu, jossa voi kirjoittaa 140 merkin
pituisia päivityksiä, jotka näkyvät käyttäjille, jotka seuraavat sinua. Yksinkertaisella
idealla toimiva sivusto on saanut maailmanlaajuisesti jo noin 60 miljoonaa käyttäjää
(The Economist 2010). Suomessa tai jossakin Suomen suurimmista kaupungeissa
asuviksi itsensä on ilmoittanut Twitterissä vain reilu 4000 käyttäjää (Lonka 2009).
Suomessa kyseinen palvelu on siis lähinnä pienen piirin käytössä. On kuitenkin
20
odotettavissa, että Twitter lyö jonain päivänä läpi myös Suomessa. Tämän vuoksi
Twitterissä markkinointiin on syytä kiinnittää huomiota ja seurata sen kehittymistä
myös Suomen markkinoilla.
Twitter-markkinoinnin tehokkuudesta voidaan olla montaa mieltä. Esimerkiksi Dell
on ilmoittanut saaneensa 2 miljoonan dollarin edestä myyntiä Twitter-sivunsa kautta
kahdessa vuodessa. Dell on tarjonnut Twitter-seuraajilleen eksklusiivia alennuksia ja
muita etuja. Kun tästä uutisoitiin vuonna 2008, Dellin Twitter sivulla oli jo 600.000
seuraajaa. (Dell 2009). 11.3.2010 Dellillä oli jo 1,574,563 seuraajaa (Twitter 2010).
Kyseessä on siis todella laajan näkyvyyden tarjoava markkinointikanava. New York
Timesin heinäkuussa julkaistun artikkelin mukaan New Yorkissa monet pienet
yritykset ovat hyödyntäneet Twitteriä onnistuneesti markkinoinnissaan. Varsinkin
paikallisesti toimivat ravintolat ja pienet putiikit ovat saaneet levitettyä sanaa omista
palveluistaan tehokkaasti Twitterin avulla (Miller 2009). Twitterissä on siis selkeästi
potentiaalia, kunhan sen käyttäjämäärät kasvavat suuremmiksi myös Suomessa.
Twitterille ominaista on myös se, että tietyt trendit kiertävätä sen käyttäjiltä toiselle.
Se on siis loistava alusta tehokkaalle viraalimarkkinointikampanjalle.
4.4.2. Twitter Superkaupan markkinoinnissa
Superkaupan Twitter-sivu avattiin marraskuun lopulla. Tämän jälkeen sivulle on
kirjoitettu satunnaisesti erilaisia tervehdyksiä, sekä mainoksia uusista katalogiin
lisätyistä tuotteista. Superkauppa on myös jakanut vain Twitter-seuraajilleen
tarkoitettuja alennuskuponkeja. Yhteensä Superkaupalla oli 12.3.2010 65 seuraajaa.
(Twitter 2010). Kuten Liite 6:ta käy ilmi, ei Twitteristä ole ollut juuri hyötyä
Superkaupan markkinoinnissa. Verkkokauppa on saanut yhteensä 156 kävijää, joista
yksikään ei ole tehnyt tilausta (Liite 6).
Twitterin tuomat heikot tulokset ovat osittain seurausta siitä, että Twitter on vielä
aivan lapsenkengissään Suomessa, mutta myös siitä, että Superkauppa ei ole
aktiivisesti kerännyt seuraajia Twitterissä, eikä myöskään muuten päivittänyt
sivustolle tietoja erityisen aktiivisesti. Tässä on siis selvästi parantamisen varaa. On
myös selvää, että ne yritykset ja henkilöt, jotka ovat alusta asti olleet aktiivisia
Twitterin käyttäjiä, tulevat myös pysymään käyttäjien mielissä, jos Twitterin
käyttäjämäärät lähtevät kasvuun. Superkaupan tulisi luoda selkeä strategia siitä, miten
Twitteriä tullaan käyttämään verkkokaupan markkinoinnissa.
21
4.5. YouTube osana internet-markkinointia
YouTube on amerikkalainen Googlen omistama videoidenjakopalvelu, jonne käyttäjät
voivat lisätä videoitaan. Se on verkon ylivoimaisesti suosituin videoiden
katselupalvelu. YouTuben kävijämäärät Yhdysvalloissa vastasivat melkein yhtä
prosenttia kaikkien verkkosivustojen vierailuista jo vuonna 2007. Samalla
YouTubella oli yli 50% enemmän käyttäjiä, kuin kaikilla muilla videosivustoilla
yhteensä (Prescott 2007). Muiden videonjakosivustojen toimintaperiaatteet ovat hyvin
pitkälti samanlaisia kuin YouTubella. Tämän vuoksi onkin tarpeetonta keskittyä
muihin sivustoihin erikseen. YouTubessa toimivat markkinointitoimenpiteet käyvät
sellaisinaan myös muissa videopalveluissa markkinointiin.
YouTubessa markkinointi perustuu viraalimarkkinointiin, eli suusta-suuhun
markkinointiin eli Word-of-Mouth-markkinointiin, jota käsiteltiin jo aikaisemmin
luvussa ”Sosiaalinen media yrityksen markkinointiviestinnässä”. Internetissä
videoiden avulla tapahtuva markkinointi perustuu suurelta osin siihen, että käyttäjät
saadaan jakamaan tiettyä videoa toisilleen esimerkiksi sähköpostitse, Twitterin
välityksellä tai Facebookissa. Aikaisemmin esitelty Ho:n ja Dempseyn malli tiedon
jakamisesta verkossa kuvaa hyvin myös syitä jakaa YouTube-videoita. Ho:n ja
Dempseyn mallissa syyt jakaa sisältöä verkossa oli jaettu seuraavasti: yleinen mukana
olemisen tarve, tarve kuulua ryhmään, tarve olla erilainen, tarve olla altruistinen sekä
tarve henkilökohtaiseen kasvuun (Ho & Dempsey 2009). Näiden syiden lisäksi tietyt
YouTube-videot saavat hurjia katsojamääriä, koska viraalimarkkinointiin
erikoistuneet yritykset markkinoivat niitä aktiivisesti ympäri verkkoa ja käyttävät
aikaa lumipalloefektin käynnistämiseen. Eräs tällainen yritys on The Comotion
Group, jonka perustaja Dan Ackerman Greenberg jakoi TechCrunch.comissa joukon
vinkkejä siitä, miten YouTube-videoille saa paljon katsojia. Muutamia listattuja syitä
ovat mm: videon tulee olla lyhyt, video ei saa suoraan mainostaa mitään, käytä
kiinnostavaa otsikointia videolle, lisää videolle mielenkiintoinen esittelykuva sekä
hyödynnä blogeja, foorumeita, Facebookia, sähköpostimarkkinointia sekä ystäviäsi,
jotta saat videolle mahdollisimman suuren katsojamäärän mahdollisimman nopeasti.
Jos video päätyy Youtube:n päivän katsotuimmat videot –listalle, niin se saa taas lisää
katsojia. Tämän vuoksi videon markkinointi täytyy tehdä mahdollisimman nopeasti
(Ackerman 2007].
Parhaiten YouTube-markkinointi ilmeisesti toimii, kun video itsessään sisältää jotakin
sellaista mitä käyttäjät haluavat jakaa toisilleen. Lisäksi on nähtävä itse vaivaa ja
markkinoitava videota aktiivisesti, jotta se lähtee leviämään. Optimaalinen sisältö
tietenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Yleisesti parhaiten menestyneet videot
22
ovat olleet videoita, jotka sisältävät joko huumoria, julkisuuden henkilöitä tai
musiikkia (YouTube 2010). Nämä ovat siis yleisesti kiinnostavia aiheita.
Kohderyhmästä riippuen paremmin voisi toimia vaikkapa mielenkiintoinen
asiantuntijavideo tiettyä ammattiryhmää kiinnostavasta aiheesta.
YouTubella on oma seurantatyökalu nimeltä ”Insight”, jonka avulla saa monenlaisia
tietoja itse lataamiensa videoiden katsojista. Esimerkiksi amerikkalainen rock-yhtye
Weezer julkaisi ”Pork & Beans”-,musiikkivideon YouTubessa ja sai kolmessa
päivässä 2,2 miljoonaa katsojaa. YouTuben ”Insight”-työkalun avulla yhtye huomasi,
että 65% videon katselijoista oli miehiä. Tämä tieto auttoi yhtyettä kohdistamaan
tulevan levyn markkinoinnin tarkemmin kuuntelijakuntaansa vastaavaksi. YouTube
toimii siis hyvin myös markkinatutkimuksen työkaluna (2008 Yehuva).
4.6. YouTube osana Superkaupan internet-markkinointia
Superkauppa ei ole vielä juurkaan hyödyntänyt YouTubea internet-
markkinoinnissaan. Sen sijaan monien verkkokaupan tuotteiden tuotetietosivuilla on
YouTube-videoita, joiden tarkoituksena on kertoa enemmän kyseessä olevasta
tuotteesta. Tulevaisuudessa Superkaupan on tarkoitus sisällyttää videomarkkinointi
YouTubessa sekä muissa ilmaisissa videonjakopalveluissa osaksi
verkkomarkkinointistrategiaansa. Suunnitelmissa on ottaa asiakkaat mukaan
mainontaan ja järjestää erilaisia kilpailuja, joissa käyttäjien tulee luoda
Superkauppaan liittyviä videoita YouTubeen ja hankkia näille videoille
mahdollisimman paljon katsojia. Näin Superkauppa saisi asiakkaita sitoutettua yhä
paremmin verkkokauppaan, sekä hyvin halpaa näkyvyyttä videoiden tekijöiden
lähipiirissä.
23
5. BLOGIT
5.2. Yleisesti blogeista
Blogi, verkkopäiväkirja, verkkoloki. Viimeisen vuosikymmenen aikana yleistynyt
verkkosivustotyyppi on saanut jo monia eri nimiä. Samalla blogeista on tullut niin
monimuotoisia, että sivustotyypin varsinaista substanssia on vaikea määrittää. Jo koko
Internetin ensimmäinen verkkosivusto CERN:in Tim Berners-Leen
http://info.cern.ch/- sivu oli eräänlainen blogi. Sivustolla Berners-Lee listasi uusia
kotisivuja ja linkitti näihin pienen selostuksen kera. (Winer 2002). Myöhemmin
blogeihin rupesi ilmestymään linkkien lisäksi enemmän omaa pohdintaa ja ne
muuttuivat yhä enemmän julkisten verkkopäiväkirjojen kaltaisiksi (Blood 2000).
Nykyisille blogeille on monenlaisia määritelmiä. Herring et al määrittelee blogit siten,
että ne ovat säännöllisesti muokattuja verkkosivustoja, joiden kirjoitukset on listattu
käänteisessä kronologisessa järjestyksessä (Herring et al 2004). Toisaalta esimerkiksi
Baumer et al. Saivat tutkimuksessaan selville, että kun blogien lukijat kuvailevat
blogeja, he korostavat ennemminkin blogien toiminnallisuutta, eli käytännössä
mahdollisuutta kommentoida blogeja. Samassa tutkimuksessa Baumer ja kumppanit
totesivat, että on järkevämpää kuvata bloggaamista sen kautta, ketkä blogeja
kirjoittavat ja luovat kuin akateemisten määritelmien kautta (Baumer et al. 2008).
Näitä määritelmiä yhdistämällä saa kohtuullisen kuvan siitä, mitä blogit ovat. Ne ovat
aikajärjestyksessä listattuja tietosivuja, jotka sisältävät useimmiten tekstiä, kuvia
(kuvablogit) ja/tai videota (videoblogit). Usein blogit on kirjoitettu henkilökohtaisesta
näkökulmasta ja niiden aihe on rajattu melko tarkasti. Bloggaaminen tapahtuu yleensä
erityisellä blogialustalla, joka voi toimia ilmaiseksi jaetulla palvelimella, kuten
Googlen Blogspotissa, LiveJournal-palvelussa tai Wordpress.comissa.
Vaihtoehtoisesti blogialusta voi olla sivuston omistajan omalla palvelimella. Tällaisia
sovelluksia ovat mm. Wordpress, Movable Type sekä TextPattern. Bloggaamiseen
kuuluu myös linkkien jakaminen lukijoille, lukijoiden osallistaminen kommentoinnin
kautta sekä erilaisten syötteiden hyödyntäminen, jotta blogia voi seurata myös
esimerkiksi sähköpostiohjelman kautta.
Edellä luetellut määritelmät kuvaavat suurinta osaa blogeista, mutta myös
määritelmän ulkopuolelle jää sivustoja jotka voisi helposti luokitella blogeiksi. On
kuitenkin selvää, että blogit ovat tehneet omien ajatusten julkaisemista netissä
arkipäiväistä. Näin ne ovat myös muuttaneet tiedonvälitystä ja tehneet siitä
välittömämpää. Kun poliitikot ja yritykset voivat kertoa ajatuksistaan ja
suunnitelmistaan suoraan kaikille kiinnostuneille, on informaation jakamisesta ja
24
saamisesta tullut helppoa. Blogien määrä on viimeisen parin vuoden aikana kasvanut
lähes räjähdysmäisesti. Blogihakukone Technorati haki kesäkuussa 2008 tietoja jo
111,8 miljoonasta blogista (Technorati 2008).
5.3. Yritysblogin perustaminen
Blogien hyödyntäminen markkinoinnissa voidaan mielestäni jakaa kahteen osaan.
Omien blogien perustamiseen markkinointitarkoituksessa, sekä muiden blogeissa
markkinointiin.
Yritysblogeja voidaan käyttää lähes mihin tahansa tarkoitukseen. Ainoa erottava
tekijä henkilökohtaiseen blogiin on se, että yritysblogit edustavat aina yrityksen
virallista kantaa ja ne muokkaavat ihmisten kokemusta kyseisen yrityksen brändistä ja
imagosta. Srividya Raghavan jakaa yritysblogit seuraavalla tavalla:
1. Työntekijöiden blogit, joiden tarkoituksena on jakaa tietoa yrityksen sisällä,
2. Johdon blogit, joissa yrityksen johtoportaassa olevat henkilöt voivat blogata
yritystä koskevista päätöksistä ja luoda läheisempää kuvaa yhtiön johtajista niin
työntekijöille, kuin muillekin asiasta kiinnostuneille.
3. Yhtiöblogit, joissa kerrotaan yleensä yrityksen strategisista ja taloudellisista
näkymistä ja suunnitelmista. Nämä blogit on yleensä suunnattu
osakkeenomistajille. Mahdollisesti juuri virallisuutensa vuoksi tällaiset blogit
eivät ole saavuttaneet suuria lukijamääriä verrattuna vapaampiin ja
epävirallisempiin blogeihin.
4. Markkinointi-ja tiedotusblogit ovat sivustoja joka ovat keskittyneet levittämään
viestejä, joiden tarkoituksena on markkinoida tai tarjota informaatiota tiettyihin
tuoteryhmiin liittyen. Nämä blogit eivät siis välttämättä kerro vain tietyn
yrityksen tuotteista, vaan kyseessä voi olla vaikkapa tietoturva-ekspertin blogi,
jossa hän vertaillee erilaisia virustorjuntaohjelmia. Tietoturva-ekspertti hankkii
asiantuntija-asemaa ja voi samalla tarjota yrityksille mahdollisuuden markkinoida
omia tuotteitaan esimerkiksi videomainoksilla tai bannereilla.
5. Tuotteiisiin liittyvät blogit ovat sivustoja, joilla yritykset kertovat omista
tuotteistaan ja tekevät esimerkiksi markkinatutkimusta tulevista tuotteistaan ja
niiden kysynnästä. Mm. General Motors on käyttänyt blogeja hyväkseen
selvittäessään ihmisten kiinnostusta tiettyihin automalleihin.
(Raghavan 2006).
Monet suomalaiset yritykset ovat perustaneet erilaisia yritysblogeja ja tällä hetkellä
suomalaisilta yrityksiltä löytyy blogeja kaikista edellä mainituista kategorioista.
25
Varsinkin media-alalla toimivat yritykset ovat aktiivisesti kehittäneet viestintäänsä
blogien avulla. Cass et al. Huomasivat Backbonemedialle 2005 tekemässä
tutkimuksessaan ”Corporate blogging: is it worth the hype”, että suurimmat yritysten
odottamat hyödyt blogin pitämisestä olivat mahdollisuus julkaista nopeasti, yhteisön
luominen, ajatusjohtajuus, myyntien saaminen sekä online PR. Todellisuudessa
ideoiden jakaminen ja ajatusjohtajuus olivat tärkeimmät bloggaamisesta aiheutuneet
hyödyt. Vaikuttaa siis siltä että yritysblogit eivät itsessään tuo lisää myyntiä ja siten
tulosta yrityksille. Blogit ovat ehkä enemminkin sosiaalisen median sivustojen tapaan
keino pitää yhteyttää asiakkaisiin hieman epävirallisemmin. Samalla blogit
mahdollistavat interaktiivisen ja jossain määrin epämuodollisen kanssakäymisen
asiakkaiden kanssa. Vaikka yritysblogit tuntuvatkin epäviralliselta kanavalta, tulee
muistaa, että ne edustavat silti yrityksen kantaa ja ovat samalla myös virallinen
julkaisu jota koskevat samat lait kuin muitakin yrityksen virallisia tiedotteita. Tämä
on syytä ottaa huomioon varsinkin blogien kommenteissa syntyvässä keskustelussa
(Klosek 2006).
5.4. Markkinointi muiden blogeissa
Oman blogin perustamisessa on paljon työtä, kun kaikki sisältöä pitää tuottaa itse ja
kävijöitäkin pitäisi ohjata sivustolle. Helpompi tapa saada näkyvyyttä blogeissa on
ostaa mainostilaa, tai muuten sopia mainosnäkyvyyden hankkimisesta yrityksen
tuotteisiin tai palveluihin liittyvissä blogeissa. Monet blogin pitäjät kirjoittavat juttuja
harrastuksenaan ja ovat yleensä vain iloisia saadessaan esimerkiksi tuotteita
testattavaksi. Markus Ossi on listannut blogissaan erilaisia tapoja, joilla
harrastelijoiden kirjoittamista blogeista saa hankittua edullista näkyvyyttä. Näitä
tapoja ovat: ilmaiset tuotenäytteet, lahjakortit, alennukset, tilaisuudet, matkat,
maksetut arvostelut, maksut tuotemerkkien tai yrityksen nimien mainitsemisesta tai
komissiot blogin kautta tulleista myynneistä. (Ossi 2009) Näiden
markkinointikeinojen kanssa tulee kuitenkin noudattaa varovaisuutta, sillä
kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisääntöjen 9. Artiklassa
Markkinoinnin tunnistettavuus sanotaan:
”Markkinoinnin tulee olla esitystavasta ja markkinointivälineestä riippumatta
selvästi tunnistettavissa markkinoinniksi. Jos mainos esitetään
mainosvälineessä, joka sisältää uutisia tai muuta toimituksellista aineistoa,
mainos tulee esittää siten, että se voidaan tunnistaa mainokseksi.
Markkinoinnista tulee selkeästi käydä ilmi, kenen lukuun markkinointi
toteutetaan. ” (ICC 2008).
26
Ja Artikla 10:ssä Markkinoijan tunnistettavuus:
”Markkinoija tulee voida tunnistaa. Ainoastaan silloin, kun viestinnän
yksinomaisena tarkoituksena on herättää kiinnostus tulevaan markkinointiin
(”teaser”), markkinoijaa ei edellytetä tunnistettavan. Markkinoinnin tulee
mahdollisuuksien mukaan sisältää markkinoija yhteystiedot, jotta kuluttaja voi
vaivatta ottaa yhteyttä markkinoijaan.” (ICC2008).
Näiden artikloiden mukaan blogin pitäjän tulisi tehdä selväksi lukijoilleen, jos
kyseessä on mainos tai maksettu arvostelu. Verkossa näiden sääntöjen noudattamista
ei kuitenkaan juuri seurata ja esimerkiksi kumppanuusmarkkinointia tekevillä
sivustoilla harvoin näkee tällaisia mainintoja. Kumppanuusmarkkinoinnissa julkaisija
saa palkkion kun hän luo mainostajalle myyntiä. Tällaisesta toiminnasta pitäisi ICC:n
sääntöjen mukaan siis ilmoittaa aina erikseen. Näin kuitenkin harvoin tapahtuu.
Ulkomailla on olemassa jopa palveluita jotka välittävät maksullisia mainoskirjoituksia
blogeihin, tai vaihtoehtoisesti maksavat bloggaajille, jotta nämä kirjoittaisivat tietyn
yrityksen tuotteista tai palveluista. Tällaisia palveluita ovat mm. Izean
PayPerPost.com sekä PressFlexin BlogAds.com. Suomesta ei vielä löydy kyseisen
kaltaisia palveluita, vaan vastaavantyyliset mainokset tulee hankkia suorilla
yhteydenotoilla bloginpitäjiin. Koska blogeja ei ole vielä kaupallistettu tällaisilla
mainoksilla, niin mainosten saaminen läpi suomalaisiin blogeihin on ainakin omien
kokemuksieni perusteella yllättävän helppoa. Esimerkiksi lähettämällä tuotelahjan
bloggaajalle, saa useimmiten arvostelun tuotteelle sekä linkin tuotteen esittelysivulle.
5.5. Blogimarkkinointi osana Superkaupan internet-markkinointistrategiaa
Superkaupan taustalla oleva yritys Origodesign Oy omistaa myös yhden Suomen
suurimmista blogeista, teknologiauutisista kertovan Hilavitkutin.comin.
Hilavitkutin.comia on hyödynnetty aktiivisesti verkkokaupan markkinoinnissa.
Blogissa on uutisoitu Superkaupan alennusmyynneistä ja erikoistarjouksista. Lisäksi
useat sivuston kirjoitukset esittelevät Superkaupassa myytäviä tuotteita, tai niihin
läheisesti liittyviä aiheita. Tällaisten kirjoitusten yhteyteen on pyritty lisäämään
Superkaupan tuotesivuille osoittavia linkkejä. Tämän lisäksi sivuston oikeaan laitaan
on asetettu kiinteä mainosbanneri, joka esittelee Superkaupan uusimpia tuotteita.
Kuten Liite 8:sta käy ilmi, Hilavitkutin.comista Superkauppaan on aikavälillä
1.11.2009-10.3.2010 saapunut yhteensä 23 045 kävijää, jotka ovat ostaneet sivustolta
tuotteita yhteensä 4584,37 eurolla. Yhden kävijän arvo on siis keskimäärin ollut 0,20
euroa joka on noin puolet pienempi kuin keskimääräisen kävijän arvo.
27
Hilavitkuttimen hyödyksi pitää kuitenkin myös laskea se, että sen linkitykset ovat
parantaneet Superkaupan hakukonenäkyvyyttä huomattavasti. Lisäksi
Hilavitkuttimesta saapuvat kävijät ovat ilmaisia.
Blogimarkkinoinnista muiden omistamissa blogeissa on tehty suunnitelmia ja
muutamalle bloggaajalle onkin jo luvattu lähettää tuotteita arvosteltavaksi. Näiden
toimenpiteiden tulokset eivät ole kuitenkaan vielä valmiita. Hilavitkutin.comista
saadut kokemukset kuitenkin todistavat, että oikein kohdistettu blogimarkkinointi on
erittäin tehokasta.
Superkaupalla on myös oma yritysblogi osoitteessa http://www.superkauppa.fi/blogi.
Kyseinen blogi on keskittynyt verkkokauppaan liittyvien yleisten uutisten
levittämiseen, eikä sen tarkoituksena ole olla suora markkinointikanava.
28
6. SÄHKÖPOSTIMARKKINOINTI
6.1. Yleisesti sähköpostimarkkinoinnista
Sähköpostimarkkinoinnista puhuttaessa pitää erottaa toisistaan luvaton
sähköpostimarkkinointi, eli niin sanottu spämmäys eli roskapostin lähetys sekä
sähköpostimarkkinointi ihmisille, jotka ovat antaneet siihen luvan. Liikenne-ja
viestintäministeriön Roskapostipaketti.fi-sivustolla kerrotaan seuraavaa roskapostin
määritelmästä:
”Roskapostiksi kutsutaan ei-toivottaua, suurina massoina lähetettyä ja ei
kenellekään erityisesti kohdistettua sähköpostiviestintää, josta on tullut
kasvava ongelma.” (Liikenne- ja viestintäministeriä 2005).
Roskapostin ongelmallisuudesta kertoo mm. Se että Barracuda Networks arvioi, että
95% vuonna 2009 lähetetystä sähköpostista olisi roskapostia (Barracuda Networks
2008).
Roskapostia koskevat tapauksesta riippuen monet eri lait mm: Sähköisen viestinnän
tietosuojalaki, Kuluttajansuojalaki, Henkilötietolaki sekä useat kansainväliset lait.
Periaatteessa nämä lait kieltävät sähköpostin lähettämisen yksityishenkilöille ilman
henkilön suostumusta, lisäksi lait käsittelevät myös sitä, miten yritysten tulee käsitellä
sähköpostiosoitteita ja muita henkilötietoja, sekä määrittelevät että jokaisessa viestissä
pitää selvittää toimenpiteet joilla viestin vastaanottaja voi kieltää viestien lähettämisen
tulevaisuudessa. Poikkeuksen näihin sääntöihin tekee tilanne, jossa viestin
vastaanottajana on yritys. Tällöin sähköpostin lähettämiseen ei tarvita erillistä lupaa.
(Puolamäki; Tietosuojavaltuutetun toimisto 2004).
Nämä säännöt tarkoittavat käytännössä sitä, että voidakseen tehdä tehokasta
sähköpostimarkkinointia, tulee kuluttajamarkkinointia harjoittavan yrityksen kehittää
tapoja joilla saadaan mahdollisimman suuri määrä kohderyhmään kuuluvia kuluttajia
liittymään vapaaehtoisesti postituslistalle. Tämä voi tapahtua esimerkiksi
järjestämällä arvontoja joissa kerätään sähköpostiosoitteita tai muulla tavoin luvataan
kuluttajille etuja listalle liittymisestä. Huomattavasti tehokkaampaa markkinointia on
kerätä tuotteen maksun yhteydessä asiakkailta sähköpostiosoitteet ja lisätä nämä
postituslistalle. Jos asiakas on jo kerran tehnyt ostoksen, on hyvin luultavaa, että hän
on vastaanottavainen myös uusille ostokehotteille.
29
6.2. Superkaupan sähköpostimarkkinointi
Sähköpostimarkkinointi on erittäin edullinen tapa pysyä yhteydessä vanhoihin
asiakkaisiin. Yksinkertaisimmillaan sähköpostimarkkinointi ei maksa mitään, vaan
ainoat kulut tulevat ihmisten työajasta. Käytännössä tehokas sähköpostimarkkinointi
vaatii kuitenkin maksullisia työkaluja. Esimerkiksi MailChimp jota Superkauppa
käyttää, tarjoaa ilmaisen työkalun, jos vastaanottajia on alle 500. Tämän jälkeen hinta
vaihtelee, vastaanottajien määrästä riippuen, 30 dollarista kuukaudessa 240 dollariin
kuukaudessa. (MailChimp 2010). Kun tarvittavien työkalujen hankkiminen on näin
edullista, ei ole mitään syytä olla testaamatta tätä internet-markkinoinnin muotoa.
Ennen Superkaupan avaamista Superkauppa järjestimme internetissä kilpailun, jonka
yhteydessä kuluttajia pyydettiin jättämään sähköpostiosoitteensa. Tämän kilpailun
tuloksena saimme kerättyä yhteensä n. 500 sähköpostiosoitetta. Kilpailun palkintona
oli 50 euron lahjakortti verkkokauppaan sekä viisi yllätyspalkintoa. Nämä palkinnot
varmistivat, että sähköpostilistalle liittyvät henkilöt olivat jossain määrin
kiinnostuneita myymistämme tuotteista. Tämän kilpailun lisäksi uutiskirjeen tilaajaksi
on voinut liittyä verkkokaupan sivupalkissa sijaitsevan lomakkeen kautta, sekä
etuasiakkaaksi rekisteröitymisen yhteydessä. Myöhemmin vapaaehtoinen
sähköpostilistalle liittyminen lisättiin osaksi kaikkia tilausprosesseja, aikaisempien
etuasiakkaiden lisäksi. Tässä tutkielmassa käsiteltyyn aineistoon tämä muutos ei
kuitenkaan ole vielä kerennyt vaikuttamaan. Kuten liite 9:stä käy ilmi,
sähköpostilistan tilaajien määrä on kasvanut hiljalleen. Yhteensä Superkaupan
uutiskirjeellä oli maaliskuussa noin 650 tilaajaa. Marraskuun ja maaliskuun välillä
sähköpostilistalle on lähetetty yhteensä viisi sähköpostia, jotka ovat sisältäneet
alennuskoodeja verkkokauppaan sekä uusien tuotteiden esittelyjä. Sähköpostit on
ajastettu siten, että ne käsittelevät jotain käsillä olevaa juhlapyhää tai erikoispäivää,
esimerkiksi ystävänpäivää tai veronpalautusten saapumispäivää.
Yhteensä Superkaupan uutiskirjeen kautta verkkokauppaan on aikavälillä 1.11.2009-
10.3.2010 saapunut 395 kuluttajaa, jotka ovat yhteensä ostaneet tuotteita 254,98
eurolla. Keskimääräisen kävijän arvoksi tulee näin 0,65 euroa, joka on huomattavasti
parempi kuin sivuston keskimääräisen käyttäjän arvo (0,40) (Liite 10). On myös
huomattavaa, että uutiskirjeen kautta sivustolle saapuneista käyttäjistä 1,52% osti
tuotteen, tämä luku on 155,98% sivuston keskiarvoa korkeampi. Uutiskirjeen kautta
tulleet asiakkaat ostivat siis kaupasta tuotteita noin kolme kertaa todennäköisemmin
kuin muuta kautta kauppaan saapunut vierailija. Vaikka 254,98 euroa ei olekaan
kovin suuri määrä myyntiä, on se silti suhteellisen hyvin kun otetaan huomioon, että
sähköpostimarkkinoinnin kustannukset ovat todella minimaaliset.
30
Sähköpostimarkkinoinnin arvo markkinointikanava kasvaa myös itsestään, kun
sähköpostilista kasvaa. On odotettavissa, että verkkokaupasta jo kerran ostoksen
tehneet asiakkaat ostavat kaupasta myös uudelleen huomattavasti todennäköisemmin
kuin aivan uudet asiakkaat. Näin ollen sähköpostilistalle on ensiarvoisen tärkeää
kerätä mahdollisimman suuri määrä jo ostoksen tehneitä vanhoja asiakkaita.
Superkaupan tulisi tulevaisuudessa hyödyntää sähköpostimarkkinointia yhä
aktiivisemmin, sillä se on erittäin halpaa ja suhteessa muihin mainosmuotoihin myös
kohtuullisen tehokasta.
31
7. JOHTOPÄÄTÖKSET
Tämän tutkielman yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että
kävijäseurantatyökalut ovat erinomainen keino seurata verkkokaupan internet-
markkinointitoimenpiteiden tuottavuutta. Ne mahdollistavat uusien
markkinointikampanjoiden kehittämisen ja vanhojen kampanjoiden viilaamisen yhä
tuottavammiksi. Kävijäseurantatyökalut tuottavat siis erittäin oleellisia lukuja
verkkokaupan taloudellisen menestyksen kannalta.
Superkaupan osalta voidaan todeta, että verkkokaupan markkinoinnissa on vielä
paljon kehitettävää, mutta se on myös tuottanut jo kohtuullisen hyvin myyntiä.
Tarkemmin eri internet-markkinointitoimenpiteiden tuottamia tuloksia voidaan
tarkastella oheisen taulukon avulla:
Lähde Kävijät Tulo ! Tulosprosentti Käynnin arvo !
Orgaaniset
kävijät
6 993 4 271,15 1,02% 0,61
Adwords
3 364 4 602,5 0,95% 1,37
Facebook 3 126 485,11 0,29% 0,16
Twitter 156 0 0% 0
Hilavitkutin 23 045 4 584,37 0,33% 0,2
Uutiskirje 395 254,98 1,52 0,65
Taulukko Superkaupan internet-markkinointitoimenpiteistä
Yllä olevassa taulukossa on koottu yhteen eri internet-markkinoinnin toimenpiteiden
tilastoja Superkauppa -verkkokaupasta. Taulukkoa lukiessa tulee ottaa huomioon, että
sivuston orgaaniset kävijät on mitattu aikavälillä 11.12.2009-1.3.2010, Adwords-
kävijät aikavälillä 14.12.2009-8.3.2010 ja kaikki muuta kävijät aikavälillä 1.11.2009-
10.3.2010. Nämä erot johtuvat siitä, että markkinointikampanjat on aloitettu eri
aikoihin. Orgaanisia kävijöitä ja Google Adwords-mainoskampanjan kautta tulleita
kävijöitä on siis oletettavasti noin 20% enemmän. Tämä ei kuitenkaan vaikuta
tärkeimpiin vertailulukuihin, eli tulosprosenttiin tai käynnin arvoon.
32
Taulukossa on vahvennettu niitä lukuja, jotka ovat ryhmänsä parhaita. Näin käy ilmi,
että Hilavitkutin.com -blogi on tuonut eniten kävijöitä sekä eniten tuloja kaupalle. Sen
sijaa uutiskirjeen tulosprosentti on kaikkein suurin, jopa viisi kertaa parempi kuin
Hilavitkun.comin. Suurimman keskimääräisen käynnin arvon on tuonut Google
Adwords.
Taulukossa esitellyistä luvuista tulosprosentti ja käynnin arvo ovat jatkuvan
kehittämisen kannalta kaikkein tärkeimmät luvut. Uutiskirjeen tulosprosentti on
selkeästi parempi kuin millään muulla kanavalla. Se on lähes 50% parempi kuin
seuraavaksi parhaalla eli orgaanisilla kävijöillä. Myös keskimääräisen käynnin arvo
on kohtuullisen suuri. Sen sijaan kävijämäärät kokonaisuudessaan ovat aivan liian
pieniä. On siis selvää, että sähköpostimarkkinointiin tulisi tulevaisuudessa kiinnittää
huomattavasti lisää huomiota. Varsinkin kun sähköpostimarkkinoinnin kustannukset
eivät ole riippuvaisia lähetettyjen postien määrästä. Myös orgaanisten kävijöiden ja
Adwords-kävijöiden tulosprosentti on varsin hyvä ja näitä molempia tulisi jatkossa
kehittää yhä tehokkaammiksi. Sen sijaan Facebookin, Twitterin ja Hilavitkuttimen
kautta tulevat kävijät eivät näytä olevan niin kiinnostuneita tuotteiden ostamisesta.
Nämä kanavat eivät siis ainakaan tämän tutkielman perusteella ole ensimmäisenä
kehitysvuorossa.
Käyntien arvossa Google Ardwords saa muita huomattavasti paremman arvon. Luku
yli kaksi kertaa niin suuri kuin seuraavaksi tulevilla orgaanisilla kävijöillä ja
uutiskirjeen tilaajilla. Google Adwordsin kannattavuuteen vaikuttaa kuitenkin se, että
jokaisesta kävijästä joutuu maksamaan erikseen. Keskimääräisen kävijän hinta on
verkkokaupassa ollut 0,2 euroa. Kun tämä vähennetään keskimääräisen Adwordsin
kautta tulleen kävijän arvosta saadaan kävijän todelliseksi arvoksi 1,17 euroa, joka on
edelleen huomattavasti suurempi kuin mitä mikään muu kanava on pystynyt
tuottamaan. Facebookin, Twitterin ja Hilavitkuttimen tuomien kävijöiden
keskiostokset ovat noin 0,2 euroa tai vähemmän, joten ne eivät tunnu kävijöiden
arvon suhteen hyviltä markkinointikanavilta.
Tämän tutkielman ja yllä olevan taulukon perusteella selviää, että hakukoneiden sekä
uutiskirjeen kautta tulleet kävijät ovat olleet kaikkein arvokkaimpia ja nämä ovatkin
sellaisia kanavia joita tulisi tulevaisuudessa painottaa. Hilavitkutin on tuonut eniten
kävijöitä ja eniten tuloja, mutta siihen panostaminen toisi edellä mainittujen lukujen
valossa vähemmän tuloja kuin esimerkiksi uutiskirjeeseen panostaminen. Mitään
markkinointikanavaa ei kuitenkaan pitäisi näin pienen otoksen perusteella pitäisi
jättää kokonaan huomiotta. Nämä johtopäätökset osoittavat, kuinka tärkeää
kävijäseurantaohjelmien käyttäminen on. Pelkkien myyntikanavien tulojen
33
seuraaminenkaan ei riitä, vaan päätöksenteon tueksi tarvitaan useita erilaisia tärkeitä
lukuja, joiden selvittäminen ei olisi mahdollista ilman kunnollista kävijäseurantaa.
34
LÄHDELUETTELO
Ackerman Greenberg, Dan (2007) The Secret Strategies Behind Many ”Viral”
Videos..TechCrunch.com [online] Saatavana World Wide Webistä:
<URL:http://techcrunch.com/2007/11/22/the-secret-strategies-behind-many-viral-
videos/> [viitattu 12.3.2010].
Arndt, Johan (1967): Word of Mouth Advertising. ARF Monograph. New York:
Advertising Research Foundation 1967.
Barracuda Networks (2008). Barracuda Networks Predicts Spam Volumes Beyond 95
Percent in 2009. [online] Saatavana World Wide Webistä: <URL:
http://www.barracudanetworks.com/ns/news_and_events/index.php?nid=322>.
Baumer E, Sueyoshi & Tomlinson E (2008). Exploring the Role of Reader in Activity
of Blogging. CHI 2008, 5-10.4. 2008. Saatavana World Wide Webistä:
<URL:www.ics.uci.edu/~ebaumer/chi1132-baumer.pdf>.
BlogAds (2010) BlogAds.com verkkosivut. PressFlex LL [online] Saatavana World
Wide Webistä: <URL: http://www.blogads.com/ > [viitattu 24.3.2010].
Blood, Rebecca (2000) Weblogs: A History and Perspectice. Rebecca´s Pocket.
7.9.2000 [online] Saatavana World Wide Webistä
<URL:http://www.rebeccablood.net/essays/weblog_history.html>. [viitattu
15.3.2010].
Brin S., Page L. The anatomy of a large-scale hypertextual Web search engine.
Computer Networks and ISDN Systems, 30(1–7):107–117, 1998.
Cass J, Munroe K, Turcotte S (2005) Corporate blogging: is it worth hype?
Backbonemedia Inc. [online] Saatavana World Wide Webistä <URL:
http://www.backbonemedia.com/blogsurvey/
blogsurvey2005.pdf> [viitattu 15.3.2010].
Dell (2009) @DellOutlet Suprasses 2$ Million on Twitter. 11.6.2009 Dell inc.
[online] Saatavana World Wide Webistä
<URL:http://www.facebook.com/superkauppa> [viitattu 11.3.2010].
35
Erkkola, Jussi-Pekka (2008) Sosiaalisen median käsitteestä s. 83. Taideteollinen
korkeakoulu. Lopputyö.
Google (2010). Google Analytics verkkosivusto . Saatavana World Wide Webistä
<URL:http://www.google.com/analytics/> [viitattu 6.2.2010].
Facebook inc. (2010) Facebook | Tilastot. Saatavana World Wide Webistä.
<URL:http://www.facebook.com/press/info.php?statistics> [viitattu 10.3.2010].
Facebook Inc. (2010) Facebookin perustiedot. Saatavana World Wide Webistä.
<URL: http://www.facebook.com/press/info.php?factsheet> [viitattu 10.3.2010].
Facebook Inc. (2010) Superkaupan fanisivu Facebookissa. Saatavana World Wide
Webistä. <URL:http://www.facebook.com/superkauppa> [viitattu 10.3.2010].
Flickr (2009) 4,000,000,000 << Flick Blog. Yahoo Inc. Saatavan World Wide
Webistä. <URL:http://blog.flickr.net/en/2009/10/12/4000000000/> [viitattu
10.3.2010].
deGeyter, Stoney. (2005) Online marketing hierarchy and definitions. [online]
Search Engine Guide 2005. Saatavilla World Wide Webistä
<URL:http://www.searchengineguide.com/degeyter/006428.html> [viitattu 9.2.2010].
Gillin, Paul (2007) The New Influencers: A marketer´s guide to the new social media.
Sanger, California: Quill Driver Books.
Henriksson, Sara (2010). Kävijäseuranta tehokäyttöön. [online] Really Helsinki Oy
<URL:http://blog.really.fi/kavijaseuranta-tehokayttoon/> [viitattu 6.2.2010].
Herring S, Scheidt L, Bonus S, Wright E (2004) Bridging the Gap: A Genre Analysis
of Weblogs. School of Library and Information Sciens Indiana University.
Ho J.Y.C & Dempsey M. (2009) Viral Marketing: Motivations to forward online
content. Journal of Business Research. [online] Saatavilla World Wide Webistä
<URL:http://dx.doi.org/10.1016/j.jbusres.2008.08.010> [viitattu 12.3.2010].
IAB Finland. Hakusanamainonnan sanasto. [online]
<URL:http://www.iab.fi/hakusanamainonnan-sanasto/> [viitattu 2.3.2010].
36
ICC (2008) Kansainvälisen kauppakamarin ICC:N Markkinointisäännöt
(Consolidated ICC Code of Advertising and Marketing Communication Practice).
Mainonnan eettinen neuvosto. [online] Saatavana World Wide Webistä:
<URLhttp://www.keskuskauppakamari.fi/content/download/8761/178911>.
Journal of Visual Communication in Medicine (2006). Search Engine Optimization.
[online] <URL:
http://search.ebscohost.com/login.aspx?direct=true&db=afh&AN=21143748&site=eh
ost-live> [viitattu 9.2.2010].
Kalliala, Eija & Toikkanen Tarmo (2009). Sosiaalinen media opetuksessa Finn
Lectura Oy.
Karkimo, Ari (2007) Google jyrää suomessa. Sanoma Magazines Finland Oy
Tietokone.-lehti [online]
<URL:http://www.tietokone.fi/uutiset/2007/google_jyraa_suomessa> [viitattu
8.3.2010].
Keller, Ed & Berry, Jon (2003) The Influentials: One American in Ten Tells The
Other Nine How To Vote, Where to Eat, and What to Buy. New York: Free Press.
Kopakkala, Olli (2010) Superkauppa sai 500:nen fanin. Superkauppa.fi. [online]
Saatavilla World Wide Webistä:
<URL:http://www.superkauppa.fi/blogi/superkauppa-sai-500nen-fanin/> [viitattu
10.3.2010].
Klosek Jacquline (2006) Corporate Blogs: Handle with Care. Business Week
14.12.2006 Bloomber L.P. [online] Saatavana World Wide Webistä:
<URL:http://www.businessweek.com/technology/content/dec2006/tc20061214_5943
67.htm> [viitattu 15.3.2010].
Lonka, Tuomas (2009) The number of people using Twitter in Finland. [online]
Saatavilla World Wide Webistä: <URL:http://tuomaslonka.com/post/266298624/the-
number-of-people-using-twitter-in-finland> [viitattu 11.3.2010].
Liikenne-ja viestintäministeriö (2005) Roskapostipaketti.fi [online] Saatavana World
Wide Webistä: <URL: http://www.roskapostipaketti.fi/> [viitattu 24.3.2010].
37
MailChimp (2010) Pricing | MailChimp The Rocket Science Group. [online]
Saatavana World Wide Webistä: <URL: http://www.mailchimp.com/pricing/p1/>
[viitattu 24.3.2010].
Mangold G. & Faulds D. (2009) Social media: The new hybrid element of promotion
mix. Business Horizons 52, s. 357-365.
Mainonnan Neuvottelukunta (2010). TIEDOTE: Mediamainnonan määrä laski
voimakkaasti vuonna 2009 [online]. TNS Metrix Oy. Saatavana World Wide Webistä:
<URL:http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=ka
ikki&oid=20100101/12646788503620&industry=&=>.
Miller, Claire (2009) Marketing Small Businesses With Twitter. New York Times
23.7.2009 s. B6.
O´Neill Nick (2009) 10 Rules For Advertising On Facebook. Business Insider.
[online]. Saatavana World Wide Webistä: <URL:http://www.businessinsider.com/10-
rules-for-advertising-on-facebook-2009-7>. [viitattu 10.3.2010].
Ossi, Markus (2009) Sponsoroidut blogipostaukset muotiblogeissa [online]
Saatavana World Wide Webistä: <URL:http://www.markusossi.fi/sponsoroidut-
blogipostaukset-muotiblogeissa/> [viitattu 16.3.2010].
Paananen, Juha (2006) Hakukoneoptimointi internetmarkkinoinnin tukena. [online].
Lappeenranta, Suomi: Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2006 [viitattu 6.2.2010].
Saatavana World Wide Webistä: <URL:https://oa.doria.fi/handle/10024/30426>.
PayPerPost.com (2010) PayPerPost verkkosivut. Izea [online] Saatavana World Wide
Webistä: <URL: http://www.payperpost.com> [vitattu 24.3.2010].
Phippen, A; Sheppard, L & Furnell, S (2004) A practical evaluation of Web analytics.
Internet Research 14/2004 s. 284-293. Emerald Research.
Prescott LeeAnn (2007) US: YouTube: 50% More Traffic than Other Video Sites
Combined. HitWise Pty. Ltd. [online]. Saatavana World Wide Webistä:
<URL:http://weblogs.hitwise.com/leeann-
prescott/2007/06/youtube_50_more_traffic_than_o_1.html> [viitattu 12.3.2010].
38
Puolamäki, Kai SpamLaki – Ei-toivottu viestintä Internetissä. [online] Saatavana
World Wide Webistä: <URL: http://www.effi.org/mirrors/etvi/SpamLaki.pdf>
[viitattu 24.3.2010].
Raghavan Srividya (2006) Blogs and Business Conversations. Journal of Creative
Communications 1/2006 s. 285-295.
Snoobi Oy (2008). Kävijäseurantajärjestelmien markkinaosuudet Suomessa.
[online]. Snoobi Oy. Saatavana World Wide Webistä:
<URL:http://www.snoobi.fi/webanalytiikka/markkinaosuudet-2008/>. [viitattu
2.3.2010].
Snoobi Oy (2008). Lehdistötiedote: Snoobi vuoden 2008 suosituin kaupallinen
seurantajärjestelmä, Google Analytics maksuttomista käytetyin. Saatavana World
Wide Webistä
<URL:http://www.snoobi.fi/uutiset/ajankohtaista/snoobi-ja-google-analytics-vuoden-
kaytetyimmat/> [viitattu 2.3.2010].
Superkauppa (2010) Elävän kokoinen Terminator T800 endoskeleton replica.
Origodesign Oy [online] Saatavana World Wide Webistä.
<URL:http://www.superkauppa.fi/terminator-t800-endoskeleton-replika.html>
[viitattu 12.3.2010].
Technorati, Inc. (2008) Welcome to Technorati. [online] Saatavana World Wide
Webistä. <URL:http://technorati.com/about> [viitattua 25.6.2008]. (Peilisivusto
saatavilla osoiteessa:
http://web.archive.org/web/20080504092447/www.technorati.com/about/).*
Tietosuojavaltuutetun toimisto (2004) Sähköisen suoramarkkinoinnin ohjeet [online]
Saatavana World Wide Webistä: <URL:http://www.tietosuoja.fi/26256.htm> [viitattu
24.3.2010].
Twitter (2010) Dell Outlet –Twitter-sivu. Twitter, Inc. Saatavana World Wide
Webistä: <URL:http://twitter.com/delloutlet> [viitattu 11.3.2010].
Twitter (2010) Superkaupan –Twitter –sivu. Twitter, Inc. Saatavana World Wide
Webistä: <URL:http://www.twitter.com/superkauppa> [viitattu 12.3.2010].
39
The Economist (2010). A world of connections – A special report on social
networking. The Economist 30.1.2010.
Yehuva Bev (2008) New Point of view: For consumer-oriented video, the time is now.
Public Relations Tactics. heinäkuu 2008 s 18.
Yleisradio Oy (2010) Microsoft ja Yahoo saavat luvan haastaa Googlen. [online].
Saatavana World Wide Webistä.
<URL:http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/02/microsoft_ja_yahoo_saivat_lu
van_haastaa_googlen_1460950.html> [viitattu 2.3.2010].
YouTube (2010) YouTuben katsotuimmat videot-sivu [online]. Saatavana World Wide
Webistä: <URL:http://www.youtube.com/videos?lg=EN&s=mp&t=a> [viitattu
10.3.2010].
Vollmer C. & Precourt G. (2008) Always On: Advertising, marketing, and media in
era of consumer control. New York: McGraw-Hill. s. 5.
Web Analytics Association . The official WAA Definition of Web Analytics. [online].
Web Analytics Association. Saatavana World Wide Webistä:
<URL:http://www.webanalyticsassociation.org/aboutus/> [viitattu 2.3.2010].
Wiep, Knol Link Value Factors. [online] Saatavana World Wide Webistä: <URL:
http://wiep.net/link-value-factors/> [viitattu 2.3.2010].
William, E (2009) Beware of Google AdWords – Keywords Tracking Proven To Be
Misleading. SeoMoz [online] Saatavana World Wide Webistä:
<URL:http://www.seomoz.org/ugc/beware-of-google-adwords-keyword-tracking-
proven-to-be-misleading> [viitattu 9.3.2010].
Winer, Dave (2002) The History of Weblogs. Weblogs.com News. [online] Saatavilla
World Wide Webistä:
<URL:http://oldweblogscomblog.scripting.com/historyOfWeblogs> [viitattu
14.3.2010].
40
LIITTEET
LIITE 1. Orgaanisista hakutuloksista Superkauppa.fi:n aikavälillä 11.12.2009-1.3.2010 tulleet kävijät jaoteltuna viikkokohtaisesti.
41
LIITE 2. Internet-markkinointiin liittyvien hakusanojen hintojen arvioita Google
Adwords-mainospalvelussa.
(https://adwords.google.fi/select/KeywordToolExternal?defaultView=3)
LIITE 3. Superkaupan Google Adwords-kustannukset aikavälillä 14.12.2009-8.3.2010.
42
LIITE 4. Superkaupan maksetut hakukonekävijät aikavälillä 14.12.2009-8.3.2010.
43
LIITE 5. Superkauppaan Facebook-sivustolta saapuneet kävijät aikavälillä 1.11.2009-10.3.2010.
LIITE 6. Superkauppaan Twitter.com:sta aikavälillä 1.11.2009-10.3.2010 saapuneet kävijät.
LIITE 7. Addthis.comin analytiikka kävijöiden jakamista tuotesivujen linkeistä aikavälillä 24.11.2009-12.3.2010.
44
LIITE 8. Hilavitkutin.com –blogista sivuille tulleet kävijät aikavälillä 1.11.2009-10.3.2010.1
LIITE 9. Superkaupan uutiskirjeen tilaajat MailChimp massapostitusohjelmassa aikavälillä marraskuu 2009 – huhtikuu 2010.
45
LIITE 10. Superkaupan uutiskirjeen kautta verkkokauppaan saapuneet kävijät aikavälillä 1.11.2009-10.3.2010.
*
Recommended