View
2.957
Download
1
Category
Preview:
Citation preview
1
Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä2. koulutuspäivä 27. ja 28.1.2016 LAPPEENRANTA
designed by Freepik
JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM JA HENRIIKKA VARTIAINEN
DOP-oppimisen suunnittelu
KURSSIN AIKATAULU KOULUPROJEKTIN ETENEMINEN
1. tapaaminen ti 12.1. tai ke 13.1.
Johdatus DOP-oppimiseen1. tapaamisen jälkeen
Koulun yhteisen ilmiön valitseminen ja
oppimistehtävän muotoilu yhdessä
oppilaiden kanssa
2. tapaaminen ke 27.1. tai to 28.1.
DOP-oppimisen suunnittelu2. tapaamisen jälkeen
Oppimisprojektin suunnittelu ja aloitus
yhdessä oppilaiden kanssa
3. tapaaminen ti 16.2. tai ke 17.2.
DOP-oppimisen toteutus 3. tapaamisen jälkeen
Oppimisprojektin toteutus ja
dokumentointi yhdessä oppilaiden kanssa
4. tapaaminen ke 13.4. tai to 14.4.
Valmiiden projektien jakaminen 4. tapaamisessa
2
2. PÄIVÄN OHJELMA9.00 - 9.15 Päivän ohjelma
9.15-10.45 DOP-käytännössä, koulujen projektit
10.00-10.15 Aamukahvi
10.45 Millainen on hyvä projekti?
11.00-12.00 DOP-projektit syksyn kurssilla:
Jaakko Mentula ja Anne Pukki
12.00 - 12.45 Lounas
12.45 - DOP-oppimisen prosessin arviointi
DOP oppimisen suunnittelu
Pienryhmätyöskentely
14.00 - 14.15 Päiväkahvi työskentelyn lomassa
15.30 - 16.00 Mitä ajatuksia, tuntemuksia ja kysymyksiä
koulutuspäivä on herättänyt? 3
Koulutuksella on kolme tavoitetta:
1. Saattaa osallistavan oppimisen toimintakulttuuria näkyväksi design-suuntautuneen pedagogiikan viitekehyksessä
2. Edistää osallistavan oppimisen yleistymistä käytännön opetuksessa oppilaiden kanssa toteutettavan DOP-projektin kautta
3. Yhteiskehittelyä soveltaen yhdessä kouluttajien, koulutettavien sekä oppilaiden kanssa kehittää edelleen rajoja ylittävän osallistavan oppimisen toimintakulttuuria
4
KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT
Koulutettavien tehtävät:
1. DOP-OPPIMISPROJEKTI. Tehtävänä on suunnitella, toteuttaa sekä
dokumentoida valittuun ilmiöön pohjautuva, laaja-alaisia taitoja harjoituttava
sekä oppiainerajoja ylittävä DOP-oppimiprojekti yhdessä oppilaiden kanssa.
2. OPPIMISPOLUN DOKUMENTOINTI. Tehtävänä on tuottaa pienryhmissä DOP
oppimisprojektin dokumentointi (koottuna Google Docs-dokumenttiin).
Oppimispolun julkista dokumentointia työstetään pienryhmissä sekä
koulutustapaamisten yhteydessä että niiden välillä. Toteutunut projekti
esitellään viimeisellä tapaamiskerralla. Lopullisen version palautus viimeistään
10.4.2016 mennessä. 5
KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT
1. Valitaan (yhdessä oppilaiden kanssa) ilmiö tai kehittämishaaste, jota luokan/koulun oppimisprojektit tutkivat (esim. Talvikalastus, Saimaan kanava, Pulp, pakolaisuus, ongelmaristeys)
2. Tehdään valkoisen paperin “testi” (selvitetään mitä oppilaat ajattelevat ilmiöstä etukäteen)
3. Pohditaan oppilaiden kanssa yhdessä mistä, keneltä, millä tavalla “tietoa” löytyy ilmiöstä (kartoitetaan yhteistä oppimisen ekosysteemiä)
4. Tutustutaan ilmiön asiayhteyteen ( esim. uutiseen, lehtiartikkeliin, julkisuudessa ilmiöstä käytyyn keskusteluun, tai vierailemalla luontokohteessa, museossa, rakennetussa ympäristössä mm.)
5. Muotoillaan oppimistehtävä (tutkimus/design)
6. Sovitaan työskentelysäännöistä
Ennen seuraavaa tapaamista tehdään vähintään kohdat 1 ja 2.
Huom! Mahdolliset tarvittavat luvat oppilaiden projektien julkaisuun ja toteuttamiseen.
6
KOULUPROJEKTIN ALOITUS
1. SKENAARIO OPPIMISPOLULLE: Tukeutuen oppimispolkuun ja sen
suunnitteluperiaatteisiin tehtävänä on hahmotella ajatuksellisesti
pienryhmän toteutettavaksi tuleva projekti
2. ALUSTAVA SUUNNITELMA: Tehtävänä on laatia alustava suunnitelma
DOP-projektin ensivaiheen toteutukselle. Suunnitelma
dokumentoidaan Google Docsiin. Kopioi Docs-pohja http://urly.fi/yeB ,
nimeä uudelleen ja jaa pienryhmällesi
3. JAKAMINEN: Tehtävänä on lähettää Docsin linkki Anulle tai Henriikalle
anuliljestrom@gmail.com henriikka.vartiainen@gmail.com7
OPETTAJAPIENRYHMÄN TEHTÄVÄT
DOP! KÄYTÄNNÖSSÄ
Koulujen projektit
DOP! PROJEKTIT SYKSYN KURSSILLA
Jaakko Mentula & Anne Pukki
DOP! OPPIMISEN
Prosessin arviointi
12
• Kysymykset (tärkeämpiä kuin vastaukset)• Kirjoittaminen (auttaa ymmärtämään)• Systeeminen ajattelu (ilmiöön yhteydessä olevien löytyminen; tämä liittyy
tähän, tämä taas tähän jne.)• Liikkuminen yksityiskohdista kokonaisuuksiin ja kääntäen• Säännönmukaisuudet (niiden etsiminen)• Yksityiskohdat (niiden tutkiminen)• Kysymyksillä leikittely (tarkentaen tutkimuskysymyksiä)• Useat näkökulmat ilmiöön/asiaan (asianosaisten hahmottaminen)• Ideoilla leikittely (ideat jalostuvat)• Monimutkaisen yksinkertaistaminen (mallin muodostaminen)• Yksinkertaisen monimutkaistaminen (ideoiden tuottaminen)• Sitkeys toiminnassa (ahdistuksen kautta löytyy ilo)• Tyhmät ajatukset mahdollisuutena (ideoiden synnyttämisessä ja ratkaisujen
herättämisessä)
DOP-OPPIMISTOIMINNASSA KOROSTETTAVIA ASIOITA
DOP JA YHTEISKEHITTELY
Yhteiskehittely merkitsee tilanteessa tai tilanteesta nousevaa (emerging) ja
kehittyvää toimintaa, jossa semanttisesti rikkaat ongelmat, siihen
osallistuvien henkilöiden keskinäiset vuorovaikutukset sekä vastavuoroiset
suhteet määrittävät prosessin dynamiikan.
Erilaisen taustan sekä osaamisen omaavat henkilöt etsivät yhdessä rajoja
ylittämällä vastauksia esillä oleviin haasteisiin kukin omaa asiantuntijuuttaan
hyödyntäen.
Luonnehtivia käsitteitä: merkitysneuvottelut, jaettu asiantuntijuus ja
kollaboraatio.
Korostus ideakeskeisyydessä, avoimuudessa, ajattelun liikkuvuudessa,
jakamisessa sekä yhdessä tapahtuvassa toiminnassa
.
ARVIOINNIN MUUTTUMINEN
Kohde Oppilas Oppiminen
Merkki Arvosana Sanallinen arvio tmv.
Kysymys ”Minkä arvosanan sain?”
”Mitä opin?”
Umpikuja ”Tämä ei ole oikein.” ”Voinko löytää jonkun toisen tavan?”
Epäonnistuminen Ongelma Haaste, mahdollisuus
Focus Kritiikki, seuraus Palaute
Tavoite Hyvä arvosana Osaamisen hankkiminen
Kohteita Tapahtunut (reflection on), meneillään oleva (reflection in), tuleva (reflection for)
Muotoja Diagnostinen arviointi, formatiivinen arviointi, summatiivinen arviointi, konfirmatorinen arviointi
Toimijoita Oppilas, oppilasryhmä (työryhmä), opettaja, opettajien ryhmä, koulun ulkopuolinen taho
Tuloksia Tieto oppilaan tai oppilasryhmän suoriutumisesta, tieto oppimisen laadusta, arvosta tai merkityksestä, tieto siitä, mitä on saatu aikaan, mitä on tehty, mitä tullaan tekemään
Merkityksiä Tukee oppimisen edistymistä, auttaa opettajaa valitsemaan tarkoituksenmukaisia rakennustelineitä sekä oppimisen tukitoimia, auttaa arvosanan määrittämistä, tarjoaa sisältöä jakamiselle, edistää oppilaan tuntemusta, vaikuttaa opetuksen suunnitteluun
ARVIOINTI OSANA OPPIMISPROSESSIA
ONNISTUNUT ARVIOINTIKÄYTÄNTÖ
Arviointi on osa opetusta ja opetuksen suunnittelua
Oppilaat osallistuvat itsensä arviointiin
Palaute on merkityksellistä sekä opettajalle että oppilaille
Oppilailla on mahdollisuus osoittaa sen, mitä he tietävät ja osaavat tehdä
Arviointi edistää oppimista
Arviointi kannustaa oppimaan.
Opettajalle Oppilastoverille Oppilaalle itselleen
Mikä on tavoite?(reflection on)
Selkiyttää ja jakaa oppilaiden pyrkimyksiä
Auttaa ymmärtämään ja jakamaan oppimistavoitteita
Ymmärtää oppimistavoitteita
Missä ollaan menossa?(reflection in)
Ohjaa keskusteluun, rakentaa toimintoja, jotka saattavat oppimisen näkyväksi
Edistää oppilaita toimimaan oppimisresurssina toinen toisilleen
Aktivoi oppilasta oppimisen omistamiseen
Miten tavoitteen saavuttamista voidaan edistää?(reflection for)
Tarjoaa rakennustelineitä, jotka vievät prosessia eteenpäin
Aktivoi oppilaita toimimaan oppimisresurssina toinen toisilleen
Aktivoi oppilasta oppimisen omistamiseen
FORMATIIVISEN ARVIOINNIN VAIKUTUKSIA
Kohde Muoto Toimijat
Oppimisen kokeminen (sitoutuminen)
Yksittäinen oppilas
Itsearviointi Oppilas
Oppimisprosessi Pienryhmä Havainnointi
Itsearviointi
Opettaja/opettajien ryhmä
Oppilaiden pienryhmä
Tiedollinen ja taidollinen oppiminen
Digitarina
Valkoinen paperi (pre/post)
Vertaisarviointi
Dokumentti-analyysi
Opettaja/opettajien ryhmäOppilasryhmä
DOP JA ARVIOINTI
AJATTELU JA TOIMINTA DOP-PROJEKTISSA VOIVAT ILMETÄ:Ideointina Keskusteluna tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä Ennustusten tekemisenä Aineiston koontina Keskusteluna mahdollisista asiantuntijoista Keskusteluna työskentelysäännöistä Keskusteluna tavoitteista Ratkaisun luonnosteluna Asioiden/aineiston jäsentelynä ja järjestämisenä Keskusteluna tutkimusnäkökulmista Asioiden kuvaamisena graafisesti Kohteiden tutkimisena ja niistä keskusteluna Suunnitelmien laatimisena
Leikkimisenä
Rakentamisena
Nikkarointina
Uuden luontina
Ohjelmointina
Asioiden/osien yhteen kokoamisena
Kohteen tai rakennetun purkamisena
Muiden tutkimisen tai tekemisen havainnointina
Ohjelmakoodin lainaamisena tai
jakamisena
Toiminnan dokumentointina
Kysymysten esittämisenä
Tutkimusten tekemisen jatkamisena Julkisena keskusteluna ongelmista tai vaikeuksista Tilanteen pohtimisena kavereiden tai työryhmän muiden jäsenten kanssa Ongelman/toiminnan tarkasteluna uudesta tai toisen näkökulmasta Materiaalin vaihtamisena Muuttujien kontrollointina Sen pohtimisena, miten vastaava ongelma tuli ratkaistuksi aiemmin Vastaavien projektien/ongelmien etsimisenä internetistä tai kirjallisuudesta Asiantuntijalta tai vanhemmilta kysymisenä Hermostumisen välttämisenä Happihypyn tekemistä /nukkumista yli yön
AJATTELUN JA TOIMINNAN PARANTAMINEN VOI DOP-PROJEKTISSA ILMETÄ:
Linkki dokumentin tulostettavaan ja muokattavaan versioon blogissa:doppolkuja.blogspot.fi
PAIKANMÄÄRITYS KYLLÄ EI
Keskustelimme siitä mitä haluamme oppia ja tulla tietämään tutkimusta tekemällä/toimintaa uudistamalla
Keskustelimme ilmiöstä sekä siitä miten ja missä se on nähtävissä (esim. missä paikassa, tilanteessa, olosuhteessa jne.)
Mietimme mistä suunnasta ilmiötä voisi lähestyä ja kenen silmin sitä voisi tutkia (tutkimus/työskentelynäkökulma)
Ideoimme ilmiölle (tutkimus)kysymyksiä ja muokkasimme niitä edelleen
Pohdimme mitä tiedämme jo ilmiöstä ja miten se tieto on saatu
Pohdimme mistä, keneltä ja millä tavalla voisimme löytää uutta tietoa
Teimme ennustuksia, olettamuksia tai hypoteeseja ilmiön toiminnasta tai käyttäytymisestä
Sovimme työnjaosta (kuka, mitä, miten, milloin jne.)
Keskustelimme eteentulleista ongelmista ja niiden ratkaisuehdotuksista
Kysyimme asiantuntijalta tietoa ja/tai neuvoja siihen mistä, keneltä tai millä tavalla voimme löytää uutta tietoa
Otimme selvää tai seurasimme miten ilmiön parissa työskentelevä asiantuntija/henkilö toimii tai käyttäytyy
Laadimme tutkimus- /toimintasuunnitelmaa tai muokkasimme sitä edelleen
Testasimme ennustuksiamme, olettamuksiamme tai hypoteesejamme tekemällä kokeiluja
Pyrimme tekemällä välittämään muille ideoitamme ja ajatuksiamme ( esim. miellekartalla, luonnostelemalla, nikkaroimalla, rakentamalla, purkamalla, ohjelmoimalla)
Kerroimme tai esittelimme luokkatovereille sitä mitä olemme tähän mennessä tehneet ja saaneet selville
Kysyimme neuvoa toisilta (esim. luokkakavereilta,opettajalta tai kotiväeltä)
Autoimme toisia (esim. luokkakavereita, opettajaa tai kotiväkeä)
Keräsimme aineistoa ideoinnin ja/tai toteutuksen tueksi(esim. katsomalla mitä eri tietolähteissä sanotaan, tekemällä omia havainnointeja, haastatteluja tai tutkimuksia paikan päällä jne.)
Kokeilimme ajatella tai tehdä asian uudella tavalla (esim. miettimällä asiaa jonkun toisen näkökulmasta, vaihtamalla menetelmää, materiaalia, välinettä tms.)
Tallensimme omaa toimintaa / tutkimusta (esim. ottamalla valokuvia, videota, tekemällä muistiinpanoja siitä miten tutkimusta on tehty)
Järjestimme, luokittelimme, yhdistelimme ja editoimme kerättyä aineistoa
Arvioimme toimintaamme liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia (esim. missä olemme olleet hyviä ja missä voisimme tehdä paremmin?)
Linkki dokumentin tulostettavaan ja
muokattavaan versioon blogissa:
doppolkuja.blogspot.fi
DOP! OPPIMISEN SUUNNITTELU JA KOULUPROJEKTIN JATKAMINEN:
● Tutkimusnäkökulman valinta● Tutkimuskysymyksen kiinnittäminen● Resurssien kartoittaminen● Tutkimusmenetelmien - ja kohteiden
kiinnittäminen● Suunnitelman laatiminen
25
26
TUTKIMUSNÄKÖKULMAN VALINTA
TUKEA TUTKIMUSNÄKÖKULMAN VALINTAAN:
● Tiedonalataulukko
● Luovat tekniikat (esim. de Bonon hattumenetelmä)
Tiedonala/koulutusala
ks. Google docs
Millaisista tutkimuskohteista tiedonalan asiantuntija voisi olla kiinnostunut?
Mitä tutkimusmenetelmiä tiedonala ja asiantuntija voisivat käyttää tutkimuksissaan?
Tiedonalan asiantuntija (ammattilainen) esimerkkejä
21 vuosisadan ammattilaiset (tulevaisuuden osaamistarve)
Humanistinen ja kasvatusala, esim. psykologia, teologiakasvatustieteet, kielitieteet
opettaja, rehtori, pappi, terapeutti, lastenhoitaja, psykologi, kääntäjä
Kulttuuriala, esim. antropologia, kuvataide, näyttämötaide, historia,
kuvataiteilija,näyttelijä, muusikko, sirkustaiteilija,elokuva-/mediataiteilija, museo-opas, kirjastonhoitaja, arkeologi
Matemaattis- luonnontieteiden ala, esim. eläinlääketiede, farmasia, lääketiede, fysiikka, tietojenkäsittelytiede, matematiikka
apteekkari, lääkäri, eläinlääkäri, mikrobiologi, fyysikko, kemisti, biologi, ohjelmoija,matemaatikko
Luonnonvara- ja ympäristöala, esim. metsätiede, maataloustiede, kalataloustiede, ympäristötiede, geologia
metsäkoneenkuljettaja, metsuri, maanviljelijä, eläintenhoitaja, kalastaja, metsänhoitaja, ekologigeologi, kartoittaja, geodeetikko, maanmittausinsinööri
Matkailu, ravitsemis- ja talousala, esim. maantiede, yhteiskuntatiede, ravitsemustiede, taloustiede
matkaopas, kokki, tarjoilija, eräopas, ravitsemusterapeutti, matkailuyrittäjä, talousjohtaja,ekonomi
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, esim. terveystieteet, hoitotiede, liikuntatiede
fysioterapeutti, sairaanhoitaja, hieroja, liikunnanohjaaja, terveydenhoitaja,liikuntafysiologi
Tekniikka ja liikenne, esim. rakennustekniikka, arkkitehtuuri, energiatekniikka, sähkötekniikka, logistiikka
lentäjä, arkkitehti, linja-autonkuljettaja, sähkömies, insinööri, diplomi-insinööri, kirvesmies, liikennesuunnittelija, puuseppä
Turvallisuus- ja pelastusala, sotilasala esim.sotatiede, merenkulkualan tutkimus, rikostutkimus,
poliisi, luotsi, (meri)kapteeni, palopäällikkö, palomies, vartija, rajavartija
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, esim. kauppatieteet, oikeustiede, tilastotiede
kunnanjohtaja, lakimies, kauppias, taloustieteilijä, tilastotieteilijä, vakuutusmyyjä, myyntijohtaja, asianajaja, tuomari
28
TUTKIMUSNÄKÖKULMASTA TUTKIMUSKYSYMYKSEEN
TUTKIMUSKYSYMYKSEN MUOTOILUPROSESSI:
1. Tutkimusnäkökulman mieleenpalauttaminen
2. Tutkimuskohteiden kartoitus
3. Tutkimuskohteiden selailu/”
tutkimusmaiseman” silmäily
4. Kohteiden kiinnittäminen/niiden valinta
5. Kohteiden analysointi
6. Tutkimuskysymyksen ideointi
7. Tutkimuskysymyksen muotoilu
29
TUTKIMUSKYSYMYKSEN KIINNITTÄMINEN
Oppijoiden omien tutkimuskysymysten - ja kohteiden
ideointia sekä muotoilua voidaan tukea mm.
● 1. vierailulla museoon/luontoympäristöön
● Tutustumalla ilmiötä välittäviin painettuihin ja
digitaalisiin resursseihin (esim. kuvat, videot,
lehtileikkeet jne.)
30
RAKENNUSTELINEITÄ TUTKIMUSKOHTEIDEN ANALYSOINTIIN
Mitä asioita kohde tuo mieleen? Mitä ajatuksia tai kysymyksiä se herättää sinussa?
Mikä on kohteen rakenne? Mistä osista se on koostunut?
Miten kohde toimii? Mihin sitä käytetään?
Mitä haluaisit tietää/kuulla kohteesta?
• Miksi metsa ̈ssa ̈ ei ole taloja?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on multaa?• Mista ̈ o ̈ljy koostuu?• Miksi metsa ̈ssa ̈ ei ole kerrostaloja? • Miksi metsa ̈ssa ̈ on puita?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on roskia?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on paljon o ̈to ̈ko ̈ita ̈?• Miksi kallioon on maalattu?• Miten puut syntyva ̈t?• Miten sammal syntyy?• Miten metsa ̈ syntyy?• Kuinka kauan ka ̈rpa ̈set ela ̈va ̈t?• Miten o ̈to ̈ka ̈t on tullut maailmaan?• Missa ̈ ela ̈imet asuvat?• Miksi ela ̈imet ovat maailmassa?• Missa ̈ ela ̈imet ovat?• Miksi kasvit ovat vihreita ̈?• Miksi puut kasvavat nopeasti?
• Miksi sammalta on joka paikassa?• Miten metsa ̈ syntyy?• Miksi o ̈to ̈ka ̈t lenta ̈a ̈?• Miten kivi syntyy?• Miksi lehtia ̈ pita ̈a ̈ olla puissa?• Miksi kivessa ̈ on sammalta?• Miksi ihmiset heitta ̈a ̈ roskia luontoon?• Miksi tarvitaan nuotioita?• Miksi kalat ovat joskus la ̈pina ̈kyvia ̈? • Miksi metsa ̈ssa ̈ ei ole taloja?• Miksi metsa ̈ssa ̈ ei ole kotitaloja?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on lasikuitua?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on tuli?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on sienia ̈?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on puita?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on kivia ̈?• Miksi teemme projektia metsa ̈sta ̈?
TUIJA PEUHKURIN 1-2 -luokan oppilaiden kysymyksiä ks. Case Forest opas
32
TUTKIMUSKYSYMYKSEN KIINNITTÄMINENTutkimuskysymykset voivat olla luonteeltaan
1) TOSISEIKKOJA ETSIVÄÄ: konkreettisiin ja ulkoisesti havaittaviin asioihin liittyvää; mitä, missä, milloin, kuinka monta jne. (= Kysymyksiä, joita lapset usein spontaanisti esittävät)
2) TOIMINNALLISTA (PROSEDUAALISTA) TIETOA ETSIVÄÄ : miten jokin toimii, miten jonkin asia tehdään jne.
3) STRATEGISTA TAI KONDITIONAALISTA TIETOA ETSIVÄÄ : miksi ja millä ehdoilla jokin asia esiintyy/toimii, miten se on suhteessa johonkin muuhun jne.
KYSYMYSTEN EVOLUUTIO: Tosiseikkoja etsivät kysymykset voivat kehittyä kohti strategista tietoa etsiviä kysymyksiä. Edellyttää usein lempeää ohjausta.
Hakkarainen, 1998. Epistemology of inquiry and computer-supported collaborative learning. Unpublished Ph.D. thesis. University of Toronto.Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspectives, environment, and emerging learning systems. Educational Technology Research & Development, 61(5), 841-862.
33
RESURSSIEN KARTOITTAMINEN
34
RESURSSIEN KARTOITTAMINEN
● Pohditaan yhdessä ja kirjataan
ylös mistä, keneltä, millä tavalla
“tietoa” löytyy ilmiöstä
(kartoitetaan yhteistä oppimisen
ekosysteemiä)○ yhteisölliset resurssit (esim.
isovanhemmat, harrasteyhteisöt)
○ välineet (esim. oma älypuhelin,
erityinen tutkimusväline [pilkki,
kaikuluotain])
○ informaatioresurssit (esim. painetut ja
digitaaliset materiaalit, luontokohteet)Kuva: Virpi Pentikäinen
35
TUTKIMUSMENETELMIEN- JA KOHTEIDEN KIINNITTÄMINEN
TUTKIMUSKOHTEISTA: TUTKIMUSMENETELMISTÄ: TUTKIMUSVÄLINEISTÄ:
luontokohde, rakennus, kanava, tori, maalais/kaupunkimaisema, teos, ajankohtainen tai historiallinen tapahtuma, liikenneympyrä, risteys, ihminen, eläin, kasvi, laite, toimintatapa jne.
haastattelu, kysely, havainnointi, mittaaminen, näytteiden ottaminen, kokeen tekeminen, simulaatioiden tekeminen, prototyyppien tekeminen, pienoismallin tekeminen, ohjelmointi, mallintaminen painetun tai digitaalisen aineiston analyysi (kuva, video, teksti, kaavio, reaaliaikainen data) jne.
kamera, ääninauhuri, video,Google kysely, mitta, kaikuluotain, riistakamera, sivellin, 3D-tulostin, kasvukaira, legot, mikroskooppi, jne.
Esimerkkejä
36
SUUNNITELMAN LAATIMINEN
Tutkimus/toimintasuunnitelmaa laatiessa on tärkeää pohtia seuraavia kysymyksiä:
● TUTKIMUSNÄKÖKULMA: Minkä tieteenalan/tiedonalan/ kenen näkökulmasta
lähestymme luokan yhteistä teemaa?
● TUTKIMUSKOHDE- JA KYSYMYS: Mikä on se kysymys, johon (luonto- ja
kulttuuriympäristön) kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen? Mikä on se
kysymys, johon (luonto- ja kulttuuriympäristön) kohteen tutkiminen voi antaa
vastauksen?
● TUTKIMUSMENETELMÄ: Miten keräämme aineistoa tutkimuskysymykseen
vastaamiseksi ? Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme?
● TOTEUTUS:Miten tutkimuksemme toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kuka on valitun
tutkimuskohteen asiantuntija ja mitä häneltä kysytään?
DOP-PROJEKTIN TUTKIMUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASuunnitelma laadittu pvm: Suunnitelmaa täydennetty pvm:
Tutkittava yhteinen ilmiö: Ryhmän jäsenet:
Ryhmän valitsema tutkimusnäkökulma: Minkä tiedonalan/ kenen näkökulmasta lähestymme luokan/koulun yhteistä ilmiötä?
Pienryhmän tutkimuskysymys/ -ongelma tai haaste:
Tutkimuskohteet: Mitkä (luonto- ja kulttuuriympäristön) kohteet voisivat antaa vastauksia kysymykseen tai haasteeseen?
Ekosysteemi ja tutkimusmenetelmät: Miten keräämme aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseksi ?
Tietoresurssit ja kuinka hyödynnämme niitä (digitaaliset ja ei digitaaliset)
Kuka tai ketkä voisivat auttaa kysymysten vastaamisessa? Miten voisimme hyödyntää heitä?
Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme?
Mitä tutkimusmenetelmiä voimme käyttää aineiston keruussa? (esim. haastattelu, kyselyt, näytteiden keruu, havainnointi, asiantuntijoiden kokoama tutkimusdata ja simulaatiot, omat prototyypit)
Aineiston keruu ja tutkimusten suorittaminen: Miten tutkimuksemme käytännössä toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kuka on valitun tutkimuskohteen asiantuntija ja mitä häneltä kysytään? Miten tutkimusaineistoa kerätään käytännössä?
Tutkimusaineiston järjestäminen ja digitaalisen tuotoksen tekeminen. (Tutkimuksen prosessin ja tulosten kokoaminen digitaaliseen muotoon): Missä muodossa ja millä teknologialla tutkimusprosessi kuvataan ja vastaus esitetään? Miten valittu teknologia vaikuttaa aineiston käsittelyyn?
Aikataulu:
(ks. Google docs)
38
SUUNNITELMAN LAATIMINEN
Suunnitelmat toimivat käsikirjoituksena tutkimusmatkalle tai asiantuntijatapaamiselle
● joka voi olla esim. oppijoiden omien tutkimuskysymysten pohjalta
räätälöity vierailu museoon tai asiantuntijoiden/ammattilaisten luokse (esim. tutkija, taiteilija, lintuharrastaja jne.)
● Asiantuntijoita voidaan myös kutsua tutkimaan koululle yhdessä
oppijoiden kanssa (esim. havainnointi/näytteiden kerääminen/mittaukset koulussa
tai sen lähiympäristössä, vrt. Pettuleipä& Talvilalastus-esimerkit)
● Opettajan voi olla tarpeen etukäteen keskustella toiminnasta ja
odotetuista rooleista asiantuntijan kanssa (asiantuntijaluento vrt.
asiantuntijan kanssa yhdessä tutkiminen ja tekeminen)
● Oppijoiden suunnitelmat on hyvä välittää asiantuntijoille etukäteen
opintovierailun valmistelun tueksi
1. Tutkimusnäkökulman valinta
2. Tutkimuskysymyksen kiinnittäminen
3. Resurssien kartoittaminen
4. Tutkimusmenetelmien - ja kohteiden kiinnittäminen
5. Suunnitelman laatiminen
● Toimintaa dokumentoidaan Google Docsiin. (Kopioi Docs-pohja http://urly.fi/yeB , nimeä uudelleen ja jaa pienryhmällesi sekä kouluttajille)
● Seuraavalla tapaamisella jokainen ryhmä esittelee projektin etenemistä 39
KOULUPROJEKTIN JATKAMINEN
Mitä ajatuksia, tuntemuksia ja
kysymyksiä koulutuspäivä on
herättänyt osallistujissa?
40
YHTEINEN KESKUSTELU
Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural
Studies of Science Education. 8 (1), 51-86. DOI: 10.1007/s11422-012-9416-0
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems.
Education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6
Liljeström, A., Enkenberg, J., Vanninen, P., Vartiainen, H. & Pöllänen, S. (2014). The Openforest portal as an open learning ecosystem: Co-developing in studing of a
multidisciplinary phenomenon in a cultural contexts. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on
Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.
Liljeström, A., Vartiainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). First-year teacher education students reflections and interpretations about sustainable
development and enhancing learning practices: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.) Proceedings of the International Conference on Sustainability,
Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 53-63.
Vanninen, P., Liljeström, A., Vartiainen, H,. Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S. (2013). Forest in teacher education: The Open Forest portal as a novel resource for
learning: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.). Sustainability, Technology and Education. Proceedings of International Conference on Sustainability,
Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 111-114.
Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspectives, environment, and emerging learning systems. Educational
Technology Research & Development, 61(5), 841-862.
Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Participant-led photography as a mediating tool in object-oriented learning in museum. Visitor Studies, 17(1), 66-88.
Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning: An international perspective. Journal of Teacher Education for
Sustainability, 15 (1), 43-53.
Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-oriented pedagogy for technology-enhanced learning to cross over the borders between formal and
informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.
Vartiainen, H. (2014).Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of Eastern Finland.
Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.
Vartiainen, H. (2014). Designing participatory learning. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on
Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.
Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2015.
Vartiainen, H., Pöllänen, S., Liljeström, A., Vanninen, P. & Enkenberg, J. (submitted). Designing connected learning: Emerging learning systems in a craft teacher
education course.
DOP-oppimistutkimus
Recommended