1

Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä2. koulutuspäivä 27. ja 28.1.2016 LAPPEENRANTA

designed by Freepik

JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM JA HENRIIKKA VARTIAINEN

DOP-oppimisen suunnittelu

KURSSIN AIKATAULU KOULUPROJEKTIN ETENEMINEN

1. tapaaminen ti 12.1. tai ke 13.1.

Johdatus DOP-oppimiseen1. tapaamisen jälkeen

Koulun yhteisen ilmiön valitseminen ja

oppimistehtävän muotoilu yhdessä

oppilaiden kanssa

2. tapaaminen ke 27.1. tai to 28.1.

DOP-oppimisen suunnittelu2. tapaamisen jälkeen

Oppimisprojektin suunnittelu ja aloitus

yhdessä oppilaiden kanssa

3. tapaaminen ti 16.2. tai ke 17.2.

DOP-oppimisen toteutus 3. tapaamisen jälkeen

Oppimisprojektin toteutus ja

dokumentointi yhdessä oppilaiden kanssa

4. tapaaminen ke 13.4. tai to 14.4.

Valmiiden projektien jakaminen 4. tapaamisessa

2

2. PÄIVÄN OHJELMA9.00 - 9.15 Päivän ohjelma

9.15-10.45 DOP-käytännössä, koulujen projektit

10.00-10.15 Aamukahvi

10.45 Millainen on hyvä projekti?

11.00-12.00 DOP-projektit syksyn kurssilla:

Jaakko Mentula ja Anne Pukki

12.00 - 12.45 Lounas

12.45 - DOP-oppimisen prosessin arviointi

DOP oppimisen suunnittelu

Pienryhmätyöskentely

14.00 - 14.15 Päiväkahvi työskentelyn lomassa

15.30 - 16.00 Mitä ajatuksia, tuntemuksia ja kysymyksiä

koulutuspäivä on herättänyt? 3

Koulutuksella on kolme tavoitetta:

1. Saattaa osallistavan oppimisen toimintakulttuuria näkyväksi design-suuntautuneen pedagogiikan viitekehyksessä

2. Edistää osallistavan oppimisen yleistymistä käytännön opetuksessa oppilaiden kanssa toteutettavan DOP-projektin kautta

3. Yhteiskehittelyä soveltaen yhdessä kouluttajien, koulutettavien sekä oppilaiden kanssa kehittää edelleen rajoja ylittävän osallistavan oppimisen toimintakulttuuria

4

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

Koulutettavien tehtävät:

1. DOP-OPPIMISPROJEKTI. Tehtävänä on suunnitella, toteuttaa sekä

dokumentoida valittuun ilmiöön pohjautuva, laaja-alaisia taitoja harjoituttava

sekä oppiainerajoja ylittävä DOP-oppimiprojekti yhdessä oppilaiden kanssa.

2. OPPIMISPOLUN DOKUMENTOINTI. Tehtävänä on tuottaa pienryhmissä DOP

oppimisprojektin dokumentointi (koottuna Google Docs-dokumenttiin).

Oppimispolun julkista dokumentointia työstetään pienryhmissä sekä

koulutustapaamisten yhteydessä että niiden välillä. Toteutunut projekti

esitellään viimeisellä tapaamiskerralla. Lopullisen version palautus viimeistään

10.4.2016 mennessä. 5

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

1. Valitaan (yhdessä oppilaiden kanssa) ilmiö tai kehittämishaaste, jota luokan/koulun oppimisprojektit tutkivat (esim. Talvikalastus, Saimaan kanava, Pulp, pakolaisuus, ongelmaristeys)

2. Tehdään valkoisen paperin “testi” (selvitetään mitä oppilaat ajattelevat ilmiöstä etukäteen)

3. Pohditaan oppilaiden kanssa yhdessä mistä, keneltä, millä tavalla “tietoa” löytyy ilmiöstä (kartoitetaan yhteistä oppimisen ekosysteemiä)

4. Tutustutaan ilmiön asiayhteyteen ( esim. uutiseen, lehtiartikkeliin, julkisuudessa ilmiöstä käytyyn keskusteluun, tai vierailemalla luontokohteessa, museossa, rakennetussa ympäristössä mm.)

5. Muotoillaan oppimistehtävä (tutkimus/design)

6. Sovitaan työskentelysäännöistä

Ennen seuraavaa tapaamista tehdään vähintään kohdat 1 ja 2.

Huom! Mahdolliset tarvittavat luvat oppilaiden projektien julkaisuun ja toteuttamiseen.

6

KOULUPROJEKTIN ALOITUS

1. SKENAARIO OPPIMISPOLULLE: Tukeutuen oppimispolkuun ja sen

suunnitteluperiaatteisiin tehtävänä on hahmotella ajatuksellisesti

pienryhmän toteutettavaksi tuleva projekti

2. ALUSTAVA SUUNNITELMA: Tehtävänä on laatia alustava suunnitelma

DOP-projektin ensivaiheen toteutukselle. Suunnitelma

dokumentoidaan Google Docsiin. Kopioi Docs-pohja http://urly.fi/yeB ,

nimeä uudelleen ja jaa pienryhmällesi

3. JAKAMINEN: Tehtävänä on lähettää Docsin linkki Anulle tai Henriikalle

anuliljestrom@gmail.com henriikka.vartiainen@gmail.com7

OPETTAJAPIENRYHMÄN TEHTÄVÄT

DOP! KÄYTÄNNÖSSÄ

Koulujen projektit

DOP! PROJEKTIT SYKSYN KURSSILLA

Jaakko Mentula & Anne Pukki

DOP! OPPIMISEN

Prosessin arviointi

12

• Kysymykset (tärkeämpiä kuin vastaukset)• Kirjoittaminen (auttaa ymmärtämään)• Systeeminen ajattelu (ilmiöön yhteydessä olevien löytyminen; tämä liittyy

tähän, tämä taas tähän jne.)• Liikkuminen yksityiskohdista kokonaisuuksiin ja kääntäen• Säännönmukaisuudet (niiden etsiminen)• Yksityiskohdat (niiden tutkiminen)• Kysymyksillä leikittely (tarkentaen tutkimuskysymyksiä)• Useat näkökulmat ilmiöön/asiaan (asianosaisten hahmottaminen)• Ideoilla leikittely (ideat jalostuvat)• Monimutkaisen yksinkertaistaminen (mallin muodostaminen)• Yksinkertaisen monimutkaistaminen (ideoiden tuottaminen)• Sitkeys toiminnassa (ahdistuksen kautta löytyy ilo)• Tyhmät ajatukset mahdollisuutena (ideoiden synnyttämisessä ja ratkaisujen

herättämisessä)

DOP-OPPIMISTOIMINNASSA KOROSTETTAVIA ASIOITA

DOP JA YHTEISKEHITTELY

Yhteiskehittely merkitsee tilanteessa tai tilanteesta nousevaa (emerging) ja

kehittyvää toimintaa, jossa semanttisesti rikkaat ongelmat, siihen

osallistuvien henkilöiden keskinäiset vuorovaikutukset sekä vastavuoroiset

suhteet määrittävät prosessin dynamiikan.

Erilaisen taustan sekä osaamisen omaavat henkilöt etsivät yhdessä rajoja

ylittämällä vastauksia esillä oleviin haasteisiin kukin omaa asiantuntijuuttaan

hyödyntäen.

Luonnehtivia käsitteitä: merkitysneuvottelut, jaettu asiantuntijuus ja

kollaboraatio.

Korostus ideakeskeisyydessä, avoimuudessa, ajattelun liikkuvuudessa,

jakamisessa sekä yhdessä tapahtuvassa toiminnassa

.

ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

Kohde Oppilas Oppiminen

Merkki Arvosana Sanallinen arvio tmv.

Kysymys ”Minkä arvosanan sain?”

”Mitä opin?”

Umpikuja ”Tämä ei ole oikein.” ”Voinko löytää jonkun toisen tavan?”

Epäonnistuminen Ongelma Haaste, mahdollisuus

Focus Kritiikki, seuraus Palaute

Tavoite Hyvä arvosana Osaamisen hankkiminen

Kohteita Tapahtunut (reflection on), meneillään oleva (reflection in), tuleva (reflection for)

Muotoja Diagnostinen arviointi, formatiivinen arviointi, summatiivinen arviointi, konfirmatorinen arviointi

Toimijoita Oppilas, oppilasryhmä (työryhmä), opettaja, opettajien ryhmä, koulun ulkopuolinen taho

Tuloksia Tieto oppilaan tai oppilasryhmän suoriutumisesta, tieto oppimisen laadusta, arvosta tai merkityksestä, tieto siitä, mitä on saatu aikaan, mitä on tehty, mitä tullaan tekemään

Merkityksiä Tukee oppimisen edistymistä, auttaa opettajaa valitsemaan tarkoituksenmukaisia rakennustelineitä sekä oppimisen tukitoimia, auttaa arvosanan määrittämistä, tarjoaa sisältöä jakamiselle, edistää oppilaan tuntemusta, vaikuttaa opetuksen suunnitteluun

ARVIOINTI OSANA OPPIMISPROSESSIA

ONNISTUNUT ARVIOINTIKÄYTÄNTÖ

Arviointi on osa opetusta ja opetuksen suunnittelua

Oppilaat osallistuvat itsensä arviointiin

Palaute on merkityksellistä sekä opettajalle että oppilaille

Oppilailla on mahdollisuus osoittaa sen, mitä he tietävät ja osaavat tehdä

Arviointi edistää oppimista

Arviointi kannustaa oppimaan.

Opettajalle Oppilastoverille Oppilaalle itselleen

Mikä on tavoite?(reflection on)

Selkiyttää ja jakaa oppilaiden pyrkimyksiä

Auttaa ymmärtämään ja jakamaan oppimistavoitteita

Ymmärtää oppimistavoitteita

Missä ollaan menossa?(reflection in)

Ohjaa keskusteluun, rakentaa toimintoja, jotka saattavat oppimisen näkyväksi

Edistää oppilaita toimimaan oppimisresurssina toinen toisilleen

Aktivoi oppilasta oppimisen omistamiseen

Miten tavoitteen saavuttamista voidaan edistää?(reflection for)

Tarjoaa rakennustelineitä, jotka vievät prosessia eteenpäin

Aktivoi oppilaita toimimaan oppimisresurssina toinen toisilleen

Aktivoi oppilasta oppimisen omistamiseen

FORMATIIVISEN ARVIOINNIN VAIKUTUKSIA

Kohde Muoto Toimijat

Oppimisen kokeminen (sitoutuminen)

Yksittäinen oppilas

Itsearviointi Oppilas

Oppimisprosessi Pienryhmä Havainnointi

Itsearviointi

Opettaja/opettajien ryhmä

Oppilaiden pienryhmä

Tiedollinen ja taidollinen oppiminen

Digitarina

Valkoinen paperi (pre/post)

Vertaisarviointi

Dokumentti-analyysi

Opettaja/opettajien ryhmäOppilasryhmä

DOP JA ARVIOINTI

AJATTELU JA TOIMINTA DOP-PROJEKTISSA VOIVAT ILMETÄ:Ideointina Keskusteluna tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä Ennustusten tekemisenä Aineiston koontina Keskusteluna mahdollisista asiantuntijoista Keskusteluna työskentelysäännöistä Keskusteluna tavoitteista Ratkaisun luonnosteluna Asioiden/aineiston jäsentelynä ja järjestämisenä Keskusteluna tutkimusnäkökulmista Asioiden kuvaamisena graafisesti Kohteiden tutkimisena ja niistä keskusteluna Suunnitelmien laatimisena

Leikkimisenä

Rakentamisena

Nikkarointina

Uuden luontina

Ohjelmointina

Asioiden/osien yhteen kokoamisena

Kohteen tai rakennetun purkamisena

Muiden tutkimisen tai tekemisen havainnointina

Ohjelmakoodin lainaamisena tai

jakamisena

Toiminnan dokumentointina

Kysymysten esittämisenä

Tutkimusten tekemisen jatkamisena Julkisena keskusteluna ongelmista tai vaikeuksista Tilanteen pohtimisena kavereiden tai työryhmän muiden jäsenten kanssa Ongelman/toiminnan tarkasteluna uudesta tai toisen näkökulmasta Materiaalin vaihtamisena Muuttujien kontrollointina Sen pohtimisena, miten vastaava ongelma tuli ratkaistuksi aiemmin Vastaavien projektien/ongelmien etsimisenä internetistä tai kirjallisuudesta Asiantuntijalta tai vanhemmilta kysymisenä Hermostumisen välttämisenä Happihypyn tekemistä /nukkumista yli yön

AJATTELUN JA TOIMINNAN PARANTAMINEN VOI DOP-PROJEKTISSA ILMETÄ:

Linkki dokumentin tulostettavaan ja muokattavaan versioon blogissa:doppolkuja.blogspot.fi

PAIKANMÄÄRITYS KYLLÄ EI

Keskustelimme siitä mitä haluamme oppia ja tulla tietämään tutkimusta tekemällä/toimintaa uudistamalla

Keskustelimme ilmiöstä sekä siitä miten ja missä se on nähtävissä (esim. missä paikassa, tilanteessa, olosuhteessa jne.)

Mietimme mistä suunnasta ilmiötä voisi lähestyä ja kenen silmin sitä voisi tutkia (tutkimus/työskentelynäkökulma)

Ideoimme ilmiölle (tutkimus)kysymyksiä ja muokkasimme niitä edelleen

Pohdimme mitä tiedämme jo ilmiöstä ja miten se tieto on saatu

Pohdimme mistä, keneltä ja millä tavalla voisimme löytää uutta tietoa

Teimme ennustuksia, olettamuksia tai hypoteeseja ilmiön toiminnasta tai käyttäytymisestä

Sovimme työnjaosta (kuka, mitä, miten, milloin jne.)

Keskustelimme eteentulleista ongelmista ja niiden ratkaisuehdotuksista

Kysyimme asiantuntijalta tietoa ja/tai neuvoja siihen mistä, keneltä tai millä tavalla voimme löytää uutta tietoa

Otimme selvää tai seurasimme miten ilmiön parissa työskentelevä asiantuntija/henkilö toimii tai käyttäytyy

Laadimme tutkimus- /toimintasuunnitelmaa tai muokkasimme sitä edelleen

Testasimme ennustuksiamme, olettamuksiamme tai hypoteesejamme tekemällä kokeiluja

Pyrimme tekemällä välittämään muille ideoitamme ja ajatuksiamme ( esim. miellekartalla, luonnostelemalla, nikkaroimalla, rakentamalla, purkamalla, ohjelmoimalla)

Kerroimme tai esittelimme luokkatovereille sitä mitä olemme tähän mennessä tehneet ja saaneet selville

Kysyimme neuvoa toisilta (esim. luokkakavereilta,opettajalta tai kotiväeltä)

Autoimme toisia (esim. luokkakavereita, opettajaa tai kotiväkeä)

Keräsimme aineistoa ideoinnin ja/tai toteutuksen tueksi(esim. katsomalla mitä eri tietolähteissä sanotaan, tekemällä omia havainnointeja, haastatteluja tai tutkimuksia paikan päällä jne.)

Kokeilimme ajatella tai tehdä asian uudella tavalla (esim. miettimällä asiaa jonkun toisen näkökulmasta, vaihtamalla menetelmää, materiaalia, välinettä tms.)

Tallensimme omaa toimintaa / tutkimusta (esim. ottamalla valokuvia, videota, tekemällä muistiinpanoja siitä miten tutkimusta on tehty)

Järjestimme, luokittelimme, yhdistelimme ja editoimme kerättyä aineistoa

Arvioimme toimintaamme liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia (esim. missä olemme olleet hyviä ja missä voisimme tehdä paremmin?)

Linkki dokumentin tulostettavaan ja

muokattavaan versioon blogissa:

doppolkuja.blogspot.fi

DOP! OPPIMISEN SUUNNITTELU JA KOULUPROJEKTIN JATKAMINEN:

● Tutkimusnäkökulman valinta● Tutkimuskysymyksen kiinnittäminen● Resurssien kartoittaminen● Tutkimusmenetelmien - ja kohteiden

kiinnittäminen● Suunnitelman laatiminen

25

26

TUTKIMUSNÄKÖKULMAN VALINTA

TUKEA TUTKIMUSNÄKÖKULMAN VALINTAAN:

● Tiedonalataulukko

● Luovat tekniikat (esim. de Bonon hattumenetelmä)

Tiedonala/koulutusala

ks. Google docs

Millaisista tutkimuskohteista tiedonalan asiantuntija voisi olla kiinnostunut?

Mitä tutkimusmenetelmiä tiedonala ja asiantuntija voisivat käyttää tutkimuksissaan?

Tiedonalan asiantuntija (ammattilainen) esimerkkejä

21 vuosisadan ammattilaiset (tulevaisuuden osaamistarve)

Humanistinen ja kasvatusala, esim. psykologia, teologiakasvatustieteet, kielitieteet

opettaja, rehtori, pappi, terapeutti, lastenhoitaja, psykologi, kääntäjä

Kulttuuriala, esim. antropologia, kuvataide, näyttämötaide, historia,

kuvataiteilija,näyttelijä, muusikko, sirkustaiteilija,elokuva-/mediataiteilija, museo-opas, kirjastonhoitaja, arkeologi

Matemaattis- luonnontieteiden ala, esim. eläinlääketiede, farmasia, lääketiede, fysiikka, tietojenkäsittelytiede, matematiikka

apteekkari, lääkäri, eläinlääkäri, mikrobiologi, fyysikko, kemisti, biologi, ohjelmoija,matemaatikko

Luonnonvara- ja ympäristöala, esim. metsätiede, maataloustiede, kalataloustiede, ympäristötiede, geologia

metsäkoneenkuljettaja, metsuri, maanviljelijä, eläintenhoitaja, kalastaja, metsänhoitaja, ekologigeologi, kartoittaja, geodeetikko, maanmittausinsinööri

Matkailu, ravitsemis- ja talousala, esim. maantiede, yhteiskuntatiede, ravitsemustiede, taloustiede

matkaopas, kokki, tarjoilija, eräopas, ravitsemusterapeutti, matkailuyrittäjä, talousjohtaja,ekonomi

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, esim. terveystieteet, hoitotiede, liikuntatiede

fysioterapeutti, sairaanhoitaja, hieroja, liikunnanohjaaja, terveydenhoitaja,liikuntafysiologi

Tekniikka ja liikenne, esim. rakennustekniikka, arkkitehtuuri, energiatekniikka, sähkötekniikka, logistiikka

lentäjä, arkkitehti, linja-autonkuljettaja, sähkömies, insinööri, diplomi-insinööri, kirvesmies, liikennesuunnittelija, puuseppä

Turvallisuus- ja pelastusala, sotilasala esim.sotatiede, merenkulkualan tutkimus, rikostutkimus,

poliisi, luotsi, (meri)kapteeni, palopäällikkö, palomies, vartija, rajavartija

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, esim. kauppatieteet, oikeustiede, tilastotiede

kunnanjohtaja, lakimies, kauppias, taloustieteilijä, tilastotieteilijä, vakuutusmyyjä, myyntijohtaja, asianajaja, tuomari

28

TUTKIMUSNÄKÖKULMASTA TUTKIMUSKYSYMYKSEEN

TUTKIMUSKYSYMYKSEN MUOTOILUPROSESSI:

1. Tutkimusnäkökulman mieleenpalauttaminen

2. Tutkimuskohteiden kartoitus

3. Tutkimuskohteiden selailu/”

tutkimusmaiseman” silmäily

4. Kohteiden kiinnittäminen/niiden valinta

5. Kohteiden analysointi

6. Tutkimuskysymyksen ideointi

7. Tutkimuskysymyksen muotoilu

29

TUTKIMUSKYSYMYKSEN KIINNITTÄMINEN

Oppijoiden omien tutkimuskysymysten - ja kohteiden

ideointia sekä muotoilua voidaan tukea mm.

● 1. vierailulla museoon/luontoympäristöön

● Tutustumalla ilmiötä välittäviin painettuihin ja

digitaalisiin resursseihin (esim. kuvat, videot,

lehtileikkeet jne.)

30

RAKENNUSTELINEITÄ TUTKIMUSKOHTEIDEN ANALYSOINTIIN

Mitä asioita kohde tuo mieleen? Mitä ajatuksia tai kysymyksiä se herättää sinussa?

Mikä on kohteen rakenne? Mistä osista se on koostunut?

Miten kohde toimii? Mihin sitä käytetään?

Mitä haluaisit tietää/kuulla kohteesta?

• Miksi metsa ̈ssa ̈ ei ole taloja?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on multaa?• Mista ̈ o ̈ljy koostuu?• Miksi metsa ̈ssa ̈ ei ole kerrostaloja? • Miksi metsa ̈ssa ̈ on puita?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on roskia?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on paljon o ̈to ̈ko ̈ita ̈?• Miksi kallioon on maalattu?• Miten puut syntyva ̈t?• Miten sammal syntyy?• Miten metsa ̈ syntyy?• Kuinka kauan ka ̈rpa ̈set ela ̈va ̈t?• Miten o ̈to ̈ka ̈t on tullut maailmaan?• Missa ̈ ela ̈imet asuvat?• Miksi ela ̈imet ovat maailmassa?• Missa ̈ ela ̈imet ovat?• Miksi kasvit ovat vihreita ̈?• Miksi puut kasvavat nopeasti?

• Miksi sammalta on joka paikassa?• Miten metsa ̈ syntyy?• Miksi o ̈to ̈ka ̈t lenta ̈a ̈?• Miten kivi syntyy?• Miksi lehtia ̈ pita ̈a ̈ olla puissa?• Miksi kivessa ̈ on sammalta?• Miksi ihmiset heitta ̈a ̈ roskia luontoon?• Miksi tarvitaan nuotioita?• Miksi kalat ovat joskus la ̈pina ̈kyvia ̈? • Miksi metsa ̈ssa ̈ ei ole taloja?• Miksi metsa ̈ssa ̈ ei ole kotitaloja?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on lasikuitua?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on tuli?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on sienia ̈?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on puita?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on kivia ̈?• Miksi teemme projektia metsa ̈sta ̈?

TUIJA PEUHKURIN 1-2 -luokan oppilaiden kysymyksiä ks. Case Forest opas

32

TUTKIMUSKYSYMYKSEN KIINNITTÄMINENTutkimuskysymykset voivat olla luonteeltaan

1) TOSISEIKKOJA ETSIVÄÄ: konkreettisiin ja ulkoisesti havaittaviin asioihin liittyvää; mitä, missä, milloin, kuinka monta jne. (= Kysymyksiä, joita lapset usein spontaanisti esittävät)

2) TOIMINNALLISTA (PROSEDUAALISTA) TIETOA ETSIVÄÄ : miten jokin toimii, miten jonkin asia tehdään jne.

3) STRATEGISTA TAI KONDITIONAALISTA TIETOA ETSIVÄÄ : miksi ja millä ehdoilla jokin asia esiintyy/toimii, miten se on suhteessa johonkin muuhun jne.

KYSYMYSTEN EVOLUUTIO: Tosiseikkoja etsivät kysymykset voivat kehittyä kohti strategista tietoa etsiviä kysymyksiä. Edellyttää usein lempeää ohjausta.

Hakkarainen, 1998. Epistemology of inquiry and computer-supported collaborative learning. Unpublished Ph.D. thesis. University of Toronto.Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspectives, environment, and emerging learning systems. Educational Technology Research & Development, 61(5), 841-862.

33

RESURSSIEN KARTOITTAMINEN

34

RESURSSIEN KARTOITTAMINEN

● Pohditaan yhdessä ja kirjataan

ylös mistä, keneltä, millä tavalla

“tietoa” löytyy ilmiöstä

(kartoitetaan yhteistä oppimisen

ekosysteemiä)○ yhteisölliset resurssit (esim.

isovanhemmat, harrasteyhteisöt)

○ välineet (esim. oma älypuhelin,

erityinen tutkimusväline [pilkki,

kaikuluotain])

○ informaatioresurssit (esim. painetut ja

digitaaliset materiaalit, luontokohteet)Kuva: Virpi Pentikäinen

35

TUTKIMUSMENETELMIEN- JA KOHTEIDEN KIINNITTÄMINEN

TUTKIMUSKOHTEISTA: TUTKIMUSMENETELMISTÄ: TUTKIMUSVÄLINEISTÄ:

luontokohde, rakennus, kanava, tori, maalais/kaupunkimaisema, teos, ajankohtainen tai historiallinen tapahtuma, liikenneympyrä, risteys, ihminen, eläin, kasvi, laite, toimintatapa jne.

haastattelu, kysely, havainnointi, mittaaminen, näytteiden ottaminen, kokeen tekeminen, simulaatioiden tekeminen, prototyyppien tekeminen, pienoismallin tekeminen, ohjelmointi, mallintaminen painetun tai digitaalisen aineiston analyysi (kuva, video, teksti, kaavio, reaaliaikainen data) jne.

kamera, ääninauhuri, video,Google kysely, mitta, kaikuluotain, riistakamera, sivellin, 3D-tulostin, kasvukaira, legot, mikroskooppi, jne.

Esimerkkejä

36

SUUNNITELMAN LAATIMINEN

Tutkimus/toimintasuunnitelmaa laatiessa on tärkeää pohtia seuraavia kysymyksiä:

● TUTKIMUSNÄKÖKULMA: Minkä tieteenalan/tiedonalan/ kenen näkökulmasta

lähestymme luokan yhteistä teemaa?

● TUTKIMUSKOHDE- JA KYSYMYS: Mikä on se kysymys, johon (luonto- ja

kulttuuriympäristön) kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen? Mikä on se

kysymys, johon (luonto- ja kulttuuriympäristön) kohteen tutkiminen voi antaa

vastauksen?

● TUTKIMUSMENETELMÄ: Miten keräämme aineistoa tutkimuskysymykseen

vastaamiseksi ? Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme?

● TOTEUTUS:Miten tutkimuksemme toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kuka on valitun

tutkimuskohteen asiantuntija ja mitä häneltä kysytään?

DOP-PROJEKTIN TUTKIMUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASuunnitelma laadittu pvm: Suunnitelmaa täydennetty pvm:

Tutkittava yhteinen ilmiö: Ryhmän jäsenet:

Ryhmän valitsema tutkimusnäkökulma: Minkä tiedonalan/ kenen näkökulmasta lähestymme luokan/koulun yhteistä ilmiötä?

Pienryhmän tutkimuskysymys/ -ongelma tai haaste:

Tutkimuskohteet: Mitkä (luonto- ja kulttuuriympäristön) kohteet voisivat antaa vastauksia kysymykseen tai haasteeseen?

Ekosysteemi ja tutkimusmenetelmät: Miten keräämme aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseksi ?

Tietoresurssit ja kuinka hyödynnämme niitä (digitaaliset ja ei digitaaliset)

Kuka tai ketkä voisivat auttaa kysymysten vastaamisessa? Miten voisimme hyödyntää heitä?

Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme?

Mitä tutkimusmenetelmiä voimme käyttää aineiston keruussa? (esim. haastattelu, kyselyt, näytteiden keruu, havainnointi, asiantuntijoiden kokoama tutkimusdata ja simulaatiot, omat prototyypit)

Aineiston keruu ja tutkimusten suorittaminen: Miten tutkimuksemme käytännössä toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kuka on valitun tutkimuskohteen asiantuntija ja mitä häneltä kysytään? Miten tutkimusaineistoa kerätään käytännössä?

Tutkimusaineiston järjestäminen ja digitaalisen tuotoksen tekeminen. (Tutkimuksen prosessin ja tulosten kokoaminen digitaaliseen muotoon): Missä muodossa ja millä teknologialla tutkimusprosessi kuvataan ja vastaus esitetään? Miten valittu teknologia vaikuttaa aineiston käsittelyyn?

Aikataulu:

(ks. Google docs)

38

SUUNNITELMAN LAATIMINEN

Suunnitelmat toimivat käsikirjoituksena tutkimusmatkalle tai asiantuntijatapaamiselle

● joka voi olla esim. oppijoiden omien tutkimuskysymysten pohjalta

räätälöity vierailu museoon tai asiantuntijoiden/ammattilaisten luokse (esim. tutkija, taiteilija, lintuharrastaja jne.)

● Asiantuntijoita voidaan myös kutsua tutkimaan koululle yhdessä

oppijoiden kanssa (esim. havainnointi/näytteiden kerääminen/mittaukset koulussa

tai sen lähiympäristössä, vrt. Pettuleipä& Talvilalastus-esimerkit)

● Opettajan voi olla tarpeen etukäteen keskustella toiminnasta ja

odotetuista rooleista asiantuntijan kanssa (asiantuntijaluento vrt.

asiantuntijan kanssa yhdessä tutkiminen ja tekeminen)

● Oppijoiden suunnitelmat on hyvä välittää asiantuntijoille etukäteen

opintovierailun valmistelun tueksi

1. Tutkimusnäkökulman valinta

2. Tutkimuskysymyksen kiinnittäminen

3. Resurssien kartoittaminen

4. Tutkimusmenetelmien - ja kohteiden kiinnittäminen

5. Suunnitelman laatiminen

● Toimintaa dokumentoidaan Google Docsiin. (Kopioi Docs-pohja http://urly.fi/yeB , nimeä uudelleen ja jaa pienryhmällesi sekä kouluttajille)

● Seuraavalla tapaamisella jokainen ryhmä esittelee projektin etenemistä 39

KOULUPROJEKTIN JATKAMINEN

Mitä ajatuksia, tuntemuksia ja

kysymyksiä koulutuspäivä on

herättänyt osallistujissa?

40

YHTEINEN KESKUSTELU

Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural

Studies of Science Education. 8 (1), 51-86. DOI: 10.1007/s11422-012-9416-0

Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems.

Education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6

Liljeström, A., Enkenberg, J., Vanninen, P., Vartiainen, H. & Pöllänen, S. (2014). The Openforest portal as an open learning ecosystem: Co-developing in studing of a

multidisciplinary phenomenon in a cultural contexts. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on

Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.

Liljeström, A., Vartiainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). First-year teacher education students reflections and interpretations about sustainable

development and enhancing learning practices: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.) Proceedings of the International Conference on Sustainability,

Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 53-63.

Vanninen, P., Liljeström, A., Vartiainen, H,. Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S. (2013). Forest in teacher education: The Open Forest portal as a novel resource for

learning: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.). Sustainability, Technology and Education. Proceedings of International Conference on Sustainability,

Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 111-114.

Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspectives, environment, and emerging learning systems. Educational

Technology Research & Development, 61(5), 841-862.

Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Participant-led photography as a mediating tool in object-oriented learning in museum. Visitor Studies, 17(1), 66-88.

Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning: An international perspective. Journal of Teacher Education for

Sustainability, 15 (1), 43-53.

Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-oriented pedagogy for technology-enhanced learning to cross over the borders between formal and

informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.

Vartiainen, H. (2014).Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of Eastern Finland.

Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.

Vartiainen, H. (2014). Designing participatory learning. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on

Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.

Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2015.

Vartiainen, H., Pöllänen, S., Liljeström, A., Vanninen, P. & Enkenberg, J. (submitted). Designing connected learning: Emerging learning systems in a craft teacher

education course.

DOP-oppimistutkimus