Kehitys ja oppiminen-kurssi UEF 2014 - kalvot ja luentotehtävä

1

Kasvatustieteen aineopinnot

Kehitys ja oppiminen 3 op

J. Enkenberg 2014

Osa I

2

Future school 1901 or 1910)

Koulujärjestelmä kriisiytyy…

3

http://thegallupblog.gallup.com/2013/01/the-school-cliff-student-engagement.html

The survey used five measurements of engagement: “I have a best friend at school”; “I feel safe in this school”; “My teachers make me feel my schoolwork is important”; “At this school, I have the opportunity to do what I do best every day”; and “In the last seven days, I have received recognition or praise for doing good schoolwork.”

Maija Luotonenhttp://www.tesso.fi/artikkeli/voiko-koulussa-viihty

TESSO (14.3.2013 ) Tutkimusraportti julkaistu 2012

Suomalaislapset viihtyvät koulussa huonommin kuin eurooppalaiset keskimäärin. Ilmiö ei ole yksiselitteinen, mutta yksi vaikuttava tekijä voi olla kulttuurillemme tyypillinen tapa puhua koulusta negatiivisesti.Vaikka suomalaislasten oppimistulokset ovat kansainvälisesti vertailtuna huippuluokkaa, viihtyy yllättävän moni oppilas koulussa huonosti. Lähes 40 maan vertailussa Suomi jää heikoimpaan kolmannekseen, kun oppilailta kysytään, pitävätkö he koulusta. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa koulusta pidetään selvästi enemmän kuin meillä.

4

AJAN ILMIÖITÄ Kosketusvuorovaikutus

(uusi kehollinen vuorovaikutus

ympäristön kanssa) 5

Digitaaliset pelit (uudet konstruktiiviset pelit vrt. Minecraft ja

LEGO)

6

Tekemisen renessanssi (maker

movement)

7

8

9

Kurssilla käsiteltäviä teemoja

A. Ajan ilmiöitä

B. Johdantoa käsitteisiin

C. Mikä muuttuu - mikä säilyy muuttumattomana kehityksessä

D. Keskeisiä oppimista selittäviä teorioita

E. Tulevaisuuden taidot

F. Tulevaisuuden oppiminen

10

Kehitys

Oppiminen

Ajattelu

Tunne

Tieto

11

(vrt. Trawick-Smith (2006) Early Childhood Development. Upper Saddle River: Pearson, s. 5):

Kehitys merkitsee prosessia, missä ihmiset muuttuvat sekä laadullisesti että määrällisesti kun he vanhenevat.

Kehitys

Mutta mikä muuttuu, kun ihminen vanhenee?

12

Oppiminen on suhteellisen pysyvä muutos ....

Oppiminen

Oppiminen on suhteellisen pysyvä muutos ihmisen kokemuksiin yhteydessä olevassa käyttäytymisessä

Oppiminen on suhteellisen pysyvä muutos kokemuksiin yhteydessä olevissä mielleyhtymissä (mielen assosiaatioissa)

Oppiminen on suhteellisen pysyvä muutos kokemuksiin yhteydessä olevissa ajattelu- ja toimintamalleissa

Oppiminen liittyy tietoon, taitoon, arvoihin, asenteisiin, tunteisiin jne.

Yhteistä: muutos ja kokemukset

13

Oppimisteoria selittää oppimisen prosessiin liittyviä mekanismeja, auttaa ymmärtämään sitä, miksi tietty seikka vaikuttaa oppimiseen sekä miten ko. vaikutus tapahtuu

(esim. ihmiset oppivat asioita, joihin he suuntavat tarkkaavaisuuttaaan. Palkitseminen edistää oppimista, koska se saa aikaan tarkkaavaisuuden suuntautumista).

Oppimisteoria

Yleisimpiä oppimisteorioita: behaviorismi, kognitivismi sekä sosiokulttuurinen teoria mm.

ks. muita: http://home.sprynet.com/~gkearsley/tip/theories.html

14

Ajattelu (älykkyys) eri sisältöjen osa-alueisiin liittyvinä taitoina (psykometriset teoriat)

Ajattelu(thinking), mitä se on?

Ajattelu laadullisesti erilaisina kognitiivisina struktuureina, jotka tulevat näkyviin ongelman ratkaisutilanteessa (piagetilainen näkökulma)

Ajattelu toimintamekanismina, jota käyttäen ihminen prosessoi informaatiota (informaation prosesoinin teoriat)

Esim. Bartlett (1958) “Ajattelua voidaan pitää merkkejä ja symboleja vaativana korkean tason taitona, sisältäen kuitenkin monia piirteitä aiemmin hankituista fyysistä taidoista, joista se on saattanut myös kehittyä”

15

(Resnick, L. (1987) Instruction and the cultivation of thinking. Kirjassa DeCorte, E., Lodewijks, H. Parmentier, R. & Span, P. (Toim.) Learning and Instruction. Exeter: Pergamon Press.)

Korkean tason ajattelu(higher-order thinking)

Ei-algoritmista - toiminan kulkua ei voi nähdä etukäteen

Monimutkaista - koko polkua ei nähdä sen yksittäisestä kohdasta

Tuottaa useita potentiaalisia ratkaisuja - yhden asemastaNostaa esiin erilaisia tulkintoja asioista

Johtaa ristiriitoihin, jotka selvitettävä

Sisältää epävarmuutta - kaikkea ei tiedetä

Haastaa ajattelun itsesäätelyyn

Järjestys löytyy kaaoksesta

Painottaa merkitysneuvotteluja (merkityksenantoa)

16

Emootioiden alkuperä on luonteeltaan sosiaalinen(vrt. Oathley , K., Keltner, D. ja Jenkins, J. (2006) Understanding Emotions. TJ International, Padstow: Blackwell.)

Tunne (emotion)

Emootiot muodostuvat psykofysiologisista reaktioista, jotka liittyvät menossa oleviin vuorovaikutuksiin ympäristön kanssa (Lazarus 1991)

Emootiot ovat ennen muuta moodeja (vrt. näkö ja kuulo), joilla muodostetaan suhde ympäristöön: sitoutumiseen tai ei- sitoutumiseen liittyviä valmiustiloja liittyen vuorovaikutukseen ao. ympäristön kanssa (Frijda&Mesquita 1994)

(...) fuktionaalisia, spesifejä, reaktioita, jotka auttavat meitä navigoimaan sosiaalisessa ympäristössämme (...) (vrt. Oathley et al 2006)

17

Data

Information

Knowledge

Wisdom

(vrt. Ackoff, R.L. 1989) From Data to Wisdom. Journal of Applies Systems Analysis, Vol. 16, p. 3-9)

Tieto

18

Viittaa ennen muuta symbolimuotoiseen esitykseen(ei merkityksenantoa ts. viittausta johonkin toiseen)(a, c, 5, 67, 2 tai“sataa” jne.)

Data

19

Viittaa yleensä dataan, jolle annettu merkitys(merkityksenanto ja viittaus johon toiseen dataan)

050-5581207,Kuninkaankartanonkatu 5, tai lämpötila laski 5 astetta ja sen jälkeen alkoi sataa

Information (informaatio)

20

Viittaa yleensä informaatiojoukkoon ja säännönmukaisuuteen

(kertotaulut, laskusäännöt tai“mikäli kosteus nousee kovin suureksi ja lämpötila laskee merkittävästi, on todennäköistä että alkaa sataa” jne.)

Tieto(knowledge)

Informaatio muuttuu tiedoksi, kun se tulee ymmärretyksi ja sijoitetuksi kontekstiin tietyn kulttuurin viitekehyksessä ts. kun informaatiolle annetaan merkitys

21

Viisaus voidaan ymmärtää prosessina, minkä seurauksena voimme tehdä valintoja oikean ja väärän tai hyvän ja pahan välillä

Viisaus on ennen muuta periaatteiden ymmärtämistä ja merkitsee periaatteellisen tiedon hallintaa

“Sillä, että sata ymmärretään olevan yhteys vesihöyryn tiivistymisen ehtoihin, ilmavirtauksiin, lämpötilamuutoksiin jne”

Viisaus(wisdom)

22

Tietämisen kehitys

data

Informaatio

tieto

viisaus

keskinäisriippuvuus

ymmärtäminen

Riippuvuuksien ymmärtäminen

Säännönmukaisuuksien ymmärtäminen

Periaatteiden ymmärtäminen

23

Syvä tieto

Tiedon laatua kuvaavia käsitteitä

Pintatieto

Hyvin jäsentynyt tieto

Automatisoitunut tieto

Geneerinen tieto

Spesifi tieto

24

John Seely Brown

2525

http://www.eric.ed.gov/

ERIC- kun tarvitset tietoa käsitteistä ja

niiden määrittelyistä:

26

Kasvatustieteen aineopinnot

Kehitys ja oppiminen

3 op • J. Enkenberg 2014II

27

Mikä muuttuu - mikä säilyy muuttumattomana kehityksessä?

ks.

Sm

ith&

Rag

an

(20

05)

Inst

ruct

ional D

esi

gn.

Joh

n

Wile

y&

son

Ihmisia yhdistävät ominaisuudet (suhteellisen muuttumat-tomia ajassa)

Ihmisiä erottavat ominaisuudet (suhteellisen muuttumat-tomia ajassa)

aistien kapasiteettiinformaation prosessoinnin reunaehdot

kyvytkognitiiviset tyylitpsykososiaaliset piirteetsukupuoli, etnisyys ja rodullinen ominaisuus

28

Ihmisia yhdistävät ominaisuudet (muuttuvat ajassa)

Ihmisiä erottavat ominaisuudet (muuttuvat ajassa)

ajattelukieliPsykososiaaliset piirteetmoraalin kehitys

ajattelun laatuaiempi tieto ja taito: - yleisesti - tiedonaluekohtaisesti

29

Ihmisiin liittyvät samankaltaisuudet, jotka ovat suhteellisen muuttumattomia ajassa

Sensorinen kapasiteettti: kuulo (taajuus) ja näkö (etäisyys ja valo) (vrt.

eläimet)

Informaation prosessointi (vrt. Miller 1956):samanaikaisesti mielessä tapahtuvaan

käsittelyyn osallistuvien mieltämisyksiköiden maksimimäärä ehkä vain 5+/-2 yksikköäIhmismielen kognitiivinen arkkitehtuuri;

ihminen voi kiinnittää tarkkaavaisuuttaan kerrallaan vain yhteen asiaan; kognitiivinen taakka (ulkoinen/sisäinen)

tietämisen ryvästyminen(chunks)

30

31

Kognitiivinen taakka/cognitive load:http://www.instructionaldesign.org/theories/cognitive-load.html

Mieleenpainaminen eri tapauksissa?

32

Yksinkertainen sisältö

Vaikea siältö

Opetuksen tehtävä

33

Oletetaan, että y = x + 6, x = z + 3, ja z = 6. Ratkaise y

Oletetaan, että y = x + 6, x = z + 3, ja z = 6. Ratkaise, mitä osaat.

Goal-free effect kognitiivisen taakan pienentämisessä

34

Specific recommendations relative to the design of instructional material include:

Change problem solving methods to avoid means-ends approaches that impose a heavy working memory load, by using goal-free problems or worked examples.

Eliminate the working memory load associated with having to mentally integrate several sources of information by physically integrating those sources of information.

Eliminate the working memory load associated with unnecessarily processing repetitive information by reducing redundancy.

Increase working memory capacity by using auditory as well as visual information under conditions where both sources of information are essential (i.e. non-redundant) to understanding. Ks. http://www.instructionaldesign.org/theories/cognitive-load.html

35

Kasvatustieteen aineopinnot

Kehitys ja oppiminen

3 opJ. Enkenberg

2014III

35

36

Ihmisiin liittyvät erilaisuudet, jotka ovat suhteellisen muuttumattomia ajassa

Kyvyt (aptitudes)(...) liittyvät valmiuksiin oppia tai saavuttaa tavoitteita (...)

1) Yleinen kyvy (g-tekijä) ... älykkyys (trad. psykometrinen älykkyys ks. esim. http://en.wikipedia.org/wiki/General_intelligence_factor )

An illustration of Spearman's two-factor intelligence theory. Each small oval is a hypothetical mental test. The blue areas show the variance attributed to tests, and the purple areas the variance attributed to g.

37

2) Spesifi kyky (joita ihmisellä useita) ... esim Gardnerin moniälykkyyden teoria (vrt. esim.http://www.thirteen.org/edonline/concept2class/mi/index.html )

Verbaalis-kielellinen kyvykkyysVerbaaliset taidot ja herkkyys äänille, merkityksille

ja rytmille hyvin kehittyneitäMatemaattis-looginen älykkyys

kyky ajatella käsitteillä ja abstraktisti, kyky erottaa toisiinsa liittyviä numeraalisia säännönmukaisuuksia Musikaalinen älykkyys

kyky tuottaa ja ymmärtää rytmiä, sovituksia ja ääniäVisuaalis-spatiaalinen älykkyys

kyky ajatella kuvilla ja mielikuvilla, kyky visualisoida tarkasti ja abstraktilla tavalla asioita

Kehollis-kinesteettinen älykkyys kyky kontrolloida oman kehon liikkeitä ja käsitellä

kohteita taitavasti

”An intelligence is the ability to solve problems, or to create products, that arevalued within one or more cultural settings.”

38

Interpersoonallinen älykkyyskyky havaita (ja reagoida

tarkoituksenmukaisesti) muiden tilannekohtaista mielenlaatua ja pyrkimyksiin Intrapersoonallinen älykkyys

kyky olla tietoinen itsestään ja ymmärtää sisäisiä tuntemuksia, arvoja, uskomuksia sekä ajatteluprosessejaNaturalistinen älykkyys

kyky tunnistaa ja luokitella kasveja, eläimiä ja luonnon muita objekteja Eksistentiaalinen älykkyys

omaa herkkyyden ja kyvyn kiinnittyä ihmisen olemassaolon syviin kysymyksiin, kuten elämän merkitys, miksi kuolemme ja miten tulemme maailmaan

39

ks. lähemmin Gardner, Howard (1999) Intelligence reframed: multiple intelligence for the 21 st century. NY: Basic Books

Jokainen ihminen omaa kaikki yhdeksän älykkyyttä vaihtelevissa määrin

Jokaisella ihmisellä on erilainen älyllinen kokonaisrakenne

Kasvatuksella voidaan edistää näitä älykkyyksiä

Älykkyydet paikallistuvat eri kohtiin aivoja ja toimivat joko yhdessä tai erillään toisistaan

Ko. älykkyydet määrittävät ihmislajin

Huom!

40

Kognitiiviset tyylit (cognitive styles)

(...) edustavat tapoja, joilla ihmiset vastaanottavat ja prosessoivat informaatiota (vrt. oppimistyylit; learning styles)

Merkittävimpiä:

kenttäriippuvuus vrt. kenttäriippumattomuus (field dependence vrt. field independence)

impulsiivisuus vrt reflektiivisyys (impulsive vrt. reflective)

visuaalinen vrt. haptinen havainnointi (visual vrt. haptic perceptual style)

41

A field-dependent person has difficulty finding a geometric shape that is embedded or "hidden" in a background with similar (but not identical) lines and shapes.

People who are field-dependent are frequently described as being very interpersonal and having a well-developed ability to read social cues and to openly convey their own feelings.

Joidenkin tutkijoiden tekemä tulkinta

42

Simple Form Find Simple Form

Solution

43

Oppimistyyli (learning style)

Visuaalinen, auditiivinen ja kinesteettinen oppija, horisontaalinen oppija jne. vrt.

http://www.engr.ncsu.edu/learningstyles/ilsweb.html

Puolesta: http://www.mindtools.com/mnemlsty.html

Vastaan/kritiikkiä: http://www.youtube.com/watch?v=sIv9rz2NTUk

44

Psykososiaaliset piirteet (psychosocial traits)

(...) persoonaan liittyvä piirre; (...) ihmiseen liittyvä ominaisuus joka pyrkii säilymään vakiona ajan suhteen

Opetuksen näkökulmasta keskeisiä :

Ahdistuneisuus (anxiety); vrt. tietokoneahdistuneisuus

Kotrollin painopiste (locus of control); sisäinen vs. ulkoinen; liittyy siihen miten ihminen hahmottaa elämäntilanteeseen vaikuttavien syiden alkuperän (opettaja/oma itsensä)http://www.psych.uncc.edu/pagoolka/LC.html

Akateeminen minäkäsitys (academic self-concept); yleinen kuva itsestä oppijana (suhteessa omiin kokemuksiin; suhteessa tietyn oppiaineen oppimiseen); liittyy identitettiin

45

Sukupuoli, etnisyys ja rotu

Poika vrt. tyttö

Jokainen oppilas tulee jostain sosiokulttuurista (arvot, asenteet, normit, ajattelu- ja toimintamallit mm.)

46

Ihmisiin liittyvät samankaltaisuudet, jotka muuttuvat ajassa - kehitysprosessit

1. Ajattelun kehittyminen

Piaget (1896-1980)

Ajattelun kehitys muodostaa jokaisella yksilöllä samanlaisen prosessin (siinä keskeistä: adaptaatio ja organisoituminen)

47

Piagetin soveltamia käsitteitä

Skeema- mikä tahansa toiminto, joka on yleistettävissä eri sisältöihin tai on toistettavissa on skeema

Adaptaatio- ajattelun sovittamista yhteen esineiden ja asioiden kanssa (accord of thought with things)

Organisoituminen- ajattelun sovittamista yhteen itsensä kanssa (accord of thought with itself)

Assimilaatio- tapahtuu, kun lapsi/oppilas suodattaa ja muuttaa ”sisääntulevaa” tietoa

Akkommodaatio- Sisäistä skeemojen muuntumista vastaamaan todellisuutta

48

vrt. Enkenberg, J. (1985) Formaalin ajattelun kehittyneisyydestä peruskoulun yläasteen oppilailla. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisisä julkaisuja. N:o 6. University of Joensuu.s.14

Skeemat ovat Piagetilla luonteeltaan operationaalisia. Ne liittyvät erilaisiin tasoihin ajattelussa. Noita skeemoja käytämme sitten spontaanisti eteentulevissa tilanteissa.

49

Vygotsky, Lev (1896-1934)

Kehitys riippuu lapsen/oppilaan sosiokulttuurista ja kielestä (medioivista artefakteista) vrt Piaget: kehitys mielen sisäistä ja yksilökeskeistä

Kieli (käsitteet), sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteiskunta - keskeisiä kehityksen näkökulmasta

Kehityksen tila: lähikehityksen vyöhyke (zone of proximal development; ZDP); tilanne, missä tehtävä tai ongelma on vain vähän lapsen/oppilaan kykyjen yläpuolella

Kehitys: interpersonal -> intrapersonal

Mistä tietää, että lapsi on oppimassa?

50

Ajattelun kehittyminen/Vygotsky

Vastasyntynyt

Varhaislapsuus

Nuoruus ja aikuisuus

ei-käsitteellinen

puhe

ei-verbaalinen

ajattelu

ei-käsitteellinen

puhe

ei-verbaalinen

ajattelu

ei-käsitteellinen

puhe

ei-verbaalinen

ajattelu

verbaalinen ajattelu

verbaalinen ajattelu

51

2. Kielen kehittyminen (Chomsky 1965)

Kielen struktuuri valmiina lapsella syntymähetkellä

Tätä todistaa: lapset eivät juuri tee sellaisia virheitä puhutussa kielessä, jotka olisivat muuten todennäköisiä

-> kognitivismi/kognitiotiede (mielen teoria)

52

3) Psykososiaalinen ja persoonallinen kehitys

Maslowin (1954) tarvehiearkia

http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/maslowpy.gif

10.04.2023 53

4. Identiteetti ja sen kehittyminen

Gee (2000):“Identity means a kind of person in a given context”

Kaikilla ihmisillä useita identiteettejä (ml. personal identity; social identity)

Identiteetin tekijöitä:Luonnollinen identiteetti (mistä tulemme?)

Instituutioon sidottu identiteetti (mikä on paikkamme yhteiskunnassa?)

Diskursiivinen identitetti (Minkälaisena muut näkevät meidät?)

Osallistumiseen liittyvä identiteetti (Mitä olemme, kun toimimme erilaisissa yhteisöissä?)

Alvesson&Willmott (2002): Identiteetti kehittyy yhteisössä tapahtuvan työn (identity work) ja oman toiminnan säätelyn (identity regulation) kautta

Gee, J.P. 2000. Identity as analytic lens for research in education. Review of Research in Education, Vol. 25, No. 1.Alvesson, M.& Willmott, H. 2002. Identity regulation as organisational control: producing the appropriate individual. Journal of Management Studies, 39(6), 619-644.

10.04.2023

54

Identiteetti ja oppiminen5454

Oppiminen

Yhteisö

Oppiminen kuulumisena

Käytäntö

Oppiminen tekemisenä Identiteetti

Oppiminen joksikin

tulemisena

Merkitys

Oppiminen kokemuksena

Communities of practices are groups of people who share a concern or a passion for something they do and learn how to do it better as they interact regularly.Wenger, E., & Snyder, W. (2000). Communities of practice: the organizational frontier. Harvard Business Review (January-February 2000), 139-145’

Lähde: Illeris, K. 2002. The three dimensions of learning. Contemporary learning theory in the tension field between the cognitive, the emotional and the social. Roskilde University Press.

55

5. Moraalin kehitys (Kohlberg (1969)

Minäkeskeinen vaihe/esikonventionaalisuus; Konventionaalisen moraalin vaihe; Jälkikonventionaalinen vaihe

Minäkeskeisyys/esikonventionalisuus: tekoja ei tehdä rangaistuksen pelon vuoksi tai toimitaan ystävällisesti vaan koska odotetaan että jotain saadaan vastavuoroisesti

Konventionaalisuus: tehdään velvollisuudesta tai auktoriteettia miellyttääkseen

Postkonventionaalisuus: lait on laadittu sen vuoksi, että ne palvelevat tavoitetta tai että sosiaaliset arvot saattavat mennä lain edelle ... yksilöiden käyttämistä ohjaavat universaalit periaatteet: arvokkuus ja reiluus

Kohlberg, L. (1984). Moral stages and moralization: The cognitive-developmental approach. In L. Kohlberg (Ed.), Essays on moral development: The psychology of moral development (pp. 170-205). San Francisco: Harper & Row.

56

Kasvatustieteen aineopinnot/

Kehitys ja oppiminen 3 op• J. Enkenberg 2014

• IV

57

Ihmisiin liittyvät erilaisuudet, jotka muuttuvat ajassa

Paino, lihasvoimat, ulkonäkö jne.Myös arvot, uskomukset, motivaatio ja mielenkiinto

Ajattelu (Peaget&Inhelder (1969) The psychology of the child. NY: Basic Books)

Kehitys etenee vaiheittain (sensomotorinen (0-18 kk), intuitiivinen/esioperationaalinen ajattelu (18 kk-4,5 vuotta), konkreetti ajattelu (4,5- 11,12)ja formaalinen ajattelu (12 -))

Kehitys: ensimmäistä kertaa tapahtuva ao. kehitysvaihetta luonnehtivan ajattelun struktuurin konstruointi

58

Ajattelun operationaaliset skeemat

Konkreetti ajattelu (8-12 v)

Luokkaan sisällyttäminen (class inclusion; luokittelu)

Säilyvyys (conservation; esim. (luku)määrän säilyminen)

Järjestykseen asettaminen (serial ordering)

Käänteisyys (reversibility)

59

Formaali ajattelu (12 v. -)

4

6 6?

Kuinka korkealle vesi nousee kapeassa astiassa, kun siihen kaadetaan sama määrä vettä?

12 12 12 12

Kaksi mitta-astiaa, niissä sama asteikko ja sama määrä vettä

60

Formaali ajattelu (12 v. -) jatkoa ...

Todennäköisyyteen perustuva päättelyKorrelaatioon perustuva päättely

Korkeamman kertaluvun säilyvyydet (niistä ei voida tehdä suoria havaintoja)

”Horizontal decalage”-kysymys?

Kombinatorinen päättely

Verrannollinen päättely

61

Huitt, W., & Hummel, J. (2003). Piaget's theory of cognitive development. Educational Psychology Interactive. Valdosta, GA: Valdosta State University. Retrieved [date] from http://chiron.valdosta.edu/whuitt/col/cogsys/piaget.html.

62

”Konkreetti ajattelija”

Tarvitsee tuekseen tuttuja toimintoja, esineitä, kokemuksia ja havaintoja

Käyttää luokittelua, säilyvyyttä, järjestykseen asettamista sekä 1-1-vastaavuutta toimiessaan/ratkoessaan ongelmatilanteita

Mikäli oppiminen edellyttää pitkähkön toimintaohjelman seuraamista, tarvitsee reseptinomaisen ohjeistuksen

Ei ole selvillä omasta tavastaan ajatella; ei kykene näkemään ”teorioiden” ja tosiasioiden välisiä ristiriitoja

63

”Formaali ajattelija”

Ymmärtää käsitteitä, riippuvuuksia ja teorioita, jotka ovat yhteydessä formalia ajattelua luonnehtiviin skeemoihin

Osaa suunnitella pitkähkön toimintaohjelman annettujen tavoitteiden pohjalta

Soveltaa verrannollista päättelyä, luokittelua, säilyvyyksiä ja järjestykseen asettamista jne. spontaanisti ongelman/haasteen niin vaatiessa

On selvillä omasta ajattelustaan, pystyy kritikoimaan sitä, osaa tarkistaa johtopäätöksen oikeellisuuden vertaamalla sitä hankkimaansa tietoon

jne.

64

FIE (Feurestein Instrumental Enrichment)

(Feuerstein, R. (1983) Instrumental Enrichment. An Intervention program for cognitive modifiability. Baltimore: University Park Press;

ks myös http://www.icelp.info/

Eräs tulkinta ja seuraus Piagetin ajattelusta

Pyrkii eristämään ja tunnistamaan ne ajattelun taidot, jotka ovat luonteeltaan geneerisiä (auttavat oppimaan oppimisessa) -> taitojen harjoittelu tuottaa kumuloituvaa oppimista)

Mielenkiinto: mm. 9 v. -> aikuinen jolla puutteita joissakin näistä olennaisista taidoista

65

Taidot - FIE

riippuvuuksien löytämisen taitoluokittelun taito

vertailun tekemisen taito

tarkkojen havaintojen tekemisen taito

erottelemisen taito (jakaminen ja yhdistäminen)

taito olla ryhtymättä nopeisiin toimiin

taito säilyttää motivaation ongelmatilanteessa

taito havaita ja ymmärtää periaatteita

taito tunnistaa syy-seuraussuhteita

taito käyttää kieltä tarkasti

66

Connect the dots so that the geometric figures in the first frame appear in each of the following frames. The Orientations of the figures may be different from the first frame. Some of the figures overlap

67

Circle the word or words that describe what is common between the sample pictare on the left and each of the pictures in the same row.

68

69

Kehitys vs. oppiminen - eräs näkökulma

Ihmisen kyvyt ovat seurausta ennen muuta aiemmasta oppimisesta (= prior learning) kehityksen sijaan (vrt. Piaget, Vygotsky ja vaikkapa kognitiivinen oppimisteoria)

Kyky ratkaista tietyn tyyppisiä ongelmia riippuu ennen muuta siitä, mitä oppilas tietää siihen yhteydessä olevista asioista

Alemman tason taidot edellytyksenä ylemmän tason taitojen oppimiselle (prior learning)

Yleinen maailmankuva (maailmaa koskeva tieto) seurausta juuri tästä mm.

70

Kompetenssit

Kompetenssi on yksilön kyky, pätevyys ja valmius suoriutua tehtävistä (yleisesti hyväksytty tulkinta)

Avainkompetenssi tarkoittaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat työntekijöitä kohtaamaan muutoksia ja reagoimaan niihin työympäristössään (Ruohotie&Honka 2003)

Metakompetenssi merkitsee kykyä arvioida henkilökohtaisten kompetenssien olemassaoloa, käyttöä ja mahdollisuutta niiden oppimiseen (Weinert 2001)

71

Tulevaisuuden työn vaatimia taitoja/kompetenseja (Oivallus-projektin kokoamia)

http://ek.multiedition.fi/oivallus/fi/

72

”Opetus on onnistunut, jos sen seurauksena kansalaiset kykenevät osallistumaan menestyksellisesti globaaliin talouteen, kykenevät syntetisoimaan ja hyödyntämään digitaalista informaatiota sen eri muodoissaan, olemaan yhteydessä tähän informaatioon eri oppiaineissa sekä tiedon alueilla, kykenevät vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa sekä toimivat vastuullisina jäseninä niin omassa organisaatiossaan kuin muissakin yhteisöissä, joihin he ovat liittyneet.”

Weigel, M., James, C. Ja Gardner, H. (2009). Learning: Peering Backward and Looking Forward in the Digital Era. Internal Journal of Learning and Media. Vol. 1 (1), 1-17

73

”Mikäli haluamme, että opiskelijamme ja lapsemme hankkivat sen osaamisen, jota tarvitaan tietoperustaisissa, innovaatiokeskeisissä yhteisöissä ja organisaatioissa, meidän tulee sijoittaa oppiminen ympäristöön, jossa tuo osaaminen on toiminnan edellytys”.

Bereiter, C., & Scardamalia, M. (2003). Learning to work creatively with knowledge. Teoksessa E. De Corte, L. Verschaffel, N. Entwistle, & J. van Merriënboer (Toim.), Unravelling basic components and dimensions of powerful learning environments. EARLI Advances in Learning and Instruction Series. Pergamon.

74

”Jos tulevaisuuden työ ja eläminen perustuu kollaboraatioon, luovuuteen, ongelmien tunnistamiseen ja rajaamiseen ja jos ne haastavat ihmisessä epävarmuuden siedon, muutoksen sekä älykkyyden, joka on hajautunut yli kulttuurien, oppiaineiden ja työvälineiden, niin koulutuksessa tulisi edistää poikkitiedollisia (transdisciplinary) kompetensseja, jotka valmentavat oppijoita merkitykselliseen ja tuottavaan elämään ko. kaltaisessa maailmassa.”

Fischer, G. (2008). Transdisciplinary education and collaboration. Education in HCI in Education. Contribution to HCIC-2008.

75

NASA 21 st Century Learning Mission Trilling&Mizusawa (2002) Online:http://learn.arc.nasa.gov/benchmark/docs/NASA%20Learning%20Mission%20White%20Paper.doc

3Rs X 7 C(ompetencie)s= 21 st Century Skills

3 Rs= Reading, wRiting and aRithmetic; lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen

Seven Cs Kriittisen ajattelun ja tekemisen taito Luovuus Kollaboraatio Kulttuurinen lukutaito Viestintä Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaito Itseluottamus liittyen työuraan ja oppimiseen

76

Mitä koulussa tulisi oppia (Stasz et al (1993) Classroom at work. Rand Corporation)

Geneeriset taidot:

perustaidot kuten lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen, ja niihin liittyvät “elämisen taidot”

Monimutkaisen ajattelun taidot kuten muodollista ajattelua vaativat taidot, suunnittelun taidot ja joustavaan toimintaan suhteessa olevat taidot mm.

Työhön ja työelämään suhteessa olevat taidot ryhmätyötaidot, korkean tason ajattelun taidot, oman toiminnan johtamisen taidot jne.

77

Viestintä omalla äidinkielellä

Viestintä vieraalla kielellä

Matematiikan lukutaito ja luonnontieteiden ja teknologian peruskompetenssit

Avainkompetenssit ja elinikäinen oppiminen

Digitaalinen kompetenssi

Oppimaan oppimisen taito

Ihmisten välinen ja kansalaisena toimisen kompetenssi

Yrittäjyys

Kulttuurinen kompetenssi

http://ec.europa.eu/education/policies/2010/doc/keyrec_en.pdf

78

Tulevaisuuden taidot: syvällisen oppimisen ulottuvuudet (Fullan & Langworthy, 2013)

Syvällisen oppimisen taidot

Kansalais-taidot

Viestinnän

taidot

Henkiset ja

moraaliset taidot

Kriittisen

ajattelun ja

ongelman-

ratkaisun taidot

Luovuus ja

mielikuvitus

Kollaboraa-tion taidot

79

KansalaisuusTieto globaalistaHerkkyys ja kunnioitus muita kulttuureja kohtaanOsallistuminen kestävän kehityksen edistämiseen

Henkiset ja moraaliset luonteenpiirteet

RehellisyysItsesäätelyVastuullisuusSitkeysEmpatiaItseluottamusOmasta

hyvinvoinnista huolehtiminen

TyöurasuuntauneisuusElämisen (arjen)

taidot

Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu

Projektin suunnittelu

Projektin toteutus

Ongelman ratkaisu

PäätöksentekoDigitaalisten työvälineiden hyödyntäminen

ViestintäSuullinen

viestintäKirjallinen

viestintäDigitaalisten työvälineiden käyttöTaito kuunnella

KollaboraatioToisilta

oppiminenToisille

jakaminenToisen ajatuksen

tai ehdotuksen edelleen

kehittely Verkostoituminen

Myötäeläminen

Yhteenkuuluvuuden tunteminen

Luovuus ja mielikuvitusTaloudellinen ja

sosiaalinen yritteliäisyysUusien

ideoiden tavoittelu ja tuottaminenToiminnan

johtaminen

Syvälliseen oppimiseen yhdistyvät taidot; ns. 21. vuosisadan taidot (Fullan & Langworthy, 2013)http://www.newpedagogies.org/

80

Pohdittavaa

Mitkä ovat niitä kompetensseja, joita opettajalla tulisi mielestäsi olla tulevaisuudessa?

ks. http://www.google.com/search?q=teaching%20competencies&sourceid=mozilla2&ie=utf-8&oe=utf-8

https://docs.google.com/forms/d/15kUa9mrs4xjFuj6wEdK6Pp-Jc3QY0OFYr5qWmUdvPHA/viewform

81

Kasvatustieteen aineopinnot

Kehitys ja oppiminen 3 op• J. Enkenberg

2014

• V

82

Keskeisiä oppimisteorioita

Synnynnäinen idealismi

Behaviorismi

Strukturalismi

Sosiohistoriallinen tulkinta oppimisesta

Naivit teoriat

Informaation prosessoinnin teoriat

83

Teorioiden perusoletuksiin liittyviä kysymyksiä:

Minkälainen on lapsi syntyessään?

Mikä kehittyy jos jokin kehittyy?

Mitä on oppiminen?

Mikä on oppimisen ja kehityksen suhde?

Mikä on opitun ja maailman suhde?

84

Synnynnäinen idealismi/nativismi/konnektionismi(Fodor, J.A. (1983) The modularity of mind. Cambridge, Mass: MIT Press)

Lapsi syntyy maailmaan täydellisenä (varustettuna abstraktilla tiedolla ja oppimiseen tarvittavilla välineillä)

Esim. lapsella on syntyessään hallussaan ns. yleinen kielioppi

Radikaali versio: kehitystä ei ole, koska kehitys merkitsee struktuurien muodostumista ja teorian mukaan ne ovat lapsella valmiina

Seuraus: sellaiset lapset tavoiteltavia, joilla on syntyessään mahdollisimman hyvä valmiudet

jatkuu

85

Oppiminen: hypoteesien testaamista ympärilläolevassa maaailmassa; hypoteesit valmiita syhtyessä

Ei-radikaalit teoriat: lapsi omaa merkittävästi tietoa maailmasta, mikä muodostaa reunaehdot sille, mitä tullaan oppimaan ja minkälaisia mentaalisia esityksiä maailmasta on mahdollista konstruoida

(vrt. Gelman, R. (1990) First principles organize attention to and leaning about relevant data: number and the innate-in animate distinction as examples. Cognitive Science, 14, 79-106)

”Miltä ko. teoria tuntuu?”

86

Strukturalismi (Piaget, J. (1970) Structuralism. NJ:Basic Books)

Kehityksen perusta: biologinen

Struktuuri -> uudet kehittyvät tietämiseen liittyvät toiminnat strukturoituvat

Lapsi syntyy maailmaan varustettuna heikolla refleksien struktuurilla, mikä muokkkautuu ja kehittyy lapsen vanhetessa

Kehitys on kohti vahvoja struktuureja; kehitys tapahtuu vaiheittain ja tietyssä järjestyksessä

Jatkuu

87

Struktuuri määrittää sen, mitä ympäristössä nähdään (vrt. Kant) mutta samalla ympäristö muokkaa struktuuria siinä olevien mukautumista vaativien piirteiden kautta

Mentaaliset struktuurit määrittävät sen, mitä on mahdollista oppia

Oppiminen: mielen struktuureja sovelletaan uuden sisällön yhteydessä

Yhteenvedettynä: kehitysta tapahtuu ja se merkitsee struktuurien kehittymistä, oppiminen on suhteessa kehitysvaiheeseen, ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus on vastavuoroinen luonteeltaan

Miltä edelläkuvattu tuntuu?

88

Lasten naivit teoriat

(misconceptions (virhekäsitykset); preconceptions (ennakkokäsitykset) mm.)

89

Oletetaan, että lentokone lentää tasaisella nopeudella ja koko ajan samalla etäisyydellä maanpinnasta. Kun lentokone on kuvan osoittamassa kohdassa ohjaaja irrottaa siihen kiinnitetyn metallipallon. Lentokone jatkaa lentämistä edelleen samalla nopeudella, samaan suuntaan ja samalla korkeudella.

Piirrä metallipallon rata siitä hetkestä kun se irtoaaa koneesta siihen hetkeen, kunnes se iskeytyy maahan. Ilman vastusta ei oteta huomioon. Merkitse samaan kuvioon myös kohta, missä lentokone on sillä hetkellä, kun pallo iskeytyy maahan.

90

91

Se mitä lapsi tietää on osista rakentuvaa ja sisältöspesifiä

Carey, S. (1985) Conceptual change in childhood. MIT Press; Karmiloff-Smith, A. (1992) Beyond modularity. Cambridge, MA: MIT Press)

Tätä tukeva havainto: toisen tiedonalueen tieto ei juuri auta toiselle alueelle tyypillisten ongelmien ratkaisussa

Carey (1985)

lapsen tietyn sisältöalueen tieto on teorian kaltaista

sillä on selitysvoimaa

se auttaa ilmöitä koskevien tulkintojen tekemisessä

sillä muutenkin tieteelliselle teorialle tyypillisiä ominaisuuksia

92

Tietyn sisältöalueen käsitteet ovat osa laajempaa naivia teoriaa (e.g. layman theory)

Kehitys merkitsee käsitteellistä muutosta (conceptual change) (vrt. tieteellinen teoria ja sen kehittyminen)

Opetus muodostaa kehityksen ajurin

”Conceptual change is the reassignment of concept to correct categories” (Chi&Roscoe 2002)

”Conceptual change is the reorganisation of diverse kinds of knowledge into complex systems in students’ minds” (diSessa 2002)

93

94

ks. Viiri, J. (2005) Miten opetan fysiikkaa ja kemiaa alakoulussa. WSOY

95

Tyyppillisiä oppilaiden virhekäsityksiin liittyviä tiedonalueita

Avaruus ja avaruuden tutkiminen

Värit ja näkeminen

Ilmakehän ilmiöt

Biosfääri

Sähkö

EnergiaVoima ja liike

Voimat ja nesteet

Lämpö ja lämpötila

Valo

Ääni jne

96

Oppilaiden virhekäsitysten kohteita - jatkoa

”Taivas on sininen, koska ...”

”Useimmat esineet laajenevat, kun niitä lämmitetään. Tämä on seurausta siitä, että ...”

”Onko kuussa gravitaatiota?”

”Vuodenajat ovat seurausta siitä, että ...”

”Elokuvissa ihmisen metsästävät dinosauruksia ...

”Valkoihoiset vanhemmat viettävät paljon aikaa auringossa ja sen seurauksena päivettyvät ruskeiksi. Heille syntyvien lasten iho on ...”

”Tiedemiehet käyttävät tieteellistä menetelmää.”

”Avaruudessa ei ole gravitaatiota.”

97

Vielä kirjallisuutta naiveista teorioista (naive theories, misconceptions, conceptual change e.g.)

Shupin, Shana. M.(2003) Concptual change among students in science. ERC Digest, ED482723; online: http://www.ericdigests.org/2004-3/change.html

Blosser, Patricia E. (1987) Science misconceptions research and some implications for the teaching of science to elementary school students. ERIC/SMEAC Science Education Digest No. 1, 1987, online: http://www.ericdigests.org/pre-925/science.htm

98

Kasvatustieteen aineopinnotKehitys ja oppiminen3 op

J. EnkenbergVI

99

Behaviorismi (vrt. Skinner, B.F. (1953) Science and human behaviour. NJ: Free Press; Bijou, S.V.&Baer, D.M.(1961) Child development. Vol. 1. NJ: Appleton-Century-Croft)

Syntyessään lapsi ei omaa tietoa eikä struktuureja

Lapsi kykenee erottamaan asioita ympäristöstä ja reagoimaan ympäristöön jne.

Radikaali behaviorismi: lapsi ei omaa rakenteita eikä niitä kehity oppimisessa; kehitystä ei ole - on vain oppimista

100

Oppimisen perusprosesseja/behaviorismi

mitä lähempänä asiat ovat ajallisesti ja paikallisesti sen todennäköisempää on oppiminen

oppimisessa maailmaa kopioidaan mieleen

mitä useammin asia kohdataan, sen voimakkaampi assosiaatio ja sen todennäköisempää on oppiminen

Yhteenvedettynä: kehitystä ei tapahdu (koska ei rakenteita), muutos tietämisessä on seurausta induktiivisen päättelyn prosessista, ympäristö on perusta yksilön oppimiselle

Miltä tämä teoria tuntuu?”

101

Informaation prosessoinnin teoriat (kognitivismi) (Newell&Simon 1972, Siegler 1981, Bruer 1993)

Ajattelu on informaation prosessointia

Oppimiselle keskeistä: miten lapset esittävät itselleen informaatiota ja muokkavat sitä sekä mitä rajoitteita heidän informaation käsittelylleen on olemassa.

Teoriat eivät ota kantaa siihen, paljonko tietoa lapsi omaa syntyessään tai miten ko. tieto on organisoitunut

Tiivistettynä: Ihminen on symbolien prosessoija. Informaatio tulee järjestelmään, aktivoi siellä erityisiä kognitiivisia prosesseja tuottaen fyysisiä tai mentaalisia tekoja

Newell, A. & Simon, H. (1972). Human Problem Solving. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall.Siegler, R.S. (1981). Developmental sequences within and between concepts. Monographs of fhe Society for Research in Child Development, 46(2).Bruer, J. T. 1993. Schools for thought: A science of learning in the classroom. Cambridge, MA: MIT Press.

102

Ihmismielen kognitiivinen arkkitehtuuri (vrt. Bruer 1993)

Bruer, J. T. 1993. Schools for thought: A science of learning in the classroom. Cambridge, MA: MIT Press.

Tehtävä-ympäristö

Työmuisti (Short-Term Memory):

metatason prosessit

mentaaliset representaa-tiot

Pitkäkes-tomuisti (Long-Term Memory):

metakog-nitiot,

prosedu-aarinen tieto,

deklara-tiivinen tieto

Tulos

103

Tehtävän suoritus ja informaation prosessointi(de Jong, T., & Ferguson-Hessler, M. G. M. (1996). Types and qualities of knowledge. Educational Psychologist, 31, 105-113.)

Tehtävän esittyminen

(representaatio)

Valikoiva havainnointi

Oppimistehtävä tmv.

Informaation etsintä

Pitkäkestomuisti (tietämyskanta)

Tietämyskanta: muodostuu erilaisista tiedon tyypeistä, joilla on erilainen rooli tehtävän suorituksessa

Tehtävän suoritus

Tehtävän lopetus

104

Oppiminen ja informaation prosessointi

Pitäkestomuisti (tietämyskanta)

Valikoiva havainnointi

Oppimistehtävä tmv.

Oppimisprosessit

Informaation esittäminen

105

Informaation prosessoinnin teoria ja tiedon tyypit

Situationaalinen tieto (tietoa sisältöalueen tyypillistä tilanteista (käsikirjoitus esim.)

Deklaratiivinen tieto (kutsutaan usein myös nimellä käsitteellinen tieto)

Proseduarinen tieto (tietoa toiminnoista/toimintasarjoista, jotka ovat käyttökelposia ko. sisältöalueella)

Strateginen tieto (auttaa järjestämään tehtävän suoritusta mielekäällä tavalla; suunnitelmiin liittyvää tieto)

Metakognitiivinen tieto (tietoa ao. henkilön omista ajattelun prosesseista; kontrollia ja itsesäätelyä

106

Referenssi oppimiselle: taitava (ekspertille ominainen)

käyttäytyminen:

Oppimisteoriat (IP) kiinnostuneita siitä, miten kehitytään aloittelijasta ekspertiksi ja miten tähän kehitykseen voidaan vaikuttaa

Minkälainen sitten on ekspertti?

107

Kalteva taso (inclined plane)

”Sinulla on 3 minuuttia aikaa kertoa kaikki, mitä tiedät kaltevasta tasosta.”

(Chi, Feltovich&Simon (1981) Representation of physics problems by experts and novices. Cognitive Sci. 5:121-52, 1981.)

108

Chi, Peltovich&Simon (1981)

109

110

Noviisi ja ekspertti

Eroja tiedon määrässä ja jäsentyneisyydessä

Aloittelijat tulkitsevat informaatiota pintatason piirteiden pohjalta

Asiantuntijat: tulkinta periaatteellisen tiedon pohjalta

Asiantuntijat: toiminnan säätely ja kontrollointi kehittynyttä (suunnittelu ja reflektio korostuvat taitavassa toiminnassa)

111

Sosiohistoriallinen näkökulma oppimiseen

Ihmisen ajattelun ja toiminnan prosessit etenevät kahta polkua: luonnollinen ja kulttuurellinen

Edellinen liittyy kypsymiseen, jossa ihmisen biologinen perusta on merkittävä

Kulttuurelliset prosessit tukeutuvat sosiaaliseen ympäristöön sekä kulttuurin tarjoamiin työvälineisiin

Kypsymisen seuraukset tulevat esiin kokemuksissa ja vuorovaikutuksissa ympäristön kanssa

Vygotsky, L.S. (1962). Thought and language. Cambridge, MA: The MIT press.Vygotsky, L.S. (1978). Mind and society: The development of higher mental processes. Cambridge, MA: Harvard University Press.

112

Välineet: materiaaliset ja psykologiset

Edelliset: välittävät yksilön ja ympäristön suhteissa (esim. korkkiruuvi; kahva sopii yksilön käteen ja ”ruuvi” kohteeseen)

Jälkimmäiset: välittävät ja ohjaavat yksilön ja yhteisön suhteissa (merkit, symbolit ja keskustelut); muuttavat ihmisen psykologisia prosesseja

Kulttuurellisen kehityksen/oppimisen geneettinen lainalaisuus: opittavat toiminnot esiintyvät aina kahdesti; ensin ihmisen kesken heidän välisinä (interpsychological) ja ihmisen sisällä (intrapsychological); oppiminen etenee edellisestä jälkimmäiseen

113

Oppiminen

Oppiminen etenee kehityksen ulkopuolella ja vetää (pull) kehitystä mukanaan (vrt. strukturalismi ja ”push”)

Oppiminen tarvitsee sosiaalisen vuorovaikutuksen välittämän ns. lähikehityksen vyöhykkeen (ZPD) olemassaolon

Mitä opitaan ”orkesterin” jäsenenä sisäistyy; tulos muodostaa uuden tiedon ja kehitystason

Yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa korostuu sosiaalisen ympäristön merkitys

114

Yhteenvetoa - lähtökohtana keho – behavioristiset oppimisteoriat

Mielenkiinto ulkoisesti havaittavissa oppimistoiminnoissa ja tapahtumissaOppimistoiminta= tehtävien ohjeistettu suorittaminenTekemällä asioita ja suorittamalla tehtäviä opitaanTavoite: virheetön suoritusVirheistä ei ”tykätä”Tunnusomaista: ositettujen ja asteittain vaikeutuvien tehtävien suorittaminenAjattelu: mielen ulkopuolella ”mind in the body”.

115

Lähtökohtana mieli – kognitiiviset oppimisteoriat

Tietämään tuleminen on mielen sisäinen prosessiOppimistoiminnoissa korostuu katseilta piiloon jäävä ajattelutoimintaAjatteluun ohjaaminen: ”reflection for”, ”reflection in” ja ”reflection on”Em:t nk. geneerisiä ajattelun taitoja vrt. spesifit, tiedonalueeseen liittyvät taidotTavoite: periaatteellinen ja hiljainen tieto, joka ominaista taitavalle suoritukselle ja asiantuntijalleTunnusomaista avoimet ja ajattelua vaativat oppimistehtävät, avoimet oppimisympäristöt, kokeilu ja tutkiminenAjattelu: ”mind in the brain”

116

Lähtökohtana sosiaalinen -a) situationaalis-kognitiiviset oppimisteoriat

Oppiminen on kontekstia jäsentävää toimintaaKorostus on tilanteissa, joissa tieto on piiloutuneena ja missä se selittää ilmiön käyttäytymistäPyrkii ratkaisemaan ”transfer”-ilmiön (tiedon hitausominaisuus).Tiedon ja sen soveltamisen oppiminen tapahtuu samanaikaisesti (nrt. normaalisti hierarkia: perustieto ja –taito -> niiden soveltaminen)Tunnusomaista oppimisessa ongelma- ja ilmökeskeisyys sekä projektioppiminenAjattelu: ”mind in the context”.

Lähtökohtana sosiaalinen - b)sosiokulttuuriset oppimisteoriat

Tietämään tuleminen merkitsee liittymistä yhteisöönOppimisessa korostuu työvälineiden ohjaama ja tukema yhteisölle ominaisten käytänteiden omaksuminenTavoitteena on omaksua yhteisölle (asiantuntijayhteisölle) ominaisia ajattelu- ja toimintamallejaOppimisessa korostuvat vuorovaikutukset, merkitysneuvottelut, yhdessä tapahtuva toiminta sekä työskentely koulun, kodin ja niiden ulkopuolisten yhteisöjen muodostamassa ekosysteemissäAjattelu: ”mind in the socio-cultural practices”.

117

118

Behaviorismin keskeisiä edustajia

Albert Bandura, Ivan Pavlov, Burrus Skinner ja Edward Thorndike

Behaviorismiin tukeutuvia opetusmalleja

Tietokoneperustainen opetus (trad.), oppimissopimus, yksilöllinen opetus, ohjelmoitu opetus ja opetus systeeminä (tavoiteoppiminen)

Ilmeneminen opetuksen suunnittelussa

Käyttäytymistavoitteiden artikulointi, systemaattinen opetuksen suunnittelumalli ja suoriutumisperustainen arviointi

119

Kognitivismin keskeisiä edustajia

John Anderson, David Ausubel, Robert Gagne, Howard Gardner, David Merrill, Donald Norman, Joseph Novak, Charles Reigeluth ja David Rumelhart

Kognitivismiin tukeutuvia opetusmalleja

Tutkiva oppiminen (Collins&Stevens), oppimisen ehdot (Gagne), informaation prosessoinnin malli, Kellerin ARCS, Merrillin komponenttimalli mm.

Ilmeneminen opetuksen suunnittelussa

Kognitiiviset tavoitteet, oppimisstrategiat, oppimisen taksonomia (esim. Gagnen älylliset taidot) Edeltävät taidot ja tehtäväanalyysi

120

Sosiokulttuurisen oppimisteorian keskeisiä edustajia (tai näkökulmaan vaikuttaneita)

John Bransford, Jerome Bruner, John Dewey, Scott Grabinger, Jean Lave&Etienne Wenger, Seymour Papert, Jean Piaget, Rand Spiro ja kumpp., Lev Vygotsky jne.

Näkökulmaan tukeutuvia opetusmalleja

Toimintaoppiminen, ankkuroitu opetus, autenttinen oppiminen, tapausperustainen opetus, kognitiivinen oppipoikakoulutus, kollaboratiivinen oppiminen (tutkiva oppiminen), episteemiset pelit, tapausperustaiset skenaariot, mikromaailmat, vastavuoroinen opettaminen ja WEbQuests mm.

Ilmeneminen opetuksen suunnittelussa

Autenttinen arviointi, kokeilu ja tutkiminen, mallintaminen, ”scaffolding”, valmentaminen, reflektointi, ongelmaperustaisuus, teknologiarikkaat oppimisympäristöt, visualisointi, avoimet oppimisympäristöt, virheiden merkitys

121

ks. lähemmin: http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/tutkivaope/enkenberg.htm

Behaviorismi (keho) Kognitivismi (mieli) Situationaalinen kognitivismi/sosiokulttuurinen tulkinta (tilanne)

Miten tullaan tietämään ja opitaan?

Tieto/taito ositetaan ja opiskellalan osien kautta

Olemassa olevan tieto järjestyy uudelleen

Tieto/taito välittyy sosiaalisessa asetelmassa

Mihin huomio tulisi kohdistaa?

Tavoitteen ja toiminnan tuloksen välisen eron kaventamiseen

Mielessä tapahtuvan informaation käsittelyyn ja ajattelutoimintojen säätelyyn

Tiedon/taidon kommunikointiin/niiden näkyväksi saattamiseen sosiaalisessa asetelmassa kognitiivisten välineiden (vrt. kieli) tukemana

Mikä on tuloksena? Tiedon ja taidon lisääntyminen

Käsitteellinen muutos tietorakenteessa

Muutos ajattelu- ja toimintamallissa

122

Oppimisteoreettisiin näkökulmiin liittyviä ongelmia

Oppimisteoreettinen näkökulma

Sen keskeinen ongelma

Behaviorismi Ajattelun ja aitojen ongelmien ratkaisu

Kognitivismi Opitun tiedon ja taidon soveltaminen

Situationaalinen kognitivismi Abstrahointi/opitun käsitteellistäminen

Sosiokulttuurinen tulkinta oppimisesta

Kulttuuristen käytänteiden uusiutuminen

?

123

Katso lisää …

What is learning? Is it a change in behaviour or understanding? Is it a process? Here we survey some common models.

http://www.infed.org/biblio/b-learn.htm

124

Ja täältäkin …

http://en.wikipedia.org/wiki/Learning#Theories_on_Learning

125

Kehitys ja oppiminen

3 opJ. Enkenberg

Kl 2014Osa 7

126

Ihmiskäsitys (John Seely Brown, 2013)

Brown: Kasvatuksessamme soveltamamme tulkinta ihmiskäsityksestä tarvitsee päivityksen (vrt. ajan nousevat ilmiöt)Ihmisen kolme olemusta • Tietävä ihminen (homo sapiens)• Tekevä ihminen (homo faber)• Leikkivä ihminen (homo ludens)-> Kaikkien kolmen ulottuvuuden tulisi olla tasapainoisessa suhteessa opetuksessa

127

Osallistava oppiminen (participatory learning)

Oppimistoiminnan lähtökohdat: oppilaiden kiinnostus sekä identiteettiKorostus tiedolla leikkimisessä ja työskentelyssä sekä yhteiskehittelyssä.Tavoitteena harjoitella uutta luovaa, innovatiivista toimintaa yhdessä tapahtuvan toiminnan muodossa tutkimalla ilmiöitä ja etsimällä ratkaisuja ongelmiin Oppimistoiminnan mahdollistajat: uudet mediat, teknologiset (henkilökohtaiset sekä yhteisölliset) työvälineet sekä kehittyvät kulttuuriset käytänteetOppimisen konteksti: koulun, kodin ja niiden ulkopuolisen maailman muodostama ekosysteemiAjattelu: ”thinking in redesigning”.

128

Esimerkkejä OO:sta: 1) SOLE (Self-organizing learning environment, Sugata Mitra) –

SOLE ja oppiminen:• ”Eduaction is a self-organizing system where learning is an

emergent phenomena”

Miksi SOLE?• Työn ja teknologisen maiseman muutos edellyttää, että

lapsemme oppivat tekemään suuria kysymyksiä (Kuten: Mikä on sielu? Osaako eläin ajatella? Miten ruoansulatus toimii?)

http://www.ted.com/talks/sugata_mitra_the_child_driven_education

129

SOLE:n taustalla olevia uskomuksia

Oppiminen on oppijalähtöistä ja yhteisöllistäIhmettely ja uteliaisuus johtaa oppimiseenOppiminen edellyttää avoimuutta kokeilla ja tehdä virheitäLapsi on luontaisesti kriittinen ja nopeasti oppivaOppiminen tarvitsee rohkaisua sekä kärsivällisyyttä (myös opettajalta)

130

SOLE:n soveltaman opetusmallin kolme vaihetta (sovellettuna luokkahuonetyöskentelyyn):

1) Tutkimukseen ohjaavan kysymyksen esittäminen (5 min)

2) Kysymyksen tutkiminen ja vastauksen etsintä (40-50 min)

3) Koonti (10-20 min)

131

SOLE opettaa oppilaille• Oppimisen omistajuutta• Luetun ymmärtämistä, lukutaitoa, yleistä

käyttäytymistä, kieltä, luovuutta ja taitoa ratkoa ongelmia

• Valmistaa elinikäiseen oppimiseen• Edistää asioiden mieleen painumista• Kehittää yhteisöllisen toiminnan taitoa• Luottamus opettajien ja vanhempien

välillä paranee• Sitoutuminen oppimiseen paranee• Oppimisesta tulee hauskaa

132

SOLE opettaa opettajille

• Tekemään hyviä kysymyksiä• Paljastaa oppilaista kiinnostavia asioita• Madaltaa hierarkioita• Paljastaa oppiliaden oppimisen rajoja• Tekee opettamisesta hauskaa

133

134

Design-suuntaunut pedagogiikka (DOP)

Hyvä oppimistoiminta edellyttää oppilaslähtöistä oppimisprosessia, joka muotoutuu oppilaiden mielenkiinnon, ideoiden, ajattelutapojen, käsitysten, tulkintojen sekä asiantuntijatiedon pohjalta ja joka kohdistuu aitoihin, tutkittavissa oleviin ilmiöihin.

Vain etsimällä, tutkimalla, lukemalla ja kirjoittamalla jotain varten voi mielenkiinto oppimiseen ja itsensä kehittämiseen säilyä ja vahvistua. Näissä toiminnoissa tietotekniikka on luonteva osa ja vahva tiedon etsinnän, järjestämisen ja tuottamisen väline ja osa tämän ajan oppimiskulttuuria.

135

Oppimisteoreettinen viitekehys

Design- suuntautuneen pedagogiikan kulmakivet: osallistava oppiminen, yhteiskehittely, yhteisölliset ja henkilökohtaiset työvälineet.

136

DOP:n keskeiset käsitteet• Design. Design merkitsee osallistumista kulttuurisiin

käytänteisiin niitä uusintamalla (leikin, tekemisen, simuloinnin, omaksumisen, ”multitaskingin”, jakamisen, yhdistämisen, päättelemisen, eri medioiden hyödyntämisen, verkostoitumisen sekä neuvottelujen avulla)

• Design-suuntaunut oppimistoiminta. Merkitsee yhdessä tapahtuvaa monimutkaisen ongelman ratkaisua tai luonto- ja kulttuuriympäristön todellisiin kohteisiin yhdistyvien ilmiöiden tutkimista, kuvaamista sekä selittämistä valitusta tiedonaluenäkökulmasta.

• Oppimisaihio. Oppimisaihio on todellista ilmiötä tai ongelman ratkaisua edustava fyysinen tai digitaalinen representaatio (tavallisesti monimediainen digitarina), joka kuvaa valitusta näkökulmasta ilmiön käyttäytymistä tai ongelman ratkaisua

137

OPPIMISAIHION “ONTOLOGIA”

Oppimisaihio IlmiöIlmiötä edustavat

objektit

Konteksti

HUOM! Nyt oppimisen suunnittelu =oppimisen kontekstin suunnittelua!

138

Oppimisen ekosysteemi

139

OPPIMISAIHION KONSTRUOINNIN PÄÄVAIHEET (CF)

ILMIÖN/ONGELMAN

ARTIKULOINTI

ILMIÖTÄ/ONGELMAN RATKAISUA EDUSTAVAN

OPPIMISAIHION SUUNNITTELU

OPPIMISAIHIOON/ONGELMAAN

LIITTYVÄN AINEISTON

KOONTI (MONIMEDIAINEN

)

OPPIMISAIHION RAKENTAMINEN

I

IIIII

140

Kontekstiin tutustuminen

Oppimisen ekosysteemin

mallinnus

Ongelman/Ilmiön

antaminen Oppimistehtävän muotoilu

Ohjaavan kysymyksen kiinnittämine

n

Relevantin oppimisen

ekosysteemin kiinnittämine

n

Suunnitelman laatiminen tutkimuksia

varten

Tutkimuskohteiden ja-

menetelmien kiinnittäminen

Aineiston koonti,

järjestäminen ja

käsittely

Aineiston esittäminen

Artefaktin rakentaminen(käsitteellinen

/ materiaalinen/digitaalinen)

Artefaktin julkaiseminen

Tiedonaluespesifi tieto/taito

21. vuosisadan taidot

Syöte Prosessi Tulos

DOP-opetusprosessin suunniteltu eteneminen

141

Design-suuntautuneen pedagogiikkaan perustuvan opetuksen suunnittelua ohjaavat periaatteet:

Oppimisprosessi ankkuroidaan oppijoiden ideoihin, ajattelutapoihin, käsityksiin ja tulkintoihin kysymyksessä olevasta ilmiöstä (epistemologinen prinsiippi).

Oppimiseen sitouttaminen tapahtuu kokonaisten tehtävien ja ns. ohjaavien kysymysten (driven questions) avulla (oppimisen prinsiippi).

Toiminta kohdistuu kysymyksessä olevaa ilmiötä edustaviin käsitteellisiin objekteihin tai artefakteihin ja toiminnassa hyödynnetään fysikaalisia ja kognitiivisia työvälineitä (ontologinen prinsiippi).

Tietämään tulemista ja oppimista edistetään ja tuetaan yhteisöllisellä työskentelyllä ja suunnittelulla (opetuksellinen prinsiippi).

Informaation kokoamisessa tutkittavana olevasta ilmiöstä sekä sen jakamisessa hyödynnetään oppijoiden omia välineitä ja teknologioita (teknologinen prinsiippi)

Opettajan ja muiden aikuisten/asiantuntijoiden tehtävänä on tarjota resursseja työskentelyyn sekä ohjata ja tukea sitä (toimijuuden prinsiippi)

142

http://www.youtube.com/watch?v=frNQpRpp_Xc

Konteksti :Talvikalastus Saimaalla

Ilmiö:Kuinka syvällä kalat uivat talvella?

Oppimisaihio:Digitarina (ks. ohessa)

143

DOP (ja SOLEkin osittain) :

1. Lähtökohtana ”kokonainen ilmiö” ja tavoitteena syvällinen oppiminen

2. Korostus 21. vuosisadan taidoissa3. Oppimisen taidot opitaan rinnan

tiedonaluetiedon ja -taitojen kanssa4. Oppimisessa yhdistyvät samanaikaisesti

oppijan keho, mieli sekä sosiaalisuus5. Oppiminen ylittää rajoja; sen tulokset

sovellettavissa laajasti koko oppimisen ekosysteemissä

144

”Nykyaikainen yleissivistyksen määrittely painottuu tiedon etsimisen, työstämisen, tuottamisen ja esittämisen taitoihin.

Ensisijaisena tavoitteena tulee olla aktiivinen tiedon kanssa tapahtuva työskentely tiedon omaksumisen sijaan.”

Jouni Välijärvi: HeSA 17.2.2014

145

Kirjallisuutta Mitra, Sugata (2013) SOLE: How to Bring Self-Organized Learning Environments to Your Community. Saatavilla (online): http://www.ted.com/pages/sole_toolkit Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/ Enkenberg, J. (2012) Design-suuntautunut pedagogiikka. Saatavilla (online): https://www.dropbox.com/s/6bkehlnprqxkvey/Design-suuntautunut%20pedagogiikka%206.9.2012S.pdf

Design-suuntautuneen pedagogiikan käsikirja käsikirja (aiemmin käytettiin nimeä Case Forest pedagogiikka). Saatavilla (online): http://www.skogsstyrelsen.se/Projektwebbar/caseforest/Teacher-courses/Manuals/ Brown John Seely (2013) Learning in and for the 21st Century. Saatavilla (online): http://www.johnseelybrown.com/CJKoh.pdf

146

DOP-julkaisujaLiljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries Cultural Studies of Science Education, 8(1), 51-86.Vartiainen, H., Liljeström, A. & Enkenberg, J. (2012). Design-Oriented Pedagogy for Technology-Enhanced Learning to Cross Over the Borders between Formal and Informal Environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097-2119.Liljeström, A. & Enkenberg, J. (2013). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and Information Technology.Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Emerging Learning Systems in Design- Oriented Instruction with Museum Learning Objects. Educational Technology Research & Development.Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (in press). Participant-led photography as a mediating tool in object-oriented learning in museum. Visitor Studies.Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning: An international comparison. Journal of Teacher Education for Sustainability (JTEFS).Vartiainen, H., Enkenberg, J., Liljeström, A. & Pöllänen, S. (in review). Emerging learning ecosystems in technology-mediated learning in a craft teacher education course. Submitted for publication to Technology, Pedagogy and Education.

Luentotehtävä ja sen tulokset

Taitava opettaja?

8/28/08

147

J.Enkenberg2014

http://tinyurl.com/tulevaisuudentaidot

KL 2014 Kehitys ja oppiminen-kurssiSavonlinnan opettajankoulutusten opiskelijoiden tulkintoja

Viisi opettajan tulevaisuuden taitoa (N=150), Savonlinnan opettajankoulutusten (1. vk.) opiskelijoiden arvioimina kl 2014

Mitä opettajan tulisi tietää ja kyetä tekemään? (NBPTS; standardi/USA; 2002)

• Sitoutua oppilaisiin ja heidän oppimiseensa (engaging)

• Hallita opetettava sisältö ja relevantti opetusmenetelmä (content knowledge, pedagogical content knowledge)

• Vastata oppilaan oppimisen johtamisesta ja seurata oppimisen edistymista (management and monitoring)

• Pohtia omaa toimintaa ja oppia kokemuksista (reflection and learning from experience)

• Toimia oppimisyhteisöjen jäsenenä (membership of learning communities)

(kompetenssiperustainen näkökulma opettajan työhön)

155

Edellisen päivitys

Taitava opettaja prototyyppinä (Smith&Adviser, 2004)

• Omaa vahva luottamuksen itseensä ja työhönsä

• Näkee luokan ennen muuta oppimisyhteisönä• Pyrkii rakentamaan ja kehittämään oppilaiden

keskinäisiä suhteita• Pyrkii painottamaan opetuksessaan

oppilaskeskeisyyttä• Pyrkii johtajuuteen ja toimintaan, joka ulottuu

koulun ulkopuolelle• Hallitsee opetettavan tiedonalueen

(opettajan asiantuntijuuden ulottuvuuksia kuvaava

näkökulma) 158

Opettajuus identiteettikysymyksenä(Beijaad, Meijer&Verloop, 2004)

• Identiteetin rakentuminen on prosessi, jossa korostuvat tulkinta ja uudelleen tulkinta reflektiivisinä prosesseina (”Who I am at this moment?” ja ”Who do I want to become?”)

• Muodostuu sekä persoonasta että kontekstista (opettaminen on yhteydessä opetustyön kontekstiin)

• Sisältää alaidentiteettejä, joiden tulisi olla tasapainossa (ei keskinäistä ristiriitaa)

• Korostaa opettajuudessa ja sen kehittymisessä aktiivisen toiminnan välttämättömyyttä (agency)

159

”Vain sellainen koulu opettaa, jossa kaikki samalla oppivat”

• (Tharp, R. And Gallimore, R. (1988). Rousing minds to life: Teaching, learning, and schooling in social context. New York, NY: Cambridge University Press.)

160

Lähdeviitteet• Gee, J.P. (2000). Identity as an analytic lens for research in education. Review of

Rewsearch in Education, Vol. 25, No. 1, 99-125.• What Teachers Should Know and Be Able To Do. (2002). National Board for

Professional Teaching Standards, National Office, 1525 Wilson Boulevard, Suite 500, Arlington, VA 22209. Tel: 800-22TEACH (Toll Free); Web site: http://www.nbpts.org.

• Smith, T. & Strahan, D. (2004). Toward a prototype of expertise in teaching. A descriptive study Journal of teacher education, Vol. 55, No. 4, 357-371.

• Beijaard, D., Meijer, P. & Verloop, N. (2004) Reconsidering research on teaachers’ professional identity. Teaching and teacher education, 20, 107-128.

• Rogoff, B; Matusov, E; White, C. (1996). Models of teaching and learning: Participation in a community of learners. In D. R. Olson & N. Torrance (Eds.), The handbook of education and human development (pp 388-414). Oxford, UK: Blackwell.

• Ks. myös Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2008) Autenttinen oppiminen kehittää identiteettiä, Ostiensis, 14-17.

04/10/2023 161