Metsään-peruskurssi, luento 2

Kevät 2017

Metsään-peruskurssi

luento 2

Luento 2: Mitä metsänomistamisessa

on huomioitava?

• Metsien kestävä käyttö

• Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset

• Metsien suojelumahdollisuudet

Metsän kestävä käyttö

• Taloudellinen kestävyys

› Metsät hyvinvoinnin lähteenä,

tuloja metsänomistajalle.

› Kansantalous, vientitulot.

› Puuntuotanto ja -jalostus,

energiantuotanto, matkailu,

poronhoito.

• Ekologinen kestävyys

› Luonnon monimuotoisuus

› Talousmetsien luonnonhoito

• Sosiaalinen kestävyys

› Kestävän käytön ja

hyvinvoinnin turvaaminen.

› Toimeentulo ja maaseudun

elinvoimaisuus.

› Virkistyskäyttö ja

jokamiehenoikeudet

Metsien käytön ohjaus 1/2

• Kansainväliset sopimukset

• Kansallinen lainsäädäntö

› Metsälaki ja -asetus

› Laki ja asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta (Kemera)

› Laki metsätuhojen torjunnasta

› Luonnonsuojelulaki

› Vesilaki

› Rakennus- ja maankäyttölaki

› Muinaismuistolaki

› Maatalousyrittäjän eläkelaki

Metsien käytön ohjaus 2/2

• Hyvän metsänhoidon suositukset

• Metsäsertifiointi

› PEFC

› FSC

• Metsänomistajan tavoitteet

› Ei hoito- eikä hakkuuvelvoitetta

› Omat painotukset ratkaisevat: talous, maisema,

riista, muut?

LUONTOJÄRJESTÖT

PUUTUOTETEOLLISUUS PK-

SAHATEOLLISUUS

METSÄPALVELU-YRITTÄJÄT

OPPILAITOKSET METSÄTEOLLISUUS

Metsäkeskus

METSÄN-

OMISTAJAT

Metsälaki

Metsälaki 1/2

• Edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä.

• Uudistettu laki voimaan 1.1.2014.

• Lisää metsänkäsittelyn vaihtoehtoja.

› Metsänomistaja päättää milloin metsä on

uudistuskypsä.

› Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus sallittu.

Metsälaki 2/2

• Sovelletaan metsätalousmaaksi luettavilla alueilla.

› Tarkista metsäsi hoito rajoittava asiat, esimerkiksi

kaavamääräykset, suojelukohteet.

• Metsälain velvoitteita metsänomistajalle:

› metsänkäyttöilmoitus,

› hakkuuta seuraava uudistamisvelvoite,

› erityisen tärkeät elinympäristöt säilytettävä.

Metsänkäyttöilmoitus

Metsänkäyttöilmoitus 1/2

• Metsänomistajan velvollisuus on ilmoittaa

Metsäkeskukseen tilallaan suunnitellusta myyntihakkuusta.

• Jos kuviolla on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö tai

se rajautuu siihen, on ilmoitettava kaikki metsänkäsittely ja

selvitettävä, kuinka kohde aiotaan säilyttää.

• Uudistushakkuussa ilmoitettava myös uudistettava puulaji,

uudistamistapa ja maanmuokkausmenetelmä.

Metsäkäyttöilmoitus 2/2

• Metsäkeskuksessa metsänkäyttöilmoitus toimii

lainvalvonnan välineenä.

• Metsänkäyttöilmoituksen voi tehdä maanomistaja itse,

metsänhoitoyhdistys tai leimikon ostanut puutavarayhtiö.

• Tehtävä 10 vrk ennen hakkuun aloittamista – voimassa

kolme vuotta.

• Metsäkäyttöilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos kyseessä on

› kotitarvehakkuu

› keskiläpimitaltaan alle 13 cm puuston harvennushakkuu

› raja-, tie-, oja-, sähkö-, ym. linjojen avaus

Uudistamisvelvoite

Hakkuisiin liittyvä uudistamisvelvoite

• Uudistushakkuun päättymisestä seuraa uudistamisvelvoite.

› Koskee yli 0,3 ha avoimia alueita.

• Kasvatushakkuissa on ylläpidettävä riittävää kasvatuskelpoista puustoa, muutoin uudistamisvelvoite tulee voimaan.

• Toteutusaika taimikon aikaansaamiseksi 10-25 vuotta hakkuun päättymisestä.

• Metsälain mukaan taimikko on saatu aikaan kun

› se on riittävän tiheä,

› taimet ovat tasaisesti jakautuneina ja

› keskipituus on 0,5 metriä.

• Muu kasvillisuus ei saa uhata taimia välittömästi.

Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt

Ja muut kuin lakiin sisältyvät elinympäristöt

Talousmetsien erityisen tärkeät

elinympäristöt

• Erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luontokohteita, joilla

on suurempi merkitys metsäluonnolle kuin

metsätalousmaan elinympäristöillä yleensä.

• Metsälain elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai

luonnontilaisen kaltaisia, pienialaisia tai

metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä ja ne erottuvat

ympäröivästä metsäluonnosta selvästi.

Metsälain erityisen tärkeät

elinympäristöt • Luonnontilaisuus ja erityiset kasvuolosuhteet synnyttävät

ympäristöstä erottuvan pienialaisen elinympäristön.

• Elinympäristöverkosto on tärkeä monelle vaateliaalle lajille.

• Kaikkia elinympäristökohteita ei ole tiedossa.

• Uudet esille tulevat kohteet lisätään metsävaratietoihin.

• Epäselvässä tilanteessa apu löytyy Metsäkeskuksesta.

• Metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen päätös tehdään

maastokäynnin perusteella maksutta.

• Metsänomistaja voi hakea ympäristötukea, jos säilyttäminen

aiheuttaa vähäistä suuremman taloudellisen menetyksen.

Elinympäristöjen käyttö ja hoito

• Varovaiset hoito- ja käyttötoimenpiteet sallittuja, jos

ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan.

• Toimenpiteissä on säilytettävä elinympäristölle erityinen

vesitalous, puuston rakenne, vanhat ylispuut, kuolleet ja

lahot puut sekä otettava huomioon kasvillisuus, maaston

vaihtelevaisuus ja maaperä.

• Sallittuja ovat myös suunnitelmalliset luonnonhoitotoimet ja

luonnontilan ennallistamistoimet.

• HUOM! Metsänkäyttöilmoitus KAIKISTA tehtävistä

toimenpiteistä.

Elinympäristöjen käyttö ja hoito

• Elinympäristöjen olennaisia ominaispiirteitä ei saa muuttaa tai pilata.

• KIELLETTYÄ ON:

• Voimakkaasti maaperään ja puustoon kohdistuva toiminta, kuten › avo- ja uudistushakkuut, ojitus, purojen ja norojen perkaus,

› kemiallisten torjunta-aineiden käyttö,

› metsätien tekeminen,

› kasvupaikalle ominaista kasvillisuutta vahingoittava maanpinnan käsittely.

• SALLITTUA ON: › Toiminta, joka säilyttää tai vahvistaa ominaispiirteitä, kuten varovaiset,

poimintaluontoiset hakkuut (esim. kuusen poisto lehdoissa), puiden istutus, kuokkalaikutus ja siementen kylvö.

• Mahdollista myös hakea metsälain 11 §poikkeuslupa elinympäristön käsittelyyn.

Metsälain erityisen tärkeät

elinympäristöt

1. lähteiden, purojen, norojen ja pienten lampien

välittömät lähiympäristöt

2. lehto- ja ruohokorvet, metsäkorte- ja muurainkorvet, letot,

vähäpuustoiset kitu- ja joutomaan suot sekä rantaluhdat

3. rehevät lehtolaikut

4. ojittamattomien soiden kangasmetsäsaarekkeet

5. syvät rotkot ja kurut

6. jyrkänteet välittömine alusmetsineen

7. kitu- ja joutomaiden harvapuustoiset hietikot, kalliot,

kivikot ja louhikot

Puro ja sen lähiympäristö

Rehevä lehtolaikku

Rehevä korpi

Ojittamattoman suon kangasmetsäsaareke

Harvapuustoinen kivikko

Muut kuin metsälakikohteet

• Luonnonsuojelulain

suojellut metsäiset

luontotyypit

› luontaisesti syntyneet

jalopuumetsiköt

› Pähkinäpensaslehdot

› Tervaleppäkorvet

› katajakedot

• Muut arvokkaat

elinympäristöt

› vanhat metsiköt

› Tulvametsät

› Korvet

› Supat

› Paisterinteet

› metsäluhdat

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset

• Opas monipuoliseen metsänhoitoon.

• Uusin tutkimustieto ja perusteltuja vaihtoehtoja.

• Toimintamalleja päätöksenteon tueksi.

• Laadittu yhteistyössä laajan toimijajoukon kesken.

• Viitataan työohjeissa, puukauppasopimuksissa,

ympäristöohjeissa…

Suositusten näkökulmia

• Metsänomistajan moninaiset tavoitteet →

monipuoliset metsänkäsittelymenetelmät.

• Metsätalouden kannattavuus, metsä osana

kokonaisvarallisuutta.

• Metsänhoidon laatu korostuu.

← Hoitotöiden siirtyminen omistajalta toimijalle.

• Luonnonhoidon keinot.

• Verkossa: www.tapio.fi/metsanhoitosuositukset.

Metsäalan sertifiointi

Metsäsertifiointi

• Sisältää kriteerit ja indikaattorit.

• Riippumaton osapuoli antaa todistuksen siitä, että

metsätalous täyttää ennalta määritellyt vaatimukset

eli kriteerit.

• Tuonut toimivia käytäntöjä metsänhoitoon muun

muassa

› säästöpuut,

› suojavyöhykkeet vesistöjen rantaan.

Metsäalan sertifiointi

• Sertifikaatti osoittaa tuotteiden ostajalle ja

kuluttajalle, että puu on peräisin kestävästi ja

vastuullisesti hoidetuista metsistä.

• Lopputuotteelle annetaan ympäristömerkintä, joka

kertoo että koko tuotanto- ja jakeluketju on

todennettu sen eri vaiheissa.

• Suomessa metsätalouden käytössä olevasta pinta-

alasta on sertifioitu 85 %.

› Koko maailmassa vain noin 10 %.

Sertifiointijärjestelmät

• PEFC

› Metsänomistajajärjestöjen tukema järjestelmä.

› Ryhmäsertifiointi, 32 kriteeriä.

• FSC

› Juuret ympäristöjärjestöissä.

› Tila- tai ryhmäsertifiointi

› 10 periaatetta – useita kriteereitä.

Suositukset ja sertifiointi

metsäntalouden arjessa

Kestävän metsätalouden rahoituslaki - Kemera

Kestävän metsätalouden

rahoituslaki (Kemera)

• Lain tarkoituksena on

› lisätä metsien kasvua,

› pitää yllä metsätalouden tieverkkoa,

› turvata metsien biologien monimuotoisuus ja

› edistää metsien sopeutumista

ilmastonmuutokseen.

• Kemera-tuki on verotettavaa tuloa.

Tuettavat työlajit

• Puuntuotanto ja –kuljetus

› Taimikon varhaishoito

› Nuoren metsän hoito ja pienpuun kerääminen

› Terveyslannoitus, rajoitetusti

› Suometsän hoito (kunnostusojitus, piennarteiden

tekeminen)

› Metsätien perusparannus ja metsätien tekeminen

• Luonnon monimuotoisuus

› Ympäristötuki

› Luonnonhoitohankkeet

Kemera-tuen hakeminen

• Rahoitushakemus jätettävä Metsäkeskukseen etukäteen

kaikista toimenpiteistä ja työlajeista.

› Taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja suometsän

hoitoon sisältyvän piennartien tekeminen voidaan aloittaa

hakemuksen jättämisen jälkeen tuensaajan omalla riskillä.

› Muissa toimenpiteissä toteutussuunnitelma pitää hyväksyä

ennen työn aloittamista.

• Kun työ on saatu valmiiksi Metsäkeskukselle toimitetaan

toteutusilmoitus.

› Päätös lopullisesta tuen määrästä ja tuen maksu.

Muutama huomio Kemera-tuesta

• Tuki on joko euroa/hehtaari tai tietty osuus

kokonaiskustannuksista.

• Tuki sama itse tehdyssä ja yrittäjän tekemästä työstä.

• Rahoitusta haettava aina ennen töiden aloittamista.

• Tukivyöhykkeet: eteläinen, keskinen ja pohjoinen Suomi.

• Näitä ei enää rahoiteta: juurikäävän torjunta,

metsätuhoalueiden uudistaminen, pellonmetsitys,

energiapuun korjuu, kantojen nosto, pystypuiden karsinta.

• Metsään.fi-palvelussa voi tehdä taimikon varhaishoidon ja

nuoren metsän hoidon rahoitushakemuksen ja

toteutusilmoituksen.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden

toimintaohjelma Metso

METSO -ohjelma

• Tavoite: pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja

metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon

monimuotoisuuden suotuisa kehitys.

• Valtioneuvoston periaatepäätös, ohjelmakausi

vuoteen 2025.

• Pyritään suojelemaan elinympäristöjä, jotka

erityisen arvokkaita monimuotoisuuden kannalta.

METSO-ohjelma

• Toiminta:

› Suojelualueverkoston kehittäminen, myös hoitoa ja ennallistamista tehostetaan

› Talousmetsien luonnonhoidon keinot mukana

› Tutkimusta lisätään

• Lähtökohtana vapaaehtoisuus ja metsänomistaja voi tarjota kohteita suojeluun eri keinoin (määräaikainen tai pysyvä).

• METSO –elinympäristöinä määritelty 10 luontotyyppiä, joita rahoitetaan luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaisesti.

• Lisätietoja löydät: www.metsonpolku.fi.

Metsätalouden ympäristötuki

on osa METSOa

• Maanomistaja voi hakea tukea erityisen tärkeän

elinympäristön tai METSO –elinympäristön säilyttämiseksi.

• Tuki maksetaan kertakorvauksena 10 vuodeksi

• Tuki on verotettavaa tuloa metsäverotuksessa.

• Omavastuu 4 % kiinteistön puuston arvosta, enintään 3 000 €.

• Kohde jätetään yleensä luonnontilaan tai sillä voidaan tehdä

luonnontilaa palauttavia hoito- ja kunnostamistoimenpiteitä.

• Sopimus tehdään metsänomistajan ja Metsäkeskuksen välille.

• Sopimus merkitään kiinteistörekisteriin.

Yhteenveto

Illan tärkeimmät

• Metsänhoidon suositukset ovat metsänhoidon punainen lanka.

• Metsänomistajan moninaiset tavoitteet voidaan sovittaa yhteen samalla metsätilalla.

• Metsäpolitiikka turvaa metsätalouden kestävyyden ja kannustaa toimeliaisuuteen.

• Luonnon monimuotoisuus turvataan samalla kun talousmetsiä käytetään

Kiitos • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA

www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi

www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus