metsäänMETSÄKESKUS KESKI-SUOMEN ASIAKASLEHTI LOKAKUU 2009M

- Suo

men

Pos

ti O

yj

RaivaussahaRaivaussahapelastaa taimet pelastaa taimet

METSO suojeleeMETSO suojeleeja palkitseeja palkitsee

Varastoi Varastoi polttopuut kuivaksipolttopuut kuivaksi

2

Julkaisija:MetsäkeskusKauppakatu 19 B, PL 39,40101 JYVÄSKYLÄPuh. 020 7727 800

Päätoimittaja: Ari Nikkola

Toimitussihteeri: Raisa Frondelius

Toimitus: Ari Nikkola, RaisaFrondelius, Petri Kilpinen, Jaakko Kaipainen, Kari Vääränen

Kannen kuvassa:Kari VääränenKuva: Raisa Frondelius

Taitto ja sivunvalmistus: Tavukatti Oy

Painopaikka:Lehtisepät Oy,Jyväskylä, 30.10.2009Painos: 20 000 kpl

Osoitteet:Metsäkeskuksen asiakasrekisteri

Osoitemuutokset:Inkeri Järvinenp. 020 7727 813 inkeri.jarvinen@metsakeskus.Þ .

ISSN 1797-2310ISSN 1798-2634 (verkkolehti)

metsään LOKAKUU 2009

www.metsakeskus.fi

JYVÄSKYLÄKauppakatu 19 BPL 39, 40101 Jyväskylä p. 020 7727 800, faksi 020 7727 801s-posti: ksmk@metsakeskus.Þ ja etunimi.sukunimi@metsakeskus.Þ

HANKASALMIKeskustie 32, PL 2441521 Hankasalmi020 7727 931

JOUTSAYhdystie 4, 19650 Joutsa020 7727 866,faksi 020 7727 850

JÄMSÄSäterintie 4, 42100 Jämsä020 7727 824faksi 020 7727 860

KARSTULARyssäntie 3, 43500 Karstula020 7727 871faksi 020 7727 870

KEURUUKeuruuntie 15, PL 10542701 Keuruu020 7727 883faksi 020 7727 880

KUHMOINENPukkalantie 1, 17800 Kuhmoinen020 7727 941

PIHTIPUDASAsematie 7, PL 1144801 Pihtipudas020 7727 894faksi 020 7727 890

SAARIJÄRVISivulantie 11, PL 5343101 Saarijärvi020 7727 904faksi 020 7727 900

VIITASAARIKeskitie 8, 44500 Viitasaari020 7727 911faksi 020 7727 910

ÄÄNEKOSKITorikatu 6 B 6, PL 9544101 Äänekoski020 7727 924faksi 020 7727 920

Neuvontaa 020 692 555 tai asiakaspalvelu@metsakeskus.fi

Metsäsuunnittelupalvelut� Tilakohtaiset metsäsuunnitelmat� Metsänarvioinnit� Metsänhoitotiedotteet metsänomistajille� Laskelmat metsävaratietokannasta

Metsälakipalvelut� Metsälainsäädännön neuvonta� Metsälakien noudattamisen valvonta� Metsänhoitotöiden laadun ja metsien tilan seuranta ja parantaminen� Valtion rahoitustukien käytön edistäminen ja tukien maksaminen metsänhoitotöihin

Metsätyöpalvelut� Luontohankkeiden toteutus� Tiekuntaneuvonta� Tie- ja ojaneuvonta sekä rakentamispalvelut

MetsätietopalvelutNeuvontapalvelut� Bioenergia � Luonto, ympäristö, maisema � Metsänhoito � MetsäsertiÞ ointi, MetsätyötKoulutuspalvelut� Tilaisuuksia ja retkeilyjä metsänomistajille ja metsäammattilaisilleTiedotuspalvelut� Metsään-lehti � Sähköpostitiedotteet� Esite- ja julkaisutuotanto � www.metsakeskus.Þ Kehittämishankkeet� Metsätalous � Maaseudun kehittäminen � Ohjelmatyö

Metsäkeskus Keski-Suomen asiakaslehti

pääkirjoitus

KULUNUT SYKSY on ollut yksi kauneimmista miesmuistiin. Pirteä syyssää on tarjonnut oivan tilai-suuden metsien monipuoliseen käyttöön: taimikoi-den varhaishoitoon, perkaukseen ja täydennysistu-tukseen, marjojen ja sienten keräilyyn, virkistävään ulkoiluun ja luonnon havainnointiin.

ERINOMAISEN VAIHTOEHDON vapaapäivän viettoon tarjoaa Pirkanmaan puolella oleva Mäntän tehdastaajama museoineen. Gösta Serlachiuksen taidemuseossa vierailija mykistyy mestariteos-ten edessä. Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg ja lukuisat muut suomalaisen taiteen kultakauden edustajat ovat tauluineen tuttuja kaikille suomalaisille jo alakoulun kirjojen sivuilta. Vierailu taidemuseoon kertoo loista-vasti suomalaisten suhteesta metsään ja luontoon, museo teoksineen on osa suomalaisen metsäsekto-rin historiaa.

Automatka Muuramesta Jämsänkosken kautta Mänttään esittelee kulkijalle puolestaan metsäsek-torin nykyisyyttä. Vaikka tämänvuotisia uudistus-hakkuualoja näkyy valitettavan vähän, kielii metsien ikärakenne mittavasta puunjalostustoiminnasta. Tienviitta kertoo läheisestä metsäalan oppilaitok-sesta. Jämsänkoskella ja Mäntässä valtavat pape-ritehtaat muistuttavat matkailijalle, miten täydellinen

Metsästä on moneksikeskisuomalainen metsäsektorin arvoketju onkaan: metsänomistaja on löytänyt kaikelle kasvattamal-leen puulle ostajan, ja toisinpäin, teollisuus on löytä-nyt lähiseudulta kaikenlaista puuta jalostettavaksi.

TALOUSTAANTUMA ON VÄHENTÄNYT metsäte-ollisuuden puunkäyttöä. Ainakin massa- ja paperite-ollisuuden osalta puunkäytön väheneminen on osin pysyvää. Varkauden kaltaisen integraatin alasajo näkyisi varmasti myös keskisuomalaisen puun ky-synnässä ja hinnassa � puhumattakaan, että kipeitä päätöksiä kohdistuisi oman maakuntamme isoihin puunjalostuslaitoksiin.

Koska teollisuus ei näytä enää tarvitsevan kaik-kea metsissämme kasvavaa puuta, on kysytty, onko nykyinen metsälaki uudistamis- ja muine velvoittei-neen tarpeellinen. Kun metsälakia alettiin keväällä työstää vastaamaan paremmin nykyisen perustus-lakimme vaatimuksia, katsottiin tilaisuus sopivaksi oikoa myös joitakin sisältökysymyksiä.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN touko-kuussa lausunnolle toimittama lakiesitys sai kentältä tyrmäävän vastaanoton. Esitys olisi tiukentanut lain vaatimuksia ja tuonut lisää byrokratiaa. Metsäalan toimijat olivat yhtä mieltä siitä, että esityksen suunta on väärä. Ministeriö on ilmoittanut korjaavansa

metsälain nyt perustuslain vaatimukset täyttäväksi; sisältökysymyksiin palataan ajan kanssa uudestaan ensi keväänä.

Mitä enemmän asiaa pohtii, sitä kiinteämmältä metsänomistajien, metsäteollisuuden ja yhteis-kunnan kolminaisuus ja yhteinen etu vaikuttaa: olemme kaikki riippuvaisia toisistamme, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Mahdollisesti vielä aiempaa vapaampi metsälaki tulee entisestään korostamaan metsänomistajan vastuuta metsäomaisuutensa hyvästä hoidosta. Hyvin ja monimuotoisesti hoidetut metsät ovat paras keino osoittaa valtiovallalle, että positiivisella, avoimella ja palkitsevalla metsäpolitii-kalla päästään parempiin tuloksiin kuin tiukentamalla lakeja. Hyvin hoidetut metsät ovat myös paras keino turvata mahdollisuudet metsien monipuoliseen käyttöön ja metsien säilyminen osana suomalaista hyvinvointia.

Syysterveisin

ARI EINI, JOHTAJA

metsäkeskusKeski-Suomi

3

Syysmetsässä

Kaipaus tuoksuumetsissä näissä,joista kesä pois on lähtenyt.Heinät heilimoineet ovatkorsien päissä.Horsmat valtoimenaan,punastuen räiskyvätMaaäiti ainaisessa synnytystus-kassaan,nyt värillistä lakanaa hulmuttaa…

Kaukana metsien, vuorien takana, ilta silmää iskee…Ja peittää kohta tummaanlakanaan, koko maan…Lämpimässä tuvassaikkunaverhojentakana.

Kaksi nuorta, palavastirakastaa…

Äsken vielä oli kesä.Vihreänä metsät, maat.Porottava kuumuus.Onnea täynnä lintujen pesät…lehdot lauluja tulvillaan.Ja niityt mitä ihanintakukkalakanaa…

Nyt ruskassa luonto loimuaa.Puista värikkäistä lehdet putoaa.Ja kaipaus tuoksuumetsissä näissä,joista kesä pois on lähtenyt…

Pian luonto tanssii omissahäissään,puvun valkean saa…Ylle virran, halla harmaatapitsiäjo kutoo…

Seija Alaukko, Vesanto

RunoniekatJulkaisemme mielellämme lukijoi-demme runoja. Runoja voi postittaa metsäkeskukseen, osoite viereisellä sivulla tai sähköpostitseinkeri.jarvinen@metsakeskus.fi

LOKAKUU 2009JUTTUVINKIT0400 626 492ARI NIKKOLA

METSO lentoon vapaaehtoisesti

Metsien monimuotoisuutta turvaava METSO-ohjelma käynnistyy ensi vuonna. Ohjelman eteneminen riippuu metsänomistajien innok-kuudesta, sillä metsien suojelu on täysin vapaaehtoista.

Luontokohteen suojelusta voi tehdä 10 vuoden määräaikaisen sopimuksen metsäkeskuksen kanssa, jolloin maanomistajal-le korvataan puuntuotannon tulonmenetyksistä aiheutuvat kustannukset. Kohteen voi myös suojella pysyvästi perustamalla yksityisen suojelualueen tai myymällä kohteen valtiolle.

Keski-Suomessa METSO-kohteiksi kaivataan etenkin pienvesien lähiympäristöjä, puustoisia soita ja lehtoja.

s. 4�5

Varastoi vesi pois energiapuusta

Jos energiapuun varastoi oikein, puun keskimääräinen kosteus laskee huomattavasti ja polttopuun laatu paranee. Hakkuutähde, kannot ja kokopuut kannattaa varastoida kuivapohjaisella, aurin-koisella ja tuulisella paikalla.

Energialaitokset määrittävät energiapuusta maksettavan hin-nan energiasisällön perusteella, joten oikeaoppisella varastoinnilla metsänomistaja voi kasvattaa myös energiapuusta saatavia tuloja. Mitä vähemmän puussa on vettä, sitä suurempi on sen energiasisältö.

s. 6�7

Kannattaako jatkuva kasvatus?

Jatkuva kasvatus on vaihtoehto avohakkuulle: eri-ikäisiä puita taimista tukkipuihin kasvate-taan metsässä sikin sokin, ja hakkuissa poistetaan lähinnä suuria puita.

Jatkuvan kasvatuksen suurin ongelma on metsän uudistami-nen. Taimet joutuvat kasvamaan puiden varjossa juuristokilpailun keskellä, minkä vuoksi ne kehittyvät hitaasti tai kuolevat. Joissakin kohteissa jatkuva kasvatus voi olla harkinnan arvoinen vaihtoehto, mutta puuntuotannon kannalta siitä ei ole hyötyä.

s. 8�9

Visakoivu haastaa ja palkitsee

Visakoivun kasvatus ei sovi laiskalle metsänkasvattajalle. Koivikon eteen on paiskittava lujasti töitä, koska visakoivu ei siedä kilpailua ja tarvitsee paljon valoa. Jos tavoitteena on kasvattaa arvokkaita sorvikel-poisia visakoivutukkeja, puiden haaroittuvat oksat on käytävä karsimassa joka vuosi.

Sinnikäs kasvattaja saa työs-tään palkinnon, onnistunut työ voi tuoda huimat tulot. Multialaiselle Arto Riihiselle visakoivun kasva-tus on ennen kaikkea mukavaa puuhastelua puiden parissa.

s. 10

Heinä taittuu hyvillä välineillä

Taimikon varhaishoito on vaivatto-mampaa, kun ottaa avuksi hyvät työvälineet. Heinät ja vesakot voi polkea maahan kumisaappailla, mutta helpoimmin työ käy raivaus-veitsellä tai raivaussahalla, johon on asennettu kolmioterä.

Syksy on varhaishoitoon sopivaa aikaa, sillä vihreät taimet erottuvat helposti kulottuneen heinän ja lehdettömien vadelmanvarsien joukosta. Varhaishoitoretkelle voi ottaa mukaan koko perheen ja nauttia samalla syksyisestä luonnosta.

s. 12

Metsä-TV selittää vaikeita termejä

Internetissä toimiva Metsä-TV sisältää kolmisenkymmentä videota, joissa kerrotaan met-sänhoidon eri muodoista ja työlajeista käytännönläheisesti. Videot auttavat ymmärtämään metsäalan termejä ja madaltavat metsänomistajan kynnystä ottaa yhteyttä ammattilaisiin. Metsän-omistajilta uusi verkkopalvelu on saanut hyvää palautetta.

s. 13

■ Raivausveitsi on taimien pelastamisessa hyvä apuväline.KUVA: RAISA FRONDELIUS

■ Metsään-lehden toimitus kävi tutkimassa Metsäntutkimuslaitoksen koealoilla Vesijaolla, kuinka jatkuvan kasvatuksen metsä uudistuu. Näkymät eivät aina vakuuttaneet.

KUVA: ARI NIKKOLA

Tässä lehdessä:

KUVA: KUVAPÖRSSI OY

4

Etelä-Suomen metsien monimuo-toisuuden edistämiseksi laadittu METSO-ohjelma käynnistyy toden teolla ensi vuonna. Metsäkeskuk-siin on tulossa 10 miljoonaa euroa arvokkaiden elinympäristöjen vapaaehtoiseen suojelemiseen. Ympäristökeskukset saavat varoja lähes kolminkertaisen määrän. METSO-ohjelma on täysin vapaaehtoinen, joten sen eteneminen riippuu maanomis-tajien innokkuudesta.

� Keski-Suomessa ohjelmaa ei tähän mennessä ole varsinaisesti markkinoitu, mutta maanomistajat ovat silti ilahduttavasti tarjonneet luontokohteita suojeltavaksi METSO-rahoituksella, kertoo Auvo Hamarus Keski-Suomen ympäristökeskuksesta.

Vaihtoehtoina pysyvä tai määräaikainen suojelu

Ympäristökeskus pyrkii saa-maan luontokohteet pysyvään suojeluun. Maanomistaja voi joko myydä luontokohteensa valtiolle tai perustaa yksityisen luonnonsuojelualueen, jolloin kohde säilyy edelleen hänen omistuksessaan. Pysyviksi suojelun kohteiksi soveltuvat etenkin vanhat kangasmetsät, puustoiset suot ja pienvesien ympäristöt.

Metsäkeskukselta maanomis-taja voi saada ympäristötukea, joka tarkoittaa määräaikaista sopimusta: luontokohde jätetään metsätalouskäytön ulkopuolelle kymmeneksi vuodeksi. Keski-Suomessa tärkeimpiä ympäris-tötukikohteita ovat pienvesien lähiympäristöt, mutta myös puustoiset suot ja lehdot ovat haluttuja suojelukohteita.

Joillakin METSO-kohteilla

on tarpeen tehdä myös luon-nonhoitotöitä. Jos esimerkiksi korvessa on yksittäisiä ojia, niitä voidaan tukkia. Lehdoista voidaan poistaa kuusia, ja läh-teitä voidaan kunnostaa. Nämä työt rahoitetaan myös kestävän metsätalouden rahoituslaista luonnonhoitohankkeina.

Keski-Suomessa on tähän mennessä ollut vuosittain noin 500 000 euroa käytettävänä ympäristötukeen ja luonnonhoi-tohankkeisiin. METSO-ohjelman myötä saadaan 200�300 000 euroa lisää.

Kohteille on tarkat valintakriteerit

METSO-ohjelmaan valittavilla luontokohteilla on tarkat kriteerit. Vanhoissa metsissä iän tulee olla kasvupaikasta riippuen 100�160 vuotta tai lahopuuta tulee olla 10�20 kuutiometriä hehtaarilla. Puustoisista soista etenkin harvinaisia korpia tarvi-taan mukaan ohjelmaan. Korpien tulee olla ojittamattomia, tai niiden vesitalous saa olla vain vähän muuttunut.

Keski-Suomessa on paljon pienvesiä, kuten puroja ja lampia. Pienvesistä etsitään luonnonti-laisia tai luonnontilaisen kaltaisia purojen ja lampien ja rantamet-siä, joiden puusto on vanhaa ja lahopuustoista.

Lehtoja on hyvin vähän Keski-Suomessa. Lehdot ovat reheviä ja multavia kasvupaikkoja, joissa on runsas kasvillisuus. Maanomis-tajien tarjoamat lehdot ovat aina tervetulleita ohjelmakohteiksi.

METSO-kohteet näyttävät erilaisilta kuin tavanomaiset talousmetsät. Niissä humisee METSOn henki. ■

■ Luonnontilaiset puronvarret ovat arvokkaita METSO-kohteita varsinkin, jos puustossa on vanhoja ja kuolleita lehtipuita. KUVA: METSÄKESKUKSEN ARKISTO

METSOlla

ja metsolla on eroa

TEKSTI: SEIJA TIITINEN-SALMELA, SEIJA.TIITINEN-SALMELA@METSAKESKUS.FI

■ Kun metso nousee kuusikossa siivilleen, sen kuulee � nousu on vakaata ja varmaa. Vapaaehtoiseen suoje-luun perustuvan METSO-ohjelman nousukiito on vasta alkamassa. Keski-Suomessa ohjelman tavoitteena on turvata 8 500 hehtaaria elinympäristöjä luonnonsuoje-lulain keinoin. Ympäristötuella pyritään suojelemaan 5 200 hehtaaria määräaikaisin sopimuksin.

■ Aikaisemmin tuulenkaadot kerättiin pois metsästä. Nyt metsänomistaja voi perustaa metsäänsä oman luonnonsuojelualueen ja saada siitä täyden korvauksen METSO-ohjelman kautta, jos lahopuun määrä, metsän ikä ja muut kriteerit täyttyvät. KUVA: ARI NIKKOLA

■ Kalliotkin kuuluvat mukaan METSO-ohjelmaan. Kaikki kalliot eivät kuitenkaan kelpaa. Kallioista halutaankin parhaita vanhoja kilpikaarnaisia ja runsaslahopuustoisia kohteita.

KUVA: METSÄKESKUKSEN ARKISTO

Kiinnostuitko metsiensuojelusta? Lisätietoa METSO-ohjelmasta antaa

Seija Tiitinen-Salmela, puh. 020 772 7865, seija.tiitinen-salmela@metsakeskus.Þ

5

■ Männikkömetsät ja rantojen raidat -verkosto käynnistyy.

Yksi METSO-ohjelman toi-menpiteistä on yhteistoimin-taverkostot, joissa metsien monimuotoisuuden turvaaminen voidaan yhdistää maaseudun elinvoimaisuuden edistämi-seen.

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousminis-teriö ovat myöntäneet rahoi-tuksen seitsemälle yhteis-toimintaverkostolle, joiden joukossa on Keski-Suomen metsäkeskuksen hallinnoi-ma Männikkömetsät ja ran-tojen raidat.

Männikkömetsät ja ran-

tojen raidat -verkoston ta-voitteena on parantaa mo-nimuotoisuudelle tärkeiden kohteiden kytkeytyvyyttä ja edistää luonto- ja kulttuurimat-kailun edellytyksiä. Verkoston toiminta keskittyy pohjoisessa Keski-Suomessa Kivijärven rantakuntiin ja etelässä Päi-jänteen alueelle.

METSO-ohjelman mukai-sesti yhteistoimintaverkosto perustuu vapaaehtoisuuteen. Mukaan verkostoon ovat ter-vetulleita niin metsänomista-jat, luontomatkailuyrittäjät kuin muutkin metsien monimuotoi-suudesta, sitä hyödyntävästä elinkeinotoiminnasta ja metsi-en virkistyskäytöstä kiinnostu-neet tahot. ■

■ Toistasataa keski-suomalaista metsä- ja ympäristöalan toimi-henkilöä osallistui tämän syksyn aikana METSO-ohjelman koulu-tuksiin Toivakassa. Koulutuspäivän jälkeen toimijat osaavat tarjota maanomistajille metsien suojelua yhtenä vaihtoehtona puuntuotannon rinnalla.

� Onko tämä METSO-ohjelmaan soveltuva luontokohde?, kysyivät ympäristökeskuksen Kimmo Syrjänen ja metsäkeskuksen Seija Tiitinen-Salmela rämekoh-teella Toivakassa, kun käynnissä

oli METSO-ohjelman koulutus metsäammattilaisille.

Vastaus löytyi METSO-op-paasta, jossa luontokohteiden valintaperusteet on esitelty tarkasti.

Keski-Suomessa METSO-koulutuksiin osallistui reilusti toista sataa metsä- ja ympäristöalan ammattilaista.

Koulutuksissa käytiin läpi elinympäristöjen valintaperus-teita ja rahoitusvaihtoehtoja sekä erilaisten kohteiden hin-noittelua.

Kohdatessaan maanomistajia metsäammattilaiset pystyvät jat-kossa kertomaan monipuolisesti myös vapaaehtoisesta suojelusta ja sen eri toteutustavoista yhtenä metsänkäytön muotona.

Koulutukset tarpeen

Koulutukset järjestettiin ympäris-tökeskuksen, metsäkeskuksen ja Järvi-Suomen metsänomistajien liiton yhteistyönä.

� Palaute koulutuksista on ollut positiivista. Käytännönläheistä koulutusta ja eri toimijoiden yhdessäoloa on pidetty hyvänä. METSO-ohjelman toteuttami-sessa juuri toimijoiden yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, Seija Tiitinen-Salmela sanoo.

Vastaavia koulutustilaisuuk-sia on pidetty ympäri Suomen. Koulutusten sisällöstä vastaavat Suomen ympäristökeskus ja metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. ■

■ Kimmo Syrjänen ja Seija Tiitinen-Salmela pitivät huolen siitä, että keskisuomalaiset metsä- ja ympäristöalan ammattilaiset tuntevat nyt METSOn.

Henkilökohtaisen suunnitelmanavulla säästösi kasvavat paremmin.

!"#$""%&'()*+%&,--,%./(,0&1",*"%%"20,(('&,""%&2(03%-4&5*"0'6",0"11""'"&1-7%.,,-,0&+'&$('103.1+$%"0,('&8"'110'()*+/",0",0"'%)'%(2),4&9$:(,,-&$-'('&1"',,""'&3"":0%&,--,%.033(,0,))''0%(32"';&/+1"&8(#),%))&,0')'&%03"'%((,((,0;&%+0*(0,00,0&/"%"*+0%%(0,00,04&<(033-&+'&2+'08)+30'('&*"301+02"&,--,%-20,('%)+%%(0%";&/+0,%"&3.7:-22(&7$:(,,-&,0')33(&,+80*022"%4&&&&&=+0%"&5,0"1",8"3*(3))22(&>?>>&@>>>&A8*2B282C2"D8(&ED?>&/"&*"#""&"01"&2"1,)%%+2"'&,--,%-20,(',))''0%(32",0&3""%020,(('4

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

METSO-tietoa ammattilaisille

Monimuotoisuutta turvataan yhteisvoimin

METSO-ohjelmassa turvattavia elinympäristöjä ovat:� lehdot � runsaslahopuustoiset kangasmetsät� puustoiset suot ja soiden metsäiset laiteet� pienvesien lähimetsät� metsäluhdat ja tulvametsät� maankohoamisrannikon monimuotoisuus- kohteet� harjujen paahderinteet� monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot� puustoiset perinneympäristöt� kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsät

info

TEKSTI JA KUVA: INKERI JÄRVINEN, INKERI.JARVINEN@METSAKESKUS.FI

Lisätietoja: luonnonhoidon asiantuntija Pirita Soini, puh 020 7727 861, pirita.soini@metsakeskus.Þ

Männikkömetsät ja rantojen raidat

uutisia

6

Tuoreessa puussa on noin puolet vettä, joten poltettavaksi tarkoi-tettu puu on kuivattava ennen käyttöä. Varastoinnin tavoitteena on saada puun keskimääräinen kosteus laskemaan alle 40 pro-senttiin, jota ainakin pienemmät voimalaitokset vaativat.

Puun kosteus vaikuttaa huo-mattavasti teholliseen lämpöar-voon: mitä vähemmän puussa on vettä, sitä suurempi on sen energiasisältö.

Kosteusprosentti vaikuttaa myös metsänomistajan saamiin tuloihin, sillä energialaitokset mää-rittävät puuerästä maksettavan hinnan energiasisällön perusteella megawattitunteina.

Tuulessa ja auringossa puu kuivuu nopeammin

Energiapuu kannattaa varastoida kuivapohjaisella, tuulisella ja aurinkoisella paikalla.

Hyviä varastopaikkoja ovat esimerkiksi aukealla sijaitsevat kohoumat ja mäet. Aukealla ka-sat ovat 7�17 prosenttiyksikköä kuivempia kuin varjossa olevat. Alustan on hyvä olla tasainen, eikä siinä saa olla irtokiviä tai alikasvospuita. Varastoa ei kannata sijoittaa sähkölinjojen tai oksiston alle eikä kasvavien puiden väliin, jottei valuva vesi kastele varastoa. Talvella lumi on poistettava ennen varaston pinoamista.

Varastopaikalla täytyy olla riittävästi tilaa ja kääntöpaikka haketus- ja kuljetusautolle. Va-paata tietä pitää olla ainakin 40

metriä viimeisen kasan jälkeen. Paikan valinnassa on myös syytä huomioida, että hake-auton pitää päästä lähtemään kuormattuna joko tasaiseen tai myötämäkeen. Jyrkkä mäki voi talvella aiheuttaa hankaluuksia, koska auto ei välttämättä pysy paikallaan lämpimän renkaan alle muodostuvan jään vuoksi.

Hakkuutähde kuivattava ensin palstalla

Etenkin kuusen päätehakkuu-aloilla hakkuutähde kannattaa jättää palstalle kuivumaan vä-hintään kolmeksi viikoksi ennen varastointia, jotta suurin osa neulasista ehtii varista maahan. Koska pääosa puun ravinteista sijaitsee neulasissa, on tulevan puusukupolven kannalta paras-ta, että mahdollisimman paljon neulasia jää hakkuualalle.

Neulaset eivät sovi metsähak-keeseen senkään vuoksi, että ne sisältävät alkalimetalleja ja klooria, jotka voivat aiheuttaa korroosiota voimalaitoskattiloiden pintoihin. ■

Lähteet:Hillebrand, K. 2009. Energiapuun kuivaus ja varastointi. VTT.

Kauppinen, V-P. 2009. Energia-puun varastointiohje. Metsäkeskus Keski-Suomi.

Kirjoittaja on Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008�2010 -hank-keen projektipäällikkö

■ Kannot vaativat runsaasti varastotilaa. Kasat kannattaa tehdä korkeiksi ja pystyseinäisiksi.

■ Varastoa ei kannata pystyttää sähkölinjojen alle.

Varastoi energiapuu oikeinTEKSTI:JYRKI RAITILA, JYRKI.RAITILA@VTT.FIKUVAT: KALLE KÄRHÄ, METSÄTEHO OY

Hakkuutähde ja kannot vaativat tilaa

Hakkuutähteet ja kannot vaativat runsaasti varastoti-laa: hakkuutähde seitsemän metriä jokaista hakattua sataa ainespuukuutiota kohden ja kannot 40 metriä jokaista nostohehtaaria kohden.

Kasat kannattaa tehdä riittävän korkeiksi ja pysty-seinäisiksi (5 metriä korkeita ja 5 metriä leveitä), jottei lunta ja sadevettä pääse kasan sisään.

Varastokasojen tulee olla riittävän lähellä tietä, sil-lä hakkurin nosturin ulottuvuus on yleensä vain seit-semän metriä. Kasoja ei kuitenkaan saa tehdä ojien päälle. Peittopaperilla peitetyt hakkuutähteet säilyvät talvella kuivempina kuin peittämättömät. ■

Kokopuut kasataan tyvet tielle päinMyös kokopuut tulee varastoida riittävän lähelle tietä, jotta hakettaja ylettyy niihin.

Puut kannattaa latoa kasaan niin, että niiden ty-vet ovat tielle päin ja suunnattu etelään kuivumisen nopeuttamiseksi. Kasa kannattaa tehdä korkeaksi, jotta lumesta ja sadevedestä kastuva ala jää mahdol-lisimman pieneksi. Ylimmistä puista tehty lippa estää sadeveden pääsyä kasan sisään tuulisella ilmalla.

Varastoon on hyvä laittaa pohjapuut tai muutama rankanippu poikittain edistämään ilmankiertoa kasan alta. Jos käytetään peittopaperia, tulee sen päälle la-toa riittävästi puita, jotta tuuli ei pääse riepottelemaan paperia pois paikoiltaan. ■

Energiarangat kannattaa aisataMoni metsänomistaja kaataa itselleen rankoja ener-giapuuksi.

Koivu on parasta energiapuuta, mutta kuorellinen koivu kuivuu huonosti. Koivurangat kannattaakin ai-sata eli kuoria yhdeltä tai kahdelta sivulta. Konekor-juussa rangat kuoriutuvat kaatopään vetorullissa.

Rankakasat tehdään mahdollisimman tuuliseen ja aurinkoiseen paikkaan.

Pinot pitää peittää loppukesällä, koska muutoin jo melko kuivat rangat imevät vettä syksyn sateista. ■

■ Energiapuun on oltava mahdollisimman kuivaa ennen haketusta tai polttopuuksi pilkkomista. Oikeaoppinen varastointi parantaa polttopuun laatua ja lisää energiapuusta saatavia tuloja.

Jos keskimääräinen kosteus alenee 55 prosentista 40 prosenttiin, puun sisältämä vesimäärä puolittuu, jolloin tehollinen lämpöarvo (MWh/i-m2) kasvaa lähes 10 prosenttia.

tutkittua tietoa

7

Energiapuun korjuu on ollut tämän vuoden lempilapsi, kun puukauppa on muutoin ollut hiljaista. Energiapuuta on korjattu Keski-Suomessa tähän mennessä ainakin 200 000 kuutiometriä, joista kemera-varoilla on syyskuun loppuun mennessä maksettu lähes 125 000 kuutiometriä.

Korjuusta jäätävä kasvatuskelpoinen metsä

On muistettava, että energia-puun korjuu on metsien hoito-hakkuu, jonka jälkeen kuviolle pitää jäädä kasvatuskelpoinen ja täysituottoinen nuori metsä. Energiapuun korjuun on tuettava hyvää metsänhoitoa ja hyvälaa-tuisen ainespuun kasvatusta. Metsänomistajat odottavat myös hyvää korjuujälkeä sopiessaan energiapuukaupoista ostajien kanssa.

Metsäkeskuksen tarkastuksissa on löytynyt kohteita, joissa ener-giapuun korjuun tarkoituksena näyttää olleen maksimaalisen energiapuumäärän saaminen hyvän metsänhoidon kustan-nuksella. Kasvupaikoille ei ole jäänyt parhaan tuoton antavaa puulajia, vaan havupuuvaltaisia mustikkatyypin kasvupohjia on energiapuun korjuun seurauksena muuttunut hieskoivuvaltaisiksi vajaatuottoisiksi metsiköiksi. Ne

Korjuun laadussa parannettavaa

eivät täytä hyvän metsänhoidon vaatimuksia, eikä niille voida myöntää kemera-tukea.

Korjuuvaurioita ja liian leveitä ajouria

Osa metsistä on hakattu liian harvoiksi, jolloin syntyy tuotos-tappioita ja seuraavan käsittelyn aika venyy tai sitä ei tule ollen-kaan. Lisäksi joillakin kohteilla on runsaasti korjuuvaurioita. Myös ajourasuunnittelussa on ollut suuria puutteita. Ajourat ovat liian leveitä ja ajouraväli alle 20 metriä, jolloin liiallinen ajouraverkosto vähentää puuston kasvupinta-alaa ja runkoluvut jäävät alhaisiksi.

Koivikoissa on tullut vastaan tapauksia, joissa rauduskoivua ja hieskoivua ei eroteta toisistaan ja silloin puulajivalinta ei voi täysin onnistua.

Energiapuun korjuussa teh-dään paljon virheitä, mutta jouk-koon mahtuu myös mallikkaita korjuukohteita. Korjuun laadun parantaminen vaatii koulutusta ja kunnollista työnjohtoa toimijoilta. Myös metsäkeskus on järjestä-nyt koulutusta ja järjestää sitä tulevaisuudessakin. Asenteitakin on syytä tarkistaa, jotta tulevai-suuden metsät voivat kasvaa tuottavina. ■

■ Onko tässä täysituottoinen nuori kasvatusmetsä? Kuuset on poistettu, ja kasvamaan on jätetty korjuussa kolhiintuneita hieskoivuja.

■ Miksi nämä kuuset on hakattu? Tällä mustikkatyypin maapohjalla havupuut ovat ensisijaisia kasvatettavia puulajeja. Hieskoivu sopii vain täydentäväksi puulajiksi.

Kemera ei pysy energiapuun korjuun tahdissaKestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia tukia on Keski-Suomessa maksettu syyskuun loppuun mennessä lähes 5,5 miljoonaa euroa, joista puuntuotannon tukemiseen yli 4,9 miljoonaa. Lisäbudjetissa on osoitettu loppuvuodeksi 0,95 miljoonan lisärahaa, joten koko vuonna Keski-Suomessa käytetään lähes 7 miljoonaa euroa kemera-tukia.

Energiapuun korjuuseen on maksettu tukea syyskuun lop-puun mennessä 860 000 euroa, mikä on lähes 600 000 euroa enemmän kuin viime vuonna. Energiapuuta on korjattu lähes 125 000 kuutiometriä � yli 80 000 kuutiometriä enemmän kuin vuonna 2008. Edelleen metsäkeskuksessa odottaa iso pino maksamattomia energia-puun korjuun ja nuoren metsän hoidon hankkeita.

Syksyn tukia maksetaan vasta ensi vuonna

Tämän vuoden kemera-varoilla ei pystytä maksamaan kaikkea korjattua energiapuuta, vaan iso osa syksyn hankkeista siirtyy maksettavaksi ensi vuoden varoista. Näin käy myös juurikäävän torjunnan, nuoren metsän hoidon ja metsänviljelyiden osalta.

Työmäärätavoitteet täytty-vät nuoren metsän hoidossa, metsänviljelyssä, terveyslan-noituksessa ja haketuksessa. Sen sijaan metsäteiden raken-taminen, perusparannukset ja kunnostusojitukset uhkaavat jäädä reilusti alle tavoitteiden. Iso uhka on myös kemera-tukien myöntövaltuuden loppuminen, mikä pysäyttäisi maksatukset loppuvuonna.

Myös luonnonhoito- ja ym-päristötukihankkeiden tukivarat ovat vähissä. Loppuvuonna suunniteltavat uudet hankkeet jäävät maksettavaksi vasta ensi vuoden puolella.

Lisätietoja: esittelijä Jaakko Kaipainen, puh 020 772 7809

���������������

�������������������� ��� �������� ������ ����������������������� ���������� ����� ����������������� �������������������� ����� ��� � ��������������������������������������� ����������� !�! �"����#������� ���������������������� ��������$��!%��&�'$�

����������������

� � �������������� ��

�������������������

�������������� ��� � ����

TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO KAIPAINEN, JAAKKO.KAIPAINEN@METSAKESKUS.FI

■ Energiapuun korjuulla on kunnostettu hoitoa vaille jääneitä nuoria metsiä, joissa pääpuulajina on nyt hieskoivu. Kunnostaminen on tarpeen, mutta miten näistä metsistä saadaan hyvän metsänhoidon mukaisia nuoria kasvatusmetsiä?

8

Jatkuva kKannattavan metsätaloud

TEKSTI: ARI NIKKOLA, ARI.NIKKOLA@METSAKESKUS.FIKUVAT: ARI NIKKOLA JA KARI VÄÄRÄNEN, KARI.VAARANEN@METSAKESKUS.FI

■ Kun metsästä halutaan hyvää rahallista tuottoa, on metsässä kasvatettava tukkipuita. Tukit on myös ennemmin tai myöhemmin kaadettava ja myytävä. Moni metsänomistaja kuitenkin kavahtaa avohakkuuta. Onko jatkuva kasvatus ilman avohakkuuta vastaus tähän ongelmaan?

Metsää voidaan kasvattaa met-sikkökuvioina, jolloin yksi kuvio on puustoltaan samankaltaista. Metsän käsittely etenee kuvio kerrallaan. Jatkuvassa kasvatuk-sessa erilaisia ikä- ja kehitysvai-heita ei ole, vaan eri-ikäisiä puita on sekaisin toistensa lomassa. Taimikonhoito, harvennushak-kuut ja uudistaminen etenevät yhtäaikaisesti rinnakkain koko metsikössä.

Usein puhutaan erirakenteisen metsän kasvatuksesta. Uudis-taminen tapahtuu luontaisesti, kun taimia syntyy isomman puuston alle tai pieniin aukkoi-hin. Tarvittaessa voidaan tehdä täydennyskylvö tai istutus.

Puiden valinta vaatii osaamista

Jatkuvassa kasvatuksessa pois-tettavien puiden valinta vaatii tarkkuutta. Jos systemaattisesti poistetaan vain isoimpia puita, hakkuu muuttuu määrämitta-harsinnaksi. Varminta on, jos

ammattitaitoinen leimaaja on etukäteen valinnut poistettavat puut. Tämän jälkeen koneellinen korjuu onnistuu eikä korjuukus-tannus poikkea tavanomaisesta harvennuksesta.

Erirakenteisen metsän tulee olla riittävän väljää, jotta taimet saavat kasvutilaa ja metsä uu-distuu. Tämä johtaa usein siihen, että hakkuun jälkeen puuston pohjapinta-ala jää liian pieneksi eikä täytä enää metsälain vaa-timuksia. Jos puusto on kovin harvaa, niin myös vuotuinen kasvu pienenee. Metsälain edellyttämä minimipohjapinta-ala on kasvunkin suhteen raja, jota ei kannata alittaa.

Myös yläharvennuksessa poistetaan metsästä pieni määrä suurimpia valtapuita. Ylähar-vennus on kannattava ja toi-miva menetelmä kuusikoiden ja männiköiden viimeisessä harvennuksessa. Yläharvennus on kuitenkin harvennushakkuu; se ei ole erirakenteisen metsän kasvatusta eikä sillä pyritä uu-distamaan metsää.

■ Jatkuva kasvatus on luonnonmukaisempaa

Pääpuulajeistamme mänty ja koivu ovat valoa vaativia pioneerilajeja, jotka uudistuvat vain riittävän kokoisiin aukkoihin. Luonnossa aukkoja syntyy kuloissa ja myrs-kyissä.

Kuusi on puolivarjopuu, joka uudistuu luontaisesti hyvin lehtipuuston alle, mutta huonosti kuusikkoon. Kulo on kuusen kuolemaksi.

Jatkuva kasvatus hävittää lehtipuuston, männikön luontainen uudistumismenetelmä se ei ole, ja kuusen uudistuminenkin on epävarmaa.

■ Jatkuva kasvatus ylläpitää monimuotoisuutta

Monimuotoisuus on monimuotoinen asia, eikä yksikään metsänkäsittelymenetelmä sellaisenaan vastaa luonnon metsien kiertokulkua eikä siten tuota luonnonmetsän kaltaista monimuotoisuutta.

Avohakkuu muuttaa metsäluontoa rajusti. Avohakkuu ei kuitenkaan pelkästään hävitä, vaan se myös tuo met-sään valoa ja lämpöä vaativia kasvi- ja hyönteislajeja, esimerkiksi päiväperhosia.

Monimuotoisuus vaatii ennen kaikkea lisää lahopuuta, palanutta puuta, vanhoja järeitä lehtipuita, ojittamatto-

mia suolämpäreitä ja pienvesien varsia, lehtolaikkuja ja myös laajempia kokonaan hakkuiden ulkopuolelle jätettyjä alueita.

■ Jatkuva kasvatus on maisemana kauniimpaa

Mitä on maisema? Itse mietin tätä ajellessani Mikkelistä Puumalan kautta Imatralle. Tie kulkee lähellä Saimaan rantoja, mutta Saimaata ei juuri näy.

Maisema oli tieojasta alkava vihreä seinä. Ajattelin, että eteläsavolaisille pitää opettaa aukkojen hakkuu. Näkyisi vähän muitakin maisemia.

■ Jatkuva kasvatus rikkoo metsälakia

Metsälaki sallii jatkuvan kasvatuksen hakkuun harvennus-hakkuuna, jos jäävän puuston pohjapinta-ala on riittävä ja jäävät puut hyväksyttäviä vallitsevan latvuskerroksen puita. Käytännössä tämän kriteerin täyttäminen on vä-hintäänkin haastavaa.

Laki ei kuitenkaan ole tässä suhteessa täysin ehdoton: pohjapinta-alavaatimuksen saa perustellusta syystä alittaa tai metsäkeskukselta voi hakea lupaa erityishakkuisiin. Jos erityishakkuulupaa haetaan esimerkiksi monikäy-tön perusteella, tulee monikäytön tarkoittaa laajempaa

kuin metsänomistajan omaa käyttöä. Ratkaisun tekee metsäkeskuksen viranomaispäällikkö.

■ Jatkuva kasvatus tuottaa parempaa laatua

Jatkuva kasvatus on menetelmä, joka voi soveltua rehevien kuusikoiden kasvatukseen. Puutavaran laatu taas liittyy ennen kaikkea mäntytukkiin ja vanerikoivuun. Kuusitukin laatu ei ole juurikaan riippuvainen kasvunopeudesta tai metsän tiheydestä.

Puun laatu ja kasvunopeus ovat myös perinnöllisiä ominaisuuksia. Metsiemme puuston geneettinen perimä on huonontunut viime sotiin asti jatkuneiden harsinta-hakkuiden seurauksena. Kun metsänviljelyssä käytetään jalostettua taimi- tai siemenmateriaalia, voidaan puuston geneettistä laatua parantaa.

■ Jatkuva kasvatus parantaa kannattavuutta

Metsätalouden kannattavuutta voi mitata sillä, kuinka hyvin metsään sitoutunut pääoma tuottaa prosentteina. Kun puustoa on vähän, pienempikin kuutiokasvu voi tuottaa hyvän arvokasvuprosentin. Kärjistäen: Arvokasvuprosentti on hyvä, vaikka hehtaarilla ei ole kuin jokunen taimi, muutama kuiturunko ja yksi tukki. Tuotto on mitätön

Väitteitä, joista voi olla mont■ Sormisääntö on, että alikasvoskuuset toipuvat hyvin, jos ne ovat kasvaneet vähintään 5-10 senttimetsentin vuotuinen pituuskasvu ei ennusta hyvää.

ARI NIKKOLA

kommentti

9

kasvatuS den tuho vai tulevaisuus?

kuutioina ja euroina, mutta hyvä prosentteina.Toisaalta aika on rahaa. Jos 70 vuotta kasvaneesta

rungosta maksetaan 40 euroa kuutiometriltä, niin 100 vuotta kasvaneesta saman kokoisesta rungosta pitää saada 100 euroa per kuutiometri, jotta kolmenkymmenen vuoden viivästykselle kertyy kolmen prosentin korko. Sel-laisia tukin laatulisiä, jotka kattaisivat lisäajan, ei ole.

Arvokasvuprosentti ei sido hiiltä, työllistä sahuria, se ei ole tuloeuro eikä veroeuro, joten prosenttimittarin rinnalla on perusteltua tarkastella myös kuutiomääriä.

■ Lopuksi

Kaikesta huolimatta voidaan sanoa, että jatkuva kasvatus on harkinnan arvoinen vaihtoehto oikeassa kohteessa. Niitä kohteita ei tosin paljoa ole. Kun kokeillaan, niin joskus onnistuu ja joskus epäonnistuu.

Metsäammattilaisten yleinen näkemys on, että met-sälakiakin voidaan höllentää. Jos höllennetään liikaa, ei jatkuvasta kasvatuksesta tule uudistamisen päämenetel-mää. Merkit viittaavat siihen, että uudistamisen pääme-netelmäksi tulee silloin avohakkuu ilman uudistamista. Sitä tuskin tosissaan toivoo edes Hesarin toimitus.

On myös hyvä muistaa, että mikään ei pakota metsän-omistajaa tekemään metsissään minkäänlaisia hakkuita, jos hän haluaa harjoittaa todellista luomumetsätaloutta. Metso-ohjelman kautta tästä voi jopa saada rahaa. ■

taa mieltä

Taimettumiskunto ratkaisee

Uudistaminen on metsänkasva-tuksen kriittisin vaihe. Jatkuvassa kasvatuksessa taimet joutuvat kasvamaan varjossa ja isompien puiden juuristokilpailun keskellä, minkä vuoksi niiden alkukehi-tys on hidasta tai ne kuolevat pois. Kun istutettu kuusentaimi saavuttaa rinnankorkeusmitan viidessä vuodessa, isompien puiden puristuksessa siementaimi voi tarvita samaan mittaan jopa 40�60 vuotta.

Kuusentaimia syntyy kuusik-koon yleensä huonosti. Maan hyvä taimettumiskunto on välttämätön edellytys luontaiselle uudistami-selle. Jos taimettumiskunto on hyvä, voi taimia syntyä melko tiheänkin puuston alle. Tiheän puuston alle taimet kuitenkin kuolevat, minkä tähden niille on annettava hakkuilla tilaa. Männyt ja koivut parantavat kuusikon taimettumista.

Uudistaminen viljellen voi myös epäonnistua. Metsän-viljelyn menetelmät ovat viime vuosina kehittyneet. Ongelmaksi näyttää kuitenkin muodostuvan se, että uudistamiseen liittyvä taimikon varhaishoito jää aivan liian usein tekemättä. Hyvin kasvuun lähteneet taimet voivat kuolla heinän, vatun tai vesakon puristuksessa, jolloin istutukseen käytetty aika ja rahat menevät hukkaan. Myös myyrät ja hirvet voivat tehdä pahaa jälkeä.

triä vuodessa. Kuvan puun parin

■ Vuosina 1992 ja 2007 hakattu erirakenteinen metsä, jonka pohjapinta-ala on hakkuun jälkeen juuri ja juuri lain sallimissa rajoissa. Puuston kasvu on edelleen hyvä, mutta taimet puuttuvat. Niitä ei ole edes 1992 hakattujen nyt sammaleisina kohoavien kantojen ympärillä. Metsä on valoisaa ja väljää � varmasti mukavaa ulkoilumaastoa.

■ Avohakkuu muuttaa metsää rajusti, mutta ei kaikkien lajien kannalta huonompaan suuntaan. Nurmitädyke, metsäkurjenpolvi, ojakellukka ja rönsyleinikki ovat ainakin perhosten ja kimalaisten mieleen.

Tutkimus on hidasta

Erirakenteisen kuusikon kasva-tusta on tutkittu niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. Suomessa koealoja on seurattu yli 20 vuotta, Norjassa jopa 70 vuotta. Erirakenteisuus on on-nistuttu säilyttämään vain noin puolessa koealoista, vaikka koealoiksi on valittu eriraken-teisen metsän kasvatukseen soveltuvia metsiköitä.

Suomessa tutkimuksista vastaa tutkija Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitoksesta. Pitkään seurattuja koealoja on muun muassa Vesijaolla.

� Rajun muutoksen vält-täminen on tärkein syy valita tällainen käsittely avohakkuun sijasta. Valinnasta on sitten omat hyvät ja huonot seurauksensa, Valkonen toteaa.

� Helpoimmin eri-ikäismet-sänhoito onnistuu silloin, kun jonkinlainen eri-ikäisrakenne on jo valmiina. Puustossa pitää olla kerroksellisuutta ja elinvoimaista alikasvosta. Tiheän kuusikon muuttaminen eri-ikäisrakenteiseksi on vaikea ja pitkäaikainen yritys, jossa tuotos- ja tuottotappiot ja epäonnistumisen riski ovat väis-tämättömiä. Pitää myös muistaa, että juurikäävän vaivaamaan kuusikkoon menetelmä ei sovi. Pienaukot voivat olla yksin puin poistoa helpompi tapa aloittaa metsän erirakenteistaminen, Valkonen opastaa. ■

10

Arto Riihinen tiesi mihin ryhtyi, kun valitsi puulajiksi visakoivun. Visakoivu ei sovi laiskalle metsän-kasvattajalle, sillä koivikon eteen on paiskittava lujasti töitä.

Puu ei siedä kilpailua, tarvitsee paljon valoa ja haaroittuu nopeasti, joten taimet vaativat huolellista varhaishoitoa ja jokavuotista oksien karsintaa. Kasvatuksessa on myös paljon riskejä, koska visakoivu kelpaa erityisen hyvin hirvien ja myyrien välipalaksi ja on altis pakkashalkeamille.

Riihinen ei ota kasvatustyötä turhan vakavasti, vaikka tietääkin, että onnistuessaan koivikko voi tuoda huimat tulot.

� Tuottonäkymä on toki ihan omaa luokkaansa, mutta minulle visakoivun kasvatus merkitsee enemmänkin mukavaa puuhas-telua puiden kanssa, Riihinen sanoo.

Visaseurasta saa verkoston tuen

Riihinen istutti visakoivun taimia viime vuoden elokuussa 3,5 heh-taarin alalle. Taimiksi hän valitsi hehtaaria kohden 400 kloonattua ja 1200 siemenestä kasvatettua tainta. Kloonatut taimet visautuvat sataprosenttisesti ja muodos-tavat varmasti huippulaatuisen visankukan eli tähtimäisen kuvion poikkileikkauspintaan.

� Halvemmissa siemensyntyisissä taimissa visakuvion muodostuminen on epävarmaa, mutta niistäkin visautuu to-dennäköisesti 60 prosenttia, Riihinen arvelee.

Istutukseen Riihi-nen sai ohjeet Visa-seuralta, johon hän liittyi heti kasvatus-työn alussa. Hän suosittelee seuran jäsenyyttä kaikille visakoivun kasvatuksesta kiinnostuneille.

� Seuran kautta saa paljon ar-vokasta tietoa ja sen ansiosta tekee vähemmän virheitä. Myös verkoston tuki ja muihin visakoivun kasvattajiin tutustuminen on tärkeää, Riihinen selittää.

Tulokset näkee vasta vuosikymmenien päästä

Yksivuotiaat taimet ovat jo tä-hän mennessä vaatineet paljon työtä. Ennen istutusta Riihinen teki peltoon täysmuokkauksen ja kemiallisen heinäntorjunnan. Taimikon eteläpuoleiseen kuusik-koon hän hakkasi aukon, etteivät kuuset varjostaisi runsaasti valoa kaipaavia taimia.

Heinäntorjunnasta huolimatta taimet olivat tänä kesänä peit-

Visa vaatii vaivannäköäTEKSTI: RAISA FRONDELIUS, RAISA.FRONDELIUS@METSAKESKUS.FI

KUVAT: VELI-PEKKA KAUPPINEN, VELI-PEKKA.KAUPPINEN@METSAKESKUS.FI

■ Vielä pari vuotta sitten Arto Riihisen pihapiirissä seisoi käyttämätön pajupusikon valtaama pelto. Nyt samalla pellolla kasvaa nuori visakoivun taimikko, josta saattaa tulevaisuudessa kehittyä arvokasta, oksatonta sorvivisaa. Visakoivun kasvatus on työlästä, mutta sinnikkyys myös palkitaan: onnistunut työ voi tuoda hehtaarilta jopa 200 000 euron tulot.

■ Visakoivun erityisyys jäi Riihisen mieleen jo pikkupoikana. � Isä kertoi, että joku puunostaja oli tarjonnut erikoishinnan pellon reunassa kasvaneesta koivusta. Se puu oli visakoivu, Riihinen muistelee.

tyneet rehottavien heinien ja rikkakasvien alle, joten Riihinen niitti taimien ympäristön viikat-teella. Kloonitaimet olivat lisäksi haaroittuneet niin, että kilpailevat latvat oli käytävä saksimassa pois. Oksien karsimista Riihinen aikoo jatkossakin tehdä vähintään joka toinen vuosi.

� Pyrin karsimaan oksia niin, että päätehakkuuseen jäävissä

puissa olisi neljän metrin oksa-ton sorvauskelpoinen tyvitukki, Riihinen sanoo.

Ennen päätehakkuuta Riihisen koivut kokevat vielä monen mon-ta taimikonhoitoa, harvennusta ja oksien karsintaa. Riihinen arvelee, että kestää ainakin 45 vuotta ennen kuin taimikon pai-kalla kasvaa järeää ja oksatonta sorvivisaa.

� Sitähän ei tosin voi tietää, millainen visakoivun kysyntä on 45 vuoden kuluttua, tai ym-märtääkö jälkipolvi edes hakata koivuja ajoissa. Jos ei näistä koivuista muuta hyötyä tule, niin saanpa ainakin harvinaisen huo-lellisesti kasvatettua tiukkasyistä saunanlämmityspuuta, Riihinen nauraa. ■

Visan tunnistaa kasvutavastaVisakoivu on rauduskoivun mutaation tulok-sena syntynyt muunnos.

Yleisin visakoivun tuntomerkki on puun kasvutapa. Visakoivu kasvaa usein vinossa ja sen pinta on kyhmyinen. Kyhmyjen muodon mukaan voidaan vielä erotella paukura-, ren-gas-, juomu- ja kaulavisa. Runko on raudus-koivua lyhyempi ja haaroittuvampi, ja latvus on pyöreähkö ja usein tasapäinen. Oksat ovat paksuja ja kaarna vahvaa ja halkeilevaa.

Visakoivun erottaminen tavallisesta raudus-koivusta voi kuitenkin olla vaikeaa, ja lopullinen totuus selviää vasta puuta kaadettaessa. Puun lopullisen arvon määrittää poikkileikkauspinnan tähtimäinen kuvio eli �visankukka�.

Visakoivu on arvokkain Suomessa kasvava puulaji, ja se myydään tuoreena kilohinnoin.

Visakoivua käytetään muun muassa ko-riste- ja käyttöesineisiin, huonekaluihin ja parketteihin.

Hyvä tietopaketti visakoivun kasvatuksesta löytyy Visaseuran internetsivuilta osoitteessa www.visaseura.com.

info

■ 2050-luvulla Arto Riihisen visakoivut saattavat päätyä arvokkaiden koriste-esineiden raaka-aineeksi.

11

■ Visakoivun kasvatuksen tärkein hoitotyö on valikoiva karsinta. Oksien karsimisen tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon oksatonta ja suoraa tyvitukkia, jonka arvo on kymmenkertainen oksaiseen puuhun verrattuna.

Hoitamattomana visakoivu kasvattaa paksuja oksia ja haaroittuu voimakkaasti. Vuosit-taisella oksien karsinnalla puu voidaan pitää yksirunkoisena ja siten lisätä arvokkaan sor-vivisan määrää.

Aikaisemmin visakoivun karsinnassa suosittiin alhaalta ylöspäin suuntautuvaa perin-teistä mallia.

Mynnilän Arboretumin isän-tä Ensio Soutamo kehitti 2000-luvun alussa valikoivan karsinnan, jossa oksia poistetaan paksuusjärjestyksessä oksien sijainnista riippumatta.

Valikoivan karsinnan tavoit-teena on saada oksat poistettua mahdollisimman ohuina, jottei leikkausjäljistä syntyisi väri- ja lahovikoja runkoon. Jos puut karsii joka vuosi, paksuimmat oksat ehtivät kasvaa korkeintaan 20 millimetrin paksuisiksi.

Elävää latvusta jäätävä puolet puusta

Karsinta kannattaa aloittaa jo istutusvuoden jälkeisenä kesänä, jolloin voi poistaa haaroittuneiden taimien kil-pailevat latvat. Jo muutaman vuoden ikäisinä taimista aletaan poistaa vuosittain paksuimpia oksia ja jättää ohuimpia oksia yhteyttämään.

Karsinnassa oksa leikataan poikki mahdollisimman läheltä runkoa, 90 asteen kulmassa oksaan nähden. Oikein poistetun oksan leikkausjälki on pyöreä, jolloin kylestymispinta jää mah-dollisimman pieneksi.

Ensimmäisinä vuosina kar-sinnan voi tehdä yhden käden käsisaksilla eli sekatööreillä. Puiden kasvaessa kannattaa siirtyä varrellisiin leikkureihin, joilla oksia voidaan karsia jopa kuuden metrin korkeudelta.

Oksia poistetaan vaiheittain, visa-alkuperästä riippuen 3�6 metrin korkeuteen asti. Tärkeä muistisääntö on, että karsinnan jälkeen puolet rungon pituudesta tulee olla elävää vihreää latvusta, ettei puun kasvu kärsi. Paras aika karsinnalle on kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun, jolloin puiden paksuuskasvu on voimakkaimmillaan ja leikkausjäljet alkavat nopeasti kasvaa umpeen.

Lähde: www.visaseura.com

■ Ensio Soutamo (vas.) ja Esko Tiitola vertailivat erilaisia oksasaksia Visaseuran retkellä Jämsässä heinäkuussa.

KUVA: VELI-PEKKA KAUPPINEN

Sorvivisanresepti onvalikoiva

karsinta

Toukokuussa käynnistynyt Kes-kisuomalainen koivukilpailu on tarkoitettu metsää Keski-Suomessa omistaville yksityismetsänomis-tajille. Ehdit vielä ryhtyä toimeen, sillä kilpailuaikaa on kesäkuuhun 2011 saakka. Kilpailun arvos-telussa otetaan huomioon työn määrä, laatu, esimerkillisyys ja luovuus.

Palkinnot:� Matkalahjakortti kahdelle, arvo 1000 �� Koivua kotiin � lahjakortti huonekaluliikkeeseen, 700 �� Koivua kotiin � vanerinen lahja, 500 �� Vanerinen lahja omatoimiselle askartelijalle, 300 �� Koivuklapeja kotiin tai kesämökille, 200 �

Lisäksi arvotaan useita tavarapalkintoja.

Kilpailua tukevat: Sanomalehti Keskisuomalainen, Metsäliitto, UPM Metsä, Koski-tukki, Visuvesi, Harvestia sekä metsänhoitoyhdistykset: Päijänne, Kanta-Häme, Järvi-Savo, Metso, Pohjois-Pirkka, Längelmäki, Su-miainen, Keski-Suomi, Karstula ja Kyyjärvi.

Keskisuomalainen koivukilpailu 2009�2011 on osa Laatupuu riittämään � koivikot kuntoon -hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa järeää ja hyvälaatuista puuta sitä jalostavan teollisuuden tarpeisiin. Hanke saa rahoitustukea Euroopan maaseudun kehittämi-sen maatalousrahastosta.

Lisätietoa: Petri Kilpinen, puh. 020 772 7808, Kari Vääränen, puh. 020 772 7827.

Täytä ja leikkaa kilpailuku-ponki ja laita postilaatikkoon, niin olet mukana kilpailussa. Ilmoittautumislomakkeita saa myös metsäkeskuksen toimis-toista ja internetsivuilta www.metsakeskus.Þ /ks.

Ilmoita koivikkosi kilpailuun

KIL

PAIL

UK

UPO

NK

I

OSA

LLIS

TUJA

TIED

OT

Met

säno

mis

taja

n ni

mi

Oso

ite

Pos

tinro

ja -t

oim

ipai

kka

Puh

elin

Säh

köpo

sti

TILA

TIED

OT

Tila

n ni

mi

Pin

ta-a

la (h

a)

Kun

ta

Kyl

ä

Kuv

iot

nro

Tote

utet

tuha

Teki

jä

Koi

viko

n ha

rven

nush

akku

u

Ene

rgia

puus

avot

ta

Koi

vuta

imik

on h

arve

nnus

Koi

viko

n py

styk

arsi

nta

Mai

sem

an h

oito

Uud

en k

oivi

kon

peru

stam

inen

Laat

ukoi

viko

n va

litse

min

en

seka

met

siin

Muu

toim

enpi

de, m

ikä?

KESKISUOMALAINEN

2009�2011

TEH

DYT

TO

IMEN

PITE

ET

✃

TEKSTI: RAISA FRONDELIUS, RAISA.FRONDELIUS@METSAKESKUS.FI

■ Oletko hiljattain perustanut uuden koivikon, tehnyt harvennuksia tai korjannut energiapuuta? Onko koivikkosi osa arvokasta maisemaa? Ilmoittaudu koivukilpailuun ja anna raadin arvioida, onko juuri Sinun koivikkosi Keski-Suomen komein.

KILPAILUUN KUULUVAT TYÖT:

� Koivikon harvennushakkuu

� Energiasavotta koivikossa

� Laatutyvikoivun kasvatus

sekametsissä

� Koivikon pystykarsinta

� Maisemanhoito koivua käyttäen

� Koivikon perustaminen

viljellen tai luontaisesti

� Koivutaimikon hoito

� Muu koivunkasvatuksen

edistäminen

12

Hyvillä työvälineillä varhaishoito on helppoa ja soveltuu koko perheen tehtäväksi.

Heinät voi polkea maahan kumisaappailla, mutta työtä voi nopeuttaa ja helpottaa raivaus-veitsellä tai viikatteella. Heinää voi niittää myös raivaussahan siimaleikkurilla. Kun työtä tehdään kumisaappailla, apuvälineeksi kannattaa ottaa pitkä tukeva keppi, jolla taimia on helppo etsiä heinikosta.

Vadelma ja ohuet lehtipuuvesat katkeavat raivausveitsellä tai viikatteella. Kaikkein tehokkain on raivaussaha kolmioterällä, jolla katkeaa myös heinikko. Kolmioterän kanssa täytyy kuitenkin olla huolellinen, kos-ka sillä katkeavat myös pienet istutustaimet.

Jos lehtipuuvesakko on jo

PELASTA TAIMET oikeilla työvälineilläTEKSTI: JAAKKO KAIPAINEN, JAAKKO.KAIPAINEN@METSAKESKUS.FIKUVAT: RAISA FRONDELIUS, RAISA.FRONDELIUS@METSAKESKUS.FI

■ Taimen kasvua haittaava vatukko ja ohut lehtipuuvesakko kaatuu vaivattomasti raivaussahan kolmioterällä.

KESK

ISUO

MA

LAIN

EN

Ko

ivu

kilp

ailu

2009�2011

Keski-Suom

en metsäkeskus

INFO

: PÄÄ

TOTunnus 500462000003 Vastauslähetys M

etsäkeskusm

aksaapostim

aksun

OM

A TAR

INA K

OH

TEESTA:

me

tsäk

esk

us

Ke

sk

i-Su

om

i

✃

■ Raivausveitsellä heinät katkotaan ylöspäin suuntautuvalla nykäisyliikkeellä.

vaikka istutustiheys olisi ollut 1800 kappaletta hehtaarilla. Istutustaimien tilalle tulee ennen kaikkea taloudellisesti vähäar-voista hieskoivua, leppää ja pihlajaa.

Taimikonhoitoon kannattaa panostaa. Varhaishoito aloitetaan heti istutusvuonna. Ensiapua saattaa joutua antamaan jopa kolmen vuoden ajan, mutta lopputulosta ei taatusti tarvitse katua. Loppusyksyllä vihreät taimet löytyvät helposti kulot-tuneen heinän ja lehdettömien vatunvarsien välistä, joten syksy on oivaa aikaa taimik-koretkelle. ■

Metsäneuvoja varhaishoitoon

Metsänhoitoon liittyviä neuvoja on koottu metsä-keskuksen internetsivuille Metsäneuvot-otsikon alle. Sivustolta metsänomistaja löytää helposti perusohjeet metsänhoitotöihin, kuten metsän uudistamiseen, var-haishoitoon, taimikonhoitoon ja harvennuksiin.

Lisäksi sivuilta voi tar-kistaa metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet ja löytää ensiavun esimerkiksi metsäkiinteistön myyntiin tai sukupolvenvaihtoon.

Metsäneuvot-sivuilla on myös metsänomistajan vuosikalenteri, jonka avulla voi tarkistaa, milloin olisi sopivin hetki istuttaa kuusen taimet tai poistaa vesakkoa taimien ympäriltä.

Metsäneuvot osoitteessa www.metsakeskus.Þ ■

■ Jos olet viime vuosina istuttanut taimia, käy ihmeessä kurkistamassa, mitä niille kuuluu. Taimikko ei aina selviä ilman varhaishoitoa, sillä ensimmäisinä vuosinaan pienet taimet ovat vaarassa tuhoutua heinien, vatukon ja lehtipuiden alle. Ota mukaan perheesi ja iso reppu evästä, nauti luonnosta ja hyötyliikunnasta.

parimetristä, niin paras työvä-line on raivaussaha normaalilla raivaussahan terällä. Reikä-perkaus, jossa istutustaimen ympäriltä poistetaan lähimmät vesat, onnistuu myös yhden käden vesurilla. Kokemattoman kädet voivat kuitenkin kipeytyä hakkaavassa työssä, ja vesu-rilla voi myös teloa itseään. Raivaussahalla ei omaa jalkaa voi sahata.

Varhaishoitoa tehtävä jopa kolme vuotta

Taimikon varhaishoitoa tehdään aivan liian vähän.

Metsäntutkimuslaitoksen selvitysten mukaan jopa puolella istutusaloista on kolmen vuoden kuluttua istutuksesta jäljellä vain 1000 tainta hehtaarilla,

13

■ Keväällä 2009 ilmestynyt Sahaamaan-kirja on moottorisahan käyttöopas, josta on hyötyä sekä harrastesahaajalle että kokeneemmalle hankintahakkaajalle. Kirjassa esitellään eri käyttäjien tarpeeseen parhaiten soveltuvat moottorisahat � niin kevyeen polttopuusahaukseen kuin vaa-tivampaankin kuitu- ja tukkipuu-hakkuuseen soveltuvat mallit.

Oppaassa esitellään havainnol-lisesti moottorisahan turvalaitteet ja muut sahaan kuuluvat osat. Kirjassa annetaan hyvät neuvot ja ohjeet sahan omatoimiseen huoltoon ja pikkukorjaukseen. Teräketjun huolto opastetaan kirjassa erikseen selkeästi ja tarkasti. Oppaassa esitellään myös sahan käyttöön ja hak-kuutyöhön oleellisesti kuuluvat turva- ja lisävarusteet.

Hankintahakkuuta tekevälle tai suunnittelevalle kirja antaa hyvät ohjeet kuitu- ja tukkipuun tekoon. Kirjassa neuvotaan oikeat ja turvalliset työtekniikat puun kaatamiseen, karsintaan ja puutavaran kasaamiseen sekä opastetaan, kuinka hakkuutyömaan korjuusuunnittelu tehdään.

Hankintahakkaaja saa myös ohjeet harvennusmetsän hoitoon sekä yleispätevät tiedot puutava-ran mitta- ja laatuvaatimuksista. Kirjan lopussa annetaan sahaajalle tärkeitä neuvoja asianmukaises-ta pukeutumisesta, hyvästä ravinnosta ja palauttavasta voi-mistelusta.

Moottorisahan käyttöopas on kirjoitettu selkeästi ja käytännön läheisesti. Värikuvat ja piirrokset tukevat mukavasti kirjan tekstiä. Kirjahyllyssä säilyttämisen lisäksi opas on satasivuisena sopivan kokoinen pidettäväksi mukana vaikka savottareissulla autossa tai repussa.

Sahaamaan-kirjan on kustanta-nut Metsäkustannus Oy, ja sen ovat kirjoittaneet Metsälehden toimittaja Mikko Riikilä ja metsäopetuksen lehtori Risto Mykkänen. Samoilta tekijöiltä ilmestyi viime vuonna myyntimenestyksen saavuttanut Raivaamaan-opas.

Sahaamaan-kirjaa voi tilata metsäkeskuksesta. Tarkemmat tilausohjeet ovat tämän lehden sivulla 15. ■

KARI VÄÄRÄNEN, KARI.VAARANEN@METSAKESKUS.FI

SAHAAMAAN - kirja tarjoaa eväät moottorisahaukseen

■ Elokuun lopulla 45 metsäammattilaista tai alalle opiskelevaa suoritti hyväksytysti luonnonhoitokortin näyttö-kokeen Jämsänkoskella.

Tutkinto uudistui luonnonhoitokor-tiksi vuosi sitten. Osaamisvaati-mukset eivät vähentyneet, mutta käytännönläheisyyttä ja sopivuutta käytännön työhön lisättiin. Luon-nonhoitokortti on todistus siitä, että henkilö tuntee metsä- ja ympäristölait, metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, hyvän metsänhoidon suositukset sekä metsänomistajan, suunnittelijan ja työn toteuttajan vastuut.

Luonnonhoitotutkintoja on järjestetty Keski-Suomessa vuo-desta 1998 alkaen, ja kaikkiaan

724 ammattilaista on suorittanut tutkinnon. Vuosina 1998�2008 luonnonhoitotutkinnon suorittaneet voivat halutessaan tilata metsä-keskuksesta itselleen uuden mak-sullisen luonnonhoitokortin.

Luonnonhoitokorttiin tarvittavan osaamisen voi hankkia metsäalan oppilaitosten järjestämistä kou-lutuksista tai opiskelemalla asiat itse. Omaehtoiseen opiskeluun voi tilata metsäkeskuksesta uudistu-neen Talousmetsien luonnonhoito -kirjan ja itseopiskelutehtävät (tilausohjeet sivulla 15).

27.8.2009 Metsäalan luonnon-hoitokortin hyväksytysti suo-rittaneet: Ahlholm Antti, Ansio-mäki Antti, Arponeva Alex, Heikki-nen Timo, Hietanen Tommi, Holm Martti, Huikku Tuomo, Huokonen Unto, Hämäläinen Ville, Iivari Sa-

kari, Kangas-Paavo Heikki, Kau-hanen Suvi, Kirmanen Sulevi, Ki-viniemi Anssi, Kokkala Tuomas, Kylmälä Taneli, Lehkonen Juha, Manninen Jussi, Marjala Tom-mi, Matoniemi Pekka, Moilanen Aki, Moilanen Jarmo, Mäki Ta-pio, Männikkö Arto, Niinimäki Mi-kael, Ojarinta Tero, Palmunoksa Mikael, Palonen Janne, Patamä-ki Pekka, Peltonen Heikki, Poh-to Seppo, Rinta Mikko, Ruopas Eevariikka, Salmi Janne, Salmi-nen Markku, Salokannel Sameli, Saukko Arto, Savijärvi Topi, Sep-pänen Markus, Sokka Harri, Sul-kamoniemi Jouni, Taavila Kalle, Toikkanen Samuel, Vakkilainen Vikke, Virkki Janne.

Lisätietoja: Seija Tiitinen-Salmela, puh. 020 772 7865 ■

Luonnonhoitokortin kirjallisen osuuden

UUSINTAKOEJämsänkosken metsäoppilaitoksella perjantaina 6.11. klo 9Ilmoittautuminen kokeeseen puh. 020 772 7813 /Inkeri tai inkeri.jarvinen@metsakeskus.Þ .

■ Lokakuun alussa käynnistynyt Metsä-TV opastaa metsänhoidon perusasioita videoiden avulla. Ilmaisen verkkopalvelun tarkoituksena on auttaa ymmärtämään metsäalan termejä ja madaltaa metsänomistajan kynnystä ottaa yhteyttä ammattilaisiin.

Metsä-TV-sivustolla on kolmisen-kymmentä alle kahden minuutin videota, joissa käsitellään met-sänhoidon eri aihepiirejä taimien istuttamisesta ensiharvennukseen, energiapuun korjuuseen ja valtion tarjoamiin tukiin.

Videoiden tarkoituksena ei ole esitellä asioita läpikotaisin vaan antaa lyhyitä katsauksia eri teemoista. Videon katsottuaan ja perustiedot omaksuttuaan met-sänomistajan on helpompi ottaa yhteyttä metsäammattilaisiin.

� Videot ovat sopivan mittaisia pieniä kokonaisuuksia, ja ne on eroteltu selkeästi aiheiden mukaan, sanoo kintauslainen Laura Vertainen, joka on ehti-nyt katsoa jo suurimman osan Metsä-TV:n videoista.

Vertaista kiinnostavat etenkin sellaiset hoitotyöt, joita metsän-omistaja voi itse tehdä omassa metsässään. Hänen mielestään videoissa kuvataan havainnolli-sesti, miten uusi metsä laitetaan kasvamaan ja kuinka taimikkoa hoidetaan raivaamalla.

� Pidin erityisesti siitä, että videoissa on selitetty myös taustoja. Ei vain näytetä, että tee näin, vaan selitetään myös miksi näin kannattaa toimia.

■ Laura Vertaisen mielestä nettivideot sopivat hyvin metsänhoidon opiskeluun.

Metsä-TV neuvoo netissäTEKSTI JA KUVA: RAISA FRONDELIUS, RAISA.FRONDELIUS@METSAKESKUS.FI

Puukaupparahat kasvavat myös hakkuun jälkeen, kunhan niille löytyy juuri sinulle sopiva sijoitus- tai talletusmuoto. Tule omaan Osuuspankkiisi keskustelemaan tavoitteistasi.

Neljän lapsen äiti sanoo yleen-säkin pitävänsä verkko-opinnoista, koska niissä jokainen voi edetä itselleen sopivaan tahtiin ajasta ja paikasta riippumatta.

� Voi käydä välillä laittamassa lapsille ruoan ja palata sitten taas koneen ääreen, Vertainen selittää.

Termit vaikeita uudelle metsänomistajalle

Vesankalaisesta Pirkko Hon-kalasta tuli metsänomistaja viime keväänä, kun hän lunasti äitinsä vanhan metsän itselleen. Honkalan mielestä Metsä-TV:n videot sopivat hyvin tuoreelle metsänomistajalle, jolle kaikki asiat ovat uusia.

� Olen katsonut videoita mo-neen kertaan ja jokainen pätkä on ollut kiinnostava. Videot ovat juuri sopivan mittaisia ja ne jak-saa katsoa keskittyneesti loppuun saakka, Honkala sanoo.

Honkala myöntää, että uutena metsänomistajana hän on usein törmännyt vaikeisiin termeihin,

jotka saavat koko metsänhoi-don tuntumaan vieraalta ja hankalalta. Kun ei ymmärrä mistä puhutaan, on vaikea edes kysyä neuvoa.

� Luin joskus äidille aikoinaan tehtyä metsäsuunnitelmaa, enkä ymmärtänyt tekstistä mitään. Nyt asiat ja termit alkavat pikkuhiljaa hahmottua ja loksahdella pai-koilleen, Honkala nauraa.

Honkalan mielestä Metsä-TV:n videot toimivat hyvänä tukena Metsään ABC -retkelle, jolle hän osallistui syyskuun alussa. Videot on helppo omaksua, kun on jo kerran nähnyt asioita maastossa.

� Retkellä opin niin paljon uutta, että joka asiaa ei aina tahdo muistaa. Tosi kätevää, kun netistä voi jälkeenpäin käydä tarkistamassa, mitä eri termit taas tarkoittivatkaan.

Metsä-TV on metsäkeskusten, metsänhoitoyhdistysten, Metsä-liiton ja Stora Enson yhdessä rahoittama hanke.Metsä-TV osoitteessa www.metsatv.Þ ■

Luonnonhoito-tutkinto uudistui luonnonhoito-kortiksi

14

KESKI-SUOMIMetsään ABC -päiväLa 13.2. klo 10�15, Jyväskylä.Oletko uusi metsänomistaja tai vasta aloittanut tutustumisen metsäasioihin? Metsään ABC -päivä on hyödyllinen starttipäivä juuri sinulle! Päivän aikana tarjoamme tiivistetyn tietopaketin metsän omistamisesta ja omaisuuden hoidosta. Lisätietoja Ari Nikkolalta puh. 020 772 7810.

MetsäveroiltaTi 16.2. ja to 18.2., JyväskyläIllassa käydään läpi metsäverotuksen ja arvon-lisäverotuksen perusteet sekä metsäveroilmoi-tuksen täyttö. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.

Metsään Peruskurssi � Opintoretki puunkorjuutyömaalleLa 13.3. klo 9�12, Jyväskylän seutuRetkellä tutustutaan puunkorjuuseen käytännössä sekä perehdytään moto-mittaukseen, katkontaan ja puutavaralajien vaatimuksiin. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.

Metsään Peruskurssi viikonloppuna8.�9.5., JyväskyläOpi metsätalouden perusasiat kahdessa päivässä! Luennot sisätiloissa ja retkeilyt maastokohteilla Muuramessa ja Jyväskylässä. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.

Metsään Peruskurssi � Metsähoito käytännössä -maastoretkiTi 18.5. klo 17�21, Jyväskylän seutuTule maastoretkelle täydentämään tietojasi met-sästä! Retkellä tutustutaan aidossa ympäristössä metsän eri kehitysvaiheisiin: uudistamisalaan, taimikkoon, kuitupuumetsään ja tukkipuumet-sään. Samalla käydään läpi metsänhoitotöitä ja luonnonhoitoa. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.

Raivaus kannattaa!La 22.5. koulutuspäivä naisille, Muurame.Ti 25.5. koulutusilta miehille, Muurame.Maastoretkellä opit taimikonhoidon perusteet, raivaussahan käyttöä ja työturvallisuutta. Voit ottaa mukaan oman sahasi. Lisätietoja Kari Vääräseltä puh. 020 772 7827.

Maakunnan metsätaitokilpailut metsänomistajilleKe 16.6., Laukaa.Tule mukaan kisaamaan Keski-Suomen metsätai-tomestaruudesta ja pitämään yllä metsätaitojasi. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.

Metsään ABC -retkiLa 18.9., Jyväskylän seutu.Retki on tarkoitettu uusille metsänomistajille. Tällä retkellä voit kysyä vapaasti � tyhmiä ky-symyksiä ei olekaan! Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.

Metsään PeruskurssiSyksyllä 2010, Jyväskylä.Tiistai-iltaisin 28.9. alkaen. Kurssiin kuuluu kahdek-san luentoiltaa ja kaksi maastoretkeä. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.

MUU SUOMIRaivaussahan käyttö taimikonhoidossa7.11. klo 9�14, Paimio Ilmoittautuminen 1.11. mennessä: ilmoittautuminen.ls@metsakeskus.Þ tai 020 7726 428. Lisätietoja: Metsäkeskus Lounais-Suomi, Hanna Kovala puh 020 7726 328.

Moottorisahan ajokortti7.�8.11. Hyria koulutus Oy, Hyvinkää (aik. Uudenmaan maaseutuopisto)Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Seija Suhonen puh. 050 415 5623 tai seija.suhonen@hyria.Þ .

Metsätilan sukupolvenvaihdos11.11. klo 10�15, TampereIlm. 4.11. mennessä: Metsäkeskus Pirkanmaa, Minna Rautalin puh. 040 544 8020.

Ensiharvennus ja kasvatusmetsien käsittely 14.�15.11. Hyria, Hyvinkää Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Seija Suhonen puh. 050 415 5623 tai seija.suhonen@hyria.Þ

Yksityisteiden hoito ja hallinto17.11. klo 18�20.30, Sastamala Lisätietoja: Metsäkeskus Pirkanmaa, Teuvo Taura puh. 0400 298 652 tai teuvo.taura@met-sakeskus.Þ .

Kehittyvä metsäenergia -seminaari18.11. klo 8.30�16, SeinäjokiIlm.13.11. mennessä: Leena Mäenpää puh. 020 124 5800 tai tiina.sauvula@seamk.Þ .

Sukupolvenvaihdos ja yhteismetsät19.11. klo 9�15, Huittinen Ilm.16.11. mennessä: Metsäkeskus Lounais-Suomi puh. 020 772 6428, ilmoittautuminen.ls@metsa-keskus.Þ tai Metsäkeskus Pirkanmaa puh. 040 544 8020, minna.rautalin@metsakeskus.Þ .

Puunkorjuun suunnittelu21.�22.11. Hyria, HyvinkääLisätietoja ja ilmoittautuminen: Seija Suhonen puh. 050 415 5623 tai seija.suhonen@hyria.Þ

Metsäkiinteistöjen kauppa ja hallinta24.11. , Hämeen ammatti-instituutti, EvoIlmoittautumiset 11.11. mennessä: Sari Mantila, sari.mantila@hamk.Þ tai 040 833 2592. Lisätie-toja: puh. 040 843 1282, siri.pekuri@hamk.Þ tai www.hamk.Þ /taydennyskoulutus.

Metsätalouden toimintaympäristö28.11. klo 9�16, Hyria, Hyvinkää. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Seija Suhonen puh. 050 415 5623 tai seija.suhonen@hyria.Þ

Metsäenergiapäivä 2.12. PaimioIlmoittautuminen vkon 43 loppuun mennessä: Marja-Leena Suomi puh. 050 303 9833 tai marja-leena.suomi@tuorla.com.

Bioenergiailta 3.12. SaloLisätietoja: Metsäkeskus Lounais-Suomi, Jussi Somerpalo puh. 020 772 6389.

Maastoretki: puukauppa 12.12. TampereLisätietoja: Metsäkeskus Pirkanmaa, Minna Rautalin puh. 040 544 8020.

Yksityisteiden hoito ja hallinto12.�26.1.2010, Kokemäki Kolme kurssi-iltaa tiistaisin klo 18�20.30. Ilmoittau-tuminen: Kokemäen kansalaisopisto, puh. 045 636 5204. Lisätietoja: Metsäkeskus Lounais-Suomi, Veikko Kuntsi puh. 020 772 6449.

tapahtumiawww.metsakeskus.Þ

Lisätietoa tapahtumista www.metsakeskus.fi /ks

www.paikallisosuuspankit.fi

Puusta pitkään!Tule Paikallisosuuspankkiin keskustelemaan metsärahojesi tuottoisista sijoitusvaihtoehdoista.

Meillä pääset puusta pitkälle.

KESKI-SUOMENPAIKALLISOSUUSPANKIT

OLETKO UUSI METSÄNOMISTAJA? Tule mukaan Metsään ABC -päivään 13. helmikuuta!

Tiedätkö tilasi mahdollisuudet?

Metsäsuunnitelma auttaa! Kysy lisää metsäkeskuksesta: Helena Reiman, puh. 020 772 7804

Metsänomistaja!

� hakkuut � hoitotyöt � luontoarvot � tulot ja menot

15

Tilaukset ja lisätiedot: inkeri.jarvinen@metsakeskus.fi, p. 020 772 7813 tai oheisella palvelukortilla. Julkaisujen toimitus postiennakolla, postikulut lisätään.

METSÄKOULUYli 200-sivuinen käsikirja oman metsän hoitoon. Selkeä, hyvä kuvitus. Metsäkustannus, 2007. 38 euroa.

Hinnat sisältävät alv:in.

METSÄNHOITOSUOSITUKSETSuositeltavat menetelmät metsän kas-vatuksen eri vaiheisiin. 100 sivua. Tapio, 2006. 28 euroa.Maastotaulukot sis. suosituksista keskeiset asiat ja taulukot. Kätevä pieni koko, mukanapidettävä. 11 euroa.

Hyvän metsänhoidon oppaitaA5-kokoiset oppaat eri aihealueista.• Energiapuun korjuu 16 euroa• Metsätalouden vesiensuojelu 16 euroa• Tuhkalannoitus 8 euroa • Metsänlannoitus 13,50 euroa

Metsänhoitosuositusten Keski-Suomen täydennysosiot A4, 4-8 sivua, 1 euro / kpl. • Sekametsän kasvatus • Pienvesikohtei-den metsänkäsittely • Säästöpuuryhmät ja lahopuut • Erikoispuiden kasvatussuositukset:pystykarsittu mänty, haapa, tervaleppä, lehtikuusi, visakoivu, tyvikoivu

RAIVAAMAANHavainnollinen opas! Käytännön niksit aloitte-lijalle ja kokeneemmal-lekin raivaajalle. Mikko Riikilä, Risto Mykkänen. Metsäkustannus, 2008. 28 euroa.

METSÄTAITO-OPASMetsänomistajalle ja metsäammatti-laiselle hyödyllinen käsikirja. Metsätai-tokilpailujen lisäksi auttaa myös oman metsän mittauksessa. Metsäkustannus, 2005. 27 euroa.

ONNISTUNUT METSÄN UUDISTAMINEN Koeteltua tutkimustietoa. Varmista investointisi on-nistuminen. Metsäkustannus, 2001. 32 euroa.

TUOTTAVA METSÄN-KASVATUS Kaikille soveltuva käsikirja sisältää myös MOTTI-met-sänkasvatusohjelma cd:n. 220 sivua, Metsäkustan-nus, 2005. 38 euroa.

KUSTANNUSTEHOKAS METSÄNHOITO ”Kirja antaa maukkaat eväät kustannus-tehokkaaseen metsänhoitoon”, arvioi Jyrki Kangas UPM Metsästä. Helposti luettava opas jokaiselle metsänomista-jalle. Pertti Harstela, 2006 uusintapai-nos. Gravita Ky. 23 euroa.

PELIKORTIT Luontoystävälle mieleiset pelikortit. Osta vaikka lahjaksi! Kolme erilaista: Metsäkasvit, Metsäsienet, Puut ja pensaat. Metsäkustannus. 8 euroa / pakka

KARHUNRUOHOSTA SUDENMARJAANmetsäkasviopasOpi tunnistamaan lajit, joilla määritetään metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Tapio, 2003. 26 euroa.

METSÄNHOITOSUOSITUKSET TURVEMAILLETiivis tietopaketti niin metsänomistajalle kuin ammattilaiselle siitä, miten lisätä turvemaiden puuntuotantoa välttäen vesistöjen kuormitusta. 50 sivua. Tapio, 2007. 23 euroa.

TIEKUNTA JA TIEOSAKAS Yksityisteiden hallinnon ja kunnossapidon perusteet. Liitteenä yksityistielaki.Suomen Tieyhdistys, 2007. 23 euroa.

KUUSEN PAAKKU-TAIMIEN VILJELY-OPAS Omatoimiselle metsän-omistajalle kattava opas kuusen viljelyyn. Metla, 2006. 23 euroa.

METSÄMAISEMAMME – anna vaikka lahjaksi Voiko tehokkaan puuntuotannon ja maisemanhoidon sovittaa? Metsämai-seman sielu? Suomalaisen sielunmai-sema? Kaikille luonnosta ja metsästä kiinnostuneille. Kovakantinen. Gravita Ky 2007. 34 euroa.

Viime lehden jutuista palautetta antaneiden kesken arvotut pelikortit voittivat Juhani Siekkinen Sahrajärveltä ja Erkki Mannila Toivakasta. Jääkaappimagneetin voitti Kaarina Palonen Jämsästä.

SAHAAMAANKäytännön niksit moot-torisahan turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön. Mikko Riikilä, Risto Mykkänen. Metsäkustannus, 2009. 28 euroa.

TALOUSMETSIEN LUONNON-HOITO ammattilaisen käsikirjaSelkeät kuvat ja muistilistat varmistavat luonnonhoidon huomioimisen puun-korjuussa ja metsänhoidossa. Myös oppikirja luonnonhoitokortin osaamisko-keeseen valmistautuvalle. Tapio, 2009. 45 euroa.

LUONNONHOITOKORTTI opiskelijan itseopiskelutehtävätValmistaudu luonnonhoitokortin osaa-miskokeeseen itseopiskelutehtävien avulla. Tehtävät perustuvat Talousmet-sien luonnonhoito -käsikirjaan. Tapio, 2009. 45 euroa.

Uusi!

Uusi!

Uusi!

1929–2009

Metsänhoitolautakunnat perustettiin 1929, koska kansalaiset olivat huolissaan metsien tilasta ja puuraaka-aineen riittävyydes-tä. Metsien inventointitulokset viime vuosilta osoittavat metsien kasvavan vuosi vuodelta enemmän. Työssä on siis onnistuttu. Onnistumisen on mahdollistanut hyvä yhteistyö.

Kiitos metsänomistajille, metsänhoitoyhdistyksille, metsäalan toimijoille ja muille yhteistyökumppaneille. Toivottavasti hyvä yhteistyö metsiemme eteen jatkuu myös tulevina vuosina.

HA

LU

AN

LIS

ÄT

IET

OA

OS

OIT

TE

EN

I O

N M

UU

TT

UN

UT

Oso

item

uuto

ksis

sa o

n ilm

oite

ttava

myö

s se

van

ha

osoi

te, j

onka

muk

aise

sti l

ehti

on te

ille tu

llut.

Vanh

a os

oite

(liim

aa le

hdes

tä o

soite

koht

a):

Uus

i oso

ite:

osal

listu

t arv

onta

an!

AN

NA

PA

LA

UT

ET

TA

H

yödy

llisi

n ju

ttu o

li m

iele

stän

i:

Mie

lenk

iinto

isin

juttu

oli

mie

lest

äni:

Met

sään

Met

säsu

unni

telm

aTi

la-a

rvio

t (M

etsä

än A

rvo)

Met

sään

AB

C -e

nsin

euvo

nta

Met

sätie

tO

jitus

alue

iden

kun

nost

us

Rah

oitu

stue

t met

sänh

oito

on

Kou

lutu

s ja

tapa

htum

at

Tila

an m

aksu

ttom

an M

etsä

än A

BC

-vih

kose

n (s

is. m

m. m

etsä

nom

ista

jan

oike

udet

ja v

elvo

llisu

udet

ja m

uuta

per

ustie

toa)

Maa

tiloj

en lä

mm

itysr

atka

isut

Met

sälu

onto

Tila

an m

aksu

ttom

an u

utis

kirje

en tä

hän

sähk

öpos

tioso

ittee

seen

:

Inte

rnet

palv

elut

Tila

an ju

lkai

sut:

Muu

ta:

Täyt

ä, le

ikka

a irt

i ja

jätä

pos

tilaa

tikko

on. P

ostim

aksu

mak

settu

.

16

■ Vapo Timberin Hankasalmen sahalla tukkien tarve on kova. Vientimarkkinat ovat syksyn tullen piristyneet, mutta raaka-ainepula jarruttaa edelleen tuotantoa. Kun puu ei liiku metsistä, ei ole mitä sahata.

Kotimaista sahateollisuutta viime ajat vaivannut tukkipula on tullut tutuksi Hankasalmen sahalla. Johtaja Ari Ronkaisen mukaan varastossa on sahatavaraa vain noin kolmasosa normaalista määrästä. Saman ongelman kanssa painitaan muillakin sahoilla � tänä vuonna koko suomalaisen sahateollisuuden tuotanto jää rajusti jälkeen viime vuosien lukemista.

� Vuonna 2007 sahattiin yli 13 miljoonaa kuutiometriä, kun tämän vuoden ennuste on vain noin puolet siitä. Hankasalmel-lakin tuotanto jää ennusteiden mukaan noin 40 prosenttia pienemmäksi kuin kaksi vuotta sitten, Ronkainen arvioi.

Lähes pysähdyksissä ollut puukauppa on kesän jälkeen hieman vilkastunut, mutta Ron-kaisen mukaan tukkikauppaan

tarvittaisiin huimaa nousua, jotta saha saataisiin pyörimään täydellä kapasiteetilla. Nyt Hankasalmella sahataan joka toinen viikko yhdes-sä vuorossa normaalin kahden vuorokäynnin sijaan.

� Loppuvuoden osalta on vielä epävarmaa, millaista käyntiastetta pystymme pyörittämään. Paljon riippuu siitä, miten tukkikauppa piristyy.

Halpa kruunu ruotsalaisten etu

Hankasalmella sahataan sekä mäntyä että kuusta, ja kaikki raaka-aine tulee sahan ympä-ristöstä 80 kilometrin säteellä. Huomattava osa tuotannosta on jatkojalosteita: kyllästettyä mäntyä, terassi- ja lattialautoja sekä lujuuslajiteltua sahatavaraa kattotuoliteollisuuteen.

Tukkipulan lisäksi harmaita hiuksia aiheuttavat ruotsalaiset kilpailijat, jotka ovat halvan kruunun siivittäminä vallanneet markkinaosuuksia monessa maassa.

� Suomalaisten sahojen kil-pailukyky ei riitä halpaa kruunua vastaan. Lisäksi ruotsalaisten etuna on siellä käytössä oleva laatumaksutapa, jossa tukki hinnoitellaan tarkasti laadun,

Tukkipuusta huutava pula TEKSTI JA KUVAT: RAISA FRONDELIUS, RAISA.FRONDELIUS@METSAKESKUS.FI

järeyden ja pituuden mukaan, Ronkainen selittää.

Ulkomaan markkinat ovat Vapo Timberille tärkeät, sillä yli puolet tuotannosta menee vien-tiin. Tärkeimmät asiakkaat ovat Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Pohjois-Afrikassa, Israelissa ja Keski-Euroopassa.

Uusi lämpölaitos vähentää päästöjä

Vaikka ajat ovat kovat, Hankasal-mella katsotaan tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Ari Ronkaisen mielestä erityistä turvaa sahalle tuo emoyhtiö Vapo, joka investoi hiljattain kuusi miljoonaa euroa sa-han uuteen lämpölaitokseen.

� Sen luokan satsaus on vahva viesti emoyhtiöltä, että sahaus Hankasalmella jatkuu myös tulevaisuudessa, Ronkai-nen uskoo.

Uusi automatisoitu lämpölai-tos tuli tarpeeseen, sillä vanhat

1920-luvulta saakka käytössä olleet kattilat olivat tulleet tiensä päähän. Uusi laitos vähentää päästöjä ja helpottaa jätehuoltoa, kun kaikki sahan tarvitsema lämpö saadaan polttamalla sahauksen sivutuotetta puunkuorta.

� Ympäristön kannalta uusi laitos on valtava harppaus. Päästöt alentuivat huomattavasti ja samalla päästiin eroon nokihai-toista, Ronkainen kehuu.

Saha on tärkeä työllistäjä

Hankasalmen kunnalle sahatuo-tannon jatkuminen on elintärkeää, sillä Vapo Timber on kunnan suurin teollinen työllistäjä. Ari Ronkaisen mielestä Hankasalmi sopii sahan paikaksi erinomai-sesti sekä puunhankinnan että toimitusten kannalta.

� Kaikki etelän vientisatamat Kotkasta Pietarsaareen ovat kohtuullisen välimatkan päässä. Vapo Timber Oy

Hankasalmen saha

� Perustettu 1916

� Tuotteet: mänty- ja kuusisa-hatavaraa (75 % kuusta ja 25 % mäntyä) ja jatkojalosteita

� Tuotantokapasiteetti: 260 000 m³, josta 70 000 m³ jatkojalosteita

� Liikevaihto: n. 50 miljoonaa �

� Henkilöstö: n. 100

Vapo Timberillä on sahat myös Lieksassa, Nurmeksessa ja Ivalossa.

yritysinfo

■ Johtaja Ari Ronkainen on tyytyväinen uuteen lämpölaitokseen, joka otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Uusi laitos vähentää päästöjä ja helpottaa jätehuoltoa, kun sahauksen jälkeen puunkuori voidaan hyödyntää polttoaineena.

■ Lämpökeskuskuivaamon hoitaja Markku Timonen (vas.) esittelee uuden lämpölaitoksen automatiikkaa.

Keski-Suom

en metsäkeskus

INFO

: PÄÄ

TOTunnus 500462000003 Vastauslähetys

Metsäkeskusm

aksaapostim

aksun

Osoite:

Puhelin:

Sähköposti:

Tilatiedot: kunta / kylä / tilan nimi / R

nro:

Nim

i:

YH

TE

YS

TIE

TO

NI

Haluan, että lähetätte täm

än maksuttom

an Metsään-lehden

myös seuraavalle henkilölle (nim

i ja osoite):

me

tsäk

esk

us

Ke

sk

i-Su

om

i

✃

Lisäksi Jyvässeudulla on hyvin tarjolla trailereita vientikuljetuksiin, joita tehdään yhä enemmän myös Keski- ja Etelä-Eurooppaan.

Ronkainen uskoo, että Vapo Timber pärjää jatkossakin kan-sainvälisillä markkinoilla, kunhan pahimman kuopan yli päästään ja markkinat taas normalisoituvat. Nyt Hankasalmella odotellaan, että talouden suhdanteet kään-tyvät nousuun ja rakentaminen vilkastuu.

� Kun vain saisimme tarpeeksi vientimarkkinoillakin kilpailukykyisiä tukkeja, pystyisimme pitämään vakiintuneet asiakkaat tyytyväisinä, Ronkainen huokaa. ■