METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAAN, KAAKKOIS-SUOMEN, LOUNAIS-SUOMEN JA PIRKANMAAN ASIAKASLEHTI SYYSKUU 2010

M-S

uo

men

Po

sti O

yj

metsäänInventointiuudistuusivut 4–5

Osallistutaimikko-kisaansivu 9

Tarkkanaenergiasavotallasivut 10–11

SYYSKUU 2010metsään2

Tämän vuoden aikana metsäkes-kukset kampanjoivat taimikoiden

varhaishoidon puolesta. Hoidosta on järjestetty kilpailu, jossa metsän-omistaja ilmoittaa toteutetun työn metsäkeskukseen lokakuun loppuun mennessä. Palkintoja arvotaan kuu-kausittain kisaan osallistuneiden kesken.

Taimikon varhaishoito on muka-vaa ja palkitsevaa työtä, jota voi teh-dä yksin tai perheen kanssa. Mikä-li työtä ei pysty itse tekemään, apua varmasti löytyy lähimmältä metsä-ammattilaiselta.

Metsänomistajille tarjotaan koulu-tusta. Syksyn aikana metsäkeskukset järjestävät muun muassa Metsään ABC -retkiä ja Metsään Peruskurs-seja. Retki on suunnattu metsäänsä tutustuvalle metsänomistajalle, joka

kaipaa perustietoja käytännön toi-mista metsässä. Aiheita riittää taimi-en istutuksesta aina puukauppaan ja metsäverotukseen asti.

Metsäkeskukset ovat kehittäneet tarjontaa saadun palautteen pohjal-ta. Omiin tarpeisiin ja elämäntilantei-siin sopivat kurssit ovat halutuimpia.

Moni ikääntynyt metsäomistaja tuskailee sen tosiasian kanssa, että kukaan omista perillisistä ei ole kiin-nostunut metsän omistamisesta. Täl-laisessa tilanteessa monesti paras vaihtoehto on panna metsätila myyn-tiin. Vapailla markkinoilla myytävistä metsätiloista on jo vuosia ollut hyvä kysyntä. Hakeutuminen yhteismet-sän osakkaaksi tai suvun yhteisen yhteismetsän perustaminen voivat myös olla hyviä vaihtoehtoja.

Lakia metsäkeskuksista ollaan

muuttamassa. Jos lakiehdotus toteu-tuu, alueellisten metsäkeskusten itse-näisyys poistuu ja liiketoiminta eriyte-tään omaksi yksikökseen. Metsäkes-kukset ovat lähteneet aktiivisesti en-nakoimaan tulevia muutoksia, yhtei-nen liiketoimintajohtaja aloitti työnsä elo-syyskuun vaihteessa.

Kädessäsi on neljän eteläisen metsäkeskuksen yhteinen lehti. Mu-kana olevat metsäkeskukset on mai-nittu lehden etusivulla. Lehti jaetaan maksutta pääosalle metsänomista-jista sekä yhteistyötahoillemme. Toi-vomme, että lehti tarjoaa apua ja tie-toa hyvään metsänhoitoon.

Hyvää metsällistä syksyä!

L MIKKO SAVOLAINEN

päätoimittajamikko.savolainen@metsakeskus.fi

Vielä ehtii taimikkokisaan

Metsänparannuksen tuet metsänhoidon apuna

Vuonna 2008 kestävän metsäta-louden rahoituslain tuki oli Lou-

nais-Suomessa noin 3 miljoonaa eu-roa. Samana vuonna kantorahatulot olivat yli 130 miljoonaa euroa. Näin laskien valtion tuen osuus metsäta-louden tuloista on suuruudeltaan pari kolme prosenttia. Metsätalous ei Ete-lä-Suomessa ole tukien varassa.

Metsätalouden tuet on perintei-sesti suunnattu sellaisiin töihin, jotka vaikuttavat tuloihin vasta vuosikym-menten kuluttua. Vuonna 1929 voi-maan tulleessa metsänparannuslais-sa tuettavat työlajit olivat ojitus ja met-sänviljely. Ojitus laajeni merkittävästi sodan jälkeen ja nyt kaikki ojitus on vanhojen ojitusalueiden kunnostus-ta. Metsänviljely muodostui vähitellen metsänhoidon perusmenetelmäksi ja sen tuki on kohdistunut viime aikoi-na Etelä-Suomessa vain peltojen ja luonnontuhoalueiden metsityksiin.

Metsänparannustuen avulla on myös rakennettu melko kattava met-sätieverkko, joka on nykyaikaisen

metsätalouden kannalta välttämä-tön. Tärkeä työ on nyt pitää rakenne-tut tiet hyvässä kunnossa. Käyttökel-poisten teiden merkityksen vähene-minen ei ole näköpiirissä.

Taimikonhoidon tuen suuntaami-nen on eri vuosikymmenillä vaihdel-lut. Viime aikoina painopiste on ollut varttuneissa taimikoissa eli niin sa-notussa nuoren metsän hoidossa. Suuntausta on arvosteltu, koska ta-vallaan varhemman taimikonhoidon laiminlyöneitä on palkittu tuella.

Metsänhoidon suuri kysymys on-kin oikea-aikaisten taimikonhoitotöi-den lisääminen, jotta perustetuista taimikoista saadaan sellainen metsä kuin on tavoiteltu. Tähän tarvitaan se-kä tuen uudelleensuuntaamista että metsänomistajien omaa aktiivisuut-ta. Metsä vaatii huomiota sitä use-ammin, mitä nuorempi se on. Metsä-omistajan oma huolenpito metsistään on tukia tärkeämpi.

Tänä vuonna näyttää siltä, että kestävän metsätalouden rahoituslain

tuet loppuvat kesken. Tuntuu epärei-lulta, että rahoittamatta uhkaa jäädä sellaisia töitä, jotka on tehty tukisään-nösten mukaisesti. Valtiolta odote-taan lisärahaa siten, että tilanne saa-daan korjatuksi. Eri asia on sitten lainsäädännön säätäminen sellaisek-si, että tulevaisuudessa metsätalou-teen ohjattavat varat riittävät. Uutena tavoitteena on mukaan tullut energia-puun käytön edistäminen.

Metsänparannuksen tuet ovat vuosikymmenten saatossa osoitta-neet tarpeellisuutensa. Niiden avul-la metsänomistajien oma panos met-siensä hoitoon on kasvanut. Samalla on luotu edellytykset puuston lisään-tymiselle ja metsätalouden kulkuyh-teyksille. Puunmyyntitulot ovat kui-tenkin aina ratkaisseet metsätalou-den kannattavuuden.

L KARI NIEMINEN

kari.nieminen@metsakeskus.fiKirjoittaja on Metsäkeskus Lounais-Suomen johtaja.

Metsäkeskus Häme-Uusimaan, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suomen ja Pirkanmaan asiakaslehti. Yhteydenotot: etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi

PäätoimittajaMikko Savolainen

ToimituskuntaSeppo LeinonenVeikko IittainenSeppo RepoJussi Collin, toimitussihteeri

TaittoValööri / Pirkko Sipilä

Kannen kuva: Jorma Jyrkilä

Paino Hämeen Paino Oy Forssa

Paperi 55 g/ m² PEFC-sertifioidusta puusta.

Painosmäärä 78 000 kpl

Osoitelähde: Metsäkeskusten asiakasrekisteri. Osoitemuutoksetomaan metsäkeskukseen, ks. yhteystiedot lehden takasivulta.

ISSN 1797-2310

Asiakkaan tarpeista liikkeelle.................................................................. 3

Inventointi uudistuu: ”Tuolla on seuraava” .............................................. 4

Metsään.fi on tulossa .............................................................................. 6

Myrskyjen kesä ....................................................................................... 7

Metsälaki muuttui .................................................................................... 7

Metsäsuunnitelma avaa silmät ............................................................... 8

Osallistu taimikkokisaan ......................................................................... 9

Tarkkana energiasavotalla .................................................................... 10

Päätetään tienhoidosta yhdessä .......................................................... 12

Neljä syysaskaretta metsänomistajalle ................................................ 13

Uutta oppimaan ABC-kursseilla ............................................................14

Metsätaitoilu kiinnostaa ........................................................................ 16

Arvokohteet talteen Metso-ohjelman avulla ..........................................17

Luontovisa ............................................................................................. 18

Metsäkeskuksissa tapahtuu ................................................................ 19

Sisällysluettelometsään SYYSKUU 2010

Pä

äk

irjo

itu

s

3metsäänSYYSKUU 2010

Metsäkeskusten yhteisek-si liiketoimintajohtajaksi on valittu diplomi-insinöö-

ri Jukka Enarvi Tampereelta. Hän aloitti työt heti elokuun lopussa.

Enarvi on uudesta pestistään innostunut.

”Tämä on hyppy uuteen am-mattiin, mutta kun se löytyi itselle henkisestikin tärkeältä ja läheiseltä alalta, ei voi olla kuin iloinen”, En-arvi kertoo.

Keskitytään vahvuuksiinMuuttuva tulevaisuus tuo haasteita metsäkeskusten liiketoiminnalle ja sen kehittämiselle. Perusasiat ovat Enarvin mukaan metsäkeskuksis-sa kuitenkin hyvässä kunnossa: osaaminen perinteisillä toiminta-alueilla on vahvaa ja toisaalta val-mius muuttaa toimintatapoja ja pal-veluita asiakkaiden tarpeiden mu-kaan on suuri.

Enarvi korostaa, että metsä-keskusten markkinakenttä elää jatkuvasti. Metsänomistajakunta kaupungistuu ja heidän tarpeensa metsien hoidossa muuttuvat. Met-säkeskusten liiketoiminta onkin saatava vastaamaan tätä uutta ja alati muuttuvaa tilannetta.

”Liiketoiminnassa meidän on keskityttävä vahvuuksiimme. Toi-minnan ja tuotteiden kehittämises-sä lähdetään asiakkaan tarpeista ja sen jälkeen tehdään työ mahdolli-simman tehokkaasti. Näillä keinoil-la meillä on mahdollisuus menes-tyä, yhdessä nykyisten ja toivotta-vasti uusienkin yhteistyökumppa-neiden kanssa.”

Toimijat tutuksiMetsäkeskusten yhteisen liiketoi-mintajohtajan toimipaikkana on Tampere, mutta toiminta-alueena on koko Suomi. Ensi alkuun Jukka Enarvi aikookin kiertää metsäalan toimijoita sekä muita yhteistyöta-hoja tapaamassa.

”Minun on tärkeää heti aluk-si tutustua eri toimijoihin ja heidän tarpeisiinsa. Samalla voidaan kar-toittaa yhteisiä liiketoimintamah-dollisuuksia.”

Pohjatyön jälkeen on analy-soinnin aika ja metsäkeskusten tu-levan liiketoiminnan suuntaviivojen linjaaminen. Lisäksi on kehitettävä henkilöstölle parhaat mahdolliset puitteet uusiin haasteisiin vastaa-miseksi.

Runsaasti hakijoitaMetsäkeskusten liiketoimintajohta-jan tehtävää haki kaikkiaan 37 hen-kilöä. Hakijoiden joukossa oli usei-ta liike-elämässä ansioituneita am-mattilaisia.

Enarvin ansioksi katsottiin muun muassa kokemus. Hän on työskennellyt aiemmin useissa eri yrityksissä, esimerkiksi metsäyhtiö UPM:llä.

”Jukalla on vahva kokemus niin olemassa olevan kuin kokonaan uuden liiketoiminnan kehittämises-tä sekä organisaation strategia- ja muutosprosesseista. Metsäalaan hän on perehtynyt UPM:n vuosien-sa aikana ja hoitaessaan suvussa ollutta metsäomaisuutta Jämsäs-sä”, toteaa johtaja Arto Sorri Pir-kanmaan metsäkeskuksesta.

Hiihtoa ja hirvestystäEnarvin syksyinen harrastus on hir-

venmetsästys Konkolan hirviseu-rueessa Jämsässä. Talvella kunto kohoaa hiihtämällä sekä laskette-lemalla vaimon ja kolmen teini-ikäi-sen lapsen kanssa Himoksella. Hi-moksen mökki vetää perhettä puo-leensa ympäri vuoden.

Hiihtotapa meni kuitenkin uu-siksi hiljattain.

”Vaihdoin pari vuotta sitten luis-

telusta perinteiseen hiihtoon, kun olin Riihivuoren Hilkan ja hänen veljensä Esko Kuntolan hiihtotek-niikka- ja voitelukurssilla”, Enarvi kertoo.

L VEIKKO IITTAINEN

veikko.iittainen@metsakeskus.fiKirjoittaja on Metsäkeskus Pirkan-maan kehittämispäällikkö.

asiakkaan tarpeista liikkeelle

”Liiketoiminnassa meidän on keskityttävä

vahvuuksiimme.”

E Jukka Enarvi aikoo ensitöikseen kiertää tutustumassa metsäkeskusten yhteistyökumppaneihin ja alan toimijoihin.

Uusi liiketoiminta-

johtaja Jukka Enarvi

muistuttaa, että metsä-

keskusten markkinat

muuttuvat koko ajan.

Veik

ko Ii

ttain

en

Jukka Enarvi on syntynyt Helsingissä 1962 ja valmis-tunut diplomi-insinööriksi vuonna 1992. Hän on työs-kennellyt monissa teollisuu-den johtotehtävissä, muun muassa Leiraksella, Del-ta Marinilla ja UPM:llä.

E Metsäkeskus rakentaa tulevaisuudessakin metsäteitä ammattitaitoi-sesti ja kustannustehokkaasti, toteavat liiketoimintajohtaja Jukka Enarvi ja metsänpalveluasiantuntija Teuvo Taura Pirkanmaan metsäkeskuksesta.

SYYSKUU 2010metsään4

Metsätalousinsinööri Satu Mänttäri katsoo GPS-laitet-

taan ja osoittaa pienen matkan päässä avautuvaan männikköön.”Tuolla on seuraava koealan paik-ka”, Mänttäri toteaa.

Mänttäri ja mittausapulainen Ville Kåla ottavat mukaan kolmi-jalkaisen antennijalustan, johon on kiinnitetty pankkikortinlukijaa muistuttava maastotallennin. Re-pusta löytyy lisää työkaluja, muun muassa ikäkaira, läpimittasakset sekä puiden korkeuden mittaami-sen tarkoitettu pieni muovinen pa-likka, jonka nimi on Vertex.

Mänttäri ja Kåla kävelevät GPS:n määrittämään pisteeseen, pystyttävät jalustasta noin viiden metrin korkeuteen kohoavan an-tennin ja tarttuvat toimeen. Tarkoi-tus on mitata kaikki puut yhdeksän metrin säteellä antennista.

Kuva

t Jor

ma

Jyrk

ilä

”tuolla on seuraava”Tänä kesänä Etelä-Suomessa on käynnistynyt uu-

denlainen metsäinventointi. Maastossa on saatta-

nut törmätä erikoiseen kahden hengen ryhmään.

Työpäivän aikana he suunnitte-levat tekevänsä samanlaisen mit-tauksen vielä neljässä muussakin paikassa. Pari aloitti vajaan 300 koealan urakkansa kesäkuun alus-sa. Valmista tuli elokuun lopussa.

Korkeampaa matematiikkaaKoealoja ei valita satunnaisesti. Niiden sijainnit on määritelty ja las-kettu tarkasti metsäkeskuksessa.

”Se on sitten jotain korkeam-paa matematiikkaa”, Kåla tuumii.

Kålan ja Satu Mänttärin muo-dostama työpari on osa metsäva-ratietojen keruun ja metsäsuunnit-telun suurta muutosta, vaikka siitä ei ennätyshelteiden alla osannut aina riemuitakaan.

”Luonto tekee tehtävästä hiu-kan hankalan. Erilaisia koealoja täytyy nimittäin mitata paljon, jot-

E Metsäsuunnittelija Satu Mänttäri laskee koealaan kuuluvia puita.

E Koealalta mitataan kaikkien puiden puustotunnukset.

5metsäänSYYSKUU 2010

Kattavasta maastotyöstä luovutaanKattavan maastotyön tilalle tu-lee laserkeilaukseen, ilmaku-viin, koealoihin ja kohdennettuun maastoinventointiin perustuva menetelmä.

Metsät keilataan laserillaLentokoneessa oleva laserkeilain lähettää ja vastaanottaa mittaus-kohteesta heijastuneita laserpuls-seja. Kaikille kohteille, kuten puil-le, lasketaan sijainti- ja korkeus-tieto. Laserkeilauksella saadaan kolmiulotteista tietoa kasvillisuu-den ja maaston rakenteesta.

Koealat mitataan tarkastiInventointialueelle sijoitellaan 9 metrin säteisiä koealoja niin, et-tä ne kuvaavat mahdollisimman hyvin puuston vaihtelua alueel-la. Koealat paikallistetaan GPS-tekniikan avulla. Esimerkiksi 100 000 hehtaarin inventointialueelta mitataan 500–800 koealaa.

Koealatiedot yleistetäänLaseraineiston ja ilmakuvien tie-toja käytetään ennustamaan maastokoealoilta mitattuja puus-totunnuksia (muun muassa pi-tuus, tilavuus, puulaji) koko in-ventointialueelle.

Uusi inventointimenetelmä

Puusto ja hoitoehdotukset lasketaanKuviointi tehdään nykyistä kuvio-verkkoa päivittämällä tai automaat-tisesti. Kuvioille lasketaan yleiste-

Laserinventointialueet 2010

Metsäkeskus Kunnat Inventointiala

Häme-Uusimaa Sysmä Hartola 89 000 hehtaariaKaakkois-Suomi Iitti Kouvola (Jaala) 55 000 hehtaariaLounais-Suomi Harjavalta Huittinen Kokemäki Köyliö Noormarkku Ulvila 87 000 hehtaariaPirkanmaa Urjala Punkalaidun Sastamala (Suodenniemi) 65 000 hehtaaria

ta lentokoneesta laserkeilattuihin metsiin löytyy varmasti oikeanlai-nen vertailukohta”, Mänttäri sa-noo.

Kaakkois-Suomen Metsäkes-kus, eli käytännössä metsäsuun-nittelija Mänttäri ja kesätyöntekijä Kåla, tekee ensimmäisen uuden teknologian metsäinventaarion-sa Iitin ja Kouvolan Jaalan alueel-la. Uudesta tekniikasta huolimatta maastotyössä on yhä haasteensa.

”Kerran käveltiin 700 metriä suolla, jotta pääsimme koealam-me luokse”, Mänttäri kertoo.

Yhden koealan puustotunnus-ten – muun muassa pituus, tila-vuus ja puulaji - mittauksiin kuluu työparilta suunnilleen 45 minuut-tia, joskus vähän vähemmän tai enemmän puiden määrästä riippu-en. Tällä kertaa niitä löytyy 27 kap-paletta.

”Aika tavanomainen koeala”, Mänttäri toteaa.

Mittaajat tallentavat keräämän-sä tiedot kämmentietokoneelle, laskevat antennin ja keräävät muut työkalunsa.

On aika jatkaa seuraavalle koealalle.

Yhteistyöllä säästöjäTähän asti yhden kylän metsät on arvioitu tila kerrallaan kattavalla kuvioittaisella arvioinnilla metsä-suunnittelun yhteydessä.

Tänä vuonna systeemi muut-tuu, kun laserkeilaukseen perus-tuva inventointi on otettu käyttöön kattavasti koko maassa. Vastaa-

tyt puustotiedot ja hoitoehdotuk-set. Lopputuloksena saadaan kart-ta ja kuviotiedot kuten kattavalla maastoinventoinnilla.

Kysy lisää

Metsäkeskus Häme-Uusimaan metsäsuunnittelupäällikkö Jukka Kiviluoto 020 772 6602

Metsäkeskus Kaakkois-Suomen metsäsuunnittelupäällikkö Jorma Jyrkilä 020 772 7613

Metsäkeskus Lounais-Suomen suunnittelupäällikkö Tapio Nummi 020 772 6422

Metsäkeskus Pirkanmaan suunnittelupäällikkö Antti Peltonen 020 772 7209

vat tiedot kerätään nyt kunnittain ja vieläpä useampia kerralla.

Uusi menetelmä mahdollistaa yhteistyön metsäkeskusten kes-ken. Häme-Uusimaa ja Kaakkois-Suomi ovat rakentaneet yhteisalu-een yhdessä Etelä-Savon ja Kes-ki-Suomen kanssa. Pirkanmaa ja Lounais-Suomi tekevät yhteistyötä keskenään.

Yhteistyön edut ovat ilmeisiä. Kaukokartoitusaineistot ja niiden tulkinta voidaan kilpailuttaa yhdes-sä. Myös koealojen mittaustietoja voidaan käyttää koko alueella.

”Se säästää selvää rahaa”, Kaakkois-Suomen metsäkeskuk-sen suunnittelupäällikkö Jorma Jyrkilä korostaa.

Rajansa tekniikallakinKoealojen tiedot voidaan yleistää luotettavasti koko inventointialu-eelle. Siksi mittaukset on tehtävä maastossa erityisen tarkasti, Jyrki-lä korostaa.

”Koealan tietoja verrataan täs-mälleen samasta paikasta saatuun laserkeilaimen tietoon ja ne yleiste-tään kaikille vastaaville paikoille.”

Vaikka tekniikka on erilainen, lopputulos on sama kuin perintei-sessä kuvioittaisessa arvioinnissa. Kartta ja kaikki vastaavat kuviotie-dot ovat käytettävissä kuten en-nenkin. Tarkkuus on samaa luok-kaa kuin aiemminkin.

Kaikkeen ei tosin uusin tekniik-kakaan pysty. Laserkeilaus ei esi-merkiksi tunnista alle kahden met-rin korkuisia puustoja.

”Ensi kesänä suunnittelijamme käyvät maastossa tarkastamassa ehkä neljänneksen kuvioista”, Jyr-kilä kertoo.

L JORMA JYRKILÄ

jorma.jyrkila@metsakeskus.fiKirjoittaja on Metsäkeskus Kaak-kois-Suomen metsäsuunnittelu-päällikkö.

E Ville Kåla tutkii ikäkairauksen tulosta.

E Laserkeilauksella saadaan kolmiulotteista tietoa kasvillisuuden ja maaston rakenteesta.

E Koealan tiedot tallennetaan maastotallentimeen.

SYYSKUU 2010metsään6

Metsään.fi

• Kirjaudut pankkitunnuksilla• Päätät kuka saa tietojasi käyttää

• Käytössäsi ajantasaiset metsätiedot• Voit laittaa työkohteesi liikkeelle

Metsäkeskusten tuottama Metsään.fi on metsän-omistajille räätälöity nyky-

aikainen työkalu metsien hoitoon ja käyttöön. Palvelun käyttäjä pää-see katsomaan internetissä oman metsänsä tietoja: karttoja, ilmaku-via, kuviokohtaisia tietoja sekä teh-tyjä ja tekemättömiä metsänhoito-töitä.

Palvelu valmistuu vaiheittain vuosina 2011–12. Sen ensimmäi-set osat saadaan käyttöön ensi vuoden lopulla.

Metsään.fi-palveluun voi liittyä verkossa ja siinä on ylläpitokustan-nuksiin perustuva vuosimaksu.

Ajan tasallaMetsänomistaja saa Metsään.fi-palvelun kautta metsästään samat ajantasaiset tiedot kuin mitä met-säkeskuksellakin on. Metsäkeskus kartoittaa metsät noin kymmenen

vuoden välein. Tällöin selviävät sen hetkiset metsien hoito- ja hak-kuutarpeet.

Kartoitusten välillä metsän-omistaja voi itse lähettää palvelun kautta tiedon tehdyistä töistä. Met-sänomistaja voi myös valtuuttaa toimijan, esimerkiksi metsänhoi-toyhdistyksen tai metsäfirman, lä-hettämään päivitystietoa.

Kun metsäkeskukseen tulee taimikonperustamisilmoitus tai ra-hoitushakemus, päivittää metsä-keskus metsän tiedot vastaavasti. Lisäksi metsien tietoja päivitetään ilmakuvien perusteella noin viiden vuoden välein ja vuosittain kasvun verran.

Tietoturva kunnossaPalveluun kirjautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla ja suojatusti, jo-ten oman metsän tiedot ovat tur-vassa.

Metsänomistaja voi antaa ha-lutessaan valitsemilleen toimijoil-le oikeudet metsän tietoihin. Kaik-ki palvelussa näkyvät toimijat ovat tehneet sopimuksen metsäkeskuk-sen kanssa ja kirjautuvat palveluun myös tiukoilla suojauksilla.

Metsään.fi-palvelun kautta metsänomistaja voi laittaa liikkeel-le metsien tarvitsemia hoito-, hak-kuu- ja luonnonhoitotöitä sekä tila-ta asiantuntijapalveluita. Kiireelli-

set kohteet näytetään heti etusivul-la. Työnvälityspalvelussa voidaan pyytää asuin- tai metsänomistus-kunnassa toimivilta yrityksiltä yh-teydenottoa ja tarjousta kohteisiin tai muihin metsällisiin tarpeisiin liit-tyen.

Myös asioiden hoitaminen säh-köisesti tulee mahdolliseksi. Muun muassa metsänkäyttöilmoituksen, taimikon perustamisilmoituksen ja kemera-rahoitushakemuksen teke-minen onnistuu.

Tuoreista tiedoista tiedoteSamaan aikaan palvelun käyttöön oton kanssa myös metsävaratieto-jen keruu uudistuu. Perinteisestä maastoinventoinnista siirrytään la-serkeilauksen avulla tehtävään in-ventointiin (katso sivut 4–5).

Uusien inventointialueiden metsänomistajat saavat paperisen koosteen metsästään kerätyistä tuoreista tiedoista. Tiedote lähete-tään postissa maksutta, jahka alu-een metsävaratiedot on saatu val-miiksi. Ensimmäiset tiedotteet pos-titetaan ensi vuoden syksyllä.

Kerätyt tiedot tallennetaan luonnollisesti myös Metsään.fi -pal-veluun. Niiden käyttö on kuitenkin siis maksullista.

Palvelussa on vuoden 2004 jäl-keen kerätyt metsävaratiedot.

Metsäsuunnittelu muuttuuMetsäkeskukset jatkavat tilakoh-taisten metsäsuunnitelmien laadin-taa sähköisen palvelun käyttöön-oton jälkeenkin. Painopiste siirtyy kuitenkin metsänomistajan tarpeis-ta lähtevään suunnitteluun.

”Metsään.fi-palvelu ja tilakoh-tainen metsäsuunnitelma täyden-tävät toisiaan”, Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen metsäsuunnitte-lupäällikkö Jorma Jyrkilä kertoi.

Siirtymäkauden ajan tiedot metsäsuunnitelmiin kerätään pe-rinteisellä kattavalla kuvioittaisella arvioinnilla. Perinteisiäkin metsä-suunnitelmia voi siirtymäkaudella tilata entiseen tapaan.

Kattava maastokäynti sisältyy myös uusien laserkeilattavien in-ventointialueiden osalta tilakoh-taisen metsäsuunnitelman laadin-taan.

”Laserinventoinnilla saatua tie-toa täydennetään maastossa ja metsänomistajan tavoitteet selvi-tetään kuten ennenkin”, Jyrkilä ker-too.

L VEIKKO IITTAINEN

veikko.iittainen@metsakeskus.fiKirjoittaja on Metsäkeskus Pirkan-maan kehittämispäällikkö.

metsään.fi on tulossaEnsi vuonna avautuva Metsään.fi on uusi verkko-

palvelu metsänomistajille. Sen avulla voi tutkia

oman metsänsä tietoja ja laittaa töitä käyntiin.

Metsään.fi-palvelun tekninen toteutus on käynnistynyt. Pal-

velun kehittämisessä on valittu tär-keiksi asioiksi helppokäyttöisyys ja hyödyllisyys. Metsänomistajat ovat olleet mukana palvelun sisäl-lön kehittämisessä jo suunnittelu-vaiheessa. Kommentteja on annet-tu sekä ulkoasusta että palvelun si-sällöstä.

Mikäli olet innostunut osallistu-

maan tuleviin testauksiin, ilmoittau-du osoitteeseen: veikko.iittainen@metsakeskus.fi. Laitathan ilmoit-tautumiseen tietoja metsäsi pinta-alasta ja sijainnista, iästäsi, asuin-kunnastasi sekä siitä, omistatko metsää yksin vai yhdessä mui-den kanssa. Haluamme testaajiksi metsänomistajia, joilla on erilaiset taustat ja tavoitteet, jotta palvelus-ta hyötyisi mahdollisimman moni.

���������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������

������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

������� �������� � � �

Osallistu kehittämiseen

7metsäänSYYSKUU 2010

Kulunut kesä tullaan muista-maan paitsi poikkeukselli-sista helteistä myös laajoja

metsätuhoja aiheuttaneista ukkos-myrskyistä. Pahiten myrskytuhot runtelivat Itä- ja Keski-Suomea. Myös Etelä-Suomi oli myrskyjen kourissa, joskin tuhot jäivät selväs-ti Itä-Suomea lievemmiksi.

Lounais-Suomen, Pirkanmaan, Häme-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen metsäkeskusten alueel-la myrsky kaatoi yksityismetsistä puuta reilut miljoona kuutiota, siitä Kaakkois-Suomessa 500 000 kuu-tiota.

Korjuu heti käyntiinVälittömästi myrskyjen jälkeen aloitettiin tuhojen kartoitus sekä

myynnin ja korjuun organisointi. Haasteeksi muodostuvat rajalliset korjuuresurssit ja korjuuaikojen ve-nyminen. Korjuussa etusijalle ase-tetaan arvokkaimmat tukkipuukoh-teet ja pahoin tuhoutuneet alueet.

Tuhoalueiden puunkorjuu kes-tää kuukausia ja tukkipuun pilaan-tumisriski kasvaa syksyn edetes-sä. Vähäisempiä hajakaatoja se-kä saarikohteita jää varmasti pal-jon korjaamatta tai niitä korjataan myöhempien hakkuiden yhteydes-sä. Yksittäiset myrskypuut jäävät metsään ja lisäävät järeän laho-puun määrää talousmetsissä.

Myrskytuhoalueen hakkuu on työlästä. Järeällä päätehakkuuvai-heen myrskytuhokohteella päivä-saanto on 100–200 kuutiota päi-

vässä, kun normaalileimikolla päi-vätuotos voi nousta 400–500 kuu-tioon.

Vain ammattilaisilleTukkisaanto jää myrskytuhomet-sissä huomattavasti alhaisemmak-si kuin normaalileimikoilla. Pääosin juurineen kaatuneessa tukkipuus-tossa, jossa rungot ovat säilyneet ehjinä, selvitään 15–25 prosentin tukkisaannon alenemisella. Koh-teella, jolla myrsky on katkonut val-taosan rungoista 2–5 metrin kor-keudelta poikki, tukkisaannon me-netys on huomattavasti suurempi.

Myrskytuhopuiden korjuu vaatii tekijältään kokemusta ja vankkaa ammattitaitoa. Työn vaarallisuuden vuoksi metsänomistajan omatoimi-

nen puunkorjuu ei ole suositelta-vaa. Metsänomistajan kannattaa pyytää ammattiapua metsänhoi-toyhdistyksestä, metsäyhtiöistä tai metsäpalveluyrittäjiltä.

L SEPPO REPO

seppo.repo@metsakeskus.fiKirjoittaja on Metsäkeskus Kaak-kois-Suomen metsätalouspäällikkö

Eduskunta hyväksyi kesäkuus-sa metsälain muutoksen. Kaik-

ki muutoksen yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä, sillä ne sääde-tään asetuksilla myöhemmin

”Metsälaki saatettiin perustus-laissa säädettyjen vaatimusten mukaiseksi. Myös metsänomis-tajan oikeusturvaa parannettiin”, Kaakkois-Suomen metsäkeskuk-sen viranomaispäällikkö Aki Hos-tikka kertoo.

Lainmuutokset ovat ensimmäi-nen vaihe toimenpiteitä, joilla pyri-

tään myös metsien käsittelyn mo-nipuolistamiseen. Tarkoitus on muun muassa antaa metsänomis-tajille aikaisempaa enemmän vaih-toehtoja ja päätösvaltaa.

Lainmuutokset tulevat voimaan vuoden 2011 alusta. Metsälain muutoksen edellyttämä valtioneu-voston asetuksen ja maa- ja met-sätalousministeriön asetuksen val-mistelu jatkuu.

”Vasta asetusten myötä tiede-tään yksityiskohtaiset muutokset”, Hostikka korostaa.

Pituus ratkaiseeHyväksytyillä lakimuutoksilla tar-kennetaan joka tapauksessa met-sän uudistushakkuun jälkeisiä tai-mikon perustamisen määräaikoja ja taloudellisesti kasvatuskelpoi-sen taimikon määrittelyä.

Kuten ennenkin uudistushak-kuun jälkeen alueelle on saatava taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. Kasvatuskelpoisen tai-mikon syntyminen ei ole enää si-dottu aikaan vaan taimikon keski-pituuteen. Taimikko katsotaan syn-tyneeksi, kun alueella kasvatuskel-poisten puiden keskipituus on 1,3 metriä eikä niiden kehittymistä uh-kaa välittömästi muu kasvillisuus.

laki muuttuiTaimikon perustamistoimen-

piteiden toteuttamisen aikarajak-si säädetään nykyisestä poiketen vain aika uudistamishakkuun päät-tymisestä.

”Perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuo-den kuluessa uudistushakkuun päättymisestä”, Hostikka sanoo.

Taimikko tulee perustaa Suo-men luontaiseen lajistoon kuulu-villa, taloudellista arvoa omaavilla puulajeilla. Sopivien puiden jouk-koon on lisätty hybridihaapa.

Voimassa olevaan lakiin ver-rattuna on lainmuutokseen lisätty myös maininta Kansallisesta met-säohjelmasta ja sen laadinnasta.

Metsätalouden alueellinen tavoi-teohjelma on muutettu alueellisek-si metsäohjelmaksi jo vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö on myös käynnistänyt laajemman metsänkäsittelymenetelmien uu-delleen arvioinnin, jonka tavoittee-na on monipuolistaa metsien käsit-telyä. Osana arviointia aiheesta on käynnistetty muun muassa kansa-laiskeskustelu internetissä.

L JORMA JYRKILÄ

Jorma.jyrkila@metsakeskus.fiKirjoittaja on Metsäkeskus Kaak-kois-Suomen metsäsuunnittelu-päällikkö.

Metsälain remontti tuo muutoksia muun muassa

taimikon perustamisen määräaikoihin.

Muistilista

• Käy tarkastamassa, onko tilallasi myrskyvahinkoja. Jos et pysty itse tekemään tarkastusta, niin ota yhteys metsäammattilaisiin.

• Muista turvallisuus. Myrskypuiden hakkuu on vaarallista ja vaatii eritysammattitaitoa. Älä ryhdy hakkuisiin yksin. Myrskytuhopuut on parasta korjata koneellisesti.

• Pidä lapset poissa myrskytuhoalueelta.

• Tee metsänkäyttöilmoitus ennen korjuun aloittamista.

• Tee vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön, jos sinulla on metsävakuutus.

myrskyjen kesä

Monen metsänomis-

tajan tulevaisuuden

suunnitelmat muut-

tuivat loppukesästä.

Myrskyt kaatoivat ete-

läisessä Suomessa

yli miljoonaa kuutiota

puuta.

E Myrskyn jälki on lohdutonta, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Sepp

o R

epo

SYYSKUU 2010metsään8

Olli

-Pek

ka K

oist

i

Vaikka oma metsä voi olla tuttu jo pitkältä ajalta, uu-den metsäsuunnitelman

valmistuminen avaa usein metsän-omistajan silmät sille, kuinka pal-jon työtä metsässä onkaan.

Näin kävi myös Hämeenlinnan Hauhon Juntulassa maatilan omis-tavalle Simo Nikulalle. Hän sai ke-sän alussa uuden metsäsuunnitel-man, jonka oli laatinut Häme-Uu-denmaan metsäkeskuksen metsä-suunnittelija Olli-Pekka Koisti.

Maastotyöt tehtiin keväällä lu-mien sulettua, valmis suunnitelma tipahti postilaatikkoon heinäkuus-sa. Metsäsuunnitelman sisältö käytiin vielä pääpiirteissään pirtin pöydän ääressä yhdessä läpi, en-nen kuin suunnitelma sai lopullisen muotonsa.

Metsäsuunnitelmassa on hak-kuu- ja metsänhoitoehdotukset seuraavaksi 10 vuodeksi sekä myös paljon muuta tietoa.

Yksiin kansiinSimo Nikulan edellinen metsä-suunnitelma oli sekin metsäkes-kuksen tekemä ja meni vanhak-si muutama vuosi sitten. Vanhas-ta suunnitelmasta puuttui muuta-mia metsälohkoja, mutta nyt kaikki saatiin yksiin kansiin

”Kerrankin tuli kaikki palstat yh-teen ja samaan metsäsuunnitel-maan. Tämän mukaan voi sitten alkaa toimia metsässä”, Nikula sa-noo.

Koska kaikki metsässä tarpeel-liset hakkuut on tiedossa seuraa-vaksi 10 vuodeksi, niitä voidaan toteuttaa mahdollisuuksien ja tar-peen mukaan sekä tietysti puun markkinatilannetta seuraten. En-simmäinen leimikko ehdittiin teh-dä heti maastotöiden valmistuttua ennen kuin valmis suunnitelma tuli painosta.

”Kun puun hintakin on nyt jo kohtuullinen”, Nikula kertoo.

Hoitotöitä tarjolleMaatalous pitää Nikulan kiireisenä ja välillä tuntuu, ettei kaikkia töitä ehdi itse tehdä ajallaan.

Kiireisille metsänomistajille apua voi löytyä Metsään Palstat -verkkopalvelusta, joka on metsä-

keskusten ylläpitämä ”työnvälitys-palvelu”.

Jos ei itse ehdi tai osaa, kan-nattaa tarjota työ tehtäväksi am-mattinsa osaaville metsäalan toi-mijoille. Joskus ei edes kannata tehdä itse kaikkea, vaikka osaisi-kin.

Metsään Palstat -pal-velussa metsänomis-taja saa maksutta tarjota tehtäväk-si töitä alueella työskentelevil-le metsäalan toimijoille. Tar-jolla on suuri joukko ammat-tinsa osaavia tekijöitä ja palve-lun avulla tarjolle laitettavat työkohteet ja niiden mahdolliset te-kijät kohtaavat toisensa.

Jos mieluisa tekijä työkohteel-le löytyy ja tehtävästä työstä pyy-detty hinta tyydyttää metsänomis-tajaa, työn tekemisestä sovitaan metsänomistajan ja työn tekijän kesken.

Metsänomistaja voi laittaa pal-veluun tarjolle metsänhoitotöitä ja hakkuita, esimerkiksi taimikonhoi-toja, energiapuun korjuuta ja har-vennuksia.

Simo Nikula ei ollut aiemmin kuullut palvelusta, mutta päätti metsäsuunnittelijan ehdotuksesta kokeilla sitä. Verkkopalveluun lai-tettiin useita taimikonhoito- ja ensi-harvennuskohteita, nyt odotellaan tarjouksia palveluun rekisteröity-neiltä metsäalan toimijoilta.

Suunnitelma tarpeenPalveluun liittyminen on metsän-omistajalle helppoa. Olennaista on, että käytettävissä on suhteel-lisen tuore metsäsuunnitelma, jon-ka tiedot ovat mahdollisimman ajan tasalla. Sitten otetaan yhteys met-säkeskukseen, josta autetaan met-sänomistajaa asiassa eteenpäin.

Metsäsuunnitelmasta voi kat-soa joko itse etukäteen tai yhdes-sä metsäkeskuksen toimihenkilön kanssa, mitkä metsikkökuviot tar-jotaan tehtäväksi. Metsäkeskuksen Metsään Palstat -palvelun neuvoja

Simo Nikula päivitti metsätilansa tiedot hankki-

malla uuden metsäsuunnitelman. Metsäkeskuk-

sen verkkopalvelun kautta laitettiin myös metsä-

töitä liikkeelle.

E Uusi metsäsuunnitelma vaikuttaa selkeämmältä kuin edellinen tuumaavat Simo ja Anne Nikula. 3-vuotias Aatu käynnistelee jo omaa sahaansa, Aatun 3-viikkoinen pikkuveli ei ota vielä kantaa metsäasioihin.

metsäsuunnitelma avaa silmät

kirjaa metsänomistajan yhteystie-dot sekä sen, miten pitkäksi aikaa työkohde laitetaan palveluun näky-ville.

Tämän jälkeen metsänomista-ja saa tunnuksen, jolla hän pääsee myös itse katsomaan, millaiselta kohde näyttää palvelussa. Yhtey-denpito mahdollisten tekijöiden ja metsänomistajan välillä käydään il-man välikäsiä.

Kun työkohteelle löytyy tekijä,

niin tekijä ilmoittaa metsäkeskuk-selle, että kohde voidaan poistaa palvelusta.

Mikäli työkohteelle ei löydy määräaikana tekijää, se poistuu sieltä automaattisesti, ellei sopi-musta uudesta määräajasta tehdä.

Metsänomistajalle tästä ”työn-välityspalvelusta” ei aiheudu mi-tään kustannuksia. Vain metsässä tehtävästä työstä maksetaan sen tekijälle.

L OLLI-PEKKA KOISTI

olli-pekka.koisti@metsakeskus.fiKirjoittaja työskentelee metsäsuun-nittelijana Metsäkeskus Häme-Uu-simaassa

Metsään Palstat -palveluun voi

tutustua internetissä

osoitteessa palstat.metsakeskus.fi

9metsäänSYYSKUU 2010

Lounais-Suomen metsäkeskus Tunnus 5007842

INFO 20003 VASTAUSLÄHETYS

Postimaksu maksettu

Polje ja raivaa - hyödy ja voita

Nyt metsänomistajien kannattaa ilmoittaa metsäkeskusten Polje ja raivaa -kisaan sekä itse teke-mänsä varhaishoitotyö että sel-lainen teetetty metsurityö, joka on kohdistunut varhaishoitona nuoriin taimikoihin. Palkinnoksi arvotaan vesureita ja raivaussa-hoja omatoimisten ja aktiivisten taimikonhoitajien käyttöön syk-syn aikana.

Kilpailukuponkeja saa metsäkes-kuksesta. Voit osallistua kisaan myös täyttämällä kilpailukupongin internetissä osoitteessa www.met-sakeskus.fi/varhaishoitokilpailu.

Taimikon varhaishoitokilpailun

säännöt

1. Kilpailuaika on 1.1.2010–31.10.2010, jonka aikana toteutetut ja ilmoitetut varhaishoidon kohteet ovat mukana.

2. Kilpailu järjestetään kaikkien metsäkeskuksien alueella.

3. Kilpailuun voi osallistua metsän-omistaja, jonka metsässä on suori-tettu vähintään 0,5 hehtaaria taimi-kon heinäystä, vatukon poistoa tai varhaisperkausta.

4. Varhaishoidon kohteeksi katso-taan pituudeltaan alle 2 metrin pi-tuinen taimikko, jonka hoitamiseen ei ole vielä käytettävissä kemera-varoja. Tyypillinen varhaishoito-kohde on alle 7 vuoden ikäinen tai-mikko, jossa taimien kasvua hait-taa vesakko tai muu kasvillisuus.

5. Varhaishoitotyössä kasvatetta-vaa pääpuulajia ei vielä tarvitse ei-kä kannata harventaa, vaan kasva-tettavan pääpuulajin kasvua hait-taava vesakko tulee olla perattuna.

6. Työn on voinut tehdä itse tai teettää ulkopuolisella työvoimalla.

7. Kilpailuun voi osallistua kukin metsänomistaja yhdellä kilpailuku-pongilla/metsäkeskus. Tehdyn työ-maan voi ilmoittaa metsänomis-tajan luvalla myös joku muu kuin metsänomistaja itse.

8. Kaikki arvonnassa voittaneet kohteet tarkastetaan.

9. Palkintoina arvotaan kaksi rai-vaussahaa ja kymmenen vesuria jokaisessa metsäkeskuksessa.

Kilpailukupongit postitetaan Metsäkes-

kus Lounais-Suomeen. Sieltä ne toimi-

tetaan muihin metsäkeskuksiin.

Varhaishoitokampanjan kesä-kuun voittajat: Juha Haapasaa-ri Huittinen, Marjo Äikäs Pyöli, Ilpo Inkiläinen Iittala, Ismo Aintila Tu-renki, Kati Kauppinen-Miikki Imat-ra, Reijo Hänninen Äitsaari, Kauko Silventoinen Jäminkipohja, Risto Sarkonen Sastamala.

Heinäkuun voittajat: Outi Uotila Oripää, Kauko Kaunisto Eurajoki, Vuokko Hakala, Orvokki Myllyrin-ne Vantaa, Jaakko Poutiainen Hä-meenkoski, Pentti Tiainen Uuku-niemi, Seppo Tiainen Imatra, Riitta Häyrinen Orivesi, Olli Rinne Tam-pere.

Kirs

i Kur

ko

osallistu kilpailuun

E Kisaan voi ilmoittaa itse tehdyn tai muilla teetetyn taimikonhoitotyön.

E Marjo Äikäs pitää huolta tilan-sa käytännön metsänhoitotöistä.

Perkaus palkitsee

Onnetar suosi metsänomista-ja Marjo Äikästä Somerolta var-haishoitokilpailun kesäkuun ar-vonnassa. Hän ilmoitti kisaan al-kukeväästä tekemänsä taimikon perkauksen.

”Tätä on tehty pikkuhiljaa ajan kanssa. Olen etsinyt taimia hur-jasti kasvavan pintakasvillisuu-den seasta ja tallonut heinää pois taimien päältä”, Äikäs kertoo.

Kuusikko istutettiin vuositu-hannen alussa koko perheen voi-min ja siellä on aiemminkin tehty varhaishoitoa.

”Metsänhoito on minulle into-himo. Yhdessä mieheni kanssa omistamallani tilalla on emännäl-lä vastuu käytännön metsänhoi-totöistä. Perkausta tehdessä on palkitsevaa nähdä työnsä tulos heti.”

Olen lukenut kilpailun säännöt.

Metsän sijaintikunta

Tilan nimi

Rekisterinumero

Metsäsuunnitelman kuvionumerot

Metsäsuunnitelman laadintavuosi

Hoidettu pinta-ala, ha

Työn ajankohta

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin

Sähköposti

Metsäkeskus saa lähettää sähköpostiini metsäomaisuuden hoitoon liittyviä viestejä.

Metsänomistaja Metsän tiedot

Osoitelähde: Metsäkeskuksen metsänomistajarekisteri, puh. 020 692 555

Taimikon varhaishoitokilpailun säännöt

1. Kilpailuaika on 1.1.2010-31.10.2010, jonka aikana toteutetut ja ilmoitetut varhaishoidon kohteet ovat mukana.

2. Kilpailu järjestetään kaikkien metsäkeskuksien alueella.

3. Kilpailuun voi osallistua metsänomistaja, jonka metsässä on suoritettu vähintään 0,5 hehtaaria taimikon heinäystä,

vatukon poistoa tai varhaisperkausta.

4. Varhaishoidon kohteeksi katsotaan pituudeltaan alle 2 metrin pituinen taimikko, jonka hoitamiseen ei ole vielä käytet-

tävissä kemera-varoja. Tyypillinen varhaishoitokohde on alle 7 vuoden ikäinen taimikko, jossa taimien kasvua haittaa

vesakko tai muu kasvillisuus.

5. Varhaishoitotyössä kasvatettavaa pääpuulajia ei vielä tarvitse eikä kannata harventaa, vaan kasvatettavan pääpuulajin

kasvua haittaava vesakko tulee olla perattuna.

6. Työn on voinut tehdä itse tai teettää ulkopuolisella työvoimalla.

7. Kilpailuun voi osallistua kukin metsänomistaja yhdellä kilpailukupongilla/metsäkeskus. Tehdyn työmaan voi ilmoittaa

metsänomistajan luvalla myös joku muu kuin metsänomistaja itse.

8. Kaikki arvonnassa voittaneet kohteet tarkastetaan.

9. Palkintoina arvotaan kaksi raivaussahaa ja kymmenen vesuria jokaisessa metsäkeskuksessa.

Metsäkeskus XXX

Tunnus XXXinfo / 80100

80003 VASTAUSLÄHETYS

Postimaksu maksettu

Polje ja raivaa - hyödy ja voita

www.metsakeskus.fi

Han

na K

oval

a

SYYSKUU 2010metsään10

tarkkana energiasavotalla

Metsähakkeen käyttö lisääntyy lähivuosina reippaasti.

Joka palstalta energiapuuta ei silti kannata korjata.

Lämpö- ja voimalaitoksis-sa käytettiin viime vuon-na ennätykselliset 5,4 miljoonaa kiintokuutio-

metriä metsähaketta. Koko maan hakkuukertymä oli samana vuon-na vajaa 48 miljoonaa kiintokuutio-metriä.

Metsähakkeen käyttö on yli vii-sinkertaistunut 2000-luvun alusta, jolloin vuotuinen käyttö oli lähes miljoona mottia. Ainoa poikkeus oli vuosi 2007, silloin käyttö pieneni edelliseen vuoteen verrattuna.

Lämpö- ja voimalaitosten li-säksi puuta palaa runsaasti myös pienkiinteistöissä. Metsäntutkimus-laitoksen mukaan pientaloissa käy-tettiin polttopuuta lämmityskaudel-la 2007–2008 6,7 miljoonaa kiinto-kuutiometriä.

Käyttö moninkertaistuuTulevaisuudessa nykyiset korjuu-määrät eivät kuitenkaan riitä. Jotta EU:n asettama uusiutuvien ener-gialähteiden käyttötavoite saavu-tettaisiin, tulisi metsähakkeen käyt-tö kaksin-kolminkertaistaa vuoteen 2020 mennessä.

Tavoitteen mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus loppukulu-tuksesta vuonna 2020 on EU:ssa keskimäärin 20 prosenttia. Suo-messa uusiutuvien osuuden tulisi kuitenkin tästä poiketen olla vuon-na 2020 peräti 38 prosenttia. Täl-lä hetkellä uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on noin 30 prosenttia.

Metsäenergian lisäystavoite asettaa haasteita metsänomistajil-

le ja metsäammattilaisille. Metsän-omistajat ovat keskeisessä ase-massa energiapuun tuottajina ja myyjinä, metsäammattilaisia tarvi-taan muun muassa neuvonnassa.

Myös korjuuseen ja kuljetuk-seen tarvitaan riittävästi ammatti-taitoista työvoimaa ja koneita. Li-säksi tarvitaan lisää puuta käyttä-viä lämpö- ja voimalaitoksia.

Pienkiinteistöissä tulee lisätä puun ja muiden uusiutuvien ener-gialähteiden osuutta lämmitykses-sä. Energiapuun korjuuta ja puu-energian käyttöä tuetaan muun muassa kemera-varoilla ja erilaisil-la investointituilla.

Harvennuksilta rankapuunaEnergiaharvennuksia voidaan met-sätalouden kehittämiskeskus Ta-pion suositusten mukaan tehdä ko-kopuukorjuuna kuivahkoilla ja niitä viljavammilla kankailla sekä vas-taavilla turvemailla. Kuivilla ja ka-rukkokankailla sekä niitä vastaavil-la turvemailla kokopuukorjuu ei ole suositeltavaa.

Rankapuuna energiapuuta voi-daan korjata kaikilta talousmet-sien harvennuskohteilta. Latvus-massaa ja kantoja voidaan korjata suositusten mukaan kuivahkoilta ja niitä viljavammilta kivennäismailta sekä vastaavilta turvemailta. Kui-vilta ja karukkokankailta, kallioisilta ja runsaskivisiltä kankailta ja vas-taavilta turvemailta ei latvusmas-saa ja kantoja tulisi kerätä.

Jos uudistusalalla on juurikää-pää, on kantojen korjuu suositelta-

vaa muilla kohteilla paitsi karukko-kankailla. Kantojen korjuuta ei tuli-si tehdä pohjavesialueilla.

Harvennusten ja uudistusalo-jen energiapuun korjuussa tulee turvata arvokkaiden elinympäris-töjen säilyminen, jättää säästö- ja lahopuut sekä huolehtia vesien-suojelusta ja kiinteiden muinais-jäännösten säilymisestä vahingoit-tumattomina. Lisäksi on otettava huomioon metsän monikäyttömah-dollisuuksien säilyminen, esimer-kiksi polkujen rajaaminen kannon-noston ulkopuolelle, sekä maise-manhoito.

Varasto tien varteenEnergiapuun säilyminen ja kuivu-minen turvataan asianmukaisella varastoinnilla. Hyvä varastopaikka on sellainen, jossa tuulee ja joka on kantavan tien varrella. Varaston ympärillä on oltava riittävästi tilaa haketukselle. Varastokasan tulee olla riittävän etäällä sähkö- ja pu-helinlinjoista sekä asuinrakennuk-sista.

Varastokasan alle tulee laittaa aluspuut. Kasan on hyvä olla mah-dollisimman korkea, noin 4–5 met-riä, ja se on suositeltavaa peittää tarkoitukseen soveltuvalla auma-peitteellä. Ranka- ja kokopuuka-soissa voidaan päällimmäisen ker-roksen puista muotoilla kasaa sa-teelta suojaava lippa.

Epäpuhtauksien, kuten kivi-en ja maa-aineksen, kulkeutumis-ta varastokasaan tulee välttää. Va-rastoinnin ja haketuksen yhteydes-sä on huolehdittava siitä, että toi-

mivia ojia ei tukita.Juurikäävän leviämisriskin

vuoksi kantoja ei suositella varas-toitavan yli kahta vuotta. Pinon alimmatkin kannot on kuljetettava pois varastopaikalta.

Varastoinnissa on otettava huomioon hyönteis- ja sienituho-lain vaatimukset. Lakia sovelletaan ranka- ja kokopuun varastointiin, mikäli energiapuukasasta yli puo-let on ainespuun mitat täyttävää havupuutavaraa.

Korjuujälki vaihteleeEnergiapuuhakkuissa tarvitaan ammattitaitoisia kuskeja ja ener-giapuuleimikoihin sopivia koneita, jotta ei syntyisi pahoja korjuuvauri-oita. Etenkin nuorten metsien ko-neellinen hakkuu on vaativa työlaji, koska lähtötilanne on usein ylitiheä ja riukuuntunut metsä. Ennakkorai-vaustakaan ei aina ole tehty, vaik-ka se monessa kohteessa olisi tar-peen.

Metsäkeskusten viime vuonna tekemissä energiapuuharvennus-ten korjuujälkitarkastuksissa työ-jälki oli hyvä 47 prosentissa, välttä-vä 41 prosentissa ja virheellinen 12 prosentissa kohteista. Yleisimmät huomautuksen syyt olivat puusto-vaurioiden määrä sekä alipuustoi-suus hakkuun jälkeen.

Metsäkeskusten välillä koko-naisarvion prosenttiosuuksissa oli suurta vaihtelua. Lounais-Suomes-sa korjuujälki oli hyvä puolella tar-kastuskohteista, huomautettavaa löytyi joka kolmannella kohteella ja virheellisesti oli toimittu joka vii-

dennellä kohteella. Pirkanmaalla hyviä kohteita oli tarkastetuista 44 prosenttia, huomautettavia 44 pro-senttia ja virheellisiä 12 prosenttia. Häme-Uusimaalla vastaavat luvut olivat 64, 18, 18 ja Kaakkois-Suo-messa 44, 50 ja 6 prosenttia.

Uusi kasvatusmalliTapion energiapuusuosituksissa on uutena asiana esitelty yhdistet-ty aines- ja energiapuun kasvatus-malli männiköihin. Siinä metsikköä kasvatetaan tiheämpänä kuin pe-rinteisissä kasvatusmalleissa.

Yhdistetty aines- ja energia-puun kasvatus pidentää kiertoai-kaa 5–10 vuodella ainespuun kas-vatusketjuun verrattuna, kun uu-distamiskriteerinä pidetään samaa keskiläpimittaa.

Yhdistetyssä aines- ja energia-puun kasvatuksessa taimikon var-haishoito tehdään normaaliin ta-paan. Varsinainen taimikonhoito tehdään, kun taimikko on 3–5 met-rin pituinen ja kasvamaan jätetään 3 000–4 000 puuta hehtaarille.

Energiapuuharvennus tehdään 10–12 metrin valtapituudessa. Kas-vamaan jätetään 1 000–1 400 hy-välaatuista ja elinvoimaista pää- ja lisävaltapuuta. Sekapuuna kasva-tetaan lehtipuustoa, kangasmailla ensisijaisesti rauduskoivua.

L JUSSI SOMERPALO

jussi.somerpalo@metsakeskus.fiKirjoittaja työskentelee puuenergia-neuvojana Metsäkeskus Lounais-Suomessa.

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Metsähakkeen käyttö 2000-luvulla, 1000 m3

Lähde: Metsäntutkimuslaitos

E Metsähakkeen käyttö on viisinkertaistunut viimeisen kymmenen vuo-den aikana.E Lämpöyrittäjäkurssilaiset tutustuvat lämpöyrittäjä Ilkka Huhtalan hakevarastoon Kylmäkoskella.

Juss

i Som

erpa

lo

11metsäänSYYSKUU 2010

SanastoaEnergiapuu tarkoittaa latvusmassaa, har-vennusenergiapuuta, tyveyksiä tai lumppe-ja ja kantopuuta sekä edellä mainituista teh-tyä haketta ja mursketta.

Metsähake on polttohaketta tai -mursketta, jonka valmistukseen voidaan käyttää kaik-kea metsästä saatavaa puuta, kuten run-kopuuta, latvuksia, oksia, neulasia, lehtiä, kantoja ja juurakoita.

Kokopuu on kaadettu ja karsimaton puu, juuristo pois lukien.

Kokopuukorjuu tarkoittaa korjuutapaa, jos-sa runkoja ei karsita.

Ranka on karsittu runko, termiä käytetään ensisijaisesti pienikokoisesta puusta.

Rankapuun korjuu tarkoittaa korjuutapaa, jossa rungot karsitaan.

Integroitu korjuu on korjuutapa, jossa ote-taan samalla kertaa talteen aines- ja ener-giapuu.

Lähde: Hyvän metsänhoidon suositukset/Energiapuun korjuu ja kasvatus, Tapio

Mat

ti Ka

ri

SYYSKUU 2010metsään12

Jos yksityistielle on perustet-tu tiekunta, on asioiden hoi-to helpompaa. Tiekunnan

osakkaat päättävät yhdessä siitä, millaisessa kunnossa tie pidetään. Tiekunnan vuosikokouksessa laa-ditussa talousarviossa päätetään tienhoitoon käytettävät varat ja re-surssit.

Tiekunnan toimielimenä on jo-ko kolmijäseninen tiehoitokunta tai toimitsijamies. Toimielimen tehtä-

vänä on valmistella asiat tiekunnan vuosikokoukseen.

Vuosikokous voidaan kutsua koolle joko niin, että paikkakunnal-la ilmestyvään lehteen laitetaan il-moitus ja ulkopaikkakuntalaisille lähetetään kutsukirje tai kaikille lä-hetetään kutsukirje. Koollekutsuja-na toimii joko tiehoitokunnan pu-heenjohtaja tai toimitsijamies.

Kutsussa on mainittava koko-usajan ja paikan lisäksi ne tärkeät

tienpitoon liittyvät asiat, joista ko-kouksessa päätetään. Lisäksi on mainittava, missä maksuunpano-luetteloesitys on nähtävänä.

Toimielimen on siis jo ennen kokousta mietittävä tiekunnan ra-hankeräystarve tieosakkailta seu-raavaksi talouskaudeksi ja laadit-tava maksuunpanoluetteloesitys. Esityksen on oltava nähtävänä 14 päivän ajan ennen vuosikokousta.

Enemmistö päättääKaikki päätökset tiekunnan koko-uksessa tehdään enemmistöpää-töksin. Useimmiten päätökset saa-

daan tehtyä keskustelemalla. Jos äänestykseen joudutaan, äänes-tys tapahtuu voimassa olevien yk-siköiden suhteessa.

Tieosakkaalla on yhtä mon-ta ääntä kuin on yksiköitäkin, pait-si silloin kun osakkaan äänimäärä ylittää 30 prosenttia kokouksessa läsnä olevien yhteenlasketusta ää-nimäärästä. Tällöin osakkaan ääni-määrästä leikataan yli 30 prosentin menevä osuus pois.

Mikäli äänestystilanteessa ää-net menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Jos tiekuntaan kuu-luu yhteisomistustiloja, puheenjoh-tajan on selvitettävä ennen äänes-tystä, kuka osakkaista käyttää yh-teisomistustilojen äänivaltaa.

Pöytäkirja tarpeenTiekunnan kokouksessa on pidet-tävä päätöspöytäkirjaa. Sen tulee

olla nähtävänä viimeistään 14 päi-vän kuluttua kokouksen päättymi-sestä. Päätös siitä, missä pöytäkir-ja on nähtävänä, kannattaa tehdä tiekunnan kokouksessa. Yleensä pöytäkirja on nähtävänä tiehoito-kunnan puheenjohtajalla.

Pöytäkirjan pitää olla puheen-johtajan ja kahden pöytäkirjan tar-kastajan allekirjoittama. Se voi-daan myös kirjoittaa, lukea ja hy-väksyä heti kokouksessa, jolloin pöytäkirjan tarkastajia ei tarvita.

Pöytäkirjasta on annettava oi-keaksi todistettu jäljennös tai ote jokaiselle, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

L TEUVO TAURA

L ARI LÄHTEENMÄKI

Kirjoittajat työskentelevät Metsä-keskus Pirkanmaassa.

päätetään yhdessäMoni suomalainen käyttää yksityisteitä. Se, miten

niitä hoidetaan, ei olekaan yhdentekevää.

E Haapalahden yksityistien tiekunta pitää vuosikokousta kesän helteillä. Metsäkeskus Pirkanmaan metsäpalveluasiantuntija Teuvo Taura (vasemmalla) kirjoittaa kokouksen pöytäkirjaa.

Toimitsijan voi ulkoistaa

Metsäkeskusten palvelut tiekunnille:

• Kokouspalvelut• Talousarvion laadinta• Tiemaksujen perintä• Yksiköintilaskelmat• Kirjanpidot• Kunnossapidon tarjouspyynnöt• Perusparannussuunnitelmat• Metsätiehankkeet kemera-avustuksella• Peruskorjaustiehankkeet yksityistielain mukaisilla valtion avustuksilla

Ota yhteyttä:

Metsäkeskus Pirkanmaa, puh. 020 77 27200Metsäkeskus Häme-Uusimaa, puh. 020 77 26500Metsäkeskus Lounais-Suomi, puh. 020 77 26300Metsäkeskus Kaakkois-Suomi, puh. 020 77 27600www.metsakeskus.fi

Useimmissa tiekunnan kokouk-sissa vaikein asia on tiehoito-

kunnan tai toimitsijamiehen valin-ta. Monet tieosakkaat karttavatkin tiekokouksia hoitokuntaan joutu-misen pelossa.

Varsinaiset tienhoitotyöt on teetetty jo pitkään urakoitsijoil-la, mutta nykyään on mahdollista hankkia ostopalveluna myös hal-linnollisten asioiden hoitaminen. Tällöin tiekunnan ulkopuolinen henkilö ottaa tiekunnan asiat hoi-toonsa korvausta vastaan.

Sopimus voi olla kaiken katta-va tai esimerkiksi sellainen, että tienhoitotöiden teettämisestä vas-taa edelleen tiehoitokunta tai toi-mitsijamies, mutta kokouspalve-

lut, yksikkömaksujen koonti ja kir-japidon tekeminen on ostettu ul-kopuoliselta. Sopimuksen laajuu-desta riippuen kustannuksia osa-kasta kohden tulee 10–50 euroa vuodessa.

Haapalahti valitsi metsäkeskuksenVesilahdella sijaitseva Haapalah-den yksityistie on hyvässä kun-nossa: lanaus, vesakonpoisto ja sorastus on hoidettu ajallaan. Tien kunnossapidosta on huoleh-tinut tien toimitsija Hannu Haapa-lahti.

Kun tiekunnalle tuli tarvetta tieyksiköinnin tarkistukseen, oli asiantuntija-apu tarpeen. Tiekun-

ta päättikin tilata Pirkanmaan met-säkeskukselta uuden tieyksikkö-laskelman. Samalla sovittiin, että metsäkeskus hoitaa kokouskut-sut, kokouksen pidon, pöytäkirjan ja laskutuksen.

Niinpä Pirkanmaan metsäkes-kuksen metsäpalveluasiantunti-ja Teuvo Taura vietti kesäillan tie-kunnan kokouksen sihteerinä. Tie-yksiköinti ja kokous hoituivat näin kätevästi, esimerkiksi laskut tie-maksusta tulostettiin läsnäolijoille mukaan kokouksen päätteeksi.

Toimitsija Hannu Haapalah-ti oli metsäkeskuksen palveluun tyytyväinen.

13metsäänSYYSKUU 2010

Saha teräväksi

Syksyllä istuttamaanKevään istutusruuhkan sijasta vil-jelytyön ajankohdaksi voi valita al-kusyksyn. Tämä sopii havupuiden taimille, kuuselle ja männylle, kun-han maalaji ei ole hienojakoista ei-kä maan routiminen uhkaa. Routa ja rouste voivat liikuttaa juurtumat-tomia taimia.

Kasvukauden pituutta säätele-vät sääolosuhteet ovat ajankohdan riskitekijä. Taimien tulee kasvattaa juuristoa maahan ennen kasvu-kauden päättymistä. Kesän taittu-essa syksyyn taimien pituuskasvu hidastuu ja taimet karaistuvat. Tä-mä vähentää mekaanisia vaurioi-ta istutuksen yhteydessä. Karaistu-mista nopeutetaan taimien kasva-tuksessa lyhytpäiväkäsittelyllä.

Syysistutus kannattaa pitää mielessä, kun suunnitellaan seu-raavan vuoden uudistamistoimia ja taimitilausta. Syyskuun alku on tyypillistä syysistutusten aikaa.

Varhaishoito palkitaan Heinääminen auttaa taimia selviy-tymään ensimmäisinä kasvukau-sina rehevillä mailla. Kun heinäys tehdään kesän lopussa, se estää heinien lakoontumisen aiheuttamia taimivaurioita. Työ tehdään tamp-paamalla jaloin tai vaikkapa rai-vausveitsellä.

Taimikon varhaisperkaus teh-dään yleensä kahden metrin keski-pituudessa. Perkaus varmistaa, et-tei kilpaileva lehtipuusto tukahdu-ta tai varjosta kasvatettavia taimia

seuraavan kasvukauden aikana. Liika kilpailu aiheuttaa kasvun ty-rehtymistä ja laatuvaurioita.

Mikäli perkaus tehdään ajois-sa, ei kaiken lehtipuuston poistami-nen ole tarpeen. Silloin riittää, et-tä taimen ympärystä avataan noin metrin etäisyydeltä. Tämä joudut-taa työn tekemistä.

Kasvukauden aikana tehty per-kaus voi aiheuttaa vesomista. Lop-pukesän ja syksyn raivaussahatyö vähentää vesomisen riskiä. Työn voi hoitaa myös taittamalla kilpai-levien taimien varret kasvatettavan taimen korkeudelta. Pääasia on, ettei kilpaileva lehtipuu kasva liiak-si viljelytaimen edelle.

Raivaa ennen hakkuita Ennakkoraivaus tarkoittaa harven-nus- ja päätehakkuita edeltävää raivausta. Se helpottaa varsinaista hakkuutyöskentelyä parantamalla näkyvyyttä ja helpottamalla kasva-tettavien puiden valintaa.

Ennakkoraivaus voi olla tar-peen ennen energiapuunkorjuuta ja metsätienkunnostustakin. Rai-vaus kannattaa tehdä ajoissa en-nen varsinaista hakkuuta. Syksy on tarkoitukseen oivaa aikaa.

L SOILE HIITOLA

soile.hiitola@metsakeskus.fiKirjoittaja työskentelee koulutusasi-antuntijana Metsäkeskus Kaakkois-Suomessa.

Esk

o V

iinan

en

E Menneen kesän hellejaksot toivat kasvukauteen erikoisia piirteitä. Ku-vassa kuusentaimi, jonka pituuskasvu näyttää alkaneen elokuussa uu-delleen, yleensä pituuskasvu päättyy jo heinäkuussa.

Syksy on erinomaista aikaa omatoimisille hoitotöille ja hakkuille. Sään viiletessä hoi-

totyöt helpottuvat, koska runsain kasvillisuus alkaa lakastua. Ajoissa tehdyt suunni-

telmat ja yhteydenotot metsäammattilaisiin var-

mistavat työn onnistumisen.

syysaskaretta metsänomistajalle

E Raivausveitsi on vesuria tehokkaampi noin 4 senttimetrin vahvuisiin puihin saakka. Rutinoituneella raivausveitsen käyttäjällä voi työmäärä ol-la hehtaarin suuruusluokkaa.

Art

o M

utik

aine

n

1. Muista turvallisuus• Tarkista ennen työn aloittamis-ta terän ja teränsuojuksen kun-to. • Ehjästä terästä lähtee kirkas ääni, kun sitä kilauttaa viilalla. • Haljennut terä särähtää. Vaih-da viallinen terä heti ehjään. • Älä koske terään sahan käy-dessä.• Käsineet kädessä voit ottaa te-rästä tukevan otteen viilatessa.

2. Teroita usein• Viilaa terä vähintään joka toi-sella tankkauksella, 2–3 työntöä hammasta kohden riittää.• Viilaa koko viilan pituisilla työn-nöillä. Kun vedät viilaa takaisin, nosta se irti hampaasta.• Kunnosta terä heti, kun olet osunut kiveen tai piikkilankaan. • Viilaa ensin vaurioitunut ham-mas ja sitten muut samaan pi-tuuteen.

3. Oikeat välineet • Katso oikea viilan koko terä-pakkauksesta tai kysy myyjältä.• Käytä viilanohjainta, se helpot-taa työtä ja varmistaa oikeat vii-lauskulmat. • Hampaan leikkauskulma on 15 astetta, selvästi loivempi kuin moottorisahan ketjussa.• Jos terä jumittuu helposti sa-hausrakoon, tarkista terän hari-tus haritusraudalla. Joillakin vii-lanohjaimilla voit hoitaa saman asian.• Haritus tarkoittaa, että hampaat taivutetaan vuorotellen oikealle ja vasemmalle ulospäin haritus-raudan osoittamaan asentoon.

4

SYYSKUU 2010metsään14

Metsään ABC -retki on metsä-keskusten metsänomistajille

järjestämä päivänmittainen maas-toretki. Retkellä tutustutaan met-sän töihin sen eri kehitysvaiheissa, muun muassa uudistamiseen, tai-mikonhoitoon ja hakkuisiin. Retken kuluessa selviää myös, minkä met-sällisen toimijan puoleen kannat-taa kääntyä missäkin tilanteessa.

Veikko Haukka on kolmekymp-pinen uusi metsänomistaja, joka on hiljattain ostanut metsän enoltaan.

Hän osallistui Metsään ABC -retkelle Porissa.

”Olin etukäteen hankkinut tietoa

metsäkirjoista ja -lehdistä, mut-ta omaa met-sää katselles-sa kaikki ei ollutkaan niin yksinkertais-ta kuin kuvis-sa”, Haukka kertoo

ABC-ret-keltä Haukka

hakikin ennen muuta käytännön

tietoa. ”Retken parasta an-

tia oli, kun näki asiat konk-reettisesti ja pystyi kyselemään

asiantuntijoilta sekä keskustele-

maan muiden osallistujien kans-sa.”

Seuraavaksi tuoretta metsän-omistajaa kiinnostaa raivaussaha-kurssi. Itse tekemällä mielenkiin-to metsään vain lisääntyy, Haukka pohtii.

Lisätietoa PeruskurssiltaMikäli kiinnostus metsään herää ja kaipaa lisäoppia, kannattaa osallis-tua Metsään Peruskurssille. Kurs-silla perehdytään metsänomistuk-seen ja metsänhoitoon perusteelli-semmin. Aiheita riittää taimen istu-tuksesta ja puukaupasta aina met-säverotukseen asti.

Lahdessa asuva Marja-Liisa Kotka on osallistunut innokkaasti metsäkeskuksen järjestämille kurs-seille ja tapahtumiin. Metsään Pe-ruskurssi innosti Kotkaa jopa niin paljon, että hän aloitti sen jälkeen metsätalousinsinöörin opinnot.

”Kurssit ovat ehdottoman tär-keitä. Mistä muualta metsänomis-tajat saavat tietoa oman metsänsä hoitoon”, Kotka pohtii.

L SEPPO LEINONEN

seppo.leinonen@metsakeskus.fiKirjoittaja vastaa viestinnästä ja koulutuksesta Metsäkeskus Häme-Uusimaassa.

E Kun työvälineet ovat kunnossa, jaksaa taimikossa tehdä pitkää päivää, Marja-Liisa Kotka toteaa.

Kirs

i Kur

ko

METSÄSTÄenemmän osaamista

4.9. Metsien tuhonaiheuttajat11.9. Metsänhoidon perusteet 2.-3.10. Raivaussahan ajokortti 9.- 10.10. Moottorisahan huolto 23.- 24.10. Taimikonhoito 13.–14.11. Moottorisahan ajokortti 20.- 21.11. Kasvatusmetsien käsittely 27.–28.11. Puunkorjuun suunnittelu22.–23.1. Moottorisahan huolto

KEVÄT 201129.1. Puutavaran mittaus30.1. Puukauppa ja metsäverotus12.- 13.2. Moottorisahan ajokortti5.3. Metsänhoidon perusteet

Enemmän osaamista – www.hyria.fi

Uudenmaankatu 249 05840 Hyvinkää p. (019) 778 3533

12.3. Talousmetsien luonnonhoito I 9.- 10.4. Raivaussahan ajokortti 16.4. Kulotus7.- 8.5 Taimikonhoito 14. -15.5. Raivaussahan ajokortti 21.5. Metsänuudistaminen14.–15.5. Talousmetsien luonnonhoito II28.5. Talousmetsien luonnonhoito III

Nonstop -koulutustarjotin toimiimyös metsätalousyrittäjän ammatti-tutkintoon valmistavana koulutuksena.Verkkokurssit täydentävät lähiopetusta.

Kurssiohjelmat ja ilmoittaumislomake saatavilla kotisivuilta.

Palveluja uusille metsänomistajilleMetsään ABC -vihkonenMetsään ABC -vihkoseen on koottu tiiviiseen ja helposti ymmärrettävään muotoon ensimmäiset neuvot sinulle, joka olet vasta saanut metsäomai-suuden hoitoosi. Maksuttoman vihkosen saat met-säkeskuksesta tilaamalla tai noutamalla.

Metsään ABC -ensineuvontaHenkilökohtainen Metsään ABC -ensineuvonta on tarkoitettu sinulle, joka haluat tutustua omaan met-sääsi ja metsäomaisuuden hoitoon. Ensineuvon-nassa sinulle syntyy näkemys oman metsäomai-suutesi määrästä ja laadusta sekä tärkeimmistä toimenpidetarpeista.

Metsään ABC -päiväMetsään ABC -päivä on tarkoitettu metsäänsä tu-tustuville metsänomistajille. Kurssipäivän tavoit-teena on, että saat metsänomistamiseen liittyvät perustiedot ja varmuutta päätöksentekosi tueksi.

Metsään ABC -retkiMetsään ABC -retki on päivän kestävä maasto-retki, joka tarkoitettu metsäänsä tutustuville met-sänomistajille. Retkellä tutustut erilaisiin metsässä tehtäviin töihin, kuten metsän uudistamiseen, tai-mikonhoitoon ja puunkorjuuseen.

Metsään PeruskurssiMetsään Peruskurssi on tarkoitettu metsäänsä tu-tustuville metsänomistajille, jotka haluavat saada vankat, käytännön perustiedot suomalaisesta met-sätaloudesta ja hyviä neuvoja oman metsäomai-suuden hoitoon. Kurssi sisältää joko 5 luentoiltaa ja maastoretken tai 10 luentoiltaa ja kaksi maas-toretkeä.

uutta oppimaanMetsätalouden perustiedot ja käytännön toimet

selviävät Metsään ABC -kursseilla.

Lähde retkelle

Metsäkeskukset järjestävät lau-antaina 18.9. Metsään ABC –ret-

kiä eri puolella Suomea. Retki on tar-koitettu metsäänsä tutustuvalle metsän-omistajalle, joka kaipaa perustietoja käy-

tännön toimista metsässä. Näissä tilaisuuk-sissa heitetään kankeat ammattitermit nurk-

kaan eikä turhia kysymyksiä tunneta. Matkaan voi lähteä yksin tai yhdessä per-

heen kanssa. Tarkemmat tiedot retkistä löy-tyy Metsakeskus.fi –verkkopalvelun tapah-

tumakalenterista tai sivun 19 tapahtu-maluettelosta. Sieltä löytyy myös

tiedot järjestettävistä Met-sään Peruskursseista.

15metsäänSYYSKUU 2010

Voitamönkijä!

Voitamönkijä!

Kyllä kiitos, tartun tarjoukseen ja tilaan Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin 3 kuukaudeksi hintaan 19 euroa. Saan tilaajalahjaksi Puut ja pensaat -pelikortit (arvo 7,50 euroa). Osallistun samalla Yamaha-mönkijän arvontaan

Tilaan kampanjatilaukseni jatkoksi Metsälehden sisältäen Makasiinit jatkuvana tilauksena hintaan 85 euroa/12 kuukautta ja saan ensimmäiseen jaksoon yhden ylimääräisen kuukauden veloituksetta.

Metsäkustannus Oy

Soidinkuja 4

VASTAUSLÄHETYSTunnus 5011305

Info:00003

00003 VASTAUSLÄHETYS

Metsäkustannus Oy (Metsälehti) saa lähettää ajankohtaisia markkinointiviestejä sähkö-postiini/puhelimeeni.Tällä kertaa en halua hyödyntää huipputarjousta metsäni parhaaksi. Haluan kuiten-kin osallistua Yamaha-mönkijän arvontaan ja maksan postimaksun itse kiinnittämällä tilauskorttiin kirjepostimerkin.

Tilauskortti

Nimi

Katuosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Sähköpostiosoite

Gsm/puhelin Allekirjoitus

Metsä-lehti

maksaatilauksen

posti-maksun

Yamaha Grizzly 450 IRSArvo noin 8.000 euroa Kaikki tilaukset ovat automaattisesti mukana arvonnassa.

Iloa ja huvia koko perheelle! Pelaa kort-tia, pane pasianssia ja opi tunnistamaan Suomen luonnonvaraiset puut ja pensaat.

Luit oikein. Saat Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin 3 kuukaudeksi hintaan 19 euroa. Saat lisäksi tilaajalahjaksi Puut ja pensaat -pelikortit.

euroaeuroa19

3 kk

193 kk

arvo

7,50euroa

arvo

7,50euroa

Tilaajalahjasi, ole hyvä! Puut ja pensaat - pelikortit.

Tästä ei tarjousparane.

Nyt ei kannata aikailla!

Voit tehdä tilauksen myös netissä www.metsanetti.info tai puhelimella 020 7729 136 Nopeasti ja helposti. Tartu etuihin!

SYYSKUU 2010metsään16

Lounais-Suomen metsäpäiväs-

sä nuoret metsät laitetaan kuntoon

kone- ja hevosvoimin.

L Alastarolla 18. syyskuuta järjestettävässä koko perheen metsäpäivässä päästään tutustumaan muun muassa istutukseen, taimikonhoitoon ja energiapuun-korjuuseen. Taitojaan esittelevät niin konemiehet kuin hevoset ja metsuritkin.

Tällä kertaa metsäpäivässä keskitytään erityises-ti metsänkasvatuksen ensimmäisiin vuosikymmeniin. Uudistushakkuun ja ensiharvennuksen väli on metsän kannalta tärkeä vaihe, jonka aikana syntyy metsän perusta. Liian usein tämä kuitenkin unohtuu, koska metsätulot saadaan vasta myöhemmin. Huonoa pe-rustusta on myöhemmin vaikea enää korjata.

Ministeri vastaaMetsäpäivän kävijöille on työ-näytösten lisäksi tarjolla tuh-disti asiaa metsänhoidosta metsään rakennettavalla ta-pahtumatorilla. Esimerkik-si maa- ja metsätalousmi-nisteri Sirkka-Liisa Antti-la on paikalla vastaamassa ajankohtaisiin kysymyksiin.

Torin läheisyyteen tulee lapsille oma metsäinen luon-torata. Päivän viihteestä vas-taa Turkka Mali.

Päivän järjestää Metsäkeskus Lounais-Suomi yhteistyössä alan toi-mijoiden kanssa.

metsätaitoilu kiinnostaaMetsänomistajien SM-metsätaitokisat toivat Idea-

parkiin metsäisen tuulahduksen

Min

na R

auta

lin

Tämän vuoden metsänomista-jien SM-metsätaitokisat käy-

tiin lauantaina 28.8. Lempäälässä Pirkanmaalla Ideaparkin ostoskau-pungin lähimaastossa. Kilpailu tuo-tiin nyt ensimmäistä kertaa suuren yleisön tietoisuuteen.

”Halusimme tuoda metsätaito-kisat kaiken kansan keskelle”, ker-toi kilpailun johtaja, kehittämispääl-likkö Veikko Iittainen Pirkanmaan metsäkeskuksesta.

Kaikki kilpailun lähes 600 osanottajaa kuljetettiin kisapaikalle bussilla. Kauppakeskuksen kävijät pääsivät puolestaan katsastamaan ostostensa lomassa metsäalan or-ganisaatioiden tarjontaa ja moni-puolista metsäohjelmaa Metsätaito Ideaparkissa -oheistapahtumassa.

Paikalla oli runsaasti metsäisiä näytteilleasettajia, kävijät pääsivät tutustumaan muun muassa puu-tavararekkaan, monitoimikonee-seen ja tukkilaisperinteeseen. Pir-kanmaan metsäkeskus ja Hämeen 4H-piiri olivat järjestäneet myös kaikille avoimen kuvametsätaitokil-pailun.

Rata jakoi mielipiteetSavosta SM-taitokisoihin saapunut Risto Pelkonen piti paikkavalintaa positiivisena.

”Tuloksia odotellessa oli mah-dollisuus tehdä ostoksia ja tutustua metsäalan toimijoihin”, Maajussille morsian -ohjelmastakin tuttu Pel-konen totesi.

Tämän vuoden rataa kilpailijat pitivät vaativana. Ellei yli 60-vuo-tiaille myönnettyä ikähyvitystä olisi ollut käytössä, aika ei olisi riittänyt, totesi Metsänhoitoyhdistys Länsi-metsän joukkueessa kilpaillut Ant-ti Impilä pohti.

”Meillä rannikolla metsät ovat karumpia kuin täällä Pirkanmaalla, mikä aiheutti ylimääräistä päänvai-vaa”, Impilä sanoi.

Vaikka metsätaitokisojen osal-listujien ikärakenne noudattelee pitkälti metsänomistajien vastaa-vaa, oli paikalla myös nuorempaa polvea. Kilpailun kuopus, 12-vuo-tias Markus Niemelä, oli saapunut Lempäälään Pohjanmaalta.

”Rata vaikutti sopivalta, ei lii-an vaikealta eikä helpolta”, arvioi jo parikymmentä kisaa käynyt nuoru-kainen.

Kisojen järjestelyt saivat osan-ottajilta kiitosta, mutta tuloslas-kennassa oli pulmia. Ohjelmistovi-an takia lopullisia tuloksia ja sijoi-tuksia ei saatu kisapäivän aikana. Yleisen ja naisten sarjojen kuusi parasta päästiin kuitenkin palkit-semaan Ideaparkin Keskuspuis-tossa.

Kisojen lopulliset tulokset löyty-vät osoitteesta www.metsataito.fi.

L MINNA RAUTALIN

minna.rautalin@metsakeskus.fiKirjoittaja työskentelee koulutusasi-antuntijana Metsäkeskus Pirkan-maassa

tervetuloa alastarolle

E Vasta 12-vuotias Markus Niemelä piti rataa vaativuudeltaan sopivana.

Tulokset:Yleinen sarja:1. Teuvo Haverinen, Mhy Pohjois-Karjala2. Mikko Kiviluoma, Mhy Lakeus3. Lauri Husu, Saimaan Metsänomistajat ry

Naisten sarja:1. Eeva Vasara, Mhy Mänty-Saimaa2. Aino Hurskainen, Mhy Keski-Suomi3. Maire Hämäläinen, Mhy Kerimäki

Joukkuekisa:1. Mhy Päijänne (Mirja Lahtinen, Pentti Järvinen ja Heimo Rantanen)2. Mhy Siikalakeus (Aune Lunki, Kullervo Kanniainen ja Seppo Toukkola)3. Päijät-Häme (Maire Kalliokoski, Tenho Järvinen ja Markku Mäkinen)

Lounais-Suomen Metsäpäivä järjestetään

18.9.2010 klo 10–15 Loimaalla Alastaro Circuit

-moottoriradan tuntumassa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Mia

tti K

ari

17metsäänSYYSKUU 2010

E Runsaslahopuustoinen kangasmetsä sopii Metso-suojeluun.

arVokohteet talteen

Etelä-Suomen metsien mo-nimuotoisuuden toiminta-ohjelmaa 2008–2016 (Met-

so) toteutetaan nyt kolmatta vuot-ta. Ohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on pysäyttää metsäis-ten luontotyyppien taantuminen ja vakiinnuttaa lajien ja luontotyyppi-en suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteeseen pyritään pysyvän ja määräaikaisen suojelun sekä luonnonhoidon keinoin.

Metso-ohjelma perustuu met-sänomistajien vapaaehtoisuuteen. Alkukesästä julkaistun väliarvion mukaan ohjelma on lisännyt suo-jelun yleistä hyväksyntää, lisäksi se on parantanut yhteistyötä met-sä- ja ympäristöorganisaatioiden välillä.

Pysyvää jälkeäPysyvästä suojelusta kiinnostu-neelle maanomistajalle ohjelma tarjoaa kolme vaihtoehtoa. Ensin-

näkin hän voi perustaa mailleen yk-sityisen suojelualueen, jolloin hän pysyy alueen omistajana. Rauhoi-tusmääräykset ja korvaus sovitaan maanomistajan ja ympäristöviran-omaisen kesken. Toinen vaihtoeh-to on myydä suojelukohde valtiol-le ja kolmas alueen vaihto valtion maahan. Vaihtomaiden saatavuus tosin vaihtelee eri puolella maata.

Toistaiseksi ohjelman avulla on suojeltu pysyvästi koko maas-sa vajaat 8 000 hehtaaria. Tavoit-teena on, että vuoteen 2016 men-nessä maanomistajien vapaaeh-toisesti tarjoamia alueita on perus-tettu yksityisiksi suojelualueiksi tai hankittu valtiolle yhteensä 96 000 hehtaaria.

Väliarvioinnin mukaan ohjel-man rahoitus on tavoitteisiin näh-den riittämätöntä. Kuluvasta vuo-desta lähtien rahoitusta on tosin li-sätty, ja lisäys on suunnattu erityi-sesti pysyvään suojeluun.

Ylitarkastaja Leena Lehtomaa Varsinais-Suomen ELY-keskuk-sesta kertoo, että tälle vuodelle py-syvään suojeluun varattuja rahoja on syksyn alkaessa vielä jäljellä. Myös tarjontaa on ollut: rauhoituk-sia ja hankintoja on toteutettu Lou-nais-Suomessa yhteensä yli sata hehtaaria, vireillä on noin 80 tarjot-tua kohdetta.

Kiinnostaako määräaikainen?Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden myös määräaikaiseen suojeluun. Tällöin suojelu voidaan toteuttaa joko luonnonsuojelulain tai kes-tävän metsätalouden rahoituslain (kemera) perusteella.

Jos suojelu toteutetaan luon-nonsuojelulailla, alue rauhoitetaan määräajaksi, kerrallaan korkein-taan 20 vuodeksi. Alue voidaan rauhoittaa kokonaan tai vain tietty-jen toimenpiteiden osalta. Korvaus muodostuu rauhoitussäännöksistä aiheutuneista taloudellisista me-netyksistä, Metsossa pääasiassa luonnonpoistumasta.

Määräaikaista rauhoitusta on käytetty suojelukeinona vähän. Esimerkiksi Lounais-Suomessa on tehty vain joitakin määräaikaisia rauhoituspäätöksiä, joilla on edis-tetty uhanalaisen lajin, muun mu-assa merikotkan, suojelua.

Periaatteena on, että pysyvä suojelu tehdään luonnonsuojelu-lain keinoin, määräaikainen pää-osin kestävän metsätalouden ra-hoituslain mukaan. Tällöin tuki-muotona on metsätalouden ympä-ristötuki.

Metsätalouden ympäristötu-ki kohdistetaan ensisijaisesti met-sälain 10. pykälässä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristö-

jen ominaispiirteiden säilyttämi-seen. Käytettävissä olevien mää-rärahojen puitteissa metsäkeskus voi toki myöntää tukea myös mui-hin kohteisiin, jotka täyttävät Met-son valintaperusteet. Käytännössä tukikohteeseen ei välttämättä siis tarvitse kuulua metsälakikohdet-ta, mutta lakikohteet lisäalueineen menevät jonossa muiden kohtei-den ohitse.

Tyypillinen ympäristötukikoh-de muodostuu yhdestä tai useam-masta metsälain 10. pykälän mu-kaisesta elinympäristöstä sekä sii-hen liittyvästä, luonnontilaisesta Metso-elinympäristöstä.

Tällä hetkellä näyttää siltä, et-tä eteläisille metsäkeskuksille täl-le vuodelle ympäristötukisopimuk-siin varatut rahat tulevat käytettyä. Nykyinen rahoitus riittää lakikoh-teiden ja niiden lisäalueiden tur-vaamiseen. Tässä tilanteessa suo-jeluun tarjottavaa vanhaa metsää, jossa ei metsälakikohteita ole, toi-votaan tarjottavan mieluiten pysy-vään suojeluun.

Ympäristötukisopimuksia on

Lounais-Suomen, Pirkanmaan, Häme-Uusimaan ja Kaakkois-Suo-men metsäkeskusten alueelle teh-ty reilulle tuhannelle hehtaarille vuosina 2008-2009.

Luontoa hoitamaanMetson avulla voidaan suojelun li-säksi tehdä luonnonhoitotoimia. Yksityismetsissä aktiivinen luon-nonhoito suunnitellaan ja toteute-taan luonnonhoitohankkeena.

Hoito voi olla tarpeellista esi-merkiksi lehdoissa tai harjujen paahderinteillä. Kunnostuksen kohteena voi olla myös luonnonar-voiltaan heikentynyt lähde tai suo.

Luonnonhoito on vakiintumas-sa osaksi metsäkeskusten pal-velua. Eteläisten metsäkeskus-ten alueella on tehty jo reilut sata luonnonhoitohanketta. Parhaillaan käynnissä on noin 50 hanketta.

L JARMO UIMONEN

jarmo.uimonen@metsakeskus.fiKirjoittaja työskentelee hankekoor-dinaattorina Metsäkeskus Lounais-Suomessa.

Luonnon monimuotoi-

suutta vaaliva Metso-

ohjelma tarjoaa suoje-

lusta kiinnostuneelle

metsänomistajalle run-

saasti vaihtoehtoja.

E Korpiojaan rakennetaan arkkupatoa vedenpintaa nostamaan.

Lisätietoa Metso-ohjelmasta:

www.metsonpolku.fi

Metso-ohjelman pysyvän suojelualueet 2005–2009

Alueellinen ympäristökeskus* Yksityiset suojelualueet Hankinnat valtion omistukseen kpl hehtaaria kpl hehtaariaUudenmaan ympäristökeskus 21 119 18 349Lounais-Suomen ympäristökeskus 12 87 28 346Hämeen ympäristökeskus 15 85 17 262Pirkanmaan ympäristökeskus 39 199 16 163Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 28 189 20 376 Koko Suomi yhteensä 243 2074 258 5854* Ympäristökeskukset ovat vuoden 2010 alusta olleet osa alueellisia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia eli ELY-keskuksia. Taulukossa on eritelty vain lehden levikkialueen tiedot. (lähde: www.metsonpolku.fi).

Kuva

t Jar

mo

Uim

onen

SYYSKUU 2010metsään18

Luontovisa

5. H Puiden kevättapahtumia on havain-noitu Suomessa 1840-luvulta alka-en. 160 vuoden takaiseen aikaan verrat-tuna tuomi kukkii nykyisin keskimäärin

a) samaan aikaan b) viikkoa aikaisemmin c) lähes kaksi viikkoa aikaisemmin

L JARMO UIMONEN

jarmo.uimonen@metsakeskus.fiLuontovisan laatija työskentelee projektipäällikkönä Metsäkeskus Lounais-Suomessa.

Kuv

at: J

arm

o U

imon

en

Oikeat vastaukset löytyvät sivun 19 alalaidasta.

Tapahtumia

1. G Kuvan runsassatoi-nen ruokasieni on taval-linen erityisesti kuivissa kangasmetsissä. Laji on

a) kangashapero b) kangasrousku c) kangastatti

3. E Harjus (Thymallus thy-mallus) on saanut tieteel-lisen nimensä siitä, et-tä kala tuoksuu miedosti

a) timjamille b) oreganolle c) rosmariinille

4. H Mikä jyrsijä käyttää tal-visaikaan ravintonaan taimi-en kuorta maanpinnan ylä-puolelta lumirajaan asti?

a) peltomyyrä b) metsämyyrä c) vesimyyrä

METSÄ-POUTALA KY

SASTAMALAPuh. 044-512 1717Fax. 03- 511 5711

info@metsa-poutala.fi

METSÄALAN PALVELUITA

PIRKANMAALLA.

la 2.10.-10 klo 9 - 16Winnova, Sahalahdentie 57 Kullaa

www.metsakeskus.fi

Aamupäivä:Asiantuntijaseminaari• metsäenergiapotentiaali• energiapuun mittaustavat • aluelämpölaitosten polttoainehuolto

Iltapäivä:Tietoiskuja polttopuun käyttäjille • Mittayksiköiden erot, oikea kuivaus, tehokas lämmitys

Kone- laite- ja toimijanäyttely konekentällä koko päivän

• Esillä mm. klapikoneet, hakku-rit, lämmityskattilat, pienkoneet ym. teemaan liittyvää• Valmistajien haastattelut, haketusnäytökset, klapikoneet käynnissä koko päivän• Hernesoppaa, klapihuuto-kauppa, kenttäsahausnäytöksiä

Tapahtuman järjestää Maaseudun uusiutuvat energiat Satakunnassa hanke yhteistyössä Winnova Ulvilan toimipisteen kanssa.Lisätiedot: www.prizz.fi/masu

länsirannikon

puuenergiapäivä

Ilmoitus-myynti

Pirkko Rieppo, puh. 03 733 1508 tai

0400 770 341, pirkko.rieppo@kolumbus.fi

2. H Minkä metsätyypin ni-mikkolaji on puolukka?

a) tuoreen kankaan b) kuivahkon kankaan c) kuivan kankaan

Halkoliiteristä entistä ehompiL Halkoliiteri.com on polttopuun ja siihen läheisesti liittyvien tuotteiden ja palveluiden sähköinen kauppapaikka. Palvelu uudistetaan syksyn aika-na. Sivuston ilme uusitaan ja toiminnallisuuksia parannetaan asiakkailta, myyjiltä ja ostajilta saadun palautteen perusteella. Uudistuksen jälkeen sivuston toivotaan palvelevan sekä myyjiä että ostajia entistä paremmin.

Halkoliiteri.com-palvelun omistavat ja sitä hallinnoivat alueelliset met-säkeskukset. Palvelussa on mukana reilut 300 polttopuuyrittäjää. Sivus-tolla vierailee päivittäin keskimäärin hieman yli 500 kävijää.

Polttopuutilauksen voi tehdä joko soittamalla tai sähköpostitse. Yrittä-jien mukaan yksittäisen polttopuutilauksen arvo on noin 200 euroa. Hal-koliiterin kautta tehtyjen tilausten arvo oli vuonna 2009 noin 2,3 miljoonaa euroa.

Halkoliiteriin voi tutustua osoitteessa www.halkoliiteri.com.

Alueelliset metsäohjelmat uusitaanL Metsäkeskukset käynnistävät uusien alueellisten metsäohjelmien laa-timisen vuosille 2012–2015. Niissä linjataan tavoitteet ja toimenpiteet hakkuille, metsänhoidolle, metsien monimuotoisuudelle ja monikäytölle. Lisäksi tarkastellaan puun käyttöä ja jatkojalostusta.

Lisätietoa ohjelmien laatimisesta saa metsäkeskusten verkkosivuil-ta ja vastuuhenkilöiltä: Häme-Uusimaa Jouni Rantala, Kaakkois-Suomi Seppo Repo, Lounais-Suomi Tapio Nummi ja Pirkanmaa Reijo Suni-nen. Metsäkeskus Häme-Uusimaan internet-sivuilla (www.metsakeskus.fi) on metsäohjelmaa koskeva kysely.

Palveluja

19metsäänSYYSKUU 2010

HenkiLöSTöuuTiSia

Jukka Enarvi metsäkeskusten liiketoiminta-johtajaksiMetsäkeskusten liiketoiminta-johtajaksi on valittu diplomi-insinööri Jukka Enarvi Tam-pereelta. Enarvi aloitti työn-sä 30.8. Hänen toimipaikka-naan on Tampere ja toimin-ta-alueenaan koko Suomi.

Jukka Enarvi on syntynyt Hel-singissä 1962 ja valmistu-nut diplomi-insinööriksi 1992. Hän on työskennellyt mo-nissa teollisuuden johtoteh-tävissä, muun muassa uu-den liiketoiminnan hankkeen vetäjänä UPM-Kymmenellä 2004-2009 ja johtajana Ma-riSense Oy:llä 2009-2010.

Metsäkeskus Lounais-SuomiMetsätalousinsinööri (AMK) Sanna Tähtinen hoitaa met-säneuvojan tehtäviä Turun toimistolla. Hänen esimie-hensä on metsänhoitopääl-likkö Hannu Heikkilä.

Metsätalousinsinööri (AMK) Mika Tapio hoitaa metsä-neuvojan tehtäviä sekä toimii metsätyönjohtaja Jaakko Ka-riniemen vuorotteluvapaan sijaisena metsänparannus-tehtävissä. Tapion sijoitus-paikka on Turun toimisto.

Metsäkeskus Kaakkois-SuomiMetsätalousinsinööri (AMK) Pekka Halme on aloittanut luonnonhoidon neuvojana Lappeenrannan toimistolla.

Metsätalousinsinööri (AMK) Arja Rintala on aloittanut metsäpalvelutyönjohtaja-na Simpeleen toimistolla.

Metsätalousinsinööri (AMK) Sampsa Husu toimii Met-säenergian mahdollisuudet -hankkeen bioenergia-asian-tuntijana. Hänen toimipaikkan-sa on Lappeenrannan toimisto.

Oikeat vastaukset: 1.b), 2.b), 3.a), 4.a), 5.c)

TaPaHTumia meTSÄkeSkukSiSSaHäme-Uusimaa

16.9. Metsäenergiapäivä maas-tossa, Tervakoski Klo 9-15 lisätiedot: Olli-Pekka Koisti, puh. 020 772 6651

21.9.Metsäenergiapäivä maas-tossa, Nummi-PusulaKlo 9-15 lisätiedot: Ville Tervo, puh. 020 772 6647

5.10. Metsään Peruskurs-sin jatko-osa, Lahti, Ai-kuiskoulutuskeskusSisältää viisi luentoa ja maastoretken (50 euroa). Lisätiedot: Seppo Leinonen, puh. 020 772 6603

8.10. Häme-Uusimaan Maakun-nan Metsäpäivä, MäntsäläAvoimet ja maakunnan met-sätaitomestaruuskilpailut ja metsäpäivän seminaa-ri perjantaina klo 9-16.Lisätiedot: Jouni Rantala, puh. 020 772 6604 ja Seppo Lei-nonen, puh. 020 772 6603

Lounais-Suomi

14.9. Yksityisteiden hoi-to ja hallinto, Luvia Klo 18.00 Nuorisoseurantalo Tasala, 3 iltaa. Tiedustelut: Otsolan kansalaisopisto, puh. 02 630 1500

18.9. Lounais-Suomen metsäpäivä, Alastaro Circuit -moottorirataKlo 10-15. Näe ja koe metsän 30 ensimmäistä vuotta yhdessä päivässä! Lisätiedot Hanna Kovala, puh. 020 772 6328

2.10. Länsirannikon puuener-giapäivä, Kullaa Klo 9-16 Winnova (metsäopisto), Sahalahdentie 57, Ulvila. Lisätiedot Manu Hollmen, puh. 044 710 5395

25.10. Metsään Peruskurssit, Salossa 25.10. ja Porissa 4.11. alkaenSisältää viisi luentoa ja retkeilyn (50 euroa). Lisätiedot Salon kurssista Sanna Tähtinen, puh. 020 772 6489 ja Porin kurssista Matti Kari, puh. 020 772 6439

4.11. Yksityisteiden hoito ja hallintoKlo 18-20.30, Pöytyä, Yläneen vanha kunnantalo, 3 iltaa. Lisätiedot: Petri Lähteenmäki, puh. 020 772 6319

16.11. Yksityisteiden hoito ja hallintoKlo 18-20.30, Nousiainen, Henrikin koulu, 3 iltaa. Lisä-tiedot: Petri Lähteenmäki, puh. 020 772 6319

Kaakkois-Suomi

14.09. Käytännön taimikonhoidon kurssi, Lappeenranta (10 euroa)

18.09. Taimikonhoito kurssi naisille, Kouvola, Anjalankoski (10 euroa)

18.09. Uuden metsänomistajan ABC -retki, Imatra (20 euroa)

06.10.–25.11. Metsään Peruskurssi, KouvolaHovioikeudenkatu 16, 45100 Kouvola. Sisältää 10 luentoa ja 2 retkeä (hinta 120 euroa).

Kaakkois-Suomen tilaisuuk-siin ilmoittautuminen Sari Ha-kanen, puh. 020 772 7624 tai sari.hakanen@metsakeskus.fi

Pirkanmaa

Taimikonhoito- ja raivaussahakurssi

Käytännönläheiset kurssit tai-mikonhoidon perusteista ja rai-vaussahalla työskentelystä sopi-vat myös aloittelijoille. Lisätiedot ja ilmoittautuminen kaikille taimi-konhoito- ja raivaussahakursseil-le: Matti Äijö, puh. 0400 392 887 tai matti.aijo@metsakeskus.fi

21.9. Taimikonhoito- ja raivaussaha-kurssi, Sastamala/Vammala

22.9. Taimikonhoito- ja raivaus-sahakurssi, Ikaalinen

23.9. Taimikonhoito- ja raivaus-sahakurssi, Pälkäne

28.9. Naisten taimikonhoito- ja rai-vaussahakurssi, Nokia

2.10. Taimikonhoito- ja raivaussahakurssi, Orivesi

Yksityisteiden hoito ja hallinto -kurssit:

Lisätiedot: Teuvo Taura, puh. 0400 298 652 tai teu-vo.taura@metsakeskus.fi

28.9. alkaen Yksityisteiden hoito ja hallinto -kurssi, Mänttä-Vilppula

2.11. alkaen Yksityisteiden hoi-to ja hallinto -kurssi, Pälkäne

23.11. alkaen Yksityisteiden hoito ja hallinto -kurssi, Ruovesi

18.9. Metsään ABC -retki, Tampere, lisätiedot: Juha Metso, puh. 040 556 6023

2.10. Metsään ABC –ret-ki, Pohjois-PirkanmaaMaastoretkeily, jolla tule-vat tutuksi käytännön hoito-työt eri kehitysvaiheissa.Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Minna Rautalin, puh. 040 544 8020

30.–31.10. Metsään Peruskurssi vii-konloppukurssinaPerustietoa metsänomistami-sesta, metsätaloudesta ja met-sänhoidosta tiiviissä paketissa.Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Minna Rautalin, puh. 040 544 8020

IlmoittautuminenIlmoittautumiset tapahtumiin viimeistään viikko ennen tilaisuutta osoitteessa www.metsakeskus.fitapahtumakalenterin ilmoittautumislomakkeella tai lisätietojen antajalle.

Pääkaupunkiseutu

Metsään Perus-kurssit

alkavat 21. syyskuuta Metsänomistajille jälleen Helsingissä. Perustietoa metsätaloudesta ja metsänomistamisesta vasta-alkajalle ja muille kiinnostuneille.

21. 9. alkaen Metsään Jatkokurssi Helsingissä Voit syventää tietojasi metsänhoidosta ja metsänomistamiseen liittyvistä asioista.

25.9. Koko perheen metsäpäi-vä Espoon Oittaalla Istutus-, taimikon raivaus- ja hakkuunäytöksiä ja metsätaitorata.

26.–28.11.2010 Metsämessut 2010 Helsin-gin Messukeskuksessa Pääkaupunkiseudun tilaisuuk-sista lisätietoja antaa Lars Ekman, puh. 020 772 6152 tailars.ekman@metsakeskus.fi.

Metsään Peruskurssit

Metsään Peruskurssi on uusille metsänomistajille tarkoitet-tu kurssi, joka sisältää luentoja ja maastoretkeilyjä. Tavoit-teena on, että metsänomistaja oppii asettamaan metsäomai-suutensa hoidolle päämääriä ja tekemään metsäänsä kos-kevia päätöksiä, oppii ottamaan yhteyttä eri metsäalan toi-mijoihin sekä saa selkeän yleiskuvan siitä, mitä nykyaikai-nen metsänhoito ja – käyttö käytännössä tarkoittavat.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset kursseille sähköpostilla etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi Helsinki, Lars Ekman, puh. 020 772 6152Kotka, Soile Hiitola, puh. 020 772 7710Lahti, Seppo Leinonen, puh. 020 772 6603Pori, Matti Kari, puh. 020 772 6439Tampere, Minna Rautalin, puh. 040 544 8020Virrat, Minna Rautalin, puh. 040 544 8020Salo, Sanna Tähtinen, puh. 020 772 6489

Metsään ABC -retket lauantaina 18.9.Loimaa, Alastaro Circuit -moottorirata, Jarno Saari-sen tie. Lisätiedot Matti Kari, puh. 020 772 6439Lahti, lähtö linja-autosemalta klo 8.00. Lisätie-dot Jouni Rantala, puh. 020 772 6604Imatra, lisätiedot Soile Hiitola, puh. 020 772 7710Lohja, lisätiedot Jouni Rantala, puh. 020 772 6604Tampere, lisätiedot: Juha Metso, puh. 040 556 6023

SYYSKUU 2010metsään20

metsa_juliste_taimi2010 26.3.2010 12:57 Page 1

Ota yhteyttä, tutustu palveluihimme:Metsäkeskus Häme-Uusimaa Metsäkeskus Lounais-SuomiPäätoimisto PäätoimistoVesijärvenkatu 9 D, 15140 LAHTI Kuralankatu 2, 20540 TURKUPuhelin kaikkiin toimistoihin 020 772 6500 Puhelin kaikkiin toimistoihin 020 772 6300

Metsäkeskus Pirkanmaa Metsäkeskus Kaakkois-SuomiPäätoimisto Kotkan päätoimisto Näsilinnankatu 48 D, 33200 TAMPERE Sammonaukio 4, PL 68, 48601 KOTKAPuhelin kaikkiin toimistoihin 020 772 7200 Puhelin kaikkiin toimistoihin 020 772 7600