View
708
Download
18
Category
Preview:
DESCRIPTION
Esitys Apuvälinekeskusten neuvottelupäivillä Oulussa 15.9.2011
Citation preview
15.9.2011 Heidi Anttila 1
Apuvälinepalveluiden tutkimuksesta
Apuvälinekeskusten neuvottelupäivät Oulu15.9.2011
Heidi AnttilaFT, ft, erikoistutkijaTHL, apuvälineala
222.9.2010 Heidi Anttila
Sisältö• Ajatuksianne: Mitä pitäisi kehittää, tukia, selvittää?• Tutkimusnäytöstä• Apuvälineiden tutkimisen ja kehittämisen malleja • Mittaamisesta ja mittareista• Palveluprosessin kuvaamisesta• Innokylä - verkostoituminen• KASTE - rahoitus
Heidi Anttila 3
Taustaa: HEARTista nykypäiväänFagerber, G. From HEART to date. Technol Disabil 23 (2011) 183-189
• Horizontal European Activities in Rehabilitation Technology (HEART) v. 1994:– Apuvälineala on Euroopassa pirstoutunutta– Käyttäjät tulee ottaa mukaan kehittämistyöhön
• laati alalle T&K toimintasuunnitelman: 1) Laaja EU T&K ohjelma, 2) koulutus, 3) apuvälinealan
eurooppalainen verkosto, 4) tiedonvälitys• Mitä on saatu aikaan?
– Teknologian T&K lisääntynyt, AAATE, apuvälinetietokannat
– Apuvälinepalveluiden ja koulutuksen kehittäminen ja tutkiminen edelleen pirstoutunutta
22.9.2010
30.11.2010
Yhteenveto järjestelmällisistä katsauksista
Anttila, H., Samuelsson K., Salminen A.-L. and Brandt Å. Effectiveness of assistive technology interventions for people with disability: an overview of systematic reviews. Technol Disabil, 2011; 23, Number 4 (Special Issue on Outcomes Research within the field of Assistive Technology, In Press).
Tavoite: Selvittää, mitä tiedämme erilaisten apuvälineiden vaikuttavuudesta vammaisilla ihmisillä järjestelmällisten katsausten perusteella?
30.11.2010
Mitä apuvälineitä katsauksissa oli arvioitu?
• 7 katsausta henkilökohtaisen hygienian ja suojan apuvälineistä (ISO 09)
• 6 liikkumisen apuvälineistä (ISO 12)
• 1 asuntojen ja muiden tilojen varusteista (ISO 18)
• 23 kommunikoinnin, tiedonsaannin ja tiedonvälityksen apuvälineistä (ISO 22)
• 7 erilaisista apuvälineistä (useista ISO-luokista, myös 15, 24 ja 27).
• Vapaa-ajan ja leikin apuvälineistä ei yhtään katsausta (ISO 30)
Millaista näyttöä löytyi katsausten perusteella?
Tasokasta tutkimusnäyttöä löytyi yksittäisistä apuvälineistä:
• Apuvälineiden luovuttaminen kodin riskien arvioinnin yhteydessä lisää toimintakykyä
• Lonkkasuojaimilla on hyvin vähän tai ei lainkaan vaikutusta lonkkamurtumien vähenemiseen laitoshoidossa olevilla vanhuksilla
• Kuulokojeesta on selkeä hyöty huonokuuloisille ihmisille, pääasiassa niille, joilla on keskivaikea tai vaikea kuulon alenema
30.11.2010
Heidi Anttila 7
Kohtalainen näyttö• Kertakäyttösiteistä on hyötyä naisilla, joilla on vähäistä
virtsankarkailua• Erilaisilla kuulokojeilla ei eroa elämänlaadussa• Prismalaseilla ja tavallisilla silmälaseilla ei eroa
elämänlaadussa
22.9.2010
30.11.2010
Heikko tai epäselvä tutkimusnäyttö• kenkien liukuesteet • sähköpyörätuolit- ja skootterit, istuinlaudat, tyynyt • kotien laitteet tai varusteet • erilaiset optiset laitteet, yönäköä parantavat lamput• lasten apuvälineet • teknologiaratkaisut ikääntyneille
30.11.2010
Johtopäätökset
• 44 katsausta, useimmat tasokkaita• Näytön laatu oli useinmiten heikko tai epäselvä,
koska alkuperäistutkimuksissa oli puutteita• Muutosten suuruudesta ei tietoa• Kaikkiaan löytyi vain vähän tietoa apuvälineiden
vaikutuksista ihmisten toimintakykyyn, osallistumiseen tai elämänlaatuun työssä, kotona tai vapaa-aikana ja erityisen vähän lasten apuvälineistä
• Useista nykyisin käytössä olevista apuvälineistä ei löytynyt katsauksia
• Tarvitaan parempia tutkimuksia ja tulosten raportointia
Heidi Anttila 10
Miten koota tutkimusnäyttöä?• Priorisoi kysymyksesi, määrittele PICO• Mini-HTA-lomake on hyvä apuväline sairaaloiden
sisäisessä päätöksenteossa: • miten teknologian vaikuttavuutta ja turvallisuutta on
tutkittu, • millaiset kustannukset siitä koituu, • miten uuden teknologian käyttöönotto vaikuttaa
organisaatiossa tai muissa organisaatioissa,• millaisia vaikutuksia uudella teknologialla on potilaan
elämään, • liittyykö käyttöönottoon eettisiä kysymyksiä. http://finohta.stakes.fi/FI/halo/minihta/index.htm
• Uudet teknologiat: ehdota arvioitavaksi shp:n ja Finohtan yhteiselle HALO-neuvottelukunnalle
22.9.2010
www.thl.fi/halo
Ehdotus HALO-katsausaiheeksi: robottiteknologiat
• ehdottaja: LT Katri Laimi, VSSHP alueellinen apuvälinekeskus
Miksi?• Voisi muuttaa hoito- ja kuntoutusennustetta niin,
että toimintakyvyn kompensaation sijasta saavutetaan parempi omatoimisuus arkielämässä.
• Esim. kun aiemmin selkäydinvamman tai halvauksen jälkeen on jäänyt pyörätuoliin, voisi robottipuvun kanssa pystyä kävelemään.
www.thl.fi/halo
• Ei vielä Suomessa. Tarvitaan tieto ja päätöksiä mitä, kenelle ja paljonko korvataan !
• Kaupallisia sovelluksia on myynnissä Euroopassa, Aasiassa ja USA:ssa
• Esim. Hybrid Assistive Limb (HAL), InMotion3Wrist Robot, InMotion 2.0 Shoulder Robot , InMotion 5.0 Hand Robot, Anklebot, Lokomat, eksoskeletal robots (myomo e100).
www.thl.fi/halo
Tutkimuskysymyksen
määrittelyä & PICO• Mikä on robottiavusteisten kuntoutusmenetelmien
(robottipuvut, apuvälineet) vaikuttavuus, kustannukset ja hyväksyttävyys yläraajan toimintakyvyn ja kävelyn aivohalvaus- ja selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksessa
• P: aivohalvaus, selkäydinvamma, muut?• I: robottiavusteinen harjoittelu (yläraajan toiminta,
liikkuminen)• C: muut kuntoutusmenetelmät, ei harjoittelua• O: ylä- tai alaraajan motorisen toimintakyvyn
palautuminen, liike tai liikkuminen, päivittäiset toiminnat, elämänlaatu, avun tarve, haittavaikutukset, kipu
www.thl.fi/halo
Alustava kirjallisuushaku(robotics AND rehabilitation)
–2 Cochrane -katsausta• Robotti-avusteunen kävely: 17 trials (N=837)
– Saattaa parantaa itsenäistä kävelyä, epäselvää milloin ja miten usein pitäisi käyttää.(Merholz 2010, päivitetty10/09)
• yläraajaharjoittelu: 11 trials (N=328) – Ei todennäköisesti paranna päivittäisiä toimintoja,
halvaantuneen raajan liikkeet ja voima voi lisääntyä (Merholz 2009, päivitetty 02/08)
–14 muuta, esim. Langhorne Lanset Neurol. 2009
– Clinical trials: 56, Economic evaluations: 1, HTA: 0, Clinical trials register: 22
www.thl.fi/halo
Sopivuus HALO-aiheeksi? EI, haluttiin laajempi näkökulma -> esiselvitys, sopisiko Finohtan laajaksi katsaukseksi
• Valmiita katsauksia on harjoittelusta• Tutkimustieto kuitenkin vielä suorituskyky-tasolla,
kokemukset käytännön elämästä puuttuvat• Taloudellisia arvioita ei ole tehty, hinnat korkeita,
käytön lisääntyessä laskevat?• Tutkimusta käynnissä, sovelluksia jo saatavilla, ala
vasta kehittymässä• Finohtan päätös: ei vielä aiheellista tehdä
katsausta, koska tietoa liian vähän
Heidi Anttila 1622.9.2010
Miten tutkia monimuotoista interventiota? Medical Research Council
Kehitä systemaattisesti ja vaiheittain: • Käytä parasta saatavilla olevaa tutkimustietoa • Tunnista/kehitä sopiva teoria• Testaa vaiheittain, pienet pilotit, alustava arviointi • Varsinainen vaikuttavuuden arviointi (esim. RCT tai
muu soveltuva asetelma)• Levitä tulokset laajasti ja perusteellisesti • Monitoroi pitkäaikaisvaikutuksia
Heidi Anttila 1722.9.2010
Kehittämisen ja arvioinnin ydinkohdat
Sopivuus/Pilotointi1 Käytäntöjen testaus2 Otantatapa, poisjäävät3 Otoskoon määrittely
Arviointi1 Vaikuttavuuden arviointi2 Muutosprosessin ymmärtäminen3 Kustannus-vaikuttavuus
Juurruttaminen1 Levittäminen2 Monitorointi3 Pitkänajan seuranta
Kehittäminen1 Tutkimusnäyttö2 Teorianmuodostus3 Prosessin kuvaus ja mittarit
Heidi Anttila 1822.9.2010
Kehittämisen ja arvioinnin ydinkohdat
Sopivuus/Pilotointi1 Käytäntöjen testaus2 Otantatapa, poisjäävät3 Otoskoon määrittely
Arviointi1 Vaikuttavuuden arviointi2 Muutosprosessin ymmärtäminen3 Kustannus-vaikuttavuus
Juurruttaminen1 Levittäminen2 Monitorointi3 Pitkänajan seuranta
Kehittäminen1 Tutkimusnäyttö2 Teorianmuodostus3 Prosessin kuvaus ja mittarit
Heidi Anttila 19
Apuvälineiden tulosten mittaamisen viitekehysFuhrer MJ et al. A Framework for the conseptual modelling of assistive technology device outcomes. Disabil Rehab 2003; 25(22):1243-51
22.9.2010
Heidi Anttila 2015.9.2011
ApuvälineenHankinta
Kokeilu
Lyhyen ajan tuloksetVaikuttavuusTehokkuusTyytyväisyys apuvälineeseenPsykologinen toimintakykySubjektiivinen hyvinvointi
Pitkän ajan tuloksetVaikuttavuusTehokkuusTyytyväisyys apuvälineeseenPsykologinen toimintakykySubjektiivinen hyvinvointi
Pitkä-aikainen käyttö
Käytön lopettaminen
Käytön lopettaminen
Käytön jatkaminenSekoittavat tekijät
ICF Ruumiin rakenteet ja toiminnotICF Suoritukset ja osallistuminenICF YmpäristötekijätICF YksilötekijätMuut samanaikaiset interventiotMuut sairaudetApuvälinepalvelun jatkuminenKustannukset
Heidi Anttila 21
Apuvälineiden valinnan viitekehysSherer M et al. A framework for modelling the selection of assistive technology devices (ATDs). Disabil Rehab Assist Technol 2007; 2(1):1-8
22.9.2010
Heidi Anttila 22
Apuvälineiden valinnan viitekehys
22.9.2010
YmpäristötekijätKulttuurin ja talouden prioriteetitLainsäädäntö ja politiikkaAsenteet
Yksilötekijät Apuvälineen valinta ja päätös
CATOR viitekehys apuvälineiden tulosten Mittaamiseen(ks. edellinen kuva)
Resurssit: • Perhe, lähi-omaiset/ystävät • Taloudelliset
Tieto ja Tiedonvälitys
Odotukset
Henkilökohtaiset Mieltymykset ja tavoitteet
Kuluttaja(asiakas)
Palvelun-tuottaja
Toiminnallisen tarpeen arviointi
(objektiivinen tarve)
Asiakkaan tarpeiden arviointi
(subjektiivinen tarve)
Heidi Anttila 23
Mitä apuvälinetutkimuksissa on mitattu?Lenker et al. 2005. Psychometric and administrative properties of measures used in assistive technology research. Assist Technol 17: 7-22, 2005
• Apuvälineen käyttö ja käytettävyys: 70 % mitatuista muuttujista
• Toimintakyky, osallistuminen ja elämänlaatu: 30 % mitatuista muuttujista
• 82 artikkelia, joissa yhteensä 212 tulosmuuttujaa• Näistä 79% (n=168) ei-standardoituja, omia
lomakkeita• Mittarien psykometriset ominaisuudet huonosti
kuvattu
22.9.2010
Heidi Anttila 24
Joten tutkimuksissa voi olla jokin seuraavista harhoista:
• vaikutuksia ei voida todeta, koska mittarit eivät ole luotettavia
• epäluotettavilla mittareilla mitatut tulokset voivat joko yli- tai aliarvioituja tai vääriä
• apuvälineiden hyötyä ei ole mitattu kiinnostavien vaikutusten osalta
22.9.2010
Heidi Anttila 25
Apuvälineseurannan mittareita• Suomeksi käännetyt:
– QUEST 2.0 Tyytyväisyys apuvälineeseen ja –palveluun– NOMO 1.0 Liikkumisapuvälineiden vaikuttavuusmittari– Tekeillä:
• Käännetty suomeksi ja validoitavana modifioitu KWAZO = Tyytyväisyys apuvälinepalveluihin SATS (Satisfaction of AT
Services) • Muita mahdollisia: • PIADS (Psychosocial Impact of Assistive Devices Scale)
– Apuvälineiden vaikutukset elämänlaatuun • IPPA (Individually Prioritised Problem Assesment)
– Arvioi vaikuttavuutta käyttäjän osoittamiin päivittäisen elämän ongelmiin
22.9.2010
Heidi Anttila 26
CATOR (Consortium of Assistive Technology Outcomes Reseach)
• v. 2001 alkaen apuvälinealan T&K• Kehitteillä uusia mittareita: • AT Outcomes Profile/Mobility ATOP/M• AT Intervention Specification Instrument (AT-ISI):
väline liikkumisapuvälineiden ja apuvälinepalvelujen järjestelmälliseen seurantaan
• Impact of ATon the User-Human helper dyad -> Caregiver Assistive Technology Outcome Measure (CATOM)
• www.atoutcomes.com
22.9.2010
Heidi Anttila 27
ATSM - Standardoitu menetelmä apuvälinepalveluprosessiinElsaesser L, Bauer S, Scherer M. Assistive technology Service method (ATSM). Everyday Technology for independence and Care. IOS press, 2011
• Perustana sosiaalinen malli, jossa ihminen ymmärretään kokonaisvaltaisesti - toimintakyky ja elämänlaatu on yhteydessä yksilö-, yhteisö- ja ympäristötekijöihin
• Monitoimijanäkökulma: asiakas, tavarantoimittaja, valmistaja, tutkija, palvelut ja resurssit palveluille, järjestelmälle ja politiikoille
• Menetelmä yhdistää: IMPACT2 malli, RESNA Guidelines, Assistive technology Device Classification (ATDC), ICF, Matching person and Technology -malli (MTP)
22.9.2010
Heidi Anttila 28
RESNA Guidelines
• 4 suositusta apuvälineiden luovutuksessa tarvittavista tiedoista ja taidoista:
a) Access, Integration, and Control of Computer-Based Technology
b) Augmentative and Alternative Communication c) Job Accommodation d) Seating and Mobility
• Kussakin 5 vaiheen tehtävät ja niihin tarvittavat taidot: Inform, Assess, Strategize, Implement, and Assure.
• Tehtävämääritykset ovat yksityiskohtaisia ja kattavia: “mitä palveluita”, ei “kuka” tai “miten”.
22.9.2010
Heidi Anttila 29
Matching Person and Technology (MPT)Scherer MJ. 2005. Living in the State of Stuck. How technology impacts the Lives of People with Disabilities. 4th ed. Cambridge, MA: Brookline Books.
• Mallin mukaan teknologiaa käyttävän henkilön ominaisuudet ja mieltymykset, teknologian käyttöympäristö sekä tekniset ominaisuudet on huomioitava apuvälineen valinnassa
• 7 vaihetta:1. Tunnista asiakkaan tarpeet2. Tunnista asiakkaan aiemmin saama kuntoutus, tyytyväisyys siihen ja palvelutarpeen
syy3. Selvitä apuvälineen käytön esteet ja mahdollisuudet (Erilaisia tarkistuslistoja mm.
tunteet, kokemukset, tyytyväisyys kehon toimintoihin, tavoitteiden priorisointi, yksilötekijät, odotukset, kognitio, oppimisen tavoitteet ja tarpeet, työ ja työpaikka, terveysongelma ja terveydenhuollon palvelut)
4. Keskustele mahdollisista ongelmista ja apuvälineen hyväksymisestä5. Suunnittele interventio ongelmien ratkaisemiseksi6. Kirjaa suunnitelma7. Seuraa tarvitaanko apuvälineeseen muutoksia, ja tee muutokset. Seuraa,
muuttuvatko asiakkaan tavoitteet.
15.9.2011
IMPACT2 malliSmith, R. O. (2004). Using assistive technologies to enable self care and daily living. In C. Christiansen (Ed.), Ways of Living: Self-Care Management for People with Special Needs. (3rd Ed.) Bethesda, MD: American Occupational Therapy Association, Inc.
• kuvaa vammaisten ihmisten toimintakyvyn parantamista varten käytettyjen intervention ydinosien teoreettiset suhteet
• määrittelee mitattavat muuttujat, kun halutaan ymmärtää apuvälineinterventioiden vaikutuksia ihmisten arkielämässä
IMPACT2 mallin yksityiskohtainen rakenne
TULOKSETALKUTILANNEKONTEKSTIINTERVENTIOT PRSOSESSI-
TULOKSET
PRE-INTERVENTION
IMPACT2 Malli
KONTEKSTI
Ympäristö
Tehtävä
Henkilö
ALKUTILANNE
Toimintakyky
(suoritukset, elämänlaatu,
osallistuminen)
INTERVENTIOT
Toimintarajoitteiden vähentäminen
Toimintarajoitteiden kompensointi
Tehtävien/toimien muokkaaminen
Ympäristön muokkaaminen
Avustajan käyttäminen
Apuvälineiden ja apuvälinepalvelun
käyttäminen
Apuvälineiden ja apuvälinepalvelun
käyttäminen
PROSESSI-TULOKSET
VAIKUTTAVUUS-TULOKSET
Toimintakyky
(suoritukset, elämänlaatu,
osallistuminen)
Universal Design
Terveyden edistäminen
PRE-INTERVENTIO
$$
$$
$$
$$
Precursor Variables
Tyytyväisyys
Apuväline
Palvelu
Tyytymättömyys
Apuväline
Palvelu
Ei käyttö
Käyttö
Apuvälinepalvelun laatuindikaattoritSamant D et al. A Quality Indicators Framework for Effective AT Service Delivery. Everyday Technology for independence and Care. IOS Press, 2011
• Center on Effective Rehabilitation Technology (CERT) kehittää ja testaa laatuindikaattoreita tehokkaalle apuvälinepalvelulle
• Monimenetelmäinen lähestymistapa: a) järjestelmällinen katsaus: arvioitavien kohteiden
tunnistaminenb) asiantuntijapaneeli: palaute c) kysely apuvälinepalvelukäytännöistä USA:ssa d) asiantuntijapaneeli: iterointi ja palaute indikaattorien
laadun varmistamiseksi
50 laatuindikaattoria, 9 pääluokkaa
1. Organisaation hallintojärjestelmät (budjetointi, päätöksenteko, valvontatavat)
2. Henkilökunta (osaaminen, jatkokoulutus, tutkinnot)
3. Vaikutukset asiakkaalle (työllistymiseen tai työn onnistumiseen)
4. Politiikat ja toimintatavat (hankinta, palvelun joustavuus, apuvälineen ajoituksen osuvuus työllistymisen edistämiseksi, asiakaskunnan laajuus)
5. Yhteistyösuhteet (yhteistyösuhteiden laatu, ongelmienratkomisprosessit)
6. Palveluntuotannon menetelmät (sijainti, lähetteet, tarvearvioinnit, esteet tehokkaalle luovuttamiselle, kustannus-vaikuttavuus)
7. Yksilöllinen apuvälineen sovittaminen henkilölle (menetelmät sopivan apuvälineen löytämiseksi, asiakkaan osallistuminen päätöksentekoon, neuvonnan ja seurannan menetelmät)
8. Rahoitus 9. Laadunhallinta ja arviointi
VERKOSTOITUMINEN
Innokylä
Innokylästä tulee sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ja kehittäjien yhteinen innovaatioyhteisö, joka tarjoaa työvälineitä ja foorumeita käytäntöjen kehittämiseen, käyttöönottoon ja vuorovaikutukseen.
Innokylää rakentamassa
• Suomen Kuntaliitto (KL)• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
(THL)• Sosiaali- ja terveysturvan
keskusliitto (STKL)• Terveyden edistämisen keskus
(Tekry)
Toteuttajat
• sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
• Tekes• Raha-automaattiyhdistys
(RAY)
Rahoittajat
INNO-OPISTO
INNOTORI
INNOPANKKIINNOKIOSKIVERKOSTOT JA UUDET AREENAT
TUUTORIT
KEHITTÄMISENTULOKSET
TIETOKANTA
OPASTUS
VERKKO-PALVELUUN
KIRJASTO
TAPAHTUMAT
TYÖPAJAT
FOORUMIT
INNOMARKKINATInnokylän palvelut
INNO-OPISTO
10.04.2023esimerkkialatunniste 40
REA
Tuutorit
Pajat
Menetelmät A
Verkosto A
Alkuvaiheen kehittäminen
Käyttöönoton seurantaJa arviointi
Käytännön mallinnus
Muutoksen seuranta Ja arviointi
Hankkeen suunnittelu ja arviointi
Verkosto B
Menetelmät B
Menetelmät C
Menetelmät DMenetelmät E
Menetelmät F
Verkosto C
Verkosto DVerkosto E
Verkosto F
Tuutorit
Tuutorit
TuutoritTuutorit
Tuutorit
Pajat
Pajat
PajatPajat
Pajat
INNOKYLÄN KEHITTÄMISTOIMINNAN TUKI
17.1.2011 41
Inno-opiston mahdollisuuksista1. Käytäntöjen moninäkökulmainen arviointimalli - REA2. Innotuutorit – koulutus ja verkostot3. Innopajat - tukea työhön4. Innokirjasto – kehittämis- ja arviointityön menetelmät5. Osaamis- ja oppimisverkostot
REA on malli ja työkalu
• käytäntöjen kuvaamiseen ja arviointiin sekä hanketietojen kirjaamiseen
• Tukee ideointia ja innovointia, kuvaamista, kokeilua ja käyttöönottoa sekä suunnittelua ja arviointia.
• Voit hyödyntää, kun uuden käytännön ideointi ja kehittäminen alkaa. – Tällöin jäsennät ja kuvaat käytännön yleistä mallia, ns.
toimeenpanomallia, jonka avulla käytäntö voidaan ottaa käyttöön erilaisissa sovellusympäristöissä.
• Voit mallintaa työkalun avulla myös jo jossakin toimintaympäristössä toimivan käytännön. – Tällöin yleistät ja kuvaat paikallisesti toimivan käytännön yleiseksi
toimeenpanomalliksi. • Voit hyödyntää työkalua lisäksi käytännön käyttöönoton arvioinnissa
ja käytännön tuottaman muutoksen pidemmän tähtäimen arvioinnissa sekä näiden suunnittelussa.
REA-pilotointi 2011 ja Innopajat – yhteistyö Kaste- hankkeissa
• Lapsiperheiden hyvinvointihanke (Tukeva II Oulu seudulla): Tukeva 1 kehittämien käytäntöjen käyttöönotto 10 kunnassa (5 Innopajaa 2010-11)
• Lapset ja perheet Kaste II Itä- ja Keski-Suomessa: useita hankekokonaisuuksia, joissa käytäntöjen kehittämisprosessi eri vaiheissa (5 innopajaa 2011)
• Kasperi - lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämiseen kohdentuva Väli-Suomen alueen Kaste -hanke (2 Innopajaa)
• Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Pohjois-Suomessa (1-2 Innopajaa)
• Lapsen ääni –Kaste-hanke (2 Innopajaa)
10.04.2023 43
Innotuutori-koulutus: Tuutori-verkosto kehittämistyön tukena
• Innokylä ja Verutum oy ovat käynnistäneet 4 koulutusryhmää (valmisteilla 5/2011), joka tukee laajasti palvelukehitysprojektien suunnittelua, toteutusta, viestintää ja arviointia sekä käytäntöjen kehittämistä.
• Koulutus sisältää osioita kaikista Innokylän palveluista ja jalkauttaa niitä.
• Koulutus toteutetaan 12 lähipäivää sisältävänä oppisopimuskoulutuksena, kestää 13 kk
• Antaa tuotekehittäjän erikoisammattitutkintopätevyyden• Koulutus tuottaa asiantuntijoiden pysyvän vertaisverkoston, joka tukee
hanketyötä sekä käytäntöjen kehittämistä, arviointia, levittämistä ja käyttöönottoa.
• Koulutukseen osallistujat järjestävät 2 kpl Innopajoja v. 2013 loppuun mennessä -> kolme koulutusryhmää = 90 hlöä = 180 Innopajaa.
10.04.2023esimerkkialatunniste 44
17.1.2011 45
Innopankki – tietopankki, idealaari ja työhuone
• matalan kynnyksen verkkopalvelu• yhtenäistä tietoa systemaattisessa muodossa • sote-alan hankkeista, kehittämisohjelmissa ja
perustyössä • kehitetyistä hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista • myös arvioituja tuloksia• käyttöönottokokemuksia• ideoita mahdollisista uusista kehittämistarpeista• kaikkien saavutettavaksi ja hyödynnettäväksi.
17.1.2011 46
Innopankki ja käyttäjät
Kehittämis-hankkeet Tulokset
Arvioiduttulokset ja käytännöt
Käyttöönotonkokemukset
Ideat jaongelmat
Ammatti-laiset
Päätöksen-tekijät
Asiakkaat ja käyttäjät RahoittajatKehittäjät
INNOPANKKI ON TIETOPANKKI, IDEALAARI JA TYÖHUONE
INNOPANKIN KÄYTTÄJÄT JA KUMPPANIT
Mitä Innokylän oppimisverkostot ovat?
• Pysyväksi tarkoitettu toimintamuoto, joka edistää oppimista ja tiedonrakentelua hyvistä käytännöistä ja toimijoiden välistä verkottumista.
• Oppimisverkostojen tehtävänä on tuottaa teema-alueittaista tietoa hyvistä käytännöistä: tunnistaa omalla vastuualueellaan olevia hyviä käytäntöjä sekä tukea käytäntöjen arviointia, levittämistä ja käyttöönottoa.
48
yliopistotja ammattikorkeakoulut
osaamiskeskuksetjärjestöt
Innokylän oppimisverkostot
Lapset, nuoret ja perheet
Ikäihmistenpalvelut
Monisektoriset hyvin-vointipalvelut
ja verkostomaisetkäytännöt
Päihde-ja mielenterveys-
työ
THL:n koordinoimien oppimisverkostojen teemat ja toimijat
kansalaiset
Tietoteknologiasosiaalialalla
Vammaisuus
Rikossovittelu
Aikuis-sosiaalityö
Oppimisverkostojen toimintamuodot
• toiminta on käytännössä – Oppimisverkostotoiminnan organisoimista (osa aloittanut
v.2007, osa sitoutunut Kaste-prosesseihin, osa vasta käynnistymässä)• Koordinaattori THL:ssä, lisäksi ulkopuolisia tuutoreita
– Oppimisverkostotilaisuuksien ja innopajojen järjestämistä käytäntöjen kehittämisprosessin eri vaiheisiin riippuen kunkin oppimisverkoston työn rajauksesta (esim. vain kuvausprosessista eteenpäin tai käytännön kehittely alusta asti)
– Tuutorointituen organisoimista käytäntöjen kehittämiselle/kuvaamiselle sähköisellä alustalla (kuvausprosessien loppuun saattaminen, REA-mallin käyttö), innotuutorien ohjausta
– Innowiki –sivustolla oppimisverkostojen toiminnan esittely
10.04.2023 50
KASTE
• Vuosien 2012-2015 ohjelma on osin jatkumo nykyisellä ohjelmakaudella (2008-2011) käynnistetylle kehittämistyölle.
Laajoja uudistusprosesseja jatketaan sekä levitetään ja juurrutetaan toimivia käytäntöjä.
Rahoitus• Ohjelman toimeenpanoon ja hankkeisiin on käytettävissä 17,5
miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi muu sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitus koordinoidaan edistämään ohjelman tavoitteita.
Luonnos Kaste-ohjelmasta (2012-2015)
TavoiteTerve ja sosiaalisesti kestävä Suomi!
Keinot1) Edistetään ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. 3) Vahvistetaan ihmisten osallisuutta.2) Turvataan asiakaskeskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut.
Tavoitteen saavuttaminen ja keinojen toteuttaminen edellyttävät monialaista yhteistyötä eri hallinnonalojen, kuntien, järjestöjen, yritysten sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa.
51
Luonnos Kaste-ohjelmasta (2012-2015) 2 (2)
Osaohjelmat
• Kaste-ohjelma muodostuu 5-7 osaohjelmasta, jotka tukevat Kaste-ohjelman tavoitteen saavuttamista ja konkretisoivat ohjelman keinovalikoimaa.
Osaohjelman tehtävänä on: – koordinoida normi-, voimavara-,
vuorovaikutusohjausta ja valvonnan käyttöä osaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi
– koordinoida käytännön yhteistyötä keskeisten toimijoiden välillä (eri ministeriöt, STM:n alaiset laitokset, kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, tutkimus- ja oppilaitokset sekä muut toimijat)
– koordinoida hankerahoittajien yhteistyötä52
Ehdotus osaohjelmiksi:
1. Syrjäytymisen ja terveysongelmien ehkäiseminen ja vähentäminen
2. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelukokonaisuuksien uudistaminen
3. Ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen
4. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen
5. Työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittäminen
6. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoperustan ja tiedonhallinnan vahvistaminen
53
Jokainen osaohjelma rakennetaan siten, että siinä huomioidaan:o hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, o ihmisten osallisuuden lisäämisen sekä o asiakaskeskeisten sosiaali- ja terveys palvelujen
uudistamisen näkökulmat.
Vammaisten, maahanmuuttajien, romanien, saamenkielisten ja viittomakielisten erityistarpeet huomioidaan kaikissa osaohjelmissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, osallisuuden lisäämisen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen näkökumista. Lisäksi mielenterveys- ja päihdeasiat otetaan huomioon kaikissa osaohjelmissa.
54
1) Syrjäytymisen ja terveysongelmien ehkäiseminen ja vähentäminen
2) Sosiaali- ja terveydenhuollon
rakenteiden ja palvelukokonaisuuk-
sien uudistaminen
4) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja
palvelujen parantaminen
3) Ikäihmisten hyvinvoinnin ja
palvelujen parantaminen
5) Työhyvinvointi ja johtaminen
6) Tietoperustan ja tiedonhallinnan vahvistaminen
Innokylän oppimisverkosto•Verkostoi osahanketasolla
•Käytäntöjen mallintaminen•Käytäntöjen arviointituki•Levittämisen tuki•Synteesi käytännöistä
•Oppimisverkoston prosessi ja resurssit suunniteltu Kaste-kaudeksi•THL:n oppimisverkostokoordinaattori ja innotuutorit organisoivat toiminnan
Osa-ohjelmajohtaja
Verkostoi hankepäällikötTukee hankeprosessia asiantuntijapoolin tuellaSäännölliset tapaamiset
Aikataulut vuodeksiYhteiset hanketuen minimisisällöt
osaohjelmilleOmavalvontasuunnitelma
Asiantuntijapooli•Hankevalmistelutuki•Osallistuminen asiantuntijana oppimisverkostontapahtumiin
Ohjausryhmä• Tehtävän
määritys,• Dynaaminen
suhde osaohjelmajohtaj
aan ja ohjelmatasolle
neuvottelukuntaan ja
johtoryhmään
THL:n KASTE-TUKI: askellus hanketyön rytmiin
Heidi Anttila 5722.9.2010
INNOKYLÄN vammaisasioiden oppimisverkoston pajailtapäivä
• Aiheena: Kaste-hanke ja kehittämisajatukset käytännön työssä
• THL, Helsinki 22.11.2011 klo 12:15–16:00• Oletko kiinnostunut keskustelemaan
vammaispalveluiden kehittämisestä? Entäpä apuvälinepalveluiden kehittäminen? Haluatko tietää lisää Kaste- hankkeesta? Ja miten Innokylä voi tukea käytännön kehittämistyötä?
Recommended