15.9.2011 Heidi Anttila 1

Apuvälinepalveluiden tutkimuksesta

Apuvälinekeskusten neuvottelupäivät Oulu15.9.2011

Heidi AnttilaFT, ft, erikoistutkijaTHL, apuvälineala

222.9.2010 Heidi Anttila

Sisältö• Ajatuksianne: Mitä pitäisi kehittää, tukia, selvittää?• Tutkimusnäytöstä• Apuvälineiden tutkimisen ja kehittämisen malleja • Mittaamisesta ja mittareista• Palveluprosessin kuvaamisesta• Innokylä - verkostoituminen• KASTE - rahoitus

Heidi Anttila 3

Taustaa: HEARTista nykypäiväänFagerber, G. From HEART to date. Technol Disabil 23 (2011) 183-189

• Horizontal European Activities in Rehabilitation Technology (HEART) v. 1994:– Apuvälineala on Euroopassa pirstoutunutta– Käyttäjät tulee ottaa mukaan kehittämistyöhön

• laati alalle T&K toimintasuunnitelman: 1) Laaja EU T&K ohjelma, 2) koulutus, 3) apuvälinealan

eurooppalainen verkosto, 4) tiedonvälitys• Mitä on saatu aikaan?

– Teknologian T&K lisääntynyt, AAATE, apuvälinetietokannat

– Apuvälinepalveluiden ja koulutuksen kehittäminen ja tutkiminen edelleen pirstoutunutta

22.9.2010

30.11.2010

Yhteenveto järjestelmällisistä katsauksista

Anttila, H., Samuelsson K., Salminen A.-L. and Brandt Å. Effectiveness of assistive technology interventions for people with disability: an overview of systematic reviews. Technol Disabil, 2011; 23, Number 4 (Special Issue on Outcomes Research within the field of Assistive Technology, In Press).

Tavoite: Selvittää, mitä tiedämme erilaisten apuvälineiden vaikuttavuudesta vammaisilla ihmisillä järjestelmällisten katsausten perusteella?

30.11.2010

Mitä apuvälineitä katsauksissa oli arvioitu?

• 7 katsausta henkilökohtaisen hygienian ja suojan apuvälineistä (ISO 09)

• 6 liikkumisen apuvälineistä (ISO 12)

• 1 asuntojen ja muiden tilojen varusteista (ISO 18)

• 23 kommunikoinnin, tiedonsaannin ja tiedonvälityksen apuvälineistä (ISO 22)

• 7 erilaisista apuvälineistä (useista ISO-luokista, myös 15, 24 ja 27).

• Vapaa-ajan ja leikin apuvälineistä ei yhtään katsausta (ISO 30)

Millaista näyttöä löytyi katsausten perusteella?

Tasokasta tutkimusnäyttöä löytyi yksittäisistä apuvälineistä:

• Apuvälineiden luovuttaminen kodin riskien arvioinnin yhteydessä lisää toimintakykyä

• Lonkkasuojaimilla on hyvin vähän tai ei lainkaan vaikutusta lonkkamurtumien vähenemiseen laitoshoidossa olevilla vanhuksilla

• Kuulokojeesta on selkeä hyöty huonokuuloisille ihmisille, pääasiassa niille, joilla on keskivaikea tai vaikea kuulon alenema

30.11.2010

Heidi Anttila 7

Kohtalainen näyttö• Kertakäyttösiteistä on hyötyä naisilla, joilla on vähäistä

virtsankarkailua• Erilaisilla kuulokojeilla ei eroa elämänlaadussa• Prismalaseilla ja tavallisilla silmälaseilla ei eroa

elämänlaadussa

22.9.2010

30.11.2010

Heikko tai epäselvä tutkimusnäyttö• kenkien liukuesteet • sähköpyörätuolit- ja skootterit, istuinlaudat, tyynyt • kotien laitteet tai varusteet • erilaiset optiset laitteet, yönäköä parantavat lamput• lasten apuvälineet • teknologiaratkaisut ikääntyneille

30.11.2010

Johtopäätökset

• 44 katsausta, useimmat tasokkaita• Näytön laatu oli useinmiten heikko tai epäselvä,

koska alkuperäistutkimuksissa oli puutteita• Muutosten suuruudesta ei tietoa• Kaikkiaan löytyi vain vähän tietoa apuvälineiden

vaikutuksista ihmisten toimintakykyyn, osallistumiseen tai elämänlaatuun työssä, kotona tai vapaa-aikana ja erityisen vähän lasten apuvälineistä

• Useista nykyisin käytössä olevista apuvälineistä ei löytynyt katsauksia

• Tarvitaan parempia tutkimuksia ja tulosten raportointia

Heidi Anttila 10

Miten koota tutkimusnäyttöä?• Priorisoi kysymyksesi, määrittele PICO• Mini-HTA-lomake on hyvä apuväline sairaaloiden

sisäisessä päätöksenteossa: • miten teknologian vaikuttavuutta ja turvallisuutta on

tutkittu, • millaiset kustannukset siitä koituu, • miten uuden teknologian käyttöönotto vaikuttaa

organisaatiossa tai muissa organisaatioissa,• millaisia vaikutuksia uudella teknologialla on potilaan

elämään, • liittyykö käyttöönottoon eettisiä kysymyksiä. http://finohta.stakes.fi/FI/halo/minihta/index.htm

• Uudet teknologiat: ehdota arvioitavaksi shp:n ja Finohtan yhteiselle HALO-neuvottelukunnalle

22.9.2010

www.thl.fi/halo

Ehdotus HALO-katsausaiheeksi: robottiteknologiat

• ehdottaja: LT Katri Laimi, VSSHP alueellinen apuvälinekeskus

Miksi?• Voisi muuttaa hoito- ja kuntoutusennustetta niin,

että toimintakyvyn kompensaation sijasta saavutetaan parempi omatoimisuus arkielämässä.

• Esim. kun aiemmin selkäydinvamman tai halvauksen jälkeen on jäänyt pyörätuoliin, voisi robottipuvun kanssa pystyä kävelemään.

www.thl.fi/halo

• Ei vielä Suomessa. Tarvitaan tieto ja päätöksiä mitä, kenelle ja paljonko korvataan !

• Kaupallisia sovelluksia on myynnissä Euroopassa, Aasiassa ja USA:ssa

• Esim. Hybrid Assistive Limb (HAL), InMotion3Wrist Robot, InMotion 2.0 Shoulder Robot , InMotion 5.0 Hand Robot, Anklebot, Lokomat, eksoskeletal robots (myomo e100).

www.thl.fi/halo

Tutkimuskysymyksen

määrittelyä & PICO• Mikä on robottiavusteisten kuntoutusmenetelmien

(robottipuvut, apuvälineet) vaikuttavuus, kustannukset ja hyväksyttävyys yläraajan toimintakyvyn ja kävelyn aivohalvaus- ja selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksessa

• P: aivohalvaus, selkäydinvamma, muut?• I: robottiavusteinen harjoittelu (yläraajan toiminta,

liikkuminen)• C: muut kuntoutusmenetelmät, ei harjoittelua• O: ylä- tai alaraajan motorisen toimintakyvyn

palautuminen, liike tai liikkuminen, päivittäiset toiminnat, elämänlaatu, avun tarve, haittavaikutukset, kipu

www.thl.fi/halo

Alustava kirjallisuushaku(robotics AND rehabilitation)

–2 Cochrane -katsausta• Robotti-avusteunen kävely: 17 trials (N=837)

– Saattaa parantaa itsenäistä kävelyä, epäselvää milloin ja miten usein pitäisi käyttää.(Merholz 2010, päivitetty10/09)

• yläraajaharjoittelu: 11 trials (N=328) – Ei todennäköisesti paranna päivittäisiä toimintoja,

halvaantuneen raajan liikkeet ja voima voi lisääntyä (Merholz 2009, päivitetty 02/08)

–14 muuta, esim. Langhorne Lanset Neurol. 2009

– Clinical trials: 56, Economic evaluations: 1, HTA: 0, Clinical trials register: 22

www.thl.fi/halo

Sopivuus HALO-aiheeksi? EI, haluttiin laajempi näkökulma -> esiselvitys, sopisiko Finohtan laajaksi katsaukseksi

• Valmiita katsauksia on harjoittelusta• Tutkimustieto kuitenkin vielä suorituskyky-tasolla,

kokemukset käytännön elämästä puuttuvat• Taloudellisia arvioita ei ole tehty, hinnat korkeita,

käytön lisääntyessä laskevat?• Tutkimusta käynnissä, sovelluksia jo saatavilla, ala

vasta kehittymässä• Finohtan päätös: ei vielä aiheellista tehdä

katsausta, koska tietoa liian vähän

Heidi Anttila 1622.9.2010

Miten tutkia monimuotoista interventiota? Medical Research Council

Kehitä systemaattisesti ja vaiheittain: • Käytä parasta saatavilla olevaa tutkimustietoa • Tunnista/kehitä sopiva teoria• Testaa vaiheittain, pienet pilotit, alustava arviointi • Varsinainen vaikuttavuuden arviointi (esim. RCT tai

muu soveltuva asetelma)• Levitä tulokset laajasti ja perusteellisesti • Monitoroi pitkäaikaisvaikutuksia

Heidi Anttila 1722.9.2010

Kehittämisen ja arvioinnin ydinkohdat

Sopivuus/Pilotointi1 Käytäntöjen testaus2 Otantatapa, poisjäävät3 Otoskoon määrittely

Arviointi1 Vaikuttavuuden arviointi2 Muutosprosessin ymmärtäminen3 Kustannus-vaikuttavuus

Juurruttaminen1 Levittäminen2 Monitorointi3 Pitkänajan seuranta

Kehittäminen1 Tutkimusnäyttö2 Teorianmuodostus3 Prosessin kuvaus ja mittarit

Heidi Anttila 1822.9.2010

Kehittämisen ja arvioinnin ydinkohdat

Sopivuus/Pilotointi1 Käytäntöjen testaus2 Otantatapa, poisjäävät3 Otoskoon määrittely

Arviointi1 Vaikuttavuuden arviointi2 Muutosprosessin ymmärtäminen3 Kustannus-vaikuttavuus

Juurruttaminen1 Levittäminen2 Monitorointi3 Pitkänajan seuranta

Kehittäminen1 Tutkimusnäyttö2 Teorianmuodostus3 Prosessin kuvaus ja mittarit

Heidi Anttila 19

Apuvälineiden tulosten mittaamisen viitekehysFuhrer MJ et al. A Framework for the conseptual modelling of assistive technology device outcomes. Disabil Rehab 2003; 25(22):1243-51

22.9.2010

Heidi Anttila 2015.9.2011

ApuvälineenHankinta

Kokeilu

Lyhyen ajan tuloksetVaikuttavuusTehokkuusTyytyväisyys apuvälineeseenPsykologinen toimintakykySubjektiivinen hyvinvointi

Pitkän ajan tuloksetVaikuttavuusTehokkuusTyytyväisyys apuvälineeseenPsykologinen toimintakykySubjektiivinen hyvinvointi

Pitkä-aikainen käyttö

Käytön lopettaminen

Käytön lopettaminen

Käytön jatkaminenSekoittavat tekijät

ICF Ruumiin rakenteet ja toiminnotICF Suoritukset ja osallistuminenICF YmpäristötekijätICF YksilötekijätMuut samanaikaiset interventiotMuut sairaudetApuvälinepalvelun jatkuminenKustannukset

Heidi Anttila 21

Apuvälineiden valinnan viitekehysSherer M et al. A framework for modelling the selection of assistive technology devices (ATDs). Disabil Rehab Assist Technol 2007; 2(1):1-8

22.9.2010

Heidi Anttila 22

Apuvälineiden valinnan viitekehys

22.9.2010

YmpäristötekijätKulttuurin ja talouden prioriteetitLainsäädäntö ja politiikkaAsenteet

Yksilötekijät Apuvälineen valinta ja päätös

CATOR viitekehys apuvälineiden tulosten Mittaamiseen(ks. edellinen kuva)

Resurssit: • Perhe, lähi-omaiset/ystävät • Taloudelliset

Tieto ja Tiedonvälitys

Odotukset

Henkilökohtaiset Mieltymykset ja tavoitteet

Kuluttaja(asiakas)

Palvelun-tuottaja

Toiminnallisen tarpeen arviointi

(objektiivinen tarve)

Asiakkaan tarpeiden arviointi

(subjektiivinen tarve)

Heidi Anttila 23

Mitä apuvälinetutkimuksissa on mitattu?Lenker et al. 2005. Psychometric and administrative properties of measures used in assistive technology research. Assist Technol 17: 7-22, 2005

• Apuvälineen käyttö ja käytettävyys: 70 % mitatuista muuttujista

• Toimintakyky, osallistuminen ja elämänlaatu: 30 % mitatuista muuttujista

• 82 artikkelia, joissa yhteensä 212 tulosmuuttujaa• Näistä 79% (n=168) ei-standardoituja, omia

lomakkeita• Mittarien psykometriset ominaisuudet huonosti

kuvattu

22.9.2010

Heidi Anttila 24

Joten tutkimuksissa voi olla jokin seuraavista harhoista:

• vaikutuksia ei voida todeta, koska mittarit eivät ole luotettavia

• epäluotettavilla mittareilla mitatut tulokset voivat joko yli- tai aliarvioituja tai vääriä

• apuvälineiden hyötyä ei ole mitattu kiinnostavien vaikutusten osalta

22.9.2010

Heidi Anttila 25

Apuvälineseurannan mittareita• Suomeksi käännetyt:

– QUEST 2.0 Tyytyväisyys apuvälineeseen ja –palveluun– NOMO 1.0 Liikkumisapuvälineiden vaikuttavuusmittari– Tekeillä:

• Käännetty suomeksi ja validoitavana modifioitu KWAZO = Tyytyväisyys apuvälinepalveluihin SATS (Satisfaction of AT

Services) • Muita mahdollisia: • PIADS (Psychosocial Impact of Assistive Devices Scale)

– Apuvälineiden vaikutukset elämänlaatuun • IPPA (Individually Prioritised Problem Assesment)

– Arvioi vaikuttavuutta käyttäjän osoittamiin päivittäisen elämän ongelmiin

22.9.2010

Heidi Anttila 26

CATOR (Consortium of Assistive Technology Outcomes Reseach)

• v. 2001 alkaen apuvälinealan T&K• Kehitteillä uusia mittareita: • AT Outcomes Profile/Mobility ATOP/M• AT Intervention Specification Instrument (AT-ISI):

väline liikkumisapuvälineiden ja apuvälinepalvelujen järjestelmälliseen seurantaan

• Impact of ATon the User-Human helper dyad -> Caregiver Assistive Technology Outcome Measure (CATOM)

• www.atoutcomes.com

22.9.2010

Heidi Anttila 27

ATSM - Standardoitu menetelmä apuvälinepalveluprosessiinElsaesser L, Bauer S, Scherer M. Assistive technology Service method (ATSM). Everyday Technology for independence and Care. IOS press, 2011

• Perustana sosiaalinen malli, jossa ihminen ymmärretään kokonaisvaltaisesti - toimintakyky ja elämänlaatu on yhteydessä yksilö-, yhteisö- ja ympäristötekijöihin

• Monitoimijanäkökulma: asiakas, tavarantoimittaja, valmistaja, tutkija, palvelut ja resurssit palveluille, järjestelmälle ja politiikoille

• Menetelmä yhdistää: IMPACT2 malli, RESNA Guidelines, Assistive technology Device Classification (ATDC), ICF, Matching person and Technology -malli (MTP)

22.9.2010

Heidi Anttila 28

RESNA Guidelines

• 4 suositusta apuvälineiden luovutuksessa tarvittavista tiedoista ja taidoista:

a) Access, Integration, and Control of Computer-Based Technology

b) Augmentative and Alternative Communication c) Job Accommodation d) Seating and Mobility

• Kussakin 5 vaiheen tehtävät ja niihin tarvittavat taidot: Inform, Assess, Strategize, Implement, and Assure.

• Tehtävämääritykset ovat yksityiskohtaisia ja kattavia: “mitä palveluita”, ei “kuka” tai “miten”.

22.9.2010

Heidi Anttila 29

Matching Person and Technology (MPT)Scherer MJ. 2005. Living in the State of Stuck. How technology impacts the Lives of People with Disabilities. 4th ed. Cambridge, MA: Brookline Books.

• Mallin mukaan teknologiaa käyttävän henkilön ominaisuudet ja mieltymykset, teknologian käyttöympäristö sekä tekniset ominaisuudet on huomioitava apuvälineen valinnassa

• 7 vaihetta:1. Tunnista asiakkaan tarpeet2. Tunnista asiakkaan aiemmin saama kuntoutus, tyytyväisyys siihen ja palvelutarpeen

syy3. Selvitä apuvälineen käytön esteet ja mahdollisuudet (Erilaisia tarkistuslistoja mm.

tunteet, kokemukset, tyytyväisyys kehon toimintoihin, tavoitteiden priorisointi, yksilötekijät, odotukset, kognitio, oppimisen tavoitteet ja tarpeet, työ ja työpaikka, terveysongelma ja terveydenhuollon palvelut)

4. Keskustele mahdollisista ongelmista ja apuvälineen hyväksymisestä5. Suunnittele interventio ongelmien ratkaisemiseksi6. Kirjaa suunnitelma7. Seuraa tarvitaanko apuvälineeseen muutoksia, ja tee muutokset. Seuraa,

muuttuvatko asiakkaan tavoitteet.

15.9.2011

IMPACT2 malliSmith, R. O. (2004). Using assistive technologies to enable self care and daily living. In C. Christiansen (Ed.), Ways of Living: Self-Care Management for People with Special Needs. (3rd Ed.) Bethesda, MD: American Occupational Therapy Association, Inc.

• kuvaa vammaisten ihmisten toimintakyvyn parantamista varten käytettyjen intervention ydinosien teoreettiset suhteet

• määrittelee mitattavat muuttujat, kun halutaan ymmärtää apuvälineinterventioiden vaikutuksia ihmisten arkielämässä

IMPACT2 mallin yksityiskohtainen rakenne

TULOKSETALKUTILANNEKONTEKSTIINTERVENTIOT PRSOSESSI-

TULOKSET

PRE-INTERVENTION

IMPACT2 Malli

KONTEKSTI

Ympäristö

Tehtävä

Henkilö

ALKUTILANNE

Toimintakyky

(suoritukset, elämänlaatu,

osallistuminen)

INTERVENTIOT

Toimintarajoitteiden vähentäminen

Toimintarajoitteiden kompensointi

Tehtävien/toimien muokkaaminen

Ympäristön muokkaaminen

Avustajan käyttäminen

Apuvälineiden ja apuvälinepalvelun

käyttäminen

Apuvälineiden ja apuvälinepalvelun

käyttäminen

PROSESSI-TULOKSET

VAIKUTTAVUUS-TULOKSET

Toimintakyky

(suoritukset, elämänlaatu,

osallistuminen)

Universal Design

Terveyden edistäminen

PRE-INTERVENTIO

$$

$$

$$

$$

Precursor Variables

Tyytyväisyys

Apuväline

Palvelu

Tyytymättömyys

Apuväline

Palvelu

Ei käyttö

Käyttö

Apuvälinepalvelun laatuindikaattoritSamant D et al. A Quality Indicators Framework for Effective AT Service Delivery. Everyday Technology for independence and Care. IOS Press, 2011

• Center on Effective Rehabilitation Technology (CERT) kehittää ja testaa laatuindikaattoreita tehokkaalle apuvälinepalvelulle

• Monimenetelmäinen lähestymistapa: a) järjestelmällinen katsaus: arvioitavien kohteiden

tunnistaminenb) asiantuntijapaneeli: palaute c) kysely apuvälinepalvelukäytännöistä USA:ssa d) asiantuntijapaneeli: iterointi ja palaute indikaattorien

laadun varmistamiseksi

50 laatuindikaattoria, 9 pääluokkaa

1. Organisaation hallintojärjestelmät (budjetointi, päätöksenteko, valvontatavat)

2. Henkilökunta (osaaminen, jatkokoulutus, tutkinnot)

3. Vaikutukset asiakkaalle (työllistymiseen tai työn onnistumiseen)

4. Politiikat ja toimintatavat (hankinta, palvelun joustavuus, apuvälineen ajoituksen osuvuus työllistymisen edistämiseksi, asiakaskunnan laajuus)

5. Yhteistyösuhteet (yhteistyösuhteiden laatu, ongelmienratkomisprosessit)

6. Palveluntuotannon menetelmät (sijainti, lähetteet, tarvearvioinnit, esteet tehokkaalle luovuttamiselle, kustannus-vaikuttavuus)

7. Yksilöllinen apuvälineen sovittaminen henkilölle (menetelmät sopivan apuvälineen löytämiseksi, asiakkaan osallistuminen päätöksentekoon, neuvonnan ja seurannan menetelmät)

8. Rahoitus 9. Laadunhallinta ja arviointi

VERKOSTOITUMINEN

Innokylä

Innokylästä tulee sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ja kehittäjien yhteinen innovaatioyhteisö, joka tarjoaa työvälineitä ja foorumeita käytäntöjen kehittämiseen, käyttöönottoon ja vuorovaikutukseen.

Innokylää rakentamassa

• Suomen Kuntaliitto (KL)• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

(THL)• Sosiaali- ja terveysturvan

keskusliitto (STKL)• Terveyden edistämisen keskus

(Tekry)

Toteuttajat

• sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

• Tekes• Raha-automaattiyhdistys

(RAY)

Rahoittajat

INNO-OPISTO

INNOTORI

INNOPANKKIINNOKIOSKIVERKOSTOT JA UUDET AREENAT

TUUTORIT

KEHITTÄMISENTULOKSET

TIETOKANTA

OPASTUS

VERKKO-PALVELUUN

KIRJASTO

TAPAHTUMAT

TYÖPAJAT

FOORUMIT

INNOMARKKINATInnokylän palvelut

INNO-OPISTO

10.04.2023esimerkkialatunniste 40

REA

Tuutorit

Pajat

Menetelmät A

Verkosto A

Alkuvaiheen kehittäminen

Käyttöönoton seurantaJa arviointi

Käytännön mallinnus

Muutoksen seuranta Ja arviointi

Hankkeen suunnittelu ja arviointi

Verkosto B

Menetelmät B

Menetelmät C

Menetelmät DMenetelmät E

Menetelmät F

Verkosto C

Verkosto DVerkosto E

Verkosto F

Tuutorit

Tuutorit

TuutoritTuutorit

Tuutorit

Pajat

Pajat

PajatPajat

Pajat

INNOKYLÄN KEHITTÄMISTOIMINNAN TUKI

17.1.2011 41

Inno-opiston mahdollisuuksista1. Käytäntöjen moninäkökulmainen arviointimalli - REA2. Innotuutorit – koulutus ja verkostot3. Innopajat - tukea työhön4. Innokirjasto – kehittämis- ja arviointityön menetelmät5. Osaamis- ja oppimisverkostot

REA on malli ja työkalu

• käytäntöjen kuvaamiseen ja arviointiin sekä hanketietojen kirjaamiseen

• Tukee ideointia ja innovointia, kuvaamista, kokeilua ja käyttöönottoa sekä suunnittelua ja arviointia.

• Voit hyödyntää, kun uuden käytännön ideointi ja kehittäminen alkaa. – Tällöin jäsennät ja kuvaat käytännön yleistä mallia, ns.

toimeenpanomallia, jonka avulla käytäntö voidaan ottaa käyttöön erilaisissa sovellusympäristöissä.

• Voit mallintaa työkalun avulla myös jo jossakin toimintaympäristössä toimivan käytännön. – Tällöin yleistät ja kuvaat paikallisesti toimivan käytännön yleiseksi

toimeenpanomalliksi. • Voit hyödyntää työkalua lisäksi käytännön käyttöönoton arvioinnissa

ja käytännön tuottaman muutoksen pidemmän tähtäimen arvioinnissa sekä näiden suunnittelussa.

REA-pilotointi 2011 ja Innopajat – yhteistyö Kaste- hankkeissa

• Lapsiperheiden hyvinvointihanke (Tukeva II Oulu seudulla): Tukeva 1 kehittämien käytäntöjen käyttöönotto 10 kunnassa (5 Innopajaa 2010-11)

• Lapset ja perheet Kaste II Itä- ja Keski-Suomessa: useita hankekokonaisuuksia, joissa käytäntöjen kehittämisprosessi eri vaiheissa (5 innopajaa 2011)

• Kasperi - lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämiseen kohdentuva Väli-Suomen alueen Kaste -hanke (2 Innopajaa)

• Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Pohjois-Suomessa (1-2 Innopajaa)

• Lapsen ääni –Kaste-hanke (2 Innopajaa)

10.04.2023 43

Innotuutori-koulutus: Tuutori-verkosto kehittämistyön tukena

• Innokylä ja Verutum oy ovat käynnistäneet 4 koulutusryhmää (valmisteilla 5/2011), joka tukee laajasti palvelukehitysprojektien suunnittelua, toteutusta, viestintää ja arviointia sekä käytäntöjen kehittämistä.

• Koulutus sisältää osioita kaikista Innokylän palveluista ja jalkauttaa niitä.

• Koulutus toteutetaan 12 lähipäivää sisältävänä oppisopimuskoulutuksena, kestää 13 kk

• Antaa tuotekehittäjän erikoisammattitutkintopätevyyden• Koulutus tuottaa asiantuntijoiden pysyvän vertaisverkoston, joka tukee

hanketyötä sekä käytäntöjen kehittämistä, arviointia, levittämistä ja käyttöönottoa.

• Koulutukseen osallistujat järjestävät 2 kpl Innopajoja v. 2013 loppuun mennessä -> kolme koulutusryhmää = 90 hlöä = 180 Innopajaa.

10.04.2023esimerkkialatunniste 44

17.1.2011 45

Innopankki – tietopankki, idealaari ja työhuone

• matalan kynnyksen verkkopalvelu• yhtenäistä tietoa systemaattisessa muodossa • sote-alan hankkeista, kehittämisohjelmissa ja

perustyössä • kehitetyistä hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista • myös arvioituja tuloksia• käyttöönottokokemuksia• ideoita mahdollisista uusista kehittämistarpeista• kaikkien saavutettavaksi ja hyödynnettäväksi.

17.1.2011 46

Innopankki ja käyttäjät

Kehittämis-hankkeet Tulokset

Arvioiduttulokset ja käytännöt

Käyttöönotonkokemukset

Ideat jaongelmat

Ammatti-laiset

Päätöksen-tekijät

Asiakkaat ja käyttäjät RahoittajatKehittäjät

INNOPANKKI ON TIETOPANKKI, IDEALAARI JA TYÖHUONE

INNOPANKIN KÄYTTÄJÄT JA KUMPPANIT

Mitä Innokylän oppimisverkostot ovat?

• Pysyväksi tarkoitettu toimintamuoto, joka edistää oppimista ja tiedonrakentelua hyvistä käytännöistä ja toimijoiden välistä verkottumista.

• Oppimisverkostojen tehtävänä on tuottaa teema-alueittaista tietoa hyvistä käytännöistä: tunnistaa omalla vastuualueellaan olevia hyviä käytäntöjä sekä tukea käytäntöjen arviointia, levittämistä ja käyttöönottoa.

48

yliopistotja ammattikorkeakoulut

osaamiskeskuksetjärjestöt

Innokylän oppimisverkostot

Lapset, nuoret ja perheet

Ikäihmistenpalvelut

Monisektoriset hyvin-vointipalvelut

ja verkostomaisetkäytännöt

Päihde-ja mielenterveys-

työ

THL:n koordinoimien oppimisverkostojen teemat ja toimijat

kansalaiset

Tietoteknologiasosiaalialalla

Vammaisuus

Rikossovittelu

Aikuis-sosiaalityö

Oppimisverkostojen toimintamuodot

• toiminta on käytännössä – Oppimisverkostotoiminnan organisoimista (osa aloittanut

v.2007, osa sitoutunut Kaste-prosesseihin, osa vasta käynnistymässä)• Koordinaattori THL:ssä, lisäksi ulkopuolisia tuutoreita

– Oppimisverkostotilaisuuksien ja innopajojen järjestämistä käytäntöjen kehittämisprosessin eri vaiheisiin riippuen kunkin oppimisverkoston työn rajauksesta (esim. vain kuvausprosessista eteenpäin tai käytännön kehittely alusta asti)

– Tuutorointituen organisoimista käytäntöjen kehittämiselle/kuvaamiselle sähköisellä alustalla (kuvausprosessien loppuun saattaminen, REA-mallin käyttö), innotuutorien ohjausta

– Innowiki –sivustolla oppimisverkostojen toiminnan esittely

10.04.2023 50

KASTE

• Vuosien 2012-2015 ohjelma on osin jatkumo nykyisellä ohjelmakaudella (2008-2011) käynnistetylle kehittämistyölle.

Laajoja uudistusprosesseja jatketaan sekä levitetään ja juurrutetaan toimivia käytäntöjä.

Rahoitus• Ohjelman toimeenpanoon ja hankkeisiin on käytettävissä 17,5

miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi muu sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitus koordinoidaan edistämään ohjelman tavoitteita.

Luonnos Kaste-ohjelmasta (2012-2015)

TavoiteTerve ja sosiaalisesti kestävä Suomi!

Keinot1) Edistetään ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. 3) Vahvistetaan ihmisten osallisuutta.2) Turvataan asiakaskeskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

Tavoitteen saavuttaminen ja keinojen toteuttaminen edellyttävät monialaista yhteistyötä eri hallinnonalojen, kuntien, järjestöjen, yritysten sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa.

51

Luonnos Kaste-ohjelmasta (2012-2015) 2 (2)

Osaohjelmat

• Kaste-ohjelma muodostuu 5-7 osaohjelmasta, jotka tukevat Kaste-ohjelman tavoitteen saavuttamista ja konkretisoivat ohjelman keinovalikoimaa.

Osaohjelman tehtävänä on: – koordinoida normi-, voimavara-,

vuorovaikutusohjausta ja valvonnan käyttöä osaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi

– koordinoida käytännön yhteistyötä keskeisten toimijoiden välillä (eri ministeriöt, STM:n alaiset laitokset, kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, tutkimus- ja oppilaitokset sekä muut toimijat)

– koordinoida hankerahoittajien yhteistyötä52

Ehdotus osaohjelmiksi: 

1. Syrjäytymisen ja terveysongelmien ehkäiseminen ja vähentäminen

2. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelukokonaisuuksien uudistaminen

3. Ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen

4. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen

5. Työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittäminen

6. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoperustan ja tiedonhallinnan vahvistaminen

 

53

  Jokainen osaohjelma rakennetaan siten, että siinä huomioidaan:o hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, o ihmisten osallisuuden lisäämisen sekä o asiakaskeskeisten sosiaali- ja terveys palvelujen

uudistamisen näkökulmat.

 Vammaisten, maahanmuuttajien, romanien, saamenkielisten ja viittomakielisten erityistarpeet huomioidaan kaikissa osaohjelmissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, osallisuuden lisäämisen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen näkökumista. Lisäksi mielenterveys- ja päihdeasiat otetaan huomioon kaikissa osaohjelmissa.

54

1) Syrjäytymisen ja terveysongelmien ehkäiseminen ja vähentäminen

2) Sosiaali- ja terveydenhuollon

rakenteiden ja palvelukokonaisuuk-

sien uudistaminen

4) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja

palvelujen parantaminen

3) Ikäihmisten hyvinvoinnin ja

palvelujen parantaminen

5) Työhyvinvointi ja johtaminen

6) Tietoperustan ja tiedonhallinnan vahvistaminen

Innokylän oppimisverkosto•Verkostoi osahanketasolla

•Käytäntöjen mallintaminen•Käytäntöjen arviointituki•Levittämisen tuki•Synteesi käytännöistä

•Oppimisverkoston prosessi ja resurssit suunniteltu Kaste-kaudeksi•THL:n oppimisverkostokoordinaattori ja innotuutorit organisoivat toiminnan

Osa-ohjelmajohtaja

Verkostoi hankepäällikötTukee hankeprosessia asiantuntijapoolin tuellaSäännölliset tapaamiset

Aikataulut vuodeksiYhteiset hanketuen minimisisällöt

osaohjelmilleOmavalvontasuunnitelma

Asiantuntijapooli•Hankevalmistelutuki•Osallistuminen asiantuntijana oppimisverkostontapahtumiin

Ohjausryhmä• Tehtävän

määritys,• Dynaaminen

suhde osaohjelmajohtaj

aan ja ohjelmatasolle

neuvottelukuntaan ja

johtoryhmään

THL:n KASTE-TUKI: askellus hanketyön rytmiin

Heidi Anttila 5722.9.2010

INNOKYLÄN vammaisasioiden oppimisverkoston pajailtapäivä

• Aiheena: Kaste-hanke ja kehittämisajatukset käytännön työssä

• THL, Helsinki 22.11.2011 klo 12:15–16:00• Oletko kiinnostunut keskustelemaan

vammaispalveluiden kehittämisestä? Entäpä apuvälinepalveluiden kehittäminen? Haluatko tietää lisää Kaste- hankkeesta? Ja miten Innokylä voi tukea käytännön kehittämistyötä?