Kohti biotaloutta: Havaintoja asennekapeikoista

Kohti biotaloutta: Havaintoja asennekapeikoista

Vuorovaikutustilaisuus ”Päätöksenteon pöydässä – Biotalous”, 13.5.2016

MMT Matleena Kniivilä, PTTOTT Kalle Määttä MMT Emmi Haltia, PTT

Ajatuspaja e2: Karina Jutila PTT: Jyri Hietala, Janne Huovari, Paula Horne

Osa VN TEAS-hanketta ”Kohti biotaloutta: kapeikot ja ohjauskeinojen uudelleen suuntaus” • Hankkeen kesto: 8/2015–11/2016

• Koko hankkeen tavoitteet:

1) arvioida nykyistä biotalouteen vaikuttavaa toimintaympäristöä ja tukirakennetta, rajatuin osin

2) arvioida miten toimintaympäristöä ja tukirakennetta kehitetään toimivammaksi ja tehokkaammaksi

• Keskeiset teemat: puurakentaminen, puun saatavuus, hajautettu energiantuotanto

• Tässä esityksessä:

• alustavia havaintoja kuluttajien biotalouteen liittyvistä näkemyksistä

• puurakentamisen sääntelyyn liittyviä havaintoja

Kuluttajakyselyn aineisto• Kysely lähetettiin osana Taloustutkimuksen Suomi tänään –

kirjekyselyä keväällä 2016, vastaajina noin 3600 henkilöä, edustava otos

• Mitkä tekijät vaikuttavat siihen ostavatko kuluttajat ns. biotaloustuotteita?

• Hinta, saatavuus, ympäristöystävällisyys, laatu, kotimaisuus?

• Tuotteet: energia, biopolttoaineet, puurakentaminen, biopohjaiset tuotteet

• Selvitettävä mitkä ovat keskeisiä kulutusta rajoittavia tekijöitä, ei kannata kysyä pelkästään näkemyksiä ohjauskeinoista

• Tässä esityksessä ensimmäisiä havaintoja, syvällisemmät analyysit käynnissä

Suomalaisista suurimmalle osalle ympäristöystävällisyys on tärkeä tekijä kulutusvalinnoissa

Ostopäätöstä tehdessäni hinta on yleensä tärkeämpi valintakriteeri kuin ympäristöystävällisyys

Tuotteiden ympäristöystävällisyys on minulle yksi tärkeimmistä ostopäätöksiin vaikuttavista tekijöistä.

Yksittäisen ihmisen kulutusvalinnoilla on merkitystä useiden ympäristöongelmien ratkaisemisessa.

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100Samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Eri mieltä En osaa sanoa

Energian tuotannossa tulisi käyttää seuraavia raaka-aineita 10 vuoden kuluttua…

KivihiiltäÖljyä

YdinvoimaaMaakaasua

TurvettaVesivoimaa

MetsähakettaEläinten lannasta tehtyä biokaasua

TuulivoimaaBiojätettä

MaalämpöäAurinkovoimaa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Selvästi enemmän kuin nyt Jonkin verran enemmän kuin nyt Saman verran kuin nytJonkin verran vähemmän kuin nyt Selvästi vähemmän kuin nyt Ei ollenkaan

…mutta todelliset valinnat antavat toisen kuvan

Sähkö on tuotettu 100% ydinvoimalla

Sähkö on tuotettu tuulivoimalla

Sähkö on tuotettu mahdollisimman ympäristöystävällisesti (Ekoenergia)

Sähkö on tuotettu uusiutuvalla energialla

En osaa sanoa

En ole erikseen valinnut tiettyä/tiettyjä tuotantotapoja

0 10 20 30 40 50 60

7

Näkemyksiä biopolttoaineista, sähkösopimuksista ja puurakentamisesta

Puurakentamisen mahdolisuuksiin pitäisi vaikuttaa kotikunnassani kaavoitus-ratkaisuilla

Päiväkoteja, kouluja ja vanhainkoteja pitäisi rakentaa puusta

Puurakennuksissa on muita rakennuksia parempi sisäilma

Puurakennuksissa on betonirakennuksia suurempi paloriski

Sopimuksen tekemisen helppous ratkaisee, minkä sähkön toimittajan valitsen

Hinta on tärkein kriteeri valitessani sähköntoimittajaa

Henkilöautojen biopolttoaineita on hyvin saatavilla*

En tiedä, sopivatko biopolttoaineet autooni*

Henkilöautojen biopolttoaineet ovat liian kalliita*

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Samaa tai jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri tai jokseenkin eri mieltä EOS* Poistettu kotitaloudet, jotka eivät omista autoa

Puukerrostalorakentaminen

Puun ja kuoren välissä

Sääntelyvaihtoehdot periaatteellisella tasolla

• materiaalineutraliteettiperiaate: mitään rakennusmateriaalia ei saa perusteetta asettaa toista materiaalia suosiollisempaan asemaan

• ohjaava lainsäädäntö, kuten puumateriaalin suosiminen siirtymäkauden ajan, kunnes puu on vakiinnuttanut rakentamisessa asemansa

Julkiset hankinnat

• Suomessa julkisten hankintojen arvo on ollut noin 17 prosenttia bruttokansantuotteesta; julkisista hankinnoista suunnilleen kolmasosa on ollut rakennushankkeita.

• Hankintalainsäädäntö muodostaa viitekehikon, joka ei yhtäältä estä eikä toisaalta suoranaisesti edistä puurakentamista. (vrt. hankintalain uudistus)

Rakentamismääräykset

• Kritiikkiä rakentamismääräyksiä kohtaan on ilmennyt verraten paljon:

• Rakentamismääräysten tulisi olla nykyistä selkeämpiä.

• Palomääräykset aiheuttavat puutalorakentamiselle tarpeettomia lisäkustannuksia.

• Myös asuntokauppalakia (843/1994) on pidetty ankarana.

• Vaikka säädöksissä olisikin tulkinnanvaraa, on pitäydytty tiukimmassa mahdollisessa tulkinnassa.

• Soveltamiskäytäntö vaihtelee paikkakunnalta toiselle.

• Lisäksi on korostettu tarvetta päivittää määräyksiä.

Kaavoitus

• Puun käytöstä pintamateriaalina voidaan ottaa asemakaavaan määräys.

• KHO:2015:56: asemakaavan kaavamääräyksen mukaan kaikilla korttelialueilla rakennusten tuli olla puurakenteisia ja julkisivumateriaalina oli käytettävä puuta.

• Asemakaavamääräykset olivat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia, eikä mahdollisuus antaa rakennustapaa koskevia määräyksiä rajoittunut vain rakennuksen ulkoasuun.

• Kysymys ei ollut myöskään SEUT 34 artiklan kieltämästä tuonnin määrällistä rajoitusta vaikutukseltaan vastaavasta toimenpiteestä.

Kysymys ei ole suinkaan vain sääntelystä!

• asennekapeikot• status quo

• mielleyhtymät

• sopulivaikutus

• jälkiviisausharha

• osaamiskapeikot

• taloudelliset kapeikot

• poliittiset kapeikot

Kiitos!Lisätietoa: matleena.kniivila@ptt.fi; kalleet.maatta@gmail.com