Upload
tilastokeskus
View
342
Download
3
Embed Size (px)
Citation preview
Uudistuksia työttömyysturvassa
- kuinka käy tulonjaon ja työllisyyden?yhteistyössä Allan Seuri ja Ulla Hämäläinen
Esitys ei välttämättä heijastele valtiovarainministeriön kantaa
2.12.2015 Mauri Kotamäki
Talouden, vakuutuksen ja rahoituksen mallinnusseminaari
Sisältö
1. Johdanto
2. Taustoittavaa tilastotietoa
3. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus
4. Vaikutusten arviointi
5. Yhteenveto
23.12.2015
1.Johdanto
‒ Strategisen hallitusohjelman liite
43.12.2015
Lähde: STM
1. Johdanto
‒ Keston lyhentämisen lisäksi
‒ Korotusosat
‒ Työllistymistä edistävien palvelujen osalta maksettavaa korotettua ansio-osaa alennettaisiin.
‒ Uudet korotetun ansio-osan prosentit olisivat 55 ja 25. Pitkän työuran jälkeen maksettavista korotusosista luovuttaisiin.
‒ Omavastuu
‒ Lisäksi omavastuuaikaa pidennettäisiin viidestä seitsemään päivään.
‒ Keskitytään tässä esityksessä keston lyhentämiseen
‒ Lisätietoja korotusosien tai omavastuun vaikutuksista, ks. linkki
53.12.2015
2. Työttömyys* Suomessa
3.12.2015 7
229 730
348 970
200 000
220 000
240 000
260 000
280 000
300 000
320 000
340 000
360 000
380 000
400 000
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
* Työttömät, työttömyyseläkkeellä ja työllistym. ed. palveluissa
2. Työttömyysmenojen kehitys
3.12.2015 8
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
Mil
joo
naa e
uro
a
Perusturva yhteensä Ansioturva yhteensä
* arvio
2. Työttömyysetuudet pähkinänkuoressa
‒ Työmarkkinatuki
‒ Peruspäiväraha
‒ Ansiosidonnainen päiväraha
‒ Lisäksi mahdollisesti kotitalouskohtaiset etuudet
‒ asumistuki
‒ toimeentulotuki
93.12.2015
2. Ansiopäiväraha pähkinänkuoressa v. 2015
0%
20%
40%
60%
80%
100%
120%
0
500
1000
1500
2000
2500
30000
300
600
900
1200
1500
1800
21
00
2400
2700
3000
3300
3600
3900
42
00
4500
4800
€/k
k
Työttömyyttä edeltänyt palkka
APR Korotettu APR
3.12.2015 10
2. Ansiopäiväraha pähkinänkuoressa v. 2015
3.12.2015 11
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
0
250
500
750
1000
1250
1500
1750
2000
2250
2500
2750
3000
3250
3500
3750
4000
4250
4500
4750
50
00
Ko
rvau
saste
Työttömyyttä edeltänyt palkka
RR APR RR Korotettu APR
2. Rahoitus pähkinänkuoressa
‒ Työmarkkinatuki -> valtio ja kunnat
‒ Peruspäiväraha -> valtio
‒ Ansiosidonnainen päiväraha
‒ Valtio maksaa perusosan (36,9 %)
‒ Palkansaajat (10,1 %)
‒ Työnantajat (47,5 %)
‒ Kassojen jäsenet (5,5 %)
123.12.2015
Kuvioon
2. Suomi kansainvälisessä vertailussa
0
100
200
300
400
500
600D
enm
ark
Fin
lan
dF
rance
Sw
ede
nC
roatia
Austr
iaB
ulg
aria
Esto
nia
Germ
an
yG
reece
Luxem
bourg
Pola
nd
Rom
an
iaS
loven
iaC
ze
ch R
epub
licIr
ela
nd
Italy
Latv
iaLithuania
United
Kin
gd
om
Cypru
sM
alta
Hung
ary
Belg
iumT
yö
ttö
myyd
en
kesto
, p
äiv
iä
133.12.2015Lähde: Missoc
3. Mihin tarvitaan työttömyysturvaa?
‒ Kulutuksen tasoittaminen yli ajan
‒ Vakuutusmarkkinat epätäydelliset
‒ Haitallinen valikoituminen
‒ Epäsymmetrinen informaatio
Julkinen (tai pseudo-julkinen) vakuutus
153.12.2015
3. Mitä kautta työttömyysturva vaikuttaa
työllisyyteen tai työttömyyteen?
‒ Vaikutusmekanismit
1. Työttömyysturva vaikuttaa vapaa-ajan hintaan
2. Työttömyysturva vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihin
3. Pitkittynyt työttömyys saattaa heikentää inhimillistä
pääomaa
4. Työttömyysturva vaikuttaa ”matchin” laatuun
5. Työssäoloehto kannustaa työllistymään
6. Työttömyysturva vaikuttaa myös työn kysyntään (esim.
eläkeputki)
7. Antelias työttömyysturva nostaa palkkatasoa
3.12.2015 16
3. Kirjallisuus: enimmäiskeston leikkaus
1. Korvausasteen vaikutukset lähes poikkeuksetta
positiivisia (työttömyyttä pitkittäviä)
‒ Tatsiramos and van Ours (2014): Etuuksien
(pseudo)jousto välillä 0,4 ja 1
‒ Yhden prosenttiyksikön kasvu korvausasteessa pitkittää
työttömyyttä 0,4-1 prosenttia
2. Enimmäiskeston vaikutukset lähes poikkeuksetta
positiivisia (työttömyyttä pitkittäviä)
‒ Tatsiramos and van Ours (2014): 100 päivää pidempi
enimmäiskesto pitkittää työttömyyttä keskim. 20 päivällä
173.12.2015
Tutkimuksiin: kesto
Tutkimuksiin: korvausaste
4. Miten arviot tehtiin?
‒ SISU-mikrosimulaatiomalli
‒ Mallintaa suomalaista lainsäädäntöä
‒ Taustalla vuoden 2013 aineisto
‒ Noin 400 000 kotitaloutta eli 820 000 henkilöä
‒ Yksityiskohtaiset tiedot
‒ Tuloista
‒ Verotuksesta
‒ Sosiaaliturvasta
‒ Kotitalouksien rakenteesta, sijainnista jne.
193.12.2015
4. Kysymyksiä (1)
i. Keihin keston leikkaus vaikuttaa eli kenellä
havaitaan yli 400 päivää työttömyyttä?
203.12.2015
23%
52%
12% 8% 5%1%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
>400 pv
N ≈ 32 000
4. Kysymyksiä (1)
i. Keihin keston leikkaus vaikuttaa eli kenellä
havaitaan yli 400 päivää työttömyyttä?
213.12.2015
0%
5%
10%
15%
2123252729313335373941434547495153555759616365
Osu
us
>400 pv
< 58 ≥ 58
4. Kysymyksiä (2)
ii. Kuinka paljon päiväraha leikkaantuu?
223.12.2015
0%
2%
4%
6%
8%
10%
12%
-20
00
-16
00
-12
00
-800
-400 0
40
0
80
0
1200
1600
2000
2400
2800
32
00
3600
4000
4400
4800
5200
5600
60
00
6400
6800
7200
Osu
us
€/v
4. Kysymyksiä (3)
III. Kuinka uudistus vaikuttaa muihin etuuksiin ja
julkiseen talouteen?
3.12.2015 23
Ansioturva-
menot*
Työmarkkina
tuki*
Verottomat
etuudet *
(AT/TT)
Verot* Julkinen
talous*
(netto)
-129 66 7 -19 -37
* Vuoden 2013 rahassa
4. Kysymyksiä (4)
-6,0
-5,0
-4,0
-3,0
-2,0
-1,0
0,0
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Kä
yte
ttä
vis
sä o
levie
n
tulo
jen
mu
uto
s, m
ilj.
€
Tulodesiili
3.12.2015 24
IV. Kuinka uudistus vaikuttaa perinteisiin
tulonjakomittareihin?
4. Kysymyksiä (5)
IV. Kuinka uudistus vaikuttaa perinteisiin
tulonjakomittareihin?
3.12.2015 25
Gini-
kerroin
Pienituloisuus-
aste (60 %)
Pienituloisuus,
hlöä
Perus 27,25 13,50 735 900
Uudistus + 0,02 + 0,02 + 1 400
Taulukko. Keston leikkauksen vaikutus verrattuna perusuraan
4. Kysymyksiä (5)
V. Kuinka uudistus vaikuttaa työllisyyteen?
‒ enimmäiskeston lyhennys yhdellä yksiköllä vähentää
työttömyysjaksojen kestoa keskimäärin X yksiköllä.
3.12.2015 26
Työttömyys-
jaksoja,
tuhatta
Leikkaus,
päivää
X Htv
194 100
0.1 7 500
0.2 15 000
5. Yhteenveto (1)
‒ Suomessa on korkea työttömyys
‒ Työttömyysetuutta saanut n. 675 000 henkilöä vuoden 2014 aikana
‒ Suoraan työttömyyteen liittyvät etuusmenot noin 5 miljardia tänä vuonna, noin 4,7 miljardia vuonna 2014
‒ Suomessa ansiopäivärahan kesto on poikkeuksellisen pitkä
‒ Tutkimuskirjallisuuden perusteella enimmäiskeston leikkauksen voi odottaa lyhentävän työttömyysjaksoja
3.12.2015 28
5. Yhteenveto (2)
‒ 100 päivän enimmäiskeston leikkauksen vaikutukset
‒ Lyhentää työttömyysjaksojen pituutta
‒ HTV-vaikutus luokkaa 10 000
‒ Staattisesti arvioiden…
‒ Ansioturvamenot alenevat noin 130 miljoonaa euroa
‒ Nettona julkinen talous säästää ”vain” noin 40 milj. euroa
‒ Gini-kerroin nousee ja pienituloisuus lisääntyy 1400
henkilöllä
3.12.2015 29
Ansiopäivärahan rahoitus
5,5 %
10,1 %
47,5 %
36,9 %
Työttömyyskassojenjäsenet
Palkansaajat
Työnantajat
Valtio
313.12.2015
Lähde: Kela
Takaisin
Tatsiramos ja van Ours (2014) JES
‒ Enimmäiskeston (PBD) muutos
‒ Card ja Levine (2000) JPE
‒ USA 1995, PBD piteni hetkellisesti 26 -> 39 viikkoa
‒ 13 viikon pidennys PBD:ssä johti viikon pidennykseen työttömyyden kestossa (8 %)
‒ Van Ours ja Vodopivec (2006) JLE
‒ Slovenia 1990-luvun lopussa, työhistoriaperustainen UI
‒ ”Epäsymmetrisiä” vaikutuksia eri ryhmille (esim. 30-v. miehille mediaanimuutos 0.18 ja naisille 0.58)
‒ Card et al. (2007)
‒ Itävallassa alle 36 kk työllisyyys -> PBD 20 vkoa, yli 36 kk työllisyyttä -> PBD 30 vkoa
‒ Vaikutus 0.10-0.18
‒ Lalive (2008) JEcon
‒ Itävallassa yli 50-vuotiailla PBD 30 -> 209 viikkoa tietyillä alueilla. RD.
‒ Naisten ja miesten vaikutus merkittävästi erilainen, koska naisilla varhaiseläkeikä matalampi (Naisilla ”pseudojousto” 0.42, miehillä 0.08)
‒ Schmieder et al. (2012) QJE
‒ Saksa 1987-1999, 40-49-vuotiaat ja RD
‒ Identifikaatio perustuu epäjatkuvuuteen, kun PBD perustuu ikään
‒ Kuukausi lisää BPD -> työttömyyden kesto kasvaa 0.1-0.13 kuukautta
3.12.2015 32
Takaisin
Tatsiramos ja van Ours (2014) JES
‒ Korvauksen tason muutos
‒ Carling et al. (2001)
‒ Korvausasteen leikkaus Ruotsissa 1990-luvun lopussa. Identifikaatio perustuu työttömyysetuuden kattoon.
‒ Jousto 1,6 (poikkeuksellisen suuri vaikutus)
‒ Roed ja Zhang (2003)
‒ Norja ja 1990-luku. Identifikaatio perustuu kahteen eksogeenisen variaation lähteeseen: 1) etuus perustuu edellisen vuoden tuloihin, 2) etuuden indeksointi on riippuvainen työttömäksi tulemisen ajanhetkestä (eri indeksi esim. tammi- ja joulukuussa)
‒ (Pseudo)jousto 0,95 miehille ja 0,35 naisille
‒ Uusitalo ja Verho (2010)
‒ Vuonna 2003 Suomessa eroraha poistui ja tilalle tuli korotettu APR (ensimmäiset 150 päivää, jos pitkä työhistoria)
‒ (Pseudo)jousto noin 0,8
3.12.2015 33
Takaisin
Etunimi Sukunimi
Titteli loremipsum dolores sitamet
Puh. 0295 16001 (vaihde)
Lisätieto: [email protected]
www.vm.fi
Valtiovarainministeriön viestintä
Mediapalvelunumero (arkisin 8–16) 02955 30500