Ote-kärkihanke – Osatyökykyisten työllisyyden edistäminen€¦ · • Julkisilla hankinnoilla työllistäminen (sosiaaliset kriteerit) • Valtava potentiaali • Koulutuspolitiikan

Ote-kärkihanke – Osatyökykyisten työllisyyden

edistäminenPatrik Tötterman

FT, PsL, erityisasiantuntijaTEMJa

OTE-kärkihanke

OTE7 seminaari Vantaa13.12.2018

20.12.2018Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi• 2


Mutta onko työkyvyn selvittäminen ratkaisu? Työllistääkö se?

Osatyökykyiset työttömät keskimäärin kuukaudessa


Lähde: TEM työvoimatilastot

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 29 140 osatyökykyistä työtöntä. Se on 5 104 (14,9 %) vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan.

Tämä oli 34. perättäinen kuukausi, jolloin osatyökykyisten työttömien määrä väheni edellisvuoden vastaavasta ajasta.

Edellisen kerran tällä tasolla oltiin kesäkuussa 1993.


Lähde: TEM työvoimatilastot

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä ja siirtyminen eläkkeelle on pienentynyt, mutta…


0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet

Kaikki työkyvyttömyyseläkkeet

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Kaikki työkyvyttömyyseläkkeet

Täydet työkyvyttömyyseläkkeet

Osatyökyvyttömyyseläkkeet

Lähde: ETK


Taloussanomat 28.11.2018

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat käyvät työssä enenevässä määrin


0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

tk-eläkkeellä ja töissä

Kaikki työkyvyttömyyseläkkeet Täysi työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Lähde: ETK

OTE-kärkihankkeen tuotoksia• Työkykykoordinaattoritoiminta on vakiintunut asiakasohjauksen välineeksi

• Yhteistyö ei vaadi organisaatioita tai rakenteita vaan ihmisiä• Johdon suopeus• Poislähettämisen kulttuuri vaihtunut mukaan kutsumisen kulttuuriksi• Esim. TE-toimistojen työkykykoordinaattoripilotointi

• Yhteistyön kynnyksiä on saatu madallettua• Esim. Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa TOIKE, pääkaupunkiseudun ”verkostoagentti”-pilotti• SOTE-sektorin, sosiaalivakuutuksen (Kela) ja TE-palvelujen parempi saatavuus

• Työelämäosallisuus voi toteutua työssä eikä vain työtoiminnassa• Työtoiminnasta töihin, esim. Lappeenranta: työvoiman vuokrausyritysten käyttö siirtymissä (valmiuksien, työtehtävien jne.

kartoitus + edelleen sijoitus)• Opinnoista töihin, esim. Keski-Pohjanmaa, tiimiytyminen erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan valmistumisvaiheessa

• Eläkkettä ja ansiotyötä pystytään paremmin yhdistämään niin, että se kannustaa tekemään työtä

• Lineaarisen mallin luominen eläkejärjestelmään

• Työnantajien kynnys rekrytoida myös osatyökykyisä, kun työvoimaa tarvitaan, on madaltunut• Hallituksen muissa hankkeissa tehdyt toimet + selvitystyö + toimeenpano (TE-toimistojen työkykykoordinaattoripilotointi)


Miten kaikki palvelutarpeet tulee huomioitua ?


Työkykykoordinaattori kokonaisuuden haltuunottajana

”SOTEKA”-kokonaisuus


Riittävä työllistymisen, työllistymisedellytyksen ja työkyvyn parantamisen huomioiva palvelu,

joka on samalla kertaa sekä kysyntä- että tarjontalähtöinen

Monialaiset, -näkökulmaiset,

-toimijuuteen perustuvat

palvelut

Vastuullinen verkottunut toimijuus

Palvelutarpeen tunnistamisen

välineet

Inkluusio ja normalisaatio• Aina ensisijaisesti ne palvelut, jotka on tarkoitettu kaikille kansalaisille

• "The normalization principle means making available to all people with disabilities patterns of life and conditions of everyday living which are as close as possible to the regular circumstances and ways of life or society.” (Bengt Nirje, 1982)

• Deinstitutionalization is just one step: “normalization prompted a powerful surge in the educational system toward abandoning many special classes and replacing them with regular class programs supported by special education services” (Margret A. Winzer, 1993)

• Jolloin ”erityispalvelujen” tehtävä on tukea asiakasta ”normaalipalveluiden” käyttäjänä

erityisryhmien tavallisia elämän haasteita (esim. löytää työtä) ei ratkota erityispalveluyksiköissä


Yleisiä reformeja työlainsäädännössä• HE 105/2016 työsopimuslain muuttamisesta.

• Koeajan pidentäminen• Mahdollisuus pidentää vielä tästä, jos työstä pois työkyvyttömyyden tai perhevapaiden takia

• Määräaikaisen työsuhteen solmiminen pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman eri perustetta• Takaisinottovelvoitteen joustavoittamine

• HE 227/2018 laeiksi työsopimuslain 7 luvun 2 §:n ja työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n muuttamisesta

• Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslain henkilöön perustuvia irtisanomisperusteita koskevaa säännöstä. Ehdotuksen mukaan irtisanomisperusteelta vaadittavaa asiallista ja painavaa syytä koskevassa kokonaisarvioinnissa otettaisiin huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

• Lainmuutoksella halutaan varmistaa, että pienten työnantajien erityiset olosuhteet otettaisiin riittävällä tavalla huomioon henkilöön perustuvaa irtisanomisperustetta arvioitaessa.

• Esityksen tavoitteena on madaltaa pienten työnantajien työllistämiskynnystä.• Työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että työsuhteen päättymisen perusteella asetettavaa

korvauksetonta määräaikaa lyhennettäisiin nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.


Kilpailukykysopimus (kiky-sopimus)• kesällä 2016 solmittu sopimus, jonka avulla pyrittiin parantamaan Suomen

talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä.

• Tuloksena on, että työkustannuskilpailukyvyn kannalta Suomen tilanne on kiistatta parantunut. Kiky-sopimuksen vaikutusta on tehostanut se, että muissa maissa on tänä aikana palkat nousseet Suomea nopeammin. Suomen pankki ennustaa, että ero on vielä kapenemassa. Tältä osin Suomen mahdollisuudet globaalissa kilpailussa eivät ole ainakaan huonontuneet.


Työnantajien asenteiden muutos seuraa yhteiskunnassa laajemmin tapahtunutta muutosta2006 Ala-Kauhaluoma & Härkäpää

• Suomalaiset työnantajat suhtautuvat osatyökykyisen palkkaamiseen hyvin nihkeästi.

• Moni työnantaja katsoi osatyökykyisen tai vammaisen rekrytoinnin vaikuttavan kielteisesti yrityskuvaan tai työyhteisöön

• Työnantajat kokevat, että tarjolla ei ole riittävästi ohjausta, tukea ja neuvontaa työllistämiseen liittyvissä asioissa.

2017 Ala-Kauhaluoma & Kesä• Suurin osa yrityksistä pitää

työmotivaatiota tärkeimpänä kriteerinä ja ominaisuutena, vaikka työnhakijana on osatyökykyinen henkilö. Vamma tai sairaus ei ole ratkaiseva tekijä uusia työntekijöitä palkattaessa.

• Rekrytointiprosessin tueksi yritykset toivoisivat enemmän tietoa sekä työnhakijana olevan osatyökykyisen henkilön osaamisesta että rajoitteista, jotka työnantajan näkökulmasta vaikuttavat tuottavuuteen


Entä kysyntälähtöisyys – työnantajien tarpeet?• Tarve on aina yleinen: oikea henkilö tehtävien kannalta

• Työnantajalla / esimiehellä on yrityksen tai organisaation kannalta ei vain oikeus vaan velvollisuus valita tehtävään henkilö, jonka odotetaan parhaiten täyttävän tehtävälle asetetut vaatimukset

• Työnantaja odottaa tuottavaa työpanosta, jolloin työ ei ole ensisijaisesti paikka jossa kuntoudutaan (”työnantajalla ei ole velvollisuutta olla palveluntuottaja”)

• Tietoa osatyökykyisyydestä• Epätietoisuus mahdollisuuksista ja keinoista• Stereotypioiden purkaminen tiedon avulla

• Tietoa osatyökykyisestä• Rekrytointi on aina riski• Osatyökykyisen kohdalla sijoittuminen työyhteisöön voi vaatia tietoa siitä, mitä ko. rekrytoitava voi tehdä, mitä mukautuksia tai

erityisjärjestelyjä tarvitaan, miten sairaus vaikuttaa työn tekemiseen• Esim. työkokeilut, rekrytointikokeilu, koeaika ja sen pidentäminen työkyvyttömyyden perusteella

• Tietoa kustannusriskeistä• Sairauspoissaolot, eläkeriskit / kuinka suuri riski?

• Tietoa mahdollisesta tuista ja palveluista• TE-palveluiden lisäksi, sote-sektori, kuntoutus jne

• TE-toimistojen työkykykoordinaattoripilotit ovat mallintaneet em. työnantajayhteistyön kriittiset kohdat ja niihin vastaamisen


Entä jatkossa?• OTE-tuotosten siltaaminen maakuntamaailmaan

• Juurruttaminen ja levittäminen

• Oivo & Kerätär –selvityksen toimeenpano• Työttömyyden vähentyminen kaikissa ryhmissä (ml. osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät) muuttaa asiakasjoukon rakennetta /

ja korostaa polarisoitumista työkyvyn suhteen• Myös niiden tilanteeseen ratkaisu, joiden kohdalla ei ole enää vain pulmasta realisoida mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla vaan

on myös selvä työhön kykenemisen ongelma• Työkykykeskukset, ei vain matalan kynnyksen vaan myös perusteellisemman palvelun järjestäminen• Kasvupalvelupilottien käyttö tunnistamisessa?

• Kasvupalveluiden terävöittäminen, tehokkaimmat keinot, kaikkien käytössä• Kasvupalvelupilotit, SIB-malli, mitä muuta?

• Osallisuuden työmarkkinat• Yhteiskunnallinen yrittäjyys, yhteiskunnalliset yritykset• Julkisilla hankinnoilla työllistäminen (sosiaaliset kriteerit)

• Valtava potentiaali

• Koulutuspolitiikan voimakkaampi integraatio• Esim. Oivo-Kerätär-selvityksessä esiinnoussut• Ongelma kulminoituu kysymykseen: miten työllistyä tuoreellakaan koulutuksella, jos viimeksi tällaiselle osaamiselle on ollut

kysyntää 25 vuotta sitten• Osatyökykyisten ja muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla tämä kysymys näyttää korostuvan erityisesti



Tarvitaanko siis palveluja, joilla pelastetaan työkyvyttömät työttömyydestä vai palveluja,

joilla mahdollistetaan osatyökykyisten työllistyminen?

Kiitos!

Documents

Ote-kärkihanke – Osatyökykyisten työllisyyden edistäminen€¦ · • Julkisilla hankinnoilla työllistäminen (sosiaaliset kriteerit) • Valtava potentiaali • Koulutuspolitiikan