SATAKUNNAN...Kaupan ja liike-elämän palveluiden liikevaihto supistui selvästi. Majoitus- ja ravit-semistoiminnan liikevaihto pysyi ennallaan. Huhti–kesäkuussa suhdanteet kohentuivat

ISSN-L 1798-7784

22 • marraskuu 2013

SATAKUNNANtalousnykytila ja lähiajan näkymät

2SATAKUNNAN TALOUS 22 • marraskuu 2013

SUHDANNEKUVATeksti: Saku Vähäsantanen

Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunnan talouden suhdanteet pysyivät vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla vaisuina. Kuitenkin

todelliset uhkakuvat saatetaan kokea jatkossa, kun telakoiden alasajon vaikutukset alihankkijoiden kautta

aluetalouteen tulevat näkyviin. Satakunnassa teollisuuden valopilkkuja ovat olleet tärkeä vientiala koneiden

ja laitteiden valmistus sekä elintarviketeollisuus. Nämä kykenivät alkuvuonna ainoina jalostuksessa kasvuun.

Liikevaihto supistui selvästi muilla metallin aloilla sekä metsäteollisuudessa. Kemianteollisuudenkin liikevaihto

laski hieman. Teollisuuden vienti veti Satakunnassa kuitenkin olosuhteisiin nähden mainiosti lähinnä

konepajojen ansiosta. Rakentamisen liikevaihto hyytyi, mutta henkilöstö ponnahti nousuun liikerakentamisen

virkoamisen ansiosta. Palveluiden kasvu hiipui. Etenkin liike-elämän palvelut ovat kärsineet alkuvuonna

pahasti laskusuhdanteesta. Palkkasumma pysyi maakunnan yrityksissä keskimäärin ennallaan, mutta laski

teollisuudessa monilla aloilla. Henkilöstö supistui vähän etenkin teollisuudessa. Tulevaisuudessa vetoapua

on odotettavissa vähittäisestä maailmantalouden piristymisestä, joka vaikuttaa viennin kautta maakuntaan.

Lähiajan näkymät

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) loka-kuisen ennusteen mukaan teollisuusmaiden kasvu on vähitellen vahvistumassa. Toisaalta kehittyvien talouksien nousukiito on heiken-tynyt. Mielenkiinto näyttäisi kohdistuvan Yh-dysvaltojen talouteen, jossa yksityinen kulu-tus on melko vahvaa. Sen voimin maan ta-lous kasvaa tänä vuonna 1,6 % ja ensi vuonna 2,6 %. Teollisuusmaiden vastaaviksi kasvulu-kemiksi ennakoidaan hieman alemmat 1,2 % ja 2 % johtuen euroalueen ja Japanin vaisusta kehityksestä. Euromaiden talous pääsee vas-ta ensi vuonna kuiville prosentin kasvun myö-tä, sillä tänä vuonna talous supistuu 0,4 %. Ja-panin talouden nousu hiipuu tämän vuoden parista prosentista ensi vuoden runsaaseen

prosenttiin. Kehittyvien maiden talouskasvu tasaantuu tänä vuonna 4,5 %:iin, mutta pääs-see jälleen ensi vuonna 5,1 %:n kasvuun kiin-ni lähinnä Aasian ja Lähi-idän voimistumisen myötä. Kokonaisuutena maailmantalouden kasvuvauhti kiihtyy tämän vuoden 2,9 %:sta ensi vuoden 3,6 %:iin, mikä lupaa vientiriip-puvaisille alueille, kuten Suomelle ja Sata-kunnalle, pikkuhiljaa elpyviä aikoja. IMF en-nakoikin maamme talouden kääntyvän ensi vuonna 1,1 %:n nousuun tämän vuoden 0,6 %:n notkahduksen jälkeen.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) luottamus-indikaattorit osoittavat, että maamme kaikki-en päätoimialojen näkymät ovat jääneet tä-

nä vuonna tavanomaista vaisummiksi. Loka-kuussa suhdanteet alkoivat elpyä ainakin tila-päisesti. Tällöin teollisuuden odotukset jäivät kuitenkin yhä selvästi pitkäaikaisen keskiar-von alapuolelle, joskin luottamus vahvistui hieman syyskuuhun verrattuna. Tänä vuon-na suhdanteissa ei ole kuitenkaan koettu mi-tään suurta romahdusta. Tuotannon ennus-tetaan kasvavan hieman lähikuukausina ja ti-lanne on selvästi suotuisampi kuin taantuman pohjalla vuonna 2009. Rakentamisen luotta-mus on pysynyt syyskuuhun asti hyvin heik-kona. Kuitenkin lokakuussa odotukset vahvis-tuivat nopeasti lähelle pitkän ajan keskiarvoa tilauskantojen käännyttyä nousuun. Henki-löstökin alkanee vähitellen kasvaa. Palvelu-

3 SATAKUNNAN TALOUS 22 • marraskuu 2013

jen näkymät ovat jääneet huomattavasti al-le keskimääräisen. Myynnin odotetaan sii-tä huolimatta kasvavan maltillisesti lähiaikoi-na. Kehnoimmat suhdanteet ovat vähittäis-kaupassa, jossa muista päätoimialoista poi-keten luottamus lähitulevaisuuteen on vuo-den 2009 hyvin matalaa tasoa. Lokakuussa kaupankin luottamus alkoi palautua monen muun alan tavoin.

Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn 2013 pk-yritysbarometrin mukaan pienten ja kes-kisuurten yritysten suhdanneodotuksia ku-vaava saldoluku on pysynyt valtakunnassa keskimäärin ennallaan +4:ssä. Satakunnas-sa pk-yritysten näkymät ovat kohentuneet selvästi kevääseen verrattuna, joten saldolu-ku on kohonnut viisi yksikköä +6:een. Suh-danteiden paranemiseen uskoo 24 %, huo-nonemiseen 19 % ja ennallaan pysymiseen 57 % maakunnan pk-yrityksistä. Odotukset ovat selvästi myönteisemmät kuin pahim-

22 •marraskuu 2013

PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen

KIRJOITTAJAT:

Ari Karppinen

Merja Mannelin

Paavo Okko

JULKAISIJA: Turun yliopiston

kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

TAITTO: 400 kepposta Oy, Tiina Liivola

Suhdannekuva 2

Teollisuus 6

Satakunnan osaamiskeskusalat 12

Luovat alat 14

Rakentaminen 15

Palvelut 16

Matkailusta työllisyyttä. Kuinka

sitä mitataan? 18

Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokes-kuksen asiakaskohtaisen suhdannepalve-lun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksi-sarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa pe-rusvuoteen 2010. Indeksisarjojen tulkinnas-sa olennaista on, minkä kahden ajankoh-dan välistä kehitystä arvioidaan. Esimer-kiksi mitä alemmalta (perusvuotta alem-malta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2005, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosi-en 2005–2010 välisenä aikana. Trendikuvi-oiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (re-visoitua) tulevien kuukausitietojen päivittä-misen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan ELY-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelai-tosten asiantuntemusta.

>>

+ Koneiden ja laitteiden valmistus sekä meriteol-lisuus kasvu-uralla ainakin kesään asti

+ Teknologiateollisuuden vienti kasvanut alku-vuonna selvästi

+ Elintarviketeollisuus iskussa

+ Rakentamisen henkilöstö selvässä nousussa keväällä

+ Majoitus- ja ravitsemistoiminta pysynyt kasvus-sa

+ Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut yhä vah-vassa vireessä

– STX:n telakan lakkautus ja Technipin vähennyk-set sekä niiden vaikutukset alihankkijoihin

– Metallituotteiden valmistus syöksykierteessä

– Teollisuuden henkilöstö supistunut

– Rakentaminen alamäessä lukuun ottamatta liike-rakentamista ja sen tuomaa henkilöstön kasvua

– Kaupan kehitys poikkeuksellisen vaisua

– Liike-elämän palveluiden liikevaihto romahtanut

SATAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS

PLUSSAT

MIINUKSET

man talouskriisin syövereissä vuon-na 2009. Satakunnassa tosin henki-löstömääriin ennakoidaan yhä laskua toisin kuin maassa keskimäärin. Liike-vaihdon kasvuun uskotaan jo vankasti, mutta mm. viennissä ja investoinnis-sa pessimistisiä näkemyksiä on edel-leen enemmän kuin valoisampaan lä-hitulevaisuuteen luottavia.

Vuoden 2013 tammi–kesäkuun talouskehitys

Satakunnassa vuosi 2013 alkoi heik-kenevillä suhdanteilla, sillä teollisuu-den liikevaihto sukelsi tammi–maalis-kuussa metallien jalostuksen, metal-lituotteiden valmistuksen sekä met-säteollisuuden roiman supistumisen myötä. Myös kemianteollisuuden lii-kevaihto putosi hieman. Elintarvike-


teollisuus sekä koneiden ja laitteiden valmis-tus kasvoivat sen sijaan erittäin ripeästi, mi-kä tasasi aluetalouden notkahdusta. Etenkin meriteollisuus oli iskussa. Rakentamisen lii-kevaihto romahti ensimmäisellä vuosineljän-neksellä. Kaupan ja liike-elämän palveluiden liikevaihto supistui selvästi. Majoitus- ja ravit-semistoiminnan liikevaihto pysyi ennallaan.

Huhti–kesäkuussa suhdanteet kohentuivat ai-nakin tilapäisesti. Metallien jalostuksen, met-säteollisuuden sekä rakentamisen lasku oi-keni ja kaupan liikevaihto kääntyi uudelleen nousuun. Koneiden ja laitteiden valmistus sa-moin kuin siihen suurelta osin kuuluva me-riteollisuus pysyivät yhä vahvassa vireessä. Teknologiateollisuus nousi siten uudelleen jaloilleen metallialojen yhteenlasketun liike-vaihdon kohoamisen myötä. Metallipuolen käänne vaikutti myös koko teollisuuden liike-vaihdon tippumisen pysähtymiseen. Kevät sujui edelleen myönteisesti myös elintarvik-keiden valmistuksessa, joskin sen nousu ta-saantui huomattavasti. Metallituotteiden se-kä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmis-tuksen syöksykierre kuitenkin jatkui, eikä ke-mianteollisuuskaan toipunut. Majoitus- ja ra-vitsemistoiminta pystyi jo luomaan kasvua. Liike-elämän palvelut vierivät yhä alamäkeä tuki- ja suunnittelupalveluiden kysynnän hil-

jennyttyä. Vastoin vaimeaa suhdannekuvaa Satakunnan teollisuuden vienti kasvoi mel-ko nopeasti koko alkuvuoden ajan teknolo-giateollisuuden roiman nousun vetämänä. Metsäteollisuuden vienti kääntyi sen sijaan loivaan laskuun. Jatkossa Satakunnan alue-talouden todellinen koetinkivi on telakoiden toimintojen huomattava supistuminen lähiai-koina, mikä vaikuttaa maakuntaan myös ali-hankkijoiden töiden vähenemisen kautta. Toisaalta alueen teollisuuden monipuolisuus pehmentänee iskua. Vientiin lienee odotet-tavissa vetoapua vähitellen toipuvasta maa-ilmantaloudesta.

Tilastokeskuksen uusimpien suhdannetie-tojen mukaan Satakunnan yritysten yhteen-laskettu liikevaihto laski 1,9 % vuoden 2013 tammi–kesäkuussa vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tammi–maaliskuussa liikevaihto supistui 4,3 % lähes jokaisen pää-toimialan liikevaihdon pudottua. Huhti–kesä-kuussa liikevaihto kasvoi jo 0,4 % monen teol-lisuuden haaran sekä rakentamisen suhdan-teiden kohennuttua sekä kaupan kasvun alet-tua. Satakunnan yrityksistä melko suuri osa onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan haas-tavista olosuhteista huolimatta. Tammi–ke-säkuussa keskimäärin 43 % maakunnan yri-tyskannasta kasvoi ja noin 29 % saavutti yli

15 %:n nousun. Par-haiten alkuvuosi su-jui yli 20 henkilön yri-tyksissä ja näyttää sil-tä, että taantuma on iskenyt pahiten pie-niin yrityksiin erityi-sesti teollisuudessa ja kaupassa.

Maassa keskimäärin suhdanteet jäivät Sa-takuntaa vaisummiksi vuoden 2013 ensim-

mäisellä puoliskolla. Kaikkien yritysten yh-teenlaskettu liikevaihto supistui 3,3 % vuoden 2013 tammi–kesäkuussa vuotta aiemmasta vastaavasta ajasta. Kevätkin jäi kehnoksi Sa-takunnasta poiketen. Teollisuuden liikevaih-to ja vienti supistuivat selvästi vailla käänteen merkkejä. Teknologiateollisuudessa alkuvuo-si sujui selvästi Satakuntaa kehnommin, sil-lä tärkeän elektroniikka- ja sähköteollisuuden syöksy jatkui. Toisin kuin maakunnassa myös koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaih-to laski tuntuvasti. Muilla teollisuuden aloil-la kehitys oli muuten suurin piirtein saman-suuntaista. Ainoaksi nousijaksi jäi siten elin-tarviketeollisuus. Rakentaminen pysyi vaisu-na Satakunnan tapaan. Palveluissa kauppa su-kelsi voimakkaammin ilman Satakunnassa ke-väällä havaittua selkeää taitetta parempaan. Liike-elämän palvelut pysyivät maakunnasta poiketen kasvu-uralla, joskin siinäkin nousu tasaantui. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kasvu jäi Satakuntaakin niukemmaksi.

Yritysten maksama palkkasumma pysyi lä-hes ennallaan Satakunnassa. Tammi–kesä-kuussa 2013 kasvua kirjattiin 0,2 % vuotta aiemmasta vastaavasta ajankohdasta. Palk-kojen summa supistui teollisuudessa. Siel-lä kasvua kertyi ainoastaan elintarvikkeiden valmistuksessa, konepajoilla, telakoilla ja si-ten yleisesti meriteollisuudessa. Kemianteol-lisuuden palkkasumma sukelsi poikkeuksel-lisen paljon. Rakentamisessa palkkojen nou-su kiihtyi. Palveluissa huomattavan myöntei-sesti kehittyi ainoastaan yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

Koko maassa palkkasumma kohosi prosen-tin alkuvuonna. Teollisuudessa palkat nousi-vat ainoastaan elintarvikkeiden ja kulkuneu-vojen valmistuksessa. Rakentamisessa ja pal-veluissa kasvu jäi yleisesti hyvin vaatimatto-maksi. Sen sijaan Satakunnan tapaan hyvin-vointipalveluissa nousu jatkui ripeänä.

>>

Satakunnan liikevaihto (1000 €) toimialoittain v. 2012 (ennakkotieto)

Elintarviketeollisuus 582 578Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus) 1 527 139Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm. 836 869Metallien jalostus 1 768 059Metallituotteiden valmistus 451 540Koneiden ja laitteiden valmistus 1 058 115Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 100 656Teknologiateollisuus (TOL 24-30) 3 790 728OSKE-ryhmä: Jokapaikan tietotekniikka 51 607OSKE-ryhmä: Meriklusteri 1 155 907OSKE-ryhmä: Energiateknologia 1 880 811Koko teollisuus (TOL BCD) 8 878 191Rakentaminen 1 047 182 Tukku- ja vähittäiskauppa 2 696 558Majoitus- ja ravitsemistoiminta 198 313Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) 920 429Luovat alat 664 638Kaikki toimialat yhteensä 14 937 201

Elintarviketeollisuus4 %

Metsäteollisuus10 %

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm.

6 %

Metallien jalostus12 %

Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet

3 %

Koneiden ja laitteiden valmistus7 %

Elektroniikka- ja sähkö-tuotteiden valmistus

1 %

Rakentaminen7 %

Tukku- ja vähittäiskauppa18 %

Majoitus- ja ravitsemistoiminta1 %

Liike-elämän palvelut6 %

Muut25 %

Liikevaihdon jakauma toimialoittain Satakunnassa v. 2012 (ennakkotieto)

Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa


Satakunnan työllisyys yhä heikentynyt

Teksti: Merja Mannelin ja Saku

Vähäsantanen

Vuoden 2013 tammi–kesäkuussa henkilöstö supistui Satakunnan yrityksissä yhteensä 0,5 % vuoden 2012 vastaavaan aikaan verrattuna. Alkuvuosi sujui kuitenkin maakunnan päätoi-mialoilla paremmin kuin viime vuoden syk-sy. Eniten laskua kirjattiin teollisuudessa, 1,5 %. Rakentamisessa henkilöstö kasvoi 2,7 % ja palveluissa 0,3 % suotuisan kevään ansiosta.

Työttömyyden kasvu alkoi Satakunnassa vuo-si sitten syksyllä ja on jatkunut edelleen. Tä-nä vuonna työttömiä työnhakijoita on ollut

Paavo OkkoKansantaloustieteen professori emeritusTurun yliopiston kauppakorkeakoulu

Edellisessä Satakunnan katsauksessa odo-timme talouden käännettä parempaan. Se näyttää tapahtuneenkin, koska Suomen lu-vut osoittavat nyt lievää käännettä talouden nousuun tai ainakin laskun pysähtymiseen.

Myös ennakoivat osoittimet viestittävät pa-rempaa olevan tulossa, vaikka kotitalouk-sien huoli työpaikkojen säilymisestä onkin kasvanut yt-neuvottelujen myötä.

Satakunnan talousvaihtelun rytmi on poi-kennut koko maan rytmistä niin, että sen suhteellinen asema aluerakenteessa on samalla vahvistunut. Näin kävi myös tä-män vuoden alkupuoliskolla, vaikka yri-tysten liikevaihdon ja palkkasumman ke-hitys olivatkin lievästi negatiivisia. Sata-kunnan vienti kasvoi alkuvuonna, vaikka koko maan vienti supistui. Teknologiateol-lisuuden vienti kasvoi 10 prosentin vauh-tia, kun koko maan kohdalla oltiin selväs-ti miinuksella. Näin on voinut käydä maa-kunnassa, joka ei ole ollut liian riippuvai-nen elektroniikasta. Koneiden ja latteiden valmistus on jaksanut kasvaa. Myös elin-tarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi sel-västi alkuvuonna. Meriklusteri osoitti jo-pa erittäin vahvaa kasvua.

Palvelusektorin sekä rakentamisen näky-mät ovat pysyneet maassa vaisuina, koska ostovoiman kasvu on pysähtynyt ja työlli-syys heikentynyt. Satakunnassa on kuiten-kin henkilöstön määrä ollut onneksi nou-sussa alkuvuonna sekä palvelualoilla et-

tä rakentamisessa. Sillä puolella ei kuiten-kaan voi odottaa laajaa kasvurintamaa en-nen kuin vientivetoinen teollisuus tuo uu-den kysyntäsysäyksen maakuntaan. Onnek-si palvelualat ovat kuitenkin enimmäkseen niin vakaita toimialoja, että ne eivät myös-kään suuresti kärjistä suhdannevaihtelua.

Euroalueen velkakriisistä toipuminen on ol-lut hidasta, ja se hidastaa Suomen ja Sata-kunnan elpymistä vieläkin. Nyt on kuiten-kin menossa rauhallisempi vaihe EKP:n lu-vattua ostaa tarvittaessa kriisimaiden val-tionpapereita jälkimarkkinoilta. Kun mo-nen velkamaan vaihtotase sekä julkinen sektori ovat alkaneet tasapainottua, on jo näkyvissä sellainen polku, jota pitkin voi-daan päästä kovemmalle maalle. Valitetta-vasti myös USA on edelleen vaikeuksissa ja sen löysä rahapolitiikkakin pitää dollarin niin heikkona, että euro on taas vahvistu-nut. Euron soisi olevan paljon nykyistä hei-kompi mutta toki pysyvän vakaana. Se oli-si myös Satakunnan etu. Euro on kuitenkin paljon sitkeähenkisempi kuin moni viisas vielä joku aika sitten väitti. Toivotaan, et-tä tulevan talven aikana luottamus euroon ja koko talouteen vahvistuu niin, että nyt edessä häämöttävä polku parempaan on-kin aivan kovapohjainen tie.

keskimäärin kuukaudessa noin 1 400 hen-keä enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömien määrä on kasvanut tänä vuonna muuta työttömyyttä hieman enemmän. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on ollut keskimäärin kuukaudessa runsaat 200 hen-keä enemmän kuin vuosi sitten. Myös pitkä-aikaistyöttömien määrä on lisääntynyt ja näyt-tää kasvavan edelleen. Myös lomautettujen määrä on kasvanut selvästi viime vuodesta. Yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat lisäänty-neet syksyllä, erityisesti syyskuussa, jolloin tuli tieto Rauman telakan lopettamisesta se-kä Porin telakan irtisanomisista ja lomautuk-sista. Telakoiden irtisanomiset eivät vaiku-ta työllisyystilanteeseen heti vaan näkyvät työttömyyden kasvuna vasta ensi keväänä. Alueen suurimmat yt-neuvottelut ja irtisano-miset ovat koskeneet teknologiateollisuutta.

Työttömien määrä on lisääntynyt tänä vuon-na kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta kas-vu on ollut tieteellisessä, teknisessä ja taiteel-lisessa työssä sekä rakennusalalla. Suhteel-lisesti pienintä lisäys on ollut kuljetuksessa ja liikenteessä. Avoimia työpaikkoja on ollut tänä vuonna keskimäärin kuukaudessa noin 400 vähemmän kuin viime vuonna. Tilanne vaihtelee aloittain. Vähennystä on suhteel-lisesti eniten maa- ja metsätaloudessa sekä teollisuudessa. Palveluissa on pientä lisäys-tä. Työvoiman saatavuusongelmia on eniten terveydenhoitoalalla. Satakunnassa oli syys-kuun lopussa työttömiä työnhakijoita 11 500 ja työttömien osuus työvoimasta oli 11,1 %. Lomautettuna oli runsaat 900 henkeä, mikä on lähes 200 enemmän kuin vuosi sitten. Sa-takunnan työttömyysaste oli kuudenneksi alin Suomen 16 maakunnasta.

Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat yhteensä

-8 %

-6 %

-4 %

-2 %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013

Satakunta paransi asemaansa taantumassa

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Yritykset yhteensä

Koko teollisuus

Rakentaminen

Palvelut (GIJLMNQ)

Henkilöstömäärien kehitys Satakunnan yrityksissä (2010=100)


Teksti: Saku Vähäsantanen

TEOLLISUUS Teollisuuden suhdannekuva pysyi vaisuna Sa-takunnassa, joskin maakunta menestyi edel-leen maan keskiarvoa paremmin vuoden 2013 tammi–kesäkuussa. Teollisuuden yhteenlas-kettu liikevaihto supistui tammi–maaliskuus-sa, mutta kasvoi jo vähän huhti–kesäkuussa. Satakunnassa teollisuuden valopilkkuja ovat olleet tärkeä vientiala koneiden ja laitteiden valmistus sekä siihen liittyvä meriteollisuus ja kotimarkkinakysyntää tyydyttävä elintar-viketeollisuus. Nämä kykenivät alkuvuonna ainoina luomaan liikevaihdon kasvua. Liike-

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Tammi–kesäkuu -1,7 % -4,5 % Tammi–maaliskuu -4,0 % -4,8 % Huhti–kesäkuu 0,5 % -4,3 %

Tammi–kesäkuu -1,6 % -1,9 % Tammi–maaliskuu -0,6 % -2,7 % Huhti–kesäkuu -2,5 % -1,2 %

Tammi–kesäkuu 3,8 % -2,4 % Tammi–maaliskuu 4,4 % -3,2 % Huhti–kesäkuu 3,3 % -1,7 %

Tammi–kesäkuu -1,5 % Tammi–maaliskuu -2,5 % Huhti–kesäkuu -0,5 %

Teollisuus2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan

ajankohtaanverrattuna

Satakunta Koko maaLiikevaihto

Palkkasumma

Vienti

Henkilöstömäärä

Koko teollisuuden (TOL BCD) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa

-14 %

-12 %

-10 %

-8 %

-6 %

-4 %

-2 %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

10 %

I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013

vaihto supistui selvästi muilla metallin aloil-la sekä metsäteollisuudessa. Kemianteolli-suudenkin liikevaihto laski hieman. Valta-kunnallisesti ainoaksi nousijaksi jäi elintar-vikkeiden valmistus, sillä muilla aloilla me-ni huomattavasti heikommin. Erityisesti tek-nologiateollisuus kompuroi. Satakunnassa kehitys on tukeutunut vahvasti yli 20 henki-lön yrityksiin, joiden alkuvuosi sujui selvästi myönteisemmin kuin pienyritysten. Alueel-la noin 40 % teollisuusyrityksistä kykeni kas-vuun haastavista olosuhteista huolimatta ja

noin neljännes saavut-ti yli 15 %:n liikevaih-don nousun. Jatkossa uhkakuvana on eten-kin STX:n Rauman te-lakan lakkautus ja sen vaikutukset alihankki-joihin.

Vienti veti Satakunnas-sa oikein hyvin olosuh-teisiin nähden, vaik-ka metsäteollisuudes-sa lievää laskua kirjat-tiinkin. Teknologiateol-lisuuden vienti kohosi pontevasti koneiden ja laitteiden vetämä-nä. Koko maassa met-säteollisuuden vienti pysyi yhä kasvu-ural-la, mutta teknologia-teollisuus sakkasi pa-hasti. Siten Suomen vienti jäi alkuvuonna jonkin verran pakka-selle. Ongelmat ovat

edelleen suurimmat elektroniikka- ja sähkö-tuotteissa, mutta myös muilla metallialoilla on koettu hankaluuksia. Palkkasumma putosi alkuvuonna hieman sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Elin-tarviketeollisuudessa ja kulkuneuvojen valmis-tuksessa palkkojen summa nousi molemmil-la alueilla, Satakunnassa myös konepajoilla. Muuten kirjattiin laskua. Kemianteollisuuden palkkasumma romahti Satakunnassa. Vähen-tynyt palkkojen määrä on seurausta laskevas-ta henkilöstökehityksessä. Ainakin Satakun-nan teollisuudessa henkilöstön loiva pudotus jatkui koko alkuvuoden. EK:n mukaan maam-me teollisuuden luottamus on pysynyt selväs-ti tavanomaista matalampana koko vuoden. Lokakuussa tuotannon odotettiin kuitenkin jo hieman kasvavan lähiaikoina. Kokonaisuudes-saan suhdanteet ovat paljon paremmat kuin vuoden 2009 suhdannekuopassa.

Metsä- ja teknologiateollisuuden viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta, teknologia

Koko maa, teknologia

Satakunta, metsä

Koko maa, metsä


50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Koneet ja laitteet

Metallituotteet

Sähkötekniset

Metallit. keskim.

Metallien jalostus

Telakat

Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=100)

Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=100)

405060708090

100110120130140150

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Koneet ja laitteet

Metallituotteet

Sähkötekniset

Metallit. keskim.

Metallien jalostus

Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa





Palkkasumma

Vienti

Teknologiateollisuus2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan


TEKNOLOGIATEOLLISUUS

Teknologiateollisuuden (TOL 24–30) kirk-kain tähti on Satakunnassa ollut jo pitkään koneiden ja laitteiden valmistus. Sen lois-toa saattaa tosin jatkossa himmentää maa-kunnan telakoiden osittainen alasajo, joka heikentää selvästi myös alihankkijoiden ase-maa. Satakunnassa metallialoilla on mennyt keskimäärin selvästi paremmin kuin valta-kunnallisesti, sillä juuri konepajat sekä sii-hen kiinteästi liittyvä meriteollisuus ovat pi-täneet metallipuolta pinnalla vaikeina aikoi-na. Vuoden 2013 tammi–kesäkuussa tekno-logiateollisuuden liikevaihto laski hieman Satakunnassa, mutta selvästi maan keskiar-voa lievemmin. Huhti–kesäkuussa kirjattiin jo hienoista kasvua. Satakunnassakin metal-lien jalostuksen sekä elektroniikka- ja säh-köteollisuuden liikevaihto sukelsi liki kym-menyksen alkuvuonna. Tosin metallien ja-lostuksessa lasku oikeni huomattavasti ke-väällä, mikä myötävaikutti samanaikaiseen koko metalliteollisuuden nousuun alan suu-ren painoarvon vuoksi. Metallien jalostuk-sen supistuminen johtuu suurelta osin väri-metallien hintojen laskusta, eivätkä tuotan-tomäärät ole todennäköisesti tippuneet lä-hellekään yhtä paljon. Elektroniikka- ja säh-kötuotteiden valmistuksen alamäki jyrkke-ni alkuvuonna Satakunnassa, joskin ala on melko pieni. Valtakunnallisesti sillä on yhä suuri painoarvo, eikä sen syöksykierteeseen ole näkyvissä loppua. Metallituotteiden val-mistuksen liikevaihto romahti yli viidennek-sen Satakunnassa ja koko maassakin yli kym-menesosan. Luultavasti roima pudotus juon-tuu suhdannetilanteesta, eikä kyseessä ole rakennemuutos.

Sen sijaan koneiden ja laitteiden valmistus kasvoi vauhdikkaasti Satakunnassa. Se on ar-vonlisäyksellä tarkasteltuna tärkein vientiala ja maakunnassa teknologiateollisuuden toi-seksi suurin liikevaihdon luoja metallien ja-lostuksen jälkeen. Ala on pehmentänyt tek-nologiateollisuuden pudotusta ja sai aikaan sen nousun käynnistymisen keväällä.

Teknologiateollisuuden vienti kasvoi Sata-kunnassa alkuvuonna kohisten todennäköi-sesti koneiden ja laitteiden myötätuulen avit-tamana. Huolestuttavasti maassa keskimää-rin koneiden ja laitteiden liikevaihto kään-tyi alkuvuodesta jälleen laskuun. Siten Suo-men metallin pääaloilla ei ole yhtään kasva-jaa toisin kuin Satakunnassa. Myös vienti sakkasi pahasti.

Satakunnassa vuoden 2013 ensimmäinen puolisko sujui suotuisimmin yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joita toimii maa-

kunnassa vajaat 70 kappaletta. Ne muodos-tavat maakunnan metallin tukirangan. Ris-kejä tasaa lisäksi valmistustoiminnan moni-puolisuus. Kasvuun pääsi kiinni ensimmäi-sellä vuosineljänneksellä 32 % metalliyrityk-sistä. Yli 15 %:n liikevaihdon nousu onnistui 24 %:lta kannasta. Keväällä metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen sii-vittäminä osuudet kohosivat vastaavasti jo 41:een ja 28 %:iin.

Palkkasumma kohosi Satakunnassa vähän vuoden 2013 tammi–kesäkuussa. Kasvu pe-rustui koneiden ja laitteiden sekä telakoiden nousuun. Muilla aloilla yhteenlasketut palkat putosivat henkilöstövähennysten johdosta. Valtakunnallisesti palkkapotti supistui hie-man, sillä kaikilla aloilla pl. kulkuneuvojen valmistus kirjattiin laskua, joskin konepajoil-la selvästi muita vähemmän.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yri-tykset saivat Suomessa uusia tilauksia hei-nä–syyskuussa arvoltaan 24 % niukemmin kuin vuotta aiemmin, ja 23 % vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo jäi syyskuun lopussa 10 % pienemmäk-si kuin samaan aikaan vuonna 2012, ja kah-deksan prosenttia matalammaksi kuin kolme kuukautta aiemmin. Toimialojen ja yritysten välinen hajonta on ollut suurta. Tilauskehi-tyksen perusteella metalliyritysten liikevaih-don arvioidaan jäävän lähiaikoina alemmak-si kuin vuotta aiemmin. Liikevaihto on siten yhä merkittävästi pienempi kuin viiden vuo-den takaisessa huippusuhdanteessa.


Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

METALLIEN JALOSTUS

Metallien jalostuksen liikevaihto supistui selvästi sekä Satakunnassa että maassa kes-kimäärin vuoden 2013 tammi–kesäkuussa. Maakunnassa pudotus loiveni selvästi kevääl-lä. Ainakin Satakunnassa toimivaan tuotan-toon on vaikuttanut etenkin kuparin ja nik-kelin hintojen lasku taantumasta johtuvan maailmanlaajuisen kysynnän heikkenemi-sen myötä. Myös monien muiden värime-tallien sekä teräksen hinta on pudonnut, mi-kä selittää valtakunnallista notkahdusta. Ku-parin hinta on tosin yhä suhteellisen korkea runsaan parin vuoden takaiseen ennätys-



Metallienjalostus2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan



Palkkasumma



Metallituotteidenvalmistus2013vs.2012

%-muutosedellisvuodenvastaavaanajankohtaanverrattuna


Palkkasumma

KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS

Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto romahti Satakunnassa vuoden 2013 ensim-mäisellä puoliskolla, jolloin liikevaihdosta suli yli viidennes. Liikevaihto on valahtanut yhä kauemmaksi vuoden 2008 huippuluke-

mista. Samansuuntainen kehitys on vallin-nut myös valtakunnallisesti. Kyseessä tus-kin on rakennemuutos, mutta heikot suhdan-teet ovat runnelleet alaa kovin ottein. Osan-sa voi olla myös telakoiden toimintojen alas-ajolla. Kasvuun pystyneitä yrityksiä toki maa-kunnasta löytyi. Tammi–maaliskuussa 29 % kannasta kasvoi ja valtaosa niistä, 23 %, saa-vutti vähintään 15 %:n nousun. Huhti–kesä-kuussa osuudet kohosivat vastaavasti jopa 40:een ja 27 %:iin. Yrityskenttä on hajautu-nut voimakkaasti siten, että selvästi heikoiten on mennyt yli 20 henkilön yrityksillä, mutta myös pienempien liikevaihto on pudonnut huomattavasti. Palkkasumma notkahti jon-kin verran alkuvuonna sekä Satakunnassa että koko maassa, mutta huomattavasti lii-kevaihtoa loivemmin.

Satakunnan merkittävin vientiala arvonlisäyk-sellä tarkasteltuna on koneiden ja laitteiden valmistus. Toimiala on myös valtakunnalli-sesti avainasemassa. Satakuntalainen kone-pajatoiminta on kestomenestyjä ja toiminut talouden veturina haastavissa olosuhteissa. Siihen kuuluu olennaisesti meriteollisuuden osa- ja laitevalmistus. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto ei ole missään vai-heessa päässyt putoamaan alle vuoden 2008 huipputason. Maassa keskimäärin taantuma kohteli alaa kaltoin, mutta se on vähitellen toipunut lähelle viiden vuoden takaista ennä-tystasoaan. Kiivas kasvu jatkui maakunnassa vuoden 2013 tammi–kesäkuussa. Valtakun-nallisesti alan liikevaihto kääntyi sen sijaan uudelleen selvään pudotukseen. Satakunnas-sa liikevaihdon kasvua kerrytti alkuvuonna

tasoon nähden. Maa-kunnassa ainoastaan runsas viidesosa me-tallin jalostajista kas-vatti liikevaihtoaan al-kuvuonna, eikä yksi-kään kasvanut yli 15 %. Palkkasumma tip-pui edelleen molem-milla alueilla, mikä viestii henkilöstövä-hennyksistä. Tekno-logiateollisuus ry:n mukaan tammi–syys-kuussa terästuottei-den ja värimetalli-en tuotanto lisääntyi maassa keskimäärin, mutta valujen ja me-tallimalmien tuotanto supistui. Työntekijöi-tä vähennettiin kah-deksisen prosenttia samaan aikaan.

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Metallien jalostuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Metallituotteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)


Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja ko-ko maassa (2010=100)

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa


Tammi–kesäkuu 3,8 % -0,1 % Tammi–maaliskuu 4,8 % -1,0 % Huhti–kesäkuu 2,8 % 0,8 %

Koneidenjalaitteidenvalmistus2013vs.2012



Palkkasumma

ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuk-sen rajulle rakennemuutokselle ei näy pää-tepistettä. Liikevaihdon romahdus jatkui valtakunnallisesti vailla merkkejä taittees-ta. Nokian tuotannon lopetus näkynee pa-hasti negatiivisissa luvissa. Satakunnassa ala pääsi hetkellisesti pinnalle viime vuoden lo-pussa, mutta alkuvuosi näyttää todella hei-kolta, vaikka valmistustoiminta ei Nokiasta juuri millään tavalla riipukaan. Taustalla pii-lee pikemminkin kehnot suhdanteet. Haas-tavasta kehityksestä huolimatta tammi–ke-säkuun kuluessa noin 44 % maakunnan yri-tyksistä kykeni kasvattamaan liikevaihtoaan. Yli 15 % kasvaneiden osuuskin ponnahti tam-mi–maaliskuun 21 %:sta huhti–kesäkuun 38 %:iin. Yritysten välinen hajonta on siten mer-kittävää, mikä näkyy maakunnassa 5–20 hen-kilön yritysten muita kokoluokkia huomat-tavasti heikompana esityksenä. Myöskään yli 20 henkilön yritysten alkuvuosi ei suju-nut kaksisesti. Sen sijaan alle viiden henki-lön yrityksissä syntyi keväällä jopa roimaa

kasvua. Palkkasumma putosi selvästi tammi–kesäkuussa molemmil-la alueilla henkilöstö-vähennysten myötä, mutta maassa keski-määrin pudotus pysäh-tyi ainakin tilapäisesti keväällä.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yri-tykset saivat uusia tilauksia maassa keski-määrin heinä–syyskuussa euromääräises-ti 48 % vuotta aiempaa vähemmän, ja 39 % vähemmän kuin edeltävällä vuosineljännek-sellä. Tilauskannan arvo jäi syyskuun lopus-sa 41 % matalammaksi kuin samaan aikaan vuotta aikaisemmin, ja 32 % pienemmäksi kuin kesäkuun lopussa. Siten tilauskehityk-sen perusteella alan yritysten liikevaihdon arvioidaan selvästi alittavan lähiaikoina vuo-den takaisen tasonsa.

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

44 % alan valmistajista ja 29 % saavutti yli 15 %:n nousun. Osuudet jäivät aiempaa mata-lammiksi, vaikka ala kasvoi entistä vauhdik-kaammin. Yritysten välinen hajonta on ollut siten suurta. Nousu on nojannut vahvimmin yli 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin, joita toi-mii alueella 24 kappaletta. Niiden erinomai-nen suoriutuminen piilee jälleen selkeimmin vahvan kehityksen takana. Pienempien ko-koluokkien kasvu on jäänyt selvästi vaisum-maksi. Maakunnassa palkkasummakin koho-si tammi–kesäkuussa roimasti viitaten koh-tuullisen myönteiseen henkilöstökehitykseen. Koko maassa palkkasumma pysyi alkuvuon-na ennallaan. Satakunnassa alan lähiajan uh-kakuvana on telakoiden lakkautukset. Näh-täväksi jää niiden toiminnan voimakkaan su-pistamisen vaikutukset koneiden ja laittei-


Tammi–kesäkuu -4,3 % -4,4 % Tammi–maaliskuu -1,6 % -9,3 % Huhti–kesäkuu -6,8 % 0,7 %

Elektroniikka-jasähkötuotteidenvalmistus2013vs.2012



Palkkasumma

den valmistukseen ali-hankintaketjujen kaut-ta. Toisaalta tuotannon monipuolisuus tasan-nee notkahdusta.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan kone- ja metallituoteteollisuu-den yritykset maassa keskimäärin vastaan-ottivat tuoreita tilauk-sia heinä–syyskuussa arvoltaan prosentin enemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, mutta seitsemän pro-senttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljän-neksellä. Tilauskannan arvo ylitti syyskuun lo-pussa kolmella prosen-tilla vuodentakaisen ta-son ja prosentilla ke-säkuun lopun tason. Menneen tilauskehityk-sen perusteella yritys-ten liikevaihdon odote-taan jäävän loppuvuon-na hieman vuotta aiem-paa alemmaksi.

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Koneiden ja laitteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)


50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

TELAKAT

Telakoiden näkymiä varjostavat mustat pilvet, sillä ala on rajun ra-kennemuutoksen kourissa Satakunnassa. STX:n Rauman telakka, maakunnan toiseksi suurin yksityinen työnantaja, on lopettamas-sa. Myös Technipin Mäntyluodon telakka on leikkaamassa voimak-kaasti toimintaansa. Supistukset heijastuvat myös alihankkijoihin lä-hitulevaisuudessa. Telakoiden palkkasumma pysytteli vielä viime ke-sään mennessä lähes vuoden 2008 huippusuhdanteen luokassa ja alkuvuosi sujui muutenkin nousujohteisesti. Lähiaikoina on kuiten-kin odotettavissa romahdus, jonka heijastusvaikutukset Satakunnan aluetalouteen lienevät merkittävät.

ELINTARVIKETEOLLISUUS

Elintarviketeollisuus kykeni koneiden ja lait-teiden valmistuksen ohella ainoana teollisuu-denhaarana liikevaihdon kasvuun kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa Satakunnassa. Valtakunnallisesti ala jäi ainoaksi nousijak-si teollisuuden päähaaroista. Erityisesti en-simmäisellä vuosineljänneksellä kasvua ker-tyi maakunnassa runsaasti. Toisella nousu hiipui selvästi. Tämä näkyy myös kasvuun kyenneiden yritysten osuudessa, joka su-pistui tammi–maaliskuun 54 %:sta huhti–kesäkuun 48 %:iin. Vielä enemmän notkah-ti yli 15 % kasvaneiden yritysten osuus: vas-taavasti 28 %:sta 19 %:iin. Satakunnassa par-haiten menestyivät 5–20 henkilöä työllistä-vät yritykset, jotka loistivat etenkin keväällä suurempien yritysten kasvun pysähdyttyä. Niitä toimii alueella 19 kappaletta, kuten myös yli 20 henkilön yrityksiä. Alan kasvun tasaantuminen toisella neljänneksellä juon-

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Telakat

Teollisuusyhteensä

Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=100)

Tammi–kesäkuu 7,2 % 3,1 % Tammi–maaliskuu 11,7 % 6,1 % Huhti–kesäkuu 3,3 % 0,8 %

Satakunta Koko maaPalkkasumma

Telakat2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan





Palkkasumma

Elintarviketeollisuus2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan


tuukin yli 20 henkilön yrityksistä. Pienempi-en yritysten kevät su-jui edelleen mainios-ti. Maassa keskimää-rin liikevaihto kohosi alkuvuonna selvästi Satakuntaa niukem-min. Kokonaisuute-na haastava talous-tilanne ei ole juuri heijastunut elintarvike-teollisuuteen ainakaan viime kesään men-nessä, sillä sekä Satakunnassa että koko maassa liikevaihdon kasvutahti pysyi mil-tei entisellään. Palkkasumman kasvu jäi ai-empaa maltillisemmaksi Satakunnassa, jos-kin liikevaihdon tavoin elintarvikkeiden val-mistus jäi konepajateollisuuden sekä tela-koiden ohella ainoaksi nousualaksi. Maas-sa keskimäärin kasvu pysytteli entisellään.


Tammi–kesäkuu -6,2 % -1,2 % Tammi–maaliskuu -9,6 % -2,8 % Huhti–kesäkuu -2,7 % 0,4 %

Tammi–kesäkuu -2,4 % 2,4 % Tammi–maaliskuu -1,2 % 2,8 % Huhti–kesäkuu -3,6 % 2,1 %



Palkkasumma

Vienti

Metsäteollisuus2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan


50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Kemianteollisuudessa viime vuodet ovat su-juneet olosuhteisiin nähden kohtuullisesti. Liikevaihto on elpynyt sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin vuoden 2008 ta-solle, aikaan ennen talouskriisiä. Vuoden 2013 tammi–kesäkuu sujui kuitenkin jon-kin verran aiempaa kehnommin molem-milla alueilla. Liikevaihto supistui hieman, joskin montaa muuta teollisuudenhaaraa lievemmin etenkin valtakunnallisesti. Sa-takunnassa kasvu onnistui silti suunnilleen yhtä monessa yrityksessä kuin aiemmin, mikä viittaa yrityskentän suureen hajon-taan. Tammi–kesäkuussa 45 % yrityksistä kohotti liikevaihtoaan. Yli 15 % kasvanei-den osuus sen sijaan hiipui tammi–maalis-kuun 27 %:sta huhti–kesäkuun 23 %:iin. Al-kuvuosi sujui kehnoimmin 5–20 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joita toimii maa-kunnassa 26 kappaletta. Muissa kokoluo-kissa liikevaihdon lasku jäi hyvin lieväk-



Kemikaaliensekäkumi-jamuovi-tuotteidenvalmistus2013vs.2012



Palkkasumma

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitysSatakunnassa ja koko maassa (2010=100)

si. Alle viiden henki-lön yrityksissä liikevaih-to kasvoi jo vähän ke-väällä. Huolestuttavaa on palkkasumman ro-mahdus Satakunnassa, minkä taustalla piilee henkilöstövähennyk-siä ja lomautuksia. Su-kellus oli poikkeukselli-sen voimakas etenkin keväällä. Koko maas-sa palkkasumma laski vain vähän, mikä se-kin viittaa henkilöstövähennyksiin. Kemian-teollisuus ry:n ja EK:n mukaan maamme ke-mianteollisuuden suhdannetilanne on pysy-nyt suunnilleen tavanomaisella tasolla, jos-kin tuotantomäärät ovat jääneet viime kuu-kausina odotettua matalammiksi. Tuotannon arvioidaan pysyvän ennallaan, mutta henki-löstömäärä on supistumassa. Laskeva palk-kasummakin viittaa tähän.

KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS

METSÄTEOLLISUUS

Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus) alamäki jatkui edelleen tämän vuoden tammi–kesäkuus-sa. Vuoden 2007 huipputasolle on edelleen selvästi matkaa. Liikevaihto supistui alku-vuonna 2013 voimakkaasti Satakunnassa. Valtakunnallisesti liikevaihto laski vastaa-valla ajanjaksolla enää vähän, ja kehnon talven jälkeen huhti–kesäkuussa kirjattiin jo hienoista nousua. Todennäköisesti sel-lun kohtuullisesti käynyt kauppa on piris-tänyt koko metsäteollisuutta. Vientikin kas-voi vähän maassa keskimäärin. Tosin Sata-kunnassa sen arvo putosi hieman, joskin selvästi liikevaihtoa lievemmin. Siten kan-sainvälinen kauppa on sujunut kotimaista sujuvammin. Kasvuun kyenneiden yritys-ten osuus pysyi entisellään. Tammi–kesä-kuussa noin 40 % alan yrityskannasta kohot-ti Satakunnassa liikevaihtoaan ja yli 15 %:n nousu onnistui noin 28 %:lta yrityksistä. Lii-kevaihto laski kaikissa yrityskokoluokissa. Heikoimmin alkuvuosi sujui yli 20 henkilön yrityksissä, joita toimii alueella parisenkym-mentä kappaletta. Niiden suuri painoarvo on määrännyt alan kehityskulun, mikä nä-kyy etenkin tammi–maaliskuussa 2013 lii-kevaihdon sukelluksena. Keväällä suuret yritykset piristyivät jonkin verran, mikä lievensi alan liikevaihdon pudotusta. Palk-kasumma tippui molemmilla alueilla aikai-sempaa selvästi loivemmin. Satakunnassa

lasku taukosi keväällä, mikä viitannee henki-löstövähennysten hel-littämiseen.

Pellervon taloustut-kimus PTT:n lokakui-sen ennusteen mu-kaan Suomen metsä-teollisuuden kannatta-vuus on paranemassa vaikeista ajoista huoli-matta. Tämä pätee myös hankaluuksia ko-keneisiin sahoihin. Paperin tuotanto vähe-nee maassamme kuluvana vuonna 3–4 pro-senttia. Tuotanto supistunee yhä myös ensi vuonna. Kartongin vienti kasvaa tänä vuon-na lähes seitsemän prosenttia ja nousua en-nakoidaan ensi vuodellekin. Paperin vienti-hinta on laskussa aiemmista vuosista poike-ten tänä vuonna, mikä saattaa ainakin osit-tain selittää Satakunnan metsäteollisuuden sukellusta alkuvuonna. PTT arvioi hintojen kuitenkin kohoavan ensi vuonna. Sellun hinta on pysynyt korkeana jo pitkään. Tä-nä vuonna sellun vienti kasvaa kymmenyk-sen viime vuodesta. PTT:n mukaan vahvan kysynnän ohella nousua selittää paperite-ollisuuden supistumisen vuoksi pienenty-nyt sellun tarve Suomessa. PTT arvioi sel-lun viennin kasvavan edelleen hieman ensi vuonna. Vientihinnat nousevat tänä vuon-

na ja pysyvät melko korkeina ensi vuonna-kin. Sahatavaran tuotanto kasvaa neljä pro-senttia ja vienti vajaat kymmenen prosenttia tänä vuonna. Vuonna 2014 tuotanto kasvaa PTT:n ennusteen mukaan kolme prosenttia viennin kasvun ansiosta.


JOKAPAIKAN TIETOTEKNIIKKA

Jokapaikan tietotekniikka -klusteri koostuu vajaasta 80 IT-alan yrityksestä ja niiden eri alojen yhteistyökumppaneista, jotka toimi-vat Satakunnassa. Klusterin yritysten määrä on kasvanut vähitellen. Myös liikevaihto on kohonnut selvästi viime vuosina, jopa teolli-suuden keskiarvoa nopeammin. Perinteiden mukaisesti vuosineljännesten välinen voima-kas vaihtelu jatkui vuoden 2013 tammi–ke-säkuussa. Talvi jäi heikoksi, mutta keväällä alan liikevaihto kohosi jälleen voimakkaas-ti. Kasvupyrähdys on peräisin yli 20 henki-lön yrityksistä, joiden kehitys kääntyi uuteen nousuun keväällä. Niitä toimii maakunnas-

Tammi–kesäkuu 2,4 % Tammi–maaliskuu -10,2 % Huhti–kesäkuu 17,7 %

Tammi–kesäkuu 4,3 % Tammi–maaliskuu 4,5 % Huhti–kesäkuu 4,2 %

SatakuntaLiikevaihto

Palkkasumma

Jokapaikantietotekniikka-klusteri2013vs.2012


30405060708090

100110120130140150160

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

MeriklusteriTeollisuus yhteensäJPTEnergia

Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=100)

Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=100)

5060708090

100110120130140150160170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

MeriklusteriTeollisuus yhteensäJPTEnergia

SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSALAT

sa 16 kappaletta. Alle viisi henkeä työllistä-viä IT-firmoja on seurannassa mukana vajaat 40 kappaletta. Niissä oli kiivas liikevaihdon kasvu käynnissä koko alkuvuoden ajan, mi-kä saattaa jopa antaa viitteitä maakunnalle tärkeiden uusien kasvuyritysten syntymises-tä. Yleisesti melko suuri siivu yritysryppääs-tä onnistui nostamaan liikevaihtoaan alku-vuonna. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä 47 % kasvoi ja yli 15 %:n nousu kirjattiin 37 %:ssa yrityksissä. Suotuisalla toisella neljän-neksellä lukemat kohosivat vielä korkeam-miksi, vastaavasti 56:een ja 40 %:iin. Myön-teinen kehitys on johtanut palkkasumman

selvään kohoamiseen, mikä todennäköises-ti tarkoittaa myös henkilöstön kasvamista.


Jokapaikan tietotekniikka, meriklusteri ja energiateknologian klusteriohjelma


MERIKLUSTERI

Meriteollisuuden viimeaikaiset murheelli-set uutiset eivät näkyneet viime tammi–ke-säkuun kehityksessä, sillä alan yritysten liike-vaihto kohosi erittäin nopeasti. Satakunnan meriklusteriin kuuluu yhteensä 47 meriteol-lisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telak-kaa, joista vajaat kolmekymmentä työllistää yli 20 henkilöä. Merisektori on yhä tärkeä arvonlisäyksen luoja Satakunnassa, vaikka STX:n Rauman telakkaa ollaankin sulkemas-sa. Myös Technipin telakalla Mäntyluodos-sa toiminta on supistumassa ainakin tilapäi-sesti. Toisaalta esimerkiksi potkureiden val-mistus seilaa vahvassa myötätuulessa edel-leen. Lisäksi monista teollisuudenaloista poi-keten klusterin liikevaihto on kivunnut vuo-den 2008 huipputasolle menestyksekkään ko-ne- ja laitevalmistuksen ansiosta. Kehitys on ollut myös teollisuuden keskitasoa myöntei-




Palkkasumma

Meriklusteri2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan


Lisätietoa ohjelmista saa osoitteesta http://www.prizz.fi/sivu.aspx?taso=1&id=21.

ENERGIATEKNOLOGIAN KLUSTERIOHJELMA

Energiateknologian klusteriohjelmaan kuu-luvien, runsaan 40 Satakunnassa toimivan energiateknologian laite- ja osavalmistajan sekä energiayhtiöiden yhteenlaskettu liike-vaihto kääntyi vuoden 2013 alussa laskuun menestyksekkään loppuvuoden 2012 jäl-keen. Tammi–maaliskuu 2013 jäi siten hei-koksi, mutta jo keväällä uusi nousu orasti. Kasvu on juontunut yli 20 henkilön yrityksis-tä, joita toimii maakunnassa 25 kappaletta. Pienempien kokoluokkien alkuvuosi jäi hy-vin heikoksi, mikä painoi alaspäin koko yri-tysrypästä. Esimerkiksi alle viiden henkilön yritysten liikevaihto romahti neljänneksen. Vaikuttaakin siltä, että voimakkain lasku on kohdistunut pieniin osa- ja laitevalmistajiin suurempien energia- ja teknologiayhtiöiden

Tammi–kesäkuu -2,9 % Tammi–maaliskuu -7,4 % Huhti–kesäkuu 1,5 %



Palkkasumma

Energiateknologianklusteriohjelma2013vs.2012


selvitessä huomattavasti paremmin. Kahtia-jakautunut yrityskenttä näkyy myös kasva-neiden yritysten osuudessa. Kehnolla tam-mi–maaliskuun ajanjaksolla 41 % yrityksistä kohotti liikevaihtoaan, mikä on suhteellisen paljon. Yli 15 % kasvoi kolmasosa. Myöntei-semmällä toisella neljänneksellä kasvanei-den osuus kipusi 51 %:iin, mutta voimak-kaasti kasvaneiden osuus pysyi ennallaan. Palkkasumma kohosi liikevaihdosta poike-ten alkuvuonna selvästi etenkin tammi–maa-liskuussa. Työllisyys lienee pysynyt vähin-täänkin ennallaan.

sempää. Maakunnassa alan osaaminen on vahvaa, mikä saattaa luoda pohjaa uudelle yritystoiminnalle tulevaisuudessa telakoi-den vähennyksistä huolimatta.

Alkuvuonna vahvin kasvu syntyi yli 20 henki-lön yrityksissä, joiden kehitys näyttää alalle suuntaviivat. Pieniä yrityksiä kun toimii me-riteollisuudessa vähän. Tosin tässä seuran-nassa ei ole mukana kaikkia alihankkijoita. Yrityskannasta runsas kolmannes synnytti liikevaihdon kasvua ja yli 15 %:n nousu on-nistui 23 %:ssa yrityksistä. Kasvaneiden yri-tysten osuudet jäivät silti melko mataliksi liikevaihdon kova tahti huomioiden, joten yrityskenttä on jakautunut selvästi muuta-miin menestyjiin ja suureen joukkoon hei-kommin kehittyneitä. Palkkasumman nou-

su jäi aiempaa niukemmaksi, mutta kohosi kuitenkin vielä melko nopeasti etenkin tam-mi–maaliskuussa telakoiden vetämänä. Si-ten työllisyyskehitys pysyi ainakin kesään asti melko hyvänä.



LUOVAT ALAT

Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Luovat alat -osiossa tarkastellaan joukkovies-tinnän, muotoilun ja mainonnan, taiteen ja kulttuuriperinnön, viihteen, urheilun ja kä-sityöalojen yritysten kehitystä sekä Satakun-nassa että koko maassa. Luovien alojen liike-vaihto romahti Satakunnassa vuoden 2013 tammi–kesäkuussa. Heikentynyt yleinen suhdannekehitys lienee sukelluksen taus-talla, ja hankintojen sekä kulutuksen supis-tuminen on osunut pahasti luovien alojen yrityksiin. Viime kesään mennessä luovien alojen liikevaihto jäi yhä merkittävästi ma-talammaksi kuin vuonna 2008 ennen talous-kriisiä. Valtakunnallisesti luovien alojen lii-kevaihto kutistui myös, mutta selvästi Sa-takuntaa lievemmin. Lisäksi maassa keski-määrin ero vuoden 2008 liikevaihtoon on myös havaittavasti vähäisempi. Kasvanei-den yritysten osuudet jäivät selvästi aiem-




Palkkasumma

Luovatalat2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan


Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa http://www.satamittari.fi/muunnokset/linkki0ID57.htm.

paa matalammiksi Satakunnassa erityisesti tammi–maaliskuussa. Tällöin 34 % yrityksis-tä kasvoi ja neljännes saavutti vähintään 15 %:n liikevaihdon nousun. Keväällä osuudet kohosivat jo hieman, vastaavasti 40:een ja 28 %:iin. Kohtuullisen korkea kasvuun ky-enneiden yritysten osuus yhdistettynä lii-kevaihdon merkittävään laskuun kielii yri-tysten suoriutumisen suuresta hajonnasta, kuten monilla muillakin aloilla viime vuosi-na. Heikoimmin alkuvuosi on sujunut maa-kunnassa yli 20 henkilön yrityksissä, joita toimii 31 kappaletta (osuus kannasta pari prosenttia). Niissä liikevaihdosta suli noin neljännes. Pienempien yritysten alkuvuosi on sujunut selvästi myönteisemmin ja alle 20 henkilön yrityksissä liikevaihto kasvoi jo kevään aikana. Vaikka niiden osuus yri-tyskannasta hipoo 100 %:a, on niiden vai-

kutus suhteellisen vähäinen alan kokonais-kehitykseen pienimuotoisesta toiminnasta johtuen. Valtakunnallisesti suurimpien, yli 250 henkilön yritysten alkuvuosi sujui pk-yrityksiä selvästi mainiommin. Niissä kir-jattiin keväällä jo hienoista kasvua toisin kuin pienemmissä kokoluokissa. Luovilla aloilla maksettujen palkkojen summa ku-tistui vuoden 2013 alkupuoliskolla selvästi Satakunnassa, mikä viestii henkilöstön so-peuttamisesta heikentyneeseen kysyntään. Myös maassa keskimäärin palkkasumma niukkeni hieman.


30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Rakennusalan kasvu pysähtyi viime vuoden-vaihteessa sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Suhdannekuva näyttäytyy mel-ko samankaltaisena kummallakin alueella, sillä liikevaihto sukelsi tammi–maaliskuus-sa, mutta keväällä lasku tasaantui jo selväs-ti. Satakunnassa rakennustoimintaa saat-taa supistaa osaltaan Olkiluodon työmaan vähittäinen hiljeneminen valmistumisen lä-hestyessä. Rakennusteollisuus RT ry:n mu-kaan asuinrakentaminen on jäänyt Satakun-nassa ainakin vuoden 2013 alussa selväs-ti vaimeammaksi kuin vuotta aikaisemmin etenkin kerrostaloissa, joiden aloitukset ja luvat ovat supistuneet merkittävästi. Liike-rakentaminen on sen sijaan maakunnassa voimissaan mm. Puuvillan kauppakeskuk-sen rakentamisen ansiosta. Liikerakennus-ten lupien ja aloitusten määrä on kohonnut vuoden 2013 kevääseen mennessä ripeäs-ti suunnilleen vuoden 2007 tasolle, jolloin elettiin vahvaa nousukautta. Julkisten pal-velurakennusten luvissa ja aloituksissa ei ole kovin merkittävää eroa vuoden 2013 ja 2012 ensimmäisten neljännesten välillä. Teollisuus- ja varastorakentaminen on jon-kin verran hiljentynyt vuoden 2013 ensim-mäiseen neljännekseen mennessä.

Satakunnassa liikevaihdon taittuminen las-kuun tiputti selvästi kasvuun kyenneiden yri-tysten osuutta. Tammi–kesäkuussa noin 43 % alan yrityskannasta kasvoi ja yli 15 %:n nou-sun kirjasi suunnilleen 36 % rakennusyrityk-sistä. Erityisesti voimakkaasti kasvaneiden osuus jäi pudotuksesta huolimatta korkeak-si, mikä viittaa monen toimialan yritysten ta-voin suoriutumisen hajonnan kasvuun. Vuo-den 2013 ensimmäisellä puoliskolla menes-tyivät korkeintaan viisi henkilöä työllistävät yritykset, joiden liikevaihto kohosi keväällä

selvästi. Toimialan liike-vaihdon lasku juontuu yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä, joiden yhteen-laskettu liikevaihto supis-tui voimakkaasti etenkin tammi–maaliskuussa. Si-ten niiden pienempiä ko-koluokkia suurempi paino-arvo painoi koko alaa voi-makkaasti alaspäin.

Rakentamisen palkkasum-ma kasvoi liikevaihdon sel-västä pudotuksesta huoli-matta etenkin Satakunnassa. Nousu jatkui ta-saisena koko vuoden 2013 tammi–kesäkuun ajan. Rakentamisen henkilöstö kääntyi kas-vuun maakunnassa viime vuoden syksyllä ja työntekijöiden määrä kohosi selvästi huh-ti–kesäkuun aikana. Todennäköisesti Puu-villan työmaa selittää ainakin osan rivakas-ta noususta, sillä työmaan aloitusajankohta osuu yhteen nousun käynnistymisen kanssa.

Maassa keskimäärin rakentaminen supis-tuu Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan kol-me prosenttia kuluvana vuonna. Ensi vuon-na lasku loivenee prosenttiin talouden en-nustetun elpymisen vanavedessä. Korjaus-rakentaminen sen sijaan kasvanee 2,5 % se-kä tänä että ensi vuonna. Se pitää alaa pin-nalla, sillä asuinrakentaminen on supistunut vuoden aikana samoin kuin liike- ja toimis-torakentaminen. Niihin ei ole kasvua odo-tettavissa ensi vuonnakaan. Sen sijaan jul-kisten palvelurakennusten loiva lasku on pysähtymässä ja teollisuus- sekä varastora-kentamisen taso pysyy ennallaan myös en-si vuonna. EK:n mukaan maamme rakenta-misen luottamus on pysytellyt hyvin heik-





Palkkasumma

Henkilöstömäärä

Rakentaminen2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan


kona vuoden 2013 syyskuuhun asti, sillä ti-lauskanta oli jämähtänyt tavanomaista pie-nemmäksi ja sen myötä henkilöstökin su-pistui. Lokakuussa suhdanteet elpyivät äkil-lisesti tuotanto- ja henkilöstöodotusten pa-lautumisen myötä. Luottamus vahvistui täl-löin -7:ään syyskuun -26:n pohjalukemista. Siten alan näkymät ponnahtivat ainakin ti-lapäisesti lähelle tavanomaista tasoaan, sil-lä indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -6.

-15 %

-10 %

-5 %

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013

Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa

RAKENTAMINENTeksti: Saku VähäsantanenTeksti: Saku Vähäsantanen


PALVELUT

Vaisu talouskehitys on heijastunut kauppaan selvästi etenkin valtakunnan tasolla. Myös satakuntalainen kauppa on kärsinyt talouden ongelmista, joskin lievemmin vaurioin kuin maassa keskimäärin. Liikevaihdon lasku äi-tyi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskol-la molemmilla alueilla poikkeuksellisen voi-makkaaksi, sillä alan liikevaihto on supistunut 2000-luvulla enemmän ainoastaan finanssikrii-sin syövereissä vuonna 2009. Satakunnassa sekä koko maassa erityisesti tammi–maalis-kuu sujui hyvin kehnosti. Keväällä Satakun-nassa päästiin jälleen kasvuun kiinni, ja val-takunnallisestikin kurimus hellitti otettaan. Kuten aiemmin, yli 20 hengen kaupan alan yritykset menestyivät ainakin Satakunnassa

alkuvuonna selvästi pienempiä parem-min, joten heikko ta-louskehitys on iske-nyt pahiten pienyri-tyksiin. Suurten yri-tysten liikevaihto kohosi jopa muuten sur-kealla ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Keväällä kasvu orasti kuitenkin myös ihan pienissäkin yrityksissä, joskin nousu jäi sel-västi isompia vaimeammaksi. Käänne nä-kyy myös kasvua synnyttäneiden yritysten osuudessa, joka kohosi ensimmäisen vuo-sineljänneksen 36 %:sta toisen 45 %:iin sa-malla kun yli 15 % nousseiden siivu leveni 22 %:sta 26 %:iin.



Tukku-javähittäiskauppa2013vs.2012



Palkkasumma

Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut


50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA

Kaupan palkkasumman kasvu jäi aiempaa vaisummaksi ja niin heikoksi, että henkilös-tömääriä on todennäköisesti sopeutettu vas-taamaan heikkenevää kysyntää. EK:n luotta-musindikaattorien mukaan alan näkymät ovat Suomessa painuneet ajoittain jopa vuoden 2009 synkimpiä hetkiä heikommiksi. Myyn-ti on laskenut ja supistumisen ennakoidaan jatkuvan lähikuukausina. Luottamusindikaat-torin saldoluku kohosi kuitenkin lokakuus-sa -13:een syyskuun -21:stä, mutta pysyi yhä selvästi keskiarvoa, nollaa, matalampana.

Palveluiden henkilöstömäärän (TOL GIJLMNQ) kehitys Satakunnassa

-8 %

-6 %

-4 %

-2 %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013

Palvelualojen tammi–kesäkuu sujui selvästi aiempaa vaisummin. Kaupan liikevaihto supistui edelleen, joskin

Satakunnassa selvästi lievemmin kuin maassa keskimäärin. Majoitus- ja ravitsemistoiminta kykeni yhä kasvuun,

mutta liike-elämän palvelut joutuivat syöksykierteeseen maakunnassa. Valtakunnallisesti alan liikevaihto kasvoi

silti vielä hieman. Edellä mainittujen palvelualojen palkkasumma kasvoi vähän koko ensimmäisen vuosipuoliskon

ajan, mutta molemmilla alueilla aiempaa maltillisemmin. Yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvu jatkui

yhä kiivaana. Satakunnassa palvelualojen yhteenlaskettu henkilöstö ei kuitenkaan enää juuri kasvanut, vain 0,3 %

vuoden 2013 tammi–kesäkuussa vuotta aiemmasta. Tammi–maaliskuussa määrä supistui puoli prosenttia, mutta

huhti–kesäkuussa kasvua kertyi jo 1,1 %.


50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Majoitus- ja ravitsemispalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja ko-ko maassa (2010=100)

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

30405060708090

100110120130140150160170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnas-sa ja koko maassa (2010=100)

Majoitus- ja ravitsemistoiminta on kärsinyt laskusuhdanteesta useita muita toimialo-ja vähemmän. Ala kykeni alkuvuonna lii-kevaihdon kasvuun sekä Satakunnassa et-tä maassa keskimäärin useimmista muista

Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) kokivat ko-van kolauksen Satakunnassa vuoden 2013 alkupuoliskolla. Taustalla piilee teollisuuden ja rakentamisen vaikeudet, jotka ovat vähen-täneet tuki- ja suunnittelupalveluiden kysyn-tää. Nousua voitaneen odottaa vasta yleisen suhdannekäänteen jälkeen. Liikevaihto su-pistui maakunnassa poikkeuksellisen rajusti.

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstömääriä, -kus-tannuksia ja toiminnan laajuutta kuvaavan palk-kasumman kasvu-uras-sa ei näy hiipumisen merkkejä useimmista muista toimialoista poi-keten. Sekä Satakun-nassa että maassa keski-määrin alkuvuoden ke-hityskulku sujui samaa tahtia, mutta pitkällä ai-kavälillä kasvu on ko-honnut Satakunnassa

Tammi–kesäkuu 1,8 % 0,8 % Tammi–maaliskuu 0,0 % -0,4 % Huhti–kesäkuu 3,3 % 1,8 %

Tammi–kesäkuu 0,1 % 1,7 % Tammi–maaliskuu 0,2 % 2,6 % Huhti–kesäkuu -0,1 % 0,9 %

Majoitus-jaravitsemistoiminta2013vs.2012



Palkkasumma


Yksityisetsosiaali-jaterveyspalvelut2013vs.2012


Satakunta Koko maaPalkkasumma

Tammi–kesäkuu -6,1 % 1,7 % Tammi–maaliskuu -7,3 % 0,5 % Huhti–kesäkuu -5,0 % 2,8 %



Palkkasumma

Liike-elämänpalvelut2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan


toimialoista poiketen. Vuoden 2013 tammi–maaliskuu jäi tosin poikkeuksellisen vai-suksi, mutta keväällä liikevaihto kohosi jo selvästi etenkin Sa-takunnassa.

Kasvuun pääsi maa-kunnassa kiinni en-simmäisellä vuosi-puoliskolla noin 46 % yrityskannasta, ja

ripeä, yli 15 %:n nousu onnistui noin nel-jännekseltä yrityksistä. Parhaiten alkuvuosi sujui 5–20 henkilöä työllistävillä yrityksillä, joiden liikevaihto kohosi peräti viitisen pro-senttia molemmilla vuosineljänneksillä. Se-

kä pienemmillä että suuremmilla yrityksillä kehitys jäi selvästi heikommaksi. Alan palk-kasumma pysyi alkuvuonna Satakunnassa ennallaan, ja koko maassakin kasvua kertyi vain vähän. Siten henkilöstön supistuksilta on tälläkään alalla tuskin vältytty.

Tällä vuosituhannella vas-taavaa on koettu ainoas-taan vuonna 2009 finans-sikriisin syövereissä. Ko-ko maassa kasvua syntyi vielä, mutta jonkin ver-ran aiempaa niukemmin.

Satakunnassa alkuvuosi sujui erityisen kehnosti yli 20 henkilön yrityksis-sä, joiden liikevaihto su-pistui peräti kymmeni-sen prosenttia. Sitä pie-

nemmissä yrityksissä liikevaihto laski selväs-ti vähemmän etenkin keväällä. 5–20 henki-lön yrityksissä kirjattiin jo hienoista kasvua huhti–kesäkuussa. Alamäki näkyy mm. kas-vaneiden yritysten osuudessa, joka jäi vä-hän aiempaa matalammaksi kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa. 44 % alan yrityskannas-ta onnistui kerryttämään liikevaihtoa vuot-

ta aiempaa enemmän ja yli 15 %:n rivakasta noususta nautti 29 % yrityksistä. Siten huo-not ajat eivät suinkaan ole näkyneet kaikis-sa yrityksissä, vaan menestystarinoita ker-rotaan laskevassa suhdanteessakin. Palkka-summa kasvoi alkuvuonna vielä vähän sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti, mutta henkilöstövähennyksiltä tuskin on siitä huo-limatta täysin vältytty.

maan keskiarvoa korkeammaksi todennä-köisesti iäkkäämmän väestörakenteen joh-dosta. Alati vanheneva väestö tarvitsee alan palveluita, eivätkä suhdannevaihtelut näytä edelleenkään ulottuvan hyvinvointiin liitty-vään toimintaan.

YKSITYISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT

MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA


Teksti: Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen

Kuvio 2. Matkailualan työlli-syysmerkitys Varsinais-Suo-messa

Matkailuala on Varsinais-Suomessa yksi merkittäväm-min työllistävä suuri ”toimi-ala”. Ala on keskimääräis-tä suurempi ja keskimääris-tä työllistävämpi.

Matkailusta työllisyyttä. Kuinka sitä mitataan?

Toimialan suhteellinen koko 2-numerotasolla (% kaikkien toimialojen henkilöstömäärästä)

Toimialan työllistävyys (henkilöstö/liikevaihto (milj. €))

10,00

9,00

8,00

7,00

6,00

5,00

4,00

3,00

2,00

1,00

0,00

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Mediaanikoko

(pl matkailu)

Kai

kkie

n to

imia

loje

n ty

ölli

stäv

yys

AlueBkeskimääräistä

vähemmän työllistävät

suuret toimialat

AlueD

AlueAkeskimääräistä

työllistävämmät suuret

toimialat

AlueCkeskimääräistä työllistävämmät pienet toimialat

Kuvio 1. Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa 2011–2012.

Lounais-Suomessa (Satakun-ta ja Varsinais-Suomi) matkai-lu luo kerrannaisvaikutuksi-neen alueen yrityksiin vuo-sittain yli 10 000 henkilötyö-vuotta. Varsinais-Suomen osuus on merkittävä (75–77 %) Lounais-Suomen matkai-lutyöllisyydestä.

Lähteet: Karppinen, Ari & Vähäsantanen, Saku (2013). Matkailutulo ja -työllisyys Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnassa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro Axx/2013. (tulossa) / Karppinen, Ari & Vähäsantanen, Saku (2013). Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnas-sa, sen seutukunnissa ja Porin seudun kunnissa 2009–2012. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö, sähköinen julkaisu. Saatavilla www.satamittari.fi / Karppinen, Ari, Vähäsantanen, Saku, Lemmetyinen, Arja & Haukioja, Teemu (2012). Calculating glocal impact of sustainable tourism. Case Sata-kunta Region in Finland, conference paper, 62nd AIEST conference Thailand/Khon Kaen, 26–30 August, 2012. / Karppinen, Ari & Vähäsantanen, Saku (2012). Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja Porin seudun kunnissa 2009–2012. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksik-kö, sähköinen julkaisu. Saatavilla www.satamittari.fi / Karppinen, Ari, Vähäsantanen, Saku, Haukioja, Teemu & Lemmetyinen, Arja (2012). Calculating Income and Employment for Regional Practices in Tourism – Reliable, Realizable, and Continual in Kalliola, Kettunen, Eskelinen, Kosonen, Rostila, Leander (eds.), Improvement by Evaluation (conference series), 8th International Conference on Evaluation for Practice, 179–187, June, 2012. / Karppinen, Ari (2011). Matkailu tuottaa jo 10 prosenttia Porin seudun palveluyritysten työllisyydestä. Satakunnan talous: nykytila ja lähiajan näkymät. Turun yliopiston kaup-pakorkeakoulu, Porin yksikkö, nro 18, marraskuu 2011, s. 18–19, ISSN-L 1798–7784. / Karppinen, Ari & Vähäsantanen, Saku (2011). Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro A38/2011.

Suomen kestävä kilpailukyky ei tulevaisuudessa ole vain joidenkin toimialojen tai tuotteiden varassa. Matkailu liittyy käytännössä kaikkiin toimialoihin ja tuotteisiin ja se on yksi nopeimmin kasvavista alois-ta maailmanlaajuisesti (OECD 2010, 2013). Matkai-lu on kestävän kehityksen mukaista paikallista pal-velutoimintaa, joskin matkailuvienti (s.o. ulkomaa-laisten matkailu Suomessa) on kasvanut viime vuo-sina noin 10 % samalla kun keskeisten teollisuuden vientialojemme kasvu on ollut lähes nollatasolla.

Työ- ja elinkeinoministeriön uusi ”strategiset kas-vualat” -ryhmä (alkaen 1.9.2013) määrittelee kolme elinkeinopoliittisen kehittämisen painopistealuetta: (1) matkailuelinkeino, (2) kaivosteollisuus ja (3) ns. strategiset ohjelmat (Hyvinvointialan työ- ja elin-

keinopoliittinen kehittämisohjelma HYVÄ, Metsä-alan strateginen ohjelma MSO, Cleantechin stra-teginen ohjelma CSO). Matkailu on siten valtakun-nallisen elinkeinopolitiikan keskiössä. Turun yliopis-ton kauppakorkeakoulun Porin yksikössä matkailun tutkimuksella on vankka jalansija.

Aluetasolla kuitenkin puuttuu yhtenäisiin, yleisesti käytettyihin matkailumääritelmiin, aineiston keruu-tapana minimaaliseen kyselyaineiston käyttöön, lä-pinäkyviin analyysimenetelmiin ja laskelmien help-poon päivitettävyyteen perustuvat mallit, joilla voi-taisiin arvioida välitöntä ja kerrannaista matkailun aikaansaamaa tuloa ja työllisyyttä vuosittain. Lisäksi usein tilastoperusteisten mallien ”ongelmana” on käytännön matkailun alue- ja yrityskehittämistyö-

18

20000

18000

16000

14000

12000

10000

8000

6000

4000

2000

0

Satakunta

Varsinais-Suomi

Väl

itön

liik

evai

hto

(100

t€)

Ko

kon

aisl

iikev

aih

to (1

00t€

)

Väl

itön

hen

kilö

stö

(htv

)

Ko

kon

aish

enki

löst

ö (h

tv)

Väl

itön

liik

evai

hto

(100

t€)

Ko

kon

aisl

iikev

aih

to (1

00t€

)

Väl

itön

hen

kilö

stö

(htv

)

Ko

kon

aish

enki

löst

ö (h

tv)

2011

1 239 milj € 1 288 milj €

1 770 milj €1 840 milj €

7 732 7 776

10 178 10 306

2012

Matkailuala


Kuvio 3. Matkailun merkityksen kasvu Satakunnassa

Kuviosta 3 nähdään, että matkai-lun merkitys (henkilöstöosuuden kasvu) on nopeasti kasvava Sata-kunnassa. Vuodesta 2009 vuoteen 2012 matkailun kokonaishenkilös-tön kasvu on ollut lähes 10 % sa-malla kun maakunnan kokonais-henkilöstön kasvu on jäänyt var-sin pieneksi.

Kuvio 4. Matkailun merkitys Sa-takunnassa

Kuviosta 4 nähdään, että Sata-kunnassa matkailualan liikevaih-don keskimääräinen kasvu ja työl-listävyys ovat merkittävää luok-kaa, ja jokainen liikevaihtomil-joona matkailussa saa aikaan yli kahdeksan henkilötyövuotta yk-sityiselle sektorille.

Kuvioiden perustella nähdään, et-tä matkailu on keskeinen toimin-to Lounais-Suomessa. Erityisesti se on sitä Varsinais-Suomessa ja se on myös kasvava ala Satakun-nassa. Jos jommankumman maa-kunnan työllisyyteen halutaan pa-nostaa, niin tehokkainta se lienee matkailuun panostamisella. Toi-sin tulkiten jokainen 125 000 eu-roa Satakunnassa saa aikaan yh-den kokoaikaisen työpaikan mat-kailualalla. Samalla matkailu on vuosina 2009–2011 ollut kasvuala.

Matkailusta työllisyyttä. Kuinka sitä mitataan?

110

108

106

104

102

100

98

96

94

2009 2010 2011 2012

Satakunnan yritysten kokonaishenkilöstön kasvu

Matkailun kokonaishenkilöstön kasvu

Matkailun henkilöstöosuudet2009 3,56 %2010 3,67 %2011 3,77 %2012 3,82 %

ind

(200

9=10

0)

Lähteet: Karppinen, Ari & Vähäsantanen, Saku (2013). Matkailutulo ja -työllisyys Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnassa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro Axx/2013. (tulossa) / Karppinen, Ari & Vähäsantanen, Saku (2013). Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnas-sa, sen seutukunnissa ja Porin seudun kunnissa 2009–2012. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö, sähköinen julkaisu. Saatavilla www.satamittari.fi / Karppinen, Ari, Vähäsantanen, Saku, Lemmetyinen, Arja & Haukioja, Teemu (2012). Calculating glocal impact of sustainable tourism. Case Sata-kunta Region in Finland, conference paper, 62nd AIEST conference Thailand/Khon Kaen, 26–30 August, 2012. / Karppinen, Ari & Vähäsantanen, Saku (2012). Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja Porin seudun kunnissa 2009–2012. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksik-kö, sähköinen julkaisu. Saatavilla www.satamittari.fi / Karppinen, Ari, Vähäsantanen, Saku, Haukioja, Teemu & Lemmetyinen, Arja (2012). Calculating Income and Employment for Regional Practices in Tourism – Reliable, Realizable, and Continual in Kalliola, Kettunen, Eskelinen, Kosonen, Rostila, Leander (eds.), Improvement by Evaluation (conference series), 8th International Conference on Evaluation for Practice, 179–187, June, 2012. / Karppinen, Ari (2011). Matkailu tuottaa jo 10 prosenttia Porin seudun palveluyritysten työllisyydestä. Satakunnan talous: nykytila ja lähiajan näkymät. Turun yliopiston kaup-pakorkeakoulu, Porin yksikkö, nro 18, marraskuu 2011, s. 18–19, ISSN-L 1798–7784. / Karppinen, Ari & Vähäsantanen, Saku (2011). Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro A38/2011.

tä ajatellen pitkät tilastoviiveet. Tällaiset matkailun talousvaikutuslaskelmien kehittämistarpeet sisälty-vät myös TEM:n suosituksiin (Vesterinen, 4.9.2013).

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikös-sä (Karppinen & Vähäsantanen) on vuodesta 2010 alkaen kehitetty kaikki em. ominaisuudet täyttävää maakunnittaisen ja seutukunnittaisen matkailutulon ja -työllisyyden arviointiin soveltuvaa mallia (ks. teh-dyt julkaisut artikkelin lopussa). Yllä esitettyjen tutki-muksellisten kehittämistarpeiden näkökulmasta en-sin mainittuihin ominaisuuksiin vastaamalla voidaan luotettavammin vertailla tuloksia alueellisesti ja ajal-

lisesti. Tilastoviiveongelman ratkaisemiseksi voi-daan kehitetyllä mallilla tarvittaessa ennakoida alueellisen matkailun ”tulevaa” vaikutusta. Lyhim-millään voidaan päästä jopa 4 kk:n tilasto- ja jul-kaisuviiveeseen.

Mallilla on tähän mennessä laskettu Satakunnan ja sen seutukuntien matkailun alueellisia tulo- ja työl-lisyysvaikutuksia vuosittain vuosina 2011–2013, ja viimeisempänä Varsinais-Suomen ja Turun seudun vastaavat vaikutukset. Kuvioihin 1–4 on koottu joi-takin tehtyjen tutkimusten tuloksia (ks. tarkemmin www.satamittari.fi).

19

Liikevaihdon keskimääräinen kasvu (%) 2009–2011(pisteet toimialoja teollisuudessa (TOL 2-numerotaso), matkailuala punaisella)

Työl

listä

vyys

(hen

kilö

stö/

liike

vaih

to (m

ilj. €

)

12,00

8,00

2,00

0,00

4,00

6,00

10,00

Matkailuala

-20 -15 -10 -5 0 5 10 15 20

400

kep

pos

ta O

y /

Bra

nd

ID O

y

Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonai-suutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodes-sa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen kahdeskymme-nestoinen numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa 2003. Katsauksen perusai-neistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muis-ta aluetilastoista poiketen kuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittai-sissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisis-sä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tie-dot ovat kesäkuulta 2013, ennusteiden ja näkymien osalta marraskuulta 2013.

Satakunnan talous -katsauksen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Satakun-taliiton kautta. Yhteistyökumppaneita ovat myös mm. Länsi-Suomen Osuuspank-ki, Nordea, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry.

Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löy-tyy Internet-sivuilla www.satamittari.fi. Palautetta katsauksen ja Internet-sivus-ton kehittämiseksi satakuntalaisia entistä paremmin palvelevaksi tietolähteek-si otetaan mielellään vastaan.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ylläpitämä Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa käsit-televää tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa. Satamittari kuvaa ajankohtaises-ti alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehitystä sekä tarjoaa monipuoli-sesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös katta-via kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina sekä Satakunnan yrityshake-misto Satakanta.

Lisätietoja:

Projektitutkija

Saku Vähäsantanen

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu,

Porin yksikkö

puh. 050 520 0780

[email protected]

http://www.satamittari.fi

Documents

SATAKUNNAN...Kaupan ja liike-elämän palveluiden liikevaihto supistui selvästi. Majoitus- ja ravit-semistoiminnan liikevaihto pysyi ennallaan. Huhti–kesäkuussa suhdanteet kohentuivat