Suomen eOppimiskeskus ry | e-oppimisen edistäjä ja verkottaja

01 | 2

019

Arviointiosaaminen lukiolaisen opiskelutaitojen ytimessä

Osaamismerkein ohjautuva oppiminen – innostavat tukirakenteet pelillistettyyn oppimiseen7 8

Kolme uutta TAITO-verkoston hanketta esittelyssä12

Oma digipolku oppimiseen rakentuu

Poluttamon opeilla

20

14

SeOppi on ainoa e-oppimisen alalla Suomessa ilmestyvä lehti, jota julkaisee Suomen eOppimiskeskus ry. Lehti tarjoaa ajankoh-taista ja syventävää tietoa e-oppimisen uusista ilmiöistä, tuot-teista ja ratkaisuista sekä niiden hyödyntämisestä. Lehti edistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetusratkaisujen käyttöä, tut-kimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa alan parhaiden asiantuntijoiden voimin.

ISSN-NUMERO | 1795-3251 PAINOSMÄÄRÄ | 5 000 kpl

ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTONiina Kesämaa+358 40 827 6378info@eoppimiskeskus.fi

ULKOASU JA TAITTO | MAK Media Oy

PAINO | Forssa Print

KANSIKUVA | Freepik

SeOPPI-LEHTI 01 | 2019

KUSTANTAJASuomen eOppimiskeskus ry Crazy Town Viipurintie 4 13200 Hämeenlinna

PÄÄTOIMITTAJATiti Tamminen +358 40 869 6306titi.tamminen@ eoppimiskeskus.fi

Sisällys

3 Pääkirjoitus4 Itsearviointi taitona tulevaisuuteen6 Kirjan ja ATK:n päivä7 Arviointiosaaminen lukiolaisen opiskelutaitojen ytimessä8 Osaamismerkein ohjautuva oppiminen – innostavat tukirakenteet pelillistettyyn oppimiseen10 Digituiketta johtamiseen ja hyvinvointiin11 Digikilta kokoontui Vantaalla12 Kolme uutta TAITO-verkoston hanketta esittelyssä13 Ota tila haltuun, makerspaceen mahtuu Työkalut digiopetukseen opettajan ja oppilaan taitotasosta riippumatta.14 Digitukea tarvitaan kaikille ikäryhmille16 Oivalluksia #AuroraAI, Kiinni työelämässä osaamisen kehittymisen avulla -kokeilusta, joka toteutettiin osana kansallisen tekoälyohjelman esiselvityshanketta18 Oma digipolku oppimiseen rakentuu Poluttamon opeilla20 CampusOnline.fi – kurkistus kulissien taakse

20

| 01 | 20192

Satelliiteista oppimisanalytiikkaanO

n harvinainen etuoikeus työskennellä yli 30 vuotta innostavissa tehtävissä toimialalla, joka jatkuvasti muuttuu, kehittyy ja monimuotoistuu. Minulla täl-lainen mahdollisuus on ollut yli puolet elämästäni. Aloitin 1980-luvun lopul-la etä- ja monimuoto-opetuksen parissa – silloin teknologian kärkinä olivat

satelliittivälitteinen ja videoneuvottelupohjainen ammatillinen täydennyskoulutus. Vuosikymmenien varrella töiden kirjo on yltänyt verkko-oppimisen palveluratkaisu-jen kehittämisestä ja tarjoamisesta monipuolisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Kolmessa vuosikymmenessä teknologiset ratkaisut ja mahdollisuudet ovat kehit-tyneet huimasti. Monia olen käyttänyt ja hyödyntänyt – ja vielä useampia olen ko-keillut ja pilotoinut. Aika on armahtanut sellaisia, aikoinaan erittäin lupaavia, oppi-misen teknologisia ratkaisuja kuten CD-I-levyjä, interaktiivisia videolevyjä ja ensimmäisen sukupolven tabletteja (kuten Nokia 770 -laitteita). Ei silloinkaan tekno-logia sinänsä ollut menestymisen este tai tae. Jos jotain katuu oppimisen teknologian käytössään, niin se on oleva luotettavien, helppokäyttöisten ja edullisten välineiden aliarviointi. Esimerkiksi audiokasettien laajasti hyödyntämätön mahdollisuus oppi-misen erinomaisina välineinä ja erilaisten kokeilusarjojen ja ”kittien” käytön vähäi-syys kaivelevat vieläkin.

Jos teknologiset ratkaisut ovat kehittyneet nopeasti, niin perustavoitteiden pitäisi sittenkin olla samoja kuin vuosikymmeniä sitten. Tarjoamalla uusia mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan oppimiseen edistämme tasa-arvoisia mahdolli-suuksia oppimiseen ja tarjoamme mahdollisuuksia yksilöiden oman potentiaalin löytämiseen ja kehittämiseen. Digitaalisen oppimisen laadun vaikuttavin määre on ”eQuality is Equality”. Monien todella merkittävien oppimisen ratkaisujen ponnevoi-mana on ollut oppimisen mahdollisuuksien ja koulutuksen tasa-arvoisuuden lisäämi-nen; klassinen esimerkki on Ison-Britannian erinomainen Open University.

Etä- ja monimuoto-opetus, avoin opetus, eOppiminen, digitaalinen oppiminen – miksi sitä haluammekaan kutsua – on ollut vetovoimainen ja tenhoava alue. Vaikka olen siitä enemmän tai vähemmän vakavasti koettanut irti pyristellä, on se tarjonnut aina uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Uudet kehitysalueet, vaikkapa digitaali-sen oppimisen laatutyö ja oppimisanalytiikka, ovat mielenkiinnon ja uteliaisuuden herättäjinä vastustamattomia.

Tätä pitkää matkaa en ole kuitenkaan kulkenut yksin. Elämääni ovat merkittävästi rikastuttaneet ne lukuisat kollegat, joiden kanssa olen voinut oppia, jakaa kokemuk-sia ja uusia asioita kehittää. Nyt olen kuitenkin päättänyt, että en enää asetu ehdolle Suomen eOppimiskeskuksen hallitukseen enkä ole käytettävissä siten yhdistyksen puheenjohtajana. Toiminta hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjoh-tajana – ja välillä projektityöntekijänäkin – on ollut antoisaa ja mielenkiintoista. Kii-toksia teille lukuisat kollegat, joiden kanssa olen saanut tätä matkaa vaeltaa.

Runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana olen oppinut, että tällä alalla, jos mil-lä, aktiiviset verkostot - kuten Suomen eOppimiskeskus – ja eri toimijoiden saumaton yhteistyö ovat valtavia voimavaroja. Pidetään jatkossakin huolta, että meillä on koh-taamisen, kehittämisen ja tekemisen yhteisiä ympäristöjä.

Ari-Matti AuvinenSuomen eOppimiskeskus ry:n hallituksen puheenjohtaja

Pääkirjoitus

01 | 2019 | 3

teksti RAILI HILDEN, kielididaktiikan apulaisprofessori, Helsingin yliopistokuva FREEPIK

Itsearviointitaitona tulevaisuuteen

Opetussuunnitelmien nykyisissä pe-rusteissa korostuvat tulevaisuuden taidot. Ne ovat ennen kaikkea yleisiä ajattelun, itseohjautuvuuden, yhteis-

työn, vuorovaikutuksen ja yhä nopeammin muuttuvan ympäristön vaatimia valmiuksia. Koska emme tiedä tarkasti, mitä edes muu-taman vuoden kuluttua tarkalleen pitää osa-ta, koulun kannattaa ohjata nuoria tunnis-tamaan oma osaamisensa ja kohdentamaan sitä yhteisön kehitykseen ja muutokseen. Näin koululaitos voi tuottaa kestävää ja laa-ja-alaista osaamista, joka hyödyttää oppilas-ta koko elämän ajan.

Perinteisesti arviointi ymmärretään jonkin opiskelijan ulkopuolisen tahon (opettajan, tutkintolautakunnan, työnantajan jne.) suorit-tamana. Tällaisella arvioinnilla on edelleen kiistaton sijansa valikointia ja yhteismitalli-suutta edellyttävissä yhteyksissä, mutta sen rinnalla on viime vuosikymmeninä voimistu-nut yksilöllistä oppimisen kulkua ja eriytyviä tavoitteita ja tuloksia huomioiva arviointi. Opiskelun aikana tapahtuvan ja ensisijaisesti oppimista edistävän arvioinnin muotoja ovat muun muassa itsearviointi ja kaveriarviointi.

Itsearviointi eli taito todeta oman nykyi-sen osaamisen ja tavoitteena olevan osaami-sen välinen etäisyys on osa itsesäätelytaitoa, jolla on yhteys omiksi koettujen tavoitteiden saavuttamiseen (Cleary & Zimmerman, 2004). Tavoitteiden asettaminen ja suunnitelmien teko vankentavat pystyvyyden tunnetta ja vaikuttavat siten oppimistuloksiin (Usher & Pajares, 2008). Itsesäätelyllä ja käyttäytymi-

sellä on vuorovaikutteinen suhde eli koettu kyky ohjata omaa tekemistä lisää ponniste-luja tavoitteen hyväksi (Bandura, 1986; Schunk, 2008). Edelleen on todettu, että moti-vaatio, pystyvyysuskomukset, sitoutunei-suus, opiskelijoiden käyttäytyminen ja opet-taja/opiskelija-suhteet ovat parantuneet itsearviointia sovellettaessa (Glaser, 2014; Munns and Woodward, 2006; Olina and Sulli-van, 2002; Schunk & Pajares, 2002).

Itsearviointi ei kuitenkaan merkitse oppi-laan jättämistä yksin oman onnensa nojaan, vaan itsesäätelytaidon onnistuneen kehityk-sen ratkaisevat opettajan ohjaus ja oikea-ai-kainen tuki. Laajat kansainväliset tutkimuk-set osoittavat, että opettajan antama systemaattinen palaute opiskelun aikana on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa op-pimistuloksia (Hattie, 2012). Tavoitteiden konkretisointi ja sanallistaminen tuovat sel-koa sekä opettajan että oppilaan työhön (Konstons ym., 2012), ja toisin kuin usein ku-vitellaan, oppilaat hyötyvät riittävän haasta-vista tavoitteista suhteessa lähtökohtiinsa. Yhteisten tavoitteiden asettaminen sitouttaa sekä oppilaat että opettajan yhteiseen tehtä-vään omassa roolissaan ja auttaa oppilaita arvostamaan ja tavoittelemaan oppimisen taitoja pelkän arvosanan sijaan (Bourke, 2017). Onnistuneiden suoritusten tuntomer-keistä (kriteereistä) sopiminen ja niihin pe-rustuva arviointi parantavat oppimistuloksia (Andrade & Du, 2005). Itsearvioinnin osuvuus eli se, miten hyvin oppilaan oma näkemys osaamisestaan vastaa opettajan käsitystä tai

koetuloksia, paranee harjoittelun myötä (Os-carson, 1989) eli ei ole vaaraa, että itsearvioin-ti johtaisi pysyviin harhakäsityksiin omista taidoista. Kysymykseen siitä, millaiset oppi-laat hyötyvät eniten itsearvioinnista, ei ole yksiselitteistä vastausta, mikä onkin luonnol-lista. Erilaiset oppilaat hyötyvät erilaisista ohjaustavoista, joista soveltuvimmat löytyvät nimenomaan oppilaan henkilökohtaisiin tarpeisiin paneutuen (Panadero, Brown & Strijbos, 2015).

Kaikki oppiminen tapahtuu viime kädessä yhteisössä, joko fyysisessä tai symbolisessa (Vygotsky, 1978; Engeström, 2009). Itsearvioin-tikin heijastaa paitsi objektiivista havaintoa omasta sijoittumisesta suhteessa tavoittee-seen, myös sosiaalisessa kanssakäymisessä karttunutta kokemusta omasta pätevyydestä. Opettajan aika ei käytännön opetustilanteis-sa riitä jokaisen oppilaan kohtaamiseen jo-kaisella oppitunnilla, joten oppilaiden keski-näisen palautekumppanuuden virittäminen maksaa vaivan. Kun itse- ja vertaisarvioin-nista tulee opiskelun arkinen elementti, vas-tuu ja oppimisen ”omistajuus” jakautuvat eri osapuolille kuormittamatta kohtuuttomasti opettajaa tai oppilasta.

Vaikka oppimisen itsesäätely on laaja-kantoinen metataito, käytännössä se opitaan aivan arkisissa opiskelutilanteissa. Itsesääte-lyyn ei ole oikotietä, vaan kehittyminen vaa-tii aikaa ja kärsivällisyyttä edetä hyvin pie-nin askelin konkreettisten opiskelusisältöjen ja tehtävien parissa. Tällaisia ovat vaikkapa kohdekielen kulttuuri-ilmiöt kieliaineissa,

| 01 | 20194

meriveden liikkeet maantieteessä tai hätäen-siapu terveystiedossa (poiminnat Lukion ope-tussuunnitelman perusteista 2015).

Kysymyksiä oppilaille opiskelun aikana konkreettisiin opiskelutehtäviin liittyen:

Tehtävän alussa:• Mikä on tavoite? Mitä pitää osata tehdä,

kun se on saavutettu? Miten hyvin?• Mitä oppimateriaalia on tarjolla ja mitä

valitsen? Miksi?• Mitä sillä teen? Keiden kanssa? Miten työ

jaetaan?

Tehtävän aikana:• Onko tehtävä minulle helppo/sopiva/

vaativa? Miten voin vaihtaa helpom-paan/vaativampaan tasoon? Tarvitsen-ko apua?

• Mistä saan apua (opettajalta/kavereilta/verkosta)?

• Hankinko apua?• Paneudunko tehtävään kunnolla?• Miten yhteistyö kavereiden kanssa sujuu?

Miksi? Mitä voin tehdä, jos ei suju?

Tehtävän lopuksi:• Osaanko sen, mitä oli tavoitteena?• Mitkä seikat auttoivat saavuttamaan ta-

voitteen? Mitkä estivät sitä?• Missä onnistuin, missä kaipaan lisää har-

joitusta?• Mitä teen ensi kerralla toisin?• Mikä on seuraava tavoite?

Tehtäväsyklien toistuessa oppilaille ker-tyy kokemusta ja tietoa omista ja toistensa vahvuuksista ja haasteista, joihin on poh-dintaa ohjaavien kysymysten kautta hel-pompi tarttua. Pitkäjänteisellä yhteisellä työllä oppimisen hallinnasta kehkeytyy kes-tävää ja laaja-alaista. Itseohjautuvuus toki elää ja muovautuu koko elämän ajan, mutta koulussa se voidaan ohjata oikeille urille vastaanottavaisessa kehitysvaiheessa.

LähteetAndrade, H., & Du, Y. (2005). Knowing what counts and thinking about quality: students report on how they use rubrics. Practical As-sessment, Research and Evaluation, 10(4).Bandura, A. (1986). The explanatory and pre-dictive scope of self-efficacy theory. Journal of Social and Clinical Psychology, 4(3), 359-373.Bourke, R. (2018). Self-assessment to incite learning in higher education: Developing on-tological awareness. Assessment & Evaluation in Higher Education, 43(5), 827-839.Cleary, T. J., & Zimmerman, B. J. (2004). Self-re-gulation empowerment program: A school-ba-sed program to enhance self-regulated and self-motivated cycles of student learning. Psychology in the Schools, 41(5), 537-550.Engeström, Y. (2009). The future of activi-ty theory: A rough draft. Learning and Expan-ding with Activity Theory, , 303-328.Glaser, R. E. (2014). Design and assessment of an assignment-based curriculum to teach scientific writing and scientific peer review. Journal of Learning Design, 7(2), 85-104.

Hattie, J. (2012). Visible learning for teachers: Maximizing impact on learning Routledge.Kostons, D., Van Gog, T., & Paas, F. (2012). Trai-ning self-assessment and task-selection skills: A cognitive approach to improving self-regulated learning. Learning and Instruc-tion, 22(2), 121-132.Munns, G., & Woodward, H. (2006). Student en-gagement and student self-assessment: The REAL framework. Assessment in Education: Principles, Policy & Practice, 13(2), 193-213.Olina, Z., & Sullivan, H. J. (2002). Effects of teacher and self-assessment on student per-formance.Oscarson, M. (1989). Self-assessment of lan-guage proficiency: Rationale and applications. Language testing, 6(1), 1-13.Panadero, E., Brown, G. T., & Strijbos, J. (2016). The future of student self-assessment: A re-view of known unknowns and potential dire-ctions.Educational Psychology Review, 28(4), 803-830.Schunk, D. H., & Pajares, F. (2002). The develop-ment of academic self-efficacy. Development of achievement motivation (pp. 15-31) Elsevier.Schunk, D. H. (2008). Metacognition, self-regu-lation, and self-regulated learning: Research recommendations. Educational Psychology Review, 20(4), 463–7.Usher, E. L., & Pajares, F. (2008b). Sources of self-efficacy in school: Critical review of the li-terature and future directions. Review of Edu-cational Research, 78(4), 751-796.Vygotsky, L. S. (1978). Mind in society. Cambrid-ge, MA: Harvard University Press.

01 | 2019 | 5

Huhtikuussa vietämme taas kir-jan ja ruusun päivää, kirjallisuu-den juhlapäivää. UNESCO:n 1965 perustaman päivän ajatus on,

että naiset antavat miehille kirjoja ja miehet puolestaan naisille ruusuja. ”Mitä?” arvaan 14-vuotiaan lapseni parkaisevan: “miehille kirjoja, naisille ruusuja?”

Koulun ikiaikainen tehtävä on yhtäältä säi-lyttää ja toisaalta uudistaa kulttuuria. Näitä tehtäviä ei tulisi asettaa vastakkain. Ne am-mentavat toinen toisistaan. Perinteiden vaali-misen ja uuden luominen luovat jännitteen, jossa syntyy oivalluksia.

Koulun konservatiivisuus luo parhaimmil-laan koko kouluyhteisölle turvallisen ympä-ristön luoda uutta. Perinteeseen takertumi-nen taas tukahduttaa luovuuden.

Tekemättä virheitä emme opi. Koulun tu-lee olla paikka, jossa saamme mokata; puhua tyhmiä, tehdä kirjoitusvirheitä, laulaa väärin ja piirtää huonosti. Koulun kodinomaisuus puoltaa paikkaansa. Oma luokka, jossa tutut kuvat seinillä ja tutut kirjat hyllyssä luovat meille psykologista turvallisuudentunnetta. Turvallisuus, tunne siitä, että minusta välite-tään sekä keskinäinen kunnioitus luovat pohjan oppimiselle ja itsensä toteuttamiselle.

Koulun tehtävä kulttuurin uudistajana on aivan yhtä tärkeä kuin sen tehtävä säilyttää kulttuuria. Saksassa kerrotaan koulujen ol-leen avaintekijä kierrättämisen levittämises-sä koko maahan 80-luvulla. Lapset kierrätti-vät koulussa ja kysyivät sitten kotona, miksi meillä ei kierrätetä? Viime vuosina koulun kautta monessa kodissa on keskusteltu suku-puolesta — sukupuolten tasa-arvosta, rooleis-ta ja biologiasta — luultavasti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kansalaisten suku-puolitietoisuuden voidaan olettaa lisäänty-neen.

Koulun kautta tapahtuvassa kulttuurin uudistamistyössä tärkeää on sen vankka tie-teellinen pohja. Koulu uudistaa kulttuuria tie-

teellisen maailmankuvan lähtökohdista. Sa-malla se opettaa nuorille, mitä on tutkimus.

Kierrätys ei ole fillarikommunismia vaan pyrkimys vastata tieteellisesti osoitettuihin, kasvaviin ympäristöongelmiin. Sukupuolitie-toinen opetus ei ole ateistien salaliitto rikkoa perinteisiä sukupuolirooleja, vaan toiminta-tapa, joka vastaa tutkimuksella todistettuun tietoon, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi.

ATK, eli automaattinen tietojenkäsittely tuli suomalaisiin kouluihin ensiksi 1980-lu-vulla ja toden teolla 90-luvun lopun Inter-net-huumassa. Nykyisin ATK:n sijaan kou-luissa puhutaan tieto- ja viestintäteknologiasta, verkko-oppimisympä-ristöistä, e-oppimateriaaleista, oppimisanaly-tiikasta ja tekoälystä. ATK:ta kaikki.

Aikoinaan ATK:n tuominen osaksi kouluo-petusta edusti kehityksen huippua. Ajattelim-me, että kun maailma muuttuu, tulee koulun-kin muuttua. Jokaiseen kouluun rakennettu ATK-luokka ja Internet-yhteys kertoivat, että koulu ei ole jämähtänyt menneisyyteen.

Tänään ATK on osa jokapäiväistä elä-määmme. Elämme ATK:n kanssa. Elämme ATK:ssa. Elämme ATK:lle. Näin ollen jokaisen meistä on myös syytä ymmärtää ATK:ta. Tällä hetkellä näin ei ole. Hiljattain julkaistun tut-kimuksen mukaan vain 39 % suomalaisista tietää, että Facebookin uutisvirran näkymästä päättää algoritmi.

Ehdotan, että kirjan ja ruusun päivä muu-tetaan kirjan ja ATK:n päiväksi. Teemapäivä-nä tulee tutustua yhteen kaverin kaveriin. Ottaa yhteyttä, sopia tapaaminen ja antaa uudelle ystävälle kirja. Vastalahjana kirjan saaja etsii Internetistä ATK:hon liittyvän tie-don, jonka hän jakaa uudelle ystävälleen sekä julkisesti sosiaalisessa mediassa tunnis-teella #kirjanjaATKnpäivä. Samaan viestiin tulee laittaa myös kirjan nimi, jonka viestin lähettäjä lahjaksi sai.

Kirjan ja ATK:n päivä

kuva

LU

NA

LEI

NON

EN-B

OTER

O

Teemu LeinoneneOppimisen neuvottelukunnan puheenjohtaja

Neukkarissa kuultuaSuomen eOppimisen neuvottelukunnan kolumni

| 01 | 20196

teksti KAISA HONKONEN, Suomen eOppimiskeskus ry ja ANNE RONGAS, Otavian Nettilukiokuva FREEPIK

Arviointi-osaaminen lukiolaisen opiskelutaitojen ytimessä

Mitä tarkoittaa opetussuunnitel-massa toistuva ilmaisu moni-puolinen arviointi? Miten to-teuttaa lukiolaissa arviointiin

kohdennetut tavoitteet: ohjaavuus, kannusta-vuus ja itsearvioinnin edellytysten kehittämi-nen? Neljä erilaista lukiota otti Pulssi-hank-keessa opettajien ja opiskelijoiden voimin nämä työn alle: mukana Otavian Nettilukio, Joroisten lukio, Pohjois-Tapiolan lukio ja Vas-kivuoren lukio.

Kaikissa hankelukiossa on tehty paljon työtä arvioinnin eteen, silti opiskelijat kokevat esimerkiksi itsearviointitaitojen kehittyneen vaihtelevasti. Ensimmäisen vuoden opiskeli-jan mukaan: “Omat itsearviointitaitoni eivät ole parantuneet lukiossa. Itsearviointi on tär-keää, jotta itse tietäisi mitä osaa ja mitä pitää vielä harjoitella.” Toisen vuoden opiskelija on saanut jo otteen itsearvioinnista: “Itsearvioin-nilla pystyy hyvin selvittämään omaan opis-keluun liittyviä heikkouksia ja vahvuuksia. Itsearviointi on keskustelu itselleen.”

Pulssi-hanke toteutti kahteen kertaan arviointikyselyn ja sai yhteensä 1 800 vas-tausta, joista 14 % arvioi itsearviointitaitonsa erittäin tai melko huonoiksi. Valtaosalla siis menee hyvin. Opiskelijan arviointiosaamista

kannattaa lisätä. Ne toimet, joilla kohenne-taan heikkoja taitoja, hyödyttävät kaikkia. Pulssi-hankkeen aikana onkin havaittu, että opiskelutaidot ylipäätään kaipaavat huomio-ta, eivätkä pelkästään lukiossa: “Opiskelutai-tojen opettelu pitäisi aloittaa jo peruskoulun alkaessa,” toteaa toisen vuoden lukio-opiske-lija.

Lukion tahti on tiivis, ryhmät usein suuria eikä sama opettaja opeta välttämättä seuraa-vaa kurssia. Joitakin pakollisia kursseja on vain yksi. Jatkuvuuden sillan luominen kurs-silta toiselle ja yli oppiaineiden vaatii oman lukion arviointikulttuurin äärelle pysähty-mistä ja sen kulttuurin tietoista luomista. Ohjaavuus, kannustavuus ja itsearvioinnin edellytysten parantaminen eivät tapahdu ilman yhteisiä linjauksia, keskustelua ja aito-ja toimenpiteitä.

Vaskivuoren lukio aloitti lukuvuo-den 18-19 kokoamalla matriisin eri op-piaineissa käytetyistä arviointimene-telmistä. Joroisten lukiossa tutkittiin myös opiskelijoiden käsityksiä siitä, millaisia arviointimenetelmiä opetta-jat käyttävät. Näillä ja monilla muilla keinoilla arviointi on nostettu pu-heeksi ja haettu yhteistä kieltä. It-

searviointi on esimerkki arviointipuheen termistä, joka ymmärretään monella tavalla, jopa täysin vastakkaisilla tavoilla. Ensim-mäisen vuoden lukiolainen muotoili oman käsityksensä: “Itsearviointi on vain tapa saada korkeampi numero.”

Arvioinnin ohessa toteutuva ohjaavuus pitäisi rakentua niin, että lukiolainen kasvaa itse vaiheittain ottamaan yhä paremmin otetta omasta opiskelustaan. Arviointi on taitolaji. Siihen opitaan, kun sitä yhdessä opetellaan.

Pulssi-hankkeen aikana opiskelijat ovat todenneet, ettei palautetta voi saada liikaa. Toisaalta opettajat ovat havahtuneet, ettei jokaisen opettajan tarvitse yksin monipuolis-taa jokaista kurssia, vaan asia pitää miettiä opiskelijan kokemuksen kautta. Arvioinnista ei saa muodostua ähky ja palkollinen suori-tus. Silloin se ei enää toteuta tehtäväänsä.

pulssihanke.blogspot.com

01 | 2019 | 7

teksti SANNA BRAUER, Oamk, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Oulun yliopistokuva REIJO KOIRIKIVI, Studio P.S.V.

Digitaaliset osaamismerkit ovat konk-reettinen sähköinen todiste eri ta-voin hankitusta osaamisesta. Osaa-mismerkkejä tarkastellaan usein

niiden teknisten ominaisuuksien kautta tai mietitään miten ne mahdollistavat osaamisen näkyväksi tekemisen erilaisissa verkkoympä-ristöissä. Osaamismerkein ohjautuva oppimi-nen kuvaa uuden lähestymisen motivoivaan, pelillistettyyn oppimisprosessiin ja auttaa suunnittelemaan innostavia tapoja hyödyntää osaamismerkkejä oppimisen tukirakenteina.

Digitaaliset osaamismerkit tekevät osaamisen näkyväksiOsaamismerkit ovat monelle tuttuja esimer-kiksi partiosta tai varusmiespalveluksesta. “Kun sudenpentu saa paitaansa ensimmäi-set merkkinsä, se on iso asia ja kertoo hänelle kasvamisesta ja kehittymisestä partiopolul-la” kuvaavat Suomen Partiolaiset. Vastaa-vasti mm. Puolustusvoimien koulutus- ja kuntomerkit visualisoivat erilaisten osaamis-ten kehittymistä. Samalla tavalla digitaali-set osaamismerkit mahdollistavat erilaisten osaamisten tunnistamisen ja tunnustamisen sekä nostavat esille sellaista osaamista, joka muutoin jää katveeseen perinteisten tutkin-totodistusten arvosanoissa, mutta on arvo-kasta työelämälle.

Digitaalinen osaamismerkki on konkreet-tinen sähköinen todiste osaamisesta. Merkin

rakenteeseen kuuluu tieto osaamistavoit-teista, joiden mukaista osaamista hakija on halunnut tunnistettavan ja osaamiskriteeri, jonka perusteella osaaminen on tunnustet-tu. Digitaalisen osaamismerkin avulla on tarkoitus tehdä oma osaaminen näkyväksi myös muille, joten on tärkeää, että merkki on visuaalisesti kiinnostava, informatiivi-nen ja sisältää yksityiskohtaisen tiedon myös merkin myöntäjästä. Osaamismerkit tukevat eri tavoin hankitun osaamisen tun-nistamista ja tunnustamista, joten merkin myöntäjä voi olla oppilaitoksen lisäksi myös yritys tai järjestö.

Osaaminen käyttöön omassa työssäDigitaalisia osaamismerkkejä voidaan myöntää vaihtoehtoisesti hakemukseen pe-rustuen, jolloin osaamisen näyttäminen osaamiskriteerien mukaisesti, auttaa haki-jaa arvioimaan omaa suoritustaan ja hah-mottamaan omaa osaamistaan kokonai-suutena. Merkin arviointiprosessi ohjaa ja tukee merkin hakijaa oppimisessa monin tavoin. Keskeistä on osaamisperusteisuus ja mahdollisuus soveltaa uutta osaamista heti omassa työssä. Merkin saajat arvosta-vat erityisesti asiantuntijapalautetta, vaik-ka pitävätkin vertaisverkostostoja oppimis-prosessin tärkeänä tukirakenteena. Merkin hakemisen ja palautteen saamisen välinen aika vaikuttaa suoraan opiskelijan intoon

Sanna Brauer työskentelee opettajankoulutuk-sen lehtorina Oamk, ammatillisessa opetta-jakorkeakoulussa ja Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa-hankkeen projektipäällik-könä Oulun yliopistossa. Hänen väitöskirjansa osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta tarkastettiin tammikuussa 2019.

Osaamismerkein ohjautuva oppiminen – innostavat tukirakenteet pelillistettyyn oppimiseen

Digitalisaation vaikutukset näkyvät kaikilla elämän alueilla. Työelämän kehittyvät rakenteet haastavat

meidät uudistumaan niin organisaatio- kuin yksilötasollakin. Uusia työvälineitä tarvitaan sekä opintojen

suunnitteluun että toteutukseen. Siksi on tärkeää kehittää digitaalisia oppimisratkaisuja, jotka innostavat

osaamisen kehittämiseen läpi työuran.

| 01 | 20198

Pelillistetty osaamismerkein ohjautuva oppimisprosessi (Brauer, 2019, s. 75)

jatkaa oppimista edelleen yhden merkin saatuaan. Merkkien eri laajuiset ja asteittain syvenevät haasteet pitävät opiskelija kiin-ni oppimisessa myös arjen haastaessa aika-taulut. 24/7 saatavilla olevat oppimateriaa-lit mahdollistavat aidosti ajasta ja paikasta joustavan tavan opiskella.

Osaamismerkit koukuttavat osaamisen kehittämiseenDigitaaliset osaamismerkit vaikuttavat opis-kelijan motivaatioon sekä mahdollistavat uuden tavan ohjata ja arvioida oppimispro-sessia ja -tuloksia. Digitaalisin osaamismer-kein ohjautuvan oppimisprosessin perusta on osaamismerkkijärjestelmä. Osaamismer-kein ohjautuvan oppimisen kokonaisuus kä-sittää myös oppimateriaalit, osaamiskriteerit, ohjaavat osaamismerkit, ohjauksen ja ver-taistuen.

Prosessimallilla tavoitellaan osaamisen kehittämisen jatkumoa, jossa kehittymis-suunnitelma on päivittyvä ja aina ajantasai-nen sekä opintojen aikana että työelämässä. Osaamismerkkikonstellaatio rakentaa oppi-misprosessiin pelillisen tasorakenteen ja koukuttaa kisaan sellaisetkin, jotka eivät aiemmin ole innostuneet pelaamisesta. Inspiroivan pelillisyyden lisäksi osaamis-merkit tukevat oppimisanalytiikan sovelluk-sia, jotka ohjaavat osaamisen kehittämiseen jatkumona.

Pelillistettyä osaamisen kehittämistä – Oppiminen OnlineOppiminen Online on Oamk, Ammatillisen opettajakorkeakoulun, HAMK, Ammatilli-sen opettajakorkeakoulun ja Espoon seu-dun koulutuskuntayhtymä Omnian yh-dessä kehittämä pelillistetty osaamisen kehittämisohjelma, joka on suunniteltu ammatillisille opettajille digipedagogisen osaamisen päivittämiseen kolmella eri ta-solla. Pelillistetyssä osaamisen kehittä-misohjelmassa, merkin hakija osoittaa osaamistaan osaamiskriteerien mukai-sesti omassa työssään soveltaen. Mer-kit haetaan ja myönnetään Open Bad-ge Factory -järjestelmässä. Osaamisen osoittamisen tapoja ovat esimerkiksi lin-kin palauttaminen oman opetuksen di-gisisältöön, mobiilivideoon tai vaikkapa kuvaruutukaappaukset näistä. Oppimi-nen Online hyödyntää hyvin yksinkertai-sia pelillistämisen elementtejä: verkko-sivuilta löytyy tulostaulu, josta ryhmien suorituksia voi seurata reaaliajassa, jouk-kuehenkeä kasvatetaan suljetussa Face-book-ryhmässä kannustaen ja eniten osaamismerkkejä ansainnut joukkue pal-kitaan. Oppiminen Online -osaamismerk-kejä on myönnetty jo yli 20000, joka on merkittävä saavutus Euroopan tasolla.

Lisätietoja: www.oppiminenonline.com

Open Merkit – osaamismerkki- järjestelmän kehittäminenOpen merkit -hankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallinen ammatillisen opettajan uran ja opettajaopintojen aikai-sen osaamisen tunnistamisen sekä tun-nustamisen digitaalinen osaamismerkis-tö opettajan työn kehittämisen tueksi.

Open merkit on valtakunnallinen ver-kostohanke, jossa ovat mukana kaikki ammatillista opettajankoulutusta tarjo-avat ammattikorkeakoulut sekä vastaa-vaa koulutusta tuottavat ruotsinkieliset koulutuksen tarjoajat.

Lisätietoja: www.hamk.fi/projektit/open-merkit/

Lähteet: Brauer, S. (2019). Digital Open Badge-Driven Lear-

ning –Competence-based Professional Develop-

ment for Vocational Teachers (doctoral disserta-

tion). Acta Universitatis Lapponiensis 380. http://

urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1

Brauer, S., Ruhalahti, S., & Pakanen, L. (2018). Di-

gitaaliset osaamismerkit - merkillä on vä-

liä. Saatavilla https://pelimerkit.metropolia.

fi/2018/05/07/digitaaliset-osaamismerkit-mer-

killa-on-valia/

Brauer, S., Siklander, P. & Ruhalahti, S. (2017). Mo-

tivation in digital open badge-driven learning in

vocational teacher education. Ammattikasvatuk-

sen Aikakauskirja, 19(3), 7–23.

Suomen Partiolaiset. (2019). Partioasut ja -merkit.

Saatavilla https://www.partio.fi/partiolaiselle/

apua-ja-ohjeita/partioasu-ja-merkit/

Osaamismerkein ohjautuvan oppimisen malli pohjautuu Oppiminen Online - osaami-sen kehittämisohjelmasta (2014-2018) saatui-hin hyviin kokemuksiin. Näiden perusteella on käynnistetty mm. Open Merkit-hanke, jonka tavoitteena on luoda ensimmäinen kansallinen osaamismerkkijärjestelmä tuke-maan ammatillisten opettajien osaamispe-rusteista osaamisen kehittämistä.

01 | 2019 | 9

Lue lisää:Oppimisanalytiikan askeleet kouluissa

tinyurl.com/AnalytiikanAskeleet

teksti KAISA HONKONEN, LEENA VAINIO ja HANNU HALONEN, Digituikku-hankekuva FREEPIK

Digitaalisuus tuo monia haasteita op-pilaitosjohdolle. Omaa osaamista on kehitettävä ja samalla pidettävä huol-ta siitä, että opetushenkilöstön osaa-

minen on ajan tasalla, työn kuormittavuus ei ylitä jaksamisen rajoja, oppilaat saavat paras-ta mahdollista opetusta ja oppimisympäristöt ovat toimivat ja ajankohtaiset. Taloudelliset re-surssit ovat rajalliset ja niitä olisi allokoitava oi-kein. Olemassa olevien toimintamallien arvi-ointiin ja menetelmien kehittämiseen on arjen keskellä hyvin vähän aikaa.

Kehittämisen tueksi on tietoa toiminnasta monessa lähteessä. Digituikku-hankkeessa mietimme oppilaitosjohdon kanssa mistä da-taa kertyy, mihin se päätyy, kuka sitä käyttää ja millä tavoin. Tiedonpuun oksille ripustettu-jen post-it-lappujen määrä yllätti kaikki. Kyllä se tiedettiin, että kyselyjä on paljon – joka kuukaudelle useampi – mutta näin monta. Dataa siis on, mutta sitä ei pysty yhdistämään, ei edes oman oppilaitoksen tasolla.

Analyysin tekeminen pirstaleisesta eri puo-lilta kerätystä datasta vaatii sekä uudenlaisia teknisiä taitoja että tietämystä. Oppimisanaly-tiikan myötä analyysiosaaminen nousee entis-tä suurempaan arvoon. Tilasto ei koskaan kerro koko totuutta ja datan visualisoinnit rajaavat aina jotain ulos. Pitkälle menevien päätösten takana täytyy olla tarkempia tilannekatsauksia

Digituiketta johtamiseen ja hyvinvointiin

ja oppijan täytyy tulla kuulluksi ennen kuin yksilökohtaisia päätelmiä tehdään.

Analytiikan ja datan käyttö ei liity pelkäs-tään opiskelijoihin. Oppimisanalytiikan avulla voidaan opetusta kehittää myös pedagogisesti. Millainen sähköinen aineisto motivoi vuoro-vaikutukseen, mitkä kokonaisuudet ovat oppi-joille haasteellisia ja miten erilaisissa tilan-teissa ohjausmenetelmät toimivat. Datalla usein mitataan tehokkuutta, mutta sillä voisi myös rakentaa skenaarioita, miten toimia eri tilanteissa. Pitkäkestoisessa seurannassa pys-tyttäisiin selvittämään miten esim. oppilas-huoltoryhmän toiminta on vaikuttanut oppi-jan opinpolkuun, millaisia käänteitä matkalla on ollut ja miten tukimuodot ovat toimineet.

Kehitystyön, opettamisen, oppimisen ja yleensäkin työnteon pohjana on hyvinvointi. Oma elämänhallinta, tavoitteet, motivaatio ja asenteet edesauttavat jaksamista jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Työn kuormittavuuden hallinta vaatii yhteistyötä esimiesten, työyhteisön ja terveyshuollon kesken. Pienetkin tauot, oman lempimusiikin kuuntelu, luonnon ääressä kulkeminen tai työtovereiden kanssa rupattelu laskevat stres-sitasoja ja lataavat akkuja. Niinkin pieni asia, kuin luontokuvien katselu, alentaa tutkitusti stressitasoa. Liikkumisessa on hyvä muistaa, että liikunnan tarkoitus on pitää meidät toi-

mintakykyisinä ja huoltaa kehoa ja korvien väliä, ei kuormittaa entisestään.

Hyvinvoiva työyhteisö pystyy viemään muutokset läpi. Muutoksiin tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä ja uusien toimintatapojen vakiinnuttamista. Hyvin suunniteltu digitaa-lisuuden hyödyntäminen helpottaa arjen askareissa, antaa aikaa inhimilliselle läsnä-ololle ja toistemme kohtaamiselle.

Oppimisanalytiikasta (Learning Analytics)

puhuttaessa tarkoitetaan oppimisprosessiin

liittyvän datan keräämistä, käsittelyä ja

hyödyntämistä.

Aineistot: www.vuorovoimaa.fiHyvinvointi: bit.ly/digituikku_webinaarit

| 01 | 201910

teksti ja kuvat ARTO NIVA, TVT-Kehittäjäopettaja, Oulun kaupunki

Ystävänpäivänä toteutettiin Digi-kilta-seminaari, jonka aiheena oli pelillisyys ja pelillistäminen ope-tuksessa. Heurekan auditorioon

saapui osallistujia ympäri Suomen.Aamupäivän aikana kuultiin mielenkiin-

toisia asiantuntijapuheenvuoroja tutkijoilta, opettajilta ja ohjelmistokehittäjältä.

Ensimmäisenä vuorossa oli tutkija Mikko Meriläinen Tampereen yliopistolta. Hän muistutti siitä, miten pelejä on kaikkialla - pelaaminen on laajempaa kuin vain digitaa-linen pelaaminen. Paljon arjen asioita on pelillistetty ja pelit sekä pelillisyys vilahtele-vat puheenparsissa ja kielikuvissa. Käytän-nön esimerkkinä hän käytti kaupan bonus-pistejärjestelmää ja siihen liittyvää viestintää.

Meriläisen mukaan peleihin liitetään pal-jon erilaisia odotuksia. Usein ne edustavat kahta ääripäätä. Utopistisen positiivisia odo-tuksia tai kauhukuvia. Pitää pysähtyä kysy-mään, mitä jää niiden välille?

Toisena esiintyjänä oli luokanopettaja Tomi Tolonen. Hänen kasvutarinansa opetta-jana puhutteli. Tarina sai alkunsa opettajan epätoivosta. Erittäin avoimella ja aidolla otteella kerrottu tarina siitä, kun ei pystynyt enää jatkamaan vanhalla kaavalla ja jota-kin piti pystyä opetuksessa muuttamaan.

Kaikkea vanhaa toki ei tarvitse heittää pois. Siihen voi lisätä uusia elementtejä. Matkalle on hyvä ottaa mukaan mentori ja yhdessä muiden opettajien kanssa on hel-pompi uskaltaa mennä kohti tuntematonta.

Digikilta kokoontui Vantaalla

Tomi komppasi tutkija Meriläistä siinä, että pelin tekeminen voi olla vaikeaa. Epäon-nistuminen on ikävää, mutta virheistä oppii. ”Moka on lahja”, hän totesi rohkaisevasti. Tarinan osa pelissä korostuu koko ajan enem-män ja enemmän. Tarinat kehittyvät harjoit-telemalla. Arviointi ja palaute ovat tärkeitä ja pelaamisen lomassa niiden toteuttaminen voi olla varsin luontevaa ja helppoa. Useim-mat matikkapelit saavat Tomilta murskaavan palautteen. Kunnon peli vaatii aina tarinan.

Tomi on pelillistänyt jopa Wilman. Positiivi-sista kommenteista voi saada kokemuspisteitä, jotka ovat käypää valuuttaa. Niillä voi ostaa esimerkiksi sisävälitunnin tai lunttilapun ko-keeseen. Peliä tehtäessä kannattaa miettiä, ”Mikä palvelee yhteishenkeä ja koheesiota?”

Hän neuvoi ottamaan oppilaat mukaan kehittämään pelejä. Tomi korosti opettajan kontrollista luopumista ja kykyä luottaa oppi-laisiin. Kaikelle pitää antaa aikaa ja toimintaa kannattaa rohkeasti avata vanhemmille, jotta kotonakin ymmärretään uusia metodeja.

Puheesta huokui vahva omistautuminen asialle. Useassa otteessa hän korostaa luo-vuuden harjoittelua ja sen tärkeyttä.

Kolmantena vuorossa oli Marjaana Kangas Lapin yliopistolta. Hän viittasi uuteen OPSiin ja siihen, miten paljon enemmän mainintoja lei-kistä ja peleistä on verrattuna aikaisempaan.

Tutkimus osoittaa, että leikillisyys tukee oppimista. Oppimisen ilo ei aina ole pelkäs-tään hauskaa. Oppimisen iloon kuuluu vas-toinkäymiset ja niiden voittamiset. Leikillä luodaan turvallinen ilmapiiri ja se näkyy

myös aikuisten sosiaalisissa tilanteissa. Tutkimukset osoittavat, että opettajan

pitää olla mukana pelissä tunteella. Hänen pitää viedä peliä eteenpäin ja hänen muka-naolonsa saa oppilaat tulemaan mukaan yhteiseen leikkiin.

Neljäntenä esiintymisvuorossa oli Jenny Widlund Visma Enterprise Oy:ltä. Wilma goes Gaming oli konseptina yllättävä ja hyvä aja-tusten herättelijä ennen lounasta. Oli hauska huomata, miten Tomi Tolonen jo hieman läm-mitteli ajatuksella. Wilman tarinan ja pelin-teon yhteensaattamista oltiin kokeiltu idea-kilpailulla. Parhaat ideat esiteltiin yleisölle ja prosessi koettiin antoisaksi. Odotan mielen-kiinnolla tulevaa.

Lounaan jälkeen sukellettiin syvemmälle teemaan työpajoissa. Tutustuimme siihen, miten tekoäly auttaa ohjaamaan pelaajaa oppimispeleissä. Pääsimme harjoittelemaan rekkasimulaattorilla kuorman kuljettamista. Keskustelimme liikkeen tärkeydestä ja pelin tekemisen eri elementeistä. Vierailimme jopa pakohuoneessa.

Päivän päätteeksi Jarmo Viteli esitteli Digiajan peruskoulu -hankkeen tuloksia.

Päivästä tarttui paljon uusia ideoita. Par-haimmillaan pelillistäminen koulussa on yhdessä tekemistä ja tarinoiden keksimistä. Pelillisyyden kautta kaikki pääsevät vaikut-tamaan tarinan kulkuun. Pelillisyys ja leikil-lisyys luovat turvallisuuden ja yhteenkuulu-misen tunnetta meissä. Näitä asioita maailmassa ei koskaan ole liikaa. Kaikki roh-keasti siis pelaamaan ja leikkimään!

Anssi Salmi Variasta esitteli simulaattoreiden käyttöä ammatillisessa koulutuksessa.

Tilaisuuden avasi Vantaan kaupungin tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija Maarit Nyqvist.

01 | 2019 | 11

teksti JARI LINDQVIST, RITVA HYTTINEN, KAISA VÄLIVEHMAS ja MIKA SIHVONEN

Kolme uutta TAITO-verkoston hanketta esittelyssä

DigiTaito-hanke pureutuu työelämän digitalisoitumisen murrokseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuessa di-gitaalisen osaamisen merkitys alan henki-löstön osaamisessa korostuu. Henkilökunnan tulee hallita sujuvasti ne tieto- ja viestintä-teknologiset välineet, jotka oleellisesti tuke-vat omassa tehtävässä suoriutumista.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on paran-taa sote -alalla toimivien työntekijöiden digitaa-lisen osaamisen perustaitoja. Hankkeessa kartoi-tetaan alan digikoulutustarpeita ja järjestetään digikoulutuksia. Koulutusten pohjalta kehitetään alalle soveltuva Massive Open Online Course.

Koulutukset järjestetään Helsingin, Tam-pereen, Kuopion ja Oulun seuduilla.

Toimijat: Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry:n ylläpi-tämä Aktiivi-Instituutti, Suomen Diakoniaopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.www.digitaito.fiProjektipäällikkö Jari Lindqvist, 040 761 5497, jari.lindqvist@aktiivi-instituutti.fi

Kansalaisen perustaidot -hankkeessa kehitetään oppijalähtöinen perustaitojen oppimisen malliHankkeessa kehitetään oppimisen malli, jos-sa perustaitoja opiskellaan osana arkielämän tilanteita. Opiskelumetodeina voivat olla ta-pahtuman järjestäminen tai teatteriproduk-tion suunnittelu tai vaikkapa maahanmuut-tajataustaisten kotiäitien osallistaminen koulun iltapäivätoimintaan.

Taustalla on brittiläinen Citizens´ Curricu-lum-malli, jonka avulla konseptoidaan malli Suomeen hyödyntäen Savonlinnassa, Espoos-sa ja Turussa toteutettavia koulutuskokeiluja. Tavoitteena on se, että vahvistuneet perustai-dot edistävät terveyttä, kansalaisosallisuutta, voimaantumisen tunnetta ja itseluottamusta, koulutuksiin hakeutumista ja työllistymistä.

Toimijat: Opintokeskus Sivis ja Kansanvalistusseura. Projektipäällikkö Kaisa Välivehmas, 040 717 7010, kaisa.valivehmas@ok-sivis.fi

Lukemattomat mahdollisuudet kampittaa aikuisten heikkoa lukutaitoaSuomesta puuttuu taho, joka auttaisi aikuista ihmistä parantamaan heikkoa lukutaitoaan. Kuitenkin Suomessa asuu lähes 400 000 ai-kuista, jotka osaavat lukea vain jotenkuten. Nopeasti muuttuvassa teknistyvässä ympä-ristössä kyky hakea, arvioida ja soveltaa tie-toa käytäntöön ovat olennaisia. Digitalisaatio saattaa helpottaa ihmisen arkea, mutta luku-taidon merkitystä se ei ole vähentänyt.

Hanke tähtää lukemattomuuden kierteen katkaisuun ja motivoi nuoria aikuisia teks-tien äärelle.

Toimijat: Turun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopis-to, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Turun ja Seinäjoen kaupunginkirjastot. https://lukemattomat.turkuamk.fi/ Projektipäällikkö Ritva Hyttinen, 044 9072891, ritva.hyttinen@turkuamk.fi

Vuoden 2018 lopulla aikuisten perustaitoja kehittävään TAITO-ohjelmaan (ESR) liittyi mukaan kolme

uutta hanketta. Opetus- ja kulttuuriministeriön luotsaamassa TAITO-ohjelmassa aikuisten perustaitoja on

edistänyt tähän mennessä kaikkiaan 18 kehittämishanketta.

SeA

MK

-kuv

apan

kki

Päivi Num

menranta

Kai

sa V

äliv

ehm

as

| 01 | 201912

Tänä päivänä tietokoneita on piilotet-tu yhä moninaisimpiin vempaimiin. Digitekniikka onkin monelle meis-tä vaikeasti ymmärrettävää, vaik-

ka kulutamme digituotteita arjessamme joka päivä. Uuden opetussuunnitelman mukaan opettajien tulee kuitenkin tarjota oppilail-le niitä digivalmiuksia, joita arkemme jo nyt edellyttää. Moni opettaja pohtiikin miten di-gitaitojen opetus olisi helpointa järjestää. Maailmanlaajuisesti pidetty ja suosittu rat-kaisu tähän on ns. Makerspace-konsepti.

Makerspace-työpaja kutsuu koko koulun tutkimaan miten teknologia käytännössä toimii. Työpajassa käytännönläheinen ja reipas tekemisenmeininki yhdistyvät tieto-tekniikkaan, mikä onkin sen suuren suosion salaisuus. Paja tarjoaa koululaisille mahdolli-suuden mm. 3D-printata suunnittelemiaan tuotteita ja koodata mikrokontrollerit ja robo-tit työskentelemään halutulla tavalla. Paja-

”Höh, sekään ei toiminut? Jälleen kerran tarkastan koodin ja kytkökset. ”Oletko tsekannut paristot?”,

saan vinkiksi. Näpertämiseni herättää makerspace-pajassa muidenkin kiinnostuksen. ”Ovatko koodin

komennot oikeassa järjestyksessä?”, kysyy toinen. Otan vinkit vastaan ja annan kokeilulle vielä uuden

mahdollisuuden. Klik! Yhtäkkiä tapahtuu! Tunne on sanoinkuvailematon, kun LED-lamput vihdoin

reagoivat sensoriin, ja tekniikka tottelee toiveitani. Uskomatonta!”

työskentelyssä korostuvat luovuus, kokeilu-kulttuuri, aktiivisuus, muiden auttaminen, ideoiden jakaminen ja lupa tehdä virheitä. Kaikki nämä taidot ovat oppilaille tärkeitä myös tulevaisuuden työelämässä. Paja voi toimia kohtaamispaikkana myös kerho-, väli-tunti- tai iltapäivätoiminnalle.

Oikein suunniteltuna työpaja voi olla kou-lun aktiivisessa käytössä yli ainerajojen, sillä se tarjoaa työvälineet ilmiö- ja ongelmakes-keisen oppimisen sekä koodaamisen yhdistä-miseen. Esimerkkinä tästä voidaan mainita vetämämme projekti, jossa oppilaat suunnit-telivat 3DBearin lisätyn todellisuuden sovel-luksen ja 3D-tulostuksen avulla Kauniaisten Kasavuoren koulun pihan ja saivat samalla yhteisöllisyyden ja vaikuttamisen kokemuk-sia. Projekti toteutettiin Grani DigiLab -ma-kerspacen perustamisen yhteydessä.

Makerspace-työpajaa perustettaessa on hyvä pohtia, miten tila järjestetään ja mitä

välineitä pajaan hankitaan. Me 3DBearissa haluamme auttaa kouluja digiopetuksessa, minkä vuoksi tarjoamme ratkaisuja toimivan ja räätälöidyn pajan perustamisessa. Olemme myös suunnitelleet opettajille inspiroivia valmiita opetuskokonaisuuksia. Voitte tutus-tua tarjoamiimme välineisiin, laitteisiin ja opetuskokonaisuuksiin nettisivuillamme: www.3dbear.fi.

Meillä opetustyö ja pedagogia ovat aina etusijalla. Opetuskokonaisuutemme ovat käy-tännönläheisiä ja leikkimielisiä, eikä tekniik-ka ole itsetarkoitus. Ottakaa yhteyttä, niin otamme koko koulun mukaan tulevaisuuden työpajan suunnitteluun.

Otetaan yhdessä tila ja teknologia haltuun!

Ota tila haltuun, makerspaceen mahtuuTyökalut digiopetukseen opettajan ja oppilaan taitotasosta riippumatta.

01 | 2019 | 13

teksti LEENA VAINIO ja TITI TAMMINEN, Suomen eOppimiskeskus rykuva DREAMSTIME

Digitalisoinnin myötä on kaikille aloille tullut massiivisia muutoksia. Tieto- ja viestintätekniikan osaa-mista tarvitaan niin työssä kuin ar-

kipäivässä. Kaikilla ikätasoilla ja elämän ta-soilla mietitään, miten osaamista kehitetään ja tuetaan. Koulumaailmassa viimeisen kol-men vuoden aikana on kehitetty tutoropetta-jatoimintaa ja oppilasagenttitoimintaa, mistä on saatu erittäin hyviä tuloksia.

Oppilasagentit auttavat opettajia ja toisia oppilaita tieto- ja viestintätekniikan käytös-sä ja samalla he oppivat toinen toisiltaan ja kehittyvät asiakaspalvelussa. Tutoropettajat puolestaan auttavat kollegoja tieto- ja vies-tintätekniikan opetuskäytössä. Tämä toimin-tatapa on innostanut oppimaan ja tutortoi-

Digitukea tarvitaan kaikille ikäryhmille

mintaa on laajennettu ja siitä toivotaan vakiintunutta toimintaa.

On huomattu, että perinteinen koulutus ei ehkä olekaan paras tapa oppia uusia asioita. Oppiminen työn äärellä, juuri silloin kuin on aito ongelma, on parempi tapa. Tutortoimin-nan kautta on myös opittu pyytämään apua ja keskustelemaan ongelmista – ongelmien ratkaisusta oman työn keskellä on tullut op-pimisen tapa. Digiajan peruskoulu -hank-keen loppuraportissa vastaavanlaista tutor-toimintaa ehdotettiin rehtorienkin oppimismenetelmäksi. Sen avulla rehtorit saisivat tukea paitsi digiasioiden kehittämi-seen myös strategioiden tekemiseen sekä moniin muihin koulun muutosjohtamisen haasteisiin.

Enää ei vain työelämässä olevien tarvitse joka päivä oppia uusia asioita. Jokainen kan-salainen tarvitsee uusia taitoja selvitäkseen tämän päivän kansalaisena. Kun pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmassa asetetaan ta-voitteeksi rakentaa julkiset palvelut käyttäjä-lähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi, huo-mattiin, että tämä vaatii myös kaikkien kansalaisten digitaalisten palvelujen käyttö-taitoja. Sähköisillä palveluilla voidaan helpot-taa asioiden hoitoa, kohentaa elämänlaatua ja lisätä osallistumisen mahdollisuuksia. On kuitenkin varmistettava, että palveluja osa-taan käyttää tai jokaisella ihmisellä on joku, joka pystyy auttamaan palvelujen käytössä.

Valtiovarainministeriö on viime vuosina eri hankkeiden myötä pohtinut, miten eri

| 01 | 201914

ikäryhmille, erityisesti ikäihmisille taataan palvelut ja tarvittava osaaminen. AUTA-hank-keessa vuosina 2016-2017 kehitettiin toimin-tamalli, miten digitukea järjestetään. Mallis-sa digitukea koordinoi valtakunnallisesti Väestörekisterikeskus, maakuntaliitot tuke-vat alueellisia verkostoja ja paikallisesti eri toimijat tekevät konkreettista digitukityötä.

Alueellisesti viidessä hankkeessa kehite-tään digituen toimintamallia, selkiytetään eri toimijoiden rooleja (VRK-väestörekisteri-keskus, alueellinen toimija, digituen tuotta-jat) ja kehitetään yhteistyössä koulutuksia ja yhteistyömenetelmiä sekä kerätään tietoa ja kokemuksia eri osapuolilta. Kokeiluhankkeet jatkuvat vuoden 2019 loppuun asti Lapin sairaanhoitopiirissä sekä Pohjanmaan, Poh-jois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Uuden-maan maakuntien liitossa.

Digituessa on monia toimijoitaVanhustyön keskusliitto teki 2017 selvityk-sen digituen tarjoajista. Tarjontaa on jo mo-ninaisesti, mutta tarvetta on myös runsaasti. Asiakkaiden tuen tarpeet ovat hyvin mo-nenlaisia ja siksi tarvitaan myös monenlai-sia tuen tarjoajia. Alueelliset erot digituessa ovat huomattavia, väestörakenne ja väestön-tiheys vaihtelevat, tarvitaan lähipalveluja ja etäpalveluja.

Digituen avulla käyttäjät oppivat käyttä-mään tietokoneitaan, puhelimiaan ja älylait-teitaan ja asioimaan palveluissa niiden avul-la itsenäisesti ja turvallisesti. Digituki voi olla lähitukea, etätukea tai koulutuksia. Pal-velujen ja laitteiden käyttöön voidaan opas-taa esimerkiksi asiointipisteessä (kirjastois-sa, palvelutaloissa, kotona, chatin tai puhelimen välityksellä sekä kansalaisopis-ton kurssilla).

Digitukea tuottavat esimerkiksi järjestöt, kirjastot, yritykset, kaupungit, kunnat, pankit ja Yle. Ylen digitreenit Facebook-sivusto ko-koaa yhteisöllisesti vinkkejä ja tietoa kansa-laisille tietotekniikan käyttöön.

Järjestöt ovat rakentaneet alueellisia ver-kostoja, jotka antavat monipuolista neuvon-taa. Enter ry (pääkaupunkiseutu), Mukanetti ry (Tampere), Savonetti (Kuopio ja Pohjois-Sa-vo), Geronet (Jyväskylä), eSeniorit (Keski-Poh-janmaa), Joen Severi (Joensuu) ja Ikäbitti (Kai-nuu) ovat aktiivisesti toimivia yhdistyksiä.

Digituessa saa laitteiden ja digipalvelui-den käyttöapua ja sähköisen asioinnin opas-tusta. Henkilökohtaisen opastuksen lisäksi on teemaluentoja eri aiheista. Asiakkaita ohjataan myös eteenpäin sinne mistä apua parhaiten löytyy.

Digikuilua täyttämään tarvitaan vieläkin tukeaEdellä kuvattu digituen verkosto näyttää laa-jalta, mutta lisätoimijoita tarvitaan. Digitu-ki toimii pitkälti vapaaehtoisten voimin ja keskittyy enemmän syys-toukokuun ajal-le. Kesäaikana tukea tarjoavia on vähem-män. Digituki on myös pitkälti projektive-toista ja siksi eri alueet Suomessa ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa. Kaikkialle ei ole saatu hankkeita, joissa digitukea anne-taan. AUTA-hankkeen loppuraportissa todet-tiin, että 300 000 yli 75-vuotiasta on ilman tietokonetta ja noin 500 000 yli 65-vuotiasta on ilman älypuhelinta. Iso osa edellisistä on pienituloisia, joilla ei ole edes varaa hankkia laitteita. Ja kaikki, joilla laitteet jo onkin, ei-vät vielä osaa käyttää laitteitansa ja he eivät pääse tarvittaviin palveluihin.

Töitä siis tällä sektorilla riittää ja vapaaeh-toinen tukityö on hyvin antoisaa. Vieläkin tarvitaan hyviä toimintamalleja, joilla kaikille kansalaisille eri lähtökohdista taataan riittä-vät laitteet ja taidot hoitaa omia asioitaan. Olethan mukana miettimässä ratkaisuja!

LähteetSeniorSurf (2017). Kartoitus ja arviointi ikäänty-

neille ihmisille järjestettävästä tietokoneopas-

tustoiminnasta. Vanhustyön keskusliitto.

Tanhua-Piiroinen, E., Kaarakainen, S-S., Kaara-

kainen, M-T., Viteli, J., Syvänen, A. & Kivinen,

A. (2019). Digiajan peruskoulu. Valtioneuvos-

ton selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja

6/2019. http://bit.ly/digiajanperuskoulu

Valtiovarainministeriö (2017). Digituen toiminta-

malliehdotus. AUTA-hankkeen projektiryhmän

loppuraportti. http://bit.ly/AUTA-raportti

Digituen verkostoja ja aineistojaDigiopastusta Makupalat.fi:ssä: www.makupalat.fi/fi/kokoelma/digiopastusta

Suomidigi: suomidigi.fi

Digituen palvelukuvaus: bit.ly/digituki-palvelukuvaus

Väestörekisterikeskuksen Digitukiverkosto: vrk.fi/digituki

Valtakunnallinen tutoropettajapäivä: bit.ly/tutorpaiva2019

SeniorSurf: www.vtkl.fi/fin/kampanjat/seniorsurf/

Tutoropettajaverkosto Facebookissa: www.facebook.com/groups/TutorTeacherNetwork/

Oppilasagentti: oppilasagentti.fi

DigitukiyhdistyksetEnter ry: www.entersenior.fi

eSeniorit: www.soite.fi/eseniorit

Geronet: kesayo.jyu.fi/fi/yhteistyo/yhteistyohankkeet/geronet-2019-2020

Ikäbitti: www.ikabitti.fi

Joen Severi: sites.google.com/site/joenseveriyhdistys/

Mukanetti ry: www.mukanetti.net

Savonetti: www.savonetti.fi

01 | 2019 | 15

Oivalluksia #AuroraAI, Kiinni työelämässä osaamisen kehittymisen avulla -kokeilusta,

joka toteutettiin osana kansallisen tekoälyohjelman esiselvityshanketta

teksti ja kuva MINNA TAIVASSALO, Opetushallitus ja ANU PASSI-RAUSTE, HeadaiEkosysteemin #AuroraAI: Kiinni työelämässä osaamisen kehittymisen avulla -työpaketin toteuttajien puolesta

Työelämässä pärjätäkseen ihmiset tar-vitsevat jatkuvasti uusia taitoja, mut-ta apua oman jatkuvan oppimisen polun hahmottamiseen on vain raja-

tusti tarjolla. Älykkäät digitaaliset palvelut ja niiden muodostamat palveluketjut tuovat työkaluja omien mahdollisuuksien hahmot-tamiseen ja oman osaamisen kehittämiseen ja voivat edistää jatkuvaa oppimista ja työl-lisyyttä.

Kerromme tässä teemaan liittyviä koke-muksia ja oivalluksia, jotka kertyivät kansalli-sen tekoälyohjelman #AuroraAI:n esiselvitys-hankkeessa, Kiinni työelämässä osaamisen kehittymisen avulla -työpaketissa. Kokeilussa selvitettiin ja tuotettiin tietoa erilaista ratkai-suvaihtoehdoista hyödyntää tekoälyä jatku-van oppimisen ja työllisyyden kontekstissa, huomioiden vastuullisuus ja eettiset näkökul-mat. Yhdessä opiskelijoiden kanssa myös ke-hitettiin ja kokeiltiin konkreetteja ratkaisuja.

Muotoilemme yhdessä ratkaisujaKokeilussa tehtiin töitä yksilön hyväksi. Pal-velumuotoilu, käyttäjien kuuntelu ja yhdes-sä ideointi, sekä avoimuuden ja tiedon jaka-misen periaatteet viitoittivat laajan verkoston työskentelyä. Kokeilujen toteuttajaverkos-toon kuului edustajia Opetushallituksesta, OKM:stä, TEM:stä sekä yrityksistä Osaamis-botti, Headai, Accenture, Fjord ja Suomen Ti-laajavastuu Oy:stä. Lisäksi kehittämistyöhön osallistui oppijoita, oppimisen ja työllisyyden ekosysteemeistä toimijoita eri asiantunti-juusalueilta sekä AuroraAI-kehittäjäyhteisö.

Esiselvityshankkeen aikana osana eri työ-paketteja toteutetun selvitystyön ja niitä tuke-vien pienten hallittujen kokeilujen kautta muotoutui ajatus älykkäästä hajautetusta palveluverkko AuroraAI:n konseptista. Sen syntymistä kehitettiin ja johdettiin dialogissa sekä kokonaisuutena että työpakettien osalta. Kokemukset, haasteet ja oivallukset tuotiin yhteiskeskusteluun viikoittain. Työskentelyta-pa poikkesi tavanomaisesta sekä avoimuuten-sa että tavoitteen asetannan osalta, koska kokeilut ja selvitettävät asiat sovittiin yhdessä toimijoiden kanssa prosessin edetessä hyö-dyntäen palvelumuotoilua asiakasratkaisujen määrittelyssä. Työskentelytapa edellytti kai-kilta osallistujilta vahvaa epävarmuuden sie-toa, joustavuutta ja kykyä erilaisten mahdolli-suuksien hahmottamiseen sekä oppia uutta.

Yksilön ehdoilla data hyötykäyttöön – kohti digiminää ja personoitua palvelutarjontaaSelvitystyön ja kokeilujen aikana opimme pal-jon siitä, millä tavalla tekoälyä voidaan hyö-dyntää ja soveltaa eettisesti kestävällä tavalla oppimisen, osaamisen kehittämisen ja työlli-syyden kontekstissa. Oman osaamisen sanoit-taminen voi olla varsinkin monelle nuorelle hyvinkin haastavaa. Chatbot-pohjainen oh-jattu keskustelumuotoinen profiilin rakenta-minen koettiin uniikiksi ja toimivaksi tavaksi paljastaa erityisesti omia piileviä kiinnostuk-sen ja motivaation lähteitä, jotka muutoin hel-posti jäävät riittämättömästi huomioimatta.

Tunnistimme lukuisia tekoälyn sovellus-

mahdollisuuksia sekä hankimme näyttöä siitä, että matching toimii kaikkiin suuntiin. Tekoäly kannattaa laittaa laskemaan, koska se on erittäin tehokas siinä. Käytännössä toteutettu kokeilu on myös osoittanut, että eri digipalvelun tarjoajien yhteistyössä toteutta-mat eheät palveluketjut tuottavat suurimman arvon yksilölle. Parasta on, että ihminen itse valitsee palveluketjun kuhunkin vaiheeseen parhaiten itselleen ja elämäntilanteeseensa soveltuvan palvelun tai löytää itselleen so-veltuvan palvelun pohjautuen chatbot-kes-kusteluun ja/tai MyDataan ja päättää MyDa-tan jakamisesta.

Se että palvelut tulevat ennakoivasti lähel-le ihmistä tuottaa jo hänelle arvoa. Älykkäät palvelut tarvitsevat tietovarantoja ja dataa. Tämä edellyttää myös tietovirtojen avaamista ja panostuksia datan laatuun sekä ihmiskes-keistä yhteistyöarkkitehtuuria. Ennen kaikkea kuitenkin sitä, että ihmisellä itsellään on mah-dollisuus hyödyntää elämässään hänestä kerättyä tietoa hallitusti. Toisaalta ihmisellä tulisi olla myös oikeus osallisuuteen julkisin varoin tuotetusta ennakointi- ja tutkimustie-dosta elämän valintojensa tueksi.

Teknologiasivistys ja tekoälykyvykkyys avainasemassaÄlykkäät palvelut ja tekoäly ovat tulevaisuu-dessa väistämättä läsnä arjessamme yhä laa-jenevassa määrin, vaikka emme itse tahtoi-sikaan. Kokeilu osoitti, että tekoälyajan sekä data- ja alustatalouden innovaatioiden ke-hittäminen vaatii monenlaista ja uudenlaista

Voisiko tämä olla jonain päivänä totta jokaiselle meistä?Hajautettu AuroraAI-palveluverkko ohjaus- ja tukipalveluineen auttaa käyttäjää luomaan digiminän

tai digikaksosen profiilin, tuomaan dataa eri tietolähteistä (julkiset ja yksityiset) osaksi profiilia sekä

jäsentämään käyttäjän nykyosaamista ja tavoitteita. Profiilidatansa, tulevaisuus-, ennakointi- sekä

työmarkkinatiedonlouhinnan sekä matchauksen avulla henkilö saa tietoa hänelle soveltuvasta

palvelutarjonnasta, mm. suosituksia soveltuvista osaamisen kehittämis- ja työmahdollisuuksista

nykyisessä elämäntilanteessa sekä ohjausta asiantuntijalta.

| 01 | 201916

Opiskelijapalaute kokeilusta ”Kerrankin joku on kiinnostunut minusta ja mahdollisuuksistani.”

osaamista, mm. datatieteiden, data-analytii-kan, palvelumuotoilun, ohjelmistokehityksen, sosiaali- ja käyttäytymistieteiden, etiikan sekä tietysti toimialan substanssiasiantun-temuksen yhdistämistä. Opimme myös, että ratkaisujen hyödyntäminen edellyttää käyt-täjiltä niiden käytön osaamisen lisäksi ky-vykkyyttä ymmärtää niiden mahdollisuudet ja rajallisuudet, osaamista jonka avulla syn-tyy luottamusta ja uskallusta kokeilla ja kat-soa kauas. Esimerkiksi koneoppimisalgorit-mien tekemät laskelmat käyttäjien saaman tiedon tekemiseen tulee avata käyttäjälle si-ten, että käyttäjälle syntyy ymmärrys mil-lä perusteella hän sai juuri tällaisen tuloksen.

Kyvykkyys eri tasoilla mahdollistaa uu-sien innovaatioiden kehittymisen ja jousta-van hyödyntämisen yhteiskuntamme par-haaksi. Se edistää myös uudenlaisen arvon tuottamisen tapojen syntyä data- ja alustata-louden mahdollisuuksia hyödyntäen. Kansa-laisten tietoisuutta ja ymmärrystä tekoälystä,

tietosuojasta/kyberturvallisuudesta, omasta datasta ja muista liittyvistä aiheista on tarve kasvattaa systemaattisesti koulutusjärjestel-män kautta rinnan yhteiskuntamme älykkäi-den palvelujen sekä data- ja alustatalousrat-kaisujen kehittämisen kanssa. Mukaan tähän osaamisen kehittämiseen tarvitaan kaikki toimijat.

Uskomme, että teknologiasivistyksen ja te-koälykyvykkyyden kehittämisen kärkenä toimivat tämänkaltaiset kokeilut, joiden avul-la luodaan tietämysarvoa, ymmärretään sys-teemin haasteita ja seuraavia kehitysaskelia. Vain suoraviivaisessa ja yksinkertaisessa maailmassa voidaan tehdä ennusteita, jotka toteutuvat. Monimutkainen tai osin jopa kaoottinen maailma vaatii kokeiluja ilmiön ymmärtämiseksi. Kokeilun asetelma, havain-not, tulokset, johtopäätökset ja sekä jatkotoi-menpide-ehdotukset on kuvattu loppuraport-tiin toivoen, että niistä hyötyy koko ekosysteemi.

Lue kokeilun loppuselvityshttps://tinyurl.com/auroraTP2

01 | 2019 | 17

teksti KAISA HONKONEN ja NIINA KESÄMAA, Suomen eOppimiskeskus rykuva POLUTTAMO - OMA DIGIPOLKU OPPIMISEEN -HANKE

Oma digipolku oppimiseen rakentuu Poluttamon opeillaPoluttamo - Oma digipolku oppimiseen -hankkeessa pääsimme mukaan valtavaan muutokseen. Oppimisanalytiikka rynnisti oppilaitoksiin, osaamisen visualisointi käynnistyi ja ohjaustoimissa käytettävien menetelmien ja työvälinei-den mahdollisuudet lisääntyivät valtavasti. Muutos on aina mahdollisuus ja niinpä hanketoimijat näkivät sekä refor-min että OPS-uudistukset tilaisuuksina viedä oppilaitosten osaamista uusille urille.

Poluttamon kolmen vuoden taipaleen aikana kehitettiin ja pilotoitiin monia erilaisia menetelmiä. Parhaat palat olemme keränneet tälle aukeamalle.

Kiitos kaikille hanketyössä mukana olleille!

Pelit ja pelillisyys» bit.ly/Poluttamo-pelillisyys• Poluttamo pelittää – pelillisyys digipoluilla, 2018• Kylmä keikka• GROW-kortit, 2018• Hotellipäivän simulaatio• Yrittäjyyden osaamismerkki• Osaamismerkit Omniassa

Poluttamo pelittää– pelillisyys digipoluilla

Kaisa Honkonen (toim.), Anu Konkarikoski, Minna Lepistö,

Esko Lius, Annamari Pudas, Anitta Örn, Kari A. Hintikka

Suomen eOppimiskeskus ry, 2018

| 01 | 201918

Apua opintojen eri vaiheisiin – Poluttamon vinkkejä opiskelijalle » poluttamo.fi/jepen-elama/ ekirja-versio » bit.ly/Poluttamo-eKirja 2018

Oppimisanalytiikka» bit.ly/Poluttamo-analytiikka • Oppimisanalytiikan askeleet kouluissa• Oppimisanalytiikka tulee – oletko valmis? • Oikeudellisia näkökulmia MyDataan oppilaitoksissa

– ihmiskeskeinen oppimisanalytiikka

Visualisoinnit» bit.ly/Poluttamo-visualisoinnit • VOPS – opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma esittäytyy, 2017• Kokemuksia ja havaintoja VOPS:ista 2018 – visuaalinen henkilökohtai-

nen opintosuunnitelma osana etäopiskelua ja -ohjausta, 2018

Oppimisanalytiikanaskeleet kouluissa

Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry, 2018

Ohjausmenetelmät ja -käsikirjat» bit.ly/Poluttamo-ohjaus • Ammatillisen digitukimalli, AMK-polku ja soluoppimiskokeilut, 2018• Vertaisvalmennuksen oppaat, 2018• Ohjausmenetelmien käsikirja, 2018

Ammatillisen digitukimalli, AMK-polku ja soluoppimiskokeilut

Jarmo Aho, Ella Eld, Virve Juola, Anu Konkarikoski, Jari Välkkynen, 2018

01 | 2019 | 19

teksti PAULA TYRVÄINEN, HELMI YLI-KNUUTTILA ja HANNU IKONEN, eAMK

CampusOnline.fi – kurkistus kulissien taakse

Suomen 23 ammattikorkea-koulua avasivat valtakunnallisen CampusOnline.fi-verkko-opintotar-jontaportaalin syksyllä 2018. Cam-

pusOnline tarjoaa opiskelijoille mahdol-lisuuden opiskella 100-prosenttisesti ja ympärivuotisesti verkossa. Ammattikorkea-koulujen välisen yhteistyön johdosta opis-kelijat voivat valita maksuttomasti itseään kiinnostavia opintoja muiden korkea-koulujen verkko-opintotarjonnasta.

CampusOnlinen opintotarjonnassa on mukana opintojaksoja kaikilta aloilta, AMK- sekä YAMK-tasoilta, englanninkie-lellä sekä useamman ammattikorkea-koulun yhteistoteutuksina. Opiskelijoille CampusOnline tarkoittaa siis entistä jous-tavampia opintopolkuja ja laajempaa opintotarjontaa. Lisäksi se tukee opiske-lun ja työn yhteensovittamista ja valmis-tumisen nopeutumista.

“CampusOnline oli kuin taivaanlahja”Millaisen vastaanoton CampusOnline on sit-ten saanut? Syksyllä 2018 portaalin avau-tuessa tarjolla oli 68 pilottiopintojaksoa, ja kevään 2019 tarjonnassa on jo yli 380 opin-tojaksoa. Näistä kevään opintojaksoista 27 täyttyi ensimmäisenä päivänä, ja suosi-

Korkeakouluopiskelijat haluavat laadukasta opetusta sekä mahdollisuuksia

joustavaan ja jatkuvaan oppimiseen. Näihin tarpeisiin vastaten Suomen

ammattikorkeakoulut avasivat yhteistyössä CampusOnline.fi -portaalin. Lue,

miten opiskelijat ovat vastaanottaneet CampusOnlinen ja miten opettajia on

tuettu laadukkaan verkko-opetuksen kehittämisessä.

tuimmat heti ilmoittautumisen alettua. Eikä ihme, sillä avauspäivänä portaalissa vierai-li 7210 innokasta ristiinopiskelijaa. Voidaan siis todeta, että opiskelijat ovat löytäneet CampusOnlinen.

Syksyn 2018 CampusOnlinen pilottiopin-tojaksoilta kerätyn palautteen mukaan tar-jolla olevat opintojaksot olivat opiskelijoi-den mielestä laadukkaita. Palautteen

antajista (n=355) 99,4 % suosittelisi Campu-sOnlinea ystävilleen. Muutama opiskelija kertoi jopa valmistuneensa puoli vuotta aikaisemmin. Nämä opiskelijat löysivät CampusOnlinesta puuttuneen pakollisen opintojakson, jonka sitten suorittivat toises-sa ammattikorkeakoulussa.

Opiskelijapalautteesta nousi esiin seuraava kommentti: “Oli upeaa, että sain tehtyä opinto-ja 5:ssä eri ammattikorkeakoulussa. Minusta se on rikkaus, jota kannattaa hyödyntää.”

Laatukriteerit ohjaavat verkkototeutusten kehittämistyötä Opiskelijoiden antama positiivinen palaute johtunee pitkälti laadukkaista verkko-opinto-

jaksoista, joihin CampusOnlinessa on panos-tettu alusta lähtien. Laadun varmistamisek-si luotiin ammattikorkeakoulujen yhteiset verkkototeutusten laatukriteerit sekä niihin pohjautuva sähköinen itsearviointityökalu.

Laatukriteereitä voi hyödyntää niin ole-massa olevien verkkototeutusten arvioin-nissa kuin uusienkin verkko-opintojaksojen suunnittelu- ja kehittämistyössä. Kriteerei-hin pohjautuvaa arviointityökalua käyttä-mällä opettaja saa välittömän palautteen opintojaksonsa tämänhetkisestä tilasta; mitkä asiat ovat jo kunnossa ja mitä kohtia tulisi vielä kehittää.

Laatukriteeristö on otettu laajasti käyttöön ammattikorkeakouluissa, ja syksyllä 2018 tehdyn kyselyn mukaan kaikki ammattikor-keakoulut hyödynsivät kriteeristöä. Sekä laa-tukriteeristö että sähköinen arviointityökalu löytyvät eamk.fi-verkkosivuilta, ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

© razihusin - stock.adobe.com

© Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

| 01 | 201920

CampusOnline.fi – kurkistus kulissien taakse

Kriteerit yksinään eivät vielä kuiten-kaan takaa laatua. eAMK-hankkeessa on myös järjestetty Laadukas verkkototeutus -valmennusta, joka pohjautuu laatukritee-reihin.

Uutta näkökulmaa verkko-opettamiseen kollegoilta Vuoden 2018 aikana opettajille oli tarjolla valtakunnallinen Laadukas verkkototeutus -valmennusohjelma, johon osallistui noin 150 opettajaa eri ammattikorkeakouluista. Val-takunnallisen valmennuksen lisäksi eri am-mattikorkeakouluissa järjestettiin myös omia valmennuksia.

eAMK-hankkeen järjestämä Laadukas verkkototeutus -valmennusohjelma tuki opettajia heidän verkko-opintojaksojensa tuottamisessa ja päivittämisessä laatukritee-rien mukaiseksi. Samalla opettajat saivat vertaistukea toisiltaan.

– Valmennuksen pienryhmissä kullanar-voista oli se, että kävimme yhdessä läpi tois-temme opintojaksoja. Saimme uutta näkökul-maa omiin opintojaksoihimme ja vinkkejä muiden toteutuksista, kertoo Kaija Nissinen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

– En olisi varmaan uskaltautunut lähteä toteuttamaan verkko-opintoja ilman valmen-nusta ja sen tarjoamaa tukea, jatkaa Kaija.

eAMK-hankkeen verkkosivuilta löytyvät valmennusohjelman webinaaritallenteet ja muu materiaali ovat avoimia kaikille. Tämän lisäksi verkkosivuilta löytyy opettajille suunnattu opas verkko-oppimateriaalien valintaan ammattikorkeakoulujen yhteisillä verkko-opintojaksoilla. eAMK:n tapahtuma-kalenteria kannattaa myös seurata, sillä keväällä pyörii myös uusi webinaarisarja, jossa teemoina ovat muun muassa verk-ko-opintojaksojen toteuttaminen monialai-sille- ja suurryhmille.

Tulevaisuuden suuntaviivoja Se työ, mitä CampusOnlinen ja laadukkaan verkko-opetuksen eteen on tehty, on luonut hienon alun korkeakoulujen yhteiselle verk-ko-opintotarjonnalle. Tulevaisuuden visiona on laajentaa verkko-opintotarjontaa ja lisätä niin opiskelijoiden kuin opettajienkin tietout-ta ristiinopiskelun mahdollisuuksista. Uudis-tunut rahoitusmalli ja Visio2030-työ tukevat myös tätä kehityssuuntaa.

Miten CampusOnline asemoituu tulevai-suudessa suhteessa muuhun kehitykseen? Erilaisia opintotarjontaa kokoavia portaaleja on useita. Korkeakoulujen Visio2030-työn alkaessa todellistua vuoden 2019 aikana on olennaista selvittää CampusOnlinen rooli suhteessa muihin vastaaviin palveluihin ja

© Viacheslav Iakobchuk - stock.adobe.com

tulevaisuuden digitaaliseen palvelujärjestel-mään.

– Kiinnostava tulevaisuuden mahdolli-suus olisi koota kaikkien korkeakoulujen, niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopisto-jenkin verkko-opintotarjonta samaan tarjon-tanäkymään, ja avata opinnot kaikille. Siitä hyötyisivät niin korkeakouluopinnoista kiin-nostuneet kuin työelämäasiakkaat sekä tie-tenkin myös varsinaiset tutkinto-opiskelijat, visioi eAMK-hankkeen johtaja Hannu Iko-nen.

Tutustu CampusOnlinen opintotarjontaan: campusonline.fi

Kiinnostuitko? Lue lisää eAMK:n

tuloksista verkkosivuilta: www.eamk.fi/fi/

etusivu

01 | 2019 | 21

Ovatko digitaaliset osaamismerkit jo tuttuja? Myönnetäänkö organisaatiossasi Open Badge -osaamismerkkejä tai oletko vastaanottanut osaamismerkkejä omaan digitaaliseen portfolioosi?

Osaamismerkkejä myönnetään Suomessa jo kohtuullisen paljon, mutta tunnettuutta ja tietoa hyödyntämis-mahdollisuuksista tarvitaan lisää.

Badge Finland -verkosto levittää tietoisuutta osaamismerkki-konseptista Suomessa ja edistää merkkien käyttöön ottoa. Verkosto myös edistää organisaatioiden välistä yhteis työtä, myöntää omia osaamismerkkejä ja voi suositella merkkejä tai merkin myöntäjiä.

Lue lisää & liity mukaan!badgefinland.fi

Verkoston jäsenenä saat aina viimeisimmät tiedot siitä, mitä Open Badge -rintamalla tapahtuu niin kotimaassa kuin maailmallakin.

Liity Badge Finland -verkostoon ja ole mukana edistämässä osaamismerkkien käyttöä!

ITK-päivillä voit tutustua verkoston toimintaan

TIEKEn ständillä 304a.

Suomen eOppimiskeskus ry on valtakunnallinen yhdistys, joka edistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetustoteutusten käyttöä, tutkimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa. Yhdistyksen tavoitteena on luoda monimuotoisia toimintaedellytyksiä ja aktivoida jäseniä korkealaatuisten verk-ko-opetusratkaisujen kehittämiseen ja käyttöön. Yhdistys toimii

verkko-opetusta toteuttavien, käyttävien ja kehittävien yhteisöjen ja henkilöiden yhteistyöfoorumina. Yhdistys ei kilpaile alan muiden toimijoiden kanssa vaan pyrkii saamaan aikaan aitoa yhteistyötoi-mintaa, toimien samalla puolueettomana ja voittoa tavoittelematto-mana eOsaamisen alan edistäjänä.

TietopalvelutSuomen eOppimiskeskus tarjoaa ajankohtaista tietoa alan kehityk-sestä. Verkkosivujemme kautta löydät mm. alan tuoreimmat uutiset ja tapahtumat.

VerkostotSuomen eOppimiskeskus verkottaa oppimispalveluiden tuottajat ja käyttäjät – jäsenenä osallistut digitaalisen oppimisen toimialan kehittämiseen.

Suomen eOppimiskeskus avaa ovet uusille tuulille e-oppimisessa

Toimistoe-mail info@eoppimiskeskus.fiCrazy Town. Viipurintie 4, 13200 Hämeenlinnapuh. +358 40 827 6378

HenkilöstöKaisa Honkonen | projektikoordinaattoripuh. +358 50 595 4573email kaisa.honkonen@eoppimiskeskus.fi

Niina Kesämaa | projektiassistenttipuh. +358 40 827 6378e-mail niina.kesamaa@eoppimiskeskus.fi

Piia Keihäs | projektikoordinaattoripuh. +358 40 8214521e-mail piia.keihas@eoppimiskeskus.fi

Titi Tamminen | toiminnanjohtajapuh. +358 40 869 6306e-mail titi.tamminen@eoppimiskeskus.fi

ProjektihenkilöstöProjekteissa työskentelevät tavoittaa info@eoppimiskeskus.fi-osoitteen kautta.

www.eoppimiskeskus.fiwww.facebook.com/seoppiwww.twitter.com/eoppimiskeskus

Titi Tamminen

Niina Kesämaa Kaisa Honkonen

Liity nyt

jäseneksi!

Yhteystiedot ja henkilöstö

e-oppimisen edistäjä ja verkottaja

Suomen eOppimiskeskus ry | Hallitus

Piia Keihäs

Tukipalvelut• SeOppi-lehti on ainoa digitaalisen oppimisen alalla ilmestyvä

jäsenlehti. Se tavoittaa alan asiantuntijat, yritykset ja yhteisöt.• eEemeli-kilpailu on vuosittain järjestettävä laatukilpailu kotimai-

sille digitaalisen oppimisen tuotteille. eEemelin avulla nostetaan esiin korkeatasoisia ja innovatiivisia oppimisratkaisuja.

https://eoppimiskeskus.fi/yhdistys/hallitus

eOppimisen neuvottelukunta

https://eoppimiskeskus.fi/yhdistys/neuvottelukunta

Neuvottelukunta koostuu pääasiassa Suomen eOppimiskeskus ry:n päättävistä yhteisöjäsenistä, mutta sen toimintaan voivat myös muut osallistua. Neuvottelukunnan tehtävänä on ohjata Suomen eOppimiskeskuksen toimintaa.

01 | 2019 | 23

Members of the Association of Finnish eLearning CentreSuomen eOppimiskeskus ry:n yhteisöjäsenet

Kannattavat yhteisöjäsenet | Supporting members:

Päättävät yhteisöjäsenet | Organization members:

Alfasoft Oywww.alfasoft.fi

Claned Group Oy Abwww.claned.com

Didactec Oy Ltd.www.didactec.fi

Discendum Oywww.discendum.com

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia - InnoOmnia | Omnia, the Joint Authority of Education in Espoo Regionwww.omnia.fi

Fioca Oywww.fioca.fi

Flowbox Oywww.flowbox.fi

HCI Productions Oywww.hci.fi

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK | Häme University of Applied Scienceswww.hamk.fi

Hämeen kesäyliopisto | The Summer University of Hämewww.hameenkesayliopisto.fi

Hämeenlinnan kaupunki | The City of Hämeenlinnawww.hameenlinna.fi

Ilona IT oywww.ilonait.fi

Innowisewww.innowise.fi

itslearning ASwww.itslearning.fi

Johtajuustaito.fi Oy Mattilawww.johtajuustaito.fi

JRR Service Oywww.jrrservice.com

Jyväskylän ammattikorkeakouluwww.jamk.fi

Kinda Oywww.kinda.fi

Kopiosto rywww.kopiosto.fi

Laurea-ammattikorkeakouluwww.laurea.fi

Lentävä liitutaulu Oyhttp://seppo.io

LifEdu Oywww.lifelearnplatform.com

Linnan Kehitys Oywww.linnan.fi

Mediamaisteri Groupwww.mediamaisteri.com

Metaverstas Oywww.metaverstas.fi

Mikrolinna Oywww.mikrolinna.fi

Mindhive Tmiwww.mindhive.fi

Nethunt Oy

Otavan Opisto, Internetixwww.internetix.fi

Pedapoint Oywww.pedapoint.fi

Promentor Solutions Oywww.promentor.fi

Qridi Oywww.qridi.fi

Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKOwww.rateko.fi

Sanoma Pro Oywww.sanomapro.fi

Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo rywww.fingo.fi

Somea Oywww.somea.org

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus – COSS rywww.coss.fi

Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oywww.humak.fi

Suomen oppimispelit rywww.suomenoppimispelit.fi

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus rywww.tieke.fi

Velis & Remis Oywww.velisetremis.com

EcoOnline Oywww.ecoonline.fi

Festo Oy, Didacticwww.festo.fi

Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+hyplus.helsinki.fi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKwww.xamk.fi

Länsirannikon Koulutus Oy WinNovawww.winnova.fi

Opintokeskus Siviswww.ok-sivis.fi

Taloudellinen tiedotustoimisto rywww.tat.fi

Tampereen aikuiskoulutuskeskuswww.takk.fi

Vero-opistowww.vero.fi

Toiveesi toteutuvat.

www.enter.fi/ruutuvihko

Oletko ikinä toivonut... että opetustyössä kuluisi vähemmän aikaa tietojärjestelmien parissa? Ruutuvihko yhdistää

oppilastietokannat yhdeksi ajantasaiseksi kokonaisuudeksi.

Säästä aikaa. Opeta enemmän. Nauti työstäsi.

Tule kysymään lisää ITK-näyttelyssä 21.-22.3.2019

Näyttelypaikka 304B

www.schoolday.fi

TIEDÄTKÖOIKEASTI

KUINKATEIDÄN

KOULUSSANNEVOIDAAN?

METUOMMEKOULUN

HYVINVOINNINNÄKYVÄKSI.

Kuinkasinävoittänään?

Osaamisen iloa Joensuussa 21.–23.5.2019 !Tervetuloa vuoden 2019 suurimpaan

ammatillisen koulutuksen tapahtumaan!

Tapahtuman aikana useita oheistapahtumia ja ajankohtaisiaseminaareja, mm. keskiviikkona 22.5.2019 Ammatillisen

koulutuksen parhaat digitaaliset käytänteet -seminaari:

• Digitaaliset ratkaisut ammatillisen koulutuksen keskiössä• Perustutkinto ilman lähiopetusta• Digitaalisen työkirjan käytänteet• XR ammatillisessa opetuksessa• eRiverian malli

Lisätietoa tapahtumasta

www.taitaja2019.fi

12

SeOppi-lehti_ITK-liite_2019.indd 124.3.2019 17.59.22