Suomen eOppimiskeskus ry | e-oppimisen edistäjä ja verkottaja

01

| 20

17

Askeleita lukion arviointikulttuurin

uusille poluille

Sujuvuutta tiedonhankitataitoihin

Tietosuojavaatimukset ulottuvat myös

oppimisanalytiikkaan

12

22

21

Mistä oppimisanalytiikassa keskustellaan?

6

18

8

SeOppi on ainoa e-oppimisen alalla Suomessa ilmestyvä lehti, jota julkaisee Suomen eOppimiskeskus ry. Lehti tarjoaa ajankohtaista ja syventävää tietoa e-oppimisen uusista ilmiöistä, tuotteista ja ratkaisuista sekä niiden hyödyntämisestä. Lehti edistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetusratkaisujen käyttöä, tutkimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa alan parhaiden asiantuntijoiden voimin.

PAINOSMÄÄRÄ | 5000 kpl

ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTONiina KesämaaSuomen eOppimiskeskus ry Viipurintie 413200 Hämeenlinna040 827 6378info@eoppimiskeskus.fi

ULKOASU JA TAITTO | Celain Oy

PAINO | Tampereen Offsetpalvelu Oy

KANSIKUVA | Bigstock

SeOPPI-LEHTI 01 | 2017

KUSTANTAJASuomen eOppimiskeskus ry Viipurintie 413200 Hämeenlinna

PÄÄTOIMITTAJATiti Tamminen 040 869 6306titi.tamminen@ eoppimiskeskus.fi

ISSN-NUMERO1795-3251

Sisällys

Pääkirjoitus

Neukkarissa kuultua

eOppimiskeskus 15 vuotta digioppimisen polulla

Mistä oppimisanalytiikassa keskustellaan?

Apua sieppareille ruispellossa − oppimisanalytiikka opintojen ja opetuksen tukena

Digitystä ylioppilastutkinnossa − tapahtunut tähän mennessä

Askeleita lukion arviointikulttuurin uusille poluille

Tavoitteellinen ja keskittynyt yhdessä tekeminen – avaimet digiajan oppimiseen

Kuvaaminen auttaa keskittymään

Matkalla korkeakoulujen yhteiseen opintotarjontaan – kokemuksia 10 polkua -hankkeesta

Multimodaalinen blogi, digitutorit ja ICT-taitojen sparraus - uusia malleja digitaitojen oppimiseen

Virtuaalitodellisuutta tulevaisuudessa – mikä on realismia ja mikä fiktiota kouluissa

Pintakillan yksilölliset polut

Tietosuojavaatimukset ulottuvat myös oppimisanalytiikkaan

Sujuvuutta tiedonhankintataitoihin

3

4

5

6

8

10

12

14

15

16

17

18

20

21

22

2 |   01 | 2017

Ehjä digitaalinen luottamuksen ketju

Oppimisanalytiikka antaa oppijoille ja heidän ohjaajilleen uusia, ennennäkemättömiä

mahdollisuuksia oppimisen tehostamiseen, yksilöllistämiseen ja joustavoittamiseen.

Yksilön moninaisilla oppimisen poluilla kertyy valtava määrä dataa, jota oikein suodatta-

malla, analysoimalla, yhdistelemällä ja visualisoimalla pystymme parantamaan oppimisen koke-

musta monin tavoin. Hyödyt ovat ilmeisiä myös oppilaitoksille ja muille oppimisen ympäristöille,

kun päästään entistä helpommin kiinni oppimisen erilaisiin ongelmiin ja kapeikkoihin.

Kun oppimisen erilaisilla poluilla kertyy valtava määrä dataa, nousee esille myös ymmärret-

täviä huolia oppimisanalytiikan hyödyntämiseen sisältyvistä eettisistä haasteista ja tietoturvan

haasteista. Erilaisten eettisten kysymysten ratkaiseminen on erinomaisen tärkeää oppimisana-

lytiikan hyväksyttävyyden kannalta. Vaikka uskommekin, että kaikkia kerättyjä ja analysoituja

tietoja käytetäänkin aina vain oppijan hyväksi, niin miten vastaamme niille, jotka näkevät oppimi-

sanalytiikassa piirteitä isoveli-yhteiskunnasta? Onko oikein käyttää monista erilaisista lähteistä

kerättävää tietoa ja yhdistellä sitä oppimisen tueksi? Saako oppijan oppimisanalytiikan tietoja

hyödyntää eri koulutusasteilta toisille siirtyessä? Kuinka kauan tällaisia tietoja säilytetään ja

missä? Siirtyvätkö nuoruusvuosien oppimisen analyyttiset raportit tuleville työnantajille? Voin-

ko yksilönä jättää taakseni erilaisissa elämäntilanteissa muodostuneen oppimisen profiilini ja

aloittaa uskottavasti ”puhtaalta pöydältä”? Useiden oppimisanalytiikan kehittäjien tavoitteena

on pystyä tukemaan niin formaalia kuin non-formaaliakin oppimista. Onko oppija enää missään

turvassa oppimisen seuraajilta vai pitääkö siirtyä takaisin painettuihin kirjoihin, että voi lukea

rennosti ja pinnistelemättä? Siitä lukulaitteestahan kuitenkin seurattaisiin lukunopeuttani,

muistiinpanojani ja taukojani….

Kun tietoa kerätään paljon monenlaisista oppimisen ympäristöistä, niin myös tietoturvan

haasteet voivat olla moninaisia. Nykyaikainen oppiminen tapahtuu monissa rinnakkaisissa op-

pimisen ympäristöissä ja monilla erilaisilla oppimisen alustoilla. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat

MOOC-kurssit, joiden opiskelijat tulevat erilaisista taustoista – MOOC-kurssien järjestäjät ha-

luavat seurata oppimista ja sen kehittymistä. Miten erilaisissa oppimisen ympäristöissä huoleh-

ditaan tietoturvasta? Miten erilaiset oppimisen alustat kerryttävät tietoa? Mitä tietoja oppilai-

toksen odotetaan avaavan oppijoistaan, jos hän osallistuu toisen oppilaitoksen kurssille? Miten

turvataan eri oppimisen ympäristöjen ja alustojen käyttäjien tietoturva?

Meidän täytyy pystyä takaamaan oppijoille ehjä digitaalinen luottamuksen ketju. Oppijal-

le kuuluva perusoikeus on luottaa, että hänestä jatkuvasti karttuva tieto on oikein kerättyä, se

analysoidaan mielekkäästi ja sen käyttöön ja siirtoihin on selkeät, läpinäkyvät toimintatavat.

Oppimisanalytiikan hyödyt ovat ilmeisiä, ja siksi meidän täytyy pystyä ratkomaan siihen liittyvät

eettiset ja tietoturvan haasteet.

Ari-Matti AuvinenSuomen eOppimiskeskus ry:n hallituksen varapuheenjohtaja

Pääkirjoitus

Liity nyt jäseneksi!

Suomen eOppimiskeskus ry on valtakunnallinen yhdistys, joka edistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetustoteutusten käyttöä, tutkimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa. Yhdistyksen tavoitteena on luoda monimuotoisia toimintaedellytyksiä ja aktivoida jäseniä korkealaatuisten verkko-opetusratkaisujen kehittämiseen ja käyttöön. Yhdistys toimii verkko-opetusta toteuttavien, käyttävien ja kehittävien yhteisöjen ja henkilöiden yhteistyöfoorumina. Yhdistys ei kilpaile alan muiden toimijoiden kanssa vaan pyrkii saamaan aikaan aitoa yhteistyötoimintaa, toimien samalla puolueettomana ja voittoa tavoittelemattomana eOsaamisen alan edistäjänä.

www.eoppimiskeskus.fi

01 | 2017   | 3

TEKSTI TARMO TOIKKANEN

KUVAT BIGSTOCK

Vuoden 2017 teemaamme mukaillen

neukkarissa on puhuttu liikkumisesta

ja liikuttumisesta. Molempiahan tar-

vitaan, jos mielii oppia.

Lienemme samaa mieltä siitä, että kogni-

tiivisia toimintoja on turha odottaa, jos aivois-

sa ei veri kierrä. Istuminen on tutkitusti tur-

miollista, mutta niin on jatkuva seisominen,

samoin kuin jatkuva liikkuminenkin. Oikea

tapalienee eri asentojen ja liikkumismuotojen

monipuolinen vaihtelu päivän mittaan.

Yksinkertaisin tapa tehostaa verenkier-

toa on nousta siltä tuolilta ylös ja kävellä jon-

nekin, siis liikkuminen. Stand-up meetingin

tarkoitus on tietty lyhentää kokoukset olen-

naiseen, mutta samalla se lisää myös vireysta-

soa. Kävelevä kokous toimisi vielä paremmin

ajattelun edistäjänä.

Lihaskunnon lisäksi myös tahdonvoimaa

voi harjoittaa juuri samalla tavalla: Usein

harjoitellen tahdonvoima kasvaa, mutta har-

joittelun jälkeen se on väsynyt. Siksi moni

meistä sortuu mielitekoihin rankan työpäivän

jälkeen, jossa kestokyky on ollut koetuksella.

Kannattaa siis tiedostaa tahdonvoimansa

käyttö ja suhtautua siihen hyvänä harjoituk-

sena, mutta kenties välttää treenin jälkeen

mahdollisuuksia sortua huonoihin valintoi-

hin. Ja jos houkutus iskee, sitä vastustamalla

voit mielessäsi riemuita hyvästä treenistä!

Itse olen todennut jo vuosikymmen sit-

ten, että työmatkoja kävellessä tai körötel-

lessä podcastien kuuntelu on erinomainen

oppimisen muoto. Kävely pitää aivot vireinä

ja kuunnelluista ohjelmista jää yllättävän

paljon pitkäaikaiseen muistiin myöhem-

min hyödynnettäväksi. Ja jos pitää opetella

ulkoa Suomen joet tai jotain muuta yhtä

mielenkiinnotonta, käveleminen ja faktojen

kytkeminen matkalla näkyviin kohteisiin on

erinomaisen toimiva muistamistekniikka,

jonka jo Australian aboriginaalit kehittivät

40 tuhatta vuotta sitten.

Kun mobiiliteknologia ja mobiilipalvelut

voivat tuoda oppimisen aiheet, yhteisöt ja

mahdollisuudet jokaisen ulottuville missä ja

milloin tahansa, ei ole kovin hyvää syytä is-

tuttaa ihmisiä koulun penkillä, ainakaan jos

tarkoitus on oppia jotain. Täytyy todeta, että

paperiset kirjatkin olivat mobiiliteknologiaa

– kulkivat mukana minne vain eikä akkukaan

loppunut koskaan kesken! Tässä kirjojen ja

kännyköiden välissä oli muutama hassu vuo-

sikymmen, jolloin työntekijöitä alistettiin

pöytäkoneen operaattoreiksi, mutta ehkä sii-

tä päästään hiljaksiin yli. Joissain maissahan

koko tämä vaihe on hypätty yli!

Mutta avain todelliseen uuden oppimi-

seen on liikuttuminen. Ellei jotain tunnereak-

tiota synny, ollaan aika pintapuolisen oppimi-

sen puolella. Tunnereaktio voi syntyä

1. omasta oivalluksesta;

2. sosiaalisessa vuorovaikutuksessa; tai

3. eläytymällä.

Oivaltaminen on erinomaisen tehokasta,

mutta vaatii monesti paljon aikaa ja vaivaa op-

pijalta, eikä siis sovellu joka tilanteeseen.

Sosiaalinen vuorovaikutus edellyttää

vain, että oppija löytää muita samasta aihees-

ta kiinnostuneita, joiden kanssa hän voi vaih-

taa ajatuksia ja mielipiteitä, väitellä, pyytää

apua tai auttaa. Sanalla sanoen: oppimisen

yhteisön. Tällaiset oppilaitos- ja organisaati-

orajat ylittävät mobiilit oppimisen yhteisöt

ovat olleet jo pitkään monen ammattilaisen

jatkuvat oppimisen taustalla ja niiden voi

ennustaa yleistyvät myös formaalissa oppi-

misessa.

Eläytyminen edellyttää kokemuksellista,

kehollista tai tunnetason ymmärrystä josta-

kin tilanteesta. Eläytyminen onnistuu tari-

nankerronnalla, joko suullisesti tai kirjaa lu-

kemalla, mutta hyvä tarina on monesti usean

tunnin urakka. Myös roolipelaaminen on hyvä

tapa porukalla eläytyä tiettyyn skenaarioon

ja ottaa eri rooleja. Mutta VR-lasit päässä

voi muutamassa sekunnissa saada omakoh-

taisen, kehollisen kokemuksen vaikkapa pa-

kolaisleirin arjesta, toisen maailmansodan

tapahtumista, Mars-lennosta, elefanttien elä-

mästä tai mistä tahansa. Virtuaalitodellisuus

tulee mullistamaan monia elämän aloja, kun-

han hypestä ja helpoista muka-ratkaisuista

päästään yli.

Ceterum censeo, Suomen koulutusjär-

jestelmä on maailman huippua vain siksi,

että meillä on 60-luvulta aloitettu etumatka.

Muut maat tulevat nopeammilla autoilla pe-

rässä, eivätkä ne ole enää kovin kaukana. n

Neukkarissa kuultua

Suomen eOppimisen neuvottelukunnan kolumni

4 |   01 | 2017

Suomen eOppimisen neuvottelukunnan kolumniTEKSTI KAISA HONKONEN

Suomen eOppimiskeskus ry:n toimin-

nan 15. juhlavuosi etenee vilkkaan toi-

minnan pyörteissä. Erilaiset oppimista

tukevat kehityshankkeemme ja verkostomme

avaavat jatkuvasti erilaisia näkökulmia orga-

nisaatioiden, kouluttajien, opettajien ja oppi-

joiden arkeen.

eOppiminen – verkko-oppiminen – digi-

taalinen oppiminen – kaikki tämä on 15 vuo-

den aikana sulautunut oppimiseksi. Tilanteen

ja oppijoiden mukaan valitaan menetelmät,

aineistot, välineet ja tilat.

Tehokkuuden ja kestävän kehityksen nä-

kökulmasta verkkovälitteinen opetus/ohjaus

tai mentorointi voi olla paras väline, mutta

kaikkiin tilanteisiin verkko ei välttämättä tar-

joa optimaalista ratkaisua. Ihmiset edelleen

tarvitset toisiaan, välitöntä vuorovaikutusta

toisen ihmisen kanssa. Ilmeitä ja eleitä, joista

pystyy määrittämään kuka on aikeissa seu-

raavaksi puhua, niitä pieniä niiskauksia ja tu-

hahduksia, jotka tekevät keskustelusta

aidon ja lisäävät ymmärrystä toisen

viestistä.

Katri Saarikiven artikkelissa

“Mitä jos empatia olisi tärkein työ-

taito?” pohditaan, mihin ihmistä

tarvitaan robottien ja koneiden

maailmassa. Mitä ihminen voi tuoda

maailmaan, jossa algoritmit määrittä-

vät toiminnan? Hänen mukaansa tar-

vitaan ymmärrystä ihmisestä. Empatia

antaa keinot asettua toisen asemaan

ja samaistua toisen tunteeseen. Mitä

paremmat empatiataidot meillä on, sitä

varmemmin pystymme tulevaisuuden työ-

elämässä toimimaan. (Katri Saarikivi puhui

työelämäoppimisesta eOppimiskeskuksen

neuvottelukunnan avoimessa juhlakokouk-

sessa 16.3.2017).

Olemme saaneet useissa kansainvälisen

huippuosaajan puheenvuorossa kuulla, että

tulevaisuuden tärkein taito ei niinkään ole

vastata, vaan kysyä. Lontoon BETT-messuilla

tänä vuonna neurologian tohtori Beau Lotto

esitteli tutkimustaan luovuuden synnystä.

Siitä, että luovuus syntyy tilanteissa, joissa

katsomme olemassa olevaa asiaa eri näkö-

kulmasta, eri ulottuvuudesta. Matka paikasta

eOppimiskeskus 15 vuotta digioppimisen polulla

A paikkaan B ei ole lineaarinen, emmekä voi

tietää kuinka monta askelta matkalla kuluu.

eOppimiskeskuksen 15 vuotisen taipa-

leen aikana on kohtautettu ihmisiä ja raken-

nettu verkostoja, joissa on ollut pakko katsoa

asioita eri näkökulmista ja ulottuvuuksista -

opettajan, yrityksen ja oppijan näkökulmista,

peagogiikan ja tekniikan näkökulmista – tot-

tuneen käyttäjän ja aloittelijan näkökulmista.

Mikkelissä Ihminen+ -seminaarissa toh-

tori Koert van Mensvoort antoi opettajille

neuvon, “opettakaa lapset unelmoimaan tule-

vaisuus, seuraavaksi he tekevät sen”.

eOppimiskeskuksen toiminnan kivijalka-

na on aina ollut yhdessä tekeminen, vertais-

oppiminen ja jakamisen kulttuuri erilai-

sissa verkostoissa. Tulevaisuudessa ja jo

tänään tarvitsemme entistä enemmän

toisiamme mahdollistaak-

semme asioiden tes-

taamisen käytännös-

sä ja saatujen oppien jaon uusien kokeilujen

pohjaksi. Lasten lisäksi myös aikuisten täytyy

unelmoida ja uskaltautua etsimään erilaisia ja

uskaltautua etsimään uusia uuden oppimisen

tapoja ja tekemään asiat toisin.

Tervetuloa mukaan kaikkiin tapahtu-

miimme niin tänä juhlavuotenamme kuin

tulevina. Tiedotuskanavina verkostojemme

lisäksi www.eoppimiskeskus.fi sekä sosiaalisen

median kanavat Facebook,

LinkedIn, Twitter.  n

Linkkejä

Koert van Mensvoort:

www.mensvoort.comBeau Lotto:

http://beaulotto.comKatri Saarikivi:

https://medium.com/ @katrisaarikiviOptisia harhoja:

www.labofmisfits.com/articles/illusionsoflight.asp

01 | 2017   | 5

TEKSTI ARI-MATTI AUVINEN, TUTKIJA, SUOMEN EOPPIMISKESKUS RY

KUVAT BIGSTOCK

Mikä luo perustan oppimisanalytiikalle?

Oppimisanalytiikka perustuu laajalle määräl-

le dataa, joka syntyy oppijoiden toiminnasta

erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä. Tätä

valtavaa datamäärää pystytään nykyisin ke-

räämään ja analysoimaan entistä tehokkaam-

min, ja oppimisanalytiikka onkin paljon velkaa

erilaisille business intelligence -sovelluksille

sekä jatkuvasti kehittyville muille data-ana-

lytiikan muodoille ja toimintatavoille. Kaik-

Mistä oppimisanalytiikassa keskustellaan?

kea kertyvää dataa ei tarvitse analysoida ja

samalla on huolehdittava siitä, että vain sel-

laista dataa kerrytetään, jolla on todellista

oppimista tukevaa käyttöä.

Kun analysoitavaa dataa on huikeita mää-

riä, etenkin oppimisanalytiikan haasteena

on tuoda analysoinnin perusteella tehtävä

raportointi niin oppijoille kuin oppimisen tu-

kena toimiville henkilöille ymmärrettävään

muotoon. Tässä työssä etenkin visualisointi

(esimerkiksi visuaaliset hopsit) ovat avain-

asemassa.

Erilaiset oppimisen ja toiminnan ympäristöt

Monimuotoistuva oppiminen muuttaa tiedon

keräämistä oppijoista ja heidän toiminnas-

taan. Oppimista tapahtuu sekä suljetuissa

(esimerkiksi oppilaitosten omissa) oppimisen

ympäristöissä kuin myös avoimissa oppimi-

sen ympäristöissä (esimerkiksi MOOC-kurs-

seilla). Toinen tärkeä jaottelu on formaalin

oppimisen ja non-formaalin oppimisen jako,

kun non-formaalin oppimisen merkitys on jat-

Oppimisanalytiikka on nopeasti kehittyvä ala. Oppimisanalytiikalla ymmärretään yleisesti oppijoista kertyvien tietojen keräämistä, analysointia ja raportointia siten, että voidaan ymmärtää ja optimoida oppimista ja oppimisen ympäristöjä. Oppimisanalytiikalla on valtavasti mahdollisuuksia oppimisen prosessien tukemisessa ja alalla tehdään monimuotoista tutkimus- ja selvitystyötä, mutta mistä kaikesta oppimisanalytiikan tutkimuksessa tällä hetkellä keskustellaan?

6 |   01 | 2017

kuvasti kasvamassa. Kolmas jaottelu koskee

erilaisia oppimisen tapoja, joista jää hyvin eri-

laisia digitaalisia jälkiä. Tämä oppimisen moni-

naisuus sekä kaiken yhdestä oppijasta erilai-

sissa ympäristöissä ja konteksteissa kertyvän

datan määrä ja laatu ovat oppimisanalytiikan

keskustelun merkittäviä teemoja ja haasteita.

Samalla tämä keskustelu on BigData-MyDa-

ta-keskustelun aivan ytimessä, kun joudutaan

hahmottamaan kaiken eri tavoilla kertyvän

datan omistajuutta ja oikeuksia.

Erilaiset oppimisanalytiikan keskustelujen teemat

Oppimisanalytiikan tänäisestä tutkimuk-

sesta voidaan tunnistaa muutamia keskeisiä

temaattisia kokonaisuuksia. Käsittelen tässä

sellaisia tutkimuksellisia teemoja, jotka liitty-

vät etenkin oppijoiden tukemiseen ja heidän

oppimisprosesseihinsa. Oppimisanalytiikalla

tuotetaan paljon tietoa myös oppilaitosten

tarpeisiin ja luodaan mahdollisuuksia esimer-

kiksi oppilaitosten keskinäisiin ja oppilaitos-

ten sisäisiin vertailuihin, mutta en seuraavas-

sa käsittele niitä.

Ensimmäinen tutkimuksen tärkeä tee-

ma-alue on oppimisanalytiikan tuki oppijoiden

itseohjautuvuudelle sekä oppijoiden omien

kykyjen ja kehityksen tukemiselle. Tämä teema

on myös esillä monissa alan kokeiluissa ja ke-

hittämishankkeissa. Toinen teema on oppimi-

sanalytiikalla oppimisen erilaisten yksilöllisten

vaikeuksien ja pullonkaulojen tunnistaminen.

Tämä teema liittyy myös oppimisen keskeyttä-

misen hallintaan, joka etenkin oppimisen mo-

nimuotoistuessa on entistä suurempi haaste.

Kun oppijat toimivat monissa eri oppimisen

ympäristöissä ja konteksteissa, ei oppiminen

kaikissa ympäristöissä ole yhtä helppoa tai

luontevaa. Kolmas teema liittyy edelliseen ja

koskee oppimiseen kohdentuvien erilaisten

tuki-interventioiden tyyliä ja ajoitusta – milloin

ja millä tavoilla oppijat mahdollisesti tarvitse-

vat tukea ja minkälainen tuki toimii.

Neljäs teema liittyy oppijoiden verkos-

toihin – minkälaisissa verkostoissa oppijat

toimivat, mitä tukea oppimisen prosessille

voivat vertaiset antaa ja miten (esimerkiksi

verkostoanalyysin keinoin) voidaan tukea

näitä oppimiselle tärkeitä verkostoja ja niiden

kautta syntyviä suhteita. Kun oppiminen on

tulevaisuudessa entistä yhteisöllisempää toi-

mintaa, niin tämän aiheen merkitys tulee jat-

kuvasti kasvamaan. Viides teema liittyy oppi-

joiden reitittämiseen erilaisiin vaihtoehtoisiin

oppimisen resursseihin eli miten havaittuja

oppimisen hankaluuksia tai kapeikkoja – tai

liian vaatimatonta ponnistelua vaativia koko-

naisuuksia – voitaisiin korvata vaihtoehtoi-

silla oppimisen resursseilla. Ja kuudes teema

liittyy oppijoille annettavaan ja oppijoiden

saamaan palautteeseen – miten oppimisa-

nalytiikan avulla luotavaa palautetta voidaan

jatkuvasti parantaa ja siten myös oppimisen

kokemusta tukevoittaa.

Näiden sisällöllisten teemojen ohella eri-

tyisen tärkeiksi tutkimuksen ja keskustelun

teemoiksi ovat nousseet eettiset ja tieto-

turvaan liittyvät kysymykset. Kun oppijoista

kerätään jatkuvasti eri ympäristöissä paljon

tietoja, niin onko oikein ja hyväksyttävää niitä

käyttää ja yhdistellä? Kenellä pitäisi olla oikeu-

det niihin ja kenen luvalla tietoja saisi käyttää?

Tietoturva on luontevasti myös olennainen

aihe. Jos erilaisten rajapintojen avulla voidaan

tietoja helposti yhdistellä, niin mitä tietotur-

vahaasteita tähän liittyy? Oppimisen erilaiset

ympäristöt poikkeavat vahvasti toisistaan tie-

toturvan järjestämisen osalta.

Oppimisanalytiikan haasteet

Oppimisanalytiikan keskusteluissa ja tutki-

muksissa nousee esille myös monia haasteita.

Ensimmäinen suuri haaste liittyy kerättävän

datan heterogeenisyyteen, ja myös siihen

seikkaan, että painopiste on ollut vahvasti

kvantitatiivisen datan keräämisessä ja analy-

soimisessa. Toinen haaste onkin oppijoiden

oppimisen kokemuksen ymmärtäminen ja

siitä olennaisen tiedon kerääminen ja analy-

sointi. Kolmas haaste liittyy datan määrään ja

sen liki hallitsemattomaan kasvuun – hukum-

meko dataan ymmärtämättä siitä riittävästi?

Ja merkittävin haaste on muuntaa saatava ke-

rätty data raportoidusta tiedosta toiminnaksi

saakka – ei riitä, että tiedämme oppijan olevan

opintojen keskeyttämisen vaarassa vaan mei-

dän täytyy pystyä tarjoamaan myös ratkaisuja

havaittuihin ongelmiin (esimerkiksi reitittä-

mällä oppijaa toisenlaisiin oppimisen resurs-

seihin tai vaihtoehtoisiin suoritustapoihin).

(Kirjoituksessa keskeisenä lähteenä on käytetty Papamitsiou, Z – Economides, A (2014): LearningAnalyticsandEducationalDataMiningin Practice: A Systematic Literature Review of EmpiricalEvidence.EducationalTechnology&Society, 17(4), 49-64) n

01 | 2017   | 7

TEKSTI ROLF LINDÉN & MIKKO-JUSSI LAAKSO, TURUN YLIOPISTO

KUVAT VILLE TEAM

J. D. Salingerin vuoden 1951 klassikko

Sieppari ruispellossa kuvailee 16-vuoti-

aan Holden Caulfieldin elämää ja ajatus-

ten kulkua, kun hänet erotetaan huonojen ar-

vosanojensa takia viidennen kerran koulusta.

Elämää sävyttävät aiemmat tragediat, vaikea

suhde vanhempiin ja eteerinen haaveilu mer-

kityksellisyydestä, jota kuvastaa hyvin kirjan

nimeksikin valikoitunut haaveammatti siep-

parista, joka estää leikkiviä lapsia näkymättö-

miltä vaaroilta.

Vaikka ajatus viidesti koulusta erotetusta

pojasta tuntuu nyky-Suomessa kärjistetyltä,

kirja kuvailee hyvin hapuilevaa nuorta, joka

ei saa tarvitsemaansa tukea eikä löydä etsi-

määnsä suuntaa elämälleen. Holden tekee

saman valinnan monen nykyaikaisen vertai-

sensa kanssa eikä hae tarvitsemaansa tukea

heiltä, jotka voivat häntä auttaa.

Nykynuorten etuna Salingerin aikakau-

den nuoriin on, että apua on mahdollista

saada jo ennen kuin sitä pyytää, ja huonos-

ti menestyviä pyritään erottamisten sijaan

auttamaan. Sähköiset oppimisjärjestelmät

keräävät systemaattisesti tietoa opiskelijan

toiminnasta järjestelmässä, ja sisään- ja ulos-

Apua sieppareille ruispellossa − oppimisanalytiikka opintojen ja opetuksen tukena

kirjautumisten ja tehtäväpalautusten ohella

tietoa kertyy muun muassa vastausten oi-

keellisuudesta, tehtävien avaamisista ja sul-

kemisista sekä eri toimenpiteisiin käytetystä

ajasta. Kun tietoa kerätään samanaikaisesti

riittävän suurelta määrältä opiskelijoita, ke-

rätystä datasta voidaan tiedonlouhinnan ja

tilastollisten menetelmien avulla havaita toi-

mintaa kuvaavia säännön alaisuuksia. Eräs

esimerkki tällaisten säännön alaisuuksien

tunnistamisesta on Lasse Seppäsen SeOp-

pi-lehden numerossa 02/2016 kuvailema

keskeyttämisriskin alaisten opiskelijoiden

tunnistaminen opiskelijoiden kirjautumis-

käyttäytymisen avulla. Taustalla vaikuttava

ajatus on selvä – motivoituneet opiskelijat

tekevät tehtäviä ja hyödyntävät tarjottua

kurssimateriaalia, ja samalla kirjautuvat sään-

nöllisesti kurssijärjestelmään.

Silloin, kun oppimisjärjestelmää käyte-

tään tehtäväpalautusten ohella myös itse

tehtävien tekoon, kertyvästä datasta paljas-

tuu tietoa myös opiskelijoiden opiskelutot-

tumuksista ja ajanhallinnasta. Osalla opis-

kelijoista on taipumuksia tehdä saamiaan

tehtäviä öisin, jolloin säännöllinen unirytmi

kärsii ja opiskelija menestyy opinnoissaan

huonommin. Kun tehtävät tehdään suoraan

oppimisjärjestelmään, huono toimintamalli

voidaan tunnistaa ja siihen vaikuttavat yl-

läpitävät tekijät voidaan selvittää yhdessä

opiskelijan kanssa. Ajatus on siis sama kuin

Seppäsen esimerkissä, mutta erityyppinen

data tarjoaa vaihtoehtoisia käyttötarkoituk-

sia.

Huonot opiskelutottumukset ja heiken-

tynyt motivaatio heijastuvat useille kurs-

seille samanaikaisesti, mutta opiskelijalla voi

vastaavasti olla ongelmia myös yksittäisten

kurssien kanssa. Tarkasteltava ajanjakso on

tällöin paljon lyhyempi — olennaista tietoa

opiskelijan opintomenestyksestä on yleen-

sä tarjolla vain muutamalta viikolta kurssin

alusta. Erityisesti suurilla kursseilla opettaja

ei ehdi saada riittävän tarkkaa kuvaa yksit-

täisten opiskelijoiden taidoista, eikä opiske-

lija aina osaa Holdenin tavoin itse arvioida

oman osaamisensa riittävyyttä. Toistuvasti

luennoitavilla suurilla kursseilla voidaan kui-

tenkin hyödyntää aiemmilta vuosikursseilta

kertynyttä dataa, jonka avulla voidaan ennus-

taa opiskelijan opintomenestystä meneillään

olevalla kurssilla. Keskeisenä

ajatuksena on, että vaikka yk-

sittäiset opiskelijat vaihtuvat-

kin vuosittain, eri vuosikurssit

ovat silti keskenään melko

samanlaisia. Kun opiskelija

lähtee kulkemaan kurssilla

polkua, jollainen on jo usein

aiemmin johtanut huonoon

lopputulokseen, hänelle voi-

daan tarjota apua kurssin suo-

rittamisessa. Tämänhetkisten

tutkimustulosten perusteella

kolme neljäsosaa seitsemän-

viikkoisen korkeakoulukurssin

pudokkaista voidaan tunnistaa

pelkästään tehtäväpalautus-

Onnistumisen kokemuk-sia ViLLE:n opintopolun parissa alakoulussa.

8 |   01 | 2017

ten ja saavutettujen pistemäärien perusteel-

la luotettavasti jo muutaman viikon jälkeen,

vaikka iso osa kurssin sisällöstä on edelleen

opettamatta. Ennakoivia tekijöitä täydentä-

mällä tunnistus voidaan tehdä vielä tätäkin

aikaisemmin.

Yhdistämällä erilaisia analytiikalla avus-

tettuja tukitoimia arvioimme saavuttavamme

keskimääräiselle opiskelijalle noin kymme-

nen opintopisteen parannuksen vuositasolla.

Holdenin kaltaisille nuorille on siis mahdollis-

ta saada apua ajoissa, mutta miten pidetään

huolta siitä, että kiireellisesti apua tarvitsevia

nuoria on alun alkujaankin mahdollisimman

vähän?

Oppimisjärjestelmän päätehtävä on hel-

pottaa opettajan arkea ja vapauttaa hänet

rutiininomaisista tehtävistä oppilaiden tuek-

si. Turun yliopistossa kehittämämme ViLLE

-oppimisjärjestelmä on rakennettu tämän

ajatuksen pohjalta. Valtaosa sen tehtävistä

on satunnaisesti generoituja ja automaatti-

sesti arvioituja eli oppilas voi harjoitella ope-

teltavaa asiaa saman tehtävän avulla useita

kertoja ilman, että tehtävä toistaa itseään.

Satunnaisuus ja automaattinen arviointi

mahdollistavat myös välittömän palautteen,

jolloin oppilas näkee tehtävän malliratkaisun

sekä tehdyn ratkaisun kannalta hyödyllistä

tietoa.

Alakoulussa sähköisiä tehtäviä voidaan

hyödyntää monipuolistamaan opetusta ja

opettamaan lapsille huomaamattomasti lait-

teiden käyttöä. Parhaimmillaan sähköiset

tehtävät helpottavat eriyttämistä ja tarjoavat

monipuolista tietoa oppilaiden osaamisesta.

ViLLE:n matematiikan ja ohjelmoinnin sähköi-

sen opintopolun avulla opettajalla on monta

tapaa eriyttää oppilaitaan. Oppilaalle asetet-

tua vaatimustasoa voidaan eriyttää ylöspäin,

tarjota alaspäin mukautettuja perustehtäviä,

tai luoda oppilaalle kokonaan yksilöllistetty

matematiikan oppimateriaali, joka tukee hä-

nen erityistarpeitaan. Toisto ja järjestelmän

tarjoama palautesykli vahvistavat oppilaan

osaamista ja tarjoavat mahdollisuuden kerra-

ta yhdessä opittua sisältöä.

Oppimisjärjestelmän tarjoaman auto-

maattisen palautesyklin ohella on tärkeää,

että tieto oppilaan osaamisesta kulkee myös

opettajan kautta. Analytiikan ansiosta opet-

tajalle jää tarkka tieto oikeista ja vääristä

vastauksista ja jopa tieto kotitehtäviin käy-

tetystä ajasta. Oppilaiden laskemista mate-

matiikan tehtävistä analysoidaan ViLLE:ssä

tyypillisimmät solmukohdat, eli haastavim-

mat aihealueet matematiikan oppimisessa.

Oppilaiden laskiessa tehtäviä opettaja nä-

kee, ketkä oppilaista tarvitsevat lisää tukea,

ja millä osa-alueilla tuen tarpeet ilmenevät.

Näin oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää

kohdentamaan opettajan niukkoja resurs-

seja paremmin sinne, missä niistä on eniten

apua. Automaattisesti arvioidut ja välitöntä

palautetta antavat tehtävät auttavat vapaut-

tamaan opettajan resursseja myös muilla

tavoilla, sillä iso osa oppilaista pystyy etene-

mään välittömän palautteen avulla itsenäi-

sesti, jolloin tarve opettajan antamalle avulle

pienenee. Opettaja pystyy tällöin keskitty-

mään sellaisten oppilaiden auttamiseen, jotka

eivät selviä tehtävistä itsenäisesti.

Oppimisanalytiikka ja oppimisjärjestelmät

tarjoavat yhdessä opettajalle työkalut pudok-

kaiden tunnistamiseen ja oppimisvaikeuksien

synnyn ennaltaeh-

käisyyn, ja omalta

osaltaan auttavat

ennaltaehkäise-

mään Holdenin

kaltaisten tapaus-

ten syntyä nykyi-

sessä koulutusjär-

jestelmässä. On

vaikeaa kuvitella

tulevaisuutta, jos-

sa nykyinen koulu-

tusjärjestelmäm-

me olisi kehittynyt

yhtä paljon nykyi-

sestä, kuin nyky-

järjestelmämme

on kehittynyt Sa-

lingerin aikaisesta

verrokistaan ilman

oppimisanalytiikan

ja oppimisjärjes-

telmien tarjoamaa

yhteistä ja johdon-

mukaista tukea.

Turun yliopisto on pioneeri oppimisa-

nalytiikan ja sähköisen arvioinnin tutki-

muksen saralla ja yliopistoon perustettiin

syksyllä 2016 Oppimisanalytiikan keskus

(sivut: oppimisanalytiikka.fi). Keskuksen

tavoitteena on luoda tutkimuspohjainen ja

oppimisanalytiikkaa hyödyntävä opetuksen

kehittämisen malli taaperosta tohtoriin.

Tätä varten keskus on mukana luomassa

oppimisanalytiikan verkostoa, johon tarvi-

taan mukaan kaikki opetuskentän toimijat.

Tämä verkosto kokoontuu seuraavan ker-

ran ITK-päivillä huhtikuussa 2017 – Terve-

tuloa mukaan! n

Esimerkki eräältä Turun yliopiston kurssilta, kun kurssin alkami-sesta on kulunut pari viikkoa. Kurssilta myöhemmin putoavat opiskelijat (0) alkavat erottua muista opiskelijoista.

Opettaja näkee luokkansa tuen tarpeen aihealueittain yhdellä silmäyksellä ja voi kohdentaa aikansa eniten apua tarvitseviin oppilaisiin.

01 | 2017   | 9

TEKSTI KAISA VÄHÄHYYPPÄ, YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

KUVAT KAISA VÄHÄHYYPPÄ

Ylioppilastutkinnon digitalisointi on ol-

lut puheissa pitkin 2000-lukua ja sitä

ennenkin se oli haavekuvissa ja juh-

lapuheissa esillä. Ajan myötä pelkät toiveet

eivät enää riittäneet – opetus- ja kulttuuri-

ministeriön työryhmämietinnössä vuodelta

2010 oltiin lähes radikaaleja ja ehdotettiin

ylioppilastutkinnon digitalisoinnin aikatau-

luksi vuotta 2014. Hallitusohjelmaan työ-

ryhmän tavoite rantautui vuonna 2012, jol-

loin ylioppilastutkinnon digitalisointiprojekti

varsinaisesti pääsi vauhtiin. Ensin tehtiin esi-

selvitys ja sitten hihat käärittiin toden teolla

projektiryhmän ryhdyttyä hommiin keväällä

2013. Työryhmän tavoiteaikatauluun ei yri-

tettykään päästä, vaan päädyttiin etenemään

askel askeleelta ja aine aineelta. Aikataulun

päättäminen heti projektin alkuvaiheessa

oli tärkeää, jotta jokainen opettaja ja kokelas

osaisi ennakoida ja valmistautua. Tosin varsin

harva ilmeisesti uskoi aikataulun pitävyyteen.

Me uskoimme.

Alusta alkaen oli tiedossa, että työtä teh-

dään yhdessä lukioiden ja muiden keskeisten

sidosryhmien kanssa. Alkuvaiheessa mainos-

timme innolla lukioille ja opetukseen liitty-

vien tapahtumien järjestäjille ”Kutsu Digabi

kylään”. Ja kyllä digabilaiset kyläilivätkin pit-

kin ja poikin Suomea ensimmäiset puolitoista

vuotta projektista. Nyt projektin kehittämis-

työ on pala palalta siirtynyt osaksi Ylioppilas-

tutkintolautakunnan kanslian normaaliarkea,

johon osallistuu koko kanslian väki.

Digikokeet edellyttävät tietokoneita

kaikille tutkinnon ajaksi. Olisi ollut taloudel-

lisesti kohtuutonta vaatia, että koulutuksen

järjestäjät hankkisivat kaikille lukiolaisille tie-

tokoneet ja tarvittavan määrän varakoneita.

Toki koulutuksen järjestäjät olisivat voineet

hankkia erikseen tutkintoa varten edulliset

tietokoneet, jotka olisivat käytössä vain kaksi

kertaa vuodessa. Tällöin opiskelua ja opetus-

suunnitelman toteuttamista varten koneet

olisi pitänyt hankkia muuta kautta, esimer-

kiksi käyttää opiskelijoiden omia koneita tai

hankkia lukioille lisää laitteita.

Päädyimme ratkaisuun, jossa opiskelijat

saavat käyttää omia koneitaan ja lukioiden

on huolehdittava siitä, että heillä on tarjota

riittävä määrä varakoneita mahdollisia ongel-

matapauksia varten. Näin jokaisella on mah-

dollisimman tuttu laite käytössään tutkinnon

kokeissa.

Tiedossa oli, että pelkästään koejärjes-

telmä uusiminen ei riittäisi ylioppilastutkin-

non digitalisoimiseen. Käytössä oleva yliop-

pilastutkintorekisteri oli tullut elinkaarensa

päähän ja myös se jouduttaisiin uusimaan.

Koejärjestelmän osalta olimme optimisteja

ja arvelimme, että sellaisiahan voisi löytyä

jos ei nyt aivan kaupan hyllyltä, niin kuiten-

kin jostakin moinen olisi ostettavissa. Pitkän

selvitystyön jälkeen tulimme tulokseen, että

suomalaiseen ylioppilastutkintoon soveltu-

vaa koejärjestelmää ei ollut olemassa, vaan se

oli tehtävä itse.

Digitystä ylioppilastutkinnossa – tapahtunut tähän mennessä

10 |   01 | 2017

Ylioppilastutkinto digitalisoituuasteittain

SaksaMaantiedeFilosofia

RanskaYhteiskunta-oppi

Psykologia

Toinenkotimainen(suomi/ruotsi)

Uskonto(evl./ort.)Elämän-katsomustieto

TerveystietoHistoria

EnglantiEspanjaItaliaPortugaliLatinaBiologia

ÄidinkieliSuomi/ruotsitoisena kielenäVenäjäFysiikkaKemiaSaame

Matematiikka

KEVÄT 2017

SYKSY 2016

KEVÄT 2018

SYKSY 2017

KEVÄT 2019

SYKSY 2018

Julkisuudessa julkisilla IT-projekteilla ei

ole kummoinen maine. Niitä syytetään usein

budjetin ylittymisestä, aikataulun pitkittymi-

sestä ja lopputuloksen epäkäytännöllisyydes-

tä. Näitä karikoita välttääksemme päätimme

alusta asti, että digitaalinen ylioppilastutkinto

toteutettaisiin ketterän kehityksen ohjelmis-

totuotantomenetelmillä. Käytännössä tämä

tarkoittaa sitä, että ei tilattu valmiiksi määri-

teltyä koejärjestelmää, vaan kehitystiimi joka

työskentelisi lautakunnan kanssa jatkuvasti

määrittäen ja priorisoiden tulevia kehitysas-

kelia.

Tiedossa oli, että ketterien menetelmi-

en käyttö vaatisi suurta panostusta meiltä.

Emme voi vain istua ja odottaa että koejärjes-

telmä valmistuu ajallaan ja on sellainen kuin

halutaan. Meidät on haastettu päivittäin poh-

timaan, mitä tarvitaan ja miten se tehtäisiin,

kannattaako sitä ja tätä toiminnallisuutta yli-

päätään tehdä, ja ehkä haastavimpana: onko

tämän toiminnallisuuden toteuttaminen ai-

van välttämätöntä tehdä juuri nyt.

Lukiolaiset, tulevat ylioppilaskokelaat,

tarvitsevat harjoittelua ja mahdollisuutta

kokeilla ennen varsinaista koetta. Digitaali-

nen koe tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia

paperikokeeseen verrattuna, eikä pelkkä

Ylioppilastutkintolautakunta päätti yleiskokouksessaan 3.5.2013 ylioppilastutkinnon sähköistämisen aikataulusta.

kuivaharjoittelu esimerkiksi videoiden tai

demoalustan avulla riitä siihen tutustumi-

seen. Digitaalinen ylioppilaskoe ei saisi olla

kenellekään ensimmäinen digitaalinen koe.

Päädyimme siihen, että tarvitaan digitaalista

ylioppilaskoetta muistuttava kurssikoejärjes-

telmä, jota jokainen kokelas voisi käydä kokei-

lemassa ja jopa käyttää jonkin oikean kokeen

tekemisessäkin.

Näin syntyi Abitti, ylioppilastutkintolau-

takunnan kurssikoejärjestelmä, jonka tehtä-

vä on helpottaa opiskelijoiden ja opettajien

valmistautumista digitaalisiin ylioppilaskir-

joituksiin. Tätä kirjoittaessani helmikuussa

2017, Abitilla on tehty jo yli puoli miljoonaa

koesuoritusta. Määrä ei ole itsetarkoitus,

mutta se antaa vahvistusta käsitykselle, että

harjoittelumahdollisuutta on käytetty ja käy-

töstä saamamme palaute on ollut ensiarvoi-

sen tärkeää kehitystyössä.

Syksyllä 2016 elettiin jännittäviä aiko-

ja ensimmäisten digitaalisten ylioppilasko-

keiden myötä. Kokonaisuutena kaikki meni

hyvin, vaikka pieniä teknisiä ongelmia rat-

kottiinkin. Kaikki koesuoritukset saapuivat

ajallaan arvosteltavaksi lautakuntaan ja tu-

loksetkin saatiin ajoissa lukioihin. Meille tul-

leiden puheluiden määrä oli paljon odotettua

pienempi, mikä vahvistaa käsitystämme, että

lukioissa oli harjoiteltu hyvin uudenmuotoi-

sen kokeen järjestämistä.

Nyt jännitetään jo kevään tutkintoa. Sil-

loin digikokeisiin osallistuvia on selvästi syk-

syä enemmän ja järjestelmäkin on taas hiuk-

kasen muuttunut.

Paljon on vielä kehitettävää, mutta pal-

jon on jo tehty. Koejärjestelmä, erilaisia

tehtävätyyppejä, arvostelujärjestelmä moni-

vaiheisine arvosteluineen, ylioppilastutkin-

torekisteri, koepöytäkirjoja, optiset lomak-

keet, tietojen siirto, tietoturvallisuudesta

huolehtiminen, sähköinen asiointipalvelu,

lukematon määrä kokouksia ainejaoksien

kanssa, kokeita ja varakokeita, muistitikkulo-

gistiikan kehittäminen jne. Lista on lähes lo-

puton, isoja ja pieniä asioita. Voidaan todeta,

että valitsemamme ketterän kehittämisen

malli on toiminut.

Kehitys jatkuu askel askeleelta. Koejär-

jestelmä ei valmistu, se elää joustavasti uu-

sien tarpeiden, toiveiden ja tutkintoon mah-

dollisesti tulevien muutosten myötä. Uusia

tehtävätyyppejä pohditaan ja matemaattista

kirjoittamista kehitetään, tikuttomasta tu-

levaisuudesta haaveillaan. Tekemistä riittää.

Pysy kanavalla. n

01 | 2017   | 11

TEKSTI ANNE RONGAS

KUVAT BIGSTOCK & ANNE RONGAS

Yleissivistävän koulutuksen opetus-

suunnitelmauudistusten myötä arvi-

ointi on ollut viime aikoina suurennus-

lasin alla. Arviointi ja palautteen antaminen

ovat keskeinen keino ohjata oppimista kohti

tavoitteita. Toisaalta arviointi on työlästä ja

sähköisiä apuvälineitä on tullut tarjolle vasta

viime vuosina. Arviointi koskettaa tunneta-

solla ja siihen liittyy väistämättä vallan ulot-

tuvuus. Yhä useammalla suunnalla kuuluukin

nyt puhetta arviointikulttuurin uudistamises-

ta – eikä pelkkää puhetta vaan myös askelei-

ta kohti käytäntöä. Näitä askelia on etsitty

muiden joukossa kuuden lukion voimin Viisa-

ri-hankkeessa.

“Monipuolinen arviointi huomioi mah-

dollisimman monipuolisesti erilaisia taito-

ja sekä niiden kehittymistä. Hyvä arviointi

osallistaa myös opiskelijaa ja pyrkii kehit-

tämään hänen itsearviointitaitojaan sekä

osoittamaan, miten hyvin oma arvio ja konk-

reettinen taitotaso kohtaavat.” Näin vastasi

opettaja lukioväelle kohdennettuun kyse-

lyyn.

Yhdessä luotu arviointikulttuuri

Millaisista osasista sitten hyvä arviointi-

kulttuuri muodostuu? Sen keskiössä ovat

ihmiset, heidän roolinsa ja ihmisten välinen

vuorovaikutus. Vuorovaikutus onnistuu,

kun puolin ja toisin ymmärretään arvioin-

nin merkitys ja sanat, joilla arvioinnista pu-

hutaan. Arviointikulttuuriin kuuluvat myös

menetelmät, työkalut ja toimintatavat.

Erityistä painoa on annettu viime aikojen

keskustelussa annettu arvioinnin läpinä-

kyvyydelle. Arvioinnin asema opintokoko-

naisuudessa, kuten lukiokurssilla, pitää olla

selkeä ja ymmärrettävä heti alusta alkaen.

Opetussuunnitelmatekstin matka opiske-

lijoiden itsearviointilomakkeelle tai -kaa-

vioon ei kuitenkaan ole helppo. Arviointi on

kiinni asiantuntijuudessa. Se vaatii perspek-

tiiviä ja yleisnäkemystä. Silti arvioinnin on

syytä olla myös dialogia, jossa arvioitava on

itse osallisena.

Lukion 1-luokkalainen kuvaili koke-

muksiaan ryhmäarvioinnista: “Arvioinnissa

oppii antamaan palautetta toisille ja toisin-

päin eli oppii ottamaan palautetta toisilta

vastaan.”

Arviointi on kuin katse, jonka kohteeksi

oppija asettuu. Arviointi tekee näkyväksi ja

siksi myös koskettaa arvioinnin kohdetta.

Siirtämällä osittain arviointivastuuta opis-

kelijoille, opettaja vahvistaa heidän kykyään

ohjata omaa opiskeluaan. Arvioinnin antami-

nen ja vastaanottaminen on taitolaji, johon

voi vähitellen kasvaa. Arvioidessaan itseään

tai vertaisiaan opiskelija voi myös oivaltaa,

että loppujen lopuksi hän opiskelee uusia

Askeleita lukion arviointikulttuurin uusille poluille

12 |   01 | 2017

asioita itseään varten, ei ulkopuolista arvioi-

jaa varten.

Arviointi on kiva juttu

Arviointikeskustelun huolenaiheena on ol-

lut vaara toteuttaa arviointia vain arvioinnin

vuoksi. Lukiolainen kertoi kokemuksestaan,

kuinka itsearviointilomake täytettiin, mutta

siihen ei sitten palattu millään lailla. Arvioin-

nin tutkija Najat Ouakrim-Soivio opastaakin

toteuttamaan arviointia tarkoituksenmukai-

sella tavalla ja oikea-aikaisesti niin, että se

palvelee sekä arvioijaa että arvioitsijaa. Ilman

arviointia oppimisprosessia ei voi ohjata, eikä

opettaja voi kohdentaa opettamistaan oikein,

Ouakrim-Soivio painottaa.

Lukiolainen on kokenut, miten arviointi

auttaa myös suuntaamaan omaa opiskelua:

“Arviointi auttaa sinua mahdollisesti kehitty-

mään ja parantamaan osaamistasi ja huomaa-

maan asioita työssäsi tai työskentelyssäsi joi-

hin et itse välttämättä kiinnittäisi huomiota.”

Arvioinnin kokeminen oppimista tukeva-

na ja myönteisenä asiana on jo sinällään tär-

keä tavoite. Ajatus siitä, että “arviointi auttaa

sinua”, on merkittävä siirtyminen kohti myön-

teistä arviointikulttuuria.

Suurten ryhmien kanssa uusia oivalluksia arviointiin

Arvioinnin merkitys oppijaminäkuvan muok-

kaajana on merkittävä. Kun lukion ryhmäkoot

kasvavat, yksilöt katoavat helposti massaan ja

arviointi muuttuu liukuhihnatyöksi. Tarvitaan

oivalluksia ja menetelmällistä kehittämistä,

jotta myös suurten ryhmien kanssa olisi mah-

dollisuus kohtaamiseen.

Martinlaakson lukion matematiikan

opettaja Pekka Peura ja äidinkielen opettaja

Meri-Maaria Kivekäs opettivat yhdessä syys-

lukukaudella 2016 yhtä aikaa samaa opiskeli-

jaryhmää yhdistämättä oppiaineita keskenään.

Heidän oivalluksensa oli organisoida opiskeli-

jat tiimeihin ja tarjota tiimeille kahden kurssin

ajallinen liikkumatila edetä molempien ainei-

den opiskelussa. Opiskelu eteni tehtäväpol-

kuja pitkin. Toteutus oli rakennettu niin, että

opettajalle tuleva arviointityö ei paisunut.

Kivekäs kuvailee: “Vaikka arvioitavat työt

olivat hyvinkin perinteisiä, kahden opettajan

kurssimuoto antoi normaalia enemmän liik-

kumatilaa kokeilla erilaisia arviointiin liittyviä

menetelmiä.” Opiskelijoilla oli mahdollisuus

vaiheittaisen palautteen perusteella paran-

nella töitään.

Kivekäs kertoo, että hänellä oli aikaa an-

taa useaan kertaan palautetta, sillä toteutus-

malli ei paisuttanut hänen arviointitaakkaan-

sa kolmesta syystä: “Ensinnäkin, työtapamme

mahdollisti sen, että pystyin arvioimaan re-

feraatteja opiskelijoiden työskennellessä.

Toiseksi, ryhmäkirjoittamisen menetelmän

ansiosta luettavia tekstejä oli määrällisesti

normaalia vähemmän. Ja kolmanneksi, sanoin

opiskelijoille etukäteen, että referaateissa en

korjaa kieltä vaan annan siitä ainoastaan ylei-

sen arvion. Keskityimme kielellisiin asioihin

tarkemmin vasta esseissä. (Lisää kokeilusta

10.10.2016 julkaistussa bloggauksessa viisa-rihanke.wordpress.com).

Pienillä oivalluksilla eteenpäin

Opiskelija pohti: “Kurssiarviointiin olisi mu-

kava saada muutakin kuin pelkkä numero. Se

toki vaatisi opettajilta paljon aikaa ja vaivaa.

Jos Wilmassa olisi mahdollista valita, haluaa-

ko kirjallista palautetta ja sitä toivoneet voi-

sivat mahdollisesti saada tarkempaa tietoa

kurssin kulusta.” Näin yksinkertaisella keinol-

la opettaja voisi kohdistaa kirjallisen tarkan

palautteen halukkaille ja miettiä toisenlaisia

keinoja niiden opiskelijoiden ohjaamiseen,

jotka eivät lue kirjallista palautetta.

Vastuuta ja otetta omaan opiskeluun eräs

kieltenopettaja tarjoaa yksinkertaisella kei-

nolla: “Opiskelija päättää itse, milloin osoittaa

sanaston tai kieliopin osaamisensa.” Vaikka

tällainen järjestely näyttää pieneltä, se on

henkisesti suuri askel opiskelijan omaehtoi-

sen otteen suuntaan.

Arviointikulttuuri on ennen kaikkea ih-

misten tekoja ja toimintaa. Ensimmäiset as-

keleet otetaan, kun kysytään ja kuunnellaan.

Hyvä idea voi tulla yllättävältä suunnalta.

Monipuolisuus vaatii kohdentamista ja jonkin

vanhan karsimista. Hyviä ideoita toivotaan

myös kiertoon, joten välillä kannattaa jakaa

ideoita. n

Viisari – lukion arviointikulttuurin kehittämishanke, rahoittaja OPH, koordinoijana Otavan Opisto.Viisari-hankkeen toteuttajina Hämeenlinnan Lyseon lukio, Kaurialan lukio, Lauttasaaren yhteiskoulun lukio, Martinlaakson lukio, Otavan Opiston aikuislukio ja Ristiinan lukio. Yhteistyössä mukana myös Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Lisätietoja viisarihanke.wordpress.com.

01 | 2017   | 13

TEKSTI MATTI AARNIO, ITSLEARNING

KUVAT ITSLEARNING

Maailma on nykyään monimutkaisem-

pi paikka kuin muutama vuosikym-

men sitten. Monimutkaistuminen

on pitkälti seurausta teknologian kehittymi-

sestä ja tietomäärien valtavasta kasvusta.

Nämä ovat avanneet uusia mahdollisuuksia

oppia entistä enemmän, yhä monipuolisem-

pia työvälineitä ja tietolähteitä käyttäen. Sa-

maan aikaan digimaailman nopeatempoisuus,

jatkuvat keskeytykset sekä viihdehömppä

ja valheellinen tieto uhkaavat tehdä syväl-

lisestä ajattelusta katoavan luonnonvaran.

Maailmanmenoa seuraamalla merkkejä tästä

on nähtävissä. Teknologiaa pitäisi kuitenkin

käyttää opetuksessa, koska muukin yhteis-

kunta teknologisoituu, mutta miten tekno-

logian tarjoamat mahdollisuudet saadaan

hyödynnettyä lankeamatta siihen liittyviin

sudenkuoppiin.

Tavoitteellinen ja keskittynyt yhdessä tekeminen – avaimet digiajan oppimiseen

Ratkaisu ei voi olla teknologian hylkäämi-

nen, koska silloin mahdollisuudet jäävät hyö-

dyntämättä ja opetus jää yhteiskunnan kehi-

tyksestä jälkeen. Kriittisyys digiteknologian

suhteen on paikallaan, mutta muutoshalutto-

muutta ei pidä naamioida digikriittisyydeksi.

Miten teknologia sitten saadaan palvelemaan

oppimista pedagogisesti mielekkäästi? Vas-

tausta tähän kannattaa lähteä etsimään op-

pimisen tavoitteista. Niiden pitäisi olla kirk-

kaana sekä oppijan että opettajan mielessä.

Parhaimmillaan tavoitteet ovat näkyviä ja

osana kaikkea toimintaa. Teknologian avulla

opiskelun tavoitteet kulkevat mukana mobii-

lilaitteessa ja toimintaa voidaan arvioida suh-

teessa tavoitteisiin milloin ja missä vain.

Tavoitteiden avulla tekeminen voidaan

kohdistaa oikeisiin asioihin. Oppimista sää-

telee tunnetusti se, mitä oppija tekee. Ja te-

kemisen pitäisi olla keskittynyttä. Keskittymi-

nen onkin yksi digimaailman haasteista, sillä

viriketulva johtaa helposti tarkkaavaisuuden

poukkoiluun. Keskittymistä voidaan kuitenkin

edistää erilaisilla harjoituksilla sekä teknisillä

sovelluksilla. Lisäksi verraten helppo ratkaisu

keskittymisen parantamiseksi on oppijoiden

välinen yhdessä tekeminen. Sosiaaliset ti-

lanteet nostavat luonnostaan ihmisen vire-

ystilaa ja tarkkaavaisuutta. Digiteknologiaa

pyritään usein puskemaan väkisin luokkahuo-

neeseen tai lähiopetukseen. Teknologian roo-

lin korostuessa jo muutenkin yhteiskunnassa,

kasvokkaiset tilanteet pitäisi nähdä arvok-

kaina hetkinä, joissa oppijat oppivat kohtaa-

maan toisiaan ja työskentelemään yhdessä.

Teknologia ei välttämättä edistä yhteistyötä

näissä tilanteissa, vaan se voi vain heikentää

osallistujien keskittymistä. Teknologian avul-

la yhteistyötä voidaan

kuitenkin jatkaa fyysisen

opetustilan ulkopuolella

ja kasvokkaiseen yhdes-

sä tekemiseen jäävää

aikaa voidaan jopa lisätä

”flippaamalla” opetuk-

sen järjestystä. Lisäksi

teknologia avaa lukuisia

uusia mahdollisuuksia

dokumentoida yhdessä

tekemisen prosessia ja

tuotoksia. Parhaimmil-

laan teknologia onkin

juuri silloin, kun se mah-

dollistaa jotain, mikä

ei muuten onnistuisi.

Opetuksen ja oppimisen

kannalta lisäarvo voi tul-

la yllättävän arkipäiväi-

sistäkin asioista, kuten

tavoitteiden näkyväksi

tekemisestä ja yhteis-

työmahdollisuuksien li-

sääntymisestä. n

14 |   01 | 2017

TEKSTI ISMO KIESILÄINEN, MEDIAPEDAGOGI

KUVAT ISMO KIESILÄINEN

Tunnin aikana oppilaat lähettelevät

viestejä, seuraavat somea, katsovat

videoita ja pelaavat pelejä. Kännykkä

häiritsee keskittymistä opetukseen. Kuulos-

taako tutulta? Miten oppilaiden tarkkaavai-

suuden saisi suunnattua oppitunnin aihee-

seen, kun käden ulottuvilla on väline, jonka

kyky vangita huomio tuntuu ylivertaiselta?

Toimivaksi tavaksi aktivoida oppilas ajat-

telemaan älylaitteen avulla on osoittautunut

kamerakynä-työskentely, tavoitteellinen vi-

deokuvaaminen, jossa kameralla ratkotaan

erilaisia ongelmia. Kännykän kameraa käy-

tetään kuin kynää, yksinkertaisena ajattelun

apuvälineenä. Kuvaaminen toiminnallistaa

abstraktinkin ajattelun ja auttaa oppilaita

keskittymään työskentelyyn yksin ja ryhmäs-

sä. Vaivaton työtapa soveltuu monipuoliseen

työskentelyyn kaikissa oppiaineissa eri luok-

ka-asteilla.

Kamerakynätyöskentely on yksinkertaista ja nopeaa

Elokuvakasvatuksen traditio tuntee elokuvan

tarinankerronnan taiteena. Vähemmälle huo-

miolle on jäänyt elokuvateorian vaikutusval-

tainen suuntaus, jossa elokuva ymmärretään

ajattelun ja sen representoimisen välineenä.

Tämä näkökulma tarjoaa aivan uusia välineitä

ymmärtää kuvaamisen mahdollisuuksia oppi-

misessa.

Kamerakynätehtävät voivat olla hyvin

yksinkertaisia. Sen sijaan, että valmisteltaisiin

viimeisteltyjä elokuvateoksia, kuvataankin

pieniä havaintoja, todisteita, muistiinpanoja ja

viestejä. Täsmällisillä kuvaustehtävillä oppilas

haastetaan ajattelemaan, toimimaan ja vuo-

rovaikuttamaan tavoitteellisesti. Editointia

ei tarvita, sillä yhden otoksen videot voidaan

katsoa heti kuvaamisen jälkeen suoraan mo-

biililaitteen ruudulta pareittain tai pienissä

ryhmissä. Katsomista ohjataan katseluteh-

tävällä, jossa kuvattuja otoksia tutkitaan ja

tulkitaan. Lyhyen tehtävän suorittamiseen

tarvitaan viikkojen sijaan yksi oppitunti.

Sanaluokkia kuvaamalla

Kielioppi saa käytännöllisen merkityksen

tehtävässä, jossa todellisuutta ja sen esitystä

Kuvaaminen auttaa keskittymään

jäsennetään sanaluokkien avulla. Tehtävä on

leikillinen, ja sitä on helppo myös pelillistää

esimerkiksi pisteenlaskulla. Samaa ideaa voi

soveltaa yksinkertaisempiin ja vaativampiin

kielioppitehtäviin.

Kuvaustehtävä: Keksikää parin kanssa yk-sinkertaista tapahtumaa kuvaileva lause, jonka rakenne on adjektiivi + substantiivi + verbi. (Esi-merkiksi: “Terävä neula pistää.”) Kuvatkaa ta-pahtuma yhdellä video-otoksella niin, että kat-soja ymmärtää lauseen vain katsomalla kuvaa. Videossa ei ole puhetta tai kirjoitusta.

Katselutehtävä: Näyttäkää video ryhmän muille oppilaille. Katsojat tulkitsevat näkemän-sä tilanteen lauseeksi, jonka rakenne on adjektii-vi+ substantiivi+ verbi.Meniköoikein?Voittetarvittaessa auttaa vihjeillä.

Kuvaaminen edellyttää ja tuottaa vuorovaikutusta

Kännykkä on sukujuuriaan myöten vuorovai-

kutuksen väline. Myös älylaitteen uudemmat

ominaisuudet houkuttelevat juuri vuoro-

vaikutukseen – joko ihmisen tai ohjelmiston

kanssa. Se vangitsee oppilaan tarkkaavaisuu-

den laitteen ruudulle varsinkin silloin, kun

oppitunnilla ei ole mahdollisuutta muuhun

vuorovaikutukseen.

Kuvaustehtävässä ajatus tuotetaan

kuvaksi vuorovaikutuksessa aineellisen to-

dellisuuden kanssa. Kameran avulla oppilas

keskustelee maailman kanssa siitä, miltä

valmis ajatus voisi näyttää. Jotta ryhmä on-

nistuu yhteisen ajatuksensa kuvaamisessa,

tarvitaan paljon neuvottelua, toiminnan

koordinointia ja yhteisen tarkkaavaisuuden

kohdentamista. Se tuottaa myös vaivatonta

keskittymistä.

Ideoita opetukseen

Kamerakynä-sivut tarjoavat kaiken tarpeelli-

sen pedagogiikan haltuunottoon. Linkkilistas-

ta löytyy mm. tehtäväideoita, menetelmäopas

ja ilmainen verkkokurssi.

www.kamerakyna.fin

Kamerakynätyöskentelyssä kännykkä on vuorovaikutuksen väline.

01 | 2017   | 15

TEKSTI EVA FORSSÉN & ANSSI MATTILA, LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU

KUVAT EVA FORSSÉN

OKM:n rahoittamassa ja TAMK:n

koordinoimassa hankkeessa tuo-

tettiin perustason ICT-opintoja

verkkototeutuksina mukana oleville ammat-

tikorkeakouluille. Tavoitteena oli tuottaa

avoimesti hyödynnettävää materiaalia, jota

AMK:jen opettajat voivat vapaasti hyödyn-

tää opetuksessaan. Hyödynnettävyyttä opti-

moitaessa tuotettiin pieniä, 1-3 op, opintoko-

konaisuuksia. Hankkeen aikana toteutimme

Laureassa saman kurssin kahdesti muille

kuin Laurean opiskelijoille.

Hankkeen pääajatuksena oli vapauttaa

opettajaresursseja edistyneempiin opintoi-

hin, mutta olennaista hyötyä saatiin myös

opiskelijoiden mahdollisuudesta valita opin-

toja laajemmasta tarjonnasta. Saimme hy-

vää kokemusta haasteista, jotka vaikuttavat

avoimen opetustarjonnan laajamittaiseen

hyödyntämiseen.

Hankkeessa toteutetut kurssimme pe-

rustuivat aiemmin Laureassa opetettuun

sisältöön, mutta hanketta varten opetus ja

sisältö siirrettiin Metropolian ylläpitämään

Moodle-oppimisympäristöön. Sisällön siirtä-

Matkalla korkeakoulujen yhteiseen opintotarjontaan – kokemuksia 10 polkua -hankkeesta

misestä koitui ainoa opiskelijoiden kritiikin

lähde, eli merkistöongelmat monivalintahar-

joituksissa.

Opiskelijapalautteet olivat hyvin positii-

visia, ja rekisteröityneiden läpäisyaste oli n.

90 %. Keskiarvo numeerisista palautteista oli

4.4/5. Sanalliset palautteet olivat lähes poik-

keuksetta myönteisiä. Opiskelijat kehuivat

saamaansa nopeaa ja välitöntä palautetta.

Kurssin paloittelu viikon mittaisiin osioihin,

joissa edettiin johdonmukaisesti helposta

kohti vaikeampaa koodaamista, sai paljon

kehuja. Käytetty materiaali tuki oppimista.

Missä ovat todelliset ongelmat?

Havaitut ongelmat liittyivät enemmän

hallinnollisiin asioihin, esimerkiksi yhteisen

ilmoittautumisjärjestelmän puuttumiseen,

kuin itse opettamiseen. Jo kurssin käynnis-

tyminen tuotti hankaluuksia - väärät sähkö-

postiosoitteet, myöhästyneet ilmoittautumi-

set, jakson opettajien viestien kulkeutumiset

opiskelijoiden roskaposteihin ovat hyviä esi-

merkkejä alun komplikaatioista.

Matkalla kaikille korkeakouluopiskeli-

joille yhteiseen opintotarjontaan olennaisia

ratkaistavia kysymyksiä edellisten lisäksi

ovat (jos toistaiseksi unohdamme kuka ope-

tuksesta maksaa, miten maksaa ja kenelle

maksaa):

• Miten ennakoida opiskelijoiden määrä ja

optimoida tarvittavat opettajaresurssit?

• Miten hallita osallistuvaa opiskelijajouk-

koa?

• Miten kurssit saadaan laajasti opiskelijoi-

den ulottuville?

Usein verkko-opintoihin liitetään isot kes-

keyttämisprosentit. Hankkeen aikana vah-

vistui ajatus siitä, että taisteltaessa tätä

vastaan on puututtava asioihin ajoissa.

Esimerkiksi kurssin suunnittelu siten, että

jälkeen jääviin päästään kiinni nopeasti. Jois-

sain ympäristöissä voidaan hyödyntää myös

oppimisanalytiikkaa. Suurin ongelma kaikille

avoimen opetuksen toteuttamisessa lienee

yhteisen hallintajärjestelmän puuttuminen.

Kursseista tiedottaminen, niiden tarjoami-

nen, ilmoittautumiset, hyväksymiset, arvi-

oinnit jne. Tätä ihmettä odotellessa – Pep-

piä? n

16 |   01 | 2017

Osallisena verkossa -hankkeessa ke-

hitetään aikuisten maahanmuuttaji-

en digitaalisia taitoja ja rohkaistaan

opettajia digitaalisten välineiden ja oppimis-

ympäristöjen hyödyntämisen. Luksian ko-

toutumiskoulutuksen ryhmissä on projektin

myötä alettu entistä enemmän integroida digi-

taalisuus osaksi suomen kielen opiskelua. Esi-

merkiksi Vuosi kotoutumiskoulutuksessa on

elokuussa 2016 alkanut multimodaalinen blo-

gi, jossa seurataan maahanmuuttajien kotou-

tumisprosessia ja kielen oppimista. Opiskelijat

tuottavat itse blogin sisältöä vertaisohjaajien

avustuksella ja samalla kehittävät digitaalisia

taitojaan. Blogi on katsottavissa Ylen Selkouu-

tisten nettisivuilla ja Ylen Areenassa.

Puhti – ohjauksen tahto ja taito -hank-

keessa kehitetään oppimista ja opiskelua

tukevia ohjausmalleja ja oppimateriaaleja.

Hankkeen aikana on aloitettu muun muassa

digitutortoiminta. Digitutorit ovat opiske-

lijoita, jotka toimivat vertaistukena muille

opintojen aikana ilmenevien tietoteknisten

tai sosiaalisen median pulmien ratkomisessa.

Tutorointi tapahtuu WhatsAppin, sähköpostin

ja Facebookin välityksellä, mutta mahdollista

on myös sopia tapaaminen digitutorin kanssa.

Tavallisesti kysymykset liittyvät jonkin sovel-

luksen tai ohjelman käyttöön. Digitutortoimin-

taa kehitetään yhdessä digitutoreina toimivien

opiskelijoiden kanssa.

Työelämän ICT-taidot kaupan alalla

-hankkeessa on testattu ICT-taitojen sparraus-

mallia kaupan alalla työskentelevien tieto- ja

viestintätekniikan taitojen kehittämisessä.

Mallia on pilotoitu vuoden ajan ja kokemuk-

set ovat rohkaisevia. Mallissa kaupan alan

toimijoiden osaamisen taso ja taitopuutokset

tunnistetaan selainpohjaisella testillä. Testaa-

misen tuloksia on hyödynnetty henkilöstön

osaamisen kehittämisessä, täydennyskoulu-

tusten suunnittelussa ja kohdentamisessa.

Testitulosten koetaan kuvaavan taitojen to-

dellista tasoa sekä mahdollistavan tarpee-

seen perustuvan koulutuksen tarjoamisen. n

Luksian video bloggaajat vierailulla Ylessä.

EU:n rahoittaman Taito-ohjelman hankkeissa on kehitetty uusia malleja ja käytäntöjä tietoteknisten perustaitojen parantamiseksi erityisesti niissä aikuisryhmissä, joiden taitoheikkoudet hankaloittavat toimimista digitalisoituneessa yhteiskunnassa ja työelämässä. Uusissa oppimisen malleissa keskeisinä ovat monipuoliset viestintäkanavat, vertaisoppiminen ja yksilöllisyys.

TEKSTI MAARIT MÄKINEN, TAMPEREEN YLIOPISTO

KUVAT ANNE KEMPAS

Multimodaalinen blogi, digitutorit ja ICT-taitojen sparraus - uusia malleja digitaitojen oppimiseen

Taito-ohjelman hankkeet

Työelämän ICT-taidot kaupan alalla Päätoteuttaja: Turun yliopisto Kotisivu: http://rosa.utu.fi/tradeict/

OSALLISENA VERKOSSA – digitaalisia taitoja maahanmuuttajille Päätoteuttaja: Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Kotisivu: www.osallisenaverkossa.com

PUHTI-ohjauksen tahto ja taito Päätoteuttaja: Kouvolan aikuiskoulutuskeskus Kotisivu: https://puhti-hanke.joomla.com

Noheva Päätoteuttaja: Kiipulasäätiö

Taitotuunaajat Päätoteuttaja: Erilaisten oppijoiden liitto ry

Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvalmiuksiin Päätoteuttaja: Työväen Sivistysliitto TSLKotisivu: https://www.oppi-va.fi/

Digipolku töihinPäätoteuttaja: Opintokeskus Sivis

Taikoja-koordinointihanke Päätoteuttaja: Tampereen yliopistoKotisivu: https://blogs.sis.uta.fi/taikoja/

01 | 2017   | 17

Simulaatiot ovat olleet jo vuosikymme-

niä tärkeä osa monien alojen ammat-

tikoulutusta, mutta vasta viime vuo-

sina simulaatiot ja virtuaalitodellisuus ovat

alkaneet aidosti sulautua. Esimerkiksi kirurgin

koulutuksessa simulaatioista on tullut arkea.

Virtuaalitodellisuuden kautta simulaatio, joka

on ennen toiminut DVD:ltä, toimii nyt verkos-

sa anatomian tutkimusmatkana virtuaalilaseja

käyttäen mahdollistaen kävelemisen verisuo-

nen tai sydämen sisällä. Virtuaalitodellisuu-

teen on luotu myös pelejä ja yhteisöllisiä koke-

misen paikkoja, joissa voidaan kisailla sydämen

rakenteiden purkamisesta ja kasaamisesta.

TEKSTI JUKKA SORMUNEN

KUVAT FINEDUVR & JUKKA SORMUNEN

Virtuaalitodellisuutta tulevaisuudessa – mikä on realismia ja mikä fiktiota kouluissa

Erilaisia virtuaalilaseja käytetään jo mm.

historiassa, biologiassa, liikunnassa, taide-

kasvatuksessa, tiimioppimisessa ja yrittäjyy-

sopinnoissa.   Ladattavia sovelluksia löytyy

sekä ilmaisena että maksullisena. Virtuaali-

ympäristöjä voidaan hyödyntää myös lukioi-

den markkinoinnissa, oppimistapahtumissa

ja oppimisympäristöjen simuloinneissa.  Näi-

den luominen on ollut matalan kynnyksen

toimintaa ja antanut opiskelijoille yhdessä

tekemisen kokemuksen.

#FinEduVr-virtuaalihankkeen tavoit-

teena on myös tehdä itse virtuaalisia oppi-

misympäristöjä ja tiloja. Unity-koodaamista

on harjoiteltu pienimuotoisesti lukio-opis-

kelijoiden kanssa ja laajempaa pelien raken-

tamista on päästy tekemään yhteistyössä

peliyritysten kanssa. Virtuaalitodellisuus

tullee olemaan seuraava iso mullistus myös

opetuksessa.

Kansainvälisyys välttämätöntä

Hankkeemme tavoitteena on luoda kan-

sainvälisiä virtuaalioppimisen verkostoja ja

yhteisöjä.   Opintomatkat eri maihin ja kon-

ferensseihin mahdollistavat tapaamisen eri

maiden toimijoiden kanssa. Olemme tutus-

tuneet mm. Foundry 10 -organisaatioon

Yhdysvalloissa, joka on edelläkävijä VR/

AR-kokeiluissa ja tekee hyvää perustutki-

musta virtuaalitodellisuuden opetuskäytön

mahdollisuuksista. Olemme toteuttaneet jo

yhteisiä kyselyitä niin Suomessa kuin Yhdys-

valloissa, joista saanemme yhteenvetotietoja

vuoden 2017 aikana.

Mielenkiintoisia kohtaamisia syntyy

myös, kun osallistuu aktiivisesti erilaisille

messuille. Yksi näistä on ollut AEgis Te-

chnologies Orlando, joka tuottaa laajasti

Yhdysvaltojen puolustusvoimien virtuaa-

litodellisuuden toiminta-alustoja. Vierailu

AEgis Technologies -yritykseen toteutuu

kesäkuun ensimmäisellä viikolla, jolloin #Fin-

EduVr-tiimi osallistuu Florida Institute of

Technologyn Virtual Worlds Education -kon-

ferenssiin Melbournessa Floridassa. Tavoite

on testata ohjelmistolla tuotettavien 3D-ani-

maatioiden soveltumista Unity-koodauksen

kautta virtuaalipeleihin, joita tehdään seu-

raavassa Game Jam -tapahtumassa Kuopios-

sa 19.–21.5.2017.

Kalifornian Piilaaksossa on lukematto-

mia startup-yrityksiä ja hautomoita virtu-

aalitodellisuuden eri genreissä.   Vierailim-

me tammikuussa 2016 San Mateossa Boost

VC -hautomossa. Hautomosta saimme vi-

18 |   01 | 2017

hiä siellä olleen suomalaisen Vizorin kaut-

ta. Tämänkaltaisten yrityshautomoiden

olemassaolo ja niihin hakevien yritysten

aktiivinen toimiminen on elintärkeää peli-

genren, mutta varsinkin VR-teollisuuden

boostaamiseksi.

Saimme kosketuksen yrityshautomotoi-

mintamalliin Piilaaksossa ja samaa ajatusta

ollaan pyritty tuomaan hankkeemme opis-

kelijoille Game Jam -idealla. Virtual Game

Jam 48h tuo lukio-, ammattikorkeakoulu- ja

yliopisto-opiskelijat yhteiseen viikonloppuun

peliyritysten ja mm. Unity-osaajien kanssa.

Kun tapahtumassa on laajalti virtuaalitodelli-

suuden kokeiluun soveltuvia laitteita, niin 48

tunnin tuloksena syntyy hienoja VR-aihioita

erilaisiin tarpeisiin. Tuottamisen helppous ja

nopeus on yllättänyt meidät!

Ohjelmistokokeiluja ja tutkimusmatkaa oppimisen mahdollisuuksiinMitä konkreettista sitten olemme tehneet ja

mihin mahdollisesti tulevaisuus voisi olla me-

nossa virtuaalitodellisuuden osalta? Hankkeen

opiskelijat ja sadat vierailijat hankelukioissam-

me Muuramessa, Kuopiossa ja Jyväskylässä

ovat kokeilleen ilmaisia ja maksullisia ympäris-

töjä HTC Vive -laseilla, jotka ovat uusin alueval-

taus Cardboard- ja Samsung VR -lasien jälkeen.

Kokeilijat ovat tehneet virtuaalitaidet-

ta Googlen Tilt Brush -ohjelmalla ja HTC

Vive -laseilla. Kokemus on ollut innostava

ja hämmentävä - taiteentekijä voi olla oman

taideteoksensa sisällä. Tilt Brush -ohjelmalla

voi valita erilaisia siveltimiä tähtisuihkusta

pensseleihin.

Job Simulator -ohjelmalla luodaan vir-

tuaalikädet, joilla voi toimia toimistosimu-

laatiossa. Virtuaalikäsien avulla voi ottaa

kopioita kopiokoneella ja tehdä muita toimis-

totehtäviä. Tällaisia työsimulaattoreita on eri

ammateissa jo useita.

Sculpture VR ja Moodbox -ohjelmilla

rakennetaan erilaisia tiloja ja esineitä. Ohjel-

mat ovat edistyksellisempiä versioita Mine-

craft-maailmaan verrattuna, jossa taloja ja

tiloja rakennetaan erilaisista kuutioista. Toki

kokemuksia myös Minecraftin käyttämisestä

HTC Vive -virtuaalilaseilla on aktiivisten opis-

kelijoiden ansiosta syntynyt. Virtuaalisten

suunnitteluohjelmien erikoisuutena on omi-

naisuus, jolla voi siirtää itsensä salamanno-

peasti eri paikkaan käsiohjaimilla. Toisaalta voi

kasvattaa ja pienentää ympäristönsä kokoa.

Altspace VR -ohjelmisto on sosiaalisen

virtuaalitodellisuuden alusta. Sen avulla voi

kokoontua erilaisten teemojen ympärille

keskustelemaan virtuaalisessa tilassa.

The Lab sisältää useita erilaisia virtuaa-

limaailmoja ja on suunniteltu laitetoimitta-

jan opetteluohjelmaksi. Sieltä löytyy jännit-

tävä Secret room, jossa ratkotaan ongelmia

sekä laboratorio, jossa voi kokeilla erilaisia

asioita ja testejä. The Lab vie käyttäjän

myös eri maihin, jossa voi ihailla maisemia.

Pelkkä jousipyssyllä ampuminen ja oman

linnanpihan puolustaminen on koukuttanut

lukiolaisia ja osoittautunut suosituimmaksi

pelipaikaksi.

Toivoisin, että eri oppiaineiden opet-

tajat heittäytyisivät tutkimusmatkalle ja

ottaisivat virtuaalitodellisuuden osaksi

perusopetustyökaluja, aivan kuten 3D–tu-

lostamisen ja videoiden tuottamisen. Ope-

tuksen rikastaminen digitaalisilla palveluil-

la tai itse tuotetuilla digimateriaaleilla on

tulevaisuuden opettamisen ja oppimisen

perustyökaluja. Uskon vahvasti, että näistä

ja tulevista kokemuksista syntyy vielä mo-

nia kertomuksia ja käytännön sovelluksia

lukio-opetukseen.

ITK:ssa tavataan, verkostoidutaan ja jaetaan kokemuksia!

SeuraaTwitterissäjaInstagramissa @FinEdVR.

KoordinaattoritlöydätmyösTwitteristä @ apuustin @ilotimo @sormuju. Kohdataan kasvokkain tai virtuaalisesti! n

01 | 2017   | 19

jojen. Lisäksi ViLLE:ssä on monipuolisia sisäl-

töjä jo valmiina: Jos toisen opettajan tekemä

tehtävätyyppi ei suoraan sovellu omaan käyt-

töön, pieni muokkaus voi riittää.

Pintakillassa ollaan rakentamassa ViL-

LEä tueksi autenttiseen oppimiseen. Am-

mattitaitovaatimuksittain on tehty osin

automaattisesti tarkastettavia tehtäviä,

osin opettajan arvioimia tehtäviä. Oppimis-

ympäristön avoimuudesta ei ole tarvinnut

luopua: automaattisesti tarkistuvat tehtävät

ovat tukimateriaalia ammattisanastoon ja

työn perustana olevan tiedon oppimiseen.

Itse työprosessien vaiheet ja teoriatiedon

soveltamisen käytännön työssä opiskelija

raportoi edelleen omaan sähköiseen port-

folioonsa, joka syksyllä 2016 aloittaneilla

opiskelijoilla on Instagramissa. Opetustiimi

seuraa työtaitojen harjaantumista ja ammat-

tisanaston täsmentyvää käyttöä ja kuittaa

tykkäystoiminnolla tehtävät tehdyksi. Kor-

jaavaa palautetta pyritään antamaan vain

kasvotusten, mutta pitkän työpaikalla ta-

pahtuvan oppimisen aikana käytetään myös

ViLLEn henkilökohtaista palautekanavaa ja

videopuheluita.

Jotta oman oppimisen eteneminen olisi

helppoa ja mielekästä, tekeillä on osaamis-

merkkejä ja käytössä ViLLEn harjaantumis-

mittari. Tutkinnon perusteiden mukaisista

osaamismerkeistä olisi hyvä olla valtakunnal-

lisia toteutuksia, mutta Poluttamo-hankkees-

sa teemme kokeiluita asian suhteen. Opin-

tojen suunnitelmalliseen pelillistämiseen

edetään, kun ViLLE-pilotin kokemuksia saa-

daan tämän vuoden aikana koostettua. n

TEKSTI KEHITTÄMISKOORDINAATTORI ANU KONKARIKOSKI, AMMATTIOPISTO TAVASTIA KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ RIIKKA RIIHIMÄKI, AMMATTIOPISTO TAVASTIA LEHTORI JARI VÄLKKYNEN, AMMATTIOPISTO TAVASTIA

KUVAT JARI VÄLKKYNEN

Pintakillan yksilölliset polut

Ammatillisen koulutuksen reformi siir-

tää koulutuksen painopistettä entistä

enemmän työpaikalla tapahtuvaan

oppimiseen. Toki oppilaitosten seinien sisäl-

lä saa työvaltaisissa oppimisympäristöissä

omien ominaisuuksiensa ja henkilökohtaisen

opiskelusuunnitelmansa mukaisesti kasvat-

taa osaamistaan ennen kuin siivet kantavat

työelämän pyörteissä.

Yksilöllisten polkujen vuoksi etenemis-

tahti ja oppimisen paikat ovat moninaiset.

Yhä yleistyvissä opiskelijaprojekteissa ker-

tyy monenlaista oppimista opiskelijan roo-

lista riippuen. Joka tapauksessa opettajan

määräämään samaan tahtiin naulaamisen

aika on auttamatta ohi. Opettajan ja opiske-

lijankin kannalta tämä näyttäytyy oppimisen

seurannan haasteena. Jos joku vielä hoitaa

seurantaa opettajan päiväkirjan takalehtien

taulukoilla, on aika siirtyä digiin. Toiveena on

viimein päästä aikaan, jolloin digitaalisuus

toimii työn helpottajana. Tässä tarvitaan

vanhojen huonojen digikokemusten luomien

uskomusten purkamista sekä vahvaa palve-

lumuotoilun näkökulmaa ohjelmistojen ja

älylaitesovellusten suunnitteluun. Markki-

noilla on monia pieniä sovelluksia asian hallin-

taan, mutta kustannustehokkainta ja turvalli-

sinta on hoitaa asia osana oppimisympäristöä

ja opiskelijahallintojärjestelmää.

Ammattiopisto Tavastian teollisen pinta-

käsittelyn alalla aikuisten ja nuorten opinnot

sekä kaikki eri koulutuksen rahoitusmuodot

samaan työvaltaiseen oppimisympäristöön,

jossa opettajatiimit opettavat ja ohjaavat

opiskelijoita tukenaan ammatilliset ohjaajat.

Vuosi on jaettu teeman ja aiheen mukaisiin

päiviin, joihin kutsutaan kaikki aiheeseen

liittyvien ammattitaitovaatimusten mukaista

lisäoppia tarvitsevat opiskelijat. Aiheen tar-

kastelukulma ja syvyys määräytyvät suorit-

teilla olevan tutkinnon mukaan.

ESR-rahoitteisessa Poluttamo-hankkees-

sa on valittu pilottiympäristöksemme Turun

yliopiston ViLLE-oppimisjärjestelmän. Sen

etuja ovat maksuttomuus, monipuolisuus niin

oppimisanalytiikassa kuin automaattisesti

arvoitujen tehtävien suhteen sekä mahdolli-

suus käyttää järjestelmää yli organisaatiora-

20 |   01 | 2017

TEKSTI HENRIIKKA HANNULA, COSS RY

KUVAT HENRIIKKA HANNULA

Tietosuoja on osa yksityisyyden suojaa,

ja jokaisen – myös opiskelijan – pe-

rusoikeus. Kaikki tiedot, jotka voidaan

suoraan tai välillisesti yhdistää opiskelijaan,

ovat henkilötietoja, joiden käsittelyssä nou-

datetaan henkilötietolakia. Yhteystiedot ovat

kiistatta henkilötietoja, mutta niin ovat myös

tiedot, joita kerätään opiskelijan käyttäytymi-

sestä niin luokkahuoneessa kuin sähköisessä

oppimisympäristössäkin. Oppimisanalytiikka

kehittyy alana kovaa vauhtia, mutta vaikeasel-

koinen tietosuoja jää helposti nopean kehityk-

sen jalkoihin.

Jos oppimisanalytiikan käytön kohteena on

yksittäinen opiskelija, tullaan väistämättä käsi-

telleeksi henkilötietoja. Henkilötietolaki aset-

taa tällöin seuraavat vaatimukset:

• käsittelylle on määriteltävä oppilaitoksen

lakisääteisten tehtävien – eli toisin sanoen

opetuksen järjestämisen – mukainen tar-

koitus,

• tietojen on oltava virheettömiä ja käyttö-

tarkoitukseensa tarpeellisia,

• opiskelijalle on kerrottava tietojen käytöstä

ja sen tarkoituksesta ennen käsittelyn aloit-

tamista,

• opiskelijalle on annettava mahdollisuus

kieltää käsittely, ja

• hänelle tulee kertoa henkilötietolain mu-

kaisista oikeuksista, kuten oikeudesta näh-

dä hänestä kerätyt tiedot sekä mahdolli-

suudesta saada tiedot oikaistuiksi.

Näiden ehtojen täyttyminen ei yksin riitä, sillä

käsittelylle on vielä oltava henkilötietolain mu-

kainen peruste. Oppilaitosten kohdalla mah-

dollisia perusteita on oikeastaan vain kaksi:

asiayhteys opiskelijan ja oppilaitoksen välillä tai

opiskelijan antama suostumus. Suostumuksen

merkitys korostuu erityisesti silloin, kun tietoja

luovutetaan kolmannen tahon käsiteltäväksi tai

kun käsittely saattaa johtaa opiskelijahuollon

tukitoimiin.

Oppimisanalytiikan käyttöön liittyy kui-

tenkin ongelma: oppilaitokset saavat kerätä

vain sellaisia opiskelijaa koskevia tietoja, joiden

tarpeellisuus opetuksen järjestämisen kannalta

pystytään perustelemaan. Oppimisanalytiikka

Tietosuojavaatimukset ulottuvat myös oppimisanalytiikkaan

on niin uusi konsepti, että sen käsitteellinen so-

vittaminen välttämättömäksi osaksi opetuksen

järjestämistä voi olla haasteellista. Tämä taas

tarkoittaa sitä, että oppimisanalytiikan käyt-

töön kannattaa varmuuden

vuoksi hankkia suostumus

opiskelijoilta tai heidän

huoltajiltaan. Jotta suos-

tumus olisi pätevä, tulee

oppilaitoksen pystyä selit-

tämään tarkalleen, mitä tie-

doilla aiotaan tehdä ja miksi.

Entistä mutkikkaam-

maksi asian tekee se, että

toukokuussa 2018 aletaan

soveltaa EU:n tietosuo-

ja-asetusta, joka tuo muka-

naan sekä tiukempia edel-

lytyksiä tietojen käsittelylle

että laiminlyöntejä koske-

van ankaran seuraamus-

maksujärjestelmän. Suos-

tumuksen tulee asetuksen

aikakaudella olla todistetta-

vasti annettu, vapaaehtoi-

nen, tietoinen, yksilöity ja

yksiselitteinen tahdonilmai-

su, jonka antaja on tietoinen

tietojen kaikista sen katta-

mista käyttötarkoituksista

sekä niitä varten toteutet-

tavista toimenpiteistä. Se

voidaan myös perua milloin

tahansa. Oppimisanalytii-

kan kontekstissa muutokset

ovat kiperiä, ja ne voivat

pahimmassa tapauksessa

estää sekä oppilaitoksia että

opiskelijoita hyötymästä op-

pimisanalytiikasta täysmää-

räisesti.

Oppilaitosten ja oppi-

misanalytiikan kehittäjien

kannattaa varmistaa käy-

täntöjensä lainmukaisuus

niin nykyisen lainsäädän-

nön kuin tulevan asetuk-

senkin näkökulmasta. Tie-

tosuoja-asioissa kannattaa mieluummin pelata

varman päälle kuin ottaa turhia riskejä: onhan

hyvin hoidettu tietosuoja samalla luottamusta

nostattava tekijä. n

43

21 Varmista, että kaikessa

oppimisanalytiikan käytössä noudatetaan henkilötietolainsäädäntöä: laiminlyönnit voivat johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Älä koskaan käytä oppimisanalytiikkaa ilman, että opiskelijat tietävät sen käytöstä ja tarkoituksista.

Muista, että oppimisanalytiikan perusteella ei esimerkiksi saa ryhtyä opiskelijahuollon toimenpiteisiin ilman opiskelijan erillistä suostumusta oppimisanalytiikan käytöstä tähän tarkoitukseen.

Älä ota riskejä: selvitä toiminnan lainmukaisuus aina etukäteen.

01 | 2017   | 21

Poluttamo-hankkeen tavoitteena on tarjota tukea toisen

asteen opiskelijalle oman opintopolun selkiyttämiseen,

opinnoissa etenemiseen sekä ammatilliseen kasvuun ja

kehittymiseen.

www.poluttamo.fi

TEKSTI MARJATTA PUUSTINEN & ANNAMARI PUDAS,

LAPIN KORKEAKOULUKIRJASTO, LAPIN AMK

KUVAT BIGSTOCK

Lapin ammattikorkeakoulun kirjasto

ja eOppimiskeskus ovat mukana Po-

luttamo – oma digipolku oppimiseen

-hankkeessa, jossa Lapin AMK:n tavoitteena

on mm. koota ja luoda toimintamalleja sekä

tehdä verkkoon palveluja ja sisältöjä, jotka

auttavat toisen asteen opiskelijoita edistä-

mään tiedonhankintataitojaan opintojaan tai

työelämää varten.

Eri koulutusohjelmissa ja -aloilla tiedon-

hankintataitojen merkitys vaihtelee. Ny-

kyään alaa ja ammattia voidaan vaihtaa usein

ja elinikäinen oppiminen koskettaa lähes

kaikkia. Siksi tiedonhankintataitoja on syytä

kasvattaa vaihe vaiheelta tarpeen mukaan.

Korkeakouluissa tiedonhankinnan taito-

ja opetetaan opintojen eri vaiheissa vaihtele-

vassa määrin. Usein opinnot liittyvät muihin

ns. oppimaan oppimisen taitojen opetuk-

seen. Opintomateriaalit tai -jaksot saatta-

vat olla suljetuissa oppimisympäristöissä ja

niiden tiedonlähteinä käytetään aineistoja,

joihin on pääsy vain kyseisen oppilaitoksen

opiskelijoilla ja henkilökunnalla. Toisella as-

teella taitojen kirjo on todella suuri, ja jatku-

moa tiedonhankintataitojen systemaattises-

ta opettamista läpi eri koulutusasteiden ei

yleensä ole.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että

netin käyttötaito viihdetarkoituksessa eri

välineillä ei takaa tiedonhankintataitojen ja

Sujuvuutta tiedonhankintataitoihinlukemisen ymmärtämisen kehittymistä. Po-

luttamo-hankkeessa tehtiin toisen asteen

opiskelijoille pienimuotoinen kysely tiedon-

hankinnasta. Eri koulutusaloilla vastaukset

(379 vastaajaa) olivat hyvinkin erilaisia.

Painetut kirjat koettiin vielä olevan tärkeä

tiedonlähde, mutta verkosta saatava mate-

riaali ja tuntimuistiinpanot olivat merkittä-

vässä roolissa. Tässäkin kyselyssä moni koki

nykyisten taitojensa olevan riittäviä opintoja

ajatellen. Vastaajat saivat itse kirjoittaa mikä

on tiedonhankinnassa vaikeaa. Noin 50 vas-

tauksessa luotettavan tiedon löytäminen ja

arvioiminen mainittiin vaikeaksi ja/tai aikaa-

vieväksi. Toiseksi vaikeimpana (15 vastauk-

sessa) kirjattiin oikeiden hakusanojen löytä-

minen.

Tiedonhankinnassa tärkeässä osassa

ovat digitaidot, lähinnä kyky hyödyntää verk-

koa sekä erilaisia laitteita. Pohjimmiltaan

tiedonhankinta on kuitenkin kognitiivinen

prosessi. Se vaatii kykyä tunnistaa oma tie-

dontarpeensa, ymmärtää käsitteitä ja niiden

välisiä suhteita, arvioida ja valikoida tietoa

kriittisesti sekä soveltaa sitä tarkoituksen-

mukaisella tavalla. Poluttamo-hankkeessa

pohditaan erilaisia keinoja, joilla käytännön

digitaidot ja tiedonhankinnan kognitiivi-

nen ulottuvuus saadaan kohtaamaan. Pe-

lillisyys on noussut vahvaksi vaihtoehdok-

si. Esimerkiksi Educational Escape Room

(https://www.theatlantic.com/education/archive/2016/07/the-rise-of-educational-es-cape-rooms/493316/) -menetelmä on yksi

tapa, joka voi tuoda lisää tehoa ja iloa tiedon-

hankintataitojen kehittämiseen. Pelatessaan

nuori voi hyödyntää omia vahvuuksiaan (di-

gitaidot) uusien taitojen kehittämisessä (tie-

donhankinta) ja olla aktiivinen toimija omas-

sa oppimisessaan. n

22 |   01 | 2017

Members of the Association of Finnish eLearning CentreSuomen eOppimiskeskus ry:n yhteisöjäsenet

Kannattavat yhteisöjäsenet | Supporting members:

Päättävät yhteisöjäsenet | Organization members:

Alfasoft Oywww.alfasoft.fi

Didactec Oy Ltd.www.didactec.fi

Discendum Oywww.discendum.com

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia/InnoOmniawww.innoomnia.fi

Flowbox Oywww.flowbox.fi

HCI Productions Oywww.hci.fi

Hämeen ammattikorkeakouluwww.hamk.fi

Hämeen kesäyliopistowww.hameenkesayliopisto.fi

Hämeenlinnan kaupunkiwww.hameenlinna.fi

Ilona IT oywww.ilonait.fi

Innowisewww.innowise.fi

itslearning ASwww.itslearning.fi

JRR Service Oywww.jrrservice.com

Jyväskylän ammattikorkeakouluwww.jamk.fi

Kinda Oywww.kinda.fi

Kopiosto rywww.kopiosto.fi

Laurea-ammattikorkeakouluwww.laurea.fi

Lentävä liitutaulu Oywww.lentavaliitutaulu.fi

Linnan Kehitys Oywww.linnan.fi

Mediamaisteri Groupwww.mediamaisteri.com

Metaverstas Oywww.metaverstas.fi

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oywww.metropolia.fi

Mikrolinna Oywww.mikrolinna.fi

Mindhive Tmiwww.mindhive.fi

Nethunt Oy

Otavan Opisto, Internetixwww.internetix.fi

Otavan Opiston Osuuskuntawww.ooosuuskunta.fi

Pedapoint Oywww.pedapoint.fi

Promentor Solutions Oywww.promentor.fi

Qridi Oywww.qridi.fi

Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKOwww.rateko.fi

Sanoma Pro Oywww.sanomapro.fi

Somea Oywww.somea.org

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus – COSS rywww.coss.fi

Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oywww.humak.fi

Suomen oppimispelit rywww.suomenoppimispelit.fi

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus rywww.tieke.fi

Typing Master Finland Oywww.typingmaster.com

Valopi Oywww.valopi.fi

Velis & Remis Oywww.velisetremis.com

3T Ratkaisut Oywww.3tratkaisut.fi

Digital Lessons Finland Oywww.digitallessons.com

Festo Oy, Didacticwww.festo.fi

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluthttp://hyplus.helsinki.fi

Länsirannikon Koulutus Oy WinNovawww.winnova.fi

Mikkelin ammattikorkeakouluwww.mamk.fi

Opintokeskus Siviswww.ok-sivis.fi

Taloudellinen tiedotustoimisto rywww.tat.fi

Tampereen aikuiskoulutuskeskuswww.takk.fi

Turun yliopistowww.utu.fi

Vero-opistowww.vero.fi

01 | 2017   | 23

6.-7.4.2017 INTERAKTIIVINEN

TEKNIIKKA KOULUTUKSESSA

Yleiskuvaus näyttelystä ja näytteilleasettajien tiedot

ITK-näyttely.fi

SeOppi-lehti_ITK-liite_2017.indd 1 3/15/2017 1:57:30 PM

6.-7.4.2017 INTERAKTIIVINEN

TEKNIIKKA KOULUTUKSESSA

Yleiskuvaus näyttelystä ja näytteilleasettajien tiedot

ITK-näyttely.fi

SeOppi-lehti_ITK-liite_2017.indd 1 3/15/2017 1:57:30 PM

Arvioi tieto- ja viestintätekniset taidot. Tunnista osaaminen ja kehittämistarpeet. Kohdista koulutus oikein.

Testaa– älä arvaile!

TiviiTTori

avuksi

digiosaamisen

kehittämiseen

iTK-näyttelyssä

osastolla 304A

Tutustu ja tilaa!www.tiviittori.fi

tiviittori@tieke.fi • 09 4763 0300

t i e k e

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus rywww.tieke.fi/tiviittori

Millaiset tieto- ja viestintätekniikan valmiudet

nuorilla on työelämään?

Mikä on henkilöstön valmius digitaaliseen toimintaan?

Kaipaatko valmista työkalua kehityshankkeeseen?

Tietoyhteiskunta- ja mediataidot

Teknis-käytännölliset taidot

Tiviittori sisältää kolme testivaihtoehtoa:

Tietotyön taidot

Tiviittori on työkalu digitaalisen osaamisen arviointiin.Tiviittori palvelee koulutuksen järjestäjiä ja henkilöstönkehittäjiä sekä toimii itsearvioinnin välineenä.

Havainnollisten tulosraporttien avulla muodostuukokonaiskuva osaamisen vahvuuksista ja kehittämiskohteista.Tulosraportit sisältävät aina osaamisen vertailun myösvaltakunnalliseen osaamistasoon nähden.

2

SeOppi-lehti_ITK-liite_2017.indd 2 3/15/2017 1:57:33 PM

ITK 2017 sata lasissa

ITK konferenssista on muodostunut opetusteknologian kiistaton valtakunnallinen päätapahtuma, joka tunne-taan myös Suomen rajojen ulkopuolella. ITK’17 näyttely

tarjoaa tänä vuonna entistäkin laajemmat mahdollisuudet tutustua uusiin suuntauksiin ja palvelun tarjoajiin kohti uu-sia rakenteita ja haasteita.

ITK-näyttelyssä alan yritykset esittelevät tuotteitaan ja palveluitaan kahden päivän ajan yli 2000-päiselle konfe-renssivieraille. Paikalla ovat alan asiantuntijat, käyttäjät ja päätöksen tekijät samanaikaisesti. Monien oppilaitos-ten innovaatiokehitys onkin saanut uutta näkemystä juuri näyttelyosaston ansiosta.

Maan hallitusohjelmassa on korostetusti esillä digitalisaa-tio. Digitaalisen maailman opetusteknologia ei olekaan pelkästään koulujen asia. Digitalisaation tarve kasvaa voi-makkaasti työelämässä ollen keskeinen osa kansantalo-utta. Tietoyhteiskunta etenee nyt ”sata lasissa” - Suomen juhlavuoden kunniaksi.

ITK-näyttelyosastolla on vuosittain vaihtuvuutta ja uusia tulijoita on voitu ottaa mukaan näyttelyyn. Pääosa näytte-lypaikoista sijaitsee Hotelli Aulangon 3. kerroksessa vasta-päätä sisääntuloaulaa. Näyttelypaikkoja on sijoitettu myös

2. ja 1. kerroksiin. Näyttely jatkuu myös Kavaljeeri-raken-nuksessa ja kylpylärakennuksen Areena-salin aulassa.

Näyttelyosaston laajuus on varsin edustava läpileikkaus suomalaisen opetusteknologian yrityskentästä ja palve-lujen tarjoajista. Toivomme tämän näyttelyjulkaisun osal-taan auttavan entistä paremmin löytämään näyttelytarjon-nasta juuri oikeat yritykset ja palvelut. Julkaisu on laajan levikkinsä ansiosta hyvä hakuteos myös myöhempää yh-teydenottoa varten.

ITK-konferenssin tavoitteena on esitellä kansallisesti tär-keitä oppimisratkaisuja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, uusia toimintatapoja, uutta osaamista sekä tuot-teita, palveluita ja kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille.

ITK-näyttelyosastoille on vapaa pääsy. Näyttely on avoinna yleisölle: - torstaina 6.4. klo 9.00 - 17.00- perjantaina 7.4. klo 9.00 - 14.00.

Toivomme Teidän viihtyvän ITK’17 konferenssissa ja teke-vän ITK-näyttelyssä onnistuneita valintoja.

ITK näyttelytoimikunta

Jarmo Viteli Jorma Saarinen

3

SeOppi-lehti_ITK-liite_2017.indd 3 3/15/2017 1:57:33 PM

A

B

C

D

E

FGHI

K

M

N

O

P

QRS

T

UWVY

Acer & Innofactor Skilli .................................................................341Alfasoft Oy ....................................................................................................... 324Almerin Oy ....................................................................................................... 103Anvia TV Oy ...................................................................................................... 210AudicoSystems Oy .......................................................................................... 340AV-Tiimi LJ Oy .................................................................................................. 323Blackboard International B.V ........................................................................ 301, 352Bright Sales & Installation Oy ....................................................................... 337Casio Scandinavia .......................................................................................... 351CEEDCO Oy ...................................................................................................... 362Christian Egeland-Jensen Oy ......................................................................... 209CLEVERTOUCH / EET Europarts .................................................................... 320 Discendum Oy ................................................................................................. 328Dustin Finland Oy ........................................................................................... 363ECDL Finland Oy ............................................................................................ 334Ekox Finland ................................................................................................... 215Electro Waves Oy ............................................................................................ 331, 335e-Oppi Oy .......................................................................................................... 205-206Epson Europe B.V. ........................................................................................... 322FromLabs Pte Ltd ........................................................................................... 202Google - Cloudpoint ....................................................................................... Areena 1-2Humac .............................................................................................................. 216iDiD ...................................................................................................................203Ilona IT Oy ........................................................................................................ 204Innokas-verkosto ............................................................................................ 306iTronic Oy ......................................................................................................... 329Itslearning Oy .................................................................................................. 318Kauko Oy .......................................................................................................... 338KeepLoop Oy ................................................................................................... 201Kopiosto ry ....................................................................................................... Kavaljeeri H5Kramer Electronics Ab .................................................................................. 330Kuntien Tiera Oy / DELL ................................................................................ 304B, 305Kustannusosakeyhtiö Otava ......................................................................... 307-308Martela Oyj ...................................................................................................... 325Mediamaisteri Oy ........................................................................................... 321Microsoft Oy .................................................................................................... 303Mobirox Oy ....................................................................................................... 208Noretron Esitystekniikka Oy .......................................................................... 327Näppistaituri / Typing Master Finland ......................................................... 217Opetushallitus ................................................................................................. 302Opinsys Oy ....................................................................................................... 336Peda.net, Jyväskylän yliopisto ...................................................................... 207Puolustusvoimat ADL toimisto ..................................................................... 332Qridi Oy .............................................................................................................214ReadSpeaker Ab ............................................................................................. 105Sanakirja.fi / Kielikone Oy ............................................................................ 309Sanasilla Oy ..................................................................................................... 104Sanoma Pro Oy ............................................................................................... Kavaljeeri H1-4Seppo ...............................................................................................................211-212SkillzzUp ........................................................................................................... 326Suomen eOppimiskeskus ry. ........................................................................ 346 AulaTabletkoulu Oy ................................................................................................ 319Taikoja-hanke .................................................................................................. 218Taulukeskus TK-Team Oy Ab ......................................................................... 339Texas Instruments, Vernier Software & Technology / SchoolStore.Fi .... 101-102Tevella Oy ......................................................................................................... 333TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. ......................................... 304ATIVIA ry .............................................................................................................219Upto Oy .............................................................................................................Kavaljeeri H6Whitestone Oy ................................................................................................. 361Värska Vesi As ................................................................................................. 347 AulaYlioppilastutkintolautakunta / Digabi ......................................................... 353

Näytteilleasettajat aakkosjärjestyksessä Näyttelypaikka nro

4

SeOppi-lehti_ITK-liite_2017.indd 4 3/15/2017 1:57:33 PM

Hotellirakennus NÄYTTELYKARTTA

Kavaljeeri-rakennus

Hotelli Aulanko3. kerros

Hotellirakennus 1. kerrosKylpylärakennus / Areena-sali

5

SeOppi-lehti_ITK-liite_2017.indd 5 3/15/2017 1:57:34 PM

301, 352. Blackboard / Moodlerooms

Jarkko Elowww.blackboard.com, fi.moodlerooms.comjelo@moodlerooms.compuh. 040 869 6061

302. OpetushallitusPL 380, 00531 HelsinkiHakaniemenranta 6, Helsinkiwww.oph.fikirjaamo@oph.fipuh. 029 533 1000

303. Microsoft Oy

Keilaranta 7, 02150 Espoowww.microsoft.com/finlandfinland@microsoft.compuh. 09 8171 0400

304A. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Pieni Roobertinkatu 9, MOW, 00130 Helsinkiwww.tieke.fi, www.tiviittori.fiTieke@tieke.fipuh. 09 4763 0400

304B, 305. Kuntien Tiera Oy / Dell EMCTammasaarenkatu 3, 00180 Helsinkiwww.tiera.fiinfo@tiera.fipuh. 0207 347 777

306. Innokas-verkostoSiltavuorenpenger 5 A, 00014 Helsingin yliopistowww.innokas.fi/tiina.korhonen@helsinki.fikati.sormunen@helsinki.fiminna.a.kukkonen@espoo.fipuh. 050 4486 933

307–308. Kustannusosakeyhtiö OtavaPL 134, 00121 HelsinkiUudenmaankatu 10, 00120 Helsinkiwww.otava.fi, asiakaspalvelu@otava.fipuh. 09 15661

309. Sanakirja.fi / Kielikone Oy

Vattuniemenkatu 21, 00210 Helsinkiwww.sanakirja.fiinfo@kielikone.fipuh. 09 612 9930

320. CLEVERTOUCH / EET Europarts

Laivalahden puistotie 10, 00810 Helsinkiwww.saharaplc.comsuomi@saharaplc.compuh. 040 903 3332

318. itslearning Oy

Urho Kekkosenkatu 4-6 E, 00100 Helsinkiwww.itslearning.fifinland@itslearning.comPuh. 045 184 0701

333. Tevella Oy

Pihkanokankatu 6, 33900 Tamperewww.tevella.fitommi.ollikainen@tevella.fi

326. SkillzzUp Oy

Kauppakatu 6 A, 33210 Tamperewww.skillzzup.comkimmo@skillzzup.comPuh. 050 530 9028

328. Discendum Oy

Kiviharjunlenkki 1 E, 90220 Ouluwww.discendum.cominfo@discendum.compuh. 020 718 1850

330. Kramer Elektronics Ab

Höyläämötie 10, 00380 Helsinkiwww.kramerav.fiinfo@kramerav.fipuh. 0931 579 220

332. Puolustusvoimat ADL-toimisto

puolustusvoimat.fi/etusivutuomas.tihula@mil.fi

329. iTronic Oy

Korsholmanpuistikko 38, 65100 Vaasawww.itronic.firobert.granholm@itronic.fi

331, 335. Electro Waves Oy

Piispantilankuja 6, 02240 Espoowww.electrowaves.fiinfo@electrowaves.fipuh. 020 1200 100

319. Tabletkoulu Oy

Lapinlahdenkatu 16, 00180 Helsinkiwww.tabletkoulu.fiinfo@tabletkoulu.fipuh. 0400 79 44 58

323. AV-Tiimi LJ Oy

Kultasepänkatu 3, 04250 Keravawww.avtiimi.fiavtiimi@avtiimi.fipuh. 020 755 9494

324. Alfasoft Oy

Tapsitie 6, 90620 Ouluwww.alfasoft.fimyynti@alfasoft.fipuh. 040 506 1005 / 0400 582 353

321. Mediamaisteri Oy PL 82, 33101 TampereUimalankatu 1, 33540 Tamperewww.mediamaisteri.cominfo@mediamaisteri.comPuh. 010 281 8000

322. Epson Europe B.V

Rajatorpantie 41 C, 01640 Vantaawww.epson.eueeva.saari@epson.eu

325. Martela Oyj

Takkatie 1, 00370 Helsinkiwww.martela.comsirpa.vaarmala@martela.com

327. Noretron Esitystekniikka Oy

Mankkaantie 32, 02180 Espoowww.noretron.fiari.nyyssonen@noretron.fi

Hotellirakennus 3. kerros (sisääntulokerros)

6

SeOppi-lehti_ITK-liite_2017.indd 6 3/15/2017 1:57:34 PM

340. Audico Systems Oy

Takomontie 7, 00380 HelsinkiRautatehtaankatu 22, 20200 Turkuwww.audico.fiharri.hakala@audico.fiPuh. 020 747 9358

201. KeepLoop Oy

Martinkyläntie 9 A, 01770 Vantaawww.keeploop.fisales@keeploop.comPuh. 044 204 1351

337. Bright Sales & Installation Oy

Sinimäentie 8, 02630 Espoowww.brightgroup.fis-d@brightgroup.fipuh. 010 841 4150

339. Taulukeskus TK-Team Oy AbMaorlantie 3, 24800 Halikkowww.tk-team.comesa.taavitsainen@tk-team.compuh. 02 737 200

334. ECDL Finland Oy

Itämerenkatu 1, 00180 Helsinkiwww.ecdl.fiinfo@ecdl.fipuh. 040 771 2474

207. Peda.netJyväskylän yliopistoPL 35, 40014 Jyväskylän yliopistowww.peda.netinfo@peda.netpuh. 040 805 4767

336. Opinsys Oy

PL 248, 40101 Jyväskyläwww.opinsys.fimyynti@opinsys.fipuh. 014 459 1624

203. iDiD digital signage

Haarlankatu 4 A, 33230 Tamperewww.idid.fiinfo@idid.fiPuh. 0010 281 4350

205-206. e-Oppi Oy Ylätie 2, 31600 Jokioinenwww.e-oppi.fiinfo@e-oppi.fipuh. 050 911 1388

341. ACER & Innofactor Skilli

Keilaranta 9, 02150 Espoowww.innofactor.comcarlgustaf.wennstrom@innofactor.com

346 Aula. Suomen eOppimiskeskus ryViipurintie 4, 13200 Hämeenlinnawww.eoppimiskeskus.fiinfo@eoppimiskeskus.fipuh. 040 827 6378

204. Ilona IT Oy

Energiakuja 3, 00180 Helsinkiwww.ilonait.fiilona@ilonait.fipuh. 0207 191 510

202. FromLabs Pte Ltd

8 Burn Road, Signapore 369977www.fromlabs.compuh. +65 8268 0867

347 Aula. Värska Vesi AS

Pikk 41, 64001 Värska, Põlvamaa, Estoniawww.varskavesi.eemail@varskavesi.eepuh. +372 797 6110

363. Dustin Finland Oy

Niittyrinne 7, 02270 Espoowww.dustin.fijesse.vesterinen@dustin.fiPuh. 044 334 0207

362. CEEDCO Oy

Telakkakatu 1 D 25, 00150 Helsinkiwww.ceedco.comhello@ceedco.comPuh. 050 592 2490

352. Blackboard

Jarkko Elofi.moodlerooms.comjelo@moodlerooms.compuh. 040 869 6061

209. Christian Egeland-Jensen Oy

Pikkukorventie 9, 37150 Nokiawww.chjensen.fiinfo@chjensen.fiPuh. 020 747 9060 tai 0500 650 825

208. Mobirox Oy

Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoowww.mobirox.cominfo@mobirox.comPuh. 050 380 9899

210. Anvia TV Oy

Yrittäjäntie 15, 60100 Seinäjokiwww.anviatv.fi | www.älypaperi.fiinfo@anviatv.fiPuh. 0207 420 100

351. Casio Scandinavia

Keilaranta 17, 02150 Espoowww.casio-laskimet.fipepe.palovaara@casio.fipuh. 044 72 75 776

353. Ylioppilastutkintolautakunta / DigabiPL 50, 00581 Helsinkiylioppilastutkinto.fi, digabi.fi, abitti.fidigabi@ylioppilastutkinto.fipuh. 0295 338 200

361. Whitestone Oy

Äyritie 20, 01510 Vantaahttps://topiapp.fi/myynti@topiapp.fiPuh. 020 741 7520

Hotellirakennus 2. kerros

Hotellirakennus 3. kerros näyttelyhuoneet

338. Kauko Oy

Kutojantie 11, 02630 Espoowww.kauko.comjuha.lindqvist@kaukomarkkinat.compuh. 09 5211

7

SeOppi-lehti_ITK-liite_2017.indd 7 3/15/2017 1:57:34 PM

Kavaljeeri H1-H4. Sanoma Pro Oy

Porkkalankatu 20 A00180 Helsinkiwww.sanomapro.fiasiakaspalvelu@sanomapro.fipuh. 0203 91000

Kavaljeeri H5. Kopiosto ry

Hietaniemenkatu 2, 00100 Helsinkiwww.kopiosto.fijuha.kallanranta@kopiosto.fiPuh. 040 523 3212

216. Humac Oy

Fredrikinkatu 48 A, 00100 Helsinkiwww.humac.fiesko.anttikoski@humac.fiPuh. 010 230 7300

Kavaljeeri H6. Upto Oy

Paavo Cajanderin katu 12, 13200 Hämeenlinnawww.upto.fikasper.kenig@upto.fiPuh. 040 741 4226

219. TIVIA ry

Lars Soncin kaari 12, 02600 Espoowww.tivia.fianneli.ranta-kuusinen@tivia.fiPuh. 020 741 9898

217. Typing Master Finland OyNäppistaituriEerikinkatu 4 A 16, 00100 Helsinkiwww.typingmaster.com/fi/anssi.valiaho@typingmaster.compuh. 09 8240 8350

218. Taikoja-hanke

Mika Sihvonen, Tampereen yliopistohttps://www.facebook.com/taikojahankemika.sihvonen@uta.fiPuh. 050 318 5898

101-102. SchoolStore.Fi

Texas Instruments / Vernier Software & Technologywww.schoolstore.fi tuki@schoolstore.fi puh. 050 3686149

103. Almerin Oy

Asemakatu 4, 40100 Jyväskyläwww.almerin.cominfo@almerin.comPuh. 044 240 1520.

104. Sanasilla Oy

Lehtosaarentie 5 D, 70100 Kuopiowww.sanasilla.fijkorkiak@gmail.comPuh. 040 554 6554

105. ReadSpeaker Ab

Västra Ågatan 16, S-753 09 Uppsala, Sverigewww.readspeaker.comsatu.vuorela@readspeaker.com

215. Ekox Finland Oy

Robert Huberin tie 2 K, 01510 Vantaawww.ekox.fiinfo@ekox.fiPuh. 0207 351 191

211-212. Seppo

Siltavuorenpenger 7, 00170 Helsinkiwww.seppo.ioinfo@seppo.ioPuh. 050 531 8044

214. Qridi Oy

Arkistokatu 4, 90100 Ouluwww.qridi.fiinfo@qridi.comPuh. 044 539 9845

Areena 1-2. Google -- Cloudpoint

Castreninkatu 13, 00530 Helsinkiwww.cloudpoint.fiinfo@cloudpoint.fipuh. 09 4257 9280

Kavaljeerirakennus ja kylpylärakennus Areena

Hotellirakennus 1. kerros

Hotellirakennus 2. kerros

106. AV Marketing Finland Oy

Rälssitie 6, 00720 Helsinkiwww.avmarketing.fireijo.lehtinen@avmarketing.fi

8

SeOppi-lehti_ITK-liite_2017.indd 8 3/15/2017 1:57:34 PM

KIRJAA KALENTERIISI ITK-NÄYTTELY 2018

19.-20.4.2018Näytteilleasettaja, varaa paikkasi ajoissa!

www.itk-nayttely.fi

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Muistiinpanoja

NET FORUM Finland on opetusalan kohtaamispaikka jonka keskiössä ovat opettaminen, oppiminen ja teknologia nyt ja tulevaisuudessa.

Tule kuuntelemaan seminaareja, osallistu workshoppeihin ja verkostoidu, tutustu näyttelyssämme asiantuntijoihin, alan digitaalisiin ratkaisuihin, yrityksiin ja palveluntarjoajiin. TERVETULOA!

14. – 15.9.2017 WANHA SATAMA

HELSINKI

@NETforumFIN | #NETforum f

/NETforumFIN

SEMINAARI- ESIINTYJÄNÄ MM:

Zachary M. Walker Ph.D, National Institute of Education, Singapore

TEEMOINA• Arviointi• Mentorointi• Teknologia

9

SeOppi-lehti_ITK-liite_2017.indd 9 3/15/2017 1:57:35 PM