SeOppi 2/2012

Suomen eOppimiskeskus ry | e-oppimisen edistäjä ja verkottaja

02

| 2

012 VERKOSTOT VOIMAVARAKSI

AVO 2 vauhdissa! Hanketeemat esillä...6–11

Millä sytyttää sisäinen motivaatio?...20–21

PK-yrityksissä siirrytään mobiiliaikaan...22

Ilmiöiden visualisointi onnistuu

monin tavoin Open Knowledge

Festival...4–5

SeOppi on ainoa e-oppimisen alalla Suomessa ilmestyvä lehti,

jota julkaisee Suomen eOppimiskeskus ry. Lehti tarjoaa ajan-

kohtaista ja syventävää tietoa e-oppimisen uusista ilmiöistä,

tuotteista ja ratkaisuista sekä niiden hyödyntämisestä. Lehti

edistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetusratkaisujen

käyttöä, tutkimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksis-

sa ja muissa organisaatioissa alan parhaiden asiantuntijoiden

voimin.

PAINOSMÄÄRÄ | 2 000 kpl

ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTO

Niina Kesämaa

Suomen eOppimiskeskus ry

Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna

puh. | 040 827 6378

e-mail | [email protected]

ULKOASU JA TAITTO | Adverbi

PAINO | Fram

KANSIKUVA

Kansikuva Daniel Schildt. Datavisuali-

soinnin mestari Hans Rosling kuvaili

maailman väestökehitystä paperirullilla

Helsingin OKf:ssä syyskuussa 2012.

SeOPPI-LEHTI 02 | 2012

KUSTANTAJA


Visamäentie 33

13100 Hämeenlinna

PÄÄTOIMITTAJA

Titi Tamminen

puh. | 040 869 6306


TOIMITUSSIHTEERI

Oili Salminen


ISSN-NUMERO

1795-3251

12

23

Sisällys

Pääkirjoitus ........................................3

Open Knowledge Festival kokosi

avoimen tiedon lähettiläät Helsinkiin ....4

AVO 2 tuottaa avoimuudesta voimaa

oppimisverkostoihin ...........................6

ESR-hankkeet AVO ja SoMy

yhdistivät voimansa

Virtuaali-Qelluntaissa ..........................7

Avoin tieto yhdistää

Open Knowledge Foundationin

Tampereen opiskelijoihin .....................8

Lisätyn todellisuuden

hankepilotit käynnistyivät ..................10

xTune – uusi tapa yhdistää

osaamista organisaation sisällä ........12

Fröken Senja ja

ruotsin oppimisen ihanuus ................14

Tietoverkkoja sovelletaan

vielä suppeasti opetuksessa .............16

Innovatiivinen, kehittyvä koulu -malli

auttaa tietotekniikan

pedagogisessa käytössä ...................18

4AKTIIVI-ohjelma on alkanut

tuotteistaa hanketuloksia..................19

Millä sytyttää

sisäinen motivaatio

opetusteknologian oppimiseen? ....... 20

PK-yrityksissä siirrytään

mobiiliaikaan ...................................22

3D voi viedä luokkahuoneesta

maailman ääriin ...............................23

Mitä on sekoitettu todellisuus? .........24

Matka luolan (synty)perille.................25

Vieraana ALTissa –

englantilaisessa

eOppimiskeskuksessa ......................26

Politiikan uusi areena on

sosiaalinen media ............................28

TIEKE kehittää työkalun

tvt-taitojen arviointiin ........................30

Suomen eOppimiskeskus ry ..............31

Suomen eOppimiskeskus ry:n

yhteisöjäsenet .................................32

PÄÄKIRJOITUS

Hyvät lukijat

Tämän SeOppi-lehden sisältö on jälleen osoitus siitä, että opetusteknologian hyödyntämisen alueella tapahtuu paljon. Näyttää siltä, että olemme tilanteessa, jossa opetusteknologian mahdollisuudet ja opetuksen kehittämisen tarpeet vihdoin

kohtaavat. Koska tietotekniikan opetuskäytössä on kyse tulevaisuuden taitojen ja osaamisen vahvistamisesta, on hyvä, että nykyinen teknologia tukee hyvin kriittisen ajattelun, yhdessä tekemisen ja globaalin toimijuuden taitoja. Haasteellisempi kysymys tosin on se, ovatko opiskelijat, opettajat ja organisaatiot valmiita hyödyntämään opetusteknologiaa ja muuttamaan toimintatapojaan ja pedagogisia menetelmiään. Eräs lukiolainen kirjoitti syyskuun lopussa Helsingin Sanomien yleisönosastolla siitä, että sähköiset oppimisympäristöt rasittavat monia opiskelijoita. Käytettyjä sovelluksia tun-tuu olevan liikaa ja taidotkaan eivät ihan riitä itsenäiseen ohjelmistojen opiskeluun. Lukio-lainen toivoi myös aikaa atk-taitojen opetukselle, koska heikot taidot turhauttavat: ”Emme ole vielä se sukupolvi, joka jo alle kouluikäisenä on kulkenut älypuhelimet taskussa. ...kurssitöitä pitää palauttaa lukiossa milloin minnekin sivustoille kurssien opettajien tot-tumusten mukaan”. Kertooko tuo lukiolaisen lainaus siitä, ettei oppilaitoksissa riittävästi tueta uusien toimintatapojen oppimista ja siitä, että järjestelmät ovat vaihtelevia ja jokai-sen opettajan itse valitsemia? Herää kysymys, pitäisikö opetussovellusten olla enemmän vakioituihin järjestelmiin perustuvia. Vai onko pedagoginen johtaminen hukassa? Vakioidut järjestelmät ovat kustannustehokkaampia, ja keskittäminen parantaa par-haimmillaan toimintaa. Suunnittelun lähtökohtana on oltava oppimisen tarpeet ja tavoit-teet eikä vain tietohallinnon näkökulmasta helpoimmin ylläpidettävä ratkaisu. Nyt näyttää siltä, etteivät eri toimijoiden tarpeet kohtaa, jokaisella tuntuu olevan oma agendansa, minkä lisäksi organisaation yhteinen visio ja pedagoginen punainen lanka puuttuvat. Strategista suunnitelmaa tarvitaan entistä enemmän, jotta löydetään kaikkien osapuolten tarpeita yhdistävä ratkaisu. Yhteisen vision rakentamisessa on otettava käyttöön kriittisen ajattelun, yhteiskehittelyn sekä globaalin toimijuuden taidot, jotta löydetään mielekkäät oppimista ja tehokasta työskentelyä tukevat ratkaisut. Suomen eOppimiskeskuksen kokemuksia ja parhaita käytäntöjä tarvitaan nyt arjen toi-minnan tukemiseen. Hyvät käytännöt auttavat mielekkäiden valintojen tekemisessä aika-namme, jolloin valintamahdollisuuksia on runsaasti mutta aikaa ja resursseja niukasti. Etsitään yhdessä parhaita toimintatapoja ja tehdään omaa osaamistamme näkyväksi!

Hyvää syksyä!

Leena Vainio

Suomen eOppimiskeskus ry:n

hallituksen puheenjohtaja

puh. | (03) 6464 380, 040 727 6601


Kuva: Teem

u Korpi

Onko pedagoginen johtaminen hukassa?

02 | 2012 | 3

Open Knowledge Festival

kokosi avoimen tiedon lähettiläät Helsinkiin

Festivaalin aikana tarkasteltiin avoimen tiedon hyötyjä ja organisoitumistapoja jakaa avautuvaa tietoa läpinäkyvästi

eri tarkoituksiin. Globaalin festivaalin idea oli löytää sellaisia hyviä ratkaisuja, jotta kaikki osapuolet voittavat ja jotta uusista innovaatioista voisi hyötyä koko maapallon väestö.

HELSINgIN FESTIVAALI YHdISTI KAKSI TAPAHTUMAAHelsingin Open Knowledge Festivalin takaa löytyy sattumuksia ja suunnitelmia. Britti-

Ensimmäinen Open Knowledge Festival (OKf) kokosi yli tuhat henkilöä syyskuun puolivälissä viikoksi Aalto-yliopistolle Helsinkiin toimimaan yh-teiskunnallisesti merkittävän tiedon avoimuuden puolesta. Tarjolla oli sekä osallistumista käytännön sovellusten ideoimiseksi että oppimista erilaisissa työpajoissa, tapahtumissa ja luennoilla. Loppuunmyytyyn festivaaliviikkoon pääsi mukaan myös erillisissä satelliittitapahtumissa ja verkkolähetyksissä.

lähtöinen Open Knowledge Foundation on toiminut tuloksellisesti tiedon avaamisessa ja sillä on eri maissa toimintaa paikallisten verkostojen kautta. Sen järjestämä Open Government Data Camp sekä vuosittainen konferenssi päätettiin yhdistää Helsingin festivaalissa, sillä eri tahot, jotka olivat tavanneet tilaisuuksissa ja verkostoituneet keskenään, halusivat tällaisen yhdistelmän.

OKf:n järjestäjätiimiin kuuluva Antti Poikola juttelemassa datajour-

nalismista Suomen Kuvalehden toimittajan Juho Salmisen kanssa.

LINKITwww | okfestival.org

Twitter | #OKfest

TEKSTI OILI SALMINEN

KUVAT DANIEL SCHILDT

Open Knowledge Foundationin johtohahmo

Rufus Pollock.

OKf oli hyvin kansainvälinen tapaaminen,

sillä aihe on globaali.

Helmikuussa 2013 järjestetään uusi kokoontuminen.

Ilmoittaudu mukaan OKF Convention -tapahtumaan helmi kuulle 2013: http://fi.okfn.org/meetups/open-knowledge-finland-convention/

4 | 02 | 2012

Kalamalja ja Pecha Kucha avoimen oppimisen teemassa

Open Knowledge Festivalin teemoihin kuului myös avoin tutkimus ja opetus. Useat AVO- ja AKTIIVI-hankkeiden osallistujat olivat mukana avoimen opetuksen teemapäivän ohjelmissa. Ohjelmakokonaisuutta oli kutsuttuna suunnittelijana kokoamassa tutkija Tarmo Toikkanen Aalto-yliopistosta. Hän on tuttu myös eOppimiskeskuk-sen hankkeista.

Kalamaljan teemat olivat a) MOOC-cien suunnittelu sekä b) oppikirjojen tulevaisuus.

Keskustelut ja esitykset taltioitiin ja niitä voi katsoa netissä.

LINKITOhjelmatiedot ja videotaltioinnit

http://okfestival.org/open-research-and-

education/

Pecha Kucha -tilaisuus

http://bambuser.com/v/2995533

Kalamalja-keskustelu

http://bambuser.com/v/2995835

KIINNOSTAVATKO MENETELMÄT?Pecha Kucha -menetelmä esim.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pecha_Kucha

Kalamalja-keskustelu

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalamalja

Vaalidatan louhintaa Leo Lahden ja

Joona Lehtomäen moderneilla työkaluilla.

OKf:n ohjelmassa oli runsaasti tarjon-taa. Siinä oli 13 aihealuetta, jotka olivat osallistumiseen kannustavia ja painottivat avoimesti saatavilla olevan ja jalostettavan tiedon käyttöä yhteiskunnallisen toiminnan apuna. Johtoajatuksena oli avoimen tiedon ja uusien sovellusten avulla synnyttää pienin kustannuksin räätälöityjä ratkaisuja, jotta tieto leviäisi nykyistä helpommin hyö-tykäyttöön tiedon omistajien järjestelmistä ja siiloista. ”Festivaalin tarjonta tuntui vastaavan hyvin kysyntää, sillä yksikään aihealueista ei jäänyt syrjään”, sanoo Antti Poikola. Hän oli yksi tapahtuman suunnittelijoista ja toteuttajista ja edusti monen muun toimensa ohella myös AVO2-hankkeen Nettiajan kansalaisyhteiskunta -projektia. Osa-alueet muodostivat laajan hori-sontin yhteiskunnalliseen tietoon ja sen käyttömahdollisuuksiin. Puheena olivat niin yritysten kuin hallinnonkin omista-man tiedon avaaminen kuten myös tut-kimuksen ja koulutuksen, ohjelmistojen, datajournalismin ja visualisoinnin, kestä-vän kehityksen, maantieteellisen datan, kulttuuriperinnön, avoimen kehittämisen yms. aiheet. ”Helsingin tapaaminen oli kehitysvaihe kansainvälisessä verkostoitumisessa ja siinä tärkeitä puolia oli esimerkiksi se, että ihmiset kohtasivat toisensa, erilaiset lähestymistavat avoimuuteen saivat ristiin-pölytystä ja aihepiirissä liikuttiin ainakin yleisellä tasolla teemoissa, joita ihmiset kokevat tärkeiksi.”

JOUKKOÄLYN VOIMAA Open Knowledge Festivalin suunnittelu- ja toteutusvaihe oli aitoa joukkoälyn käyttöä. Festivaali järjestettiin pääasiassa vapaaeh-toisvoimin, sillä vain yksi henkilö oli muuta-man kuukauden ajan kokopäivätoiminen. Festivaalille saatiin kattava ja aiheesta kiinnostuneiden yritysten ja erilaisten taho-jen rahoittajarengas. Poikola korostaa, että kaikkien apu on ollut erinomaisen tärkeää. Festivaalin pääjärjestäjinä toimivat Open Knowledge Foundation, Aalto Media Factory ja Suomen Lontoon instituutti. Ydinryhmässä festivaalin toteuttamiseksi toimi noin puolen vuoden ajan kuusi henkilöä ja vapaaehtoisina oli mukana yli sata henki-löä, jotka toimivat festivaalin järjestämisen eri vaiheissa itseorganisoituen ja jopa luovan kaaoksen keskellä. Valmistelussa ja toteu-tuksessa onnistuttiin laajan kontaktipinnan ansiosta yhdistämään ideoita ja tekemään niistä jatkokehittelyä niin, että paikalle saatiin erittäin asiantunteva esiintyjäkunta ja sen innostamana todella laaja osallistujajoukko. l

Festivaalin tarjonta tuntui vastaavan hyvin

kysyntää.

Tarmo Toikkanen

02 | 2012 | 5

YHTEYSTIEdOTSuomen eOppimiskeskus ry


LINKKIwww | eoppimiskeskus.fi/avo2

Suomen eOppimiskeskus koordinoi Avoimuudesta voimaa oppimisverkos-toihin (AVO 2) -hanketta. Se jatkaa uu-

tena hankkeena edelliselle AVO-hankkeen pohjalta ja hyödyntää aiemmasta opittua ja siinä syntyneitä verkostoja. Molemmat ovat ESR-rahoitteisia ja tavoitteena on ollut ja on edelleen yhteisöllisen, osallistavan ja verkostomaisen toimintakulttuurin synnyt-täminen ja vahvistaminen mukana olevissa oppilaitoksissa ja organisaatioissa sekä niiden sidosryhmissä. Hanke haluaa saada muutosta aikaan eri puolilla ja erilaisissa toimintatavoissa. Kohteena ovat mm. opettaja- ja asiantun-tijaverkostot, joissa hanke konkreettisilla tavoilla edistää yhteisen tekemisen kult-tuuria.

VUOROVAIKUTUKSEN TYÖKALUJAYhteiskunta liikehtii koko ajan. Mukaan tulee uutta ja samalla vanhaa häviää, joten vanhaan perustuvat toimintatavat eivät

AVO 2 tuottaa avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin

mm. koulutuksessa, kansalaistoiminnassa tai hallinnossa vastaa uusia tarpeita. AVO 2 edistää muutosta tällä alueella esimerkiksi kouluttamalla kansalaisjärjestöjä ja virka-miehiä vuorovaikutusyhteiskunnan taitoihin. Niin ikään kansalaisaktiivisuuden ja -vai-kuttamisen työkalujen kehittäminen kuuluu hankkeen ydinasioihin.

AVOIN TIETOAVO 2:ssa tärkeä painotettava teema-alue on avoin tieto ja avoimuuden edistäminen yhteiskunnan eri osa-alueilla.

MOBIILI JA 3dTieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen edellyttää, että opetuksessa ja koulutuk-sessa käytetään pedagogisesti oikein uusimpia sovelluksia ja mahdollisuuksia. Mobiililaitteiden ja niiden käyttötapojen rin-nalla kolmiulotteisuus ja lisätty todellisuus on tätä päivää. 3D on AVO 2:ssa erittäin läsnäoleva sisältö- ja toimintakokonaisuus,

jossa luodaan malleja oppimis- ja osallistu-misympäristöjen opetuskäytölle.

HANKKEEN OSATOTEUTTAJAT JA OSAPROJEKTITAVO 2 -hankkeen osatoteuttajia ovat Aalto-yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen kesäyliopisto, Hämeenlinnan kau-punki, Innopark Programmes Oy, Jyväskylän yliopisto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry, Otavan Opisto, Päijät-Hämeen koulu-tuskonserni -kuntayhtymä / Koulutuskeskus Salpaus ja Tampereen yliopisto. Hankkee-seen liittyvät myös erilliset osaprojektit: AVO-opisto, Nettikansa, Toimikas sekä Kolmiulot-teiset- ja mobiilit osallistumisympäristöt. l

6 | 02 | 2012

ESR-hankkeet AVO ja SoMy yhdistivät voimansa

Virtuaali- Qelluntaissa

Virtuaali-Qelluntai alkoi maanantaina 27.8.12 webinaarilla, jossa Joanna Kalalahti esitteli lisätyn todellisuuden

mobiiliselainta Wikitudea, Eija Kalliala kertoi yhdessä oppimisesta ja tekemisestä, Janne Ruohisto esitteli parviälypalvelu xTunen, jota testataan Sometu-verkostossa syksyn aikana, ja Anne Rongas kertoi toimintarastin luomisesta ja lisäämisestä rastikartalle.

PULMASTA PARVIÄLYILEMÄÄNSuomalaisia sosiaalisen median aktiiveja yhdisti edellisvuosina mm. mikroblogipal-

Viikko yhdessä oppimista ja tekemistä elo–syys-kuun vaihteessa! Sitä Virtuaali-Qelluntai, virtuaali-nen toimintaviikko, oli parhaimmillaan. Se korvasi tänä vuonna jo perinteitä omaavan Qelluntain.

Virtuaali-Qelluntain pilotoinnin ja palaut-

teen pohjalta kehitimme virtuaalisen

toimintaviikon mallin.

l Virtuaaliset toimintaviikot yhdistetään

kasvokkaiseen tapahtumaan

syventämään aiheisiin tutustumista ja

niiden työstämistä tapahtuman jälkeen.

l Virtuaaliset toimintaviikot käynnistetään

ja lopetetaan videoneuvotteluin.

l Virtuaalisista toimintaviikoista tiedotetaan

Sometun ja sosiaalisen median lisäksi

muissa verkostoissa, jotta uudetkin

ihmiset innostuisivat mukaan.

l Virtuaaliseen rastikarttaan laaditaan

selkeät ohjeet. Lisäksi karttaan

merkitään, mitkä rastit ovat nopeita ja

mitkä vaativat syventymistä, jotta

kiireinenkin voisi osallistua yhteiseen

tiedonrakenteluun.

l Virtuaalisiin toimintaviikkoihin liitetään

viestintäkanava, jossa jokainen voisi

kertoa rasteilla käynneistä ja niistä

syntyneistä ideoista.

LINKKEJÄVirtuaali-Qelluntai | https://sites.google.com/

site/yhdessatekeminen/

Anne Ronkaan piirtämä Virtuaali-Qelluntain

ilmiöpohjainen rastikartta

Thinglinkissä | http://bit.ly/qelluntaikartta

Sometu | www | sometu.fi

AVO 2 -hanke | http://eoppimiskeskus.fi/avo2

SoMy-hanke | www | peda.net/veraja/somy

xTune | www | xtune.fi

KIRJOITTAJATEija Kalliala, verkostoasiantuntija, Otavan

Opisto | www | linkedin.com/in/eijakalliala

Anne Rongas, projektisuunnittelija,

Suomen eOppimiskeskus

www | linkedin.com/in/annerongas

TEKSTI EIJA KALLIALA &

ANNE RONGAS

velu Qaiku, jonka nimi kaikuu Qelluntain, someväen kesätapahtuman, nimessä. Kesän 2012 tapahtuma kärsi osallistujapulasta, mutta perinnettä haluttiin jatkaa. Siispä some apuun. Parviälyllä Qelluntaista kehitettiin Some-tun ja AVO-hankkeen Virtuaali-Qelluntai, virtuaalinen yhdessä tekemisen ja oppimisen toimintaviikko, jonka järjestelyihin ja tiedotta-miseen myös Opetushallituksen Sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa SoMy -koordinointihanke osallistui. Anne Rongas piirsi Virtuaali-Qelluntain ilmiöpohjaisen rastikartan suomalaiseen Thinglink-palveluun, jossa kuka tahansa voi lisätä kuvaan rasteja ohjeineen ja linkkeineen. Kartalla on seitsemän laajaa ilmiötä ja neljä reittiä, ohje-, runo-, oppimis- sekä työn ja yhteis-kunnan reitti. Rastikarttaa rakennettiin yhtei-söllisesti ennen varsinaista tapahtumaviikkoa. Palautteen innostamana Virtuaali-Qellun-taita kehitetään ja jatketaan. l

Yhteistoiminta on kannustettavaa

Monissa ESR-rahoitteisissa hank-keissa syntyy ideoita tilaisuuksista ja tapahtumista, joihin omat rahkeet eivät kuitenkaan yksin riitä. Ideoita ei kan-nata heittää syrjään, vaan ryhtyä toi-meen etsimään yhteistyökumppaneita muista ESR-hankkeista. ”Kahden tai useamman hankkeen yhteisiä tapahtumia on järjestetty melko paljon. Rahoittajan näkökulmasta tällai-nen yhteistoiminta on kannustettavaa, jos kukin mukana oleva hanke hyötyy siitä ja toiminta on hankkeen tavoit-teiden mukaista”, sanoo ylitarkastaja Satu Huikuri Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Miten järjestäjät selviävät yhteis-tilaisuuksien raportoinnista?”Meillä ei ole yleistä ohjeistusta tai rautalankamallia näitä tapauksia var-ten. Sen sijaan voin sanoa neuvoksi, että jo suunnitteluvaiheessa hankkei-den on tarpeen sopia keskenään työn-jaosta ja vastuistaan, jottei tilaisuuden jälkeen jouduta selvittelemään perus-asioita. Kun jaottelut on tehty selviksi, asiat hoituvat helposti.”

Kertoisitko esimerkkejä, mistä asioista pitää sopia etukäteen?”Ensinnäkin mukana olevien hankkei-den on tarkasteltava, miten kyseinen tapahtuma palvelee oman hankkeen tavoitteita. On mietittävä, onko tilai-suus hankkeiden yhteinen vai onko se jaoteltavissa selvästi tehtäviin, jotka voidaan vastuuttaa eri hankkeille. Hyvä on sopia, onko esimerkiksi luennoit-sija jonkin hankkeen nimeämä ja sen vastuulla myös kulujen osalta. Tärkeää kulujen jakamisen rinnalla on tieten-kin myös osallistujien kirjaamisesta sopiminen. Hankkeiden välillä voidaan jakaa myös henkilöresursseja niin että henkilö ns. sukkuloi hankkeiden välillä. Hän ei tietenkään voi olla kirjoilla kuin yhdessä hankkeessa kerrallaan.”

Entä jos ei ole varma siitä, että asia etenee rahoittajan hyväksymällä tavalla?”Tällaisissa tapauksissa tulee ottaa etukäteen yhteyttä rahoittajaan, koska hän kuitenkin tekee harkinnan siitä, onko ko. toiminta hankkeelle kuuluvaa, vaikka maksatustarkastaja asian käsit-telee sitten vastaavasti maksatustar-kastuksessa.”

02 | 2012 | 7

Avoin tieto yhdistää Open Knowledge Foundationin Tampereen opiskelijoihin

Projektin taustalla vaikuttavan ver-koston uusi nimi on Open Know-ledge Foundation Finland. Siinä on

mukana Sitra, Helsingin Sanomat, Aalto-yliopisto sekä mm. yrityksiä, koulutusalan edustajia ja hallinnon edustajia. Heitä yhdistävät samansuuntaiset tavoitteet toivotusta avoimesta yhteiskunnasta. OKF toimii itsenäisesti, mutta Nettiajan kansalaisyhteiskunta -projektissa työsken-televät Raimo Muurinen ja Antti Poikola tuottavat sille aineistoja ja tapahtumia sekä mahdollistavat erilaisia vuorovaiku-

Pari vuotta sitten aloittanut Nettiajan kansalaisyhteiskunta -hanke on edennyt käytännön toimissaan kansainväliselle tasolle. Projektin toimijoita ja osallistujia yhdistävä verkosto on liittynyt osaksi Open Knowledge Foundationia. Avoin tieto ilmenee muun muassa koulutuksena Tampereen yliopiston opiskelijavaikuttajille avoimen esityslistan valmistelun muodossa ja nykyaikaisia verkkotyökaluja hyödyntämällä. Muuta koulutusta seuraa kevätkaudella 2013.

tuksellisia toimintamuotoja verkossa ja fyysissä tiloissa. Verkoston jäsenet olivat näkyvästi tekemässä syyskuussa järjes-tettyä kansainvälistä Open Knowledge Festivalia Helsingissä.

OPISKELIJAVAIKUTTAJAT HARJOITTELEVAT AVOIMEN ESITYSLISTAN TEKEMISTÄ Projekti on tuottamassa syksyllä 2012 nuorille opiskelijavaikuttajille pilotin, jossa he harjoittelevat yhdistyksen esityslistan tekemistä. Kuka tahansa yhdistyksen jäsenistä voi osallistua listan laadintaan. Pilotissa yhteiskirjoittamisalustoina ovat Etherpad ja GoogleDocs. Koulutuksessa käytetään myös sosiaalisen median työka-luja ja kanavia. Pilottijakso järjestetään lokakuussa hallintotieteilijöiden Staabi-ainejärjestölle Tampereen yliopistolla. Palautteen ja koke-musten perusteella kurssisisältöä muo-kataan ja uutta versiota kokeillaan tammi-kuussa 2013 ylioppilaskunnan hallituksen kanssa. Pilottijaksojen vetämisestä vastaava Raimo Muurinen listaa etuja, joita saadaan avoimuuden ansiosta. ”Kun kokousten esi-tyslistat saadaan yhteisesti muodostettua, yhdistys on jo ennen kokousta onnistunut kiteyttämään tärkeimmät asiansa ja saanut asiakohtiin taustatietoa ja päteviä perus-teluja. Nythän listat tulevat pienen piirin laatimina eikä niissä juuri ole taustainfor-


KUVAT iSTOCKPHOTO

Koulutuksessa käytetään myös sosiaali-

sen median työkaluja ja kanavia.

maatiota. Mukana olevilla on myös mahdol-lisuus asiallisuudella ja hyvillä perusteluilla saavuttaa kannatusta. Se jos mikä on eduksi vaikuttajiksi haluaville.” Avoimella esityslistan tekemisellä on tietenkin myös haasteita, joita voi enna-koida. Yhdistystoiminnan päätöksenteko tapahtuu tarkasti määritellyllä tavalla, joten siihen liittyvät muutokset saattavat tulla kysymykseen tulevaisuudessa. ”Avoin esityslista verkossa saattaa houkutella mukaan ihmisiä, jotka eivät ole lainkaan yhdistyksessä mukana. Tarvitsemme silloin sääntöjä ja sopimuksia miten koottu esitys-lista käsitellään, kenellä on valta valita siitä käsittelyyn tulevat asiat jne. Nämä selviävät hiljakseen, kunhan alkuun on päästy.” Hankkeen opit ja kokemukset jaetaan lopuksi avoimena oppimateriaalina kenen tahansa hyödynnettäväksi. Sisällöt koostaa ja tuottaa Jyväskylän yliopiston tutkija Kari A. Hintikka. l

8 | 02 | 2012

AVOIMEN TIEdON JA VERKOSTOJEN AIKAl Tietoon ja tekemiseen liittyvät perus-

teet muuttuvat, vanhat hierarkiat eivät enää päde – tiedon auktori-teetti murenee, kuka tahansa voi päästä sellaiseksi, jota kuunnellaan jos on taitava. Yhteisöllinen tiedon tuottaminen ja jakaminen avoimesti nopeuttaa ratkaisujen löytämistä yhteisiin ongelmiin. Jakamalla tietoa avoimesti ja vapaasti kokonaisuus hyötyy paljon enemmän kuin panttaa-malla tietoa suljetuissa ryhmissä.

l Verkko voi yhdistää ihmisiä, jotka eivät ennen ole kohdanneet, ja moti-voida heitä yhteiseen tekemiseen. He toimivat ryhminä ja verkostoina, jotka voivat ottaa tehtäväkseen runsaasti erityistietämystä vaativia tehtäviä.

l Kaikkia verkon mahdollisuuksia hyvän yhteiskunnan rakentamiseen ei ole vielä hyödynnetty. Ihmisten omaehtoinen toiminta on valtava voi-

mavara yhteiskunnan kehittämiseksi, sitä ei pidä rajoittaa keinotekoisesti, vaan sille pitää luoda puitteita ja mahdollisuuksia. Pois holhouksesta, osallisuus omaan elämään!

l Tässä ajassa syntyy uusia ammat-teja, kuten esimerkiksi nettifasi-litaattori, ja niitä varten tarvitaan uudenlaisia verkossa ja verkostoissa toimimisen taitoja.

AVOIN YHTEISKUNTAl Avoin yhdessä tekeminen, yhdessä

päättäminen ja yhdessä oppiminen – tavoitteena on hyvä yhteiskunta!

l Tavoitteena on, että mahdollisim-man moni vaikuttaa yhteiskunnan prosesseihin ja kaikilla riippumatta yhteiskunnallisesta roolista (päät-täjä, rivikansalainen jne.) on mahdol-lisuus tuoda esiin omat ajatuksensa ja argumenttinsa päätöksenteon pohjaksi.

l Yhteiskunnallisen päätöksenteon ja valmistelun prosessit sekä doku-

Nettiajan kansalaisyhteiskunnan manifesti:

mentit ja aineistot avataan verkon kautta. Päätöksenteon läpinäkyvyys paranee, eikä valta enää keskity pysyvästi yksittäisiin henkilöihin, vaan eniten kannatusta saaville aja-tuksille ja argumenteille.

l Osallistuminen tapahtuu verkossa avoimien yhteiskirjoitusdokument-tien ja asiakirjojen kommentoinnin kautta. Aito mahdollisuus vaikuttaa omia asioita koskevaan päätöksen-tekoon saa ihmiset kantamaan vas-tuuta itsestään ja yhteisöstään.

NETTIAJAN KANSALAISYHTEIS- KUNTA -PROJEKTIN TUOTTEETl Projekti tarjoaa foorumeita näiden

rakenteiden läpivalaisemiseen. l Open Knowledge Foundation Finland

OKF hakee, tutkii ja kokeilee yhtei-söoppimisen, yhdessä tekemisen ja päättämiseen malleja ja edesauttaa mallien jalkautumista osaksi profes-sioita ja yhteiskunnallisia proses-seja.

02 | 2012 | 9

Lisätyn todellisuuden hankepilotit käynnistyivät

SIIVOUSTYÖN OPETTELUA LISÄTYN TOdELLISUUdEN TUKEMANA”WC:n siivoaminen on yksi vähiten motivoi-vista kokonaisuuksista kodinhuoltajaopis-kelijoidemme opinnoissa. Lisätyn todelli-suuden sovellus voisi tehdä siitä kiinnos-tavampaa”, arvelivat erityisopettaja Tuula Rantanen ja koulunkäyntiavustaja Leena Koivisto Koulutuskeskus Salpauksen Ori-mattilan yksiköstä, kun heiltä tiedusteltiin keväällä 2012 pilottikohteeksi soveltuvia oppisisältöjä. Opettajille ja opiskelijoille oli hetkeä aikaisemmin esitelty lisättyä todel-lisuutta muutaman demoesimerkin avulla, joiden katselu aiheutti hämmästyneen ihas-tuneita ilmeitä. Pelkkä wow-efektin aikaansaaminen ei ole riittävän hyvä syy hyödyntää lisättyä todellisuutta opetuk-sessa. Toteutettavan sovel-luksen pitää olla oikeasti

AVO 2 -hankkeen Kolmiulotteiset ja mobiilit oppimis- ja osallistumisympä-ristöt (3dM) -osahankkeessa pilotoidaan lisätyn todellisuuden ja Kinect-lii-keohjaimen käyttöä opetuksessa ja osallistumisessa. Syksyllä 2012 projekti on päässyt hyvään alkuun, ja ensimmäiset pilotit ovat jo työn alla.

käyttökelpoinen ja ennen kaikkea auttaa oppimaan halutut sisällöt vähintäänkin yhtä hyvin kuin perinteisin opetusmenetelmin. Orimattilan pilotin toteuttamisessa riit-tää haasteita. Opiskelijan käsien tulisi olla vapaina oppimistilanteessa, ja toteutustek-nologian pitäisi olla riittävän toimiva, jotta käyttökokemus säilyy hyvänä. Toisaalta erityisryhmässä opiskelevilla opiskelijoilla on jonkin verran ongelmia tekstimuotoisten ohjeiden kanssa, ja tähän haasteeseen on mahdollista vastata tekno-logialla, joka

TEKSTI JOANNA KALALAHTI | Tampereen yliopisto &

LEENA KOSKIMÄKI | Hämeen ammattikorkeakoulu

KUVAT iSTOCKPHOTO

LISÄTIETOJAJoanna Kalalahti | Tampereen yliopisto


Leena Koskimäki | Hämeen ammattikorkeakoulu


Merja Salminen | Hämeen ammattikorkeakoulu


LINKKIwww | eoppimiskeskus.fi/avo2

10 | 02 | 2012

Tutustu aiheeseen

Tampereen yliopiston 3dM-osaprojektin blogi: http://avoimestitutkien. wordpress.com

Sometu-verkoston Lisätty todellisuus -ryhmä: http://sometu.ning.com/group/lisatty-todellisuus

mahdollistaa asioiden esittämisen usean eri median kautta. WC:n siivoukseen opastavaa sovellusta on tarkoitus kokeilla ensimmäistä kertaa syksyn 2012 aikana ja kehittää sitä edel-leen saadun palautteen pohjalta. Sovellusta voidaan mahdollisesti hyödyntää myös toi-sessa hankepilottikohteessa eli kehitysvam-maisten palvelukeskus Virvelinrannassa.

KOKEMUKSIA KINEcT-SENSORISTA: VOIMAUTUMINEN VUORO- VAIKUTUKSEN JA LIIKKEEN AVULLAVirvelinrannassa on lähdetty kokeilemaan erilaisia asiakkaiden toimintaa ja osallistu-mista helpottavia teknologioita sekä niiden tutuksi tekemistä Hämeen ammattikorkea-koulun hyvinvointialan opiskelijoiden voi-min. Palvelukeskuksessa työharjoittelussa olevat opiskelijat ovat harjoitelleet elokuun alusta lähtien ohjaustuokioiden vetämistä asiakkaille liikeohjain Kinectin avulla. Ohjattuun tuokioon on osallistunut kerralla muutama asiakas. He ovat pelanneet kahta peliä: urheilupeli Kinect Sportsia sekä Kinectimalsia, jossa asiakas saa huolehdit-tavakseen lemmikin. Asiakas on vuorovai-kutuksessa tämän lemmikin kanssa opet-taen sille esimerkiksi erilaisia temppuja. Vaikka Kinect ei ollut tuttu toimijoille, sen käyttö omaksuttiin suhteellisen hel-posti. Virvelinrannan asiakkaat ottivat uudet kokemukset sekä erityisesti Kinec-timals-pelin suloiset eläinhahmot innolla vastaan. Myös henkilökunta kiinnostui uudesta laitteesta. Alku ei olisi voinut juuri mennä paremmin, vaikka parhaat toiminta-tavat erilaisten asiakkaiden tarpeisiin löy-tyivät vasta kokeilemalla. Virtuaalilemmikki motivoi monet keskittymään intensiivisesti: asiakkaat ovat innostuneet pelaamaan ja saaneet reipastakin liikuntaa. Oman kehon liikkuvuus ja hallinta ovat parantuneet samalla. Asiakkaat ovat kokeneet pela-tessa onnistumista ja iloa ja voimautuneet havaitessaan voivansa itse ohjata Kinectiä menestyksekkäästi. Uuden kokeiltavan sisällön onnistunut toteutus on tuntunut myös pilotoineista opiskelijoista hyvältä. Ohjaustuokiot jatkuvat ja niistä kerä-tään havaintoja. Materiaalin pohjalta Hämeen ammattikorkeakoulun tietoteknii-kan opiskelijat tuottavat syksyllä erilaisia sovelluksia Virvelinrannan asiakkaiden iloksi, hyödyksi ja opiksi sekä hyvinvoin-tialan opiskelijoiden harjaantumisen apu-

välineiksi. Kinect-laitteen käytettävyyttä ja ominaisuuksia tutkitaan, jotta käyttökoke-muksista saataisiin mielekkäitä mahdol-lisimman monenlaisille asiakkaille. Virve-linrannan työntekijöiden, kuten ohjaajien ja fysioterapeuttien toiveita kuunnellaan ja heiltä saadaan arvokasta palautetta. Osa heistä on alkanut vetää asiakkailleen peli-tuokioita jopa itse. Kinect näyttää tulleen Virvelinrantaan jäädäkseen.

PAIKKATIETOA HYÖdYNTÄVÄ LISÄTYN TOdELLISUUdEN METSÄOPETUSPOLKU TAMPEREELLE3DM-osahanke on mennyt metsään aivan konkreettisesti. Metsäkeskuksen Pirkan-maan alueyksikkö ja sen kouluyhteistyön toteuttaja 4H-järjestö ovat mukana suun-nittelemassa älypuhelimissa ja tablet-laitteissa toimivan lisätyn todellisuuden selainohjelman avulla toteutettavaa metsä-opetuspolkua. Kohderyhmänä ovat ala- ja yläkoululaiset sekä myös kaikki muut met-säasioista kiinnostuneet. ”Bittimetsä-hankkeemme on toteutta-nut keväällä 2012 Tampereen Kaupin met-sätaitoradan. QR-koodeilla merkityt rastit ovat sikäli ongelmallisia, että ne joutuvat helposti ilkivallan kohteeksi ja vaativat siksi ylläpitoa maastossa. Halusimme myös kokeilla uudenlaista tapaa toteuttaa metsäopetusta, sillä se saattaa motivoida nykylapsia ja -nuoria aikaisempaa parem-min metsäasioiden opiskeluun”, kertoo Ulla Konkarikoski Metsäkeskuksesta. Metsäopetuspolku on tarkoitus toteut-taa siten, että se sisältää 9–12 erillistä ras-tia, jotka löytyvät GPS-koordinaattien avulla maastosta. Rasteille toteutetaan met-

säaiheisia tehtäviä, joiden ratkomisessa hyödynnetään mobiililaitetta. Rastilla voi katsoa esimerkiksi asiaan liittyvän lyhyen videon tai hakea lisätietoa internetistä. Rastitehtäviin on mahdollista liittää erilaisia palkitsevia ja siten motivoivia elementtejä. Metsäopetuspolun toteutuspaikaksi on tarkoitus valita kaupunkimetsä, jotta polku olisi mahdollisimman monen saavutetta-vissa. Toisaalta rastit voidaan siirtää hel-posti myös toiseen maastoon muuttamalla vain niiden koordinaatteja. Sovellusta on tarkoitus päästä kokeilemaan käytännössä keväällä 2013. 3DM-osahankkeen tavoitteena on toteuttaa lisäksi jokin sellainen pilotti, jossa voidaan kokeilla abstraktin asian havainnollistamista lisätyn todellisuuden avulla. Hyviä esimerkkejä tällaisista sovel-luksista löytyy jo monenlaisia. l

02 | 2012 | 11

xTune – uusi tapa yhdistää osaamista organisaation sisällä

Kun perustin yritykseni reilu neljä vuotta sitten, blogit ja wikit olivat jo arkipäivää monelle meistä. Facebook

oli rantautunut Suomeen ja olivatpa jotkut löytäneet tiensä Twitteriinkin. Sen jälkeen sosiaalista mediaa on pienin askelin viety myös yrityksiin. Yksi parhaimmista esimer-keistä on Yammer, joka vei Facebookista tutun mikrobloggaamisen eli statuspäivitte-lyn yrityskontekstiin.

ANNETAAN SERENdIPITEETILLE MAHdOLLISUUSSosiaalinen media on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia jakaa tietoa ihmisten välillä. Ihmiset ovat löytäneet toisiaan tavalla, joka muuten ei olisi ollut mahdol-lista. Voin sattumalta huomata, että joku toinen painii parhaillaan saman asian kanssa kuin minäkin. Voin saada yllättävän

Kukaan ei osaa kaikkea, mutta jokainen on hyvä jossakin. Tämä oli yksi kantavista ajatuksista, kun sain ajatuksen lähteä kehittämään palvelua, joka auttaisi ihmisiä yhdistämään osaamistaan.

idean henkilöltä, jota en edes tunne. Tämä ilmiö on saanut nimekseen osuvan termin: serendipiteetti eli sattumahdollisuus. Lisääntynyt tiedon jakaminen on synnyt-tänyt myös kolikon kääntöpuolen: informaa-tioähkyn. Suurin osa sosiaalisen median viesteistä on sellaisia, jotka eivät kiinnosta sinua – vaikka osaisitkin käyttää RSS-syötteitä ja tägejä. Tämä on yksi syy, miksi yrityksillä on ollut vaikeuksia omaksua sosi-aalisesta mediasta tuttuja toimintatapoja: yrityksissä ei ole aikaa turhanpäiväiseen lörpöttelyyn. Osaamisen löytäminen ja jakaminen ei myöskään voi perustua vain sattumaan. Tämä on ongelma, jonka xTune haluaa ratkaista. Kuten eEemeli-kilpailun puheen-johtaja Jouni Backman totesi, kyseessä ei ole vain työkalu vaan palvelu, joka mahdol-listaa uudenlaisen toimintatavan.

TEKSTI JANNE RUOHISTO

KUVA PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN

eEemeli on ainoa maassamme digitaalisen oppimisen alalla jaettava laatupalkinto. Vuoden 2013 teemana Oppimispelit ja pelillisyys oppimisessa. Ilmoita mukaan e-oppimisen konsepti, toimintatapa, palvelu tai tuote. Ilmoittautumisaika 1.1.–31.1.2013! Lisätiedot g www.eoppimiskeskus.fi/eemeli

12 | 02 | 2012

PARVI PERUSTANAxTunen idea perustuu ajatukseen parvista, joka on yksi kollektiivisen älykkyyden muoto. Parvet ovat itseorganisoituvia, mutta tavoitteellisia työryhmiä, jotka kerääntyvät yhteisen idean tai ongelman ympärille. Jakamalla idean, ongelman tai projektin, xTune etsii organisaation sisältä henkilöt, joilla on asiaan liittyvää osaamista tai kiinnostusta, ja kutsuu heidät apuun. Jokainen voi itse päättää liittyykö mukaan vai ei. Parven ytimen muodostavat tekijät, jotka panostavat asiaan kaikkein eniten. Mikrotaskaajat tarjoavat vain pientä apua ja lurkkijat puolestaan tulevat mukaan seu-raamaan ja oppimaan. Osallistumista kan-nustetaan läpinäkyvyydellä ja kannustavalla pelimekaniikalla. xTune auttaa yhdistämään oikean osaamisen nopeasti ja joustavasti sinne missä sitä tarvitaan. Yksi hyvä esimerkki tuli esiin asiakasyrityksessämme, jossa mietittiin arviointimallia, jota eräässä yksi-kössä kipeästi tarvittiin, mutta jollainen sieltä vielä puuttui. Vastaavaa arviointia oli kuitenkin kehitetty useassa muussa yksi-köissä – kussakin yksikössä omiin tarpei-siin. xTunen avulla kyseistä arviointimallia kehittävät henkilöt löysivät toisensa yhden päivän aikana. Pyörää ei keksitty uudestaan ja henkilöt pystyivät jakamaan tietoaan ja oppimaan toisiltaan.

KULTTUURIN MUUTOS VÄLTTÄMÄTÖN EdELLYTYSVaikka vastaanotto yrityksissä on ollut erittäin positiivinen, olemme oppineet, että organisaatioissa kulttuuri syö teknologian aamupalaksi. Ennen kuin xTune ja parvityö lähtee lentoon, pitää monessa yrityksessä kiinnittää huomiota organisaatiokulttuuriin. On tärkeää, että yrityksen johto ymmärtää asian, tuo esiin henkilöstölle toiminnan tar-koituksen ja tavoitteet, näyttää esimerkkiä ja kannustaa. l

Serendipiteetti eli sattu-

mahdollisuus!

02 | 2012 | 13

Fröken Senja ja ruotsin oppimisen ihanuus

Senja Larsen kertoo, että ideana on harjoitella ruotsin kieltä, kulttuuria ja sääntöjä sekä niitä vahvistavia

poikkeuksia. Kyseessä on täysin uusi tapa oppia ja olla vuorovaikutuksessa sosiaali-sessa mediassa. Toiminta sai alkunsa Facebookissa. Kiireinen Senja Larsen perusti vuoden 2011 alussa sivun, jota olisi itse halunnut seurata. Yksi tai kaksi uutta ruotsin sanaa päivässä -metodi kiinnosti yhtäkkiä suurta määrää ihmisiä. ”En osaa hyvin ruotsia, vaikka olin luvannut opettaa sitä muille, joten kun jäseniä oli yhtäkkiä tuhansia, hou-

Suosittu, kehuttu ja palkittu Senja opettaa sinulle ruotsia -oppimisprojekti eteni syksyllä 2012 kirjan julkistamiseen. Facebookin seinäkirjoituksista koos-tettu oppikirja on esimerkki uudesta toimintatavasta ja kirjatyypistä, missä tekijät tuottavat sisällön joukkoälyn voimin kaksikieliseksi oppikirjaksi. Fröken Senja opettaa edelleen riemuruotsia ÄLSKLINgSSVENSKA Facebookissa.

kuttelin mukaan opetustekstejä laatimaan sujuvasanaisia, hauskoja ja suvaitsevaisia palstan jäseniä ja kielikoulu sai siivet.” Siitä lähtien on Senja opettaa sinulle ruotsia -sivua ylläpidetty parinkymmenen kanslistin voimin. Yli 16 000 tykkääjän määrällä sivu kuuluu Suomen suosituimpiin sosiaalisen median yhteisöihin. Suosiota selittänee ainakin osittain se, että Senjan kielikou-lussa oppimisesta tehdään huumorilla maustettu yhteinen harrastus. Kielikoulu toimii opetustekstin ja siihen kertyneiden kommenttien varassa. Senjan

koulun tekstit kirjoitetaan tarkan konseptin mukaisesti, vaikka niissä onkin riemukas ote. Opetustekstit ovat perusta, johon kommentaattorit lisäävät osaamisensa.

LISÄTIETOJASenja Larsen


puh. | +358 50 551 1377

LINKITwww | facebook.com/senjaopettaa

Kirjan julkistaminen YouTubessa

www | youtube.com/watch?v=DzH0SwkSBh0


KUVAT iSTOCKPHOTO & PIXMAC

www.facebook.com/senjaopettaa

14 | 02 | 2012

Tekstien runko on suomen kieltä, jonka sekaan laitetaan ruotsin kielen käännöksiä. Ummikkosuomenkielinen voi siis lukea tekstin ensin katsomatta ruotsin kielen sanoja, ja se toimii silti. Ruotsinkieliset käännökset kirjoitetaan aina tikkukirjaimilla MED VERSALER, siinä muodossa missä ne olisivat, jos koko lause olisi ruotsiksi. Suomenkieliset sanat kirjoi-tetaan pienillä kirjaimilla. ”Sekoitamme opetusteksteihin uuden-aikaista ja vanhoillista ruotsia, riikinruotsia ja suomenruotsia. Kommenteissa esiintyy usein murreruotsia. Joskus mukaan lipsah-taa ilolla kirous tai muu epäsovinnainen sana. Iloitsemme monimuotoisuudesta. Kieli ei ole staattinen, se muovautuu sen mukaan, miten sitä käytetään”, Senja Lar-sen kertoo. SEINÄKIRJOITUKSISTA KIRJAKSIKirja koostettiin talkooperiaatteella päivit-täin julkaistuista opetusteksteistä (noin 300), jotka ovat pituudeltaan korkeintaan 420 merkkiä, ja niihin tulleista 16 000 kommentista. Mukaan on koottu satojen ihmisten kommentteja. Kirjassa on ope-tustekstien lisäksi yli 2 500 kommenttia yhteisön jäseniltä. Ahkerimpia kommentaat-toreita oli kaikkiaan 42, heidän sutkautuksi-aan julkaistiin kirjassa yli kymmenen. Kuvi-tustyöhön valikoitui suuresta hakijajoukosta Nadja Andersson. Kirja nitoo yhteen perinteisen kirjan ja sosiaalisen median hektisen tahdin, jossa puheenaihe vaipuu unohduksiin muuta-massa päivässä. Kirjassa nämä molemmat

puolet on yhdistetty yksiin kansiin. ”Virheitäkin jätettiin kirjaan, sillä tyk-käämme niistä. Virheiden tekeminen on välttämätön oppimisen etappi. Jos on kivaa, aina parempi. Mikäli vielä jaksaa olla pienellä tavalla sinnikäs ja opetella vaikka vain yhden asian päivässä, on vuoden kulut-tua jo hyvin kärryillä. Kirjaa voikin lukea vaikka siten, että käsittelee yhden aiheen joka päivä." Kovin urakka heti kokoamis- ja kuvitus-työn jälkeen oli oikolukeminen. Sosiaali-sessa mediassa käytetään rentoa kieltä, usein unohdetaan isot alkukirjaimet ja välimerkit, eikä mikään oikolukuohjelma ymmärrä kahta kieltä. Oikolukuun osal-listuivat Senjan kanslian jäsenet sekä seitsemän vapaaehtoista, joihin kuului niin kääntäjiä kuin opettajia. ”Tavoitteena oli varmistaa kielen oikeel-lisuus, jotta kirjaa voidaan käyttää esimer-kiksi opetuksessa. Halusimme kuitenkin kunnioittaa kommentaattorien otetta sekä löytää tasapainon kirjoittajan persoonallisen otteen ja todennäköisimmin tarkoittaman merkityksen välille.” JOUKKORAHOITUSKOKEILU JÄI YRITYKSEKSIKirjan tekeminen ja julkaiseminen ei ole ilmaista. Kuvitukseen, taittoon sekä hal-linnointiin tarvittiin varoja ja siksi varain-hankintaa varten järjestettiin yksi Suomen ensimmäisistä joukkorahoitushankkeista. Yhteisö käynnisti heinäkuussa 2012 hankkeen, jolla haluttiin selvittää, löytyykö kirjalle menekkiä. 30 päivän aikana ennak-

kotilauksia kirjasta ja sen oheistuotteista tuli 345 kappaletta. Hanke toteutettiin maailman suurimmassa joukkorahoitus-palvelussa Kickstarterissa, jonka avulla on rahoitettu yli 23 000 projektia yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla. Joukkorahoitushanke onnistui yli odotus-ten, mutta ennen kirjan julkaisemista se jou - duttiin peruuttamaan. Suomen lainsäädän-nön mukaan joukkorahoitus tällaisessa tapa-uksessa ei ole laillista, joten poliisihallituk-sen esittämän kannan vuoksi Senja-kirjalle kerätty ennakkorahoitus palautettiin antajille, mutta kirjan he saivat siitä huolimatta. Fröken Senja arvioi, että talkootyö onkin oikeastaan ainoa tapa, jolla näin suuritöi-nen kirja olisi voitu saada kansien väliin. Joukkorahoituskokeilu nosti keskus-telun, jolla saattaa olla vaikutuksia tule-vaisuuden päätöksissä. Asiaan ovat jo ottaneet kantaa monet kansanedustajat ja ministerit ja verkkoon on perustettu rahan-keräyslakia uudistava ryhmä. Kirja julkistettiin syyskuussa suorassa verkkolähetyksessä Googlen Hangoutin avulla pienellä teknologialla ja samalla tal-lennettiin YouTubeen. SENJA ON PALKITTU MYÖS eEEMELI-KISASSAKieliopetushanke on saanut laajalti tun-nustusta. Sille on myönnetty Suomen kiel-tenopettajien liiton Vuoden kieliteko 2011 -palkinto, Suomen eOppimiskeskuksen Parasta Parasta -palkinto, Kulturfondenin yhteisöpalkinto ja Hugo Bergroth -seuran Språksporre vuonna 2012. l

02 | 2012 | 15

Tietoverkkoja sovelletaan vielä suppeasti opetuksessa

Mistä tällainen pysähtyneisyys ja vanhaan pidättäytyminen johtu-vat? Ovatko tulokset yleistettäviä

muihin yliopistoihin? SeOppi otti selvää ja kysyi Lauri Saariselta.

Miten päädyit tällaiseen aiheeseen?– Toimin vuodesta 1996 vuoteen 2010 Kauppakorkeakoulussa tutkijana ja tuki-henkilönä opetusteknologian parissa. Ensin tutkimusaiheeni olivat e-kauppa ja e-julkaiseminen, joista siirryin e-oppimisen pariin. Kun tein väitöskirjaani, pystyin yhdis-tämään tutkimuksen ja työni korkeakoulun tukipalveluissa. Väitöksessäni käsittelen lähes koko aikajaksoa, jonka olen ollut kor-keakoululla töissä.

Näyttää siltä, etteivät käyttötavat ole kovin monipuolisia eivätkä opetukseen sovellettuja. Mitkä ovat tärkeimmät syyt tähän tilanteeseen? – Nykytilanne perustuu pitkälti vallitseviin asenteisiin, organisaatiokulttuuriin, tieteen-alakohtaisiin eroihin, vaihteleviin taitoihin sekä verkkopalveluiden asettamiin rajoituk-siin. Yleisemmin kyse on siitä, että nykyiset

Tieto- ja viestintätekniikan käyttötavat ovat py-syneet lähes samanlaisina neljäntoista viime vuoden aikana Helsingin kauppakorkeakoulun opetuksessa. Kesällä 2012 hyväksytyssä kehittä-mispäällikkö Lauri Saarisen väitöstutkimuksessa tuli esille myös se, että verkkoa käytetään määräl-lisesti yhä enemmän, mutta etupäässä materiaa-lien jakamiseen. Sosiaaliselle medialle tyypilliset vuorovaikutuskeinot ovat vielä kovin vähäisesti hyödynnettyjä.

toimintakulttuurit ja -tavat, esimerkiksi vahva luentoihin ja tentteihin perustuva toiminta, vahvistavat sitä, ettei tietoja vies-tintätekniikan vuorovaikutteinen käyttö leviä opetukseen.

Millä keinoin muutoksia voisi tapahtua?– Jos muutosta halutaan, edellä mainituista tekijöistä jokainen tulee samanaikaisesti kehittämisen kohteeksi osana muutospro-sessia. Muutoksen tavoitteena olisi saada hyötyä vuorovaikutteisista sovelluksista osana sulautettua opetusta, eli lisätä sel-laisten palveluiden käyttöä, jotka mahdol-listavat joustavan informaation jakamisen ja yhdistelemisen sekä virtuaalisen yhteis-työn. Tällainen muutos kehittäisi myös orga-nisaation muita toimintatapoja.

Mikä rooli tietoja viestintätekniikalla on tässä muutospyrkimyksessä?– Tieto- ja viestintätekniikka voi olla työkalu ja mahdollistaja opettajien ja oppilaiden välisen yhteistyön lisäämiseksi ja erilaisten oppimisyhteisöjen synnyttämiseksi. Nythän opiskelijat ovat usein vain opetusta vas-taanottava yleisö. Tieto- ja viestintätekniset

LISÄTIETOJALauri Saarinen


LINKKIEnhancing IcT supported distributed

learning through action design research

http://epub.lib.aalto.fi/fi/

diss/?cmd=show&dissid=456


KUVAT AALTO-YLIOPISTON AALTOPILVI-PALVELU & iSTOCKPHOTO

ympäristöt voisivat olla myös opiskelijaryh-mien vapaasti käyttämiä oppimisympäris-töjä. Meillä on hyvät mahdollisuudet tarjota sellaisia. Tieto- ja viestintätekniikka voi varmasti nopeuttaa kulttuurin muutosta ja johtaa uusiin vuorovaikutuksen muotoihin, kunhan sitä sovelletaan.

Näkyykö mitään valoa siitä, että asiat muuttuisivat siihen suuntaan, mitä ehkä monet toivovat: lisää erilaisia menetelmiä, enemmän vuorovaikutusta, yhteistä tekemistä, avointa tiedon jakamista jne?– Näköpiirissä on tosiaankin valoisampi aika, sillä vuorovaikutusta lisääviä palveluja on käytössä yhä enemmän. Niissä huomioi-

16 | 02 | 2012

daan edellä mainittuja toiveita. Yliopistojen on pysyttävä mukana muutoksessa, jotta tietoja viestintätekniikkaa voidaan käyttää tehokkaasti osana opetusta ja opiskelua strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Olisiko toivottavaa, että sosiaalisen median työkaluja käytettäisiin enemmän – ehkä jopa itseisarvoisesti tai ainakin perustellusti joihinkin yhteyksiin soveltaen? – Itsearvoisesta soveltamisesta on haittaa, mutta perustellusti työtä helpottavaa ja kehittävää teknologian soveltamista sen sijaan kannatan. Ei ole järkevää tuoda huvin vuoksi erilaisia sovelluksia käyttöön, jos nii-den pedagogiset tavoitteet ovat epäselvät.

Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään nykyään vapaa-ajalla joustavammin ja uudemmilla välineillä kuin koulutuksessa. Mitä vaikutuksia/paineita tästä voi syntyä?– On vain hyvä asia, että käytetään myös vapaa-ajalla. Kun tutustuu ja käyttää palveluja, samalla saa mielikuvan, min-kälainen palvelu olisi hyvä. Näin syntyy näkemyksiä ja paineita myös oppimisen ja koulutuksen alueelle ja vaatimuksia saada koulutuksessa hyvät toimintamallit ja väli-neet käyttöön.

Mitä tutkimuksessasi kehitetylle työkalulle kuuluu nyt? – Työkalu sopii opetuksen suunnittelun

ja konsultoinnin tueksi. Työkalun ydin muodostuu kurssisivuston mallista ja opetuksen suunnittelun tukiprosessista. Työkaluun sisältyvät myös mm. hallinnon prosessit, laadunvarmistus sekä muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Sitä voi vapaasti käyttää muuallakin. Se on jatku-vasti omassa työssäni käytössä jollakin tasolla.

TULOSTEN YLEISTETTÄVYYSLauri Saarisen kanta on, että tulokset koskevat Kauppakorkeakoulua, eivätkä siten sellaisenaan ole yleistä tietoa yli-opistomaailmasta. Muista yliopistoista olisi hyvä saada vastaavaa tietoa vertailun vuoksi. l

02 | 2012 | 17

Innovatiivinen, kehittyvä koulu -malli

auttaa tietotekniikan pedagogisessa käytössäSuomalaiskouluilla on periaatteessa hyvät mahdollisuudet käyttää uutta tietotekniikkaa, mutta vain osassa kouluista kokeillaan ja käytetään uusia menetelmiä, laitteita ja välineitä monipuolisesti ja menestyksellisesti. Suuri määrä kouluista tuntuu jämähtäneen vanhaan. Eritahtisen kehityksen syitä löytyy koulujen toimintatapojen eroista.

Vuosituhannen alussa tutkimme espoolaisia kouluja ja teimme ensimmäisen ”koulumallin”,

johon kokosimme ne tekijät, jotka näyt-tävät vaikuttavan koulun kehittymiseen tietotekniikan kautta. Teoreettinen tausta koostui kolmesta kokonaisuudesta: koulun kehittämisen tutkimuksista, mm. Suomessakin tutun Michael Fullanin ajatuksista, tietokoneavusteisen yhtei-söllisen oppimisen suuntauksesta, jota edustavat mm. Carl Bereiter ja Marlene Scardamalia, sekä tietotekniikan käytön ja osaamisen tutkimuksista, joita olimme itsekin tehneet. Vuosina 2008–2011 olimme mukana TEKESin rahoittamassa Opetusteknolo-gia koulun arjessa -hankkeessa, jossa keräsimme aineistoa uusista kouluista. Koulumalli täsmentyi ja pelkistyi, ja tar-kastelimme ilmiöitä myös innovaatiotutki-muksen näkökulmasta. Mallin nimeksi tuli Innovatiivinen, kehittyvä koulu.

REHTORI LUOTSAA KOULUYHTEISÖN SAMAAN MAALIINInnovatiivisen menestymisen tekijöitä löytyy helposti. Rehtorin roolia ei saa aliarvioida: hän on lopultakin se moottori, joka saa kou-luyhteisön kulkemaan samaan suuntaan. Opettajayhteisön yhteiset visiot ja tavoitteet ovat välttämättömiä, jotta koko koulu edistyisi. Yhdessä työskentelyn kulttuurin pitää olla rakenteissa eikä

Tutkijat Liisa Ilomäki (vas.) ja Minna Lakkala

haluaisivat seuraavaksi tutkia paremmin

lukioiden kehittämistä.

vapaaehtoisten varassa. Samoin vastuun toiminnasta pitää ulottua joka opettajaan niin että kaikki ovat mukana vastuullisissa tiimeissä. Opettaja ei todellakaan ole enää yksinpelaaja! Yhteiset käytännöt ja mallit helpottavat kaikkia, sillä sovitut ratkaisut säästävät aikaa niin opettajilta kuin oppilailta ja autta-vat keskittymään oleelliseen. Se oleellinen osa on pedagogiikka: oppijakeskeinen oppiminen, jossa oppilaat/opiskelijat työskentelevät yhdessä tavoit-teellisesti ilmiöiden ja ongelmien parissa.

VAJAVAINEN dIgIOSAAMINEN VIELÄ VALLALLADigitaalinen teknologia on apuväline itse-näisempään ja samalla yhteisölliseen työs-kentelyyn. Monet tutkimukset todistavat, että oppilaiden digitaalinen osaaminen on ”reikäistä” eikä ulotu esimerkiksi lähteiden käyttöön tai edes tiedon hakemisen taitoi-hin. Hyvät digitaalisen teknologian tukemat pedagogiset käytännöt antavat oppilaille sellaista teknologian osaamista, jota ei saavuteta kavereiden ja verkossa surffailun kautta. Koulussakin on helppo innostua uusista teknisistä härpäkkeistä, mutta vaikeampaa on käyttää teknologiaa peda-gogisesti mielekkäällä tavalla. Ne koulut ja opettajat menestyvät, jotka miettivät yhdessä etenemistavan, työskentelevät järjestelmällisesti ja sitten etenevät sovit-tuun suuntaan. l

TEKSTI LIISA ILOMÄKI & MINNA LAKKALA

Helsingin yliopisto | Technology in Education Research Group

KUVAT LIISA MYYRY & LIISA ILOMÄKI

18 | 02 | 2012

Tuotteistamisen haasteet!

AKTIIVI-ohjelma on alkanut

tuotteistaa hanketuloksia

TEKSTI MARJA TOIVONEN | VTT &

LEENA VAINIO | Hämeen ammttikorkeakoulu

”Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi”-kehit-tämisohjelman (AKTIIVI) hankkeet

ovat koordinaatiohankkeen tukemina ja VTT:n tutkimusprofessori Marja Toivosen johdattelemina tarttuneet tuotteistamisen haasteeseen. Työtä on tehty kohta vuoden ajan, ja työtapana on ollut hankkeiden tulosten systematisointi palvelujen kehit-tämisessä käytetyn tuotteistamisajattelun avulla. Hankkeiden toimijat ovat ottaneet tämän ajattelun innostuneesti vastaan ja kaikista hankkeista on syntymässä tuot-teistettuja palveluja ja toimintamalleja.

TUOTTEISTAMINEN NOSTAA NÄKYVÄKSI PIILOSSA OLEVAATuotteistaminen tuntuu monelle hankemaa-ilmassa ja julkisella sektorilla toimivalle vieraalta ja kaupalliselta ajatukselta. Sen ajatellaan tarkoittavan standardointia, joka estää kansalaisten yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisen ja näivettää työnteki-jöiden henkilökohtaisen asiantuntemuksen. Nykyaikainen tuotteistamisnäkemys ei kuitenkaan tarkoita standardointia, vaan ennen muuta hiljaisen tiedon tekemistä näkyväksi. Hankemaailmaan sovellettuna kysymys on toiminnan tulosten systemaatti-sesta kuvaamisesta niin että muutkin pysty-vät niitä soveltamaan. Tavoitteena on luoda oppimisalusta, johon eri henkilöiden yksittäi-set kokemukset ja oivallukset voidaan liittää ja jonka pohjalta voidaan keskustellen luoda yhteistä ymmärrystä. Näin päästään irti vaistonvaraisuudesta ja satunnaisuudesta, ts. siitä että jokainen asiakaskohtaaminen alkaa ”nollasta” tuottaen tulokseksi vaihte-

Hankkeet ovat parinkymmenen viime vuoden aikana olleet käytetyimpiä julkisen sektorin kehittämiskeinoista. Niissä on syntynyt paljon osaamista, mutta merkittävä osa siitä on hiljaisena tietona yksittäisillä mukana olleilla henkilöillä. Valtava haaste on, miten tuloksia voidaan tuotteistaa, jotta niitä olisi helppo levittää organisaatioissa ja samalla juurruttaa arkityöhön. Tuot-teistamisen ideana on levittää tietoa ja menetelmiä, jottei pyörää yritetä keksiä toistuvasti uudelleen.

levaa laatua, kannattamattomuutta ja opittu-jen asioiden hukkaamista. Systemaattiset kuvaukset synnyttävät usein myös ajatuksia siitä, mitä palvelua tai toimintatapaa voi edelleen kehittää. Niinpä tuotteistaminen ja innovointi eivät ole vasta-kohtia, kuten usein luullaan, vaan ne täyden-tävät toisiaan.*

KANSALAISELLE TUOTETTU HYÖTY LÄHTÖKOHdAKSITuotteistamisessa tärkeitä kysymyksiä ovat, mitä varten ja kenelle hanketta toteutetaan, mihin tarpeeseen palvelu/toimintatapa/tuote vastaa ja mitä hyötyä palvelusta on käyttäjälle? Näihin kysymyksiin on toki vastattu jo hank-keen kirjoittamisvaiheessa, mutta usein hank-keen toteuttamisvaiheessa tekemisen tuoksi-nassa systemaattinen idea saattaa kadota. Hankkeissa syntyvät tuotteet ovat yleensä aineettomia ja prosessimaisia palveluja tai toimintatapoja. Arvoa ja hyötyä niissä kertyy jo palveluntarjoajan ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa eikä ainostaan loppu-tuloksesta. Asiakas/käyttäjä/kansalainen osallistuu tähän vuorovaikutusprosessiin – eli palvelun tuottamiseen – antamalla tietoja omasta tilanteestaan ja tarpeistaan ja usein myös suorittamalla tiettyjä tehtäviä. Palvelukokemuksen kannalta prosessiin liittyvät asiat ovat usein ratkaisevia ja siinä mielessä kriittisiä, ettei huonoa prosessia voi jälkeenpäin peruuttaa vaikka lopputu-losta voisikin korjata. Prosessin onnistumi-seen vaikuttaa myös se, onko palvelu ollut helppo löytää, vastaako palvelulupaus toteu-tunutta ja osoittaako palveluhenkilöstö aitoa kiinnostusta asiakasta kohtaan.

TUOTTEISTAMISEN KYTKEMINEN HANKKEISIINTuotteistamisesta saadaan eniten hyötyä, jos sitä harjoitetaan hanketyössä koko sen elinkaaren ajan. Jo hankesuunnitelmaa kir-joitettaessa olisi oltava melko selkeä kuva kohderyhmästä ja heidän tarpeistaan, mikä puolestaan auttaa rajaamaan tavoitteita. Hankkeen aloitusvaiheessa tarpeita vielä täsmennetään, ja samalla hahmotetaan alus-tavasti palvelulupausta. Palvelulupauksen ympärille määritellään palvelun/toimintata-van rakenne, prosessi ja resurssit. Hankkeen edetessä ja kohderyhmän kanssa toimitta-essa selviää se, mitä palvelun osia kannat-taa pyrkiä vakioimaan ja missä määrin, sekä toisaalta myös ne osat, jotka on jätettävä käyttäjäkohtaisesti räätälöitäviksi. Palvelun tai toimintatavan kuvauksen olisi oltava niin selkeä ja houkutteleva, että se motivoi tuot-teen käyttöönottoon. Pelkkä hankkeen loppu-raportti ei riitä tuotteen kuvaukseen. l

*Valminen, K. and Toivonen, M. (2012): “Seeking

efficiency through productisation: a case study of

small KIBS participating in a productisation project”,

The Service Industries Journal, 32 (2), 273–289.

02 | 2012 | 19

Millä sytyttää sisäinen motivaatio opetusteknologian oppimiseen?

”Miksi tätä samaa käärmettä ajetaan edelleen pyssyyn?” kysyi tietoja vies-tintätekniikan eli tvt:n opetuskäytön parissa pitkään työskennellyt opettaja.

TEKSTI KAISA HONKONEN-RATINEN & ANNE RONGAS

KUVA iSTOCKPHOTO

20 | 02 | 2012

Mitä tvt-kehittämishankkeiden koulutuksissa on opittu? Miten käärme saataisiin pyssyyn – vai

pitääkö se saada – eihän kaikilla ole samanlaista pyssyäkään? AVO- ja Open Päi-vitys -toimijat ovat kouluttaneet viimeisen vuoden aikana yli 700 opettajaa ja rehtoria eri puolilta Suomea. Tämän artikkelin ajatukset perustuvat koulutuksista tehtyihin johtopäätöksiin. ”Olemme vasta aloittelemassa tätä.” Koulutustiedustelut alkavat usein näillä sanoilla. Sähköisiä oppimisympäristöjä on käytetty jo yli 10 vuotta. Silti edelleen painitaan käyttöönottovaiheen ongelmien kanssa. Teknologia tuntuu olevan ylimää-räinen lisä, jonka opetteluun ei ole aikaa kaiken muun ohella. Samalla joissakin kouluissa ja pilottiryhmissä edetään toi-seen maailmaan, lisättyyn todellisuuteen ja some-avaruuteen, joista puhuminen saa aloittelijat pökerryksiin. Onnistuneista esimerkeistä nousee keskeisenä havaintona se, että vähäisel-läkin teknologialla saadaan paljon aikaan, jos halua, ideoita ja yhteistyön kulttuuria löytyy. Teknologiaa oleellisempaa on punai-nen lanka: miksi tätä tehdään, miten tämä kaikki tukee oppimista, opettamista ja ohjaamista. Laitteet ja sovellusohjelmat eivät sinänsä uudista mitään. Mahdollisuuksia on jopa liikaa. Mitä pitäisi tehdä ensin, mihin edetä? Tuntuu, että kokonaiskuva kir-kastuu eri tahtiin eri paikoissa. Vast’ikään päivitetyissä ope.fi-taitota-sokuvauksissa painotetaan osaamisen yhdistämistä työyhteisötasolla. Jokaisen ei tarvitse osata kaikkea mahdollista. Pedagogisen johtamisen merkitys onkin ensiarvoinen: koko työyhteisön tulisi yhdessä pyrkiä hyödyntämään opetustekno-logiaa ja verkkoresursseja niin, että tietoja ja taitoja voidaan yhdistää sekä päällek-käistä työtä vähentää. Motivoituneinkaan opettaja ei yksinään muuta koko koulun toimintakulttuuria. Alati muuttuvassa toimintaympäristössä opettaja ei saa jäädä yksin. Huomattavaa on myös, että nuorison tvt:n käyttövalmiudet ovat kirjavat. On selvästi havaittavissa kai-puuta sirpaleisuudesta kokoaviin, joustaviin ja arkeen sulautuviin järjestelmiin. Hyviä toimintamalleja kaivataan, mutta toisaalta epäröidään jakaa omia kokeiluja muille. Koulujen haasteisiin tarjotaan sekä lyhyt- että pitkäkestoisia koulutuksia. Lyhyillä koulutuksilla vilautetaan verhon

takana olevaa maailmaa. Riippuu osallistu-jan valmiuksista, löytävätkö he yhtymäkoh-tia koulutuksen ja oman osaamisen välillä. Lyhytkestoinen koulutus voi vahvistaa opettajan sen hetkistä osaamista ja innos-taa yksittäisiä opettajia kehittämään omaa opetustaan. Se taas, millä tavalla lyhytkes-toinen koulutus leviää työyhteisön osaami-seksi ja miten pitkäaikainen vaikutus syn-tyy, riippuu työyhteisön toimintakulttuurista. Yhteisölliset toimintatavat, avoimuu-den kulttuuri, vertaistyöskentely ja oman osaamisen jakaminen työyhteisön käyttöön ovat suuria työkulttuurisia muutoksia, jotka syntyvät ajan kanssa pitkän prosessin tuloksena. Kaiken oppimisen takana on innostumi-nen, asenne, motivaatio ja tarve. Motivaatio jaetaan karkeasti kahteen vaikutuksiltaan erilaiseen osaan eli sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Ulkoinen motivaatio kum-puaa muiden asettamista tavoitteista ja vaatimuksista sekä erilaisista palkkioista ja rangaistuksista. Sisäinen motivaatio nousee omista kiinnostuksen kohteista ja toiminnan palkitsevuudesta. Ulkoisesti motivoitu toiminta voi virittää myös sisäisen motivaation. Sisäinen motivaatio vahvistuu aktiivi-sesta osallistumisesta. Pitkäkestoiselle ver-taisoppimiselle perustuva koulutus pakottaa kaikki osallistumaan omakohtaisesti, jolloin aktiivinen ryhmä voi tarttua ongelmiin ja kipukohtiin ja löytää tien eteenpäin. Arjen pyörityksessä olisi hyvä muistaa, että motivaatio on usein sidonnainen tilan-teeseen ja aikaan. Elämäntilanne saattaa olla sellainen, että vaikka kuinka aihepiiri kiinnostaisi ja oppimisen motivaatioita olisi, ei aika riitä oman osaamisen kehittämi-seen. Miten sitten pitkällä aikajänteella voitai-siin uudistaa tvt:n osalta toimintakulttuuria ja työyhteisötason osaamista? Eri oppilai-toksissa on luotu systemaattisia vertais-työskentelyn menetelmiä. Toimiviksi havait-

tuja ovat olleet muun muassa työyhteisön omat pedagogiset kahvilat, e-oppimisen tai sosiaalisen median tiimit, säännölliset opintokerhot tai somenaarit ja resurssiopet-tajat. Tulevaisuuden oppijalle verkostoissa oppiminen on keskeinen taito. Hanna Jär-venoja ja Sanna Järvelä toteavat vuonna 2006 julkaistussa artikkelissaan: ”Tulevai-suuden menestyjiä eivät ehkä ole ne, jotka tietävät eniten, vaan ne, joilla on vahvat oppimisen itsesäätelyn taidot ja jotka pys-tyvät mukautumaan muuttuviin oppimisen tilanteisiin. Keskeistä on myös se, että oppijalla on kykyä ja halua toimia osana ryh-mää.” Verkostoissa oppimiseen on mielletty liittyvän motivaation ylläpitoa ja vastuun jakamista. Huomion arvoista on myös se, kuinka ryhmän jäsenet voivat säädellä vastavuoroisesti omaa oppimistaan. Jaettu säätely vähentää yksin puurtamisen taak-kaa eli kuten Järvenoja ja Järvelä rohkai-sevat: ”ryhmän jäsenet kokevat, että me teemme jotain yhdessä tilanteen ratkaise-miseksi.” Mitä meille kouluttajille on koulutuk-sista jäänyt päällimmäiseksi mieleen? Tärkein oppi lienee se, että tavoitteiden asettaminen ja tavoitteisiin kiinnittyvä tekeminen ovat koulutusjärjestelyjen runko. Yksintekemisen kulttuuri on opetuksessa vahvaa ja opettajan itsenäisyydestä seuraa paljon hyvääkin. Hämeenlinnan opetustoimi on nostanut motokseen: yksintekemisen aika on ohi. Yhteinen tekeminen ruokkii oppimista ja meidän kouluttajien ja päivittä-jien tehtävänä on heittää bensaa liekkeihin. Tämä ei ole vallankumous, mutta muutok-sen aika on käsillä. Meidän täytyy auttaa toinen toisiamme selviämään eteenpäin. l

LINKITAVO

www | eoppimiskeskus.fi/avo

Open Päivitys

www | eoppimiskeskus.fi/open-paeivitys

Oppilaitosjohdon LUOTI

www | eoppimiskeskus.fi/luoti

ope.fi-taitotasot

opefi.wikispaces.com/

Lähde: Järvenoja, H. & Järvelä, S. (2006). Motivaation

ja emootioiden säätely oppimisprosessin aikana.

Teoksessa Järvelä, S. & Häkkinen, P. & Lehtinen, E.

toim. Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö.

Helsinki: WSOY

Jokaisen ei tar-vitse osata kaikkea

mahdollista.

02 | 2012 | 21

PK-yrityksissä siirrytään mobiiliaikaan

VIDICOn Hiljainen tieto pk-yrityksissä -osakokonaisuudessa on toteutettu yhteensä 15 pilottia eri toimialojen

pk-yrityksille. Piloteissa on havaittu, että mukana olevat yritykset ovat alkaneet osaamisen jakamisen ohella myös pohtia toimintamalliensa uudistamista ja kehittä-mistä laajemminkin.

Tablettitietokone on lyhyessä ajassa osoittanut käyttökelpoisuutensa raken-nustyömaiden viestintävälineenä. Trendikoteja rakentavassa TL Sippolassa pilotoidaan VIdIcO-hankkeen avulla hajallaan sijaitsevien työmaiden ja toimiston välisen mobiilin tiedonkulun toimivuutta tablet-laitteiden avulla. ”Ei tästä laitteesta helpolla luovu”, yrittäjä Mikko Kautto sanoo kokemusten-sa perusteella.

TABLETTI AUTTAA RAKENNUSFIRMAN TIEdONKULKUATrendikodin rakennustyömaat tarvitsevat mobiilisti toimivaa työnjohtamista ja ohjaa-mista, jotta työt etenisivät aikataulussa. ”Tarkoituksena on vähentää virheitä ja turhaa sähläystä sekä luoda työyhteisöön hyvä ilmapiiri. Siksi tablet-laitteita alkoivat käyttää yrityksen työmaavastaavat, jotta heillä on käytettävissään uusin tieto ja mahdollisuus tarvittaessa esimerkiksi tar-kistaa työmaapiirustuksia.” Työmaaolosuhteet luovat omat haas-teensa tietotekniikan hyödyntämiselle. ”Ei tablettia voi viedä kaikkein likaisimpiin paik-koihin, mutta autossa tai taukopaikassa sen selailu onnistuu.”

PAPERIT JA AJOKILOMETRIT VÄHENEVÄTJo kolmessa kuukaudessa on huomattu sekä paperimäärien että turhien ajojen vähentyneen. Nyt ongelmiin voidaan etsiä ratkaisua suoraan työmaalla mobiililaitteen avulla. Myös intranetin päivityksistä vas-taava suunnittelija saa vähemmän kyselyjä, koska hän voi syöttää järjestelmään tiedot ja tarkennukset heti, jotta ne ovat työmaalla käytettävissä. Tekevälle sattuu, sanotaan. Toistaiseksi rakennusliikkeen pilotissa ovat sattumuk-set olleet vaarattomia ja tyyliltään sellaisia, että koti- ja lomakuvia on ehtinyt mennä jakoon kuvavirtaan. ”Oikeastaan niillä on saatu lämminhenkistä yhteisöllisyyttä aikaan”, Kautto huomauttaa. Toteutettu pilotti on onnistunut jopa ennakko-odotuksia paremmin ja rakennus-


KUVA TRENDIKOTI

LISÄTIETOJAwww | vidico.fi

Tablet auttaa palaverissa. Tiedonhaussa Obaid

Ahmadyar (vas.), työmaamestari Pekka Linnanmäki

ja Juho Kokkoniemi (oik.).

VIdIcO

VIDICO – Osaaminen näky-väksi digitaalisilla sisällöillä (Visible Digital Competence) -hanke on Päijät-Hämeen liiton rahoittama EAKR-rahoitteinen ylimaakunnallinen teema-hanke, jonka yhdessä toteutta-vat Innopark Programmes Oy, Haaga-Helia ammattikorkea-koulun Porvoon yksikkö sekä Turun yliopiston Tulevaisuu-den tutkimuskeskus.

liike aikookin jatkaa uusien välineiden ja toimintatapojen käyttöä myös pilotin päätty-misen jälkeen.

PILOTTI OSA VIdIcO-HANKETTATrendikodin tablettilaitteiden pilottiprojekti on toteutettu osana Innopark Programme-sin koordinoimaa VIDICO-hanketta. Se etsii toimintamalleja, tuotteita ja menetelmiä, joi-den avulla eri toimijoiden osaaminen tulee näkyväksi ja hyödynnettäväksi tehokkaasti ja laadukkaasti. VIDICO-hankkeen toimijat ovat auttaneet toimintojen digitalisoimi-sessa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä niin julkista kuin yksityistäkin sektoria Etelä-Suomen alueella. l

22 | 02 | 2012

3d voi viedä

luokkahuoneesta maailman ääriin

Tehtyjen pilottitoteutusten ja hankkeiden perusteella pyritään luomaan pedagogi-silta pohjilta käytettäviä oppimisympä-

ristöjä, pelinomaisia sisältöjä sekä kehittä-mään teknologiaa edelleen.

INTO JA MOTIVAATIO OPPIMISEEN PELILLISYYdEN AVULLAPeruskoululaisten käyttöön on Oulussa toteu-tetuissa kehittämishankkeissa luotu 3D-vir-tuaalinen ja pelitodellinen oppimisympäristö. Ympäristö sisältää yhteisöllisen aulatilan, temaattisen luokkahuonetilan sekä yksityi-semmän oman tilan opiskelua ja harjoittelua varten. Ympäristön käytöstä saatuja tuloksia hyödynnetään koulutushankkeessa, jossa luodaan virtuaalimaailmassa tapahtuvia oppi- ja koulutussisältöjä lukio-opetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Ympäristö kehitettiin ja pilotoitiin Tulevaisuuden oppimisympäristöt EAKR-

Tulevaisuuden oppimisympäristöjen kehityshankkeissa tavoitellaan peda-gogisia, arkkitehtuurillisia ja teknologisia innovaatioita. Niitä suunnitellaan yhdessä käyttäjien kanssa oppilaiden ja opettajien arjen työhön sopiviksi. Oulussa ja Hämeenlinnassa 3d-oppimisympäristöt ovat jo käytössä.

hankkeessa (TOY). Koulutuskäyttö ja mal-lien kehittäminen lukio- ja ammatilliseen koulutukseen jatkuu kansallisessa School Innovation and Learning Center ESR -hank-keessa (SILC). Ammatillisen koulutuksen puolella on totuttu simulaattoreiden käyttöön opetuk-sessa. Ne antavat mahdollisuuden harjoi-tella autenttisia oppimistehtäviä virtuaali-sissa harjoitteluolosuhteissa. Tämän päivän simulaattorit toimivat tehokkaasti ajamisen ja koneiden hallinta-laitteiden opiskelussa. Uusissa kokeiluissa on pyritty mallintamaan työn toinen puoli. Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja opettajien ympäristöön on mallinnettu Mus-tialan luonnonvarayksikön toimintaympä-ristö ja rakennukset sekä tuotu sinne pui-muri-oppimismoduli. Tarkoitus on ollut mal-lintaa tilanteet ennen ajoa ja ajon jälkeen sekä vuosihuollon tapahtumat. Jatkossa on

tarkoitus, että ympäristöä voidaan käyttää myös eri tilanteissa tapahtuvan toiminnan harjoitteluun, esimerkiksi viljatyyppien puintiin erilaisissa olosuhteissa. Tämän lisäksi ympäristössä on käytössä normaalit viestintä- ja tiedonesitysmahdollisuudet, ts. se voidaan kalustaa virtuaaliseksi oppimis-ympäristöksi kolmellekymmenelle yhtäai-kaiselle käyttäjälle. Puimuri-oppimismodulin lisäksi luotuun ympäristöön on mahdollista suunnitella mitä tahansa, esimerkiksi eläinten hoitoon tai kasvillisuuteen liittyviä oppimismoduleita. Virtuaali-Mustialan ympäristö on toteutettu Hämeenlinnan ammattikor-

Näyttääkö tulevaisuuden

oppimisympäristö tältä?

Luokkahuoneen tilat ovat

muuntautuvia ja perintei-

nen pulpettijärjestys on

unohdettu innovatiivisissa

oppimisympäristöissä.

LINKITwww | cie.fi

www | realxtend.org

www | europe.immersiveeducation.org

www | tulevaisuudenkoulu.fi

TEKSTI PASI MATTILA

KUVAT PASI MATTILA & TIMO KORHONEN

02 | 2012 | 23

keakoulun Mustialan luonnonvarayksikön tarpeisiin Mobiilisti ESR -hankkeessa (Pui-muri).

AVOIMEEN LÄHdEKOOdIIN PERUSTUVA REALXTENd TEKNOLOgIAVirtuaalisten 3D-oppimis- ja koulutusympä-ristöjen kehittäminen on toteutettu realXtend teknologialla. RealXtend ei ole toinen maa-ilma, vaan pikemminkin osa tai laajennus tätä todellisuutta. RealXtend koostuu taustalla toimivasta perusteknologiasta ja sen päälle rakennetta-vista käyttöympäristöistä. Perusteknologian päälle rakentuu käyttäjien itse suunnittelemia toimintaympäristöjä ja niihin liitettyjä toimin-nallisuuksia sekä työkaluja. Perusteknologian mukana tulee laaja joukko käyttökelpoisia työ - kaluja, kuten keskustelu- ja ääniyhteydet sekä perusesitysteknologiat. Käyttäjät pystyvät kehit-tämään omia maailmoja tai palveluita ja integ-roimaan rajapintojen kautta aikaisemmin kehi-tettyjä sähköisiä sovelluksia sekä sisältöjä. Oppilaitosten ei ole järkevää investoida teknologiaan, vaan satsata itse sisältöön ja sen käytettävyyteen. Suljetussa koulutus-ympäristössä ei myöskään tule vastaan ikärajoja, koska käyttäjät ovat tilakohtaisesti määriteltävissä. Virtuaalisten oppimisympäristöjen innova-tiivisessa kehittämisessä olemme vasta alku-taipaleella. Oppimisen lisäksi 3D-ympäristöissä on myös monenlaisia esim. aluesuunnitteluun, maisemasuunnitteluun, sosiaali- ja terveyshuol-toon sekä matkailuun liittyviä mahdollisuuksia. Oulun keskustasta on luotu yhdeksän kort-telin kokoinen 3D-kaupunkimalli. Alueen laajen-tamista jatketaan samalla kuin panostetaan käytettävyyteen ja sisältöihin. Kaupunkimalli

Ammattikorkeakoulun

luonnonvara-alan opis-

kelijoiden käyttöön on

mallinnettu maatilaym-

päristö, missä tehdään

puimurin huoltotoimen-

piteitä.

Mitä on sekoitettu todellisuus?

Kytkeytyminen digitaaliseen informaati-oon sulautuu osaksi arkipäivän rutiine-jamme ja luo uudenlaista fyysisyyttä ja digitaalisuutta yhdistävää sekoitettua todellisuutta (Mixed Reality). Paikkatie-toiset päätelaitteet, kolmiulotteisuus, globaalit paikkatietokytketyt palvelut ja reaaliaikainen geodata tulevat vaikut-tamaan havaintoihimme ympäröivästä maailmasta ja tarjoavat uuden infor-maatiokerroksen kaikkien saataville. SOTATEOLLISUUdESTA VAU- EFEKTEIHIN JA HYÖTYKÄYTTÖÖNSekoitetun todellisuuden teknologiaa kehitettiin toisen maailmansodan jälkeen alun perin sotateollisuuden tarpeisiin. Myöhemmin sitä on käytetty muun muassa rakennusten arkkitehti-suunnittelussa, konesuunnittelussa ja tutkimuksessa. Kuluttajamarkkinoille sekoitetun todellisuuden sovellukset ovat vasta rantautumassa. Vapaa-ajalla etsitään vau-efektejä, joita virtuaaliympäristöt ja sekoitettu todellisuus voivat tarjota lähes rajattomasti. Näitä on käytetty jo esimerkiksi verkkokaupassa, jossa asiakas on voinut sovittaa vaateliik-keen tuotteita virtuaalisesti ja jakaa elämyksen Facebookissa. Havaintojen ja mielenkiinnon kohteiden jakaminen sosiaalisessa mediassa onkin osa käyttökokemusta. Sovellustarjonnassa on tapah-tumassa kohdentumista viihdeteol-lisuudesta hyötysovelluksiin. Niiden käyttömahdollisuudet voivat helpottaa ja nopeuttaa työtehtäviä sekä edesauttaa taloudellista kasvua. Myös opetustilan-teissa tullaan käyttämään sekoitetun todellisuuden mahdollisuuksia tiedon visualisointiin josta esimerkkinä vaikkapa sosiaali- ja terveysala. Tekniikkaa voitai-siin soveltaa opetustilanteessa esimer-kiksi onnettomuuspaikkojen visualisoin-tiin lisäten tapahtuman autenttisuutta.

www | oamk.fi/hankkeet/mixedreality

”Oppimispalvelut ovat Suomen seuraava kruununjalokivi, kun rikkaat oppimis-ratkaisut ja virtuaaliset oppimisympäris-töt yleistyvät opetuksessa. Oulu on teh-nyt uudentyyppisen koulutuksen eteen paljon työtä. Siitä kertoo kaupungin nousu ensimmäisenä eurooppalaisena kaupunkina maailman seitsemän älyk-käimmän finalistin joukkoon maailman älykkäimmän kaupungin valinnassa.”

www | intelligentcommunity.org

mahdollistaa kuntalaisten palveluiden integ-roimisen osaksi jokapäiväistä elinympäristöä.

OPISKELU 3d-MAAILMASSA ON RAJATONTAAutenttiset 3D-oppimisympäristöt on saa-tettava luonnolliseksi osaksi oppimistilan-netta. Mahdollisuudet ovat rajattomat, sillä perinteisestä kouluympäristöstä poiketen virtuaalimaailmaan voidaan mallintaa mel-kein mitä tahansa. Esimerkiksi Berliinissä on järjestetty taidegalleriaviikonloppu, jossa virtuaalimaailman kautta pystyi kiertämään ja osallistumaan 51 taidemuseon näyttelyi-hin viikonlopun aikana. Teknologialla on mallinnettu eläintarha, jolloin biologian tunnin kuva muuttuu melkoi-sesti, kun opiskelija pääsee 3D-maailmassa nokikkain vaikkapa valkohäntäpeuran kanssa tai pelaamaan opiskelemansa ekosysteemin linnun tai kalan roolissa. Tulevaisuuden kielenoppimistilanteet tulevat muuttumaan globaaleiksi harjoitteluympä-ristöiksi, koska esimerkiksi ennen pitkää on mahdollista olla läsnä Japanissa tapahtu-vassa japanin kielen opetustilanteessa. l

TEKSTI JUSSI KANGASOJA

KUVA KAISA TIRI

24 | 02 | 2012

Tuttavallisesti ”luolajärjestelmiksi” kutsutut virtuaaliympäristöt otettiin käyttöön 1990-luvun alussa visuali-

sointityökaluiksi. Illinois’in yliopisto esitteli ensimmäisen CAVE:n vuoden 1992 SIGRAPH-konferenssissa. Se oli suunniteltu uppouttamaan käyttäjä virtuaalimaailmaan. Vastaavanlaisia installatioita käytetään edelleen, ja niitä on mahdollista hankkia ratkaisutoimittajilta. Tutkimus ja työ virtuaaliympäristöissä on tyypillisesti keskittynyt interaktiivisuu-teen. Lähestymistapa on siis suunniteltu insinööritiedettä tai jotain muuta pragmaat-tista käyttökohdetta varten. Alkuperäisestä kokoonpanosta on kehittynyt myös erilaisia variaatioita, kuten esimerkiksi asymmetri-set näyttöpinnat, liikuteltavat kaksiseinäi-set CAVEt ja kaariprojisointiratkaisut.

LISÄÄ TYÖKALUJA 3d-MALLINNUKSEENVirtuaaliympäristön ohjelmistoratkaisut ovat kehittyneet kahdenkymmenessä vuo-dessa tehokkaiksi työkaluiksi alkuaikojen räätälöidyistä uniikeista ohjelmista, jotka eivät kyenneet käsittelemään grafiikkaa oikeassa kuvasuhteessa eikä näyttämään kuvaa laadukkaasti tai oikein. Tämän päi-vän sovellukset kykenevät suoriutumaan korkealaatuisesta 3D-mallintamisesta, hyö-dyntävät moniydin- ja moniprosessoriarkki-tehtuuria sekä klusterointia. Niissä on raja-pinnat, joiden kautta voidaan käyttää muita virtuaalitodellisuuden komponentteja. Näi-den lisäksi myös erilaisia videosilmikoita, 3D-laseja, ohjaimia tai erilaisia sensoreita, esimerkiksi lämpötila- tai paineantureita, voidaan tarvittaessa kytkeä järjestelmään. Voimakkaasti edennyt tekninen kehitys mahdollistaa myös uudentyyppisten raja-pintojen, interaktiolaitteiden ja paikannus-laitteistojen käytön ja integroimisen sekä virtuaalitodellisuuden että lisätyn todellisuu-den käyttökohteissa. Tutkimusryhmät, kuten Liarokapis, ovat esittäneet interaktiivista

Matka luolan (synty)perillecAVE (cAVE Automatic Virtual Environ-ment) on virtuaaliympäristö, joka hyö-dyntää käyttäjää ympäröiviä suuria pro-jisointipintoja. Oulun seudun ammatti-korkeakoululle (OAMK) on syksyn 2012 aikana valmistunut cAVE-tyyppinen immersiivitila, ja se on hankkeistamassa parhaillaan integroitua oppimis- ja tuo-tantoprosessia virtuaalirakentamiseen.

visuaalista käyttöliittymää virtuaalimuseoi-den rakentamiseksi. Yleisesti CAVE-tyyppiset installaatiot ovat kalliita eivätkä ainoastaan siitä syystä, että niihin tarvitaan useita projektoreita ja tieto-koneita. Laitteiston lisäksi tarvitaan mahdol-lisesti tilamuutoksia vastaamaan kohonnei-siin ilmastoinnin ja jäähdytyksen tarpeisiin. Installaatioiden kompleksisuus ja tarvittavien investointien korkea hinta ovat antaneet vauhtia useille tutkimuksille, joissa on haettu kustannustehokasta nk. low-budget -ratkaisua CAVE:lle tai vastaavantyyppiselle immersiivitilalle. Ratkaisuissa on tavoiteltu kustannusten hallintaa hankkimalla huokeita ja yleisiä komponentteja sekä kirjoittamalla ohjelmistot itse tai räätälöimällä ne avoimen lähdekoodin tarjonnasta. Tärkeä virstanpyl-väs kustannushallinnassa tämänkaltaisissa ratkaisumalleissa ovatkin kehittäjäyhteistöt- ja verkostot. CAVE-tyyppiset ympäristöt eivät ole yksinomaan korkeakoulu- tai tutkimuslai-toslähtöisessä käytössä. Esimerkkinä siitä, kuinka teollisuus hyödyntää teknologiaa on mm. Jaguar Landrover -yhtiö, joka hyö-dyntää CAVE-tyyppistä suunnittelutilaa. Designväki ja insinöörit työskentelevät vir-tuaalisessa suunnitteluympäristössä, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen 3D-kompo-nenttien avulla.

VALON AVULLA TIETO KULKEE KÄYTTÄJÄLTÄ SUUNNITTELIJALLEOulun seudun ammattikorkeakoulun CAVE-ympäristön kehitykseen keskeisesti vaikutta-nut arkkitehtitoimisto on kehittänyt osallistu-van suunnitteluprosessin, VALOn, joka on jo rakennussuunnittelussa käytössä. VALO on tuonut käyttäjälähtöisyyden konkreettiseksi hyödyntämällä virtuaaliympäristöä. Prosessin aikana projektin eri vaiheiden suunnitelmat käydään ohjatusti läpitilan eri käyttäjäryh-mien kanssa lähes valokuvantarkassa 3D-simulaatiossa. Simulaatio toteutetaan parhaan todellisuustuntuman aikaansaami-seksi oikeassa mittakaavassa. Menetelmä varmistaa relevantin tiedon siirtymisen käyttäjiltä suunnittelijoille ja sitouttaa käyttäjät suunnitelmien tekoon sekä rakennusprosessiin. Suunnittelupro-sessi antaa entistä parempia ratkaisuja ja myös alentaa kustannuksia rakennuksen koko elinkaaren ajaksi, joten se osaltaan tukee kestävää kehitystä.

Toiminnallisuuden ja esteettömyden varmistamisen lisäksi virtuaaliympäristöön mallinnetulle rakennukselle voidaan tehdä eri-laisia tarkasteluja ja simulaatioita, jotka ovat tarpeen selvittää tässä vaiheessa. Sovellus-alue ei rajoitu rakennuksiin. Samaa prosessia voidaan tietyin reunaehdoin soveltaa muun muassa ainakin laivanrakennuksessa, autote-ollisuudessa ja konepajateollisuudessa.

KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYdESSÄ EdETTY SUUNNITTELUN YTIMEENKäyttäjien osallisuus suunnitteluprosesseissa elää jälleen uuden paradigman alkuaikaa. Esimerkiksi Tim Brownin ja useiden muiden asiantuntijoiden mukaan ennen vuosituhan-nen vaihdetta pohjana oli suunnittelu, joka huomioi käyttäjät, design for people. Vuosi-tuhannen vaihteessa käynnistyi osallistutta-minen, design with people. Viimeisin tulokas tontille on design by people, jossa käyttäjät siirtyvät yhä lähemmäksi suunnittelun ydintä. Ajattelun takana on rajojen ylittäminen parem-man tulevaisuuden rakentamiseksi. Erilaisten käyttäjälähtöisten menetelmien ja fyysisiin rakennuksiin vaikuttamisen lisäksi oppilaitoksen on luonnollisesti ajateltava myös oppimista ja sen prosesseja. Voidaan sanoa, että tekniikan koulutuksessa yhdessä oppimisen määrää tulisi kasvattaa. Yhdessä oppiminen voi parhaimmillaan olla hyvin työelämän tarpeista aseteltu prosessimalli, joka tuottaa osaavia eri alojen ammattilaisia valmiksin työskennellä yhdessä. Suurinta konkretiaa opintojen aikana tuskin voidaan liian helposti saavuttaa oikealla rakennustyö-maalla, sillä oikeiden talojen rakentamiseen ei ole olemassa riittäviä rahallisia tai ajallisia resursseja. Sen sijaan tarjolla on mahdolli-suus fasilitoida esimerkiksi opiskelijoiden har-joitustyöt kiinteästi toisiinsa ja tutkia tuloksia yhteismitallisina CAVE-tyyppisessä virtuaaliym-päristössä. l

Virtuaalimallin testaus käynnissä

OAMKin CAVE-ympäristössä.

TEKSTI JUSSI KANGASOJA

KUVA PASI MATTILA

02 | 2012 | 25

LINKIT

Tietoa yhdistyksestä

www | alt.ac.uk

ALT-vuosikonferenssi

www | bit.ly/ALT-C-2012

Vieraana ALTissa– englantilaisessa eOppimiskeskuksessa

ALTin konferenssi muistutti hyvin pal-jon perinteikästä ITK-konferenssiam-me, mutta osallistujia oli huomatta-

vasti vähemmän, ehkä noin neljännes siitä mitä ITK:ssä käy. Keynote-puheenvuorojen pitäjät olivat arvostettuja opetusteknologian

Sain syyskuussa haastavan tehtävän, kun kutsu kävi englantilaisen eOppimis-keskuksen ALTin (Association for Learning Technology) konferenssiin pitämään kutsuvieraspuheenvuoro. Mielenkiintoisinta konferenssissa oli nähdä ja kuulla, miten englantilainen sisarorganisaatio järjestää konferenssin. Hienoa oli tieten-kin myös se, että sain mahdollisuuden tutustua yhdistyksen toimintaan.

hyödyntäjiä. Ihastuin erityisesti Eric Mazurin puheenvuoroon vertaisoppimisesta. Mazur on fysiikan ja soveltavan fysiikan professori Harvardin yliopistossa, ja hän on kehittänyt fysiikan opetukseen vertaisoppimisen me-netelmiä. Hän ei pidä luentoja opiskelijoille

TEKSTI LEENA VAINIO

KUVAT LEENA VAINIO & iSTOCKPHOTO

26 | 02 | 2012

Näppäilytaito ei vaadi ihmeitäVerkkokurssi mahdollistaa oppimisen missä ja milloin vain

Monipuoliset harjoitukset ja pelit motivoivat eritasoisia oppijoita

TypingMaster mahdollistaa omien tasokokeiden toteuttamisen

Helppolukuiset oppimisraportit auttavat suuntaamaan opetusta sinne, missä sitä eniten tarvitaan

Kokeile ilmaiseksi

osoitteessa:

www.typingmaster.fi/koulut

Info

ALT (Association for Learning Technology) -yhdistys edistää oppimisteknologian tutki-musta, parantaa käytäntöjä ja vaikuttaa koulutuspolitiikkaan seuraavien tavoitteiden avulla:

l yhdistys on vahvasti vai-kuttava ääni ja pitää huolta siitä, että oppimisteknologia on modernin oppimisen yti-menä

l tukee jäsenorganisaatioitaan saavuttamaan tavoitteensa kustannustehokkaasti ja vai-kuttavasti

l tunnistaa ja antaa tunnus-tusta erinomaisista amma-tillisista saavutuksista, tutki-muksesta ja käytännöistä

l tuo yhteen eri sektoreiden toimijoita teknologian, pedagogiikan ja eri työroo-lien kautta ja tuottaa tut-kimuksen kautta ratkaisuja yhteisiin ongelmiin

l on ketterä ja läpinäkyvä organisaatio, joka vastaa nopeasti ja tehokkaasti kehittämishaasteisiin ja levittää avoimia prosesseja ja toimintatapoja

Näytteilleasettajien esittelypisteet olivat ison aulan reunoilla. Aulan keskusta puolestaan oli varattu seuruste-

lulle ja kahvittelulle.

enää lainkaan perinteisessä muodossa, vaan kaikki luennot on etukäteen videoitu. Opiskelijat oppivat vertaisryhmissä luennol-la käsiteltyjä sisältöjä ja hänen tehtävänsä opettajana on esittää kysymyksiä, joita opiskelijat yhdessä ratkovat, ja joiden kautta he rakentavat tietoa vertaistensa kanssa. Oppimistulokset ovat olleet hyviä ja opiskelijat ovat olleet motivoituneita oppimaan. Konferenssissa oli paljon mielenkiintoi-sia esityksiä mm. Pecha Kucha -esityksiä koko ajan yhdessä salissa. Näytteilleaset-tajia oli noin 50, ja väki kävi innokkaasti keskustelemassa yritysedustajien kanssa.

ALT TUNTUU TUTULTAALT on yhdistyksenä hengeltään hyvin samanlainen kuin meidän eOppimiskeskuk-semme. Oli hyvä huomata, että sisaryhdis-tyksellämme on asialistalla samoja asioita kuin meillä, joten yhteistyötä kannattaa

varmasti tehdä, jotta saamme voimaa omaankin toimintaamme. ALTin tavoitteena on lisätä vuoropuhelua ja levittää tietoa erilaisista opetusteknologi-oista, jotka tukevat oppimista, opettamista ja oppimisen arvioimista. Viimeksi mainitun painotus on mielenkiintoinen poikkeus mei-dän ydintoimintatavoitteisiimme verrattuna. Yhdistys on kohdennettu ihmisille, jotka pyrkivät ymmärtämään, johtamaan, tutkimaan, tukemaan ja mahdollistamaan oppimista ope-tusteknologiaa hyödyntämällä. Jäseninä on noin 900 henkilöjäsentä ja noin 200 organi-saatiota, joista useimmat ovat erilaisia kouluja ja korkeakouluja. Yhdistys tekee paljon työtä tutkijoiden kanssa ja julkaisee tutkimuslehteä Research in Learning Technology. Kolme ker-taa vuodessa ilmestyvän lehden toimittajakun-taan kuuluu huomattava joukko kansainvälisiä opetusteknologian asiantuntijoita. Julkaise-misseula on tiukka, sillä vain 20 prosenttia lähetetyistä artikkeleista julkaistaan. l

02 | 2012 | 27

Politiikan uusi areena on sosiaalinen media

Mitä yhteistä on Filippiinien vuoden 2001 laajoilla katumielenosoituk-silla, Barack Obaman valinnalla

vuonna 2008 USAn presidentiksi, Moldovan vuoden 2009 vilpillisten vaalien tulosten kumoamisella, Espanjan kevään 2011 M-15-liikkeellä leireineen ja mielenosoituk-sineen, arabimaiden ns. arabikevään 2011 vallankumouksilla ja vuoden 2011 syksyn ”Vallatkaa Wall Street” -leireillä? Yhteisenä piirteenä on ainakin ollut sosiaalisen median

vahva käyttö sekä kyseisten liikkeiden orga-nisoimisessa ja eri toimijoiden ”liikekannal-lepanossa”, mutta myös sosiaalisen median tukeva hyödyntäminen niiden tavoitteista ja toiminnasta viestimisessä.

VAALIT JA SOSIAALINEN MEdIASosiaalisen median käyttöä eri maiden vaa-leissa on ryhdytty tutkimaan muutamana vii-meksi kuluneena vuotena. Näyttö sosiaalisen median vaikutuksesta on ollut merkittävää. Ranskan vuoden 2007 presidentinvaalit päättyivät keskustaoikeistolaisen UMP-puo-lueen ehdokkaan Nicolas Sarkozyn voittoon sosialistien Ségolène Royalista. Sosiaalisella medialla oli merkittävä rooli näissä vaaleissa, joissa 40 % internetin käyttäjistä kertoi, että verkossa tapahtuneella keskustelulla ja toiminnalla oli vaikutusta heidän äänes-tyspäätökseensä. Sarkozyn tukijoukot olivat aktiivisia bloggaajia, he haastoivat Royalin kannattajia myös keskusteluun kommen-toimalla suoraan paljon luettuja blogeja.

Blogeissa nostettiin keskusteluun sellaisia teemoja, joita valtamedia ei nostanut esille. Royal puolestaan käytti vaaliohjelmansa kirjoittamisessa ”joukkoistamista” eli vaalioh-jelman kirjoittamiseen osallistui suuri joukko sosialistien aktiiveja. Nuoria äänestäjiä Royal pyrki tavoittamaan Second Lifessa. Barack Obaman USA:n presidentin-vaalikampanjassa 2008 monipuolisella sosiaalisen median käytöllä oli ratkaiseva vaikutuksensa. Vaalien jälkeiset tutkimukset osoittivat, että Obaman verkossa tapahtu-nut kampanjointi oli jokaisella osa-alueella vastaehdokas John McCainin kampanjointia selvästi vahvempaa. Erityinen vahvuus Oba-man kampanjassa oli myös verkon välityk-sellä tapahtunut varainkeräys, jolla pystyttiin keräämään ns. mikrolahjoituksilla (viidestä kahteenkymmeneen dollariin) huomattava rahamäärä – varsinaista kerättyä raha- määrää tärkeämpää oli pieniä lahjoituksia teh-neiden henkilöiden sitoutuminen kampanjoin-tiin. Kaikkiin pienenkin lahjoituksen tehneisiin

TEKSTI ARI-MATTI AUVINEN

KUVAT iSTOCKPHOTO

Näyttö sosiaalisen median vaikutuksesta

on ollut merkittävää.

28 | 02 | 2012

Kirjoitus perustuu Ari-Matti Auvisen Suomen Toivo -aja-

tuspajalle talvella 2012 laatimaan raporttiin sosiaalisen

median käytöstä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.

Vaalikoneiden suosion nousu

on ollut todella ripeää.

kampanja oli yhteydessä sekä kiittäen panok-sesta että tiedustellen halukkuutta myös muuhun työskentelyyn ehdokkaan hyväksi. Obaman kampanjan tärkeimpiä vahvuuk-sia oli kampanjaan osallistuneiden halu ja tahto jakaa ystävilleen ja tuttavilleen kampan-jan ilosanomaa – lähes puolet (49 %) Obaman äänestäjistä lähetti eteenpäin Obamaa tuke-via tekstiviestejä, kun McCainin kannattajista näin teki 29 %.

SUOMALAISET KOKEMUKSET SOSIAALISESTA MEdIASTASuomen tasavallan alkuvuoden 2012 presi-dentinvaalit osoittivat, että sosiaalinen media nousi tärkeäksi välineeksi niin äänestäjien tavoittamisessa kuin heidän kanssaan vuoro-puhelussakin. Näitä hiljattaisia vaaleja ei ole vielä ehditty kunnolla tutkimaan, mutta Tilas-tokeskuksen tutkimus vuoden 2011 lopulta osoitti, että internetistä on muodostunut nopeasti tärkeä ja vakiintunut vaaleihin liitty-vän tiedon levittämisen ja hakemisen väline. Vuoden 2011 eduskuntavaalien yhtey-dessä lähes joka toinen 18–74-vuotias oli hakenut internetistä tietoa puolueiden vaali-ohjelmista ja ehdokkaista. Merkille pantavaa on myös se, että vaalikoneita ja erilaisia muita internetille ominaisia palveluja käyttivät nuoret äänestäjät runsaasti – siis sellai-nen äänestäjäryhmä, jonka tavoittamiseksi perinteiset viestinnän ja vaalimainonnan keinot ovat heikosti tehonneet. Vaalikoneiden suosion nousu on ollut todella ripeää, koska edellisissä eduskuntavaaleissa eli 2007 äänestäneistä vaalikonetta käytti 25 %, mutta jo 58 % vuonna 2011. Hiljattain Suomen Toivo -ajatuspajan jul-kaisemassa ”Oikeistopopulismin monet kas-vot” -kirjassa Erkka Railo osoitti, kuinka vuo-den 2011 eduskuntavaaleissa Perussuoma-laiset pystyi taitavasti käyttämään sosiaalista mediaa. Blogeissa ja niiden kommentoinnissa pystyttiin silloin nostamaan esille asiakysy-mysten ohella myös tunteita niistä asioista, jotka nyky-Suomessa ärsyttivät kansalaisia. Sosiaalinen media muodostui olennaiseksi osaksi nimenomaan kansalaisilta kansalai-sille tapahtuvaa viestintää ja vuorovaikutusta.

SOSIAALISEN MEdIAN MERKITYSSosiaalisen median voima osana yhteiskun-nallista vaikuttamista perustuu nimenomai-sesti sen sosiaaliseen, vuorovaikutukselli-seen ja osallistavaan luonteeseen. Useissa erilaisissa kansalaisten äänestämistä koskevissa tutkimuksissa – aina alan klassi-

kon Lazarsfeldin 1940-luvun tutkimuksesta alkaen – on todettu, että äänestyspäätökset eivät usein perustukaan yksivaiheiseen vies-tintään (esimerkiksi vaaliesitteiden sanomaan tai ehdokkaan kanssa keskusteluun), vaan merkittävämpää äänestyspäätökselle onkin ns. kaksivaiheinen viestintä eli keskustelu mielipidevaikuttajien, ystävien, tuttavien jne. kanssa, jotka voivat joko vahvistaa tai heiken-tää äänestäjän mielipidettä. Internetille on myös ominaista, että eri yksilöillä on erilaisia monipuolisia verkostoja. Kontaktien määrä (esimerkiksi ystävien määrä Facebook-yhteisöpalvelussa) ei sinänsä kerro vielä vaikutusvallasta – monilla nuorilla saat-taa olla satamäärin virtuaaliystäviä. Tärkeää onkin, keitä vaikuttajia seurataan ja kuunnel-laan. Verkostoituneessa maailmassa on hyvä muistaa, että useissa verkostoissa on mai-niosti verkottuneita ”hämähäkkivaikuttajia”, joiden kontaktien kautta moni muukin liittyy ao. verkostoon ja joiden mielipiteitä kuunnel-laan. Siksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen sosiaalisessa mediassakin edellyttää niiden henkilöiden tuntemista ja aktivoimista, joilla on runsaasti todellisia kontakteja ja jotka ovat verkostojen solmukohdissa. Sosiaalinen media haastaa vallanpitäjiä uudella ja odottamattomalla tavalla, josta ara-bikevään vallankumoukset olivat eräs osoitus. Monissa autoritaarisissa maissa on viimeksi

kuluneiden vuosien aikana nähty useita eri-laisia tapoja pyrkiä rajoittamaan sosiaalista mediaa, ja siten mm. internetin ja mobiililait-teiden käyttöä osana kansalaisaktivismia. Varakkaat valtiot – kuten Kiina ja Saudi-Arabia – ovat panostaneet lähes määrättömästi resursseja sekä internetin erilaisten sisältö-jen suodattamiseen ja valvontaan että käyttä-jien valvontaan ja seurantaan. Mutta yksi asia on tulevaisuuden poliitti-sessa vaikuttamisessa ja vaalityössä varmaa: sosiaalista mediaa ei voida enää ohittaa mer-kittävänä tapana viestiä kansalaisten kanssa ja toimia heidän kanssaan yhteistyössä. l

02 | 2012 | 29

TIEKE kehittää työkalun tvt-taitojen arviointiin

LISÄTIETOJA HANKKEESTAHeikki Laaksamo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

puh. | 040 835 0032

Onnistuuko haku Internetistä

tehokkaasti?

Ovatko mediataitosi ajan tasalla? Tiedätkö oikeutesi tietoyhteis-kunnassa? Onnistuuko haku

Internetistä tehokkaasti? Näiden ja monien muiden tietoja viestintäteknisten sekä tietoyhteiskunnallisten taitojen osaamisen arviointiin TIEKEssä kehitettävä verkkopoh-jainen työkalu tulee antamaan vastauksia.

HENKILÖKOHTAINEN OSAAMISPROFIILIOsaamisen arviointi -työkalulla henkilö saa tiedot omasta osaamistasostaan. Kysymyk-set muodostavat polkuja siten, että henki-lölle muodostuu osaamista kuvaava profiili. Testin suorittanut voi verrata saamaansa tulosta omiin aikaisempiin tuloksiinsa tai saman testin suorittaneiden henkilöiden profiiliin. Työkalun käyttö kehittää myös henkilön itsearviointitaitoja. Työkalu on kurssi- ja ohjelmistoriippumaton ja toimii valtakunnallisella tasolla puolueettomana tvt-taitojen mittarina.

TYÖKALU ORgANISAATIOILLEKoulutusorganisaatiot sekä muut yritykset ja organisaatiot voivat hyödyntää työkalua selvittäessään henkilöstönsä tvt-taitojen tasoa ja koulutustarvetta. Työkalun anta-maa materiaalia voidaan käyttää kehitys-keskustelujen ja rekrytoinnin apuna sekä osana laajempia kehityshankkeita Koulutusorganisaatiot voivat hyödyntää työkalua arvioidessaan koulutukseen tule-vien henkilöiden lähtötasoa. Koulutuksen jälkeen henkilöt voidaan testata uudes-taan, jolloin selviää, miten koulutus paransi heidän valmiuksiaan. Ennen koulutusta suoritettu testaus antaa myös opettajalle tietoa siitä, mitä sisältöjä on painotettava, jotta se parhaiten korjaisi niitä puutteita, joita koulutukseen tulevien tiedoissa ja tai-doissa on.

KEHITTYMISEN TUEKSIHenkilöiden tiedolliset ja taidolliset tarpeet ovat erilaiset. Organisaatioissa tarvitaan monentasoisia osaajia. Tämän vuoksi työ-kalulla voidaan testata tietoyhteiskunnalli-sia, teknis-käytännöllisiä ja tietotyön taitoja toisistaan riippumatta. Lisäksi organisaa-tiot voivat määritellä työkaluun omia, spe-sifejä kysymyksiä. TIEKE tulee kehittämään arviointityökalua siten, että se vastaa alati kehittyviin tarpeisiin ja vaatimuksiin.

TARPEELLINEN TYÖKALUKeväällä 2012 TIEKE suoritti kyselyn, jolla sel-vitettiin työkalun tarpeelli-suutta. Kaksi kolmasosaa vastanneista ilmoitti otta-vansa työkalun käyttöönsä heti tai viimeistään vuoden sisällä, jos se olisi saatavilla. Kolme nel-jäsosaa vastaajista ottaisi työkalun käyttöönsä viimeistään kahden vuo-den sisällä. Kysely myös osoitti, ettei organisaatioilla ole tällä hetkellä käytös-sään vastaavanlaista työkalua.

OSANA SYSTEcH-ARVOVERKKOAOsaamisen arviointi -työkaluhanke toteute-taan osana TEKESin rahoittamaa ja Jyväs-kylän yliopiston koordinoimaa Systeemiset oppimisratkaisut (SysTech) -arvoverkkohan-ketta. TIEKEn hankkeessa ovat kumppa-neina Helsingin yliopis-

TEKSTI HEIKKI LAAKSAMO

KUVA FUTUREIMAGEBANK

ton Viikin normaalikoulu, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan kou-lutuskuntayhtymä, Aamos Oy, Verohallinto ja Etnoteam Finland Oy. Toteuttamisvaiheessa nämä osallistuvat erityisesti työkalun pilo-tointiin ja testaukseen. Hankkeen toteutus-vaihe alkoi elokuussa 2012 ja työkalu on valmis kesäkuussa 2013. Hankkeeseen on vielä mahdollista tulla mukaan. l

30 | 02 | 2012

Suomen eOppimiskeskus ry on valtakunnallinen

yhdistys, joka edistää verkko-opetuksen ja digitaa-

listen opetustoteutusten käyttöä, tutkimusta ja

kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksissa ja muissa

organisaatioissa. Toiminnan ydintä on verkostojen

muodostaminen tarkoituksiin, joilla digitaalisen kou-

lutusalan tuloksellista yhteistyötä voidaan vahvistaa.

Tietopalvelut

Suomen eOppimiskeskus tarjoaa ajankohtaista tietoa

e-oppimisen kehityksestä ja käyttökokemuksesta.

Monipuolisessa verkkopalvelussamme e-oppimisen:

ltuoreimmat uutiset

ljulkaisutietokanta

llinkit

ltapahtumakalenteri

Suomen eOppimiskeskus avaa ovet uusille tuulille e-oppimisessa

Suomen eOppimiskeskuse-oppimisen edistäjä ja verkottaja

Verkostot

Suomen eOppimiskeskus verkottaa e-oppimis-

palveluiden tuottajat ja käyttäjät. Toimintamme

muodostuu mm. seminaareista, alueellisista

vierailuista sekä neuvottelukunnan ja jaosten

kokoontumisista. e-oppimisen tuottajat ja

käyttäjät saavat arvokkaita kontakteja ja

voivat näin kehittää e-oppimisen ratkaisuja ja

alan toimintaa.

Suomen eOppimiskeskus ry | Hallitus 2012

Puheenjohtaja

Leena Vainio | Hämeen Ammattikorkeakoulu

Varapuheenjohtaja

Ville Availa | Ambientia Oyj

Varsinaiset jäsenet

Maarit Hynninen-Ojala | Metropolia AMK

Tuomas Kuusivaara | Discendum Oy

Ari-Matti Auvinen

Jarmo Tanskanen

Tarmo Toikkanen

Ville Venäläinen

Tukipalvelut

lSeOppi-lehti on ainoa e-oppimisen alalla

ilmestyvä jäsenlehti. Se tavoittaa alan asiantuntijat,

yritykset ja yhteisöt.

leEemeli-kilpailu on vuosittain järjestettävä

laatukilpailu kotimaisille e-oppimisen tuotteille.

eEemelin avulla nostetaan esiin korkeatasoisia ja

innovatiivisia e-oppimisratkaisuja.

leOppimisen laatumerkki kannustaa toimialaa

sisäiseen laatutyöhön. Laatukriteerit tuodaan

osaksi tuotteiden ja palveluiden toteuttamista.

Suomen eOppimiskeskuksen henkilöstö

Toimisto


Visamäentie 33 | 13100 Hämeenlinna

puh. | +358 40 827 6378

Niina Kesämaa | myyntiassistentti

puh. | 040 827 6378


Tiina Front-Tammivirta | kehityspäällikkö

puh. | 040 560 6345


Piia Liikka | projektipäälikkö

puh. | 040 860 1494


Anne Rongas | projektisuunnittelija

puh. | 040 518 1229


Titi Tamminen | kehityspäällikkö

puh. | 040 869 6306


Projektihenkilöstö

Projekteissa työskentelevät tavoittaa

[email protected] kautta.

Ari-Matti Auvinen (AVO2)

Kaisa Honkonen-Ratinen (AVO2)

Helena Mykrä (OpenPäivitys)

Pauliina Mäkelä

Ville Oksanen (KOTEK)

Tarmo Toikkanen (KOTEK)

Isto Huvila (EduFinland)

Kim Holmberg (EduFinland)

Verkossa www | eoppimiskeskus.fi

Facebook www | facebook.com/seoppi

Wiki wiki.eoppimiskeskus.fi

Twitter www | twitter.com/eoppimiskeskus

Ville Availa

Markku Markkula

Leena Vainio

Tiina Front-Tammivirta

Anne Rongas

Titi Tamminen

Niina Kesämaa

Piia Liikka

Liity nyt jäseneksi!

Varajäsenet

Timo Väliharju | Mediamaisteri Oy

Hanna Nordlund | Teknologiakeskus Innopark Oy

Risto Korhonen | Ilona IT Oy

Harto Pönkä | Innowise

Irma Mänty

Jarmo Viteli

Mika Kantola

Juha Särestöniemi

Neuvottelukunnan ja

eOppimisen foorumin puheenjohtaja

Markku Markkula | Aalto yliopisto

Jäsenyys oikeuttaa toimimaan e-oppimisen

laajassa yhteistyöverkostossa, hyödyntämään

yhdistyksen ylläpitämiä alan tietoja tukipalveluja

sekä saamaan ensikäden tietoja hankkeista,

joita yhdistys toteuttaa erilaisten organisaatioiden

kanssa.

02 | 2012 | 31


Päättävät yhteisöjäsenet

Kannattavat yhteisöjäsenet

digitaalisten sisältöjen klusteriohjelmawww | digibusiness.fi

digital Lessons Finland Oywww | digitallessons.com

dikaios Oywww | dikaios.fi

Festo Oy, didacticwww | festo.fi

IMc Ag c/o genergia Kywww | genergia.fi

3T Ratkaisut Oywww | 3tratkaisut.fi

A1 Media Oywww | A1Media.fi

Aalto PROaaltopro.aalto.fi

AEL Oywww | ael.fi

Ambientia Oywww | ambientia.fi

consulo Oywww | consulo.fi

discendum Oywww | discendum.com

e-Oppi Oywww | e-Oppi.fi

Eximo5 Oywww | eximo5.fi

Fronter Oywww | fronter.fi

HcI Productions Oywww | hci.fi

Hämeen ammattikorkeakouluwww | hamk.fi

Hämeenlinnan kaupunkiwww | hameenlinna.fi

Ilona IT Oywww | ilonait.fi

Innowisewww | innowise.fi

Jyväskylän ammattikorkeakouluwww | jamk.fi

Kinda Oywww | kinda.fi

Kopiosto rywww | kopiosto.fi

Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniawww | palmenia.fi

Kustannusosakeyhtiö Otavawww | otava.fi

Laurea-ammattikorkeakouluwww | laurea.fi

Markkinointiviestintä 42 Oywww | 42.fi

Mediamaisteri group Oywww | mediamaisteri.com

Metaverstas Oywww | metaverstas.fi

Metropolia Ammattikorkeakouluwww | metropolia.fi

Mikrolinna Oywww | mikrolinna.fi

Mobiletools International Oywww | mobiletools.fi

Nethunt Oy

Open Trainers Oy www | opentrainers.fi

Otavan Opisto, Internetixwww | internetix.fi

Oy Orxter Ltdwww | orxter.com

Pedapoint Oywww | pedapoint.fi

Sanoma Pro Oywww | sanomapro.fi

Somea Oywww | somea.org

Suomen oppimispelit rywww | suomenoppimispelit.fi

Teknologiakeskus Innopark Oywww | innopark.fi

TIEKE, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus rywww | tieke.fi

Tmi NewTecwww | newtec.fi

Typing Master Finland Oywww | typingmaster.com

Valopi Oywww | valopi.fi

Velis & Remis Oywww | velisetremis.com

Worddivewww | worddive.com

Kymenlaakson ammattikorkeakouluwww | kyamk.fi

MJK-Instituuttiwww | mjk.fi

MKFc Helsinki collegewww | helsinkicollege.fi

OK-opintokeskuswww | ok-opintokeskus.fi

Siikaranta-opistowww | siikaranta.fi

Taloudellinen tiedotustoimisto rywww | tat.fi

Tampereen aikuiskoulutuskeskuswww | takk.fi

Vero-opistowww | vero.fi

VR Koulutuskeskuswww | vrkoulutuskeskus.fi

WinNova Länsirannikon Koulutus Oywww | winnova.fi