1 / 2012 Helmikuu

Tervetuloa vuosikokoukseen, esitelmätilaisuuteen sekä jäsen- ja tutkijatapaamiseen Tieteiden talolle Helsinkiin 28.3.2012

Sirkka Muurela, Anteeksi anna. Yksityiskohta. Valok. Timo Kilpeläinen, Lusto.

Muistathan vastata jäsenkyselyyn!

Tervetuloa vuosikokoukseen

Metsähistorian Seura ry:n vuosikokous pidetään keskiviikkona 28.3.2012klo 13 Tieteiden talolla Helsingissä, Kirkkokatu 6, 5. krs, sali 505.

Vuosikokousasiat:1. Kokouksen avaus2. Kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus4. Kokouksen työjärjestys5. Tilinpäätös, vuosikertomus (ohessa), tilintarkastajien lausunto ja vastuuva-pauden myöntäminen6. Toimintasuunnitelma (ohessa), tulo- ja menoarvio sekä liittymis-, jäsen- ja kannatusmaksut7. Hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajien palkkiot ja matkakulujen korvaus8. Hallituksen jäsenmäärä9. Hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle10. Kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varamiehet11. Muut asiat - Metsähistorian Seuran opinnäytetyöpalkinto12. Kokouksen päättäminen Hallitus

Ajankohtaista maaliskuussa

Metsäylioppilaiden propagandakulkue Metsäviikolla maaliskuussa 1950. SMY:n kokoelma, Metsätaloudellinen Valistustoimisto, Lusto.

Tervetuloa vuosikokouspäivän esitelmätilaisuuteen sekä jäsen- ja tutkijatapaamiseen

Vuosikokouspäivän ohjelma jatkuu Tieteiden talon 5. kerroksessa:

Noin klo 14.30-15 kahvitarjoilu

Klo 15 esitelmä: MMT Veikko Tiainen, Vähentäjää vähentämässä

Keskustelua

Klo 16-18 jäsen- ja tutkijatapaaminen, tarjoilua

Tarjoilujen järjestämiseksi vuosikokoukseen, esitelmätilaisuuteen sekä jäsen- ja tutkijatapaamiseen pyydetään ilmoittautumaan 19.3.2012 mennessä säh-köpostilla leena.paaskoski(at)lusto.fi tai postitse osoitteeseen Metsähistorian Seura, c/o Lusto, 58450 Punkaharju.

Muistathanilmoittaa jäsentiedotusta varten sähköpostiosoitteesi sekä mahdolliset posti- ja sähköpostiosoitteiden muutokset: metsahistorian.seura(at)lusto.fi tai Metsähistorian Seura, c/o Lusto, 58450 Punkaharju.

Metsähistorian Seuran jäsenkysely

Metsähistorian Seuran hallitus haluaa kehittää seuraa jäsenkun-nan kannalta mielenkiintoiseksi ja toimivaksi tieteelliseksi seuraksi. Kehittämistyön tueksi hallitus on tehnyt jäsenkyselyn, joka on lähetetty kaikille jäsenille sähköpostitse tai postitse. Vastaamalla jäsenkyselyyn osallistut siis seuran toiminnan kehittämiseen. Kyselyn tuloksista tiedote-taan seuran vuosikokouksessa ja Susikossa keväällä 2012.

Jäsenkyselyyn vastaamiseen tarvitset aikaa noin viisi minuuttia. Vastauksia käsitellään luottamuksellisesti eikä henkilökohtaisia vas-tauksia julkisteta. Yhteystietonsa ilmoittaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja.

Toivomme että mahdollisimman moni on jo vastannut, mutta vielä ehtii. Jäsenkysely löytyy osoitteesta https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/31575/lomake.html.

Metsähistorian Seuran hallitus

Vielä ehtii kahteen luentoiltaan Unioninkadun historiasta - 1.3. tarjolla myös metsähistoriallista antia!

Studia Humaniora -luentosarja: Unioninkatu – retkiä kaupungin ytimeen Helsinki 19.1.2012–19.4.2012

Vuonna 2012 Helsinki täyttää 200 vuotta maan pääkaupunkina. Helsingin yli-opisto on merkittävä osa Helsinkiä ja sen historiaa. Yliopisto ja tiede näkyvät juhlavuoden aikana kaupunkitilassa monin tavoin.

Humanistinen tiedekunta tarjoaa monipuolisen luentosarjan kaupun-gin ytimen halki kulkevan Unioninkadun akselin olemuksesta ja merki-tyksestä kautta aikojen. Unioninkadun akseli ulottuu Tähtitorninmäen Kopernikuksentiestä Unioninkadun kautta Pitkänsillan yli Siltasaarenkadulle ja aina Kallion kirkolle asti. Luennot ovat kaikille kiinnostuneille avoimia ja maksuttomia.

Helsingin yliopiston päärakennus, pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4. krs

Ohjelma:

19.1.2012 klo 17-19Henrik Meinander, historian professori: Unioninkadun poliittinen historiaVille Lukkarinen, taidehistorian professori: Unioninkadun arkkitehtuuria

1.3.2012 klo 17-19Marja-Liisa Rönkkö, museologian yliopistonlehtori: Unioninkatu ja suomalai-sen museon juuretLeena Paaskoski, tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa: Metsätalo metsänhoi-tajien muistoissa

19.4.2012 klo 17-19Terhi Ainiala, suomen kielen yliopistonlehtori: Tähtitorninmäeltä Pitkällesillalle - paikannimistöstä kaupunkikuvassa.Kristina Malmio, universitetslektor i nordisk litteratur: Helsingfors och Unionsgatan i detektivromaner i början av 1900-taletJyrki Nummi, kotimaisen kirjallisuuden professori: Johdonvaihto yliopistolla - Aho, Järnefelt ja Tavastjerna

Lisätietoja: www.helsinki.fi/hum/yvv/studiahumaniorahttp://www.helsinki200.fi

Tapahtumat, tilaisuudet ja hankkeet

Ja me tulemme taas…. Kylmä kyyti -talvisavotta

Pälkäneen Luopioisten Rautajärvellä toimiva Vanha Savotta järjestää lauantaina ja sunnuntaina 10.–11.3.2012 ” Kylmä kyyti” -talvisavotan. Perinnetapahtuma alkaa kumpanakin päivänä kello 10.

Tapahtuman aiheena on metsäkuljetusten koneellistuminen hevosista kuor-maa kantaviin metsätraktoreihin. Esillä ja työnäytöksissä on jätkiä, koneita, moottorisahoja, hevosia, musiikkia ja monenlaista muuta metsäperinnettä. Savotan elämänluukulta saa purtavaa ja nuotiokahvia.

Vanha Savotta, Pimiäntie 1, 36910 Rautajärvi; hartsuherra Jouko Vilkman, puh. 040 506 8536.

Kartta ja lisätietoa: www.vanhasavotta.yrittaa.fi/.

Markku Rauhalahti

Elämää Suomalaismetsissä - Livet i Finnskogarna

Lauantaina 5.5.2012 järjestetään seminaari ”Elämää suomalaismetsissä - Livet i finnskogarna” Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa. Tarkoituksena on luoda kontakteja Ruotsin, Norjan ja Suomen metsäsuomalaisvaikuttajien kesken. Seminaarin toivotaan lisäävän maiden välistä kulttuurivaihtoa. Yhteistyötahoja ovat museot, kotiseutuyhdistykset, oppilaitokset, säätiöt, kulttuuriseurat ja sukuseurat. Tavoitteena on järjestää yhteisiä musiikki-, kirjallisuus- ja näytelmätapahtumia Suomalaismetsissä restaurointi- ja dokumentointileirien rinnalle. Muita yhteistyömuotoja voivat olla esim. kulttuurimatkailuun liittyviä oheistoiminnat kuten valokuvaus-, maalaus- ja vaellusleirit ja niihin liittyvät ruokailu- ja saunomistapahtumat. Pyrkimyksenä on jatkaa keskustelua ja järjestää jatkoseminaari ensi syksynä Tukholman Suomi-instituutissa. Seminaarin työryhmään kuuluvat: Espoon kaupunginmuseo, FINNSAM, finnskogarna.com, Hugo Valentin-keskus, Uppsalan yliopisto, Kalevalatalosäätiö ja Hanasaari, ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus

Osallistumismaksu, joka sisältää ohjelman, kahdet kahvit ja lounaan on 50 €. Ilmoittautuminen 4.4.2012 mennessä internetissä www.hanaholmen.fi ”Elämää Suomalaismetsissä ” tai postitse: Kalevalatalosäätiö/ Árpád Sailo, Kotipolku 43 A, 02420 Jorvas . Lisätiedustelut: arpad.sailo@gmail.com, puh. +358 (0)468772755, anja.syrja@hanaholmen.fi, puh. +358 (0) 43502421 Liite: ohjelma

Elämää Suomalaismetsissä – Livet i Finnskogarna

seminaari 5.5.2012, Hanasaaren kulttuurikeskus

Ohjelma

Seminaarin puheenjohtaja Anders Eriksson, Tukholman Suomi-instituutti

08.30 Ilmoittautuminen ja kahvi

09.00 Avauspuheenvuoro

Olle Westling, puheenjohtaja, finnskogarna.com

09.30 Skandinavian metsäsuomalaiset

Maud Wedin, fil.tri, Hugo Valentin keskus, Uppsalan yliopisto ja FINNSAM

10.30 Rakennussuojelu ja suomenkielinen kulttuuritoiminta suomalaismetsissä

Árpád Sailo, tutkimusarkkitehti, Espoon kaupunginmuseo, Aimo Nissi, opettaja,

Aalto-yliopisto, Martti Kolkka, opettaja Hämeen ammatti-instituutti, Evo

11.15 Tauko

11.30 Elämysmatkailua suomalaismetsissä

Gunnar Ärnström, projektikoordinaattori, finnskogarna.com

12.00 Norsk Skogfinsk Museum, Metsäsuomalaisten museo Norjassa

Birger Nesholen, johtaja

12.30 Lounas

13.30 Värmlannin suomalaismetsien kulttuuriympäristö

Kersti Berggren, yksikönjohtaja, Torsbyn suomalaiskulttuurin keskus

14.00 Suomalaismetsien museo Alftassa

Maths Östberg, museonjohtaja

14.30 Metsäsuomalaisten merkitys ruotsinsuomalaisille ja heidän identiteetilleen

Marja-Liisa Keinänen, dosentti, Hugo Valentin-keskus, Uppsalan yliopisto

14.45 Seminaarin yhteenveto ja päätöskahvit

Anders Eriksson, johtaja, Tukholman Suomi-instituutti

Musiikkia

15.00 Tutustuminen valokuva- ja piirustusnäyttelyyn Elämää Suomalaismetsissä

Seminaarissa on simultaanitulkkaus suomi-ruotsi

Järjestäjät

Espoon kaupunginmuseo, FINNSAM, finnskogarna.com, Hugo Valentin-keskus, Uppsalan yliopisto Kalevalatalosäätiö, Hanasaari, ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus

Muistitiedon tallennushanke 1.10.2011–30.4.2012

Onko sinulla muistoja puukaupoista? Millaisia olivat kauppaneuvottelut, kauppa-kirjat ja kauppaehdot? Entä kantohinnat, käsirahat ja loppumaksut? Miten kuvailet hankintahakkuita tai luovutusmittauksia? Kerro muistosi!

Metsähistorian Seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräävät nyt muistoja puukaupasta 1950-luvulta tähän päivään. Tallennushanke on jatkoa vuosien 1971–72 Metsäkauppaperinteen keruukilpailulle, jossa kerätyt muistot ulottuivat 1960-luvulle asti.

Odotamme muistoja kaikilta puukauppaan osallistuneilta – metsänomistajilta, metsureilta, puunostajilta, metsäpäälliköiltä tai vaikkapa mittamiehen apulaisilta. Jokainen vastaus on tärkeä, sillä käytämme kirjoituksia tutkimusaineistona.

Voit käsitellä puukaupan tapahtumia yksittäisen ihmisen näkökulmasta tai pohtia valtakunnallisia kehityslinjoja. Kirjoituksesi voi perustua omiin tai lähipiirisi kokemuksiin, sivusta seurattuihin tapahtumiin tai haastatteluihin. Kirjoita esimerkiksi seuraavista teemoista: − puukauppaan ryhtyminen, myyjän/ostajan etsiminen, leimikon tekeminen,

metsänkäyttösuunnitelmat − neuvottelun sujuminen, myyjän/ostajan toimivalta tai käyttäytyminen,

kauppahinnan sopiminen, kaupan juhlistaminen, harjakaiset − kaupan syntymiseen tai kaupasta luopumiseen vaikuttaneet tekijät − kauppakirjan allekirjoitus, kaupan ehdot − pysty- ja hankintahinnat, hintasuositussopimukset − kauppatavat: käteiskaupat, hankintakaupat, pystykaupat, yhteismyynnit,

puuhuutokaupat − yhteistyö puukaupassa, kartellit, savujaot − hakkuun toteutus, puutavaralajit, energiapuu, metsäkuljetus − puutavaran mittaus, pystymittaus, luovutusmittaus − kauppahinnan maksaminen, kauppatulojen käyttö − puukaupan onnistuminen, iloiset yllätykset, pettymykset − viranomaistoiminta, yksityismetsälain valvonta, erilaiset ilmoitukset ja lomakkeet − eri organisaatioiden rooli, metsälautakunnat/metsäkeskukset,

metsänhoitoyhdistykset.

Voit lähettää myös muuta puukauppaan liittyvää aineistoa, kuten valokuvia taikauppakirjoja. Aineisto tallennetaan SKS:n kansanrunousarkistoon, jossa se ontutkijoiden käytettävissä.

Kilpailussa jaetaan rahapalkintoja. Tulokset julkistetaan syksyllä 2012.

Hanketta ovat taloudellisesti tukeneet Metsämiesten Säätiö ja Teollisuuden Metsänhoitajat.

Lisätietoja: http://www.lusto.fi/seura/tutkimusMetsähistorian Seura, Jaana Laine, jaana.laine@helsinki.fiSKS:n kansanrunousarkisto, p. 0201 131 240, keruu@finlit.fiKansanrunousarkiston yleiset keruuohjeet: http://www.finlit.fi/kra/keruuohjeet.htm

Puukauppamuistoja

VastausohjeetKirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Kirjoituksen pituus on vapaa.

Lähetä kirjoituksesi 30.4.2012 mennessä osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, kansanrunousarkisto, PL 259, 00171 Helsinki tai sähköpostin liite- tiedostona doc-, rtf- tai txt-muodossa osoitteeseen keruu@finlit.fi. Voit myös vastata internetissä osoitteessa: www.finlit.fi/arkistot/keruut/puukauppa/. Merkitse kuoreen tai sähköpostin aihe-kenttään tunnus "Puukauppamuistoja". Kirjoituksia ei palauteta, joten ota itsellesi kopio.

Jos lähetät tekstisi paperilla, kirjoita vain paperin toiselle puolelle. Älä käytä tarroja, teippejä tai niittejä. Liitä alkuun taustatietosi: nimi, koulutus ja ammatti (myös entiset), syntymäaika ja -paikka, osoite, puhelinnumero ja sähköposti, sekä allekirjoitettu suostumuksesi siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimelläsi kansanrunousarkistoon.

Kerro myös, mistä näkökulmasta kirjoituk-sesi liittyy puukauppaan: oletko toiminut myyjänä, ostajana vai jossain muussa asemassa.

Kuva: Metsäkauppa Ruokolahdella 1956. ELKA/Enso-Gutzeit Oy

Muistitiedon tallennushanke 1.10.2011–30.4.2012

Onko sinulla muistoja puukaupoista? Millaisia olivat kauppaneuvottelut, kauppa-kirjat ja kauppaehdot? Entä kantohinnat, käsirahat ja loppumaksut? Miten kuvailet hankintahakkuita tai luovutusmittauksia? Kerro muistosi!

Metsähistorian Seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräävät nyt muistoja puukaupasta 1950-luvulta tähän päivään. Tallennushanke on jatkoa vuosien 1971–72 Metsäkauppaperinteen keruukilpailulle, jossa kerätyt muistot ulottuivat 1960-luvulle asti.

Odotamme muistoja kaikilta puukauppaan osallistuneilta – metsänomistajilta, metsureilta, puunostajilta, metsäpäälliköiltä tai vaikkapa mittamiehen apulaisilta. Jokainen vastaus on tärkeä, sillä käytämme kirjoituksia tutkimusaineistona.

Voit käsitellä puukaupan tapahtumia yksittäisen ihmisen näkökulmasta tai pohtia valtakunnallisia kehityslinjoja. Kirjoituksesi voi perustua omiin tai lähipiirisi kokemuksiin, sivusta seurattuihin tapahtumiin tai haastatteluihin. Kirjoita esimerkiksi seuraavista teemoista: − puukauppaan ryhtyminen, myyjän/ostajan etsiminen, leimikon tekeminen,

metsänkäyttösuunnitelmat − neuvottelun sujuminen, myyjän/ostajan toimivalta tai käyttäytyminen,

kauppahinnan sopiminen, kaupan juhlistaminen, harjakaiset − kaupan syntymiseen tai kaupasta luopumiseen vaikuttaneet tekijät − kauppakirjan allekirjoitus, kaupan ehdot − pysty- ja hankintahinnat, hintasuositussopimukset − kauppatavat: käteiskaupat, hankintakaupat, pystykaupat, yhteismyynnit,

puuhuutokaupat − yhteistyö puukaupassa, kartellit, savujaot − hakkuun toteutus, puutavaralajit, energiapuu, metsäkuljetus − puutavaran mittaus, pystymittaus, luovutusmittaus − kauppahinnan maksaminen, kauppatulojen käyttö − puukaupan onnistuminen, iloiset yllätykset, pettymykset − viranomaistoiminta, yksityismetsälain valvonta, erilaiset ilmoitukset ja lomakkeet − eri organisaatioiden rooli, metsälautakunnat/metsäkeskukset,

metsänhoitoyhdistykset.

Voit lähettää myös muuta puukauppaan liittyvää aineistoa, kuten valokuvia taikauppakirjoja. Aineisto tallennetaan SKS:n kansanrunousarkistoon, jossa se ontutkijoiden käytettävissä.

Kilpailussa jaetaan rahapalkintoja. Tulokset julkistetaan syksyllä 2012.

Hanketta ovat taloudellisesti tukeneet Metsämiesten Säätiö ja Teollisuuden Metsänhoitajat.

Lisätietoja: http://www.lusto.fi/seura/tutkimusMetsähistorian Seura, Jaana Laine, jaana.laine@helsinki.fiSKS:n kansanrunousarkisto, p. 0201 131 240, keruu@finlit.fiKansanrunousarkiston yleiset keruuohjeet: http://www.finlit.fi/kra/keruuohjeet.htm

Puukauppamuistoja

VastausohjeetKirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Kirjoituksen pituus on vapaa.

Lähetä kirjoituksesi 30.4.2012 mennessä osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, kansanrunousarkisto, PL 259, 00171 Helsinki tai sähköpostin liite- tiedostona doc-, rtf- tai txt-muodossa osoitteeseen keruu@finlit.fi. Voit myös vastata internetissä osoitteessa: www.finlit.fi/arkistot/keruut/puukauppa/. Merkitse kuoreen tai sähköpostin aihe-kenttään tunnus "Puukauppamuistoja". Kirjoituksia ei palauteta, joten ota itsellesi kopio.

Jos lähetät tekstisi paperilla, kirjoita vain paperin toiselle puolelle. Älä käytä tarroja, teippejä tai niittejä. Liitä alkuun taustatietosi: nimi, koulutus ja ammatti (myös entiset), syntymäaika ja -paikka, osoite, puhelinnumero ja sähköposti, sekä allekirjoitettu suostumuksesi siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimelläsi kansanrunousarkistoon.

Kerro myös, mistä näkökulmasta kirjoituk-sesi liittyy puukauppaan: oletko toiminut myyjänä, ostajana vai jossain muussa asemassa.

Kuva: Metsäkauppa Ruokolahdella 1956. ELKA/Enso-Gutzeit Oy

Puukaupan monet kasvot

Metsähistorian Seuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puu-kauppamuistojen keruu on ollut käynnissä viime lokakuusta lähtien. Kansanrunousarkistoon on jo tallentunut useita mielenkiintoisia kertomuk-sia henkilöiltä, jotka ovat osallistuneet puukauppaan.

Metsä pankkina

Tähän mennessä saapuneissa kirjoituksissa on käsitelty pitkälti yksityis-metsänomistajien puukauppaa, mutta vähemmälle huomiolle ovat jääneet esimerkiksi metsäteollisuuden keskinäiset puukaupat. Metsänomistajat ovat olleet kovia tinkimään ostajien kanssa, ja harvinaista ei ole ollut, että hinnasta on päästy sopuun vasta pitkien neuvottelujen jälkeen. Puukauppojen tuotoilla on saatettu hankkia esimerkiksi uusi Ferguson-traktori tai kustantaa kodin remontteja. Kaupatut puumäärät eivät kui-tenkaan usein ole olleet suuria. Myöhemmin hintasuositussopimusten yleistyminen on vähentänyt tarvetta tinkaamiselle.

Ei vain rahasta kiinni

Vaikka vastauksissa korostuu metsien ja puukaupan merkitys suomalai-sen hyvinvoinnin ja elinkeinon perustana, monelle vastaajalle puukauppa on edustanut jotain, joka ei ole rahalla mitattavissa. Metsänomistus on tuonut mukanaan yhteisöllisyyttä, joka puolestaan on määrittynyt vahvasti ostomiehiin suhtautumisen ja työn luonteen kautta. Metsien merkitys on näkynyt esimerkiksi lasten leikeissä ja paikkojen nimeämisessä puukaupan mukaan. Myös alueelliset erot metsänomistajien työtavoissa ovat nousseet esiin vastauksissa.

Vielä voi muistella

Puukauppamuistoja kerätään 30.4. asti, ja vielä ehdit kertoa omat puu-kauppamuistosi. Kaikki muistitiedot ovat arvokkaita tutkimuskäytössä. Oli kyse sitten pienestä, hassusta puukauppakommelluksesta tai puukaupan suurista muutoslinjoista, kaikki muistot auttavat puukaupan historian ym-märtämisessä, sillä ne avaavat puukauppaa näkökulmista, jotka eivät vält-tämättä tule esille virallisista lähteistä.

Joona Nikinmaa Puukauppamuistaja-hankkeen tiedottaja

Opintoretkeilyt ja matkat

Metsähistorian Seuran opintoretkeily Tampereen seutu 8.–9.6.2012

Perjantai 8.6.2012

Klo 10 Kokoontuminen Tampereen rautatieaseman edessä; bussiTampereen Suomalainen Klubi, Puutarhakatu 13Suomen paperiteollisuuden tamperelaiset juuret, prof. Raimo SeppäläLounas ja klo 13 Lähtö maakuntaanKangasalan neljä harjumaisemaaVehoniemen autonäyttely ja maankuulut munkkikahvitMaaseutumuseo Varsta; Kukkola, PälkäneSappeen hiihtokeskus; Salmentaka, PälkäneMajoittuminen, päivällisbuffet sekä päivällisesitelmä: Sata vuotta Kuhmalahden ja Sahalahden metsien koeinventoinnista, MH Timo Kivimaa

Lauantai 9.6.2012

Aamiaisbuffet Klo 8.30 aamiaisen jälkeen ajo TampereelleTampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseo, museoyhdistyksen pj. Markku RauhalahtiMuseokeskus Vapriikki: Tammerkoski ja kosken kaupunki -näyttely ym. Lounas; ravintola Valssi (Vapriikki)Klo 12.30 PyynikkiTampereen alueen uiton historiaa, MH Esko PakkanenPyynikinharjun historia ja nykypäiväPäätöskahvit; Pyynikin näkötornin kahvioKlo 15.30 Saapuminen Tampereen rautatiease-malle, kotimatka

Retken hinta on osanottajamäärän mukaan jäse-nille noin 150 € ja ei-jäsenille 175 €, yhden hengen huoneen lisä 50 €. Hintaan sisältyvät ohjelma ja opastukset, bussikuljetus, pääsyliput, majoitus kahden hengen huoneissa sekä ateriat ja kahvit. Ilmoittautumiset – nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sekä mahdollinen ruokavalio – toivotaan majoitusvarausten vuoksi 8.5.2012 men-nessä: Markku Rauhalahti, rauhalahti(at)kolumbus.fi, 050 68 980.

Tervetuloa Tampereen seudulle!

Pohjoismainen metsähistoriakonferenssi20.–23.9.2012 Tanskassa

Tanskalaiset järjestävät tämän vuoden konferenssin ja siihen liittyvät retkeilyt ja tutustumiskäynnit Pohjois-Själlannissa eli Kööpenhaminan pohjoispuolella. Pääjärjestäjänä toimii Dansk Jagt- og Skovbrugsmuseum.

Ohjelmaluonnos:

Torsdag d. 20.9. om eftermiddagen: Besøg på. Aften: Indkvartering på Skovskolen i Nødebo.

Fredag d. 21.9. om formiddagen: Ekskursion til de nordsjællandske parfor-cejagtskove, som vi for tiden arbejder på at få sat på UNESCOs liste over verdensarv.

Fredag d. 21.9. om eftermiddagen: Åbent seminar på Skovskolen med eks-terne deltagere.

Lørdag d. 22.9.: Ekskursion til Tisvilde Hegn ved Nordsjællands kyst (en gammel værnskov, som i dag er en af landets vigtigste rekreative skove) samt nationalparkområderne i og omkring Grib Skov og besøg i parken ved Fredensborg Slot. Festmiddag på Skovskolen.

Søndag d. 23.9.: Besøg i Frederiksborg Slotspark på vej fra Skovskolen mod Kastrup Lufthavn, hvorfra de nordiske deltagere skal rejse allerede midt på dagen.

Pohjoismaisesta metsähistoriasta ja alan yhteistyöstä kiinnostuneet seu-ramme jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan. Suomen osallistujakiintiö on noin 12 henkeä. Osallistumismaksusta ei vielä ole tietoa, mutta se lienee kohtuullinen, koska järjestävät hakevat sitä varten tukirahoitusta. Tanskaan on saatavissa edullisia lentoja.

Konferenssin kieli on ”skandinaviska”, apukielenä englanti. Lisätietoja loppu-keväällä ilmestyvässä Susikossa 2.12 ja allekirjoittaneelta.

Terveisin Markku Rauhalahti 050 68 980 rauhalahti(at)kolumbus.fi

METSÄHISTORIAN SEURA RYTOIMINTAKERTOMUS 201117. toimintavuosiHallituksen esitys 3.2.2012

1. Yleistä

Seuran jäsenmäärä 31.12.2011 oli 335 (2010: 329) varsinaista jäsentä ja 11 (2010: 11) kannattajajäsentä.

Seuran hallitus 2011 (vuosikokouksen 24.3.2011 jälkeen): Tapani Tasanen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja Jaana Laine, jäsenet: Risto Hyvärinen, Helkamari Knaapi, Antti Koskimäki, Pekka Laurila, Markku Rauhalahti, Heikki Roiko-Jokela ja Liisa Siipilehto. Hallitus piti viisi kokousta. Kokouspaikkana oli Tieteiden talo, Helsinki, Kirkkokatu 6.

Seuran sihteerinä toimi Leena Paaskoski ja taloudenhoitajana Reija Turunen. Toiminnantarkastajat olivat Heikki Lindroos ja Antti Sipilä.

Metsähistorian Seura on Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomen Metsäyhdistyksen jäsen.

2. Toiminta

2.1. Toiminnan kehittäminen

Hallitus käynnisti Metsähistorian Seuran strategian laatimisen vuosille 2012−2017. Hallituksen strategiaseminaari pidettiin Suomusjärvellä 2.-3.10.2011, ja seminaariin osallistuivat Tapani Tasanen, Jaana Laine, Helkamari Knaapi, Reija Turunen, Liisa Siipilehto, Markku Rauhalahti, Pekka Laurila, Risto Hyvärinen ja Leena Paaskoski. Strategia valmistuu ke-vään 2012 aikana.

2.2. Kokous- ja esitelmätilaisuudet

Vuosikokous pidettiin 24.3.2011 Tieteiden talolla Helsingissä; osanottajia 28. Vuosikokouksessa kutsuttiin seuran kunniajäseneksi entinen puheen-johtaja Juhani Huittinen hänen jäädessään pois pitkäaikaisesta hallitustyös-kentelystä. Metsähistorian Seuran ansioplaketit luovutettiin professori Matti Kärkkäiselle ja FM Pekka Virtaselle.

Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin esitelmätilaisuus sekä jä-sen- ja tutkijatapaaminen. Esitelmän pitivät dos. Heikki Roiko-Jokela

Vuosikokousaineisto

biografiatutkimuksesta ja prof. emer. Matti Leikola metsä- ja uittoaiheisesta kaunokirjallisuudesta.

2.3. Opintomatkat

Kertomusvuonna oli jäsenten kannalta vetovoimaisin tapahtuma ulkomaan opintomatka Ruotsin ja Norjan suomalaismetsiin sekä Norjan metsämu-seoon Elverumiin (16.–18.5.2011). Matkalla tutustuttiin mm. metsäsuoma-laisten savupirtteihin, entisiin viljelyksiin ja laitumiin, seudun museoihin ja muistomerkkeihin sekä osallistuttiin Elverumissa Norjan kansallispäivän viettoon 17.5. Maija Kovasen kirjoittama ja kuvittama matkakertomus jul-kaistiin Susikossa 3/2011.

Kotimaan opintomatka tehtiin Pirkanmaalle ja Suomenselälle 26.–27.8. Ensimmäisen päivän matkakohteina olivat Serlachius-museot Mäntässä, UPM:n Lehtomäen tila ja Pihlajaveden asemanseudun miljöö sekä erä-maakirkko Keuruun Pihlajavedellä. Illalla saunottiin ja uitiin Tuomarniemen rantasaunalla. Perjantai-illan ja lauantaiaamun kuluessa tutustuttiin myös Tuomarniemen metsämuseoon, puistoihin ja metsäopetukseen. Matka jatkui Vääräkosken kartonkitehtaalle, johon on tekeillä tehdasmuseo. Lauantai-iltapäivällä retkikunta kävi vielä ruokailemassa Virtain perinne-kylässä sekä pysähtyi kahvitauolle Kallenaution kestikievariin Juupajoelle. Tapani Tasasen kirjoittama ja kuvittama matkakertomus julkaistiin Susikossa 3/2011.

Pohjoismainen metsähistoriakonferenssi järjestettiin 15.−18.9.2011. Retki alkoi Helsinki-Vantaan lentoasemalta, josta ajettiin bussilla Viipuriin. Saimaan kanavan historiaan sekä Viipuriin ja sen historiaan tutustuttiin Jyrki Paaskosken opastuksella. Toisena päivänä seurue tutustui Karjalan kannaksella Markku Rauhalahden valmistelemiin kohteisiin, mm. Raivolan lehtikuusikkoon ja Levashovon metsähautausmaahan. Illalla palattiin Suomen puolelle ja yövyttiin Punkaharjulla. Kolmantena päivänä olivat vuo-rossa konferenssin esitelmät ja keskustelut sekä juhlaillallinen Lustossa. Paluumatkalla sunnuntaina tutustuttiin vielä Heurekan näyttelyihin Vantaalla.

2.4. Tutkimus-, seminaari- ja asiantuntijatoiminta

Metsähistorian tutkimuksen edistämiseksi myönnettiin vuosikokouksessa 24.3.2011 yhdessä Metsänhoitajaliiton kanssa seuran palkinto ansiokkaalle pro gradu -työlle. Palkinnon sai VTM Terhi Reiterä kämppäemäntiä käsitte-levästä pro gradu -työstään.

Tutkijaseminaari Metsien miehiä ja naisia järjestettiin 13.4.2011 Jyväskylässä yhteistyössä Luston ja Jyväskylän yliopiston Historian ja et-nologian laitoksen kanssa. Seminaari koostui tieteellisistä esitelmistä ja nii-den kommenttipuheenvuoroista.

Puukauppamuistoja-tallennushanke aloitettiin 1.10.2011, ja se päät-tyy 30.4.2012. Saatu aineisto tallennetaan Suomalaisen Kirjallisuuden

Seuran kansanrunousarkistoon, jossa se on tutkijoiden käytettävissä. Tallennushankkeesta on tiedotettu mm. Metsämessuilla, lehdissä ja sosiaa-lisessa mediassa, minkä lisäksi yli 500 metsäalan organisaatioon lähetettiin hankkeesta kertovia esitteitä.

Seuran jäseniä toimi asiantuntijoina kirjahankkeessa Metsä ja ihmi-nen – Kohtaamisia arjen historiassa 1500–2000. Kirjan päätoimittaja on Heikki Roiko-Jokela. Ohjausryhmän jäsenet olivat Matti Leikola (pj.), Ilkka Nummela, Hanna Snellman ja Leena Paaskoski.

2.5. Julkaisutoiminta

Esko Pakkasen ja Matti Leikolan kirjoittamat Suomen metsien käytön his-toriaa -kirjasarjan osat II ja III julkaistiin (Metsäkustannus). Osien nimet olivat Puut perille ja käyttöön ja Tervaa, lautaa ja paperia. Kirjat ovat jatkoa seuran hankkeena toteutetulle osalle I, Metsää, puuta ja kovaa työtä. Jatko-osat toteutettiin kirjoittajien omana hankkeena.

Vuosilusto 9:n (Metsien miehiä ja naisia) toimitustyö käynnistettiin. Toimituskuntaan kuuluivat Leena Paaskoski (pj, Lusto), Jaana Laine (MHS), Pekka Lehonkoski (Lusto), Heikki Roiko-Jokela (MHS) ja Tapani Tasanen (MHS).

Seuran julkaisuja oli myynnissä Punkaharjulla Luston Puodissa ja Helsingissä Tiedekirjassa.

2.6. Tiedotustoiminta

Jäsentiedote Susikko toimitettiin kolme kertaa. Susikko ilmestyi sähköisenä seuran kotisivuilla ja tarpeen mukaan postitettiin monisteena niille seuran jäsenille, jotka eivät käytä Internetiä tai eivät olleet vielä ilmoittaneet säh-köpostiosoitettaan. Sähköistä viestintää kehitettiin myös muilla tavoin, ja noin 260 seuran jäsentä sai vuoden lopussa tiedotteet sähköisesti. Seuran toiminnan esittelyn ja ajankohtaisten asioiden lisäksi Susikossa julkaistiin mm. metsähistoriaa käsitteleviä lyhyitä artikkeleita, opintomatkaraportteja ja kirja-arvosteluja.

Metsähistorian Seuran Internet-sivuja ylläpidettiin yhteistyössä Luston kanssa. Seuran käytössä oli suomenkielinen painettu esite sekä ruotsin-, englannin- ja saksankieliset esitteet A4-monisteina.

2.7. Muu toiminta

Seura piti yhteyttä perinne- ja historiayhdistyksiin ja alan muihin yhteisöi-hin sekä kotimaassa että ulkomailla. Yhteistyö Luston kanssa jatkui tiiviinä. Markku Rauhalahti toimi pohjoismaisten metsähistorian seurojen ja metsä-museoiden yhteyshenkilönä.

Suomen Metsäyhdistyksen kevätkokouksessa 28.3.2011 seuraa edusti Liisa Siipilehto.

METSÄHISTORIAN SEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 2012 18. toimintavuosiHallituksen esitys 3.2.2012

1. Toiminta

Metsähistorian Seura saattaa loppuun toimintansa arviointi- ja kehittämistyön ja laatii strategian vuosille 2012–2017.

1.1. Hallitus ja vuosikokous

Seuran hallitus pitää 3–5 kokousta.

Vuosikokous pidetään Helsingissä 28.3.2012. Vuosikokouksen yhteydessä on opinnäytepalkinnon jako, esitelmätilaisuus sekä jäsen- ja tutkijatapaaminen.

Toiminnan vaikuttavuutta edisti ratkaisevasti Metsämiesten Säätiön seuran hankkeille myöntämä taloudellinen tuki.

3. Resurssit ja talous

Toimintaa hoidettiin pääasiassa talkootyönä. Lusto hoiti seuran toimistopal-velua ja tilinpitoa.

Opintomatkan kulut katettiin osallistumismaksuilla. Metsämiesten Säätiöltä saatiin 5 000 euron apuraha vuoden 2011 kansainväliseen toimintaan ja tiedotukseen; tästä 2000 euroa käytettiin Pohjoismaisen konferenssin kului-hin. Pohjoismaisen metsähistoriakonferenssin järjestämiseen saatiin lisäksi rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä 4 500 euroa ja Tieteellisten seu-rain valtuuskunnalta 1000 euroa. Vuosilusto 9 sai tukea Koneen Säätiöltä 3 000 euroa, Metsämiesten Säätiöltä 2 500 euroa sekä Tieteellisten seurojen valtuuskunnalta 1 000 eu-roa. Metsien miehiä ja naisia -seminaari sai tukea Metsämiesten Säätiöltä 1 000 euroa. Puukauppamuistoja-tallennushanke sai 15 000 euron rahoi-tuksen Metsämiesten Säätiöltä ja 3 000 euron rahoituksen Teollisuuden Metsänhoitajilta.

Jäsen- ja kannatusmaksujen tuotto oli 9026 euroa.

Tilikauden ylijäämä on 1102,75 euroa. Siirtovelkoja on yhteensä 25 496,19 euroa. Taseen loppusumma on 31 256,60 euroa ja seuran oma pääoma 5 760,41 euroa.

1.2. Muut jäsentilaisuudet

Seura järjestää perjantaina 3.2.2012 Helsingissä Tieteiden talolla esitelmätilaisuuden, jossa FT Teemu Keskisarja ker-too Gustaf Serlachiuksen elämästä ja Mäntän tehtaan vai-heista teoksensa ”Vihreän kullan kirous” pohjalta. Professori emeritus Matti Leikola kertoo kotimaisesta metsällisestä kaunokirjallisuudesta.

Kotimaan opintomatka järjestetään toukokuussa Tampereen seudulle. Opintomatka on kaksipäiväinen aikavälillä 8.-10.6.2012. Vastuuhenkilöinä toimivat Tapani Tasanen ja Markku Rauhalahti.

Ulkomaan retken kohdemaana on Sveitsi. Ajankohta on 17.-21.10.2012. Järjestäjät: Markku Rauhalahti, Tapani Tasanen ja Pirkko Kivinen. Käynnistetään vuosien 2013–2014 opintomatkojen suunnittelu.

1.3. Tutkimustoiminta

Metsähistorian Seura edistää metsähistorian tutkimusta ja perinteen tallentamista myöntämällä 500 euron palkinnon an-siokkaalle yliopiston pro gradu - ja ammattikorkeakoulujen opin-näytetyölle. Palkinnot jaetaan yhteistyössä Metsänhoitajaliiton ja METOn kanssa.

Seura suunnittelee yhteistyössä Luston ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen kanssa metsäalan toimijoiden biografia-hanketta ja hakee hankkeelle rahoitusta. Hanketta koordinoi Heikki Roiko-Jokela. Hankkeen tavoitteena on laatia noin 500 metsäalan toimijasta tutkimukselliset pienoiselämä-kerrat, joissa arvioidaan henkilön yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta erityisesti metsäsektorin kannalta. Hankkeeseen liittyy osaprojektina biografia-aiheinen Vuosilusto 9 (2012).

Puukauppamuistoja-tallennushanke päättyy 30.4.2012. Sen tu-lokset tallennetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansan-runousarkistoon. Muistitietoaineistosta koostetaan kirja vuoden 2013 alkuun mennessä.

Seuran tutkimustyöryhmä käynnistää kevään 2013 tutkijasemi-naarin suunnittelun, aiheena valokuva. Call for papers avataan syksyllä.

Seura tekee aloitteita metsähistorian tutkimus- ja julkaisuhank-keista sekä metsäperinteen tallennuksesta sekä kartoittaa ja välittää tietoa metsähistoriaan liittyvistä meneillään olevista tutkimushankkeista.

1.4. Julkaisutoiminta

Yhteistyössä Luston kanssa julkaistaan keväällä Vuosilusto 9, Metsien miehiä ja naisia, joka sisältää tieteellisiä artikkeleita ja esseitä. Jäsenille lähetettävä Vuosilusto sisältyy seuran jäsenmaksuun.

Toimitetaan aiheita ja aineistoja julkaistavaksi metsä- ja historia-alan julkaisuissa ja lehdissä.

Seuran julkaisuja myydään Luston Puodissa (Punkaharju) ja Tiedekirjassa (Helsinki).

1.5. Asiantuntijatoiminta

Seuran jäseniä toimii asiantuntijoina erilaisissa alan hank-keissa ja mm. referee-arvioitsijoina kotimaisissa ja ulkomaisissa julkaisuissa.

1.6. Tiedotustoiminta

Seuran tiedotuspolitiikkaa suunnitellaan ja kehitetään kokonai-suutena ja osana seuran strategiaa. Seuran verkkosivuja pide-tään ajan tasalla ja kehitetään. Suomenkielisten sivujen ohella ylläpidetään ruotsin-, saksan- ja englanninkielisiä sivuja, joista tehdyt tiivistelmät voidaan tarvittaessa tulostaa.

Ylläpidetään metsähistorian harrastajien ja tutkijoiden tiedon-vaihtoon käytettävää metsähistoria-sähköpostilistaa.

Jäsentiedote ”Susikko” toimitetaan kolme kertaa seuran verk-kosivuilla luettavana sähköisenä tiedotteena ja tarpeen mukaan jäsenille lähetettävänä monisteena.

Seuran toiminnasta tiedotetaan jäsentilaisuuksien ja jäsentie-dotteen lisäksi esitteellä, verkkosivuilla, jäsenkirjeillä, sähkö-postitse ja valtakunnallisten historia- ja metsätieteiden kanavien kautta.

Seura osallistuu yhteistyössä Luston kanssa Metsämessuille syksyllä 2012.

1.7. Muu toiminta

Seura ylläpitää yhteyksiä historia- ja perinneyhdistyksiin ja alan muihin yhteisöihin sekä kotimaassa että ulkomailla. Tavoitteena on keskinäinen tiedon ja kokemusten vaihto sekä yhteis-työ ja työnjako. Erityisesti korostetaan yhteistyötä Suomen Metsämuseo Luston kanssa.

Seuran edustajat osallistuvat Pohjoismaiseen metsähistoria-konferenssiin Tanskaan 20.- 23.9. Myös jäsenkuntaa toivotaan mukaan konferenssiin. Seuralla on edustaja pohjoismaisten metsämuseoiden ja metsähistorian seurojen yhteistyöryhmässä (kontaktgruppen).

2. Resurssit ja talous

Seuran toiminta pohjautuu vapaaehtoistyöhön. Luottamustehtävissä ja hankkeissa toimivien henkilöiden erilliskulut korvataan hallituksen määrittelemien perusteiden mukaan. Tarvikkeita ja palveluksia pyritään saamaan lahjoituk-sina. Opintomatkojen kulut katetaan osallistumismaksuilla ja avustuksilla.

Erilaisiin hankkeisiin, tutkimuksiin, seminaareihin, pohjoismai-seen yhteistyöhön, julkaisutoimintaan ja tiedotukseen haetaan ulkopuolista rahoitusta. Seuran toimistopalvelut ja tilinpidon hoi-taa RT-Safir Punkaharjulta (Reija Turunen) sovittua korvausta vastaan.

Toiminnan tuotot muodostuvat opintomatkojen osallistumismak-suista. Varainhankintatuottoja ovat hankeavustukset, jäsenmak-sut (340 á 25,-) ja kannatusmaksut (11 á 68,-). Liittymismaksua ei peritä.

Seuran yhteystiedot: Metsähistorian Seura, c/o Lusto, 58450 Punkaharju, puh. (015) 345 100, telefax (015) 345 1050, sähkö-posti: metsahistorian.seura@lusto.fi ja Internet-kotisivu: www.lusto.fi/seura.

Esittelyt

Poikkea polulta Lustoon!

Sigganin jalanjäljillä

Luston tulevan kesän erikoisnäyttelyssä nähdään taidemaalari, taidegraa-fikko, professori Lennart Segerstrålen (1892–1975) grafiikkaa ja maalauk-sia. Segerstråle tunnetaan ennen kaikkea tuotteliaana lintujen ja luonnon kuvaajana sekä Suomen Pankin Finlandia-freskojen tekijänä. Näyttelyssä on esillä teoskokonaisuus, jonka pääpaino on luonto- ja lintuaiheissa.

Nuoresta pitäen Lennart Segerstråle oli kiinnostunut sekä taiteesta että luonnosta. Vanhempiensa toivomuksesta Segerstråle valitsi kuitenkin vakaata tulevaisuutta lupaavan ammatin ja aloitti ylioppilaaksi päästyään metsätieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Valmistumisensa jälkeen 23-vuotiaan Segerstrålen metsänhoitajan uran alku näytti tyypilliseltä: erilaisia lyhyitä tehtäviä kruunun-metsissä. Taiteenteko seurasi häntä kuitenkin entistä kiinteämmin niin opin-noissa Helsingissä ja Hyytiälän met-säharjoitteluasemalla Ruovedellä kuin myös metsänhoitajan ammatissa.

Segerstråle toimi vuosina 1918–1919 Metsätieteellisen Koelaitoksen johta-jan Olli Heikinheimon apulaisena tä-män kaskiviljelytutkimuksissa, ja sai Heikinheimolta tehtäväkseen myös piirtää ja maalata kasvupaikkoja ja muita metsätalouden aiheita sekä kuvittaa Raivolan ja Punkaharjun kruununmetsien esittelykirjaset. Samanaikaisesti hän osallistui myös useisiin taidenäyttelyihin.

Sigganin näyttelyhuone – metsänhoitajasta taiteilijaksi Suomen Metsämuseo Lustossa 27.4.–3.3.2013

Segerstrålen ura metsänhoitajana jäi lopulta vain muutaman vuoden mit-taiseksi hänen siirtyessään jo 1920-luvun taitteessa päätoimiseksi taitei-lijaksi. Ammatinvalinnan Segerstråle teki kymmenen vuoden sisällä siten kahteen kertaan – molemmilla kerroilla vaikuttiminaan kiinnostus ja rakkaus luontoon.

Paksun haapapuun taikapiiri lumoaa Lustossa

Alavutelaisen Sirkka Muurelan ihastuttavat ja ainutlaatuiset eläin- ja luonto-aiheiset tekstiilikuvat tuovat mieleen sadunsävyisiä tunnelmia, joista runoi-lijankin on helppo ammentaa. Kesän yli Lustossa esillä olevassa Paksun haapapuun taikapiiri -näyttelyssä on esillä kaikkiaan parikymmentä taidete-osta käsityönopettajana elämäuransa tehneeltä Sirkka Muurelalta.

Sirkan uskomattoman moniulotteiset taideteokset kiehtovat lapsia saduno-maisuudellaan ja värikylläisyydellään, tekstiilityön ammattilaiset ja harras-tajat osaavat arvostaa mestarillista tekniikanhallintaa, ja luonnontuntijat löytävät teoksista tarkkuudella kuvattuja kasvi-, eläin- ja sienilajeja.

Eläimet ovat herättäneet Sirkassa aina ihailua, hellyyttä ja kunnioitusta, ja tekstiilikuvista huokuukin tekijänsä lämpö ja rakkaus eläimiä sekä luontoa kohtaan. Tekstiileihin Sirkka on tallentanut muistoja lapsuutensa leikeistä, rakkaista paikoista ja eläinystävistään. Monessa teoksessa hän onkin ku-vannut eläimelle kuviteltua taivasta, jossa se voi olla onnellinen – possujen taivaassa voi tonkia maata ja nukkua kuivikkeiden päällä, ja pikku karhun taivaassa on kristallivirta, kukkia ja auringon paistetta.

Paksun haapapuun taikapiiri Suomen Metsämuseo Lustossa 28.10.2012 saakka

Vuohenkello ja kurjenkello kilkattavat kilpaa kesäkedolla.Siihen herää nuokkuhelmikkä,hieraisee unet poimulehden taskuun.Poimulehdistä haarukkakehrääjä kutoo sammak-koneidille juhlahameenja kietoo sen kaulalle puna-apilamedaljongin. Birgit Rauhala

Katsojalle näyttelyn teoksista välittyy elämänmyönteisyys ja lempeys kaik-kea elävää kohtaan: kuvat saavat katsojansa hyvälle mielelle. Töillään Sirkka haluaakin puolustaa luontoa ja erityisesti sen heikoimpia sekä innostaa ihmisiä tekemään käsitöitä kiireisen arkielämän vastapainoksi. ”Ihmiselle on annettu kädet sitä varten, että niillä tehdään muutakin kuin painellaan nappuloita”, Sirkka kertoo.

Anne Kaljunen, tiedottaja, Lusto Kuvat: S. E. Multamäen kokoelma, Lusto; Timo Kilpeläinen ja Matias Uusikylä

Teematiistait Luston kesässä

Kesäkuun viimeisellä viikolla Lustossa starttaavat teematiistait. Tiistaisin 26.6. al-kaen Lustossa tutustutaan mm. metsän inspiroimaan tekstiilitaiteeseen, kuullaan tarinointia uitolta, perehdytään lintuharrastuksen saloihin Sigganin jalanjäljissä, up-poudutaan amfibiolentokone Seabeen historiaan ja taltioidaan harjunostalgiaa valo-kuvauksen keinoin.

Teematiistaiden aihepiirit ovat saaneet innoituksensa Luston näyttelytarjonnasta. Teemoihin tutustutaan aluksi asiantuntijaluentojen ja alustusten kautta, minkä jälkeen aiheeseen perehtymistä jatketaan Luston näyttelyissä, keskustelua ja kahvittelua unohtamatta. Pieni osallistumismaksu sisältää lipun Luston näyttelyi-hin, ohjelman ja kahvitarjoilun. Teematiistaiden päivämäärät tarkentuvat kevään kuluessa.

Kirjat

Uusia kotimaisia julkaisuja

Partanen, Jouni, Metsien miehiä ja naisia. Punkaharju : Luston Tuki, 2012 Harola, Paavo. Purouitolta paperitehtaalle: mukana olleet muistelevat / Paavo Harola ; [valokuvat: Pentti Hamyla ... et al.]. Helsinki : Books on Demand, cop. 2011

Blomberg, Jaakko. Kitkan vesiltä Pohjanlahden sahoille [Elektroninen aineisto] : Akanlahden tukinsiirtolaitokset 18931929 / Jaakko Blomberg. Jyväskylä, 2011. Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos, Suomen historia. Jensen-Eriksen, Niklas. Kansallinen kapitalismi, kansainvälinen talous / toimittaneet Niklas Jensen-Eriksen ... [et al.]. Helsinki : Siltala, 2012

Koivuniemi, Jussi. ; Pietilä, Leif. Släktbolagets tid : Rosenlew 1853- [svensk översättning: Leif Pietilä]. Björneborg : Rosenlewmuseet, 2011Koivuniemi, Jussi. Sukuyhtiön aika : Rosenlew 1853-1987. Pori : Rosenlew museo, 2011

Mattila, Markku. CIAV Vernadoc 2010 : Keski-Skandinavian suomalai-set, Östmarkin kirkko, savutuvat (TKK) / toim. Markku Mattila. Helsinki : Suomen ICOMOS, kansanrakentamisen komitea, 2011

Mäkinen, Riitta. Sahran satoa : historiaa ja tarinoita MTK:n säätiöstä [jul-kaisija: MTK:n säätiö]. [Helsinki] : Maahenki, 2011

Rohila, Marjatta.; Rohila, Vesa. Lasten metsäkonekirja. Helsinki : Alfamer, cop. 2011

Lehtinen, Lasse. ; Mäntyranta, Hannes. ; Niskanen, Markku. Kulttuurista kovaan faktaan : Suomen Metsäsäätiö [Helsinki] : Suomen Metsäsäätiö, 2011

Vesterinen, Jukka. Metsäkoneita Suomessa ja Suomesta 1910-2000 : missä ääntä, siellä voimaakin: Alfamer, cop. 2011

Virtanen, Sakari. Talonpoika ja maa : kertomus Kainuun Maa- ja met-säsäätiön juurista ja toiminnasta. Kajaani : Kainuun Maa- ja metsäsää-tiö, 2011

Sierilä, Pentti. Suomalainen globaali metsäteollisuus: kukoistava men-neisyys, mahdollisuuksien tulevaisuus: teollisuustaloudellinen kuvaus metsäteollisuudesta pähkinänkuoressa. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2011 - (Opetusmoniste / Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Teknistaloudellinen tiedekunta, Tuotantotalouden laitos; 32.)

Kostiainen, Teijo. Hirsirakentamisen teollistuminen [Elektroninen ai-neisto] : pro gradu -tutkimus teollistumisen vaikutuksista työn te-hokkuuteen hirsirakentamisessa : tapaus Honkarakenne Oyj / Teijo Kostiainen. Jyväskylä, 2011. Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, histo-rian ja etnologian laitos, taloushistoria.

Pajari, Eeva. ; Lönnblad, Reino W. Saha soi : Reino W. Lönnblad muiste-lee. [Helsinki] cop. 2011

Raitanen, Elina. Puulelutehtaan vuosikymmenet [Elektroninen aineisto] : kasvattavien puulelujen valmistaja Juho Jussila Oy 1923 – 1980. Jyväskylä, 2011. - Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, historian ja etnolo-gian laitos, Suomen historia.

Uusia ulkomaisia julkaisuja

Brain, Stephen. Song of the forest : Russian forestry and Stalinist envi-ronmentalism, 1905-1953 / Stephen Brain. Pittsburgh, Pa. : University of Pittsburgh Press, cop. 2011. - (Series in Russian and East European studies.)

Antonson, Hans.; Jansson, Ulf. Agriculture and forestry in Sweden since 1900 : geographical and historical studies / Hans Antonson & Ulf Jansson, eds. Stockholm : Kungl. Skogs- och Lantbruksakademien, 2011. - (Skogs- och lantbrukshistoriska meddelanden, No 54.)

Eriksson, Lennart.; Bohlin, Folke.; Hörnfeldt, Roland.; Johansson, Tord.; Lindhagen, Anders. ; Woxblom, Lotta. Skog på jordbruksmark : erfa-renheter från de senaste decennierna / Lennart Eriksson m.fl. Uppsala : Sveriges lantbruksuniversitet (SLU), 2011. - (Rapport / SLU, Institutionen för skogens produkter, 17.)

Antonson, Hans.; Jansson, Ulf. Jordbruk och skogsbruk i Sverige sedan år 1900 : studier av de areella näringarnas geografi och historia / Hans Antonson & Ulf Jansson, red. Stockholm : Kungl. Skogs- och lantbruksa-kademien, 2011 - (Skogs- och lantbrukshistoriska meddelanden / Kungl. Skogs- och lantbruksakademien,53.) - (Kungl. Skogs- och lantbruksakade-miens tidskrift. Supplement, ISSN 0075-7233.)

Jansson, Ulf. ; Wastenson, Leif. ; Aspenberg, Pär. ; Tanner, Roger. National atlas of Sweden. [Kartta-aineisto] : a cartographic descrip-tion / Agriculture and forestry in Sweden since 1900 special editor: Ulf Jansson, theme manager: The Royal Swedish Academy of Agriculture and Forestry ; [editorial staff: Leif Wastenson, ... ; translator: Roger Tanner]. Stockholm : Norstedt : 2011

Wedin, Maud. The forest Finns of Scandinavia; translation: Olof Lindman. Falun : Finnbygden : 2011.

Pettersson, Ronny. ; Forsberg, Lennart. ; Hagblom, Jan. ; Liljewall, Britt. ; Petersson, Olov. ; Nylinder, Mats. ; Björklund, Lars. Mitt emel-lan virkesintressen: virkesmätningens historia i Sverige / Ronny Pettersson. Stockholm : Kungl. Skogs- och Lantbruksakademien / Enheten för de areella näringarnas historia, 2011. - (Skogs- och lantbrukshistoriska meddelanden, 55.) - (Kungl. Skogs- och lantbruksakademiens tidskrift).

C/o Lusto, 58450 PUNKAHARJU

www.lusto.fi/seurametsahistorian.seura(at)lusto.fi

Puheenjohtaja Tapani TasanenSeinäjoen ammattikorkeakoulu, TuomarniemiTuomarniementie 55, 63700 ÄhtäriP. 040 8304132, tapani.tasanen(at)seamk.fiVarapuheenjohtaja Jaana Laine

Muut hallituksen jäsenet:Risto HyvärinenAntti KoskimäkiHelkamari KnaapiPekka LaurilaMarkku RauhalahtiHeikki Roiko-JokelaLiisa Siipilehto

Sihteeri Leena PaaskoskiLusto, 58450 PunkaharjuP. 050 366 9552, leena.paaskoski(at)lusto.fiTaloudenhoitaja Reija TurunenLusto, 58450 Punkaharju, reija.turunen(at)lusto.fi

SusikkoMetsähistorian Seura ry:n jäsentiedote1/2012

ISSN-L 1799-0750ISSN 1799-0750http://www.lusto.fi/seura/etusivu.html

Julkaisija: Metsähistorian Seura ryIlmestyminen: kolme kertaa vuodessaPäätoimittaja: Leena PaaskoskiUlkoasu: Timo Kilpeläinen & Leena Paaskoski