Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, helmikuu 2017

101.05.2023 Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymätHelmikuu 2017


Taustatietoa teknologiateollisuudesta sekä koko vientisektorista


Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus

ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUSABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala…

METALLIEN JALOSTUSBoliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Outokumpu, Outotec, Ovako, Sacotec, SSAB …

KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUSAbloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Meyer Turku, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra, Wärtsilä…

TIETOTEKNIIKKA-ALAAffecto, Basware, Bilot, CGI, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto…

SUUNNITTELU JA KONSULTOINTIA-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG,Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll,Rejlers, SITO, SWECO, WSP…


Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus

ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS• tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,

terveysteknologia• liikevaihto (2016): 14,3 mrd euroa• henkilöstö (2016): 38 000

METALLIEN JALOSTUS• terästuotteet, värimetallit, valut,

metallimalmikaivokset • liikevaihto (2016): 8,7 mrd euroa• henkilöstö (2016): 15 400

KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot• liikevaihto (2016): 28,3 mrd euroa• henkilöstö (2016): 122 400

TIETOTEKNIIKKA-ALA• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot• liikevaihto (2016): 11,3 mrd euroa• henkilöstö (2016): 60 400

SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI• teollisuuden, yhteiskunnan

ja rakentamisen asiantuntijapalvelut • liikevaihto (2016): 6,0 mrd euroa• henkilöstö (2016): 49 800

Teknologiateollisuus – Suomen suurin elinkeino


• 51 % Suomen koko viennistä.• Alan yritykset investoivat Suomessa

vuosittain noin 5,5 miljardia euroa.• 75 % Suomen koko elinkeinoelämän

t&k -investoinneista.• Alan yritykset työllistävät suoraan lähes

290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 700 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta.

• Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin jäsenliitto – 1 600 jäsenyritystä.

Suomalaisten teknologiateollisuuden pörssiyritysten henkilöstöstä 84 % on ulkomailla, 16 % Suomessa (2015)


84%256 842 henkilöä

16%40 022 henkilöä

HenkilöstöäTytäryrityksissä ulkomailla Suomessa

Lähde: Pörssiyritysten vuosikertomukset

701.05.2023 Teknologiateollisuus *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 12,3 miljardia euroa.Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2015 Tavaravienti yhteensä 26,7 mrd. euroa*

Pohjois-Amerikka2,6 mrd. €9,6 %

Länsi-Eurooppa14,4 mrd. €53,7 %

Etelä- ja Väli-Amerikka0,9 mrd. €3,3 %

Keski- ja Itä-Eurooppa3,8 mrd. €14,6 %

Afrikka0,5 mrd. €1,9 %

Lähi- ja Keski-Itä0,7 mrd. €2,5 %

Aasia3,8 mrd. €14,4 %

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat 81 % Suomen tavara- ja palveluviennin tuloistaTavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 2015

801.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa)

Teknologiateollisuus39.09 mrd.€

51%

Metsäteollisuus11.97 mrd.€

16%

Kemianteollisuus11.11 mrd.€

15%

Muut toimialat14.41 mrd.€

19%

Teknologiateollisuus Metsäteollisuus Kemianteollisuus Muut toimialat

901.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa)

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden tavara- ja palveluvienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2015)

Koneet ja laitteet, 7.3

Elektroniikkateollisuuden palvelut, 5.5Terästuotteet, 4.0

Sähkökoneet ja -laitteet, 3.7

Pelit ja ohjelmistot, 3.7

Värimetallit, 2.6Autot ja autonosat, 2.6

Tietoliikennelaitteet, 2.3Koneteollisuuden palvelut, 2.0

Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.4Lääkintäkojeet ja laitteet, 1.4

Metallituotteet, 1.3Metallien jalostuksen palvelut, 0.9Suunnittelu- ja konsultointipalvelut, 0.3

Metallimalmit, 0.1

Paperi, kartonki, pahvi, 7.3Sahatavara, 2.5

Massa, 1.8Metsäteollisuuden palvelut, 0.4

Kemikaalit ja kemialliset tuotteet, 4.4Dieselpolttoaineet, 3.4

Kumi- ja muovituotteet, 1.4

Kemianteollisuuden palvelut, 1.0Lääkkeet, 0.9

Muut tavarat ja palvelut, 14.7

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat 90 % Suomen tavaraviennin tuloistaTavaravienti: miljardia euroa ja osuus Suomen tavaraviennistä 2015

1001.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito)

Teknologiateollisuus26.8 mrd.€

50%

Metsäteollisuus11.6 mrd.€

21%

Kemianteollisuus10.1 mrd.€

19%

Muut toimialat5.6 mrd.€

10%

Teknologiateollisuus Metsäteollisuus Kemianteollisuus Muut toimialat

1101.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito)

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden tavaravienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2015)

Koneet ja laitteet, 7.3

Terästuotteet, 4.0

Sähkökoneet ja -laitteet, 3.7

Värimetallit, 2.6

Autot ja autonosat, 2.6

Tietoliikennelaitteet, 2.3Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.4

Lääkintäkojeet ja laitteet, 1.4Metallituotteet, 1.3Metallimalmit, 0.1

Paperi, kartonki, pahvi, 7.3

Sahatavara, 2.5Massa, 1.8

Kemikaalit ja kemialliset tuotteet, 4.4

Dieselpolttoaineet, 3.4Kumi- ja muovituotteet, 1.4

Lääkkeet, 0.9

Muut tavarat , 5.5


Maailmantalouden näkymät- Suomi osana maailmantaloutta


Bruttokansantuote on kasvanut Euroalueella, Suomessa niukemmin

Lähde: Macrobond

Indeksi 2005=100

97,5

100,0

102,5

105,0

107,5

110,0

112,5

115,0

Viimeisin tieto: 2016 Q42005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

EuroalueSuomi

Suomen viimeaikainen kasvu on ollut rakentamisen ja yksityisen kulutuksen ansiota

1401.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Bkt:n kasvun kysyntäeriä, vuosineljänneksittäin, miljardia euroa, kiintein hinnoin, 2005=100

85

95

105

115

125

135

145

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

RakentaminenYksityinen kulutusTavara - ja palveluvientiKone- ja laiteinvestoinnit


Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin

Lähde: Macrobond

Indeksi 2005=100

949698

100102104106108110112114116118120122124


RuotsiViroSaksaUSAIso-BritanniaRanskaEspanjaSuomi

1601.05.2023 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto tammikuu 2017. Lähde: Markit

Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueella voimistui hieman marras-tammikuussaTeollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta


Teollisuustuotanto Suomessa on kasvanut hieman

Lähde: Macrobond

Indeksi 2008=100

65

70

75

80

85

90

95

100

105

110

Viimeisin tieto: joulukuu 20162008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

USAEU-maatJapaniSuomi


Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut EU-maista lähes eniten

Lähde: Macrobond

Indeksi 2008=100

70

80

90

100

110

120

130

140

150

Viimeisin tieto: marraskuu 20162008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Puola Viro Belgia Itävalta SaksaRuotsiEspanjaItalia Suomi


Euroalueella kuluttajien luottamus on hyvällä tasolla

Lähde: Macrobond

-35

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

Viimeisin tieto: tammikuu 20172005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Viimeisen 10 v.keskiarvo


Suomessa kuluttajien luottamus on parantunut viime kuukausina

Lähde: Macrobond, Tilastokeskus (kuluttajien luottamusindeksi)

-10

-5

0

5

10

15

20

25


Viimeisen 10 v.keskiarvo

2101.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Kiinassa kasvu hidastuu, Intiassa jatkuu vahvanaBrasilia on edelleen taantumassaKiinan, Brasilian ja Venäjän osuus maailmantaloudesta on ostovoimakorjattuna 23 %

BKT:n muutos edellisvuotisesta, %

-15

-10

-5

0

5

10

15

20


IntiaKiinaBrasiliaVenäjä


Euroalueen teollisuudessa tuotanto kasvaa Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

2301.05.2023 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto joulukuu 2016. Lähde: Markit

Kiinan teollisuudessa tuotanto kasvaa Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta


Venäjän teollisuudessa tuotanto kasvaa Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta


Brasilian teollisuudessa tuotanto vähenee Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta


Yhdysvaltain teollisuudessa tuotanto kasvaa Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

323436384042444648505254565860



Teollisuustuotanto on saanut uutta vauhtia alleen

Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis

Indeksi 2008=100

70

80

90

100

110

120

130

140

150

Viimeisin tieto: marraskuu 20162008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kehittyvät maatMaailmaKehittyneet maatSuomi

2801.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis

Maailmankauppa on piristynyt uudelleen Tuonnin määrän kehitys

Indeksi 2008=100

70

80

90

100

110

120

130

140

Viimeisin tieto: marraskuu 20162005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Kehittyvä AasiaKehittyvät maatMaailmaKehittyneet maat


Tuonti Kiinaan on taas lisääntynyt mm. EU-maista

Lähde: Macrobond

USA:n dollareina, käyvin hinnoin, 3 kk:n liukuva keskiarvo, muutos edellisvuotisesta, %

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

120

Viimeisin tieto: joulukuu 20162008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Pohjois-AmerikkaIndonesiaTaiwanEtelä-KoreaJapaniEU-maatIntia


Tuonti Kiinaan on taas lisääntynyt mm. EU-maista

Lähde: Macrobond

USA:n dollareina, käyvin hinnoin, 3 kk:n liukuva keskiarvo, muutos edellisvuotisesta, %

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

Viimeisin tieto: joulukuu 20162014 2015 2016

Pohjois-AmerikkaIndonesiaTaiwanEtelä-KoreaJapaniEU-maatIntia


Rakentamisen kasvu Kiinassa on hidastunut selvästi Kiinan osuus Aasian bkt:sta on ostovoimakorjattuna 42 %

Muutos edellisvuotisesta, %

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Viimeisin tieto: marraskuu 20162005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kiinteät investoinnit kaupungeissaRakentaminen koko maassaAsuntorakentaminen koko maassaUuden kiinteistöpinta-alan rakentaminen kaupungeissa


Kiinteät investoinnit vähenevät edelleen erityisesti Brasiliassa Venäjän osuus Euroopan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 13 %Brasilian osuus Keski- ja Etelä-Amerikan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 35 %

Muutos edellisvuotisesta, %

-20

-16-12

-8-4

048

12162024

2832

Viimeisin tieto: 2016 Q32008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

VenäjäBrasilia


EU-maiden viennin väheneminen Venäjälle on tasaantunut

Lähde: Macrobond

Viennin arvo kunkin maan omassa valuutassa, 12 kuukauden liukuva

summa, indeksi 2005 = 100

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

Viimeisin tieto: joulukuu 20162005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

ViroIso-BritanniaBelgiaItävaltaRanskaSaksaItaliaAlankomaatRuotsiNorjaTanskaSuomi


Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen viennistä on vähentynyt noin viiteen prosenttiin

*) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti.Lähde: Tulli

1975

1977

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

2015

0

4

812

1620

24

2832

3640


Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen USA:ssa ovat elpyneet

Lähde: Macrobond

Miljoonaa asuntoa, vuositasolle korotettuna

0,20,30,40,50,60,70,80,91,01,11,21,31,4

Viimeisin tieto: joulukuu 201670 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16

Myytyjen asuntojen määrä Rakenteilla olevien asuntojen määrä


Euron arvo on kehittynyt epäyhtenäisesti suhteessa muihin valuuttoihin

Lähde: Macrobond

Euron arvo suhteessa muihin valuuttoihin,2014 tammikuu = 100

708090

100110120130140150160170180190200

Viimeisin tieto: 1. helmikuuta 2017

tammi huhti heinä loka tammi huhti heinä loka tammi huhti heinä loka2014 2015 2016

Venäjän ruplaBrasilian realEtelä-Afrikan randiMeksikon pesoTurkin liiraRuotsin kruunuMalesian ringgitIso-Britannian puntaIndonesian rupiaKiinan juanThaimaan bahtUSA:n dollari

3701.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (January 2017)

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017, viime vuonna kasvua oli 3,1 % Bkt:n kasvu 2017 / 2016, %

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100-4-3-2-10123456789

Pohjois-AmerikkaLänsi-Eurooppa

Japani

Kiina Intia

Muu

it. E

uroo

ppa

Venä

jä

Bras

ilia

Mek

siko Muu

Lat

. Am

.

Lähi

-itä

ja A

frikk

a

Kasvu keskimäärin: +3,4 %

Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2015, %

Muu Aasia

3801.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (January 2017), Tullihallitus

Teknologiateollisuuden vientimarkkinoilla kysyntä kasvaa 2,2 % vuonna 2017 Bkt:n kasvu 2017 / 2016, %

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100-4-3-2-10123456789

Pohjois-AmerikkaLänsi-Eurooppa

Japani

KiinaIntia

Muu Aasia M

uu it

. Eur

oopp

a

Venä

jä Br

asilia

M

uu L

at. A

m.

Lähi

-itä

ja A

frikk

a

Kasvu keskimäärin: +2,2 % M

eksik

o

Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2015, %

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Bkt:n kehitys 2017 / 2016, %

3901.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Forecasts, January 2017Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu tammikuussa 2017.

Pohjois-Amerikka: +2,3 %USA +2,3 %Kanada +2,0 %

Etelä- ja Väli-Amerikka: +1,7 %Brasilia +0,7 %Meksiko +1,5 %Argentiina +2,9 %Venezuela -3,2 %Kolumbia +2,5 %Chile +2,1 %Peru +4,1 %

Länsi-Eurooppa: +1,4 %Saksa +1,3 %Iso-Britannia +1,4 %Ranska +1,3 %Italia +0,7 %Espanja +2,4 %Alankomaat +1,7 %Sveitsi +1,5 %Ruotsi +2,3 %Belgia +1,4 %Norja +1,5 %Itävalta +1,4 %Tanska +1,4 %Kreikka +1,7 %Suomi +1,3 %Portugali +1,5 %Irlanti +3,3 %

Lähi- ja Keski-ItäSaudi Arabia +0,5 % Israel +3,3 %

Aasia: +4,7 %Kiina +6,4 %Japani +1,1 %Intia +7,5 %Australia +2,5 %Etelä-Korea +2,5 %Indonesia +5,2 %Taiwan +1,7 %Thaimaa +3,1 %Malesia +4,2 %Singapore +1,5 %Uusi Seelanti +3,1 %Filippiinit +6,3 %Vietnam +6,5 %

AfrikkaEtelä-Afrikka +1,2 %Nigeria +1,6 %Egypti +3,6 %

Keski- ja Itä-Eurooppa: +2,2 %Venäjä +1,1 %Turkki +2,3 %Puola +3,0 %Tšekki +2,5 %Romania +3,5 %Ukraina +2,4 %Unkari +2,9 %Slovakia +3,1 %Slovenia +2,4 %Liettua +2,8 %Latvia +2,8 %Viro +2,2 %


Teknologiateollisuuden näkymät Suomessa alkuvuonna 2017


Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2016 kasvoi vajaan prosentin 68,6 miljardiin euroon

Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teknologiateollisuus ry

Miljardia euroa, käyvin hinnoin

0

4

8

12

16

20

24

28

32

36

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Elektroniikka- ja sähköteollisuusKone- ja metallituoteteollisuusMetallien jalostusSuunnittelu ja konsultointiTietotekniikka-ala


Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa* on noususuunnassa

*) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Indeksi 2005=100 Muutos: 1 -10,2016 / 1 -10,2015, %

90

95

100

105

110

115

120

125

130

135

140

145

Teknologiateollisuus0 %Teollisuus0 %

Viimeisin tieto: lokakuu 20162005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017


Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa* on kehittynyt epäyhtenäisesti

Osuudet liikevaihdosta 2015: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 21 %, tietotekniikka-ala 16 %, metallien jalostus 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %.*) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Indeksi 2005=100 Muutos: 1-10,2016 / 1 -10,2015, %

50

70

90

110

130

150

170

190

210

230

250

Elektroniikka- ja sähköteollisuus-2 %

Kone- ja metallituoteteollisuus0 %Metallien jalostus-7 %

Suunnittelu ja konsultointi9 %

Tietotekniikka-ala2 %

Viimeisin tieto: lokakuu 20162005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017


Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa ovat lisääntyneet alkusyksyn 2016 jälkeen

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu 2016.

01,0002,0003,0004,0005,0006,0007,0008,0009,000

10,00011,00012,00013,000

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin

Muutos: IV,2016 / IV,2015 IV,2016 / III,2016Vientiin: -2 % +20 %Kotimaahan: 0 % +30 %Yhteensä: -1 % +23 %

*) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset


Myös teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa on vahvistunut hieman

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 31.12.2016.

02,0004,0006,0008,000

10,00012,00014,00016,00018,00020,00022,00024,00026,000

Vientiin

Kotimaahan

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


Muutos: 31.12.2016 / 31.12.2015 31.12.2016 / 30.9.2016Vientiin: -3 % +2 %Kotimaahan: -7 % +1 %Yhteensä: -4 % +2 %

*) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset

Yhteensä

Tarjouspyynnöt* ovat hyvässä kasvussa - kilpailukyky ratkaisee niiden muuttumisen uusiksi tilauksiksi

4601.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta tammikuu 2017.

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

Saldoluku

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa

4701.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu 2016.

0500

1,0001,5002,0002,5003,0003,5004,0004,5005,0005,5006,0006,5007,0007,5008,000

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


Muutos: IV,2016 / IV,2015 IV,2016 / III,2016Vientiin: -5 % +16 %Kotimaahan: -21 % -8 %Yhteensä: -9 % +11 %

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa

4801.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 31.12.2016.

0

1,000

2,000

3,000

4,000

5,000

6,000

7,000

8,000

Vientiin

Kotimaahan


Muutos: 31.12.2016 / 31.12.2015 31.12.2016 / 30.9.2016Vientiin: -2 % +9 %Kotimaahan: -15 % -15 %Yhteensä: -4 % +4 %

Yhteensä

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa


0500

1,0001,5002,0002,5003,0003,5004,0004,5005,0005,500

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


Muutos: IV,2016 / IV,2015 IV,2016 / III,2016Vientiin: +1 % +26 %Kotimaahan: +22 % +55 %Yhteensä: +6 % +32 %

Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa


01,0002,0003,0004,0005,0006,0007,0008,0009,000

10,00011,00012,00013,00014,00015,00016,000

Vientiin

Kotimaahan


Muutos: 31.12.2016 / 31.12.2015 31.12.2016 / 30.9.2016Vientiin: -4 % 0 %Kotimaahan: -7 % +5 %Yhteensä: -4 % +1 %

Yhteensä

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa


0

50

100

150

200

250

300

350

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


Muutos: IV,2016 / IV,2015 IV,2016 / III,2016Vientiin: +9 % -62 %Kotimaahan: +13 % +22 %Yhteensä: +13 % -2 %

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa


050

100150200250300350400450500550600650700750

Vientiin

Kotimaahan

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


Muutos: 31.12.2016 / 31.12.2015 31.12.2016 / 30.9.2016Vientiin: +67 % -1 %Kotimaahan: +4 % +1 %Yhteensä: +14 % 0 %

Yhteensä

Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa


050

100150200250300350400450500550600650700750800

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


Muutos: IV,2016 / IV,2015 IV,2016 / III,2016Yhteensä: -2 % +52 %

Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa


0200400600800

1,0001,2001,4001,6001,800

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


Muutos: 31.12.2016 / 31.12.2015 31.12.2016 / 30.9.2016Yhteensä: -6 % +5 %

*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset


Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla

Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016150,000

170,000

190,000

210,000

230,000

250,000

270,000

290,000

310,000

330,000

350,000

Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla

Henkilöstöstä noin 11 000lomautusjärjestelyjen piirissä 31.12.2016


Teknologiateollisuus rekrytoi viime vuonna uutta henkilöstöä 28 500, loka-joulukuussa 7 300

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

2014 Q3 2014 Q4 2015 Q1 2015 Q2 2015 Q3 2015 Q4 2016 Q1 2016 Q2 2016 Q3 2016 Q4-4,000

-2,000

0

2,000

4,000

6,000

8,000

10,000

Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä


Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta Suomessa ja alkuvuoden 2017 näkymistä

• Liikevaihto Suomessa oli yhteensä 68,6 miljardia euroa vuonna 2016. Kasvua edellisvuotisesta oli koko vuoden ajalta vajaa prosentti. Syys-lokakuussa liikevaihto oli 5 % suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan.

• Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 23 % enemmän kuin heinä-syyskuussa, mutta hieman vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2015.

• Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa kaksi prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa, mutta neljä prosenttia pienempi kuin vuoden 2015 joulukuussa.

• Teknologiateollisuuden liikevaihto on alkuvuonna 2017 suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

• Teknologiateollisuuden henkilöstön kokonaisvahvuus Suomessa väheni vuonna 2016 noin prosentin eli 2 500:lla verrattuna vuoden 2015 keskiarvoon. Henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 286 000. Lomautusjärjestelyjen piirissä oli 11 000 henkilöä joulukuun lopussa.

• Alan yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä kaikkiaan 28 500 vuoden 2016 aikana. Loka-joulukuussa rekrytointeja oli 7 300. Henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikan vaihtaneita. Rekrytoinneista kaksi kolmasosaa toteutui pk-yrityksissä.

5801.05.2023 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat. Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012

Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa noin kolmannes on alihankintaa Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa

Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelut yhteensä

Teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut

Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot

Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, in-strumentit

Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot

Terästuotteet, värimetallit, valut

0.00 5.00 10.00 15.00 20.00 25.00 30.0023.75

4.35

4.89

1.28

11.13

2.10

17.20

1.14

1.22

5.56

5.86

3.42

Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa

Miljardia euroa

5901.05.2023 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat. Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012

Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa puolet suuntautuu alihankintaanSuomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa

Teknologiateollisuuden tuotteet japalvelut yhteensä

Teollisuuden, yhteiskunnan jarakentamisen asiantuntijapalvelut

Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot

Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,instrumentit

Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot

Terästuotteet, värimetallit, valut

0 20,000 40,000 60,000 80,000 100,000 120,000 140,000 160,000

150,900

39,200

34,200

4,500

68,800

4,200


Suomen talouskasvu on vakaalla pohjalla, jos myös vienti kasvaa


• Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen sektorin palveluita sujuvoittaa.

• Tuottavuusloikkaa digitalisaation avulla tarvitaan.

• Yritysverojärjestelmä on ajanmukaistettava.

• Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava kustannuskilpailukyky.

– Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti.

Elinkeinoelämän usko Suomeen on palautettava• Rakenneuudistukset välttämättömiä

julkisen talouden tasapainottamiseksi.– Kuitenkin tarvitaan panostuksia kasvuun,

osaamiseen ja uudistumiseen.– Koulutuksen tulee vastata paremmin

yritysten tarpeisiin.– T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun.– Liikennekaari.

• Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-tason tai kansallisen tason lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä.

6201.05.2023 Teknologiateollisuus Viimeinen tieto heinä-syyskuu 2016Lähde: Macrobond, Eurostat

Suomen tavara- ja palveluviennin arvo ei ole kasvanut lainkaan vuoden 2010 jälkeen

Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, miljardia euroa, käyvin hinnoin

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

6301.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat

Suomen vienti on matalalla tasolla, vientituloja puuttuu jopa 30 miljardia euroa vuodessa Teollisuus tuo 81 % Suomen vientituloista

Tavara - ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, miljardia euroa, käyvin hinnoin Tarvittava vientikehitys,

jotta julkinen sektorikyettäisiin rahoittamaanilman lisävelkaantumista

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

30

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Toteutunut vienti


Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä

Lähde: Macrobond, Eurostat

Tavara - ja palveluviennin arvo neljänneksittäin (euroina), käyvin hinnoin, indeksi, 2005=100

75

100

125

150

175

200

225

250

275


Puola ViroTšekki SaksaEspanjaBelgiaRuotsi Suomi


Suomen palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin pudotusta


Tavara - ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, miljardia euroa, käyvin hinnoin

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

Viimeisin tieto: 2016 Q32008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

TavaravientiSuomestaPalveluvienti Suomesta

6601.05.2023 Teknologiateollisuus Viimeinen tieto marraskuu 2016Lähde: Tullihallitus (Tavaroiden ulkomaankauppa)

Suomen tavaraviennin arvo väheni 3-4 prosenttia vuonna 2016

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000Miljoonaa euroa kuukausittain, käyvin hinnoin

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

6701.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito, Palvelujen ulkomaankauppa

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat 60 % Suomen palveluviennin tuloistaPeliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen

2011 2012 2013 2014 20150123456789

101112131415

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuu-den palveluvienti Suomesta (ml. peli-teollisuus)

Muiden toimialojen palveluvienti Suomesta


Viennin suhde bkt:hen on pudonnut merkittävästi Suomessa 2008 jälkeen


Tavara - ja palveluviennin suhde bkt:hen, %

32

34

36

38

40

42

44

46

48

50

52

54

Viimeisin tieto: 2016 Q32008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

SaksaRuotsi Suomi

Viennin kasvu on rajallista, koska teollisuuden tuotantokapasiteetti on supistunut jopa 20 %Investoinnit ovat elinehto tuotannon ja viennin palautumiselle

6901.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / teollisuustuotannon volyymi-indeksi

70

75

80

85

90

95

100

105

110

115

120

125

5500%

6000%

6500%

7000%

7500%

8000%

8500%

9000%

9500%

10000%

Teollisuuden tuotantokyky (tuotanto, jos kapasiteetti täyskäytössä), vas. ast.

Teollisuuden tuotanto (2008=100), vas. ast.

Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste, %, oik. ast.-21 %

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

-21 %


Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa historiallisen matalalla tasolla

*) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto. Lähde: Tilastokeskus

1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 20100%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat


Teollisuus tuo 80 prosenttia Suomen viennistä, mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista sektoria

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015300000

350000

400000

450000

500000

550000

600000

650000

Teollisuus Julkinen sektori

Työpaikkojen määrä Suomessa

7201.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus

Teollisuuden yritysten lukumäärä Suomessa on vähentynyt merkittävästi vuoden 2007 jälkeen

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 20155200

5400

5600

5800

6000

6200

6400

6600Vähintään viiden henkilön yritykset


Viennin pudotuksen seuraus: julkiset menot, julkinen velka ja veroaste ovat kasvaneet hallitsemattomasti

Valtion ja kuntien velka sekä julkiset menot, miljardia euroa,

käyvin hinnoin

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

40,5

41,0

41,5

42,0

42,5

43,0

43,5

44,0

44,5

45,0

45,5

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kokonaisveroaste, % bkt:sta, oik. akseliValtion velka, vas. akseliJulkisen sektorin kokonaismenotvuosineljänneksen aikana, vas. akseliKuntien velka, vas. akseli

7401.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, OECD

Suomen kokonaisveroaste on korkealla tasollaVerotuksen kiristyminen on yksi este talouskasvulle

Kokonaisverotulot (ml. sosiaaliturvamaksut), % bkt:sta

30

32

34

36

38

40

42

44

46

48

50

52

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

TanskaSuomiRuotsiNorjaSaksaViro

7501.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (November 2016)

Julkisen sektorin bkt-suhteen palauttaminen vaatii tuntuvia menoleikkauksia Verojen kiristäminen on ollut väärä ratkaisu tähän ongelmaan

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e 2017e 2018e42

44

46

48

50

52

54

56

58

60

Suomi Tanska Ruotsi Saksa

Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %


Suomen vaihtotase on edelleen negatiivinen

Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, %

-12

-10-8-6-4

-202

468

10

1214


AlankomaatSaksaTanskaRuotsiItaliaEspanjaSuomi

7701.05.2023 Teknologiateollisuus *) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics

Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2013

Saksa USA Suomi Puola Ruotsi UK Tšekki Ranska Tanska Itävalta Italia Viro0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

413

3 6 11 145

207

156

2376

8 109 8

9

10

1511

19

17

149 20

20 16 14 22

15 2424 29

3375 72 69 65 64 64 63

55 54 50 4628

250+50-24910-490-9

Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %


*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroaPieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroaKeskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroaSuuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa. Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain

Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa vientiään ulkomaille Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, %

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 20160%

10%20%30%40%50%60%70%80%90%

100%

Suuri yritysKeskisuuri yritysPieni yritysMikroyritys

7901.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 7.11.2016

Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee paljon teknologiateollisuudessa Suomessa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2015, %

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Yritykset satunnaisjärjestyksessä

Viennin osuus liikevaihdosta:• mediaani 13 %• 21 %:lla ei lainkaan omaa vientiä• 40 %:lla omaa vientiä 0-5 % liikevaihdosta


• Cleantech– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat

• Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet • Meriteollisuus• Ohjelmistot ja pelit• Terveydenhuollon laitteet, tarvikkeet ja palvelut• Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)• Teollisuutta palveleva suunnittelutyö• Autoteollisuuden murros• Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps,

ohjattavuus, valvonta...)

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Suomen vienti on asteittain pääsemässä kasvuunLaskelma Turun laivatilausten, Uudenkaupungin kasvavan autontuotannon ja Äänekosken uuden sellutehtaan kokonaisvaikutuksesta Suomen vientiin vuosina 2017-2019



Kasvussa olleet vientitoimialat syksyllä 2016

Toimiala Viennin arvo 1-10, 2016, milj. euroa

Viennin arvon muutos: 1-10, 2016 / 1-10, 2015, %

Viennin arvon muutos: 9-10, 2016 / 9-10, 2015, %

Dieselpolttoaineet 2 985 +3,3 +7,0

Sahatavara 2 123 +3,0 +4,1

Paperimassa 1 447 -0,2 +4,4

Lääkintälaitteet 1 265 +10,3 +30,2

Lääkkeet 785 -0,7 +2,4

Värimetallit 426 -3,3 +16,6

Metallimalmit 142 +45 +247

Koko tavaravienti 42 765 -4,0 -2,5

Lähde: Tullihallitus

Laskelma laivatilausten, kasvavan autontuotannon ja Äänekosken uuden sellutehtaan vaikutuksesta Suomen vientiin vuosina 2017-2019

8301.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 201960

65

70

75

80

85

90 Tavara- ja palveluvienti Suomesta, miljardia euroa, käyvin hinnoin

Koko tavara- ja palveluvienti kasvaa 4,5 %:lla eli 3,5 miljardilla eurolla

Laskelma laivatilausten, kasvavan autontuotannon ja Äänekosken uuden sellutehtaan vaikutuksesta Suomen tavaravientiin vuosina 2017-2019

8401.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 201940

45

50

55

60

65

70 Tavaravienti Suomesta, miljardia euroa, käyvin hinnoin

Tavaravienti kasvaa 6,5 %:lla eli 3,5 miljardilla eurolla


Tuottavuus ja investoinnit ovat keskeisiä kilpailukyvyn kannalta

Nyt on panostettava tuottavuuteen* kaikin keinoin Vientisektorilla tuottavuus on 10 % ja koko kansantaloudessa 3 % alemmalla tasolla kuin vuosina 2007-2008

8601.05.2023 Teknologiateollisuus*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Lähde: Tilastokeskus

Indeksi 2000=100

90

100

110

120

130

140

150

160

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

TeollisuusTeknologiateollisuusKoko kansantalous

Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuuden päätoimialoilla

8701.05.2023 Teknologiateollisuus *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Lähde: Tilastokeskus

Indeksi 2000=100

50

75

100

125

150

175

200

225

250

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Tietotekniikka-alaElektroniikka- ja sähköteollisuusMetallien jalostusKone- ja metalli-tuoteteollisuusSuunnittelu ja konsultointi

8801.05.2023 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna 2015. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

Teknologiateollisuuden yrityksissä tuottavuus vaihtelee merkittävästi Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä 2015

0 €10,000 €20,000 €30,000 €40,000 €50,000 €60,000 €70,000 €80,000 €90,000 €

100,000 €110,000 €120,000 €130,000 €140,000 €150,000 €

Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto

Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)

Teollisuusyrityksissä tuottavuus on 40 % suurempi kuin palveluyrityksissä

8901.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito)

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 201550,000

60,000

70,000

80,000

90,000

100,000

110,000

Teollisuusyritysten arvonlisäys/työntekijä Palveluyritysten arvonlisäys/työntekijä

Euroa/työntekijä

Yritysten investoinnit Suomessa on saatava ennustettua vahvempaan kasvuun, nykyinen kehitys on täysin riittämätön

9001.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (November 2016)

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e 2017e 2018e859095

100105110115120125130135140145150155

Yritysten kiinteät investoinnit, indeksi 2005=100

Ruotsi AlankomaatUSASaksa SveitsiSuomi

Yritysten investoinnit ovat pudonneet reaalisesti 7 miljardia euroa alemmalle tasolle kuin 2008 Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa

9101.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 201520212223242526272829303132

Miljardia euroa, vuoden 2015 hintatasossa


Yritysten tuotannolliset investoinnit Suomessa ovat pudonneet reaalisesti 4,5 sekä T&K-investoinnit 2,5 miljardia euroa alemmalle tasolle kuin vuonna 2008

Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 20155

7

9

11

13

15

17

19

21

Tuotannolliset investoinnit T&K-investoinnit

Miljardia euroa, vuoden 2015 hintatasossa


Elinkeinoelämän investoinnit Suomessa ovat alittaneet pääomien kulumisen (poistot) jo kolmen vuoden ajan

Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 201516

18

20

22

24

26

28

Tuotannolliset ja T&K -investoinnit Kiinteän pääoman kuluminen

Miljardia euroa, käyvin hinnoin

9401.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2016)

Teollisuuden ja teknologiateollisuuden investoinnit Suomessa ennakoivat vaisua talouskehitystä Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e0

1,0002,0003,0004,0005,0006,0007,0008,0009,000

10,00011,000

Teollisuus Teknologiateollisuus, ml. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi

Miljoonaa euroa, kiintein hinnoin


Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)

Lähde: Leino Topias: Ulkomaisten yritysten investoinnit Suomessa; viimeaikainenkehitys ja sen tulkintoja, Suomen Pankki (2015)

Irlanti Viro Puola Belgia Itävalta Ruotsi Norja Alankomaat Saksa Suomi Italia02468

10121416

5.4

9.5

3.6

15.1

2.63.7

2.74

1.2 21.1

3.4 3.3 2.8 2.7 2.3 2.2 2.1 1.4 1.4 1 0.9

Suorat sijoitukset sisään, vuosivirta keskimäärin 2003-2012, % bkt:staUlkomaisomisteisten tytäryhtiöiden vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003-2012, % bkt:sta

% bkt:sta

9601.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (tiedot vuodelta 2011)

Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…) Ulkomaisten yritysten osuus henkilöstöstä teollisuudessa ja kaupan alalla Suomessa

Italia Saksa Suomi Norja Puola Itävalta Alankomaat Ruotsi Viro Belgia Irlanti0%

10%

20%

30%

40%

50%

11%

17% 19%24%

28% 29% 30%35% 36% 37%

48%

8% 8%

16%21%

14%

29%

17%

23% 21%

14%

23%

Teollisuus Kauppa

Yritysten voitot suhteessa jalostusarvoon Suomessa, Ruotsissa ja Virossa

9701.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015323436384042444648505254

Yritysten voitot suhteessa jalostusarvoon, % (pl. rahoituslaitokset)

Ruotsi Suomi Viro

Yritysten investointiaste Suomessa, Ruotsissa ja Virossa


2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 201518

20

22

24

26

28

30

32

34

36

38Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa jalostusarvoon, % (pl. rahoituslaitokset)

Ruotsi Suomi Viro

Yritysten velkaantumisaste Suomessa, Ruotsissa ja Virossa


2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 201595145195245295345395445495545595645 Yritysten velat suhteessa nettotuloihin, verojen jälkeen, % (pl. rahoituslaitokset)

Ruotsi Suomi Viro

10001.05.2023 Teknologiateollisuus *) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta rahoitustuottojen ja –kulujen, satunnaisten erien sekä verotuksen jälkeen. Lähde: Tilastokeskus

Yritysten investointimahdollisuuksia jarruttaa kannattavuuden putoaminen Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos* Suomessa verotuksen jälkeen

%

-2,5

0,0

2,5

5,0

7,5

10,0

12,5

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Kaikki toimialatTeknologiateollisuus

Suomen talous ei kasva, ellei yritysten investointeja saada vahvaan kasvuun- tuotanto, automaatio, digitaalisuus- henkilöstö, tutkimus ja tuotekehitys


YRITYSVEROTUS, INVESTOINNIT JA KASVUTeknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille 2016 tehdyn kyselyn tulokset

Taloustutkimus Oy: Pasi Holm, Pasi Huovinen ja Juhani Koskinen


Yrityksillä on paljon investointitarpeita, mutta kyky toteuttaa niitä on useasti heikko

10301.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016

Onko yrityksellänne tarve investoida kiinteisiin investointeihin Suomessa tulevan kolmen vuoden aikana?


Kaikki

1 - 9 hlö

50 - 249 hlö

500- hlö*

Kyllä

LISTATTU YRITYS

Ei0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

18.36735

11.9047613.93443

24.2424233.33333

15.38462

23.8095217.84038

17.647058823529418.4115523465704

72.78912

61.9047679.5082

69.6969761.11111

84.61538

65.0793774.64789

76.470588235294172.56317689

53069

8.84354

26.190486.557386.060615.55556

11.111117.51174

5.882352941176479.025270758

12274

Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan

Vastaajat = 331

Onko yrityksellänne tarve investoida henkilöstöön ja osaamiseen Suomessa lähivuosina?


Kaikki

HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA

1 - 9 hlö

10 - 49 hlö

50 - 249 hlö

250 - 499 hlö*

500- hlö*

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

26

20

28

26

24

18

69

63

69

71

76

82

5

18

3

3

Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan Series4

%

Vastaajat = 288

Alle 500 henkilöä työllistävät yritykset toteuttavat 60 % koko elinkeinoelämän investoinneista%-osuus yritysten kaikista aineellisista ja aineettomista nettoinvestoinneista Suomessa 2014

10601.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (tilinpäätöstilasto)

Alle 10 henkilöä työllistävät24,5 % (344 471 yritystä)

10-49 henkilöä työllistävät14,1 % (15 978 yritystä)

50-249 henkilöä työllistävät16,0 % (2 554 yritystä)

250-499 henkilöä työllistävät 5.8 % (305 yritystä)

500-999 henkilöä työllistävät6,9 % (159 yritystä)

Vähintään 1 000 henkilöä työllistävät

32.7 % (119 yritystä)

Pk-yrityksillä on ongelmia saada pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoista investointirahoitusta


Investointirahoitusta pankista hakeneet yritykset:pk-yrityksillä on vaikeuksia saada tarvitsemaansa pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoista investointirahoitusta


KaikkiHENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA

1 - 9 hlö*10 - 49 hlö

50 - 249 hlö250 - 499 hlö*

500- hlö*

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

64

40

53

77

100

100

20

40

20

21

15

20

25

2

1

2

Kyllä, koko tarvittavan määrän Kyllä, mutta vain osan tavoitellusta määrästä Ei Eos

%

70 % teknologia-teollisuuden yrityksistä

Vastaajat = 103 *pieni vastaajamäärä, n<20


Luku pylväiden yläpuolella on keskimääräinen tunnusluku luokassa.

Yritysverotusta uudistamalla voitaisiin lisätä investointeja erityisesti kannattavissa yrityksissäTeknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten tulos* / liikevaihto ennen verotusta 2015

11001.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

-30-25-20-15-10

-505

1015202530

(mediaani +4,0 %)

Kannattava (24 % yrityksistä)

Tyydyttävä (20 %)

Heikko (30 %)

Tappiollinen (26 %)

Selvityksen päätulos:Suomen kilpailukyvyn palauttaminen edellyttää myös yritysverotuksen uudistamista, jotta investoinnit ja vienti saadaan kasvuun


Veromallit - tausta


• Vastaajille tarjottiin kahdeksan eri yritysveromallia, joista pyydettiin valitsemaan yrityksen näkökulmasta enintään kolme tärkeysjärjestyksessä mieluisinta.

• Kyselyssä ohjeistettiin, että tarkoitus on arvioida erilaisia yritysverojärjestelmiä sen valossa, mikä annetuista vaihtoehdoista parantaisi yrityksen kykyä ja halua investoida Suomessa ja / tai saada ulkopuolista rahoitusta investointeihin.

• Eri vaihtoehdoissa esitettävien veroprosenttien todettiin olevan suuntaa-antavia eikä vastaajayritysten tarkoituksena ollut pohtia erilaisten yritysverojärjestelmien vaikutuksia valtiontalouteen.

• Seuraavaksi tarkastellaan veromallien kuvauksia. Veromallien nimet (lyhennelmät) oli tarkoituksella poistettu kyselystä, jotta vastaukset perustuisivat mallin kuvaukseen eivätkä nimeen.

Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016

Veromallit I


1.Nettovarallisuusvähennys (ACE-malli): Yritys saisi tehdä verotettavasta tuloksestaan nettovarallisuuden suuruudesta riippuvan vähennyksen, kun nykyisellään tätä oikeutta ei ole. Vähennys laskettaisiin seuraavasti: yrityksen nettovarallisuus x Suomen valtionlainan korkoprosentti (tällä hetkellä n. 1%). Yrityksen todellinen veroaste laskisi, riippuen yhtiön nettovarallisuuden määrästä. Osinkoverotuksen huojennuksia pienennettäisiin nykyisestä.

2.Korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen, yhteisöveron alentaminen (CBIT-malli): Yrityksen oikeutta vähentää korkomenoja verotettavasta tuloksesta rajoitettaisiin entisestään. Tämä koskisi myös pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen korkomenoja. Nykyisellään yrityksillä on lähtökohtaisesti oikeus vähentää korkomenot kokonaisuudessaan. Konserniyritysten välillä maksettujen korkomenojen vähennysoikeutta on kuitenkin rajoitettu.* Yhteisöveroa laskettaisiin muutaman prosenttiyksikön. Osinkoverotus pysyisi entisellään.

*) Nykyisellään konserniyritysten välisten maksamien nettokorkomenojen (korkotulot-korkomenot) vähennyskelpoisuutta on rajattu, mikäli nettokorkomenoja on yli 500 000 euroa vuodessa ja niiden määrä ylittää 25 % oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Rajoitus koskee kansallisia ja rajat ylittäviä korkosuorituksia.


Veromallit II


3.Yhteisövero osingonjakohetkellä: Yrityksen voittoa verotettaisiin nykyisellä yhteisöverokannalla (20%) siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan. Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.

4.Korotettu yhteisövero osingonjakohetkellä ja osinkoveron poisto (Viron yritysveromalli): Yrityksen voittoa verotettaisiin yhteisöverokannalla (noin 26%) siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan. Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotuksesta luovuttaisiin kokonaan.

5.Varausmalli: Yritys saisi muodostaa varauksen, johon se voisi siirtää vuosittain esim. 30 % voitostaan. Varaukseen siirretyistä varoista ei maksettaisi veroa, mikäli varausta puretaan tulevia investointeja tai tappioita vastaan. Mikäli varausta ei käytettäisi investointeihin tai tappioita vastaan, varaus purkautuisi viimeistään kuudentena vuonna varauksen luomisesta ja olisi veronalaista tuloa. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.

6.Vapaat poisto-oikeudet: Yrityksen käyttöomaisuuden poisto-oikeutta laajennettaisiin kohti vapaata poisto-oikeutta. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.

7.Yhteisöveron alentaminen: Yhteisöveroastetta laskettaisiin edelleen (esim. 17-18 %:iin). Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.

8.Nykymalli: Yritysverotus ja osinkoverotus säilyvät nykyisellään.

Teknologiateollisuuden yritykset toivovat merkittävää yritysverotuksen uudistamista - mieluisin yritysveromalli


ACE-malli

CBIT-malli

Yhteisövero osingonjakohetkellä

Viron yritysveromalli

Varausmalli

Vapaat poisto-oikeudet

Yhteisöveron alentaminen

Nykymalli

Muu

Eos

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

2

35

34

13

2

7

4

1

4

%Vastaajat = 331

Voiton verotuksen myöhentäminen kiinnostaa kaiken kokoisia yrityksiä

Yritysveromalli yrityksen henkilökunnan määrän mukaan (EOS puuttuu)


ACE-m

alli

CBIT-

malli

Yhtei

sövero

osing

onjak

o-hetk

ellä

Viron

yhtei

sövero

-malli

Varau

smalli

Vapaat

poisto

-oikeu

det

Yhtei

sövero

n alen

tamine

n

Nykymalli Muu

0102030405060708090

100%

Vastaajat = 331

Yhteisövero osingonjakohetkellä on myös pörssiyhtiöiden mieluisin valinta (32 %), voiton verotusta myöhentäviä malleja (3-5) kannattaa 64 % pörssiyhtiöistä


0102030405060708090

100 %

Vastaajat = 331

Mieluisimpien veromallien vaikutukset yritysten investointeihin, työllisyyteen ja verotuloihin


Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne kiinteisiin investointeihin Suomessa tulevan kolmen vuoden aikana?



1 - 9 hlö10 - 49 hlö

50 - 249 hlö250 - 499 hlö*

500- hlö*

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

29

2835

3011

44

3848

3961

31

27

3516

3028

69

veromallin käyttöönotto edistäisi investointeja merkittävästi

veromallin käyttöönotto edistäisi investointeja jonkin verran

veromallin käyttöönotolla ei olisi vaikutusta investointeihin

veromallin käyttöönotto vähentäisi investointeja

%Vastaajat = 292 *pieni vastaajamäärä, n<20

Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne investointeihin henkilöstöön ja osaamiseen Suomessa tulevan kolmen vuoden aikana?



1 - 9 hlö10 - 49 hlö

50 - 249 hlö250 - 499 hlö*

500- hlö*

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

21

1926

1624

9

49

4750

5341

36

30

3324

3135

55

veromallin käyttöönotto edistäisi investointeja merkittävästi

veromallin käyttöönotto edistäisi investointeja jonkin verran

veromallin käyttöönotolla ei olisi vaikutusta investointeihin

veromallin käyttöönotto vähentäisi investointeja

%

Vastaajat = 284

Mikä on yrityksenne osingonjakopolitiikan keskeinen tavoite lähivuosina?



1 - 9 hlö10 - 49 hlö

50 - 249 hlö250 - 499 hlö*

500- hlö*

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

8

1637

2423

22

182520

1831

17

181518

358

22

1123

2618

15

23

3227

206

8

7

578

15

tavoitteena on jakaa osinkoina merkittävä osa tuloksestapyritte pitämään osinkojen määrän vuosittain vakaana ja kohtuullisenapyritte varautumaan lähivuosien investointitarpeisiin jakamalla maltillisesti osinkojapyritte vahvistamaan vakavaraisuutta jakamalla maltillisesti osinkoja

%

Vastaajat = 298*pieni vastaajamäärä, n<20

Yritysten arvio veromallien investointivaikutuksista, jos ne oletetaan yhtä suuriksi koko elinkeinoelämässä Investointivaikutuksissa oletetaan, että mallit tulisivat voimaan vuoden 2017 alussa


Lähde: Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito), ETLA, Taloustutkimus: Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016

2005200620072008200920102011201220132014201520162017201820191920212223242526272829

Toteutunut kehitys, ml. Et-lan ennuste vuodelle 2016 (+4,3%)

Viron yritysveromalli

Yhteisövero osingon-jakohetkellä

Investointivarausmalli

+ 21%

+ 20%+ 11%

Miljardia euroa, käyvin hinnoin Veromallien investointivaikutuksista on vähennetty 9 %-yksikköä, mikä vastaa odotettua normaalia investointien kasvua vuosina 2017-2019

Verojen ja veronluonteisten maksujen jakauma Suomessa vuonna 2015Verotuloja oli yhteensä 92,1 miljardia euroa


Kotitalouksien ansio- ja pääomatuloverot 27.7 mrd.€, 30,1 %

Pakolliset sosiaaliturvamaksut 26.7 mrd.€, 29%,

Arvonlisäverot 19 mrd.€, 20,6 %

Yhteisöverot 4.4 mrd.€, 4,8 %

Energiaverot4,1 mrd.€, 4,4 %

Omaisuusverot3 mrd.€, 3,3 %

Muut verot 7.2 mrd.€, 7,8 %


Veromallien vaikutukset valtiontalouteen ja työllisyyteen (laskettuna 2014 veroluvuin, milj. €)


Yritysveromalli Välitön vaikutus yhteisö- ja osinkovero- kertymään

Työpaikkojen lisääntyminen 2-3 vuodessa

Työpaikkojen lisääntyminen kasvattaa verotuloja ja vähentää sosiaalimenoja 2-3 vuodessa

Yhteisövero osingonjakohetkellä (verokanta 20 %)• Jos osingonjako vähenee 20 %• Jos osingonjako vähenee 30 %• (Jos osingonjako vähenee 40 %)

- 750- 1 240(- 1 730)

+ 20 500 + 730

Viron yhteisöveromalli (verokanta 26%)• Jos osingonjako vähenee 20 %• Jos osingonjako vähenee 30 %• (Jos osingonjako vähenee 40 %)

- 40 - 620 (- 1 200)

+ 21 000 + 750

Investointivarausmalli - 170 .. - 1 000 + 11 000 + 390


Suomen jäykkä palkkamalli ja työlainsäädäntö heikentävät jatkuvasti kustannuskilpailukykyä- Vientivetoinen työmarkkinamalli tukemaan talouskasvua

12601.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito

Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut noin 100 000 vuoden 2008 jälkeen Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista

300000

320000

340000

360000

380000

400000

420000

440000

Viimeisin tieto: 2016 Q32000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


Koko elinkeinoelämän työpaikat Suomessa ovat vähentyneet tuntuvasti

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 20151,300

1,350

1,400

1,450

1,500

1,550Tuhatta työpaikkaa


Työttömien työnhakijoiden määrä Suomessa on korkealla tasolla, mutta alenemassa

Lähde: Macrobond, TEM

175000

200000

225000

250000

275000

300000

325000

350000

375000

Viimeisin tieto: joulukuu 20162005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

12901.05.2023 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan 38 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2016, Lähde: Euroopan keskuspankki

Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt 16 % verrattuna Saksaan vuoden 2005 jälkeen Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit

90

95

100

105

110

115

120

125

Suhteessa Itävaltaan Suhteessa Belgiaan Suhteessa Saksaan Suhteessa EspanjaanSuhteessa Suomeen Suhteessa Ranskaan Suhteessa Italiaan Suhteessa AlankomaihinSuhteessa Portugaliin

2005,I =100

Suomen hinta- ja kustannus-kilpailukykyheikkenee

Suomen hinta- ja kustannus-kilpailukykyparanee

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

13001.05.2023 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2016.Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index

Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava myös teollisuuden kustannuskilpailukyky Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 20167580859095

100105110115120125130135140

Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin) Teollisuuden tuottavuusTeollisuuden työn hinta

2005=100

13101.05.2023 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2016.Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index

Yksikkötyökustannusten ongelma koskee yhtälailla teollisuutta Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 201695

100

105

110

115

120

125

130

135

140

Suomi suhteessa Saksaan Suomi suhteessa Ruotsiin

Suomen teollisuuden kustannus-kilpailukykyheikkenee

Suomen teollisuuden kustannus-kilpailukykyparanee

2005,I=100

TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten muutos Suomessa 2005-2014


2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 20150123456789

10

TES-korotus Toteutunut palkankorotusTES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2015

%-yksikköä

TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten muutos Saksassa 2005-2014


2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-6-5-4-3-2-101234

TES-korotus Toteutunut palkankorotusTES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2015

%-yksikköä

13401.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt

TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten muutos Suomessa ja Saksassa Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-6.0

-4.0

-2.0

0.0

2.0

4.0

6.0

8.0

10.0 TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2014, %-yksikköä

13 %-yksikköä


Teknologiateollisuudessa* työvoimakustannukset ovat nousseet eniten Suomessa 2008-2012

*) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointiLähde: Eurostat

Suom

iRuo

tsiBelg

iaTa

nska

Alanko

maat

Itäva

ltaIta

lia

Euroa

lue EU

Espan

ja

Portug

aliSa

ksa

Ranska

Iso-Brita

nnia

Puola

Kreikk

a

-6-4-202468

10121416182022

18.5 17.7 17.6

14.813.4 12.7 11.9 11.8 11.6

10.1 9.98.9

7.1

1.1-0.7

-3.2

Muutos 2008-2012, %


Työvoimakustannukset ovat korkealla tasolla teknologiateollisuudessa* Suomessa 2012

*) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointiLähde: Eurostat

Ruotsi

BelgiaTa

nskaSa

ksa

Ranska

Suom

i

Itäva

lta

Euroa

lue

Alanko

maatIrla

ntiIta

lia EU

Espan

ja

Iso-Brita

nnia

Kreikk

a

Slove

nia

Portu

gali

Kypro

sTše

kki Viro

Slova

kiaKro

atiaUnk

ariPu

olaLa

tviaLie

ttua

Roman

ia

Bulgari

a05

1015202530354045 42.541.540.6

38.5 37 36.335.633.231.930.9

27.527.323.422.9

14.714.612.411.810.2 9.3 9.1 8.7 7.9 7.4 6.5 6.3 4.5 3.3

Euroa/tunti

13701.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, The Conference Board

Työn hinnalla mitaten Suomen pahimmat kilpailijat ovat itäisessä Euroopassa Teollisuuden työn hinta eri maissa 2015

SveitsiNorja

BelgiaTanskaRuotsiSaksa

RanskaSuomi

ItävaltaAustralia

AlankomaatUSA

LuxemburgIrlanti

Iso-BritanniaKanada

ItaliaSingapore

EspanjaJapani

Uusi SeelantiEtelä-Korea

IsraelArgentiina

SloveniaKreikkaSlovakia

ViroPortugali

Tšekin tasavaltaTaiwanUnkariPuola

BrasiliaLatvia

LiettuaMeksikoRomaniaBulgaria

Filippiinit

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65

Euroa / tunti

Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim. Ruotsi, Norja, Sveitsi)

13801.05.2023 Teknologiateollisuus *) Kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista oli Suomessa 84 %. Lähde: Eurostat

Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyin Kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika Q1/2016*

Suom

i

Tansk

aIta

liaNorj

aRuo

tsi

Ranska

IrlantiBelg

ia

Espan

jaKro

atia

Euroa

lue

Slova

kiaUnk

ariEU

28Lie

ttuaKy

pros

Viro

Itäva

ltaTse

kkiLa

tivaMalt

a

Kreikk

a

Portu

gali

Slove

niaSa

ksa

Hollan

tiPu

ola

Bulgari

a

Roman

ia

Iso-Brita

nnia

Luxe

mburg

36

37

38

39

40

41

42Tuntia

13901.05.2023 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna 2015. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

Teknologiateollisuudessa työvoimakustannusten osuus jalostusarvosta on keskimäärin 77 % Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2015

0102030405060708090

100110120

Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto

Työvoima-kustannusten osuus jalostusarvosta:- mediaani 77 %

Yritykset satunnaisjärjestyksessä

%

Teknologiateollisuuden heikosti kannattavat ja tappiolliset yritykset työllistävät 54 % eli 156 600 koko henkilöstöstä Suomessa

14001.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä 2015

-30-25-20-15-10

-505

1015202530

Kannattava (24 % yrityksistä, hlöstöä 89 500)

Tyydyttävä (20 %, hlöstöä 42 400)

Heikko (30 %, hlöstöä 99 200)

Tappiollinen (26 %, hlöstöä 57 400)

Tulos / liikevaihto ennen verotusta 2015, %


Teknologiateollisuuden henkilöstökehitys Suomessa ja maailmalla


Teknologiateollisuuden henkilöstö

Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

350000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


Henkilöstöstä noin 12 000lomautusjärjestelyjen

piirissä 30.9.2016


Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa päätoimialoittain


0

25000

50000

75000

100000

125000

150000

175000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Elektroniikka- ja sähköteollisuusKone- ja metallituoteteollisuus

Metallien jalostusSuunnittelu ja konsultointi

Tietotekniikka-ala

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla päätoimialoittain

14401.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond

0

25000

50000

75000

100000

125000

150000

175000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Elektroniikka- ja sähköteollisuusKone- ja metallituoteteollisuus

Metallien jalostusSuunnittelu ja konsuntointi

Tietotekniikka-ala

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla alueittain

14501.05.2023 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

0

25000

50000

75000

100000

125000

150000

175000

200000

225000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Länsi-Eurooppa ja Pohjois -AmerikkaAasia, Oseania, Keski - ja Itä -Eurooppa sekä Latinalainen Amerikka

Lähi-Itä ja Afrikka


Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla alueittain Tiedot vuodelta 2015

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

Kiina, 37869, 15%

Intia, 25818, 10%

Yhdysvallat, 20837, 8%

Saksa, 16919, 7%

Meksiko, 15639, 6%Ruotsi, 14215, 6%

Puola, 12763, 5%Brasilia, 8016, 3%

Iso-Britannia, 6540, 3%Ranska, 6009, 2%

Vietnam, 5552, 2%Italia, 5550, 2%

Venäjä, 4505, 2%

Muut maat, 71574, 28%

Kiina Intia Yhdysvallat Saksa Meksiko Ruotsi Puola Brasilia Iso-Britannia Ranska Vietnam Italia Venäjä Muut maat


Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö


0

25000

50000

75000

100000

125000

150000

175000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016



Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

90000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Länsi-Eurooppa Keski- ja Itä -Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Lähi-Itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka


Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö


0

25000

50000

75000

100000

125000

150000

175000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016



Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla


0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015



Metallien jalostuksen henkilöstö


0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016



Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla


0

2500

5000

7500

10000

12500

15000

17500

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015



Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö


0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016



Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla


0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015



Tietotekniikka-alan henkilöstö


0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016



Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla


0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015



Teknologiateollisuuden henkilöstön eläkkeelle siirtyminen

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen

Toimihenkilöt

Työntekijät

Henkilöä / vuosi


Teknologiateollisuuden työntekijöiden (toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Henkilöä / vuosi


Suomi uuteen nousuun!On aika uudelle ajattelulle ja toimenpiteille

Teknologiateollisuuden jäsenyritykset 2015


250–499 henkilön yritykset

7100639%

2762815%

2592514%

5754032%

1438 92 %

77 kpl5 %

38 kpl2 % 24 kpl

1 %

Yritysten lukumäärä / 1 577 Henkilöstön määrä / 182 099

1–249 henkilön yritykset 500–999 henkilön yritykset1000– henkilön yritykset

Teknologiateollisuuden pk-jäsenyritykset 2015


493 kpl 34%

473 kpl 33 %

272 kpl 19%

200 kpl 14%

Yritysten lukumäärä / 1 438 Henkilöstön määrä / 71 006

51317%

1506021%

1906927%

3174645%

1–19 henkilön yritykset20–49 henkilön yritykset

50–99 henkilön yritykset100–249 henkilön yritykset

Economy & Finance

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, helmikuu 2017